Miksi ja miten terveyden huollon tietojärjestelmissä on päädytty nykyiseen tilanteeseen Pirkko Nykänen Professori, terveydenhuollon tietojenkäsittely Tampereen yliopisto, Informaatiotieteiden tieteenalayksikkö
21.5.2012 ylew.fi/uutiset ---- Terveydenhuollon it-hankinnoissa lähes kaikki on mennyt pieleen Rahaa on palanut satoja miljoonia. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mukaan järjestelmät ovat liian monimutkaisia, hankkeita ei ole valvottu eikä potilasturvallisuudesta huolehdittu.! Pelkästään vuonna 2010 julkisen terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittämiseen käytettiin noin 300 miljoonaa euroa Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mukaan suurista summista huolimatta tulokset ovat olleet laihoja Valiokunnan mukaan hoitohenkilökunnan aikaa menee hukkaan monimutkaisten järjestelmien vuoksi Ongelmia on ollut myös kilpailutuksessa, it-osaamisessa ja potilasturvallisuudessa Satojen miljoonien terveydenhuollon tietojärjestelmähankkeita on pyöritetty lähes vailla valvontaa, jyrisee eduskunnan tarkastusvaliokunta. Valiokunnan mietintö moittii tietojärjestelmähankkeiden vaarantaneen osin myös potilasturvallisuutta ja toimineen markkinahäirikkönä. Lukuisissa tapauksissa harkitaan rahojen takaisinperintää. Terveydenhuollon sähköisten tietojärjestelmien kehittämiseen julkisessa terveydenhuollossa pantiin vuonna 2010 noin 300 miljoonaa euroa 2,7 % julkisen terveydenhuollon kokonaismenoista. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisten tietohallintohankkeiden kehittämiseen on käytetty vuosina 2000 2009 noin 180 miljoonaa euroa.
FinJeHew 2012, 4(2)
9.2. 2016 klo 13:18 POTILASTIETOJÄRJESTELMÄT TEKNIIKKA JA TALOUS - "Suunniteltu laskuttamiseen" It-jätti haukkuu terveydenhuollon järjestelmät Ohjelmistotalo SAPin toimitusjohtaja haluaisi yrityksensä laajentavan toimintaa uudelle alalle. Re/Code kertoo, että Bill McDermott uskoo yrityksensä voivan ratkoa niitä monimutkaisia tietojärjestelmiin liittyviä ongelmia, joita on terveydenhuollon, vakuutusalan ja lääkeyhtiöiden yhteistyössä. Nykyisin jos puhut kenelle vain niin kenenkään mielestä terveydenhuoltoala ei toimi. Potilastietojärjestelmät ovat katastrofi. Ne on suunniteltu laskuttamiseen ja määräysten noudattamiseen, McDermott sanoo. - Sen sijaan järjestelmät voitaisiin suunnitella parantamaan hoidon laatua ja hyödyntämään big dataa
Potilastietojärjestelmät tuotemerkittäin arvioitu Winblad ja muut, SLL 50-52, 2010, 4185-4196 Kaikissa Suomessa käytössä olevissa potilastietojärjestelmissä todettiin olevan puutteita ja kehittämisen varaa Lääkäreillä oli kokemuksia Koko järjestelmän kaatumisesta, käyttökatkoksista, toimintojen hitaudesta ja tietojen katoamisesta Useissa järjestelmissä kritiikkiä herättivät yhteenvetonäkymän puuttuminen ja lääkitystietojen esitystavan epäselvyydet Potilasta koskevia tietoja oli vaikea saada toisen rekisterinpitäjän organisaatiosta sähköisestä lähete-palautejärjestelmästä ja aluetietojärjestelmistä huolimatta Järjestelmät eivät myöskään tukeneet lääkärien ja hoitohenkilökunnan yhteistyötä Nykyisin käytössä olevat potilastietojärjestelmät eivät tue lääkärin työtä tavoitellulla tavalla, vaan niiden toimivuuteen ja käytettävyyteen liittyvät puutteet saattavat aiheuttaa jopa riskitilanteita potilaan hoidossa Potilasturvallisuuteen liittyviä ongelmia ilmeni huolestuttavan paljon Käyttäjien kokemuksista kootun tutkimustiedon toivotaan johtavan potilastyötä entistä paremmin palvelevien tietojärjestelmien kehittämiseen
Hoitokertomusten käytettävyys Nykänen P, Kaipio J, Kuusisto A, Evaluation of the national nursing classification and four nursing documentation systems in Finland lessons learned and directions for the future. Int J Med Inform 81(8), 2012, 505-520 Tietojärjestelmätoteutukset eivät tue hoitotyön prosessimallin vaiheiden mukaista kirjaamista ja mahdollisuus hyödyntää aiempia kirjauksia on heikkoa Tietoja kopioidaan / kirjataan vaiheita, joille ei ole todellista tarvetta Tietojärjestelmätoteutukset ja malli mahdollistavat kirjaukset monella tavalla samasta asiasta Kirjausten tekeminen ja niiden lukeminen on pirstoutunut moneen paikkaan Hoitokertomus, lääkelista, kuumekurva, irtolaput, potilaskertomuksen hoitosuunnitelmalehdet, mittaukset Keskeiset ja tärkeät tiedot eivät erotu riittävän selkeästi Akuutit, tärkeät tiedot, viimeisimmät tapahtumat, kriittiset tiedot voivat jäädä piiloon, jos niitä ei osata hakea Kontekstisidonnaisuus / räätälöinti eri toimintaympäristöihin puuttuu Erilaisilla toimintaympäristöillä (erikoissairaanhoidon vuodeosasto poliklinikka, perusterveydenhuolto) on erilaisia tarpeita hoitokertomukselle ja sen käytölle Käytettävyysongelmia kaikissa tietojärjestelmätoteutuksissa Paljon klikkailua, usein toistuvia mekaanisia suoritteita, siirtymisiä ikkunoiden välillä, käyttö vaatii muistamista ja ulkoa opettelua
Taustaa
Oula, Valtonen ja Grönroos ja Tampereen keskussairaalan IBM 1130, taustalla näkyy Grönroosin kaaviot sähköisestä potilaskertomusjärjestelmästä 1968
1970-1980 luvuilla siirryttiin työpisteissä tehtävään suoraan tietojensyöttöön ja päätekäyttöisiin järjestelmiin Todelliset käyttäjät pääsivät käyttämään järjestelmiä (osituskäyttö) Laitetoimittajaloukku VAX Clusterit ja muut Decin laittteistot Terveydenhuollon organisaatioilla oli omat atk-osastot järjestelmien kehitykseen ja ylläpitoon pioneerityötä, kehitettiin järjestelmiä organisaatioiden omaan käyttöön Pioneerityöstä liiketoiminnaksi: IT-yritykset ryhtyivät kehittämään terveydenhuollon tietojärjestelmiä Esimerkki: Valtion tietokonekeskus (lyhenne Vtkk, lempimi Vetski, per 1964) valtiovarainministeriön alainen laitos, joka hoiti valtionhallinnon tietojenkäsittelytehtäviä, 1990-luvulla se ensin muutettiin liikelaitokseksi ja sen jälkeen yhtiöitettiin VTKK-yhtymä Oy:ksi, v1996 alussa fuusioitiin Tietotehdas Oy:n ja Unic Oy:n kanssa TT Tieto Oy:ksi (nyk. Tieto Oyj) Koskimies I, 1999
Suomen kansallinen terveydenhuollon tietoteknologiastrategia 1996 Kansallinen terveysprojekti käynnistettiin 2002 tavoitteena turvata hoidon saatavuus ja hoidon laatu maan eri osissa asukkaan maksukyvystä riippumatta Terveyspalvelujen ja tietohallinnon kehittäminen Tietohallinnon osalta tavoitteena tuottaa kansallisia linjauksia ja määrityksiä alueellisen ja valtakunnallisen tietohallinnon ja tietojärjestelmien yhteistoiminnallisuuden parantamiseksi Kansallisesti määritellyt, rakenteiset ydintiedot, jotka perustuvat yhteisesti hyväksyttyihin käsitteisiin, termeihin, luokituksiin ja koodistoihin Kansalliset, tietoturvallisen tiedon käyttöä ja luovutusta koskevat suositukset Potilastietojen luovuttamisen ja käytön edellytykset, lokitietoja ja niiden käyttöä, sähköistä suostumusta, tietoturvallista kommunikaatioalustaa ja sähköistä allekirjoitusta Yhteistoiminnallisuuden mahdollistamiseksi kehitystyössä käytetty avointa HL7- standardin CDA-määrittelyä ja toteutusta kommunikaatiorajapinnoissa ja tietojen välityksessä
Aluetietojärjestelmän osakokonaisuudet - Satshp Informaatiopalvelut, palvelun tarjoajat, palvelut, mallipalveluketjut Asiakkaan tietojen katselu, Suostumukset, Katseluloki, Palveluketjut, Omaneuvojasopimukset, Asiakkaan palvelusivut Viitetietojärjestelmä ja viitetietokannat Alueelliset sovellukset Selainkäyttöliittymä, sosiaaliturvakortti ATJ:n yhteiset osat, Käyttäjähakemisto, Käyttäjien tunnistaminen, todentaminen, käyttöoikeudet, Istunnon hallinta, koodistojen hallinta ja vastaavuudet Perusjärjestelmäadapterit Musti Multilab Sinuhe (Pegasos) Sairaala- Pallas ( Oberon Jne...) Seniori Avoimet rajapinnat CDA rakenne Perusjärjestelmien tietosisällöt Yhteinen sanasto ja esitysmuoto Koodistopalvelut Perusjärjestelmät www.salpanet.fi
Kriittiset tekijät Suomen kehityksessä Sosiaaliturvatunnus Sairaus- kertomus- Kansiot Finstar HL7 Finland STM strategia Potilastiedon digitointi Kansalliset palvelut 50 s 60 s 80 s 95 96 02 07 Saranummi 2006
Suomen eterveys tiekartta 2007 (ehealth Roadmap Finland) Tiedon saatavuuden varmistaminen hoitoon osallistuville ajasta ja paikasta riippumatta: - Asiakastietojen kattava digitalisointi, sähköisten potilaskertomus-järjestelmien semanttisen ja teknisen yhteistoiminnallisuuden kehittäminen, kansallisen terveydenhuollon infrastruktuurin ja tietoverkkoratkaisujen kehittäminen, tunnistamis- ja todentamisratkaisut, sähköinen allekirjoitus, päätöksentekoa tukevan tiedon tarjoaminen Kansalaisen ja potilaan osallistumisen mahdollistaminen ja kansalaisen tiedonsaannin lisääminen ja laadukkaan terveystiedon varmistaminen Kansalaisen terveystietoportaalin kehittäminen, kansalaiselle pääsy omiin potilas/terveystietoihin ja lokitietoihin,interaktiivisten sähköisten palvelujen kehittäminen Suomen eterveys tiekartta, STM Selvityksiä 14, 2007
Kansallinen arkkitehtuuri, KanTa (www.stm.fi)
Tilanne Potilastiedon sähköinen käsittely ja organisaatioiden välinen sähköinen potilastiedon luovuttaminen ja vastaanottaminen ovat lisääntyneet nopeasti 2000- luvulla earkisto ja eresepti toiminnassa, erilaisia aluetietojärjestelmiä Julkisten ja yksityisten terveydenhuollon toimintayksiköiden käytössä olevat tietojärjestelmät muodostavat kansallisen arkkitehtuurin lähtökohdan Suomessa 100 % potilastiedoista on tällä hetkellä sähköisessä muodossa paikallisissa ja alueellisissa potilastietojärjestelmissä Sähköiset lähetteet, aluetietojärjestelmät, digitaalinen kuvantaminen ja kuvien välitys, sähköinen ajanvaraus, palveluhakemus, hoitotahdon ilmaisu, sähköinen äitiyskortti, omahoitopolut, terveystietoa välittävät sivustot ja palveluista tietoa välittävät sivustot ovat käytössä
Data /ydintiedot Kansallinen Nykytilanne - potilastietojärjestelmät Terveydenhuollon tietojärjestelmäarkkitehtuuri muodostuu kirjavasta hajautetusta järjestelmäkannasta, käytössä on useita satoja instansseja eri toimittajien ohjelmistoista, jotka on toteutettu erilaisin tekniikoin Vastuuorganisaatiot (rekisterinpitäjät) ovat hankkineet järjestelmät ja kehittävät niitä toimittajien kanssa tarpeidensa ja kykyjensä mukaan Data/ muu potilastieto Ydinpotilastietojär jestelmä Erillisjärjestelmä Yleiskäyttöiset palvelut Paikallinen Paikallinen Paikallinen Paikallinen Pros / Cons + Jatkokehitys on joustavaa, voidaan kehittää omien tarpeiden mukaisesti - Alueellinen yhtenäisyys vähäistä, kokonaisuuden hallittavuus heikkoa, KanTaliittymiseen tarvitaan räätälöityjä ratkaisuja, tietojen saatavuus ja käytettävyys vaihtelee johtuen erilaisista malleista ja toteutuksista Aaltonen, Ailio ja muut, KATTAVA-loppuraportti, SITRAN Selvityksiä 12, 2010
Tietojärjestelmien integraatio tilanne? Horisontaalisesti potilastiedot integroituvat Kanta-potilasasiakirja-arkiston kautta Tiedot tallennettavissa ja haettavissa mistä yksiköstä tahansa Tieto-integraatio Kanta-arkisto on edistysaskel! Sähköinen resepti on yhteentoimiva Potilaskertomukset, apteekkijärjestelmät Vertikaalisesti integraatio ei ole toteutunut organisaatioiden sisäinen Kansallista ohjausta pitäisi olla enemmän rajoitettua vapautta! Säätelyä, jotta tuloksena harmoninen ja yhteentoimiva kokonaisuus
2014 http://www.uta.fi/sis/reports/index/r32_2014.pdf
Mitä on opittu Tietojärjestelmien kehittäminen on ollut teknologian kehittämistä Teknologian käyttöönottoa enemmän kuin toiminnan kehittämistä Potilastietojen käsittelyn ydin, tiedon hyödyntäminen, on jäänyt tekniikan käyttöönoton varjoon Toteutettuja ratkaisuja on monenlaisia, kenttä on heterogeeninen, alueelliset erot suuret, ylläpitokustannukset suuret Saavutettuja hyötyjä ja kertyneitä kustannuksia ei ole laajalti mitattu, arvioitu ehealth infrastruktuurin kehittyminen on ollut nopeaa Vapautta toimia, hankkia, ottaa käyttöön olisi voitu rajoittaa enemmän, kun on tavoiteltu yhteentoimivaa, harmonista kokonaisuutta Eniten hyötyä saatu - Sähköiset lähetteet, hoitoyhteenvedot, laboratoriotulosten välitys, alueellinen PACS, potilaskertomustietojen välitys organisaatioiden kesken - Nämä hyödyt alkavat realisoitua nyt 30 vuotta sen jälkeen kun ensimmäiset potilaskertomusjärjestelmät otettiin perusterveydenhuollossa käyttöön
Tulevaisuus?
Terveydenhuollon palvelujärjestelmässä on käynnissä paradigmaattinen muutos Tavat tuottaa ja käyttää palveluja, palvelut muuttuvat ja monipuolistuvat, kansalaiskeskeisyys kansalaisen osallistumisen vahvistaminen Palvelujärjestelmien tulisi pystyä lähivuosina vastamaan ainakin seuraaviin haasteisiin: Kansalaisten ikääntyminen Kansanterveysongelmien (mm. diabetes ja lihavuus) kasvu, Kansalaisten parantunut tulotaso, kulutuksen kasvu ja vaatimukset tasa-arvoiseen ja yhdenmukaiseen palvelujen saantiin, Lisääntynyt lääketieteellinen tietämys ja parantuneet hoitomahdollisuudet, Palvelujen epätasainen jakaantuminen sosiaalisesti ja maantieteellisesti, Kohonneet kustannukset kauttaaltaan terveydenhuollossa Kansalaisten lisääntynyt terveystietoisuus Kansalaiset haluavat olla tietoisia omasta terveydestään ja erilaisista hoitomahdollisuuksista ja haluavat tehdä tietoisia omaan terveyteensä ja sairauksiensa hoitoon liittyviä valintoja Big data ja sen hyödyntäminen personalised medicine, räätälöidyt hoidot Nykänen ja Ruotsalainen, 2012
Iso kuva SOTE-tieto hyötykäyttöön strategia 2020, STM Alkuun Kanta-palvelut Terveydenhuollon arkisto Sosiaalihuollon arkisto Reseptikeskus Tiedonhallintapalvelu Omakanta Palveluhakemisto, palveluvaaka Tunnistaminen Valtuutus, palvelunäkymät Muut kansalliset Palvelut (VRK,Vero) STM VM Kela THL VM Avoimet rajapinnat ja integraatioratkaisut,kansallinen palveluväylä Itsehallinto alueet Asiakas- ja potilastietojärjestelmätt Itsehallinto alueet Sidoshankkeet mm. UNA & Apotti Itsehallinto alueet Omahoidon ja sähköisen asioinnin yhteiset palvelut Hyvinvointitarkastus Itsehoitosuunnitelma Hyvinvointivalmennus Oirearviot/ hyvinvoinninarviot Hyvinvointisuunnitelma Tietämyskanta ODA Itsehallintoalueiden n ja kuntien sähköiset palvelut App Innovaatioportaali ja alusta *Kansallinen yhteistyö valmisteilla Ajanvaraus- ja palvelunhallinta Mielenterveystalo Virtualisairaala* Palveluseteli Alueelliset ja käyttäjän valitsemat ratkaisut (useita vaihtoehtoja, enemmän kilpailua) mm. Omien tietojen keräämisen ja syöttämisen kehittyneet ratkaisut Kohdennettujen käyttäjäryhmien omahoito- ja hyvinvointisovellukset Itsenäistä arkea tukevat ratkaisut (esim. vanhukset, kehitysvammaiset..) Kehittyneet viestintäsovellukset (esim. video, chat) Uudet innovaatiot
Alkuun SOTE-uudistus Tavoitteena toiminnan muutos palvelujen saatavuus, yhdenvertaisuus Digitalisaatio on muutoksen väline Palveluita voidaan tuottaa uusilla tavoilla ja tehostaa prosesseja Kansalaisten mahdollisuuksia ítse yllpitää hyvinvointiiaan, toimintakykyään ja terveyttäää tuetaan sähköisillä palveluilla Palvelujärjestelmän toimivuus edellyttää IT-ratkaisuja joilla asiakkaiden tietoja voidaan käyttää organisaatio- ja aluerajoista riippumatta Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallintaa ja IT-ratkaisuja suunnitellaan ja ohjataan kokonaisuutena Kansallista ohjausta ja maakuntien välistä yhteistyötä tulee vahvistaa M Korhonen, STM, Terveydenhuollon atk-päivät 24.5.2016
Nykänen P and Seppälä A, Collaborative approach for sustainable citizen-centered health care. In: N Wickramasinghe, R K Bali, S Kirn and R Suomi (eds.), Critical issues of sustainable E-health solutions. Health care delivery in the information age. Springer Verlag, 2012, 115-134.
Kansalaisen asema vahvistuu - kansalainen voi lainsäädännön puitteissa määrittää säännöt kuka, missä ja mihin tarkoitukseen voi käsitellä hänen tietojaan Yksityisyydelle määriteltävät ominaisuudet auttavat kansalaisia valvomaan ja kontrolloimaan tietojen yksityisyyden säilymistä Kansalaisesta voidaan kerätä hyvin monenlaista terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää tietoa ja käsitellä niitä ilman yksilön suostumusta tai jopa niin, ettei yksilö ole tietojen keruusta ja käsittelystä tietoinen Henkilökohtainen, eliniän kattava terveyskertomus - digitaalinen terveyspersoona voi elää omaa elämäänsa tietoverkoissa ilman että kansalainen voi hallinnoida sen käyttöä tai käyttötarkoitusta Miten kansalainen voi valvoa omien tietojensa käsittelyä ja suojata yksityisyyttään? Yksityisyys on henkilökohtainen ja tilanne-sidonnainen käsite Säätelemättömälle ympäristölle pitää kehittää yksityisyyden suojaamisen keinot ja välineet yksityisyyden ominaisuuksien seurantaan ja valvontaan LUOTTAMUS (TRUST) syntyy jos yksilö voi luottaa tietojensa yksityisyyden säilymiseen palvelujen ja tietojen tuottamisessa, käsittelyssä ja luovutuksessa
Mitä pitää digitalisaatiossa sosiaali- ja terveydenhuollossa ottaa huomioon tulevaisuudessa? Terveydenhuollon teknologian kehitys tuottaa uusia palveluja - mitkä palvelut kuuluvat yhteiskunnan kustannuksella toteutettaviin Hoitoteknologioiden ja hoitojen kustannusvaikuttavuuden arviointi on tärkeää sen selvittämiseksi, mihin rajalliset voimavarat on tarkoituksenmukaista suunnata Terveydenhuollon lainsäädännön muutostarpeet Kansalaisten yhdenvertaisuus Säätelemätön, ubiikki terveysympäristö Sääntelyssä on varmistettava tietoturvan ja tietosuojan asianmukainen toteutuminen ja arvioitava henkilöä koskevien tietojen hallinnoinnin täsmentämistarpeet Uusien teknologioiden käyttöön ottamiseen liittyvät eettiset kysymykset Tekniikan tulee mahdollistaa inhimillinen kontakti entistä paremmin Toiminnan muutos terveydenhuolto siirtyy entistä enemmän sairaaloista ja vastaanotoilta potilaan luona tapahtuvaksi Potilaat ottavat entistä enemmän vastuuta oman terveytensä ylläpitämisestä Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 6/2013
Palveluprosessien muuttuminen vaikuttaa siihen, millaista osaamista ja millaista koulutusta tulevaisuudessa tarvitaan - Ammattihenkilöiden perus- ja täydennyskoulutus, palvelurakenteen suunnittelu - Valistusta, tietoa, jotta kansalaiset voisivat helpommin erottaa olennaisen ja luotettavan tiedon tavaroiden ja palvelujen myynnin lisäämiseen tähtäävästä markkinoinnista - Teknologian kehittyminen ei saa johtaa kansalaisten eriarvoistumiseen ja niiden syrjäytymiseen, joilla ei ole mahdollisuuksia tekniikan käyttöön - Sosiaali- ja terveydenhuollossa kaikilla asiakkailla ei ole lähtökohtaisesti yhdenvertaisia taloudellisia tai osaamiseen liittyviä mahdollisuuksia digitalisaation hyödyntämiseen
Lopuksi Toimiala muutoksessa Sote-uudistus, palvelut muuttuvat ja monipuolistuvat, kansalaisten osallistuminen, palvelujen laatu ja saatavuus, public-private partnership, verkostoituneita toimijoita, työnjakoa Kansalliset palvelut, earkisto, eresepti Kanta-palvelujen hyödyntämisen parantaminen Kansallinen hallittu ohjaus Rajoitettu vapaus! Säätelyä, minimivaatimuksia, harmonisointia - Alueellista yhtenäisyyttä yhteentoimivaa kansallisen infrastruktuurin kanssa Yhteistyö tutkimusorganisaatioiden kanssa Yhteistyössä, kimppakehittäminen - Tutkijat Kehittäjät - SoTe-toimijat Työnjako - tehdään asioita vain kertaalleen, monistetaan, toteutetaan työnjaolla Tunnistetaan tutkimus- ja kehittämistarpeet ja kohdennetaan rahoitusta avainhankkeisiin Kansainväliset kokemukset - Hyödynnettävää tietoa, oppimistilanne
Toiminnallisuus A. Kansallinen malli B. Alueelliskansallinen malli C. Alueellinen malli D. Paikalliskansallinen malli E. Sekamalli F. Alueellispaikallinen malli G. Nykytilanne Data / ydinpotilastiedot Kansallinen Kansallinen Kansallinen Kansallinen Kansallinen Kansallinen Kansallinen Data / muu potilastieto Kansallinen Alueellinen Alueellinen Paikallinen Alueellinen Alueellinen Paikallinen Ydinpotilastietojärjestelmä Kansallinen Alueellinen Alueellinen Paikallinen Alueellinen Alueellinen Paikallinen Erillisjärjestelmät Kansallinen Alueellinen Alueellinen Paikallinen Paikallinen Paikallinen Paikallinen Yleiskäyttöiset järjestelmäpalvelut (viestinvälitys, tunnistautuminen, suostumuksenhallinta, allekirjoitus, ym.) Kansallinen Kansallinen Alueellinen Kansallinen Kansallinen Alueellinen Paikallinen Terveyspalvelunäkökulma yht. 1 5 4 3 3 4 3 Tekninen näkökulma yht. 3 2 1 1 2 1 1 Elinkeinopoliittinen ja innovaationäkökulma 1 3 3 2 3 3 2 Toteutusnäkökulma yht. 1 5 4 2 4 3 2 Pisteet yhteensä 6 15 12 8 12 11 8
Kansallinen taso Alueellinen taso Paikallinen taso Data: ydintiedot Ydintietomäärittelyn mukaiset tiedot (jatkuva sairauskertomus, hoitotyön yhteenveto, radiologian pyynnöt ja lausunnot, lääkelista, riskitiedot, lähete- ja hoitopalaute, laboratoriotulokset; dg- ja toimenpidelista) - - Data: muut tiedot Muut potilaskertomustiedot Kansalliset tilastointitiedot Arkistonhallinnan asiakirjat, henkilötiedot Suostumukset ja valtuutukset Ammattihenkilöt ja palveluyksiköt Luovutusloki Koodistot Tuotannonohjaus- ja laadunhallintatiedot (ajanvaraus-, hoitoketju-, palveluluokittelu-, ym. tiedot) Kuva-/videosignaalit Käyttöoikeudet Käyttöloki Tehohoidon, anestesiologian, ym. fysiologinen tieto Laskutustiedot Reskontra, ym. Varastot, materiaalilogistiikka Resurssien ohjaustiedot Sovellus: ydinjärjestelmä(t) earkisto ereseptikeskus ekatselu Potilashallinto- ja kertomusjärjestelmät (ml. päätöksentuki) Päivystys Ensihoito - Sovellus: muut järjestelmät Kansantautien laaturekisteri(t) Palveluiden laaturekisteri (Valvira) Yleisimpien/kalleimpien kansantautien hoitosovellukset (vaatii kans. tason toimijan) Tuotannon-/toiminnaohjaus (ml. hoitoketjuhallinta) Materiaalihallinta, tilaus-toimitusketjun hallinta, ym. Preventio ja epidemiologia PACS Laboratorio Suun terveydenhuollon järjestelmä Neuvola-, ym. järjestelmät Apuvälineet Yksikkökohtaiset, tarkasti rajatut potilasjärjestelmät, kuten anestesia-, teho-, synnytys-, ym. Resurssienhallinta Organisaatio- ja ammattilaiskohtainen laadunhallinta Yleiskäyttöiset palvelut Suostumustenhallinta Varmenneratkaisut Tunnistautuminen Tietoturva Koodistopalvelu Tutkimuksen tukipalvelut (ml. anonymisointipalvelu) Standardien hallinta (vaatii oman vastuutoimijan/koordinoijan) Viestinvälitys Roolienhallinta Master Data management Tietoturvallinen kommunikaatio ammattilaisten kesken Asiakirjallisen tiedon automatisoitu pilkkominen jatkoprosessointia varten (edellyttää muutosta suostumuksenhallintaan) -
KIITOS! Pirkko.Nykanen@uta.fi
TSR-hankkeen loppuraportti saatavissa 13.6.2016: Ekosysteemi ja menetelmällinen ohjeisto terveydenhuollon tietojärjestelmäpalvelun hankintaan Nykänen P, Tyllinen M, Lääveri T, Seppälä A, Kaipio J, Nieminen M. TSR-hankkeen loppuraportti, Tampereen yliopiston raportti, 2016