Hanna Latva-Kiskola. Vesihuoltolain mukaiset vapautukset. Seinäjoen kaupunki

Hanna Latva-Kiskola Vesihuoltolain mukaiset vapautukset Seinäjoen kaupunki Kehittämistehtävä tammikuu 2012

SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Kehittämistehtävän tiivistelmä Koulutusyksikkö: Koulutusohjelma: Suuntautumisvaihtoehto: Tekijä: Työn nimi: Ohjaaja: Vuosi: Sivumäärä: Liitteiden lukumäärä: Avainsanat: 2

SISÄLTÖ Kehittämistehtävän tiivistelmä... 2 SISÄLTÖ... 3 JOHDANTO.4 1 VESIHUOLTOLAKI JA VIEMÄRIIN LIITTYMISEN VAPAUTUSPERUSTEET... 5 2 VESIHUOLTOLAIN MUKAISET VAPAUTUSPÄÄTÖKSET... 5 2.1 Seinäjoki...8 2.2 Muut kunnat...10 2.3 Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiä...14 3 LINJAUS PÄÄTÖSTEN VALMISTELUUN SEINÄJOELLA... 23 4 POHDINTA 24 LÄHTEET... 27 3

Johdanto Kunnalla on useita viranomaistehtäviä vesihuoltolain (9.2.2001/119) mukaan. Kunta vastaa viime kädessä vesihuoltopalvelujen järjestämisestä, mikäli suuren asukasjoukon tarve, terveydelliset tai ympäristölliset syyt näin edellyttävät (VHL 6 ). Kunnassa keskeisiä rooleja vesihuoltolain suhteen ovat vesihuollon kehittämissuunnitelman laatiminen (VHL 5 ) sekä kunnassa toimivien vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden hyväksyminen (VHL 8 ). Vesihuoltolaissa säädetään toiminta-alueen kiinteistöjen liittymisvelvollisuudesta vesihuoltolaitoksen vesi- ja viemäriverkostoon. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtäviin kuuluu vapautuksen myöntäminen liittymisvelvollisuudesta. Lisäksi kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiset antavat erilaisia lausuntoja ja toimivat lain mukaisina valvontaviranomaisina. Tässä työssä käydään läpi yhtä kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen roolia päätöksentekijänä viemäriin liittymisvelvollisuudesta vapauttamisissa. Vesijohtoverkostoon liittyviin kysymyksiin ei tässä työssä oteta kantaa. Vesihuoltolain mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella kiinteistön liittymisvelvollisuus on yksiselitteinen. Vesihuoltolaissa annetaan kuitenkin mahdollisuus hakea ta laissa määritellyin perustein. Laissa olevat perusteet ovat kuitenkin johtaneet erilaisiin tulkintoihin ja kuntien käytännöt vaihtelevat. Tämän työn tarkoituksena on saada aikaan kunnille linjaus siitä, mitä käytännössä ovat nämä perusteet, mitä ne tarkoittavat ja millä ehdoin vapautuksia voitaisiin myöntää.

1 VESIHUOLTOLAKI JA VIEMÄRIIN LIITTYMISEN VAPAUTUSPERUSTEET Vesihuoltolain 10 :ssä ilmaistaan pääsääntö, jonka mukaan vesihuoltolaitoksen toimintaalueella sijaitseva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin. Vesihuoltolain 11 :ssä taas säädetään perusteista. Vesihuoltolain mukaisena päätöksiä tekevänä viranomaisena toimii kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Ympäristönsuojeluviranomainen on lain valmisteluvaiheessa haluttu päätöksentekijäksi terveydensuojeluviranomaisen sijaan, sillä vapauttamispäätöksen harkintaperusteena tulisi korostua ihmisen terveyteen liittyviä seikkoja laajempi ympäristönsuojeluun perustuva näkökulma (Ympäristövaliokunnan mietintö, 2000). Vesihuoltolain 11 :n mukaan liittämisvelvollisuudesta viemäriverkostoon on myönnettävä, jos: 1) liittäminen verkostoon muodostuisi kiinteistön omistajalle tai haltijalle kohtuuttomaksi, kun otetaan huomioon liittämisestä aiheutuvat kustannukset, vesihuoltolaitoksen palvelujen vähäinen tarve tai muu vastaava erityinen syy; 2) vapauttaminen ei vaaranna vesihuollon taloudellista ja asianmukaista hoitamista vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella; 3) sekä lisäksi: jätevesiviemäriin liittämisestä vapautettavan kiinteistön jätevesien kokoaminen ja käsittely voidaan järjestää niin, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Verkostoon liittämisvelvollisuus on siis pääsääntö ja siitä voidaan poiketa vain poikkeustapauksissa. Edellä mainittuja erityisiä syitä ei ole laissa erikseen ilmaistu, vaan niiden olemassaolo harkitaan tapauskohtaisesti. Erityisten syiden olemassaolo ei yksinään riitä perusteeksi vapauttamiselle, vaan lisäksi edellytettäisiin, että liittäminen muodostuisi kiinteistön omistajan tai haltijan kannalta kohtuuttomaksi. (Vesihuoltolakiopas, 2002.) 6

Vesihuoltolaki 9.2.2001/119 on uudistumassa, mutta perusteisiin ei ole katsottu tarvetta tehdä muutoksia. Työryhmämuistion 6/2010 mukaan kiinteistöjen liittämisvelvollisuuteen ei ole tällä hetkellä tarpeen puuttua lainsäädännössä, koska esimerkiksi liittämisvelvollisuudesta vapauttamista koskevien päätösten yhtenäisyyttä on mahdollista parantaa valvonnan keinoin. Siihen, miten tämä valvonta toteutettaisiin, ei työryhmän muistiossa oteta kuitenkaan kantaa. 7

2 VESIHUOLTOLAIN MUKAISET VAPAUTUSPÄÄTÖKSET 2.1. Seinäjoki Seinäjoella on tehty viimeisen kolmen vuoden aikana vesihuoltolain mukaisia päätöksiä 67 kpl, joista 54 kpl on tehty vuonna 2011. Tehtyjen päätösten myötä on syntynyt alustavaa linjausta. Asumattomalle kiinteistölle on myönnetty toistaiseksi. Vapautusaikaa ei ole rajattu, sillä kiinteistön osalta tilanne voi olla lopullinen tai sitten se saa asukkaat ja tilanne muuttuu nopeastikin. Kun kyseessä on vähäinen vedenkulutus ja 1 mahdollisesti iäkäs asukas ja näin ollen vähäinen palvelujen tarve, on myönnetty, mutta aika on rajattu päätöksessä. Tyypillinen aika on noin 3-4 vuotta. Vapautusaika on sidottu siihen, että jätevesien käsittelyä jouduttaisiin miettimään uudelleen samaan aikaan kun muuallakin haja-asutusalueella. Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyn siirtymäaikaahan uuden jätevesiasetuksen mukaan hiukan pidennettiin ja se on nyt 15.3.2016 asti (Ympäristöministeriö 2011). Kiinteistöllä voi olla lähivuosina valmistunut ja käyttöönotettu jätevesien käsittelyjärjestelmä. Vuodesta 2004 alkaen valmistuneiden käsittelyjärjestelmien tulisi olla jo hajajätevesiasetuksen (542/2003 ja uusittu 209/2011) mukaisia. Suunnittelussa ja rakentamisessa on kuitenkin paljon vaihtelua. Maaperäkäsittelyssä on katsottu noin 10-15 vuoden ikää sellaiseksi, että kentän toiminta on tiensä päässä ravinteiden puhdistumisen kannalta. Ympäristöministeriössä ei suositella päällekkäisiä investointeja. Seinäjoella ajaksi on katsottu noin 10 vuotta käsittelyjärjestelmän käyttöönotosta. Tällöin järjestelmä on palvellut sellaisen ajan, että investointi on maksanut itsensä takaisin ja mahdollisesti esim. maasuodatinkenttä on toiminnallisesti loppusuoralla. Jos tätä pidempää aikaa haetaan, käsittelyjärjestelmän toimivuus ja asetuksen mukainen puhdistustaso tulisi osoittaa. Vapautuspäätöksessä ei ole hyväksytty sitä, että käsittelyjärjestelmää ja sen toimivuutta voisi jotenkin parantaa, jotta se täyttäisi vapautuksen myöntämisen edellytykset. Vapautuspäätöksissä lähdetään siitä, että järjestelmä on tullut rakentaa ennen kuin viemäröitävä alue on vahvistettu toiminta- 8

alueeksi. Muutoin on vaarana, että vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella vaarantuu vesihuollon taloudellinen ja asianmukainen hoitaminen. Kaikissa päätöksissä on ollut määräys, että jos kiinteistön käyttötarkoitus, käyttöaste, varustelutaso tai olosuhteet kiinteistöllä muuttuvat, on kiinteistön liityttävä viemäriverkostoon kuuden kuukauden (6 kk) kuluessa muutoksesta. Päätökset myönnetään siis olemassa olevan tilanteen mukaan ja jos muutoksia tapahtuu, perusteet tulee arvioida uudelleen ja muuttuneesta tilanteesta on tarvittaessa tehtävä uusi päätös. Ongelmallisimpia ovat tapaukset, jossa vapautuksia haetaan pelkästään taloudellisiin syihin vedoten. Niihin perustuvia päätöksiä ei ole vielä tehty Seinäjoella. Tämän työn yhtenä tarkoituksena onkin pohdiskella perusteita, kun kiinteistönomistajalla on subjektiivisia syitä vapautuksen hakemiseen. Vesihuoltolaki taipuu tällaiseen varsin huonosti ja siitä on muutama esimerkki muun muassa korkeimman hallinto-oikeuden päätöksissä, joita on referoitu kappaleessa 2.3. Vuoden 2012 alussa Seinäjoella päätöstä odottaa 83 hakemusta. Vapautushakemukset ovat tulleet pääosin Kylänpäästä, Kärkimäeltä, Kourasta, Keski- Nurmosta, Heikkilästä, Kiikusta ja Soukkajoelta. Lähes 30 hakemusta on tullut vuoden vaihteessa. Lisäksi joulukuussa 2011 on lähetetty yli 30 kiinteistönomistajalle hakemuskaavakkeita, joista osa on palautumatta. Keski-Nurmoon viemäriverkosto laajentuu vuoden 2012 aikana. Kiinteistöiltä selvitettiin etukäteen liittymishalukkuutta ja syitä siihen, miksi ei liityttäisi. Tulokset on esitetty kaaviossa 1. Kolmasosa oli valmis liittymään mutta esim. 20%:lla oli jo kiinteistöllään toimiva käsittelyjärjestelmä. Moni piti myös taloudellista tilannettaan hankalana tai mahdottomana kyetäkseen investoimaan viemäriliittymään ja sen rakentamiseen. 9

Liittymättömyyden eri syyt (yhteensä 152 kiinteistöä) 45 Valmis liittymään heti 50 Ei halua liittyä, taloudelliset syyt 4 Ei halua liittyä, olemassa oleva käsittelyjärjestelmä Erittäin vähäinen palvelujen tarve/asumaton Ei vastausta 30 23 Kaavio 1. Keski-Nurmon (Veneskoski, Jöllö, Knuuttila, Luoma) kiinteistöjen liittymishalukkuus, 2011. 2.2. Muut kunnat *, Kuntaliitto ja valtion viranomaiset (* Koska kunnilta ei ole erikseen kysytty lupaa tietojen käyttämiseen työssäni, kunnat ja heidän edustajansa ovat työssäni nimettömiä) Tätä työtä varten on pyydetty Kuntaliiton ylläpitämän ympäristöviranomaisista koostuvan sähköpostilistan jäseniltä heidän kuntansa linjauksista vesihuoltolain mukaisiin vapautuksiin. Sähköpostilla saatiin linjauksia seitsemästä kunnasta ja lisäksi keskustelin puhelimitse Kunta a:n ympäristötarkastajan kanssa. Myös Kuntaliiton ympäristöasiantuntija Vesa Valpasvuo kommentoi perusteita, samoin kuin vesihallintoneuvos Jaakko Sierla Maa- ja metsätalousministeriöstä. Lisäksi tässä työssä on pyritty selvittämään valtion ympäristöhallinnon linjauksia päätöksiin. Kuntien ympäristöviranhaltijoilta saatuja vastauksia on koottu oheiseen taulukkoon. Taulukko 1. on tehty erittäin karkealla jaolla ja on korostettava, että päätöksiä tehdään aina tapauskohtaisesti. Seinäjoellakin valmisteltujen päätösten pohjalta voidaan todeta, että varsin harvoin tulee täysin toistensa kaltaisia tapauksia. Suurin osa valmisteltavista päätöksistä vaatii tapauskohtaista pohdintaa. Yleinen linjaus, jota tälläkin työllä haetaan, voisi kuitenkin lähtökohtaisesti auttaa ja erityisesti nopeuttaa päätöksien valmistelutyötä. 10

Haettu tyyppi Kunta b Kunta c Kunta d Kunta e Kunta f Asumaton kiinteistö määräaikainen toistaiseksi (siirtymäaika) 2-5 vuotta Ei vesijohtoa 2-5 toistaiseksi toistaiseksi vuotta 1 asukas 12-18 kk jos omistaja joku muu, ei ta 1 asukas Yhdessä taloudellisesti määräajaksi, mahdollinen tulo- ja tapauksessa kohtuuton, ei jos varallisuusharkinnan käytetty asianmukaista taloudellinen perusteella ARA:n järjestelmää rasite sen tulorajoja, hetkisen vain tilanteen vuodeksi, jos mukaan asukkaana kohtuuton vanha mummo ja kiinteistön kunto huono, voitaisiin vapauttaa Perhe, taloudellisesti kohtuuton, asianmukaista järjestelmää ei määräajaksi, jos taloudellinen rasite sen hetkisen tilanteen mukaan kohtuuton Kallioinen tontti määräaikainen 11

Olemassa oleva 5 vuotta 15 2-5 määräaikainen jätevesien vuotta vuotta, jos käsittelyjärjestelmä, järjestelmän hiljattain ikä alle 10 v. käyttöönotosta rakennettu vapaa-ajanasunto, 12-18 kk, jos määräaikainen vähäinen käyttö, kulutus esim. vähäinen varustelu alle 5 m3 kesäasunto määräaikainen (kesävesijohto/ toistaiseksi kantovesi) vapaa-ajanasunto, vähäinen normaali varustelu vedenkulutus ei vapautuksen peruste Kiinteistö, ei vesi- kuivakäymälä ei ole 2-5 määräaikainen wc:tä -peruste vuotta Kiinteistö rantaalueella, eikä olemassa olevaa käsittelyjärjestelmää ei saa aiheutua ympäristön pilaantumista Taulukko 1. Kootusti eri kunnista saatujen päätösten linjaukset. Jako eri vapautuksen kohteena oleviin tyyppeihin on karkea mutta suuntaa-antava. Kunta a:n ympäristötarkastajan mukaan erityisesti heidän viimeaikaisissa päätöksissään näkyy korkeimman hallinto-oikeuden tiukka linja. Kunta g:n ympäristöpäällikön mukaan esim. terve, työikäinen, työssäkäyvä, luottokelpoinen tms. ei voisi saada ta kohtuuttomuuspykälän takia. Kunta h:n ympäristönsuojeluviranhaltijan mukaan pakkoliitos tuntuu kohtuuttomalta niiden osalta, joilta menee elämä ja talous uusiksi muutamiksi vuosiksi investoinnin takia. Köyhyysrajan alapuolella kun on paljon ihmisiä myös Suomessa. Hän tuo esille myös näkemyksen Vesihuoltolain 11 :n eli pykälän sanamuodoista. Lähtökohtaisesti se olisi hakijan puolella, eli viranomainen myöntää vapautuksen (ei lue: ei voi myöntää ) ja on myönnettävä, jos -- (ei lue: voidaan myöntää ). Kun kiinteistöllä on toimiva kompostikäymälä, vapauttaminen tuntuu 12

perustellulta. Jos ollaan väljemmällä asutusalueella, taajamien liepeillä, ei tunnu järkevältä pakottaa liittymään verkostoon vain harmaiden vesien vuoksi. Ravinteet, kun pääsääntöisesti ovat niissä mustissa vesissä eli wc-vesissä. Harmaat vedet voidaan käsitellä varsin yksinkertaisesti omalla kiinteistöllä. Vesihuoltolaitoksen viemäriin liittämisvelvollisuus on esitetty olevan tarpeen erityisesti siksi, että kaikki EU:n yhdyskuntajätevesidirektiivissä tarkoitetut taajamat saatettaisiin vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen piiriin (Vesihuoltolain tarkistamistyöryhmän loppuraportti, 2010). Lounais-Suomen ympäristökeskus, 2007, (nykyään Varsinais-Suomen ELY-keskus) linjauksessaan arvioi pelkästään teknisiä seikkoja. Liittymisen kohtuuttomuutta ei ole huomioitu. Vapautusten linjaus näkyy oheisessa kuvassa 1. Lounais-Suomen ympäristökeskus on myös kannattanut koko alueen hakemusten tarkastelua samanaikaisesti. Myös Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on valmistellut oman linjauksen, mutta sitä ei ole toistaiseksi vielä julkistettu. 13

Kuva 1. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2007 antama linjaus jätevesiviemärin vapautuksista Lounais-Suomen kunnille. Oheista kaaviota ovat hyväksikäyttäneet myös muut ympäristökeskukset. 2.3. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiä Jotta voitaisiin havainnollistaa korkeimman hallinto-oikeuden ankaraa päätöslinjaa 14

viemäriasioissa, käydään marraskuussa 2011 tehtyjä päätöksiä esimerkinomaisesti läpi. Tässä yhteydessä voidaan myös toistaa Laukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toteamus omissa vastineissaan korkeimmalle hallintooikeudelle (myöhemmin KHO), että jokainen heillä päätettävänä ollut pykälä, josta on KHO:een valitettu, on KHO kumonnut. Perusteluita vapauttamiselle ei siis ole oikeusasteissa löydy, mieluummin löytyy perusteita vapautuksen epäämiseen. Kuntien tulkinnat vapauttamisen edellytyksistä vaihtelevat, mutta jos ta ei myönnetä, pysyy päätös hallintotuomioistuimissa lähes poikkeuksetta voimassa. KHO 10.11.2011, taltionumero 3283 Vapautusta on haettu taloudellisen kohtuuttomuuden vuoksi. Laukaan kunnan ympäristönsuojelusihteeri, jolle päätökset on delegoitu, on myöntänyt vapautuksen. Vihtasillan vesihuolto-osuuskunta (myöhemmin VO) on valittanut päätöksestä hallintooikeuteen (myöhemmin HAO), joka on kumonnut päätöksen ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on puolestaan valittanut KHO:een. HAO:n mukaan jälkiliittymiskustannukset ovat 13100. Vakituisia asukkaita 3, eläkeläispariskunta ja kehitysvammainen aikuinen lapsi, joka asuu puolet kuukaudesta hoivakodissa. Verotettavat tulot 23 000 ja velkaa 43 000. Perhe on tehnyt tonttikauppoja. VO:n mukaan jätevesien käsittelynä on imeytyskenttä, mutta maaperä savinen. VO on vastineessaan vedonnut, että vesihuollon taloudellinen ja asianmukainen hoitaminen toiminta-alueella vaarantuu jokaisen vapauttavan päätöksen johdosta. VO on valittanut useimmista kunnan tekemistä päätöksistä. VO vetoaa myös käsittelyjärjestelmän mahdolliseen toimimattomuuteen sekä imeytyskentän riskeistä pohjavesiin. Nyt ei käynyt ilmi, oliko kiinteistö luokitellulla pohjavesialueella. KHO:n PÄÄTÖS Vapautusta ei myönnetty. Hallituksen esityksessä eduskunnalle vesihuoltolainsäädännön uudistamiseksi (HE 85/2000 vp) on todettu 11 :n yksityiskohtaisissa perusteluissa muun ohella seuraavaa: Pykälän 2 momentin 1 kohdan mukaan yleisenä edellytyksenä vapauttamiselle olisi, että liittäminen muodostuisi erityisistä syistä kohtuuttomaksi kiinteistön omistajalle tai haltijalle. Erityisiä syitä olisivat esimerkiksi liittämisestä aiheutuvien kustannusten suuruus tai vesihuoltolaitoksen palvelujen käytön vähäinen tarve. Tarkemmin erityisiä syitä ei 15

ilmaistaisi laissa, vaan niiden olemassaolo harkitaan tapauskohtaisesti. Erityisten syiden olemassaolo ei siis yksinään riittäisi perusteeksi vapauttamiselle, vaan lisäksi edellytettäisiin, että liittäminen muodostuisi kiinteistön omistajan tai haltijan kannalta kohtuuttomaksi. Vesihuoltolain 11 :n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettua kohtuuttomuutta arvioitaessa on otettava huomioon erityisinä syinä lähinnä liittymän rakentamiskustannuksiin ja muodostuvan jäteveden vähäiseen määrään tai muuhun näihin verrattavaan objektiivisesti havaittavissa olevaan seikkaan liittyvät syyt. Lainkohdassa tarkoitetun kohtuuttomuuden arviointia ei voida perustaa yksinomaan kiinteistön omistajan tai haltijan henkilöön liittyviin subjektiivisiin syihin. JOHTOPÄÄTÖS Tästä voidaan tehdä johtopäätös, että pelkästään vähäiset tulot eivät ole vapautukseen riittävä peruste. Liittymän rakentamiskustannukset (pumppaamoa ei tulkita tällaiseksi) tulisi olla keskimääräistä kalliimmat tai jätevettä muodostua vähän tai on joku muu ulkoisesti havaittava seikka, ehkä esim. jopa kiinteistön asumiskelvottomuus. Se, pitäisikö vesihuoltolaissakin huomioida nykyisen YSL:n lain muutokset ikäpoikkeuksesta, voisi olla Maa- ja metsätalousministeriön Antti Belinskin, 2012, mukaan tarpeen arvioida. KHO 10.11.2011, taltionumero 3284 Vapautusta on haettu taloudellisen kohtuuttomuuden vuoksi ja lisäksi palvelujen tarve on ollut vähäinen ja asukas yksinäinen, iäkäs henkilö. Laukaan kunnan ympäristönsuojelusihteeri on myöntänyt vapautuksen. Vihtasillan vesihuolto-osuuskunta on valittanut päätöksestä HAO:een, joka on kumonnut päätöksen ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on puolestaan valittanut KHO:een. HAO on todennut, että liittyminen on kohtuutonta ja vesihuollon taloudellinen ja asianmukainen hoitaminen vaarantuvat. Kyseessä on 84 v. asukas, jonka eläke verotietojen mukaan on 7400 vuodessa. Liittymiskustannukset ovat 13 100. Kunnan 16

myöntämä on myönnetty ehdollisena elinajan loppuun. Kunnan lvi-teknikko, rakennusvalvonta ja ympäristötoimi ovat olleet sitä mieltä, että kiinteistöllä oleva jätevesien käsittelyjärjestelmä ei täytä sille asetettuja vaatimuksia. Jätevesien käsittelyä ei siis ole järjestetty niin, ettei niistä varmuudella aiheutuisi terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Laukaan kunnan ympäristönsuojelumääräykset ovat vuodelta 2005: Tiukennettu vaatimustaso koskee pohjavesialueita ja enintään 50 metrin etäisyydellä vesistöstä olevia ranta-alueita. Näiden alueiden WC-vedet tulee käsitellä noudattaen 100 % puhdistusvaatimusta. WC-vesien 100 %:n käsittelyvaatimuksella tarkoitetaan sitä, ettei kyseisellä alueella saa maaperään tai vesistöön johtaa WC-vesiä edes käsiteltynä. HAO:n mukaan henkilön taloudellinen tilanne ja ikä ovat mahdollistaneet vesijohdosta vapauttamisen, mutta jätevesiviemäristä vapauttamisen edellytykset eivät edellä mainituin perustein täyty. Laukaan ympäristönsuojeluviranomaisen mukaan todelliset liittymiskustannukset ovat noin 15 000. Jätevesijärjestelmä ei täytä ympäristönsuojelumääräysten vaatimuksia. Kiinteistöllä on 3 osastoinen saostus ja imeytys ranta-alueella. Yhden henkilön jätevesimäärä on pieni ja vesihuoltopalvelujen tarve vähäinen. Lisäksi Keski-Suomen ympäristökeskuksen lausunnossa on todettu, että vesihuoltolaitoksen palvelujen vähäinen tarve saattaisi tarkoittaa yhden henkilön vakituisessa asumiskäytössä olevaa kiinteistöä tai vain kesäaikaista asumista. VO:n mukaan hakijan ikä ja taloudellinen tilanne ovat huomioon otettavia seikkoja. Hallinto-oikeuden kannasta poiketen VO:n mukaan arviointi tulisi kuitenkin suorittaa kiinteistökohtaisesti. Kun kysymyksessä on vakituiseksi asunnoksi tarkoitettu omakotitalo, vapauttamisen edellytykset eivät täyty. VO vetoaa myös käsittelyjärjestelmän mahdolliseen toimimattomuuteen sekä imeytyskentän riskeistä pohjavesiin. KHO:n PÄÄTÖS Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto- oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita. JOHTOPÄÄTÖS Mitä ilmeisimmin kunnan omat tulkinnat jätevesijärjestelmän riittämättömyydestä painoivat 17

oikeusasteissa. HAO ja KHO olivat yhtä mieltä, että taloudellinen kohtuuttomuus täyttyi, mutta vesihuollon taloudellinen ja asianmukainen hoitaminen vaarantuvat ja jätevesien käsittelyjärjestelmä aiheuttaa ympäristön pilaantumista. Kiinteistö 33:1, Koivulehto, on jaettu ja tämän sekä edellisen päätöksen kohteena olleet talot on myyty. Tällä hetkellä niillä on uudet, nuoret omistajat. Talot sijaitsevat ranta-alueella noin 80-100 m Vihtajärven rannasta, joten tällaiset talot ovat varmaan haluttuja, mutta miten täällä Etelä- Pohjanmaalla, jäävätkö kalliit investoinnit lopulta ilman maksajaa ja käyttäjää? Ympäristönsuojelumääräykset tuntuvat Laukaan kunnassa olevan varsin tiukat ja ehkä niitä tässä tapauksessa on jopa sovellettu väärin, kun huomioidaan kiinteistön etäisyys vesistöön. Selvyyttä kiinteistöjen sijoittumiseen pohjavesialueelle ei saatu. KHO 10.11.2011, taltionumero 3285 Vapautusta on haettu, koska liittymisen katsotaan olevan kohtuutonta ottaen huomioon liittymisestä aiheutuvat kustannukset ja palvelujen vähäinen tarve. Laukaan kunnan ympäristönsuojelusihteeri on myöntänyt vapautuksen. Vihtasillan vesihuolto-osuuskunta on valittanut päätöksestä HAO:een, joka on kumonnut päätöksen ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen sekä hakija ovat puolestaan valittaneet KHO:een. HAO:n päätöksessä puhutaan vuonna 2008 rakennetusta kiinteistöstä. Kiinteistö on kuitenkin rakennettu 1979, käsittelyjärjestelmä puolestaan 2008. Alue, jolla kiinteistö sijaitsee, on tullut toiminta-alueeksi 2006. Järjestelmä on korjattu isompien liittymiskulujen välttämiseksi (pullokaivo?) Kiinteistö ei sijaitse pohjavesialueella. Lisäksi hakija ei ole toimittanut vahvistettuja verotustietoja. Epäselvää myös, onko toimenpidelupaa jätevesijärjestelmän parantamiseen haettu/myönnetty? KHO:n PÄÄTÖS HAO:n päätöstä ei muutettu eikä ta myönnetty. Palvelujen tarve ei ole vähäinen eikä liittämisvelvollisuudesta aiheutuvat kustannukset 11 :n 2 mom 1 kohdan tarkoittamalla tavalla omistajan kannalta kohtuuttomat. Laukaan kunnanhallitus on hyväksynyt toiminta-alueen 6.11.2006. Tähän nähden liittämisvelvollisuutta ei voida pitää omistajan kannalta kohtuuttomana sillä perusteella, että kiinteistöllä on liittymisvelvollisuuden voimaantulon jälkeen vuonna 2008 uusittu jätevesijärjestelmä. 18

Lisäksi KHO:ssa on ollut äänestys: Koska uusitusta järjestelmästä on tullut tehdä toimenpidelupa, se olisi tällainen lain vaatima erityinen syy, jota on säännöksessä tarkoitettua kohtuuttomuutta arvioitaessa harkittava yhdessä liittämiskustannusten kanssa. Kun otetaan huomioon, että liittämisvelvollisuus vesihuolto-osuuskunnan viemäriverkkoon aiheuttaisi hakijalle noin 13 000 euron kustannukset niiden kustannusten lisäksi, joita jo on aiheutunut jätevesien käsittelyjärjestelmän uusimisesta vuonna 2008, muodostuisi kiinteistön liittäminen vesihuolto-osuuskunnan viemäriverkkoon tässä vaiheessa vesihuoltolain 11 :n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla kohtuuttomaksi. Äänestys on hävitty 3-2. KHO 10.11.2011, taltionumero 3286 Vapautusta on haettu, koska liittymisen katsotaan olevan kohtuutonta ottaen huomioon liittymisestä aiheutuvat kustannukset ja hakijan taloudellinen tilanne. Laukaan kunnan ympäristönsuojelusihteeri on myöntänyt vapautuksen. Vihtasillan vesihuolto-osuuskunta on valittanut päätöksestä HAO:een, joka on kumonnut päätöksen ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on valittanut KHO:een. HAO:n mukaan liittymisen kohtuuttomuutta perustellaan hakijan taloudelliseen tilanteeseen nähden kalliilla liittymisestä aiheutuvilla kustannuksilla. Päätös ei perustu vesihuoltolaitoksen palvelujen vähäiseen tarpeeseen. Hakija omistaa kyseisen omakotitalon eli HAO:n mukaan varallisuustilannetta ei voida pitää heikkona. Väliaikainen syy kuten lomautus tai työttömyys ei ole sellainen syy, että liittymisen kustannusten voitaisiin näissä oloissa myös hakijan velkatilanne huomioon ottaen katsoa olevan kohtuutonta. VO:n mukaan jätevedet on johdettu kahteen pullokaivoon, joka ympäristöviranomaisen mukaan täyttää ympäristönsuojelumääräysten vaatimukset. Kyseessä on kahden henkilön vakituiseen asumiseen käyttämä omakotitalo. Taloudellisesta tilanteesta ei ole esitetty selvitystä verotustietojen muodossa. KHO:n PÄÄTÖS HAO:n päätöstä ei muutettu, eikä ta myönnetty. Erityisiä syitä ovat liittämisestä aiheutuvien kustannusten suuruus tai vesihuoltolaitoksen palvelujen käytön vähäinen tarve. Erityisten syiden olemassaolo ei siis yksinään riittäisi perusteeksi vapauttamiselle, vaan lisäksi edellytettäisiin että liittäminen muodostuisi kiinteistön omistajan tai haltijan 19

kannalta kohtuuttomaksi. Tämän johdosta kohtuuttomuutta arvioitaessa on otettava huomioon erityisinä syinä lähinnä liittymän rakentamiskustannuksiin ja muodostuvan jäteveden vähäiseen määrään tai muuhun näihin verrattavaan objektiivisesti havaittavissa olevaan seikkaan liittyvät syyt. Lainkohdassa tarkoitetun kohtuuttomuuden arviointia ei voida perustaa yksinomaan kiinteistön omistajan tai haltijan henkilöön liittyviin subjektiivisiin syihin. JOHTOPÄÄTÖS Vähäistä palvelujen tarvetta tai edes taloudellista tilannetta ei oltu todisteellisesti selvitetty hakemuksessa, eikä HAO:een. Käytännössä tämä siis tarkoittaa, että pelkkä taloudellinen huono tilanne ei olisi peruste vapauttamiselle, vaan perusteena on oltava lisäksi palvelujen vähäinen tarve tai liittymän poikkeuksellisen suuret rakentamiskustannukset. KHO 10.11.2011, taltionumero 3287 Vapautusta on haettu, koska liittymisen katsotaan olevan kohtuutonta ottaen huomioon liittymisestä aiheutuvat kustannukset, ja hakijan taloudellinen tilanne. Laukaan kunnan ympäristönsuojelusihteeri on myöntänyt vapautuksen. Vihtasillan vesihuolto-osuuskunta on valittanut päätöksestä HAO:een, joka on kumonnut päätöksen ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on valittanut KHO:een. HAO:n mukaan liittymisen kohtuuttomuus on perusteltu liittymisestä aiheutuvilla kustannuksilla hakijan taloudelliseen tilanteeseen nähden. Päätös ei perustu vesihuoltolaitoksen palvelujen vähäiseen tarpeeseen. Hakija omistaa kyseisen omakotitalon eli varallisuustilannetta ei voida pitää heikkona. Väliaikainen syy kuten lomautus tai työttömyys ei ole sellainen syy, että liittymisen kustannusten voitaisiin näissä oloissa katsoa olevan kohtuutonta. VO:n mukaan kiinteistöllä asuu 3 henkilöä vakituisesti, eikä selvitystä taloudellisesta tilanteesta ole annettu. Käsittelyjärjestelmä on 15 v. vanha ja hakemuksen liitteenä oleva selvitys puutteellinen. KHO:n PÄÄTÖS Perustelut ovat samat kuin edellisissä päätöksissä. 20

KHO 10.11.2011, taltionumero 3288 Vapautusta on haettu, koska liittymisen katsotaan olevan kohtuutonta ottaen huomioon liittymisestä aiheutuvat kustannukset, ja hakijan taloudellinen tilanne sekä palvelujen vähäinen tarve. Laukaan kunnan ympäristönsuojelusihteeri on myöntänyt vapautuksen. Vihtasillan vesihuolto-osuuskunta on valittanut päätöksestä HAO:een, joka on kumonnut päätöksen ja hakija on valittanut KHO:een. HAO:n mukaan kiinteistöllä asuu 3 henkilöä, eli ei kyseessä palvelujen vähäinen tarve. Pariskunnalla on pienet eläketulot. Hakijan mukaan kiinteistöllä on käytössä kuivakäymälä, ei lainkaan vesi-wc:tä. Puolet vuodesta kuluu loma-asunnolla. Pelkkä liittymiskustannus vastaa vuoden eläketuloa. VO:n mukaan harmaat vedet on johdettu imeytyskenttään, joka on rakennettu 1976. Uusiminen selvityksen mukaan ajankohtaista vuosina 2010-2013. KHO:n PÄÄTÖS Perustelut ovat samat kuin edellisissä päätöksissä. JOHTOPÄÄTÖS Heikko taloudellinen tilanne lienee tässä tapauksessa kyseenalainen, koska hakijat omistavat kuitenkin loma-asunnon. Muutamassa vuosien 2006-2008 aikana korkeimman hallinto-oikeuden tekemässä päätöksessä on ollut samankaltainen linja. Vakituiseen asumiskäyttöön tarkoitettuja, ei vähäistä palvelujen tarvetta olevia kiinteistöjä, on velvoitettu liittymään. Huonokuntoinen vapaa-ajanasunto, jossa on johdettu wc-vedet umpisäiliöön ja muut pesuvedet imeytykseen, ei ole saanut ta. Päätökseen on vaikuttanut, että järjestelmä ei ole ollut nykyvelvoitteita vastaava. Myöskään 10 vuotta vanhoja käsittelyjärjestelmiä ei ole pidetty riittävinä perusteina. (Belinskj, 2012) Vuonna 2010 Suonenjoen ympäristölautakunnan tekemä päätös ja Kuopion hallinto-oikeuden 21.6.2011 antama päätös siitä tehdystä valituksesta on mielenkiintoinen. Siinä on kiinteistöllä vuonna 2005 käyttöönotettu GreenPack Sako-käsittelyjärjestelmä. Ympäristölautakunta ei ole 21

myöntänyt ta, vaan velvoittanut kiinteistön liittymään viimeistään vuoden 2015 lopussa. Tämä on perustunut siihen, että olemassa olevalle käsittelyjärjestelmälle on katsottu 10 vuoden toiminta-aika, jonka jälkeen järjestelmä olisi käyttöikänsä päässä. Kuopion hallinto-oikeus on pitänyt Suonenjoen ympäristölautakunnan päätöksen ennallaan. Suonenjoella on siis samansuuntainen ajatusmalli ajalle, kun kiinteistöllä on toimiva nykylainsäädännön mukainen jätevesienkäsittelyjärjestelmä. Suonenjoella ei ole myönnetty ta määräajalle, vaan velvoitettu liittymään, kun järjestelmän käyttöiäksi tulee noin 10 vuotta. Tällä tuskin on merkitystä lopputuloksen kannalta. 22

3 LINJAUS PÄÄTÖSTEN VALMISTELUUN SEINÄJOELLA Asumaton kiinteistö toistaiseksi Vähäinen palvelujen tarve (1 henkilö, vähäinen vedenkulutus ja varustelu, mahdollisesti vanha peruskorjaamaton kiinteistö, ei ympäristön pilaantumisen vaaraa) määräaikainen esim. vuoden 2015 loppuun asti Vähäisellä käytöllä oleva, vähäisesti varusteltu kesäasunto vuoden 2015 loppuun asti Kakkosasunto ei ta Kiinteistö, jossa ei vesi-wc:tä, eikä harmaista vesistä ympäristön pilaantumisen vaaraa vuoden 2015 loppuun asti / toistaiseksi, jos vedenkulutus erittäin vähäinen Kiinteistöllä alle 10 v. jätevesien käsittelyjärjestelmä siihen saakka kunnes järjestelmän käyttöönotosta 10 vuotta. Taloudellisesti kohtuuton tilanne, jos kyseessä ei muita edellä mainittuja seikkoja ta ei ole voitu myöntää, selvitellään maksujärjestelyjä ja paloitellaan hanketta, esim. liitostyöt on voinut suorittaa myöhemmin. Koitetaan hakea kiinteistönomistajan kanssa ratkaisu tilanteeseen. Mahdollisesti pidemmän liittymisajan määrääminen voisi ratkaista myös osittain tätä ongelmaa. Jos vähäinen vedenkulutus, iäkäs asukas, taloudellisesti kohtuuton muutoin, mutta ympäristön pilaantumisen vaaraa ta ei voi myöntää. Usein tällaisessa tapauksessa talo on esim. jokirannassa ja purkuputki on suoraan vesistöön. Jos 2 useampi asukas ja vakituisessa asuinkäytössä Vähäinen palvelujen tarve ei täyty. ta ei voida myöntää. 23