1 Ehdokkaan opas Kunnallisvaalit 2012
2 3 Sisällysluettelo Ehdokkaan kampanjan lyhyt muistilista Hanki perustiedot aiemmista vaaleista, omasta kotikunnastasi, kunnallisesta päätöksenteosta ja Keskustan tavoitteista Perusta tukiryhmä ja valitse vaalipäällikkö Tee kampanjasuunnitelma yhdessä tukiryhmäsi kanssa Osallistu koulutustilaisuuksiin ja ehdokasvalmennuksiin Ideoi omat vaaliteemat ja toteuta kampanja suunnitelmasi mukaan Noudata suunniteltua kampanjaaikataulua ja budjettia Tee yhteistyötä muiden ehdokkaiden kanssa Muista tehokas, mutta rento ja hyvätuulinen toiminta Arvioi vaalien jälkeen kampanjasi ja kiitä tukijoitasi Kiitos Sinulle tästä päätöksestä!... 4 Vaaliohjelma selkärankana... 6 Ihmisten Keskusta... 7 Tavoitteemme vaaleissa... 7 Työtä tekemällä menestyy... 7 Olet Keskustan edustajana... 8 Mistä apua vaalityöhön?... 8 1.1. Teemat kohderyhmien mukaan... 10 1.2. Kuntalaisia koskettavat vaaliteemat... 10 4.1 Vaalirahoituslainsäädäntö... 14 4.2 Yleishyödyllinen yhteisö... 17 4.3 Rahankeräys... 17 4.4 Tavara-arpajaiset... 18 4.5 Lahjoitusten vastaanottaminen... 18 4.6 Vaalilehdet ja kannatustavarat... 18 4.7 Tavaramyynti, tapahtumat ja tilaisuudet... 19 5.1. Tiedotteet, mielipidekirjoitukset ja suhteet toimituksiin... 20 5.2.Tukiryhmän ja verkoston sisäinen viestintä... 20 5.3. Sähköinen viestintä... 21 7.1. Teematilaisuudet ja vaalipaneelit... 22 7.2. Markkina-, tori- ja kauppakeskustapahtumat... 23 7.3. Vaalitupa, -mökki, -auto tai -teltta... 23 7.4. Muu ihmisten kohtaaminen... 23 Kampanjasuunnitelmani... 26 Vaalien toimittaminen... 36 Luottamushenkilönä... 37 Hyödyllisiä internet-sivuja... 38 Monsieur d Hondtin menetelmä... 39 Tiesitkö tämän kotikunnastasi... 42
4 5 Hyvä ystävä Olet tehnyt merkittävän ratkaisun lähtenyt syksyn 2012 kunnallisvaaleissa ehdokkaaksi Keskustan listalle. Kiitos Sinulle tästä päätöksestä! Vaalien lopputulos on yhteispelin summa Kiitokset eivät riitä. Haluamme puolueen puolesta olla myös tukemassa toimintaasi ehdokkaana ja valmistautumista mahdollisten tulevien luottamustehtävien hoitamiseen. tustaan ideologiselta pohjalta. Lakkauttaminen, keskittäminen, pakottaminen näillä sanoilla voi lyhyesti kuvata nykyhallituksen suhtautumista kunnalliseen itsehallintoon ja kuntapäättäjiin. Jotta voimme menestyä monien ristipaineiden puristuksessa, meidän on oltava hyvässä iskussa. Tämä tarkoittaa meitä kaikkia, koko joukkuetta kuntien keskustapäättäjistä ja kunnallisvaaliehdokkaista puolueen ja eduskuntaryhmän johtoon. Sanomamme on pystyttävä pelkistämään ja kertomaan se ymmärrettävällä suomen kielellä. Toimintatapojemme on oltava sellaisia, että meidän on helppo kohdata kuntalaisia ja meitä on myös helppo lähestyä. Toivomme, että muistat heti alkumetreiltä lähtien, että et ole yksin tekemässä työtä oman kotikunnan ja sen asukkaiden hyväksi. Meitä on paljon. Yhdessä, toinen toistamme tukien ja avittaen olemme vahva ja yhtenäinen joukkue. Vain sellaiseen porukkaan luotetaan ja annetaan myös valtaa hoitaa yhteisiä asioita. Työ tulevaisuuden rakentamiseksi ei kuitenkaan tule olemaan helppoa. Haasteita tulee niin kansainvälisiltä areenoilta kuin kotimaastakin. Elämme epävarmuuden aikoja. Euroopan ja maailman talous ei vieläkään ole kovin vakaalla pohjalla. Eteläisen Euroopan maiden talouskriisi pysyy politiikan asialistalla vielä pitkään. Tämä kaikki vaikuttaa myös Suomeen, sen talouden kantokykyyn ja sitä kautta jokaisen suomalaisen elämään. Kahdeksan vuoden hallitusvastuun jälkeen jouduimme opposition penkille katsomaan, miten Kataisen Urpilaisen hallitus kurittaa kuntia. Hallituksen keskittävät uudistussuunnitelmat uhkaavat monen kunnan palvelujen järjestämistä ja koko tulevaisuutta itsenäisenä toimijana. Tätä kehitystä Keskusta ei voi hyväksyä. Emme vastusta muutosta emmekä kehitystä. Sen sijaan muutosten tekotavasta olemme hallituksen kanssa täysin eri linjoilla. Keskusta on siten selkeä ykkösvaihtoehto hallituksen politiikalle. Perussuomalaiset eivät ole saaneet hankittua sitä asemaa ja kansalaisten luottamusta, joka vaalituloksen perusteella olisi ollut perusteltua odottaa. Tämä antaa meille hyvän mahdollisuuden kirkastaa omaa politiikkaamme ja tuoda se kansalaisten tietoisuuteen. Vaalimenestys koostuu kolmesta keskeisestä asiasta. Meillä on oltava uskottava sanoma, joka koskettaa ja puhuttelee ihmisiä ja jolle saadaan heidän tukensa. On oltava ehdokas, joka ajaa itselle tärkeitä asioita ja johon on helppo samaistua. Niiden lisäksi tähän aikaan ja kuhunkin paikkaan sopivalla tavalla on tavoitettava äänestäjät, jotta viesti saadaan perille. Kaikkien näiden on oltava kunnossa. Sinulla ehdokkaana on suuri rooli siinä, miten tavoitamme ja puhuttelemme erilaisissa kunnissa ja elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Luottamuksen on oltava saumatonta. Luottamus on helppo menettää, mutta kovan työn takana saada takaisin. Siksi kannattaa jo etukäteen miettiä niitä viestejä ja vaikuttamiskeinoja, joita aikoo kampanjassa ja myöhemmin luottamustehtävässä käyttää. Kädessäsi oleva ehdokkaan opas on tarkoitettu niin kunnallispolitiikan konkareille kuin vasta kehiin tulleille ja tuleville. Olemme koonneet oppaaseen tietopaketin, jonka läpikäymälle vähintään tiedät, mitä Sinulta odotetaan ja mitä kaikkea vaalityöhön liittyy. Suomi ikääntyy vauhdilla. Tämä ei muuksi muutu silmiä ummistamalla, vaan joudumme yhdessä etsimään ratkaisuja kestävän talouden rakentamiseen, hyvinvoinnin turvaamiseen ja palvelujen varmistamiseen. Asetelma kunnallisvaaleihin mentäessä on kutkuttava. Hallitus on ajanut ns. kuntauudis- Laajapohjaiseen hallitukseen mahtuu monenlaista näkemystä. Kokoomus ja SDP eivät yksin pysty viemään asioita eteenpäin, vaan tarvitsevat pienpuolueiden tukea. Tätä hallituksen pienryhmät ovat käyttäneet hyväkseen. Tervetuloa yhteiselle oppimismatkalle ja vaikuttamaan!!
6 7 Vaaliohjelma selkärankana Keskustan tavoitteet seuraavalle valtuustokaudelle on kirjattu kunnallisvaaliohjelmaamme, joka hyväksyttiin Rovaniemen puoluekokouksessa kesäkuussa. Valmisteluprosessissa halusimme kuulla jäsenistöämme ja kuntalaisia laajemminkin. Annoit ehkä itsekin palautetta eri kyselyjen kautta siihen, mitkä asiat olisivat keskeisiä puolueen kuntapolitiikassa. Kunnallisohjelmasta on tehty laaja ja kattava. Sitä ei ole ensisijaisesti tarkoitettu jaettavaksi kansalaisille, vaan erityisesti teidän ehdokkaiden tietopaketiksi. Ohjelma kannattaa lukea tarkkaan ja miettiä, mitä siitä ottaisi omaan vaalityöhönsä ja teemoikseen. Keskustan viesti kunnallisvaaleissa voidaan kiteyttää seuraavien teemojen alle: Ohjelman eri versiot ovat olleet saatavilla ja kommentoitavana puolueen sivuilla. Myös lopullinen versio laitettiin nettiin heti Rovaniemen kokouksen jälkeen. Painettu ohjelma toimitetaan ehdokkaiden käyttöön piirien kautta loppukesällä ehdokaskoulutustilaisuuksissa taimuissa yhteisissä tapaamissa. Myöhemmin vaaliohjelmasta tehdään yhteistyössä mainostoimiston kanssa kiteytetty, tiivis esite. Myös tuleva vaalien tunnus tulee perustumaan ohjelmamme linjauksiin. Keskustan mielestä kunnallinen itsehallinto ja kansalaisten osallistuminen yhteisten asioiden hoitamiseen mahdollisimman laajasti ovat sellainen arvo, ettei sitä saa uhrata näennäisen tehokkuuden ja epärealististen talousodotusten alle. Keskusta haluaa turvata kuntalaisille lähipalvelut kaikkialla Suomessa niin, että ne ovat saavutettavissa kohtuullisen matkan päässä ja kohtuullisessa ajassa. Tämän varmistamiseksi puolue haluaa säätää lähipalveluja koskevan lain. Keskusta puolustaa kunnallista itsehallintoa. Puolue kunnioittaa ihmisten oikeutta päättää itse kotikuntansa asioista. Keskusta ei hyväksy ylhäältä käskytettyjä kuntien pakkoliitoksia. Keskusta haluaa vahvistaa kunnissa asukkaiden ja heidän yhteisöjensä mahdollisuuksia lähivaikuttamiseen kansanvaltaisesti valitun valtuuston ja muiden päätöksentekoelinten rinnalla. Keskusta haluaa turvata vakaan ja terveen kuntatalouden. Vain näin voidaan taata kuntalaisille heidän palvelunsa ja muu hyvinvointinsa. Kuntien on kannettava vastuunsa yrittäjyyden ja työnteon edistämiseksi ja kannustamiseksi. Taloudellisesti vakaa ja kehittyvä kunta luo elinvoimaa laajemminkin alueelleen. Valtion on harjoitettava ennustettavaa ja pitkäjänteistä kuntapolitiikkaa etenkin saattamalla kuntien tehtävät ja rahoitus tasapainoon. Valtionosuusjärjestelmän on jatkossakin otettava huomioon kuntien keskinäiset erot olosuhde- ja palvelutarvetekijöissä sekä verotuloissa asukasta kohti. Ihmisten Keskusta Keskusta on ihmisyyspuolue. Keskeinen aatteellinen lähtökohtamme on ottaa ihminen jokainen lähimmäinen yksilönä ja arvokkaana yhteisön jäsenenä. Tämä on hyvä lähtökohta myös kunnalliseen luottamustehtävään pyrkimisessä ja tehtävän hoitamisessa. Olemme hoitamassa yhteisiä asioita luottamuspohjalta. Kokemuksemme työelämästä, yrityksen vetämisestä, perheen piiristä tai harrastuksista tuo päätöksentekoon arkielämän ulottuvuutta. Luottamushenkilöiden ei tarvitse olla ajamiensa asioiden sisältöosaajia. Arjen ja käyttäjien näkökulman tuominen päätöksentekoon on teidän tehtävänne. On tärkeää, että jokainen ehdokkaaksi asettuva tekee jo ennalta itselleen selväksi sen, mitä hän haluaa tuoda valtuuston, kunnanhallituksen tai lautakuntien työhön. Mikä on Sinulle ominta, minkälaisilla arvoilla päätöksiä tehdään ja mitä haluat olla edistämässä? Tämä on hyvä lähtökohta vaalityön suunnittelussa. Tavoitteemme vaaleissa Keskusta sai edellisissä kunnallisvaaleissa 20,1 prosentin kannatuksen ja kaikkiaan 513 220 ääntä. Yhteensä 3518 valtuutettua ja lukuisa määrä muita kunnallisia ja maakunnallisia luottamushenkilöitä tarkoittaa sitä, että olemme merkittävin kunnallinen vaikuttajajoukko. Tähän pyrimme näissäkin vaaleissa. Valittavien kunnallisvaltuustojen kokoonpanon lisäksi vaalit vaikuttavat moneen muuhun kunnallisen tai ylikunnallisen toimielimen kokoonpanoon. Kunnallisten lautakuntien ja kuntayhtymien poliittinen kartta kirjoitetaan kunkin puolueen vaaleissa saaman kannatuksen pohjalta. Samoin muotoutuvat kuntien lautakuntien ja johtokuntien kokoonpanot. Jokainen Keskustan ehdokkaalle annettu ääni on siten vaikuttamassa vielä pitkään ja monessa toimielimessä vaalipäivän jälkeenkin. Kunnallisvaaleilla on myös maakunnallista merkitystä. Maakuntaliiton hallituksen ja valtuuston kokoonpano määräytyy kunnallisvaalien tuloksen perusteella. Mitä suurempi ääniosuus Keskustalla on oman maakuntaliittonsa alueella, sitä suuremman paikkamäärän se saa liiton valtuustoon ja hallitukseen. Maakunnalliset luottamushenkilöt ovat tärkeitä vaikuttajia omien alueidensa kehittäjinä ja EU-rahojen suuntaajina maakuntien hankkeisiin. Keskusta on mukana suomenruotsalaisten kansankäräjien (Svenska Finlands folktinget) vaaleissa. Kansankäräjien tavoitteena on tehdä työtä kaksikielisen kulttuurin ja ruotsin kielen puolesta. Kansankäräjien kokoonpano määräytyy välillisesti kunnallisvaalien ruotsinkielisten ehdokkaiden saamien äänien perusteella. Tavoitteemme on saavuttaa entistä vahvempi luottamus kansalaisten keskuudessa niin maaseudulla kuin kaupungeissa. Väestö keskittyy entistä enemmän kaupunkeihin. Olemme mukana kaikkien ihmisten elämänmenossa. Keskustalaisilla arvoilla toisten ihmisen huomioimisella ja arvostamisella, yhteisöllisyydellä, sivistyksellä, suvaitsevaisuudella, kestävällä luontosuhteella - on näinä aikoina entistä enemmän kysyntää. On meistä itsestämme kiinni, osaammeko vastata haasteeseen ja tarpeisiin. Emme ole hakemassa valtaa itsemme tai puolueen vuoksi vaan hoitaaksemme ihmisten asioita. Kunnalliselämä on sitä, että tavalliset ihmiset voivat tuoda osaamisensa ja näkemyksensä yhteisten asioiden hoitoon. Kunnallispäättäjät ne tutut valtuutetut sekä hallitusten ja lautakuntien jäsenet tuovat meidän kaikkien toiveita ja tarpeita yhteiseen pöytään. He ovat rakentamassa tulevaisuutta ja ottamassa vastuuta. Työtä tekemällä menestyy Kunnallisvaalit ovat monelle äänestäjälle henkilövaalit. Tämä tarkoittaa sitä, että hän valitsee ensi sijassa ehdokkaan, jolle voi uskoa kunnallista päätösvaltaa. Tutkimusten mukaan puolue vaikuttaa äänestyspäätökseen vasta toissijaisesti. Siksi Sinun ja tuhansien muiden toiminta ehdokkaana on tärkeää paitsi oman myös Keskustan kokonaismenestyksen kannalta.
8 9 Äänestyspäätös on siirtynyt yhä lähemmäs äänestyshetkeä, ennakkoäänestystä tai varsinaista vaalipäivää. Yllättävän moni ratkaisee ehdokkaansa vasta äänestyskoppiin mennessään. Tämä kannattaa ottaa huomioon kampanjan suunnittelussa. Vielä vaalien aluspäivien hyvällä työllä voi vaikuttaa tulokseen. Vaalityö ja mainostaminen todella vaikuttavat äänestyspäätöksen tekemiseen. Ehdokkaiden tekemällä vaalityöllä on erityisen suuri merkitys juuri kunnallisvaaleissa. Jokainen ehdokas rakentaa oman kampanjansa. Yhtä ainoaa oikeaa vaalityön mallia ei ole. Siksi kampanjoista tulee onneksi - erilaisia. Tee sinäkin vaalityösi omalla tyylilläsi. Vaalikampanjan tarkoitus ei ole muuttaa sinua, vaan tuoda esiin parhaat puolesi. Rakenna vaalityö vahvuuksillesi, osaamisellesi ja luontaiselle olemuksellesi. Ole ehdokkaanakin se henkilö, jona sinut tunnetaan. Kuviteltuun poliitikon rooliin ei ole syytä asettua. Vaalityössä kannattaa pitää lämminhenkinen kuunteleva ote. On tärkeää tuoda omia ajatuksia ja näkemyksiä esiin, mutta yhtä tärkeää on kuunnella kuntalaisten mielipiteitä, ehdotuksia ja huolia. Toisten ihmisten aidolla kohtaamisella voi olla paljon suurempi merkitys kuin hienolla nelivärimainoksella. Ihmiset odottavat kunnallisilta vaikuttajilta omia näkemyksiä, linjauksia ja vastuun kantamista, ei pelkkää kritiikkiä. Vaikka oman kunnan talous olisi kuinka tiukalla, politiikan tekotavan tulee olla myönteinen, vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia etsivä. Ole esimerkkinä ja kannusta muitakin positiivisuuteen. Olet Keskustan edustajana Kuva Keskustasta muodostuu eri henkilöiden toiminnan perusteella. Siihen vaikuttavat valtakunnan tasolla puoluejohto, kansanedustajat, europarlamentaarikot ja monet muut julkisuudessa näkyvät puolueen henkilöt. Kuva Keskustasta omassa kotikunnassasi muodostuu paikallisesti toimivista keskustalaisista, myös sinusta. Keskustan kunnallisvaaliehdokkaana olet omalta osaltasi puolueen käyntikortti. Ole eduksi itsellesi ja puolueellesi. Jokainen ääni on yhtä arvokas ja se on hankittava aina erikseen. Samalla kun teet mahdollisimman hyvää työtä oman menestyksesi eteen ratkaiset osaltasi, mikä on Keskustan painoarvo kotikunnassasi seuraavan neljän vuoden aikana. Vaalit ovat joukkuepeli. Hyvistä yksilösuorituksista saadaan aikaan voitto vain sääntöjä ja yhdessä sovittuja menettelytapoja noudattamalla sekä pitämällä koko ajan mielessä tavoite: mahdollisimman suuri Keskustan äänimäärä jokaisessa kunnassa. Vaalityössä on tärkeintä yhteistyö ja hyvä henki, ei toisten kampittaminen. Yhtään luottamuspaikkaa ei ole jaettu etukäteen. Mistä apua vaalityöhön? Kun sinut on pyydetty Keskustan ehdokkaaksi, sinua myös tuetaan. Periaatteemme on, että ketään ehdokasta ei jätetä yksin. Ensimmäistä kertaa ehdokkaina olevat saavat tietoja ja hyviä neuvoja Keskustan kunnallispolitiikassa mukana olleilta. Pyydä rohkeasti jotakin arvostamaasi henkilöä toimimaan kumminasi ja opastamaan käytännön vaalityöhön. Hän arvostaa varmasti pyyntöäsi. Kunnallisjärjestö tai sen tehtäviä hoitava paikallisyhdistys tukee sinua vaalityössäsi. Varmista hyvissä ajoin, millaisia suunnitelmia kunnallisjärjestölläsi on. Kysy milloin ja millaista ehdokasvalmennusta järjestetään ja osallistu siihen aktiivisesti. Vahvoilla asiatiedoilla ja kampanjointitaidoilla varustettu ehdokas menestyy. Monet kunnallisjärjestöt kokoavat ehdokkaille materiaalipaketin oman kuntansa perustiedoista. Siitä saat kattavan kuvan kunnan asukasrakenteesta, elinkeinoista, palveluvarustuksesta, taloudesta jne. Voit myös koota oman pakettisi. Tietoja löytyy netistä, kunnanvirastosta, kirjastosta. Tämän oppaan lopussa on valmis lomake, joka helpottaa perusfaktojen kokoamista. Hyvää perustietoa niin omasta kunnastasi kuin kunnallisesta päätöksenteosta ja kuntien tilanteesta löytyy mm. Kuntaliiton sivuilta osoitteista: www.kunnat.net ja www.kuntavaalit.fi Tavoitteena on, että jokaisessa kunnassa järjestetään 1 2 ehdokkaiden yhteistä koulutustilaisuutta, joissa keskitytään politiikan sisältöihin ja kampanjointiin. Tilaisuuksissa käydään läpi puolueen valtakunnalliset vaaliteemat, Keskustan ohjelma omassa kunnassa, vaalityön muodot, tilaisuudet, mainonta ja muut käytännön asiat. Toisiin ehdokkaisiin tutustuminen, yhteishengen luominen ja pelisäännöistä sopiminen ovat tärkeä osa valmennusta. Kunnallisjärjestön koulutussihteeri tai vaalipäällikkö vastaa ehdokaskoulutuksen järjestämisestä. Puolueelta saat tämän oppaan lisäksi valtakunnallisen kunnallisvaaliohjelman, joka toimitetaan piirien kautta. Ajankohtaistietoa toimitamme ehdokaskirjeillä sähköpostitse. Puolueen nettisivut ovat myös hyvä tietolähde, jota kannattaa seurata säännöllisesti. Kaikki ehdokkaat esitellään aikanaan Keskustan sivuilla. Kaikki ehdokasaineisto on saatavilla myös intranetistä. Aineisto sijoitetaan MSL:n sivujen alle osoitteeseen: www.msl.fi/kuntavaalit. Saat tarvittavat tunnukset omasta kunnallisjärjestöstä tai piiritoimistosta. Puoluetoimisto tuottaa erilaista mainosmateriaalia ehdokkaiden ja kunnallisjärjestöjen käyttöön. Yhteiset elementit ja tunnukset luovat yhtenäisen mainonnan ilmeen. Näin Keskustan ehdokkaat tunnistetaan helposti. Puolue neuvottelee sopimuksia painotaloihin. Sen on tarkoitus tehdä mainosmateriaalien tekeminen ehdokkaille mahdollisimman helpoksi, sujuvaksi ja edulliseksi. Vaalimateriaalia toimitetaan myös ruotsiksi. Ehdokkaan kampanjan suunnittelu ja toteutus Onnistunut kunnallisvaalikampanja perustuu hyvään suunnitteluun ja toteutukseen. Siksi jokaisen ehdokkaan pitää tukiryhmänsä kanssa miettiä kampanjansa tavoitteet, sisältö ja toteutus. Jotkut tekevät näyttävän mediakampanjan, toiset tukeutuvat verkostoihin ja jalkatyöhön. Molemmissa pätee vanha sanonta: hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Jos olet uusi ehdokas, kysy rohkeasti neuvoja ja vinkkejä aiemmin ehdokkaina olleilta tai muilta vaalitoimintaan osallistuneilta. Jos olet ollut ennenkin mukana kunnallisvaaleissa, ota oppia menneestä. Mieti, mikä kampanjassasi viimeksi onnistui ja missä on parannettavaa. Ehdokkaan kampanjasuunnitelma on tulevien tapahtumien käsikirjoitus. Se toimii punaisena lankana koko kampanjan ajan. Hyvän kampanjan kaikki osat vaikuttavat samaan suuntaan ja tukevat toisiaan. Tässä oppaassa on pohja ehdokkaan kampanjasuunnitelmaksi. Sen kysymyksiin vastaamalla voit luoda oman suunnitelmasi rungon. Lähde rohkeasti ja ajoissa tekemään kampanjasuunnitelmaa yhdessä tukiryhmäsi kanssa!
10 11 1. Vaalitavoitteet, teemat ja kohderyhmät Hyvällä suunnitelmalla on aina tavoitteet. Ehdokkaana sinun ensisijaisena tavoitteenasi on valinta kuntasi valtuutetuksi. Ota selvää, millaisia äänimääriä viime vaaleissa tarvittiin läpimenoon. Aseta tämän jälkeen selkeä äänimäärätavoite itsellesi. 1.1. Teemat kohderyhmien mukaan Jokainen ehdokas joutuu asettamaan kampanjalleen myös sisällölliset tavoitteet: mitä haluan tehdä kotikuntani ja sen asukkaiden hyväksi? Mieti teemoja valitessasi, keille haluat suunnata sanomasi eli mitkä ovat kohderyhmiäsi. Ne löytyvät yleensä niistä kuntalaisista, joihin sinulla on luonteva yhteys arkipäivän toiminnassasi tai joilla on samanlainen elämäntilanne, kiinnostuksen kohteet tai harrastukset kuin sinulla. Heitä voivat olla omanikäisesi äänestäjät, tietyn ammatti- tai sosiaaliryhmän edustajat, asuinalueesi ihmiset tai vaikkapa jostakin yksittäisestä asiakysymyksestä kiinnostuneet henkilöt. Mieti, keihin sinä asiantuntemuksellasi, kokemuksellasi tai persoonallasi pystyt parhaiten vetoamaan. Kohderyhmän määrittelyä ja tulevaa kampanjaa helpottaa, jos laadit itsestäsi henkilökuvan. Se sisältää perustiedot sinusta ehdokkaana: henkilötiedot, ammatti ja koulutus, harrastukset, keskeinen henkilöhistoria, entiset ja nykyiset luottamustoimet, aiemmat ehdokkuudet, toiminta erilaisissa järjestöissä, verkostot ja sidosryhmäsuhteet sekä poliittinen ja yhteiskunnallinen kokemus. Henkilökuvassa määritellään myös tulevaa kampanjaa varten parhaat puolesi eli vahvuutesi ehdokkaana sekä kehittämisen kohteet. Tee määrittely yhdessä tukiryhmäsi kanssa. 1.2. Kuntalaisia koskettavat vaaliteemat Ehdokkaana sinulle riittää yhdestä kolmeen tarkoin harkittua vaaliteemaa, jotka muodostavat sanomasi äänestäjille. Keneltäkään ei edellytetä kaikkien alojen asiantuntijuutta. Valitse itsellesi läheiset, tutut aiheet ja keskity niihin. Omaa elinpiiriäsi lähellä olevissa asioissa olet uskottava ja asiantuntemuksesi tulee parhaiten esille. Sinulla voi olla esimerkiksi arvokasta arjen kokemusta joidenkin kunnallisten palvelujen käyttäjänä ja näkemyksiä näiden palvelujen kehittämisestä. Hyvät vaaliteemat ovat konkreettisia, ajankohtaisia ja tavallisia kuntalaisia koskettavia. Vaaliteemojesi pitää koskea sellaisia asioita, joihin voit valtuutettuna tai muuna kunnallisena luottamushenkilönä vaikuttaa. Valtuutetut eivät päätä esimerkiksi kansanedustajien palkoista tai poliisin määrärahoista. Sen sijaan esimerkiksi terveys-, päivähoito- ja kirjastopalvelut sopivat vaaliteemoiksi. Muotoile vaaliteemasi niin, että ne kertovat konkreettisesti ja täsmällisesti sanomastasi äänestäjille. Koulupalveluja kehitettävä on liian yleisluonteinen, itsestään selvä ja kiinnostamaton slogan. Sen voi konkretisoida esimerkiksi seuraavasti: Lähikoulut turvattava Mikkelissä tai Lähiruokaa Mäntsälän kouluihin. Perehdy puolueen valtakunnalliseen kunnallisvaaliohjelmaan ja Keskustan vaaliohjelmaan omassa kunnassasi. Kytke ainakin yksi vaaliteemasi puolueen tai kunnallisjärjestösi teemoihin. Näin oman sanomasi vaikutus tehostuu. Ehdokkaan teemat 1-3 kappaletta Kohderyhmät huomioiden Uskottavat ja konkreettiset Kunnalliseen päätöksentekoon liittyvät Oikeat näkökulmat, hyvä tyyli ja selkeät muotoilut Linjassa puolueen valtakunnallisen ja paikallisen ohjelman kanssa 2. Tukiryhmä ja verkosto Taitava ehdokas perustaa tukiryhmän. Harva tekee hyvän vaalikampanjan aivan yksin. Kerää tueksesi muutama uskottu henkilö, joiden apuun voit luottaa kaikissa kampanjan vaiheissa. Tämä joukko on tukiryhmä - kirjaimellisesti ehdokasta kampanjan aikana tukeva ryhmä. Mieti, keiden kanssa haluat rakentaa omaa vaalikampanjaasi. Yhtä oikeaa tukiryhmän kokoa tai koostumusta ei ole. Tukiryhmä muodostuu yleensä 3-5 henkilöstä. Näin ryhmän työskentely pysyy tehokkaana. Tekijöitä on kuitenkin oltava riittävästi, etteivät työt kaadu liian harvoille hartioille. Kampanjan toteuttamisvaiheessa vastuuta ja tehtäviä voi jakaa varsinaisen tukiryhmän ulkopuolellekin. Pyydä tukiryhmääsi jo kampanjasuunnitelman tekovaiheessa luottohenkilöitä, joilla on aikaa, todellista tahtoa ja aktiivisuutta lähteä rakentamaan ja toteuttamaan kampanjaasi. Tukiryhmässä tarvitaan niin näkijöitä kuin tekijöitäkin - kaikille kyvyille ja asiantuntemukselle riittää käyttöä. Erilaisuus ja monipuolisuus on toimivan ryhmän voimavara. Tukiryhmäsi jäsenet löytyvät usein lähipiiristäsi; tuttavistasi, työkavereistasi tai esimerkiksi samoissa harrastusryhmissä toimivista. Jakakaa vastuut ryhmän jäsenten kesken osaamisen, kokemuksen ja kiinnostuksen mukaisesti. Valitse itsellesi vaalipäällikkö. Hän on kampanjassa sinulle läheisin henkilö, joka pitää narut käsissään. Hän on kampanjan toimitusjohtaja ja hallintopäällikkö. Muita tärkeitä vastuualueita ovat talous-, tiedotus-, mainonta- ja tilaisuusvastuut. Kirjatkaa nämä vastuut ja niiden kantajat tarkasti kampanjasuunnitelmaan. Tukiryhmä toimii sinulle testiryhmänä ja palautteen antajana. Se havainnoi mahdollisia kampanjan ongelmakohtia ja ratkaisee ne aikailematta. Tukiryhmäsi kannustaa sinua ja antaa sinulle myös rehellistä palautetta. Sovi tukiryhmäsi kanssa jo kampanjan suunnitteluvaiheessa säännölliset tapaamisajat ja toimin-
12 13 tatavat. Se tuo vaalitoimintaasi ryhtiä, joka näkyy ulospäin myös kampanjasi uskottavuutena. Ryhmän tapaamisrytmi tiivistyy vaalien lähestyessä. Vaikka tukiryhmän työn pitää olla tavoitteellista ja tehokasta, se ei saa olla ryppyotsaista puurtamista. Vapaamuotoinen yhdessäolo ja tekeminen tuottavat uudenlaisia ideoita vaalitoimintaan ja luovat parhaimmillaan mieleen jäävän, hauskan kokemuksen ryhmän jäsenille. Tukiryhmän tapaa- misten määrä ei ole itseisarvo. Ryhmän tapaamiset voivat toimia parhaimmillaan myös verkossa. Verkosto on tukiryhmää laajempi joukko tukijoitasi ja kannattajiasi. Heidän kauttaan saat markkinoitua ehdokkuuttasi ja sanomaasi eteenpäin. Kysy tukiryhmäsi kanssa verkostoosi ainakin ystäviäsi, tuttaviasi, naapureitasi, sukulaisiasi sekä työ- ja harrastustovereitasi. Pidä verkostoosi yhteyttä kampanjan aikana esimerkiksi sähköpostiviesteillä ja tapaamisilla. 3. Aikataulutus Vaalisuunnitelmaan laaditaan aikataulutus kampanjasi keskeisistä tapahtumista ja asioista. Selkeä aikataulutus antaa ryhtiä ja varmuutta sinun ja tukiryhmäsi toiminnalle. Näin myös tavoitteet saavutetaan paremmin. Ajoissa aloittavalla ehdokkaalla on etulyöntiasema. Vaalien viralliset päivämäärät (esimerkiksi ehdokasnumeroiden varmistuminen, ennakkoäänestyksen päivämäärät ja varsinainen vaalipäivä) sekä oman piirisi, kunnallisjärjestösi ja paikallisyhdistyksesi suunnitelmat luovat raamit oman kampanjasi aikataululle ja vaalitoiminnalle. Jätä aikatauluusi väljyyttä, jotta kampanjan edetessä eteen tuleville tapahtumille jää tarvittaessa aikaa. Aikataulu on koko ajan täydentyvä; sitä ei voi lopullisesti päättää ensimmäisessä tukiryhmän tapaamisessa. Tukiryhmä ja verkosto TUKIRYHMÄ 2-5 henkilöä Tekee kanssasi vaalisuunnitelman ja vastaa sen toteutuksesta Seuraa kampanjaasi ja korjaa tarvittaessa kurssia Jakaa kampanjan vastuut ja tehtävät Viestii ehdokkuudestasi ja vaalisanomastasi Kokoaa kampanjallesi laajempaa verkostoa Tukee sinua ehdokkaana ja antaa palautetta VERKOSTO Tukiryhmää laajempi joukko, joka levittää sanaa ehdokkuudestasi Ehdokkaan kampanja-aikataulu sisältää Vaalien viralliset päivämäärät Keskustajärjestöjen tilaisuudet ja kampanjapäivät Ehdokaskoulutukset ja -valmennukset Tukiryhmäsi kokoontumiset Vaalisuunnitelman ja teemojen laadinnan päivämäärät ja takarajat Tiedotus- ja mainosmateriaalin valmistelun ja ilmestymisen päivämäärät Tilaisuudet, joihin osallistut tai jotka järjestät Palautteen, arvioinnin sekä muun kampanjan jälkihoidon Muut kampanjasi kannalta tärkeät ajat ja tapahtumat
14 15 4. Varainhankinta ja talous Onnistuneen vaalikampanjan taustalla on aina hallittu talouden hoito. Kampanjan tavoitteena on ehdokkaan läpimeno kohtuullisilla kustannuksilla. Tärkeintä ei ole budjetin loppusumma, vaan käytettävien varojen mahdollisimman tehokas kohdennus. Kampanjan talouden hoitamiseen kuuluvat kiinteästi myös tarvittavien lupien hankkiminen ja tilitysten tekeminen. Selvitä, minkä verran ja millä tavoin paikallisyhdistys tai kunnallisjärjestö tukee vaalityötä. Monissa järjestöissä kootaan jo vaalien välillä varoja vaaleista aiheutuviin kuluihin. Yleensä tämä potti käytetään yhteiseen markkinointiin: lehti-ilmoituksiin, esitteisiin, tilaisuuksien järjestämiseen. Paikallisyhdistykset ja kunnallisjärjestöt eivät yleensä tue yksittäisten ehdokkaiden kampanjaa. Päinvastoin. Useissa kunnissa ehdokkaat maksavat kunnallisjärjestölle tietyn summan, jolla yhteisilmoittelua ja muuta vaalityötä kustannetaan. 4.1 Vaalirahoituslainsäädäntö Kunnallisvaaleissa tulee ottaa huomioon myös uusi vaalirahoituslainsäädäntö. Se koskee kaikkia ehdokkaita, mutta vain valtuutetuiksi tai varavaltuutetuiksi valitut tekevät lain vaatiman vaalirahoitusilmoituksen. Seuraavana ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain (273/2009) kunnallisvaaliehdokkaita koskevat kohdat. Koko laki: www.finlex.fi.) Mitä on ehdokkaan vaalirahoitus? Vaalirahoituksella tarkoitetaan rahoitusta, jolla katetaan ehdokkaan vaalikampanjan toteuttamisesta aikaisintaan kuusi kuukautta ennen vaalipäivää ja viimeistään kaksi viikkoa vaalipäivän jälkeen aiheutuneita kuluja riippumatta siitä, milloin nämä maksetaan. Ehdokkaan vaalirahoitus voi koostua: 1) ehdokkaan omista varoista ja ehdokkaan ottamista lainoista; 2) ehdokkaan, ehdokkaan tukiryhmän tai muun yksinomaan ehdokkaan tukemiseksi toimivan yhteisön saamasta tuesta; 3) muusta tuesta. Miten tuki lasketaan? Vaalirahoitukseen kuuluvaksi tueksi luetaan rahana, tavarana, palveluna tai muulla vastaavalla tavalla saadut suoritukset. Tukena ei kuitenkaan pidetä tavanomaista talkootyötä eikä tavanomaisia ilmaispalveluja. Vaalirahoitusta koskevat tiedot ilmoitetaan bruttomääräisinä. Tuki, jota ei ole annettu rahana, arvioidaan ja ilmoitetaan rahamääräisenä. Useat ehdokkaan, ehdokkaan tukiryhmän ja muun yksinomaan ehdokkaan tukemiseksi toimivan yhteisön samalta tukijalta saamat suoritukset lasketaan yhteen ja ilmoitetaan yhtenä tukena. Ehdokkaan vaalirahoituksen rajoitukset Ehdokas, ehdokkaan tukiryhmä ja muu yksinomaan ehdokkaan tukemiseksi toimiva yhteisö luetaan yhdeksi kokonaisuudeksi, jota koskevat mm. seuraavat vaalirahoituksen rajoitukset. - Ei saa vastaanottaa tukea, jonka antajaa ei voida selvittää. Tämä ei kuitenkaan koske tavanomaisesta keräystoiminnasta saatua tukea. - Ei saa vastaanottaa suoraan tai välillisesti samalta tukijalta enempää tukea kuin arvoltaan 3 000 euroa kunnallisvaaleissa. Tuki puoluelaissa tarkoitetulta puolueelta tai puolueyhdistykseltä voi kuitenkin olla tätä suurempi, jollei se sisällä mainittua rahamäärää enempää muulta tukijalta välitettävää tukea. - Saa vastaanottaa ulkomaista tukea vaalikampanjaan vain yksityishenkilöiltä sekä ehdokkaan aatesuuntaa edustavilta kansainvälisiltä yhteisöiltä ja säätiöiltä. - Ei saa vastaanottaa tukea vaalikampanjaan valtiolta, kunnalta, kuntayhtymältä, valtion tai kunnan liikelaitokselta, julkisoikeudelliselta yhdistykseltä, laitokselta tai säätiöltä eivätkä kirjanpitolain tarkoitetulla tavalla valtion tai kunnan määräysvallassa olevalta yhtiöltä. Tämä ei kuitenkaan koske tavanomaista vieraanvaraisuutta (ns. julkisoikeudellisen tuen kielto). - On huolehdittava, että vaalikampanjaan kuuluvasta tai sitä tukemaan tarkoitetusta maksullisesta mainoksesta käy ilmi mainoksen maksajan nimi. Yksityishenkilön nimeä ei saa kuitenkaan julkistaa ilman hänen nimenomaista suostumustaan, jos hänen maksamansa mainoksen arvo on kunnallisvaaleissa pienempi kuin 800 euroa. Ilmoitusvelvollisuus Kunnallisvaaleissa velvollinen tekemään ilmoituksen vaalirahoituksesta on valtuutetuksi tai varavaltuutetuksi valittu. Ilmoitusvelvollinen vastaa ilmoituksensa sisällöstä. Ilmoitettavat tiedot Ilmoitukseen merkitään: Vaalirahoituksessa muistettavaa: 1) maininta siitä, että kyseessä on kunnallisvaalit; 2) ehdokkaan nimi, arvo, ammatti tai tehtävä, hänet asettaneen puolueen nimi tai maininta siitä, että ehdokas on ollut valitsijayhdistyksen ehdokas, ja kunnallisvaaleissa se kunta, jossa ehdokas oli ehdolla; 3) (kulut) vaalikampanjan kulut yhteensä sekä eriteltyinä vaalimainonnasta sanoma-, ilmaisjakelu- ja aikakauslehdissä, radiossa, televisiossa sekä tietoverkoissa ja muissa viestintävälineissä, ulkomainonnasta, vaalilehtien, Jos keräät varoja kampanjaan, perusta tukiryhmä, jonka nimissä voit hankkia vaalirahoitusta ellei sinulla ole omaa tukiyhdistystä tai ellei puolueyhdistys ole yksin tukenasi. Perusta kampanjatili tai muu erillinen tili, jonne keräät vaalirahoituksen ja josta vaalikulut maksetaan. Tuntematonta tukea, jonka antajaa et tiedä, et saa ottaa vastaan lukuun ottamatta tavanomaista rahan- tai tavarankeräystä. Kunnallisvaaleissa samalta tukijalta saat ottaa suoraan tai välillisesti annettua tukea enintään 3000 euroa. Tämä raja ei koske puolueyhdistykseltä saatavaa tukea. Julkiselta taholta ei saa ottaa tukea, paitsi tavanomaista vieraanvaraisuutta (julkisoikeudellisen tuen kielto). Vain valtuutetuksi tai varavaltuutetuksi valittujen tulee tehdä vaalirahoitusilmoitus. Vaalirahoitusilmoituksena annetaan vain kirjallinen vakuutus, jos näillä vaalirahoitus jää alle 800 euron.
16 17 esitteiden ja muun painetun materiaalin hankkimisesta, mainonnan suunnittelusta ja vaalitilaisuuksien järjestämisestä aiheutuneisiin kuluihin sekä muihin kuluihin; 4) (rahoitus) vaalirahoitus yhteensä sekä eriteltynä ehdokkaan omiin varoihin, ehdokkaan ottamiin lainoihin mukaan luettuina ilmoitusta annettaessa maksamattomina olevat laskut sekä kaikkeen ehdokkaan, ehdokkaan tukiryhmän tai muun yksinomaan ehdokkaan tukemiseksi toimivan yhteisön saamaan tukeen ryhmiteltynä tukeen yksityishenkilöiltä, yrityksiltä, puolueelta, puolueyhdistyksiltä ja muilta tahoilta; 5) muut ilmoitusvelvollisen tarpeellisiksi katsomat tiedot vaalirahoituksesta ja vaalikampanjan kuluista. Erikseen on ilmoitettava kukin yksittäinen tuki ja sen antaja, jos tuen arvo on kunnallisvaaleissa vähintään 800 euroa. Jos tämä tuki on annettu ostamalla yksilöitäviä tavaroita tai palveluita taikka vastaavalla vastikkeellisella tavalla, erikseen ilmoitettavaksi tueksi luetaan vain sen nettomääräinen arvo. Jos erikseen ilmoitettava yksittäinen tuki sisältää kolmannelta taholta välitettyä tukea vähintään edellä mainitun rahamäärän, tuen saajan on ilmoitettava myös tieto välitetyn tuen antajasta. Jos ehdokas, ehdokkaan tukiryhmä tai muu yksinomaan ehdokkaan tukemiseksi toimiva yhteisö on ottanut lainaa vaalikampanjan kulujen kattamiseksi, ilmoitukseen otetaan suunnitelma lainan takaisinmaksusta. Yksityishenkilön nimeä ei saa ilmoittaa ilman hänen nimenomaista suostumustaan, jos hänen antamansa tuen arvo on pienempi kuin 800 euroa kunnallisvaaleissa. Ehdokas, jonka vaalirahoitus kunnallisvaaleissa jää alle 800 euron, ei ole velvollinen antamaan yllä mainituissa 3 (kulut) ja 4 (rahoitus) kohdissa tarkoitettuja tietoja. Hänen tulee kuitenkin antaa kirjallinen vakuutus siitä, että hänen vaalirahoituksensa ei ole ylittänyt 800 euron säädettyä rajaa. Ilmoituksen tekeminen Ilmoitus tehdään valtiontalouden tarkastusvirastolle (www.vtv.fi) kahden kuukauden kuluessa vaalien tuloksen vahvistamisesta. Ilmoitus voidaan tehdä valtiontalouden tarkastusviraston vahvistamalla lomakkeella. Ilmoitusvelvollisen on pyydettäessä annettava kampanjatiliotteella tai vastaavalla tavalla sellaisia ilmoitusta täydentäviä tietoja ja selvityksiä, jotka saattavat olla tarpeen ilmoituksen oikeellisuuden ja riittävyyden tarkistamisessa. Ennakkoilmoitus Kunnallisvaalien ehdokas voi toimittaa ennen vaalipäivää, kuitenkin aikaisintaan ehdokaslistojen yhdistelmän laatimisen (27.9.2012) jälkeen, valtiontalouden tarkastusvirastolle ennakkoilmoituksen, joka sisältää suunnitelman vaalirahoituksesta ja vaalikampanjan kuluista. Valtiontalouden tarkastusvirasto julkistaa ennakkoilmoitukset viipymättä. Ilmoitusrekisteri ja sen tietojen julkisuus Valtiontalouden tarkastusvirasto ylläpitää vaalirahoituksen ilmoitusrekisteriä, johon talletetaan kunnallisvaaleista ilmoitukseen ja ennakkoilmoitukseen sisältyvät tiedot. Jos ehdokkaan vaalirahoitus on jäänyt alle 800 euron ja ehdokas on antanut tästä vakuutuksen, rekisteriin merkitään vakuutuksessa mainitut tiedot sekä tieto vakuutuksen antamisesta. Jokaisella on oikeus saada rekisteristä jäljennöksiä sekä tietoja yleisen tietoverkon kautta. Kunnallisvaaleja koskevat tiedot pidetään saatavilla yleisessä tietoverkossa viiden vuoden ajan vaalien tuloksen vahvistamisesta. Valtuutetuiksi tai varavaltuutetuiksi valitsematta jääneiden tekemät ennakkoilmoitukset pidetään saatavilla yleisessä tietoverkossa 30 päivän ajan vaalien tuloksen vahvistamisesta. Ehdokkaan ja puolueen vaalikampanja on erotettava toisistaan Ratkaisevaa sen suhteen, kuuluuko jokin kulu ehdokkaan vai puolueen kampanjaan, ja näin ehdokkaan ilmoitusvelvollisuuden piiriin, on se, kenellä on päätösvalta kulun aiheutumisesta. Esimerkiksi ehdokkaan, hänen tukiyhdistyksensä tai tukiryhmänsä julkaisemasta lehtimainoksesta päätösvalta on ehdokkaalla. Sen sijaan puoluejärjestöjen tekemät ehdokkaiden yhteismainokset ovat pääsääntöisesti puolueen vaalikampanjaa. Mikäli ehdokas kuitenkin maksaa jostain tietystä yhteismainoksesta osan, on tuo maksuosuuden mukainen summa ilmoitettava ehdokkaan omana vaalikampanjamenona. 4.2 Yleishyödyllinen yhteisö Yleishyödyllisenä yhteisönä voidaan pitää muun muassa puoluerekisteriin merkittyä puoluetta sekä sen jäsen-, paikallis-, rinnakkais- tai apuyhdistystä. Apuyhdistyksiksi katsotaan mm. ehdokkaan tukiyhdistys, jonka varsinaisena tarkoituksena on yhteiskunnallisiin asioihin vaikuttaminen. Yleishyödyllisenä yhteisönä voidaan pitää myös yleisissä vaaleissa, kuten kunnallisvaaleissa ehdokkaan tukemiseksi varattua varallisuuskokonaisuutta eli tukiryhmän hallitsemaa vaaleihin varattua varallisuutta. Yleishyödyllisen yhteisön verotus Yleishyödyllinen yhteisö on verovelvollinen saamastaan elinkeino- tai liiketulosta. Elinkeinotulona ei pidetä yhteisön toimintansa rahoittamiseksi järjestämistä arpajaisista, myyjäisistä, tanssi- ja muista huvitilaisuuksista, tavarankeräyksestä ja muusta niihin verrattavasta toiminnasta eikä edellä mainittujen tilaisuuksien yhteydessä harjoitetusta tarjoilu-, myynti- ja muusta sellaisesta toiminnasta saatua tuloa. Elinkeinotulona ei pidetä jäsenlehdistä ja muista yhteisön toimintaa välittömästi palvelevista julkaisuista saatua tuloa sekä adressien, merkkien, korttien, viirien tai muiden sellaisten hyödykkeiden myynnin muodossa suoritetusta varojenkeräyksestä saatua tuloa. Ehdokkaan kannalta pääsääntöisesti tuloverosta ja arvonlisäverosta vapaita varainhankintamuotoja ovat esimerkiksi rahankeräys, lahjoitukset, arpajaiset, vaalilehdet, kannatustavarat, tavaramyynti, tapahtumat ja tilaisuudet, kun varainhankinta tapahtuu ehdokkaan tukiyhdistyksen tai tukiryhmän nimissä (Tuloverolaki 1535/1992, 22 ja 23. Verohallituksen ohje 384/349/2007, 30.4.2007). 4.3 Rahankeräys Rahankeräyksellä tarkoitetaan rahan keräämistä vastikkeetta yleisöön vetoamalla. Rahan lahjoittajana keräykseen osallistujalle saa antaa vastikkeeksi ainoastaan rahankeräysluvan saajan ja keräyksen tunnuksen (keräystunnus). Rahankeräys saadaan toimeenpanna varojen hankkimiseksi mm. aatteellista tarkoitusta varten. Rahankeräys on pääsääntöisesti luvanvaraista toimintaa, jolloin luvan voi saada vain rekisteröity yhdistys. Rahankeräyslupaa ei kuitenkaan tarvita yleisissä vaaleissa ehdokkaana olevan tukemiseksi yksinomaan toimivan yhdistyksen eikä puoluelaissa tarkoitetun puolueyhdistyksen kampanja-aikana järjestämään rahankeräykseen vaalikampanjan kulujen kattamiseksi. Kampanjaajaksi luetaan ajanjakso, joka alkaa kuusi kuukautta ennen vaalipäivää ja päättyy kaksi viikkoa vaalipäivän jälkeen. Käytännössä siis mm. ehdokkaan oma tukiyhdistys, keskustan paikallisyhdistys tai kunnallisjärjestö voi järjestää kampanja-aikana rahankeräyksen ilman rahankeräyslupaa. Tästä on erotettava ehdokkaan tukiryhmän järjestämä rahankeräys. Ehdokkaan tukiryhmä voi saada rahankeräysluvan, mutta ilman rahankeräyslupaa tukiryhmä ei saa järjestää rahankeräystä. Silloinkin kun rahankeräykseen ei tarvita rahankeräyslupaa, on siitä tehtävä tilitys Poliisihallitukselle kuuden kuukauden kuluessa vaalikampanja-ajan päättymisestä. Jos rahankeräyksen järjestäjällä on tilintarkastaja tai toiminnantarkas-
18 19 taja on tilitykseen liitettävä myös tilintarkastajan tai toiminnantarkastajan lausunto. Lisätietoja rahankeräyksestä saa poliisilta: www.poliisi.fi (Rahankeräyslaki 255/2006, Rahankeräysasetus 503/2006). Rahankeräyslupaa ei tarvita yleisen kokouksen järjestäjän kokoukseen osallistuvien keskuudessa suorittamaan rahankeräykseen silloin, kun yleinen kokous järjestetään sisätiloissa. 4.4 Tavara-arpajaiset Tavara-arpajaisilla tarkoitetaan arpajaisia, joissa voi arpomisella tai muulla siihen rinnastettavalla sattumaan perustuvalla tavalla voittaa tavaraa tai tavaraan taikka palveluihin vaihdettavissa olevia lahja- tai ostokortteja. Tavara-arpajaiset saadaan toimeenpanna ainoastaan viranomaisen luvalla varojen hankkimiseksi yleishyödyllisen toiminnan edistämiseen. Arpajaiset saa toimeenpanna rekisteröity yhdistys, jolla on yleishyödyllinen tarkoitus. Luvan tavara-arpajaisiin (tavara-arpajaislupa) antaa arpajaisten toimeenpanopaikan poliisilaitos toimialueellaan. Tavara-arpajaisluvan poliisilaitoksen toimialuetta laajemmalla alueella toimeenpantaviin tavara-arpajaisiin antaa Poliisihallitus. Lupaa haetaan kirjallisesti. Lupa voidaan antaa enintään kuudeksi kuukaudeksi. Tavara-arpajaisluvan antamisen edellytyksenä on mm. arpajaisten toimeenpanotapa, arpojen yhteenlaskettu myyntihinta, voittojen arvo ja arpajaisten todennäköinen tuotto eivät ole ilmeisessä epäsuhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja voittojen yhteenlaskettu arvo vastaa vähintään 35 prosenttia arpojen yhteenlasketusta myyntihinnasta ja pienin voitto vastaa vähintään arvan hintaa eikä voittoina annettavien arpojen arvoa ole sisällytetty edellä säädettyyn voittojen vähimmäisarvoon. Rekisteröity yhdistys saa toimeenpanna ilman lupaa tavara-arpajaiset (pienarpajaiset), joissa arpojen yhteenlaskettu myyntihinta on enintään 2000 euroa. Pienarpajaisissa arpojen myynti ja voittojen jako tapahtuu samassa tilaisuudessa (Arpajaislaki 2001/1047). 4.5 Lahjoitusten vastaanottaminen Yleishyödyllinen yhdistys, jollaiseksi katsotaan myös puolueyhdistys, ehdokkaan tukiyhdistys tai tukiryhmä, ei ole saamistaan lahjoituksista verovelvollinen. Puolueen vaalitoimintaan annettu avustus saattaa sisältää määräyksen, jonka mukaan avustusta on käytettävä nimetyn tai nimettyjen ehdokkaiden vaalimainontaan. Tällaisesta määräyksestä huolimatta puolue voidaan katsoa tulonsaajaksi, jos avustus on kirjattu puolueen kirjanpitoon. Avustus on siis puolueelle verovapaa. Avustusta ei myöskään katsota ehdokkaan veronalaiseksi tuloksi eikä lahjaksi. Ehdokas on henkilökohtaisesti saamastaan vaaliavustuksesta lahjaverovelvollinen, jos hänen samalta lahjoittajalta kolmen vuoden aikana saamien lahjoitusten määrä on 4000 euroa tai enemmän. Tällöin lahjansaajan on tehtävä lahjaveroilmoitus (perintö- ja lahjaverolaki 2.1 ja 19, Verohallituksen ohje 17/38/2007). 4.6 Vaalilehdet ja kannatustavarat Yleishyödyllisten yhteisöjen jäsenlehdistä ja muista yhteisön toimintaa välittömästi palvelevista julkaisuista saatu tulo on pääsääntöisesti vapaata tulo- ja arvonlisäverosta. Vaalilehdestä saadun tulon voi verottaja kuitenkin katsoa ehdokkaan tukiryhmälle veronalaiseksi tuloksi, jos varainhankinta on säännöllistä, mittavaa ja lehti kilpailee samoilla markkinoilla veroa maksavien lehtien kanssa ja saa verovapaudestaan tuntuvaa etua elinkeinoalalla. Jos toiminta katsotaan elinkeinotuloksi, on se myös arvonlisäverolain alaista. Tulkinnasta on viisainta keskustella etukäteen verottajan kanssa. Viirien, merkkien, tarrojen, korttien ja muiden vastaavien tuotteiden myynnistä saatu tulo on yleishyödylliselle yhteisölle, siis myös ehdokkaan tukiyhdistykselle tai tukiryhmälle, verotonta, jos kysymyksessä on varainhankinta eikä elinkeinotoiminta (tuloverolaki 23 ). 4.7 Tavaramyynti, tapahtumat ja tilaisuudet Erilaisten kulutustavaroiden, kuten elintarvikkeiden tai vaatteiden myyntiä, vaikkakin varainkeräystarkoitukseen, pidetään lähtökohtaisesti yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotoimintana. Erityisesti toiminnan pitämisenä elinkeinona vahvistaa rajoittamaton asiakaspiiri, myynnin tapahtuminen ansiotarkoituksessa ja pysyvästä myyntipaikasta. Kriteerejä voivat olla myös myytävien tuotteiden myynti käypään hintaan tai myyntitoiminnan jatkuvuus (Verohallituksen ohje 384/349/2007). Myyntitoiminnan varainhankinnan luonnetta puoltavat mm. se, että myyntitoiminta liittyy välittömästi yhteisön yleishyödyllisen tarkoituksen toteuttamiseen, myynti on kertaluonteista tai lyhytaikaista, myytävillä tuotteilla pyritään varainhankintaan (ylihinta) tai että myytävät tuotteet poikkeavat selkeästi muiden elinkeinotoimintaa harjoittavien myymistä tuotteista. Pelkkä oma logo ei ole riittävä tuotteita erottava tekijä. Varainhankinnan muotoja tapahtumat ja tempaukset myyjäiset ja kirpputorit maksullinen kahvi- ja ruokatarjoilu tilaisuuksissa talkootyö myyntituotteet; lakit, t-paidat, tarrat, kirjat, kortit ja rintamerkit taiteen myynti haastekirjeet ja -kampanjat Myös koulutustilaisuudet ja messut voidaan lukea verovapaiksi tilaisuuksiksi, jos ne kohdistuvat omalle jäsenkunnalle tai toiminnalta puuttuu säännöllisyys (esim. vuosittain). Varainhankintaa voi harjoittaa myös järjestämällä kirpputorin. Yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotulona ei pidetä yhteisön toimintansa rahoittamiseksi järjestämästä tavarankeräyksestä tai siihen verrattavasta toiminnasta saamaa tuloa. Tällöin yhteisön kirpputorilla myymät tavarat tulee saada lahjoituksina. Verovapaata yleishyödyllisen yhteisön, siis myös ehdokkaan tukiyhdistyksen tai tukiryhmän järjestämä kirpputoritoiminta on vain silloin, kun se on yhteisön omaa toimintaa eli tavarankierrätystä. Kirpputoripöytien vuokraaminen ei ole yhteisön tavarankierrätystoimintaa vaan myyntipaikkojen tarjoamista, ja tällaisena veronalaista toimintaa, vaikka se muodostaisi vain osan harjoitetusta kirpputoritoiminnasta (tuloverolaki 23.3, Verohallituksen ohje 384/349/2007). listakeräykset ja keräyslippaat arpajaiset vaalilehdet maksullisten seminaarien, näyttelyiden ja matkojen järjestäminen kalenterit tuki yksityisiltä, yhteisöiltä ja yrityksiltä
20 21 5. Viestintä Viestinnällä on ratkaiseva merkitys vaalikampanjan onnistumisessa, vaikka yksittäiselle ehdokkaalle palstamillimetrien saaminen voi joskus tuntua olevan kiven takana. Nykyisin omasta ehdokkuudesta ja tärkeimmistä vaaliteemoista voi viestiä monella tapaa. Suomessakin on nähty vaalikampanjoita, joissa ehdokas on noussut tuntemattomuudesta ääniharavaksi esimerkiksi viestimällä ja kampanjoimalla netin yhteisöpalveluissa erottuvalla ja puhuttelevalla tavalla. Toiselle saattaa riittää pelkkä puskaradio. Valitse kampanjaasi sopivimmat viestinnän tavat ja hoida ne kunnolla. Olivatpa viestinnän keinosi mitä tahansa, on tärkeää, että viestintäsi on hyvin suunniteltua, ennakoitua, uskottavaa ja oikea-aikaista. Tärkeää on, ettet piilottele ehdokkuuttasi, vaan tuot sen luontevasti esille. Vaikka itse tiedät ehdokkuudestasi, muut kotikuntasi asukkaat eivät sitä ehkä tiedä. Muista myös, että henkilökohtaiset kontaktit ovat luontevaa ja ilmaista tiedotusta. Kerro itse ja tukiryhmäsi avulla ehdokkuudestasi ystäville, tuttaville, työ- ja harrastuskavereille sekä naapureille. Näin samalla laajennat verkostoa, joka voi kertoa asiasta eteenpäin ja mainostaa sinua. sissa, paikallisissa ja erilaisissa kaupunkilehdissä on edelleen erinomainen tapa nostaa sinulle tärkeitä asioita ja teemoja julkiseen keskusteluun. Uutiskynnyksen ylittää parhaiten kirjoitus, jossa lyhyesti, asiallisesti ja selkeästi tulee esiin kirjoittajan sanoma. Yritä löytää käsittelemiisi asioihin uusi oma näkökulma. Ota rohkeasti esille ongelmakysymyksiä ja esitä niihin myös ratkaisuvaihtoehtoja. Rakentava ja perusteltu kritiikkikin on paikallaan, mutta ei toisten ehdokkaiden tai puolueiden perusteeton mollaaminen. Yhtä tärkeää on pohtia, milloin tiedottaa. Esimerkiksi arkipäivinä klo 16 jälkeen harvaan toimitukseen kannattaa enää lähettää yhtään mitään. Perehdy siksi esimerkiksi lehtien tekorytmiin. Nyrkkisääntönä voit muistaa, että mediassa on varmimmin tilaa maanantaisin, tiistaisin ja kesällä. Toimituksiin kannattaa luoda myös henkilökohtaisia kontakteja. Tarjoa aktiivisesti, mutta harkiten toimituksiin juttuaiheita. Soita lähettämäsi tiedotteen perään tai vinkkaa kirjoittamastasi blogista. Tee erottuva mielipidekirjoitus ja tarjoa sitä lehden julkaistavaksi. Kun järjestät vaalitilaisuuden, tee siitä tiedote ja kutsu paikallisille tiedotusvälineille. Lähetä tilaisuuden jälkeen myös tiedote. Tarjoa tietoa aktiivisesti myös muista kampanjaasi liittyvistä asioista. lupaa kysymättä postituslistoillesi, vaan tarjoa esimerkiksi kotisivujesi kautta äänestäjälle mahdollisuus liittyä tukiryhmääsi ja saada sinulta postia. Esimerkiksi silloin, kun tukiryhmäsi saa uutisarvoisen tiedon ennen medioita, kannattajillesi syntyy tunne sisäpiiriin kuulumisesta. 5.3. Sähköinen viestintä Digitaalinen kampanjointi on tätä päivää. Maailma on täynnä esimerkkejä tulipalon lailla levinneistä ilmiöistä, jotka ovat saaneet alkunsa verkossa. Vaaleissa yhä suurempi osa äänestäjistä etsii tietoa ehdokkaista verkosta. Samoin moni julkisuuden puheenaiheista syntyy siellä. Siksi on tärkeää, että perusasiat ovat kunnossa. Jokaisella ehdokkaalla on syytä olla esimerkiksi hyvin suunnitellut ja toteutetut sekä helppokäyttöiset kotisivut. Puolue esittelee ehdokkaat myös omissa verkkopalveluissaan vaalikampanjan aikana. Jos valitset sähköisen viestinnän erityiseksi painopisteeksi, hoida se kunnolla. Kaikkea ei kannata yrittää tehdä. Jos päätät aloittaa blogin kirjoittamisen muista, että blogi ei ole sama kuin 6. Mainonta kahden viikon välein sivuillesi päivittyvä kirjoitus. Blogia kirjoitetaan lähes päivittäin. Jos päätät vallata sosiaalisen median, älä mene palveluun raamit kaulassa ja hukuta muiden käyttäjien näkymiä omilla postauksillasi. Perehdy kunkin yhteisön netikettiin. Jos kuvittelet, että Facebookia kannattaa hyödyntää pelkästään niin, että linkität profiiliisi järjestelmällisesti kaikki kannanottosi ja päivität statustasi kerran viikossa, unohda koko asia. Sosiaalisessa mediassa pätee puhuttelevuus, erottuvuus sekä ennen kaikkea keskustelu ja vuorovaikutus. Katsele ympärillesi ja ota oppia menestyksekkäistä digitaalisista kampanjoista. Muista, että olet vastuussa myös verkossa tekemisistäsi ja sanomisistasi. Myös internetin keskustelupalstoille kannattaa osallistua käytettävissä olevan ajan puitteissa joko itse tai tukiryhmän voimin. Keskustelupalstoilla esiintyessä kuten koko kampanjassa pitää muistaa hyvä maku ja käytöstavat. Tulevissakin vaaleissa on tarjolla suosituiksi tulleita vaalikoneita, joilla on ollut kasvava vaikutus ihmisten äänestyspäätöksiin. Jokaisen ehdokkaan tulee vastata ainakin tärkeimpien valtakunnallisten vaalikoneiden kysymyksiin. Lisäksi oman maakunnan ja paikallisen alueen tiedotusvälineiden mahdollisiin vaalikoneisiin kannattaa osallistua. 5.1. Tiedotteet, mielipidekirjoitukset ja suhteet toimituksiin Erityisesti vaalien aikaan toimitusten sähkö- ja muut postit täyttyvät kaikkien puolueiden kaikkien ehdokkaiden lähettämistä posteista. Suurin osa menee suoraan ö-mappiin journalistisen karsinnan perusteella. Siksi kannattaa huolellisesti miettiä sisältöä, tyyliä ja tapaa, jolla uutiskynnyksen pyrkii ylittämään. Hyvä mielipidekirjoitus alueelli- 5.2.Tukiryhmän ja verkoston sisäinen viestintä On tärkeää, että huolehdit myös vaalikampanjasi sisäisestä viestinnästä. Kokoa itsellesi tukiryhmä ja huolehdi, että tieto kulkee tiimisi sisällä. Kun tukiryhmäsi kasvaa, vastuuta sisäisen viestinnän hoitaminen tietylle henkilölle. Sähköposti on oikein toimittuna tehokas sisäisen viestinnän muoto. Älä kuitenkaan liitä ketään Mainonnalla on keskeinen merkitys myös kuntavaaleissa. Suuri osa ehdokkaista teettää kampanjaansa vaihtelevan määrän erilaisia markkinointimateriaaleja ja panostaa mediamainontaan. Vaikuttava ja tehokas mainonta on erottuvaa ja puhuttelevaa. Hyvä suunnittelu on kaiken a ja o. Huolellinen paneutuminen on tärkeää myös siksi, että yleensä mainonta nielaisee leijonanosan ehdokkaan vaalibudjetista. Valitse kampanjallesi sopivat mediat ja muista, että toistolla on ratkaiseva merkitys mainonnan vaikuttavuudessa. Käytä suunnittelussa mahdollisuuksien mukaan ammattilaisia. Keskity olennaiseen. Useimmiten mainonnassa vähemmän on enemmän ja laatu korvaa määrän. Älä siis tunge mainoksiasi täyteen tekstiä tai kuluneita vaalilauseita ja suttuisia kuvia. Persoonallinen, rohkea, mutta samalla hyvää makua ja asiallisuutta viestivä mainonta herättää äänestäjissä myönteisiä mielikuvia. Huumorin käyttö
22 23 mainonnassa on sallittua, mutta sekin kannattaa tehdä hyvällä maulla. Mainontaa voi tehdä myös yhdessä muiden ehdokkaiden kanssa. Esimerkiksi kuuden ehdokkaan iso yhteisilmoitus tuo varmasti jokaiselle enemmän näkyvyyttä kuin kuusi erillistä pientä yhden henkilön mainosta. Yhteisilmoitus myös säästää rahaa ja työtä. Esite tai kortti on monikäyttöinen ehdokkaan kampanjatuote. Sitä voit jakaa tuttavillesi ja ystävillesi, äänestäjille eri tilaisuuksissa tai tapahtumissa sekä postilaatikoihin ja -luukkuihin. Muista, että vaalimainoksia ei saa pudottaa niihin postilaatikoihin, joissa selvästi kielletään mainosten tai ilmaismateriaalien jakaminen. Puolue tuottaa ehdokkaiden käyttöön valtakunnallisen vaalikampanjan pääidean ja yleisilmeen mukaisia materiaalipohjia ja muita kampanjoinnin työkaluja. 7. Ihmisten kohtaaminen Mainoksen maksajan ilmoittaminen Ehdokkaan, ehdokkaan tukiryhmän tai muun yksinomaan ehdokkaan tukemiseksi toimivan yhteisön on huolehdittava, että vaalikampanjaan kuuluvasta tai sitä tukemaan tarkoitetusta maksullisesta mainoksesta (lehtimainos, radiomainos, kortti, esite tmv.) käy ilmi mainoksen maksajan nimi. Yksityishenkilön nimeä ei kuitenkaan saa julkistaa ilman hänen nimenomaista suostumustaan, jos hänen maksamansa mainoksen arvo on kunnallisvaaleissa pienempi kuin 800 euroa. Mainoksen maksajan ilmoittamisvelvollisuus rajoittuu ehdokkaan kampanjaan. Maksullisen mainoksen maksaja on se, joka suorittaa mainoksen julkaisemista koskevan laskun. Oleellinen osa vaalikampanjaa on ihmisten tapaaminen. Sillä pyritään henkilökohtaiseen vuorovaikutukseen äänestäjien kanssa. Tapasi toimia vaalitilaisuuksissa ja tapahtumissa luo äänestäjille mielikuvaa sinusta ehdokkaana. Esimerkiksi toritapahtumissa vaaliteltan ohi voi kulkea päivässä tuhansia ihmisiä. Yhdellä silmäyksellä saatu positiivinen ja uskottava kuva sinusta ehdokkaana ja Keskustasta puolueena voi tuoda paljon uusia ääniä. Kampanjasuunnitelmassasi päätetään erilaisista tilaisuuksista, joihin osallistut tai joita tukiryhmäsi kanssa itse järjestät. Valintojen perusteena on se, mitkä ovat tehokkaimmat tavat tavoittaa kohderyhmäsi ja yleensäkin mahdollisimman paljon äänestäjiä. Vaalitilaisuuden järjestäminen vaatii yksittäiseltä ehdokkaalta ja hänen tukiryhmältään aikaa, työtä ja ainakin jonkin verran taloudellisia voimavaroja. Tilaisuuksia kannattaa siksi järjestää myös yhdessä muiden ehdokkaiden kanssa. 7.1. Teematilaisuudet ja vaalipaneelit Ihmisten osallistuminen neljän seinän sisällä järjestettäviin tilaisuuksiin on vähentynyt. Onnistuakseen näiden tilaisuuksien järjestäminen vaatii huolellista suunnittelua ja etukäteisvalmistelua. Teemaan, ohjelmaan, tilaisuuden paikan valintaan ja tehokkaaseen tiedotukseen on panostettava. Tällaisissa tilaisuuksissa pääset vapaasti puhumaan teemoistasi sekä vuorovaikutukseen yleisön kanssa rauhallisessa ympäristössä. Vaalitilaisuuksien järjestämisen haasteena on saada paikalle ns. liikkuvia ja ennestään tuntemattomia äänestäjiä. Teematilaisuuksissa ja tupailloissa suuri osa yleisöstä saattaa muodostua tuttavistasi ja muista tukijoistasi. Näissä tilaisuuksissa voit sitouttaa heitä kampanjaasi ja vahvistaa äänestäjinä heidän uskoaan sinuun ja sanomaasi. Kahviloissa voit järjestää yksin tai yhdessä muiden ehdokkaiden kanssa keskustelu- ja teematilaisuuksia sekä ns. ehdokas tavattavissa -tilaisuuksia. Ne ovat suhteellisen helposti järjestettäviä, mutta vaativat hyvin hoidetun etu- ja jälkikäteistiedotuksen. Vaalipaneeleja järjestävät erityisesti puoluejärjestöt, muut yhdistykset ja yhteisöt, oppilaitokset sekä ehdokkaat yhdessä. Paneeleissa pääset parhaimmillaan antoisaan keskusteluun ja vuorovaikutukseen yleisön kanssa. Valmistaudu aina huolellisesti. Selvitä etukäteen paneelin muut osallistujat, teemat, tilaisuuden kulku, yleisön koostumus sekä vetäjän rooli. Puhu lyhyesti ja vastaa napakasti, sillä aikaa on rajallisesti. Pitkiä jaarituksia ei kukaan jaksa kuunnella. 7.2. Markkina-, tori- ja kauppakeskustapahtumat Näissä tapahtumissa tapaat paljon äänestäjiä ja pääset vuorovaikutukseen heidän kanssaan. Kiireiset ihmiset olisi saatava pysähtymään. Ulkoilma- ja kauppakeskustapahtumissa näyttävä esilläolo, siisti kampanjailme ja aktiivinen toiminta ovat perusta myönteiselle näkyvyydelle. Tällaisissa tapahtumissa kannattaa tehdä yhteistyötä muiden ehdokkaiden ja heidän tukiryhmiensä kanssa. Osallistu myös kunnallisjärjestösi ja muiden alueesi keskustajärjestöjen järjestämiin vaalitapahtumiin. 7.3. Vaalitupa, -mökki, -auto tai -teltta Vaalitupa, -mökki auto tai -teltta on oivallinen paikka kohdata äänestäjiä kahvikupin ääressä. Tämä toiminta vaatii kuitenkin jatkuvaa ja säännöllistä päivystämistä ja läsnäoloa. Tässäkin yhteistyö muiden ehdokkaiden kanssa on valttia. Ota selvää, onko tällainen kiinteä tai liikkuva kampanjapiste osa kunnallisjärjestösi vaalitoimintaa ja kuinka sinä ehdokkaana voit sitä hyödyntää. 7.4. Muu ihmisten kohtaaminen Tapaa vaalikampanjan aikana mahdollisimman paljon kohderyhmiäsi ja äänestäjiä. Aktiivisella osallistumisella saat paljon kontakteja ja ilmaista näkyvyyttä. Voit esimerkiksi liikkua tukijoittesi kanssa itsellesi luontevissa tilaisuuksissa ja paikoissa, esimerkiksi paikallisissa kulttuuri- ja urheilutapahtumissa. Voitte jalkautua myös kahviloihin ja yöelämään: baareissa ja kapakoissa syntyy varmasti mielenkiintoisia keskusteluja myös paikallisen politiikan kysymyksistä. Vierailut työpaikoille, vanhainkoteihin ja laitoksiin kuuluvat myös joidenkin ehdokkaiden vaalitoiminnan muotoihin. Niistä pitää sopia etukäteen yrityksen ja laitoksen omistajien tai johdon kanssa. Yksinkertaisimmillaan jalkautuminen on ehdokkaan ja kuntalaisten kohtaamista kaduilla ja kylän raiteilla. Voit myös kutsua itsesi kylään lehti-ilmoituksella, tällöin ehdokas laittaa paikallislehteen ilmoituksen, jossa kerrotaan, että sinulla on mahdollisuus kutsua ehdokas Maija Meikäläinen omaan kotiisi, työpaikalle tai yritykseen esittäytymään.
24 25 Hyvän vaalitilaisuuden niksit Ennen tilaisuutta määritelkää tilaisuuden tavoite ja kohderyhmä valitkaa tilaisuuden toteuttamismuoto (teematilaisuus, toritapahtuma tms.) päättäkää tilaisuuden ajankohdasta ja varatkaa paikka valitkaa tilaisuuden vastuuhenkilö sekä jakakaa vastuut ja tehtävät tehkää tilaisuudelle käsikirjoitus ja aikataulutus (tilaisuuden sisällön suunnittelu) laatikaa tilaisuudelle talousarvio ja miettikää varainhankintamuotoja varmistakaa paikalle riittävästi talkoolaisia sekä mahdolliset alustajat ja esiintyjät huolehtikaa tilaisuuden markkinoinnista ja tiedotuksesta varmistakaa tarvittavat luvat tilaisuuden järjestämiselle Tilaisuudessa olkaa tilaisuuden järjestäjinä ja ehdokkaina ajoissa paikalla varmistakaa, että kaikki on valmiina tilaisuuden alkaessa huolehtikaa tilaisuuden näyttävästä ja siististä toteutuksesta panostakaa yleisöä kiinnostavaan vetonaulaan (esiintyjä, kysely, kilpailu, tarjoilu) jakakaa ehdokkaan kampanjamateriaalia ja kertokaa hänen tavoitteistaan hankkikaa ehdokkaalle tukijoita ja verkostolaisia toimikaa aktiivisesti, ystävällisesti ja positiivisella asenteella kuunnelkaa äänestäjiä ja ottakaa heiltä palautetta varmistakaa tilaisuuden käsikirjoituksen toteutuminen Tilaisuuden jälkeen tiedottakaa tilaisuudesta pitäkää yhteyttä ehdokkaan kampanjaan ilmoittautuneisiin tai siitä kiinnostuneisiin käykää palautekeskustelu tilaisuuden onnistumisesta ja kiittäkää järjestelyihin osallistuneita 8. Huomaavaisuus Sinun ja tukijoittesi käyttäytyminen ja ulkoinen olemus synnyttävät ensivaikutelman, jonka perusteella äänestäjä luo mielikuvan sinusta mahdollisena kuntapäättäjänä. Samalla se voi olla hänen ensikontaktinsa Keskustaan. Positiivinen ensivaikutelma herättää äänestäjän mielenkiinnon ehdokasta kohtaan. Hyvä perusohje on: käyttäydy kohteliaasti ja ole oma itsesi. Hyväntuulinen, kiireetön, kuunteleva ja katsekontaktin ottava ehdokas luo välittömän ja lämpimän tunnelman ympärilleen. Käyttäydy ehdokkaana reilusti ja arvostavasti myös toisia ehdokkaita kohtaan, sillä vaalikampanjointi on joukkuepeliä. Keskustan ehdokkaat keräävät ääniä myös yhteiseen pottiin, eivätkä he ole toistensa vastustajia. Esimerkiksi tilaisuuksissa ei ole soveliasta keskeyttää toisen ehdokkaan 9. Palaute ja arviointi Vaalitoimintasi jatkuu vielä varsinaisen vaalipäivän ja tulosten julkistamisen jälkeenkin. On tukiryhmäsi kiittämisen ja palautekeskustelun aika. Palaute- ja arviointitilaisuuden kysymyksenä on: saavutimmeko asetetut tavoitteet? Tilaisuudessa käydään läpi vaalisuunnitelma ja sen toteutuminen. Yhdessä avoimesti keskustellen arvioidaan onnistumiset ja mahdolliset parantamisen kohteet seuraavaa kertaa varten. Tehty arviointi kirjataan ja liitetään vaalisuunnitelman ja muun vaalimateriaalin kanssa mappiin odottamaan tulevia koitoksia. Tässä vaiheessa myös suunnitellaan ja päätetään tavasta, jolla äänestäjiin pidetään tulevana luottamushenkilökautena yhteyttä valtuutettuna ja äänestäjän jo käynnissä olevaa keskustelutuokiota. Myöskään toisten puolueiden ehdokkaita ei saa mustamaalata, sillä siitä koituu usein vain ehdokkaalle itselleen ja hänen puolueelleen negatiivista palautetta. Sinun ei kannata provosoitua kampanjan aikana. Hyvänä ehdokkaana luotat itseesi ja keskityt omaan kampanjaasi. Sinun ei tarvitse vilkuilla koko ajan toisten tekemisiä tai puuttua heidän sanomisiinsa. Myös tukiryhmäläistesi on muistettava nämä asiat. Vaalitoiminnan pitää olla haasteellista, kannustavaa ja hauskaa niin sinulle kuin tukiryhmällesikin. Vaaleissa pätee sama kuin hyvässä urheilusuorituksessakin: rentous, mielen hallinta ja huolellinen valmentautuminen tuovat hyvän tuloksen. tai muuna kunnallisena luottamushenkilönä. Näin varmistetaan jatkuva ja säännöllinen mielipiteiden kuunteleminen ja vuorovaikutus. Näin luottamushenkilönä saat itsellesi arvokasta palautetta ja tietoa luottamustehtäväsi hyvään hoitamiseen. Vaalien jälkeen olet tukiryhmäsi kanssa monta kokemusta rikkaampi. Parasta mahdollista palautetta itsellesi ja tukiryhmällesi on kiitoksen antaminen. Mieti jo etukäteen, mikä on luontevin tapa osoittaa itsellesi ja tukijoillesi kiitokset. Joillekin soveltuu kakkukahvit, toisille taas saunailta. Tärkeintä on kuitenkin yhdessä läpikäyden, iloiten taikka tarvittaessa surren, viedä päätökseen se, mikä yhdessä on aloitettu, suunniteltu ja toteutettu.
26 27 Kampanjasuunnitelmani 2012 Aiemmissa luvuissa on kerrottu varsin laajasti ehdokkaan kampanjasuunnitelman rakentamisesta. Seuraavilla sivuilla on pohja kampanjasuunnitelmallesi, jonka voit tehdä yhdessä tukiryhmäsi kanssa vastaamalla lomakkeissa esitettyihin kysymyksiin. Täytä suunnitelma rehellisesti. Ehdokkuus ei alkuvaiheessa kaadu muutamaan tyhjään kohtaan tai muuten puutteellisiin tietoihin. Suunnitelmaa voi täydentää ja tarkentaa koko kampanjan ajan. Luottamustehtävät (nykyiset ja entiset) 1. Henkilötietoni Nimi Yhteystietoni Lähiosoite Postinumero Puhelinnumero Sähköposti Kotisivut Postitoimipaikka Aiemmat ehdokkuuteni eri vaaleissa (vuodet ja äänimäärät) Toimintani eri järjestöissä ja yhteisöissä (nykyiset ja entiset) Ammatti ja koulutus 2. Minä ehdokkaana Harrastukset Vahvuuteni ja paras osaamiseni yhteiskunnallisessa toiminnassa/ehdokkaana
28 29 Kuinka aion hyödyntää osaamiseni ja muut vahvuuteni vaalikampanjassa 4. Kohderyhmäni ja vaaliteemani Tärkeimmät kampanjani kohderyhmät ovat 1. 2. Kehitettävät ominaisuuteni ehdokkaana 3. Vaaliteemani ovat Kuinka käännän heikkouteni vahvuuksiksi kampanjassa 1. 2. 3. Tavoitteeni kunnallisvaaleissa 2012 3. Äänimäärätavoitteeni vuoden 2012 kunnallisvaaleissa on Tavoitteeni politiikassa on 5. Tukiryhmä ja verkosto eli kampanjan vastuut Vaalipäällikköni on Vaalipäällikön tehtävät
30 31 Muut tukiryhmääni kuuluvat henkilöt ja heidän vastuualueensa Nimi 6. Aikataulu Aloitan näkymättömän kampanjoinnin eli kampanjan taustatyön (ajankohta) Vastuualue Miten? Nimi Vastuualue Nimi Vastuualue Nimi Vastuualue Nimi Aloitan näkyvän kampanjoinnin (ajankohta) Miten? (mainonta, tilaisuudet, äänestäjien tapaaminen jne) Vastuualue Nimi Vastuualue Kuinka kerään laajempaa verkostoa kampanjaani? Mitä muuta kampanja-aikatauluuni sisältyy ja kuka vastaa aikataulusta?
32 33 7. Tapahtumat ja tilaisuudet Toteutan tukiryhmäni kanssa seuraavat tilaisuudet ja tapahtumat (tilaisuuden aika ja paikka sekä nimi) Päivämäärä Paikka Tilaisuus, tapahtuma 9. Mainonta ja vaalimateriaali Mitä maksullisen mainonnan muotoja käytän? Osallistun ehdokkaana myös seuraavin tilaisuuksiin ja tapahtumiin Missä medioissa mainostan ja ilmoittelen? Milloin? 8. Viestintä Miten hoidan kampanjani tiedotuksen ja viestinnän (kotisivut, mielipidekirjoitukset, sähköpostit, sosiaalinen media ym.)? Mitä kampanjamateriaalia tuotan (esite, kortti tms. jakomateriaali)
34 35 10. Kampanjabudjettini 12. Piirin, kunnallisjärjestön ja paikallisyhdistyksen tuki Vaalikampanjani budjetti on euroa Rahoitan kampanjan seuraavasti Piirin ja kuntani keskustajärjestöjen tuki kampanjalleni (koulutus- ja muu ehdokashuolto, yhteisilmoitukset, valokuvaukset, tilaisuudet jne) Käytän kampanjavarani seuraaviin tarkoituksiin 13. Toiveeni ehdokkaana omalle paikallisyhdistykselleni ja kunnallisjärjestölleni Ehdokkaana toivon seuraavanlaista tukea kampanjalleni 11. Arviointi, palaute ja kiitokset Arviointi ja palaute kampanjan edetessä ja päättyessä sekä kiitokseni tukiryhmälle ja verkostolaisille
36 37 Vaalien toimittaminen Äänestys ennakkoon 17. 23.10 Ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona lokakuun 17. päivänä ja päättyy tiistaina lokakuun 23. päivä. Kunnanhallitus määrää ennakkoäänestyspaikat ja niitä ovat esimerkiksi virastot ja postitoimipaikat. Kunnanhallitus määrää ennakkoäänestyspaikkojen päivittäiset aukioloajat. Ne eivät saa olla auki arkina ennen kello 8 eikä kello 20 jälkeen, eikä viikonloppuna ennen kello 10 eikä kello 16 jälkeen. Aukioloajat voit tarkistaa kunnantoimistosta. Yleisessä ennakkoäänestyspaikassa voi äänestää kuka tahansa äänioikeutettu riippumatta siitä, missä kunnassa hän asuu. Sairaaloissa, vanhainkodeissa ym. ympärivuorokautista hoitoa antavissa sosiaalihuollon toimintayksiköissä sekä rangaistuslaitoksissa äänestys tapahtuu kunnan keskusvaalilautakunnan ilmoittamana ajankohtana ennakkoäänestyksen aikana. Niissä voivat äänestää vain niissä hoidettavina olevat tai niihin otetut henkilöt. Äänestys kotona Äänioikeutettu, joka vaikean vamman tai pitkäaikaisen sairauden vuoksi ei ilman kohtuuttomia vaikeuksia pääse äänestys- tai ennakkoäänestyspaikkaan, saa äänestää ennakolta kotonaan. Kotona äänestävän tulee ilmoittaa siitä kirjallisesti tai puhelimitse kunnan keskusvaalilautakunnalle (keskusvaalilautakunnan puhelinnumero löytyy äänestäjälle postitse saapuneesta ilmoituskortista)viimeistään tiistaina 16. lokakuuta ennen kello 16. Ilmoituksen voi tehdä äänestäjän puolesta myös tämän valitsema henkilö. Ennakkoäänestys, laitoksissa tapahtuva äänestys ja kotiäänestys tarjoavat kaikille mahdollisuuden osallistua yhteiseen päätöksentekoon. Näitä tulee markkinoida. Ehdokkailla on erityinen vastuu eri äänestystapojen tunnetuksi tekemisessä. Äänestys ulkomailla 17. 20.10. Ulkomailla yleisinä ennakkoäänestyspaikkoina ovat valtioneuvoston asetuksella määrätyt Suomen edustustot. Ennakkoäänestysaika saattaa olla huomattavasti oheista ohjeaikaa lyhyempi. Ennakkoäänestyksen tarkka aika ja paikka kannattaa siis tarkastaa jo hyvissä ajoin ennakkoon, jos tietää olevansa vaalien aikaan ulkomailla. Niissä voi äänestää kuka tahansa kunnallisvaaleissa äänioikeutettu riippumatta siitä, missä maassa tai missä kunnassa hän asuu. Edustustoissa voivat siten äänestää esimerkiksi lomamatkoilla tai työkomennuksella ulkomailla olevat äänioikeutetut. Ulkomailla olevan suomalaisen laivan henkilökunta voi äänestää ennakkoon omassa laivassaan. Ennakkoäänestys laivassa voidaan aloittaa jo 10.10. Vaalipäivä 28.10. Vaalihuoneistot ovat varsinaisena vaalipäivänä sunnuntaina 28. lokakuuta auki klo 9-20. Vielä vaalipäivänäkin ehdokkaiden tulee olla liikkeellä ja aktiivisina. Varsinaisena vaalipäivänä on hyvä tarjota kuljetuspalvelua äänestyspaikoille, koska äänestyspaikkojen määrä on vähentynyt ja äänestysmatkat siten pidentyneet. Äänioikeutettu saa äänestää vain siinä äänestyspaikassa, joka on merkitty äänioikeusrekisteriin ja äänioikeutetulle ennen vaaleja postitettuun ilmoituskorttiin. Äänioikeus Äänioikeutettu kunnallisvaaleissa on Suomen kansalainen, joka on syntynyt 28.10.1994 tai sitä ennen sekä Pohjoismaiden tai Euroopan Unionin kansalainen, jolla on kotipaikka Suomessa 7.9.2012. Myös muut ulkomaalaiset ovat äänioikeutettuja, jos heillä on ollut kotipaikka Suomessa ainakin 7.9.2010 lähtien. Äänioikeutetut henkilöt voivat myös äänestää ennakkoon. Väestörekisterikeskus pitää äänioikeusrekisteriä, joka perustetaan perjantain 7.9. tilanteen mukaan. Tuolloin määräytyy kunkin henkilön äänestyspaikkakunta. Väestörekisterikeskus lähettää äänioikeutetuille ilmoituskortit. Kortissa on äänestäjän nimi ja osoite, vaalipiiri, kotikunta, äänestysalue sekä äänestyspaikka ja sen osoite. Ennakkoäänestyksen päättymisen jälkeen rekisteristä tulostetaan äänestysalueittaiset vaaliluettelot. Luetteloissa ovat henkilöt, jotka eivät ole käyttäneet äänioikeuttaan ennakkoäänestyksessä. Kunnallisvaalien tärkeitä päivämääriä Ehdokaskoulutus kunnittain tai kuntaryhmittäin touko-syyskuu 2012 Alueelliset vaalistartit syys-lokakuu 2012 Vaalikelpoisuus määräytyy 07.09.2012 Ehdokaslistojen viimeinen jättöpäivä 18.09.2012 Ehdokasnumerot 27.09.2012 Ennakko- ja kotiäänestys 17.-23.10.2012 Ennakkoäänestys ulkomailla 17.-20.10.2012 Vaalipäivä 28.10.2012 Luottamushenkilönä Jo ennen vaaleja on hyvä sopia kunnallisjärjestön kokouksessa niistä periaatteista, joiden mukaan Keskustalle tulevat luottamushenkilöpaikat vaalien jälkeen jaetaan. Puolue on tehnyt kunnallisjärjestöille ohjeen luottamushenkilöpaikkojen jakamiseen. Se sisältää suositukset periaatteiksi ja käytännöiksi, joita jokainen kunnallisjärjestö voi soveltaa omalta kohdaltaan. Periaatteesta sopiminen ennen vaaleja ei kuitenkaan tarkoita sitä, että paikkoja voitaisiin luvata kenellekään etukäteen. Luottamushenkilöpaikkoja tulee Keskustan jaettavaksi sitä enemmän, mitä parempi puolueen tulos on kunnassa. Tämän vuoksi jokaisen ehdokkaan panos vaalityössä on ensiarvoisen tärkeää. Hyvästä työstä ja ehdolle asettumisesta tulee palkita. Pääsääntö paikkojen jaossa onkin, että etusijalla luottamustehtäviin ovat kunnallisvaaliehdokkaat. Yksi puolueen ohjeen suosituksista koskee
38 39 vallan hajautusta ja kierrätystä. Sen mukaisesti jokaiselle valtuutetulle annetaan valtuutetun toimen lisäksi yksi muu luottamushenkilöpaikka peruskunnassa. Useissa kunnissa esimerkiksi lautakunnat ja jaostot teettävät paljon työtä. Myös siksi kannattaa harkita tehtävien jakamista useammille henkilöille kuin ainoastaan valtuutetuille. Tarkoitus ei ole uuvuttaa ketään työtaakan alle kunnallisilla luottamustoimilla. Paikkoja jakamalla saadaan myös kasvatettua kunnallisessa päätöksenteossa mukana olevien henkilöiden joukkoa ja heidän asiantuntemustaan. Keskustan ohjeistuksen mukaan on suositeltavaa, että henkilö hoitaa samaa luottamustehtävää enintään kolme kautta eli 12 vuotta. Jos tilanne välttämättä edellyttää, voidaan tästä periaatteesta erityisin syin kuitenkin poiketa. Luottamushenkilöpaikkoja jaettaessa on huomioitava, että tasa-arvolain mukaisesti kussakin luottamuselimessä tulee toteutua vähintään 40% / 60% -sukupuolijako. Keskusta suosittaa, että Hyödyllisiä internet-sivuja puolue antaa kunnassa nuorille luottamushenkilöpaikkoja vähintään heidän keräämiensä äänten suhteessa. Vaalien jälkeen Keskustan kunnallisjärjestön johtokunta ja valtuustoryhmä yhdessä valmistelevat ehdotuksen luottamushenkilöpaikkojen jaosta. Lopullisen esityksen Keskustan ehdokkaista luottamustehtäviin tekee kunnallisjärjestön yleinen kokous. Kunnanvaltuusto päättää virallisesti eri luottamustehtäviin nimettävät henkilöt. Keskustan toiminta kunnissa ei onnistu ilman taloudellisia resursseja. Niitä kartutetaan muun muassa kunnallisten luottamushenkilöiden kokous- ja vuosipalkkioista perittävillä maksuilla. Hyvän poliittisen moraalin ja järjestöllisen ryhdin edellytys on se, että kaikki puolueen luottamushenkilöt ja myös sitoutumattomina puolueen listalta tehtäviin valitut maksavat palkkioistaan luottamushenkilömaksua kunnallisjärjestön päättämän osuuden. Monsieur d Hondtin menetelmä Kuntien ja kaupunkien valtuustot valitaan Suomessa joka neljäs vuosi suhteellisilla vaaleilla. Puolue, vaaliliitto tai valitsijayhdistys voi asettaa kunnan asukasluvusta riippuen 19-127 ehdokasta. Vaalien tulos määräytyy kunnittain ns. d Hondtin suhteellisen menetelmän avulla. Seuraavassa esitetään kuvitteellinen, yksinkertaistettu esimerkki siitä, mitä tämä menetelmä tarkoittaa. Oletetaan, että jostakin kunnasta valitaan viisi valtuutettua ja kukin puolue tai vaaliliitto saa asettaa seitsemän ehdokasta. Äänimäärät jakaantuvat puolueiden ja ehdokkaiden välillä seuraavasti: Puolue Punainen Äänimäärä Vertausluku Ehdokas Punaniska 200 530:1 = 530,00 Ehdokas Purppura 100 530:2 = 265,00 Ehdokas Puolukka 80 530:3 = 176,67 Ehdokas Tiili 65 530:4 = 132,50 Ehdokas Ruusu 55 530:5 = 106,00 Ehdokas Mansikka 20 530:6 = 88,33 Ehdokas Kirsikka 10 530:7 = 75,71 yhteensä 530 Internetistä löytyy runsaasti hyödyllistä tietoa vaaleista. Suomen Kuntaliiton sivut www.kunnat. net sisältää keskeistä tietoa kuntien toiminnasta. Kuntaliitto evästää syksyn kuntavaaleihin valmistautuvia ehdokkaita ja äänestäjiä jatkuvasti päivittyvällä ja täydentyvällä kuntavaalit.fi sivustolla. Tätä sivustoa kannattaa jokaisen ehdokkaan hyödyntää vaalityössään. Kannattaa käydä katsomassa myös Oikeusministeriön sivut www.vaalit.fi Aiempiin vaalituloksiin pääsee käsiksi myös Tilastokeskuksen sivujen www.tilastokeskus.fi/vaalit kautta. Oman kunnan ja oman maakunnan sivuilta löytyy runsaasti hyödyllistä tietoa paikallisista asioista. Puolue Vihreä Ehdokas Apila 175 580:1 = 580,00 Ehdokas Koivu 140 580:2 = 290,00 Ehdokas Kuusi 70 580:3 = 193,33 Ehdokas Kataja 60 580:4 = 145,00 Ehdokas Tammi 55 580:5 = 116,00 Ehdokas Ruoho 50 580:6 = 96,67 Ehdokas Heinä 30 580:7 = 82,86 yhteensä 580 Äänimäärä Vertausluku