JHS XXX Avointen tietoaineistojen käyttölupa

JHS XXX Avointen tietoaineistojen käyttölupa Versio: 0.8 / 25.09.2013 Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Viittaukset... 3 4 Termit ja lyhenteet... 3 5 Käyttöluvalta vaadittavat keskeiset periaatteet... 5 6 Creative Commons -käyttöluvat... 5 6.1 Yleistä Creative Commons -käyttöluvista... 5 6.2 Creative Commons Nimeä 4.0 -käyttölupa... 6 7 JHS-suosituksen kohteena olevat tietoaineistot... 6 8 Käyttöluvan myöntäminen... 7 9 Tietokantojen tekijänoikeudellinen suoja... 8 9.1 Lainsäädännöllinen perusta... 8 9.2 Raakadataa sisältävät tietokannat... 9 10 Tarvittavien oikeuksien hankkiminen... 10 11 Erityyppisten aineistolajien merkitseminen... 10 12 Käyttöluvalla myönnettävät oikeudet... 10 13 Käyttöluvan kattavuus... 10 14 Käyttöluvan myöntäminen muokattuun tai sovitettuun materiaaliin... 11 14.1 Muokkausten määrittely... 11 14.2 Muokkaukseen kohdistuvat oikeudet... 11 15 Kielto myöntää rajoitetumpaa käyttölupaa alkuperäiseen materiaaliin... 12 16 Moraaliset oikeudet... 12 17 Käyttöehtojen kohteena olevan aineiston nimeämistiedot... 12 18 Vastuuvapauslausekkeet... 13 19 Käyttöluvan voimassaolo... 13 20 Käyttölupaan sovellettava laki... 13 21 Creative Commons Nimeä 4.0:n yhteentoimivuus muiden avointen käyttölupien kanssa... 13 22 Opastavat tiedot... 14 1/14

1 Johdanto Tässä suosituksessa ehdotettavan julkishallinnon avoimen datan lisenssin, jäljempänä avointen tietoaineistojen käyttöluvan, tarkoituksena on antaa oikeudellinen varmuus siitä, että käyttöluvan kohteena olevaa dataa voi vapaasti käyttää kaikin mahdollisin tavoin edellyttäen, että datan lähde mainitaan käyttöluvasta ilmenevällä tavalla. Käyttölupa antaa oikeudellisen pohjan datan vapaalle ja korvauksettomalle uudelleenkäytölle ja jatkojalostamiselle maailmanlaajuisesti. Kun dataa käytetään uusissa sovelluksissa, sovelluksesta on käytävä selkeästi ilmi, mikä osa sovelluksesta perustuu alkuperäiselle datalle ja mihin muokkaajalla on oikeudet. Muokkaajan oikeudet eivät mitenkään rajoita alkuperäisen datan käyttöä. Käyttöluvasta käy myös selkeästi ilmi, että silloin kun data ei ole tekijänoikeuden tai lähioikeuksien suojaamaa tai tietty käyttö ei ole luvanvaraista, mitään käyttölupaa ei tarvita. Tässä suosituksessa ehdotetaan, että uudelleenkäytön oikeudet Suomen julkishallinnon avoimiin tietoaineistoihin myönnetään avoimella käyttöluvalla, joka kuuluu Creative Commons -lisenssiperheeseen. Ehdotettava käyttölupa on Creative Commons Nimeä 4.0 (CC BY 4.0). Tapauksissa, jolloin datan yksilöiminen ja datan tuottajan tietojen ilmoittaminen ei ole tarpeellista, voidaan käyttää myös CC0- lisenssiä. Tällöin data on vapaasti käytettävissä ja jalostettavissa ilman mitään rajoitteita. Suosituksen tavoitteena on harmonisoida julkisen hallinnon käytäntöjä tiedon luovuttamisessa. Suositus kuvaa Suomen julkishallinnon avoimiin tietoaineistoihin sovellettavan, kansainvälisesti yhteentoimivan avointen tietoaineistojen käyttöluvan soveltamisohjeineen tiedon uudelleen käyttöä varten. Käyttölupa helpottaa julkishallinnon avointen tietoaineistojen uudelleenkäyttöä ja yhtenäistää siihen liittyviä käytäntöjä. Käyttöluvan tarkoituksena on antaa oikeudellinen varmuus siitä, että käyttöluvan kohteena olevia tietoaineistoja voi vapaasti käyttää kaikin mahdollisin tavoin edellyttäen, että tietoaineistojen lähde mainitaan käyttöluvasta ilmenevällä tavalla. Käyttölupa antaa oikeudellisen pohjan tietoaineistojen vapaalle ja korvauksettomalle käytölle ja jatkojalostamiselle maailmanlaajuisesti. Kun tietoaineistoja käytetään uusissa sovelluksissa, sovelluksesta täytyy käydä selkeästi ilmi, mikä osa sovelluksesta perustuu alkuperäiselle tietoaineistolle ja mihin muokkaajalla on oikeudet. Muokkaajan oikeudet eivät mitenkään rajoita alkuperäisen tietoaineiston käyttöä. Käyttöluvasta käy myös selkeästi ilmi, että silloin kun tietoaineisto ei ole tekijänoikeuden tai lähioikeuksien suojaamaa tai tietty käyttö ei ole luvanvaraista, mitään käyttölupaa ei tarvita. Käyttölupa ei koske aineistoja, joihin liittyy kolmansien tahojen tekijänoikeuksia tai henkilötietoja tai muussa lainsäädännössä salassa pidettäviksi määriteltyjä tietoja. 2 Soveltamisala Tässä suosituksessa ehdotetaan, että oikeudet Suomen julkishallinnon avointen tietoaineistojen uudelleenkäyttöön myönnetään avoimella käyttöluvalla, joka kuuluu Creative Commons -lisenssiperheeseen. Ehdotettava käyttölupa on joko Creative Commons Nimeä 4.0 (CC BY 4.0) tai CC0. Suosituksen kohderyhmiä ovat: julkishallinnon tietovarantojen ja tietojärjestelmien omistajat, jakelijat ja ylläpitäjät julkishallinnon tietovarantojen käyttäjät, hyödyntäjät ja sovellusten kehittäjät: yritykset, kansalaiset, tutkijat ja kouluttajat. 2/14

3 Viittaukset Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi tietokantojen oikeudellisesta suojasta, 1996/9/EY Henkilötietolaki 22.4.1999/523 Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 21.5.1999/621 PSI-direktiivi (Public Sector Information) julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/98/EY) ja julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä annetun direktiivin 2003/98/EY muuttamista koskeva direktiivi 2013/37/EU Suomen perustuslaki 11.6.1999/731 Laki Suomen säädöskokoelmasta 25.2.2000/188 Laki ministeriöiden ja valtion muiden viranomaisten määräyskokoelmista 25.2.2000/189 Tekijänoikeuslaki 8.7.1961/404 Bernin sopimus WTO:n TRIPS -sopimus (Agreement on Trade Related Intellectual Property Rights) Creative Commons -lisenssiperhe 4 Termit ja lyhenteet aineisto Yksilöitävissä oleva kokoelma tietoja tai muita sisältöjä. avoin data Avoimella datalla tarkoitetaan dataa, joka on uudelleen käytettävissä mihin tahansa tarkoitukseen luvallisesti, maksutta ja koneluettavassa muodossa. avoin tieto Avoimella tiedolla tarkoitetaan tietoa, joka on vapaasti käytettävissä mihin tahansa tarkoitukseen. Creative Commons Nimeä (CC BY) Creative Commons -lisenssiperheeseen kuuluva käyttölupa, joka tarkoittaa, että käyttöluvan kohteena oleva materiaali on vapaasti edelleen kopioitavissa, jaettavissa ja muokattavissa edellytyksellä, että käyttöluvan myöntäjän edellyttämät tiedot materiaalin laatijasta ja materiaalista identifiointitietoineen mainitaan luvan edellyttämällä tavalla. Creative Commons Attribution-ShareAlike (CC BY-SA) Creative Commons -lisenssiperheeseen kuuluva käyttölupa, joka tarkoittaa, että käyttöluvan kohteena oleva materiaali on vapaasti edelleen kopioitavissa, jaettavissa ja muokattavissa edellytyksellä, että tämä tapahtuu samoilla ehdoilla kuin alkuperäisessä käyttöluvassa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että uusi materiaali on jaettava samoilla tai yhteensopivilla ehdoilla kuin alkuperäinen materiaali. Tällaista käyttölupaa kutsutaan tarttuvaksi (share alike). Creative Commons Zero (CC0) Creative Commons -lisenssiperheeseen kuuluva käyttölupa, jossa myönnetään rajoittamaton oikeus käyttää luvan kohteena olevia aineistoja kaikilla mahdollisilla tavoilla ilman mitään tekijänoikeuteen perustuvia ehtoja tai muita vaatimuksia. 3/14

data Data on digitaalista raaka-ainetta, jolla itsessään ei ole merkitystä. Kun dataa käsitellään ja sille annetaan merkitys, siitä voi syntyä informaatiota ja lopulta tietoa. Dataa ovat esimerkiksi puheen äänteet, painetun tekstin kirjaimet, bitit tietokoneessa, ilmiöitä koskeva tallennettu numerotieto, biologinen data ja yksittäiset tosiseikat. Dataa sisältävät esimerkiksi tilastot, julkaisut, videotallenteet, kuvat, kartat ja 3D-mallit. Datan ja informaation ero on suhteellinen. Dataa käsitellään monesti useassa vaiheessa, ja yhden vaiheen käsitelty data saattaa olla raakaa dataa seuraavalle vaiheelle. julkisuuslaki Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta, 21.5.1999/621. koneluettavuus Katso tekninen saatavuus. käyttöehdot Käyttöehdoilla tarkoitetaan käyttölupaan sisältyviä tekijänoikeuden ja lähioikeuksien suojaaman aineiston käyttöä koskevia ehtoja. käyttölupa Käyttöluvalla myönnetään käyttäjälle ei-yksinomainen oikeus käyttää tekijänoikeuden suojaamaa materiaalia käyttöluvan ehdoilla. lisenssi Lisenssi on suomeksi tekijänoikeudellinen käyttölupa, englanniksi license (amerikanenglanti) tai licence (brittienglanti). PSI-direktiivi Direktiivi julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/98/EY). sui generis Latinankielinen ilmaisu, joka tarkoittaa suomeksi erityislaatuinen. Katso tietokantojen sui generis -suoja. tekninen saatavuus (koneluettavuus) Data on koneellisesti luettavissa, kun se on sellaisessa tiedostomuodossa, jonka rakenne mahdollistaa, että ohjelmistot pystyvät helposti yksilöimään, tunnistamaan ja poimimaan siitä tietoja. tieto Tiedon jalostusprosessin ja arvoketjun mukaisesti tieto voidaan jäsennellä dataan (tallennettuja yksittäisfaktoja, ns. raakatietoa), informaatioon (järjestettyä dataa, jolle tulkinta ja asiayhteys antavat merkityksen) ja edellisten pohjalta muodostuvaan tietämykseen tai tietoon. Tieto voidaan esittää sanoin, numeroin, visuaalisesti tai äänitallenteena. tietoaineisto fi tietoaineisto en dataset yksilöitävissä oleva kokoelma tietoja tietokantojen sui generis -suoja EU:n alueella voimassa oleva erityissuoja tietokannoille, joita ei suojata tekijänoikeudellisina teoksina. tietovaranto Tietovarannolla tarkoitetaan toiminnan tarpeista johdettua ja hallinnollisista syistä määriteltyä tietojen kokonaisuutta, jotta tiedot ovat paremmin hallittavissa. Tietovaranto kattaa yhteisesti hallinnoidun joukon tietoja, joista muodostuu looginen kokonaisuus. Sen hallinta on organisoitu ja vastuutettu yhdelle toimijalle. Omistajuus sekä kehittämis- ja ylläpitovastuut on määritelty ja dokumentoitu. Tietovaranto voi olla fyysisesti 4/14

keskitetty tai hajautettu. Tietovarannot voivat koostua monimuotoisista sisällöistä, kuten musiikista, elokuvista tai kirjoista, tieteellisestä, historiallisesta, maantieteellisestä tai muusta datasta, julkishallinnon tuottamasta tai muusta hallinnollisesta informaatiosta. uudelleenkäyttö Uudelleenkäyttö tarkoittaa sitä, että luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt käyttävät julkisen sektorin elinten hallussa olevia asiakirjoja kaupallisiin tai muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin, jotka poikkeavat alkuperäisestä julkisesta tehtävästä, jota varten asiakirjat tuotettiin. Uudelleenkäyttönä ei pidetä julkisen sektorin elinten välistä asiakirjavaihtoa, jos se tapahtuu pelkästään niiden julkisten tehtävien hoitamiseksi (PSI-direktiivi). 5 Käyttöluvalta vaadittavat keskeiset periaatteet Valittaessa käyttöehtoja julkisen hallinnon tietovarantojen jatkohyödyntämistä varten ovat tavoitteena olleet valtiovarainministeriön Avoimen tiedon -ohjelman mukaisesti käyttöehdot, jotka mahdollistavat julkisen hallinnon tuottamien tietoaineistojen mahdollisimman laajan uudelleen hyödyntämisen. Julkisen hallinnon tietoaineistoja koskevia yleisiä käyttöehtoja laadittaessa on tutkittu laajasti kansainvälisiä esimerkkejä ja pyritty löytämään Suomen olosuhteisiin paras ratkaisu. Jotta yleiset käyttöehdot sallisivat mahdollisimman laajan tietoaineistojen edelleen käytön, niiden on oltava joustavia ja eri tilanteisiin sovellettavia. Käyttöehdoissa on myönnettävä oikeus tietoaineistojen maailmanlaajuiseen korvauksettomaan jälleenhyödyntämiseen ja jatkojalostamiseen. Käyttöehtojen on oltava kansainvälisellä tasolla oikeudellisesti yhteentoimivia, jotta ne pystyvät luomaan tarpeellisen oikeusvarmuuden ja ennakoitavuuden tietoaineistojen jatkohyödyntämiselle hyödyntämismaasta riippumatta. Käyttöehtojen pitää olla koneella luettavia saumattoman kansainvälisen yhteiskäytön edistämiseksi ja niiden tulisi olla teknisesti yhteentoimivia muiden julkisten tietoaineistojen käyttölupien kanssa. 6 Creative Commons -käyttöluvat 6.1 Yleistä Creative Commons -käyttöluvista Creative Commons -käyttöluvat luotiin alun perin välineeksi myöntää avoin käyttölupa muille tekijänoikeuden suojaamille aineistoille kuin tietokoneohjelmille. Avoimet käyttöluvat perustuvat ajatukselle, että aineistoa saa vapaasti käyttää edellytyksellä, että noudatetaan käyttöehtoja. Yleisin ehto on käyttöluvan antajan nimeämistietojen mainitseminen (CC BY) ja ehto, joka edellyttää aineiston jakamista samoin ehdoin (CC BY-SA). Muuten aineistoa voi vapaasti muokata ja jatkojalostaa. Creative Commons - käyttölupia käytetään yli 50 eri oikeusjärjestelmässä ja niiden pätevyys on useasti vahvistettu tuomioistuimissa eri puolilla maailmaa. 1 Creative Commons Nimeä 4.0 -käyttölupa täyttää parhaiten julkishallinnon avointen tietoaineistojen käyttöehdoilta vaadittavat periaatteet. Creative Commons -käyttölupien aikaisemmissa versioissa ei ole otettu huomioon EU:n ja ETA:n alueella voimassa olevaa sui generis -tietokantasuojaa, mutta viimeisessä 4.0- versiossa näin on tehty, minkä vuoksi on turvallista ottaa se käyttöön julkishallinnon tietoaineistojen jälleenhyödyntämisen oikeudelliseksi pohjaksi. Jäljempänä käydään yksityiskohtaisesti läpi käyttöluvan soveltamiseen liittyviä kysymyksiä. 1 Ks. tarkemmin eri CC-käyttöluvista http://creativecommons.org/licenses/. 5/14

6.2 Creative Commons Nimeä 4.0 -käyttölupa Creative Commons Nimeä 4.0 -käyttölupa on peruuttamaton julkinen käyttölupa, joka sallii tekijänoikeuden ja muiden vastaavien lähioikeuksien suojaamien teosten ja muun materiaalin jakamisen korvauksetta yleisölle käyttöluvassa määriteltyjen vakioehtojen mukaisesti. Kyseessä on tekijänoikeudellinen käyttölupa, joka koskee ainoastaan tekijänoikeuden tai lähioikeuksien suojaamaa materiaalia. Jos käyttö materiaalin hyödyntämismaassa on mahdollista ilman lupaa, esimerkiksi tekijänoikeuden rajoitussäännöksen nojalla, käyttölupaa ei sovelleta tähän käyttöön ja aineistoa voi käyttää vapaasti ilman käyttöluvan asettamia ehtoja, esimerkiksi ilman velvoitetta merkitä aineiston tekijänoikeustietoja. Creative Commons Nimeä 4.0 -käyttöluvassa ei myönnetä yksinomaisia käyttöoikeuksia vaan kyseessä on eiyksinomaisen käyttöluvan myöntäminen käyttöehtojen kohteena olevaan tekijänoikeudellisesti suojattuun aineistoon tai tietokantaan. Käyttölupa koskee käyttöluvan myöntämistä aineiston tekijänoikeuksien ja lähioikeuksien haltijoiden toimesta. Käyttöluvan myöntäjällä on oltava oikeudet myöntää asianomaista käyttöä koskeva lupa kaiken tekijänoikeuden tai lähioikeuksien suojaaman materiaalin suhteen, jota sisältyy käyttöluvan kohteena olevaan aineistoon. Käytännössä tämä tarkoittaa, että käyttöluvan myöntäjän on hankittava itselleen oikeudet myöntää asianomaista käyttöä koskeva käyttölupa aineistoon mahdollisesti sisältyvien kolmansien osapuolten suojattuihin aineistoihin. Aineiston hyödyntäminen käyttöluvan perusteella synnyttää Suomen lain mukaan sopimussuhteen käyttöluvan myöntäjän ja käyttöluvan saajan välillä. Tulkinnassa voidaan soveltaa vakiosopimusehtoja koskevia periaatteita. 7 JHS-suosituksen kohteena olevat tietoaineistot Tämä JHS-suositus koskee Creative Commons Nimeä 4.0 -käyttöluvan myöntämistä julkisen hallinnon tietoaineistojen uudelleenkäytölle ja jalostamiselle. Käyttöluvan kohteena voivat olla kaikki ne tietoaineistot, jotka julkisuuslaissa on säädetty julkisiksi. Lain mukaan viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei laissa ole erikseen toisin säädetty. Asiakirjat on laissa määritelty hyvin laajasti sisältäen myös audiovisuaaliset tallenteet ja muut ainoastaan tietojenkäsittelyn avulla saatavilla olevat teokset (5 ). Laissa on yksityiskohtaiset määräykset siitä, milloin asiakirjan katsotaan tulleen julkiseksi. Lain mukaan jokaisella on oikeus saada tieto viranomaisen hallussa olevasta julkisesta asiakirjasta. Asiakirjojen julkisuusperiaatteeseen liittyy myös oikeus käyttää tietoa, mikä on oleellista, jotta aineistoja voidaan lisensoida jatkohyödyntämistä varten. Julkisuuslain 21 :n mukaan viranomainen voi pyynnöstä tuottaa ja luovuttaa eri käyttötarkoituksia varten digitaalisessa muodossa olevan tietoaineiston, jos tietoaineiston luovuttaminen ei sen muodostamisessa käytettyjen hakuperusteiden, tietojen määrän tai laadun taikka tietoaineiston käyttötarkoituksen vuoksi ole vastoin sitä, mitä asiakirjan salassapidosta ja henkilötietojen suojasta säädetään. Asianomaisten viranomaisten luvalla digitaalinen tietoaineisto voidaan tuottaa myös eri viranomaisten ylläpitämistä tietojärjestelmistä. Suomen julkisuuslaki ja EU:n PSI-direktiivin muutos velvoittavat viranomaisia ja muita julkishallinnon toimijoita aktiivisesti saattamaan tietoaineistonsa yleisön saataville helposti hyödynnettävissä olevassa muodossa. Laissa on erikseen säädetty yleistä asiakirjojen julkisuusperiaatetta rajoittavista salassapitoperusteista. Julkisuuslain 24 :n 21 kohdan mukaan salassa pidettäviä asiakirjoja ovat muun muassa valtion yleiseen ulkoiseen ja sisäiseen turvallisuuteen liittyvät asiakirjat, uhanalaisiin eläin- ja kasvilajeihin liittyvät asiakirjat, yksityisestä liike- tai ammattisalaisuudesta tietoja antavat asiakirjat ja asiakirjat, jotka koskevat opinnäytetyön tai tieteellisen tutkimuksen suunnitelmaa tai perusaineistoa tai teknologista tai muuta kehittämistyötä tai niiden arviointia. Tämä tarkoittaa käytännössä, että tätä yleistä käyttölupaa koskevaa suositus ei koske tietoaineistoja, jotka julkisuuslaissa on määritelty salassa pidettäviksi. Myös yksityisyyden suojaa turvaava henkilötietolaki ja 6/14

tekijänoikeuslaki asettavat aineiston edelleen hyödyntämiselle rajoituksia. Tämän vuoksi Creative Commons Nimeä 4.0 -käyttölupaa ei sovelleta tietoihin, jotka sisältävät henkilötietolain alaista aineistoa, eikä aineistoihin, joihin sisältyy kolmansien tahojen immateriaalioikeuksia, ellei näitä oikeuksia ole hankittu käyttöluvan myöntävälle viranomaiselle. 2 8 Käyttöluvan myöntäminen Creative Commons Nimeä 4.0 -käyttöluvassa myönnetään oikeus ainoastaan tekijänoikeuden tai lähioikeuksien suojaamiin henkisen työn tuloksiin. Näiden suojasta on Suomessa säädetty tyhjentävästi tekijänoikeuslaissa. Jotta jokin henkisen ilmaisun tulos olisi tekijänoikeudellisesti suojattu, sen täytyy yltää niin sanottuun tekijänoikeudelliseen teostasoon. Ideat ja tosiseikat eivät saa tekijänoikeudellista suojaa, vaan ne ovat vapaasti kaikkien käytettävissä. Tekijänoikeus suojaa teosta tekijänsä omaperäisen ilmaisun tuloksena. Niin sanottu tekijänoikeudellinen teoskynnys on kuitenkin hyvin matala. Käytännössä teostaso ylittyy heti, kun teoksesta jotenkin ilmenee sen tekijän omaperäisen ajattelun tulos. Vaikka teostaso onkin yleisesti ottaen matala, se rajaa kuitenkin selkeästi raakadatan tekijänoikeudellisen suojan ulkopuolelle. Tekijänoikeutta lähellä olevilla oikeuksilla (lähioikeuksilla) suojataan sellaisia henkisen työn esityksiä tai henkiseen työhön liittyvää taloudellista panostusta, jonka tuloksena ei synny tekijänoikeudellisen suojan ylittäviä teoksia. Tietokannat ovat hyvä esimerkki tästä julkishallinnon tuottaman tiedon kohdalla. Lähioikeuksilla suojataan myös esittävien taiteilijoiden suoritteita, äänite- ja kuvatallennetuottajia sekä yleisradioyhtiöiden oikeutta lähetyssignaalinsa. Lähioikeudet ovat jonkin verran rajoitetumpia kuin varsinaiset tekijänoikeudet. Tekijänoikeudellisesta näkökulmasta julkisin varoin tuotettu tieto voidaan jaotella tekijänoikeudellisesti suojattuihin yksittäisiin teoksiin, kuten esimerkiksi työryhmien raportteihin tai vastaaviin kirjallisiin teoksiin sekä erilaisiin tilasto-, ennuste-, maasto-, kartta- ja palvelutietoihin, jotka yleensä ovat saatavilla tietokannoista tai luetteloina. Esimerkiksi Helsingin kaupungissa tällaisia tietoja on erityisesti Helsingin kaupungin tietokeskuksessa, ympäristökeskuksessa ja kaupunkisuunnitteluvirastossa. Seuraavassa katsotaan miten erilaisia julkisia tietoaineistoja suojataan tekijänoikeuslain perusteella. Suomen tekijänoikeuslaki ei aseta julkisin varoin tuotettua tietoa erityisasemaan muuta kuin tiettyjen virallisaineistojen osalta. Lain 9 :n mukaan tekijänoikeutta ei ole: 1. lakeihin ja asetuksiin; 2. muihin Suomen säädöskokoelmasta annetun lain ja ministeriöiden ja valtion muiden viranomaisten määräyskokoelmista annetun lain mukaan julkaistaviin päätöksiin, määräyksiin ja muihin asiakirjoihin; 3. valtiosopimuksiin ja muihin vastaaviin kansainvälisiä velvoitteita sisältäviin asiakirjoihin; 4. viranomaisen tai muun julkisen toimielimen päätöksiin ja lausumiin; 5. viranomaisen tai muun julkisen toimielimen 1-4 kohdassa tarkoitetuista asiakirjoista tekemiin tai teettämiin käännöksiin. Mikäli edellä mainittuihin virallisasiakirjoihin sisältyy itsenäisiä, tekijänoikeudellisesti suojattuja teoksia, ne pysyvät edelleen suojattuina riippumatta siitä, että ne sisältyvät kyseisiin asiakirjoihin. (tekijänoikeuslaki 2 Lain mukaan viranomainen kuitenkin voi, jollei lailla toisin säädetä, antaa yksittäistapauksessa luvan tietojen saamiseen salassa pidettävästä asiakirjasta tieteellistä tutkimusta, tilastointia tai viranomaisen suunnittelu- tai selvitystyötä varten, jos on ilmeistä, ettei tiedon antaminen loukkaa niitä etuja, joiden suojaksi salassapitovelvollisuus on säädetty. Toisaalta laissa kuitenkin edellytetään, että jos asiakirjaan sisältyvät tiedot on annettu viranomaiselle sen suostumuksella, jonka etujen suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty, lupaa ei saa antaa vastoin suostumuksessa tiedon käytölle ja luovutukselle asetettuja ehtoja (julkisuuslaki 28 ). Viranomainen voi yleensäkin antaa tiedon salassa pidettävästä asiakirjasta, jos se, jonka etujen suojaamiseksi salassapitovelvollisuudesta on säädetty, antaa siihen suostumuksensa (julkisuuslaki 26.1 ). 7/14

9.2 ) Näihin asiakirjoihin sisältyviä teoksia saa kuitenkin toisintaa julkisen asiakirjan yhteydessä sekä käyttää asiakirjasta erillään siihen hallinnolliseen tai muuhun tarkoitukseen, johon asiakirja liittyy (tekijänoikeuslaki 25d.2 ). Julkisuusperiaatteen toteutumisen turvaamiseksi tekijänoikeuslaissa on erikseen säädetty, että tekijänoikeus ei rajoita laissa säädettyä oikeutta saada tieto julkisesta asiakirjasta. Tämä turvaa kansalaisten pääsyn julkiseen tietoon, mutta tämän säännöksen nojalla ei voi hyödyntää teosta muuten kuin sen hallinnollisen tarkoituksen yhteydessä, johon asiakirja liittyy (tekijänoikeuslaki 25d ). Laissa on annettu rajoitussäännöksiä, joiden perusteella tekijänoikeudellisesti suojattua materiaalia voidaan käyttää ilman oikeudenhaltijan lupaa. Laki sallii julkiseen asiakirjaan sisältyvän teoksen käyttämisen oikeudenhoidon tai yleisen turvallisuuden vaatiessa (tekijänoikeuslaki 25d ). Teosta voi myös siteerata lain tätä koskevan säännöksen perusteella (tekijänoikeuslaki 22 ). Kopioiden valmistaminen suojatusta teoksesta yksityiseen käyttöön on myös periaatteessa mahdollista laissa asetetuin rajoituksin (tekijänoikeuslaki 12 ). Muun muassa tietokoneella luettavissa muodossa olevan tietokannan kappaleen valmistus yksityiseen käyttöön ei lain mukaan ole mahdollista ilman tietokannan valmistajan lupaa. 9 Tietokantojen tekijänoikeudellinen suoja 9.1 Lainsäädännöllinen perusta Tietokantoja voi tekijänoikeudellisesta näkökulmasta olla kolmenlaisia: 1. kirjallisena teoksena suojatut tietokannat 2. sui generis -oikeudella suojatut tietokannat 3. luettelot. Kirjallisena teoksena suojattavat tietokannat Jos tieto on kerätty tietokantaan siten, että sen järjestäminen ja valitseminen ilmentää tiedon kerääjän omaperäistä panosta, tietokantaa suojataan tekijänoikeuslain mukaisena kirjallisena teoksena. Tällöin tietokannan tekijällä on lain mukainen oikeus määrätä tietokannan kappaleen valmistamisesta ja saattamisesta yleisön saataviin. Tekijänoikeudellisesti suojattujen teosten käyttöä koskevia yleisiä rajoitussäännöksiä sovelletaan myös normaalisti teoksena suojattujen tietokantojen käyttöön. Tietokannan suoja kohdistuu kuitenkin ainoastaan tietokannan rakenteeseen: siihen valintaprosessiin miten sen sisältö on koottu ja siihen, miten tiedot on tietokantaan järjestetty. Jotta tietokanta olisi suojattu tekijänoikeuslain 1 :n mukaisena kirjallisena teoksena, tämän valintaprosessin on ilmennettävä tekijänsä omaperäistä luovaa panosta. Tietokannan valmistajan oikeudet eivät ulotu tietokantaan mahdollisesti sisältyvien teosten käytöstä määräämiseen. Kirjallisena teoksena suojattavien tietokantojen suoja on maailmanlaajuinen, koska se on suojattu Bernin sopimuksessa ja WTO:n TRIPS-sopimuksessa. Sui generis -tietokantasuoja ja luettelosuoja Euroopan Unionin alueella suojataan tietokantoja, jotka eivät täytä tekijänoikeudellisen suojan edellytyksiä niin sanotulla sui generis -tietokantaoikeudella. Sui generis -oikeudella suojattavat tietokannat ovat tietokantoja, joiden sisällöin kerääminen, todentaminen tai esittäminen on edellyttänyt huomattavaa panostusta. Suoja-aika on 15 vuotta tietokannan valmistumisesta ja se jatkuu aina uuden 15 vuoden jakson, kun tietokantaa oleellisesti muutetaan. 8/14

Luettelosuoja on perinteinen pohjoismaisessa tekijänoikeuslainsäädännössä oleva suojamuoto, jonka tarkoituksena oli suojata puhelinluetteloiden ja muiden vastaavien luetteloiden valmistajien työpanosta. Luettelosuoja koskee luetteloita, joihin on kerätty suuri määrä tietoja ja se on voimassa 15 vuotta luettelon valmistamisesta. Tietokannan tai luettelon, taulukon tai ohjelman, johon on kerätty suuri määrä tietoja, valmistajalla on Suomen tekijänoikeuslain mukaan yksinomainen oikeus määrätä työn koko sisällöstä tai sen laadullisesti tai määrällisesti arvioiden olennaisesta osasta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin. Myös pienemmän osan järjestelmällinen ja toistuva uudelleenkäyttö vaatii valmistajan suostumuksen, mikäli käyttö kokonaisuutena olisi verrattavissa laajemman osan käyttöön. Tietokannan sui generis -suoja ei ulotu tietokannan pohjana mahdollisesti olevaan tietokoneohjelmaan. Tietokantojen sui generis -suoja on voimassa EU:n alueella, ETA-maissa ja Meksikossa. Creative Commons Nimeä 4.0 -käyttöluvan ehdot ovat tietokantojen sui generis -suojan osalta päteviä ainoastaan maissa, joissa on vastaavankaltainen suojamuoto olemassa. Käyttölupa on kuitenkin muilta osin pätevä myös niissä maissa, joissa sui generis -tietokantaoikeutta ei tunnusteta lainsäädännössä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että maissa, joissa tietokantojen sui generis -suoja ei ole voimassa, tietoaineiston lähde on mainittava tekijänoikeuden suojaaman aineiston kohdalla, mutta ei sui generis -tietokantasuojan käytön osalta. 9.2 Raakadataa sisältävät tietokannat Julkishallinnon tuottamat, raakadataa sisältävät tietokannat ovat olleet julkishallinnon tietoaineistojen avaamisessa tien näyttäjiä ja tällä sektorilla myös tulevaisuudessa tulee olemaan laajat käyttövolyymit. Tallennettu tai mitattu data sinänsä, raakadata, ei ole suojattu tietokantana, mutta siihen voi tietyin edellytyksin kohdistua sui generis -tietokantaoikeus. Tietokantojen suojasta annetun direktiivin mukaan sui generis -suojan edellytyksenä on, että tietokannan sisällön kerääminen, varmistaminen tai esittäminen merkitsee määrällisesti ja/tai laadullisesti huomattavaa investointia (7.1 artikla). Raakadataa sisältävät tietokannat ovat tyypillisesti sellaisia, joihin kerätään automaattisen mittauslaitteiston avulla esimerkiksi ilmakehän kaasuja, säätietoja ja vastaavaa luonnonilmiöitä koskevaa dataa. Suomen lain esitöissä todetaan, että raakadataa ei voida pitää direktiivin mukaisen erityissuojan kohteena eikä se ole sellaisenaan suojattua tietokantasuojan perusteella. Esitöissä mainitaan esimerkkinä tietokantasuojan ulkopuolelle jäävistä aineistoista kaukokartoitussatelliitin ja meteorologisen havaintojärjestelmän avulla kerätty data sekä tiedostoksi muutettu geneettinen data. Nämä eivät muodostu direktiivin tarkoittamista itsenäisistä aineistoista vaan edustavat luonnossa toisiinsa tietyssä suhteessa olevia asioita. 3 Hallituksen esitöitä on kuitenkin luettava niiden jälkeisen EU:n oikeuskäytännön valossa. 4 Ne tietokannat, jotka eivät yllä tekijänoikeudelliseen teostasoon eivätkä täytä sui generis -suojan edellytyksiä, ovat Suomen tekijänoikeuslain mukaan suojattuja luettelosuojan perusteella. Tällöin on muistettava, että luettelosuojaan voi vedota ainoastaan Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Creative Commons Nimeä 4.0 -käyttöluvan osalta tämä tarkoittaa, että sen ehdot eivät ole luettelosuojan osalta voimassa kuin Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. 3 HE 179/1977. 4 Ks. esimerkiksi tapaus Fixtures Marketing v Veikkaus, jossa Luxemburgin tuomioistuin totesi, että direktiivin tarkoittamalla investoinnin käsitteellä tarkoitetaan voimavaroja, jotka käytetään olemassa olevien aineistojen etsintään ja niiden kokoamiseen tietokantaan. Tämä käsite ei kata niitä voimavaroja, jotka käytetään tietokannan sisällön muodostavien aineistojen luomiseen. Ks. tarkemmin European Court of Justice, 9th November 2004, Case C-46/02, (Fixtures Marketing Ltd v Oy Veikkaus Ab). Ks. myös Salokannel, Marjut, Julkisesta datasta avoimeen dataan: julkisen datan lisensointi, ETLA discussion papers, no. 1277, 2012. 9/14

10 Tarvittavien oikeuksien hankkiminen Viranomainen voi myöntää käyttöluvan ainoastaan sellaiseen aineistoon, johon sillä on kaikki tarvittavat oikeudet hallussaan. Yleensä julkishallinnon organisaatiolla on kaikki oikeudet itse tuottamiinsa tietoaineistoihin. Sen sijaan, jos materiaaliin sisältyy kolmansilta tahoilta tilattuja tai muuten hankittuja tekijänoikeuden suojaamia aineistoja, tai tietoaineisto on tuotettu kokonaan tai osittain ulkopuolisella rahoituksella, näihin tietoaineistoihin on hankittava tarvittavat jälleenhyödyntämisoikeudet. Muuten kolmansien tahojen materiaaliin ei voida myöntää käyttölupaa. 11 Erityyppisten aineistolajien merkitseminen Kaikki materiaali, joka ei kuulu käyttöluvan alaisuuteen on selkeästi merkittävä. Käytännössä tämä tarkoittaa sellaista materiaalia, johon jollain muulla taholla kuin käyttöluvan myöntävällä viranomaisella on tekijänoikeus, tai materiaalia, joka ei ole tekijänoikeudellisesti suojattu. Jos jotain osaa materiaalista käytetään CC-käyttöluvan tai muun avoimen käyttöluvan perusteella, se on myös selkeästi merkittävä. Mikäli käyttö tapahtuu tekijänoikeudellisen rajoitussäännöksen perusteella, tämä on myös selkeästi merkittävä. 12 Käyttöluvalla myönnettävät oikeudet Käyttöluvassa myönnetään käyttöluvan saajalle maailmanlaajuinen, vastikkeeton ja peruuttamaton eiyksinomainen oikeus käyttää luvan kohteena olevia tietoaineistoja mihin tahansa tarkoitukseen mukaan luettuna oikeus kopioida, muokata ja jakaa käyttöluvan kohteena olevaa materiaalia sekä tuottaa ja jakaa muokattua materiaalia. Jos käyttöluvan kohteena oleva materiaali sisältää sui generis -tietokantaoikeuksia, käyttölupa sisältää oikeuden kopioida ja jakaa tietokannan sisällön tai oleellisen osan siitä. Aineiston jakaminen on määritelty käyttöluvassa materiaalin jakamiseksi yleisölle kaikilla tavoin, mukaan luettuna julkisesti näyttämällä, julkisesti esittämällä, levittämällä tai välittämällä yleisön saataviin sekä saattamalla materiaali yleisön saataviin kaikilla tavoin mukaan luettuna siten, että yleisön yksittäiset jäsenet voivat saada siihen pääsyn itse määrittämästään paikasta ja aikana. Käyttöluvalla myönnetään myös oikeus käyttää käyttöluvan kohteena olevia tietoaineistoja kaikissa eri tunnetuissa ja tulevissa medioissa ja tehdä materiaaliin tämän käytön edellyttämiä muutoksia. Käyttöluvalla myönnetään käytännössä oikeus käyttää luvan kohteena olevaa materiaalia kaikilla tavoilla, joihin Suomen tekijänoikeuslaki edellyttää teoksen oikeudenhaltijan suostumusta. Se kattaa kaikki Suomen tekijänoikeuslain mukaan teoksen tekijällä tai muulla oikeudenhaltijalla olevat teoksen taloudelliset hyödyntämisoikeudet. Se kattaa oikeuden kopioida käyttöluvan kohteena olevaa materiaalia ja välittää se yleisölle kaikilla tavoin. Käyttölupa antaa muokattuun materiaaliin oikeuden valmistaa siitä kappaleita ja kopioida sitä kaikilla mahdollisilla tavoilla sekä saattaa sen tai sen kappaleet yleisön saataviin kaikin tavoin. 13 Käyttöluvan kattavuus Käyttölupaa sovelletaan ainoastaan tekijänoikeuksien ja niitä lähellä olevien oikeuksien kattamaan materiaalin käyttöön, johon käyttöluvan myöntäjällä on oikeus myöntää käyttölupia. Jos käyttö on mahdollista ilman käyttöluvan myöntäjän lupaa, käyttölupaa ei sovelleta tähän käyttöön. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos suomalainen käyttölupa koskee pelkästään sui generis - tietokantaoikeutta tai luettelosuojaa, ja käyttö tapahtuu Yhdysvalloissa, käyttöluvalla ei ole merkitystä, koska 10/14

kyseisiä oikeuksia ei ole olemassa yhdysvaltalaisen tekijänoikeuslainsäädännön mukaan ja käyttö olisi mahdollista myös ilman sopimusta. Creative Commons Nimeä 4.0 -käyttöluvan osalta tämä tarkoittaa sitä, että käyttöluvan myöntäjä ei voi Yhdysvalloissa pätevästi vaatia lähteen mainitsemista tällaisissa tapauksissa. Käytännössä käyttölupa useimmiten myönnetään koko datasettiin tai tietoaineistoon sen tarkemmin määrittelemättä, mikä osa aineistosta on tekijänoikeuksien tai sui generis -tietokantasuojan alaista. Tämä kysymys on merkityksellinen mahdollisessa riitatilanteessa, jolloin käyttäjä on jättänyt noudattamatta esimerkiksi lähteen nimeämismääräystä perusteella, ettei oikeuksien käyttömaassa ole voimassa sui generis - tietokantaoikeutta tai että käyttö ei ole ollut sen tyyppistä, että se olisi ollut mainitun oikeuden alaista. Käytännössä mahdollisuus tällaisen riitatilanteen syntymiseen on hyvin teoreettinen. Käyttäjälle on aina varmempi mainita aineiston lähde kuin ottaa riski siitä, että aineisto tai sen käyttö olisi tekijänoikeuslain suojamaa myös käyttäjän kotimaassa. 14 Käyttöluvan myöntäminen muokattuun tai sovitettuun materiaaliin 14.1 Muokkausten määrittely Muokatulla materiaalilla tarkoitetaan tekijänoikeuden tai lähioikeuksien suojaamaa materiaalia, joka perustuu tai on johdettu käyttöluvan kohteena olevasta materiaalista ja missä käyttöluvan kohteena oleva materiaali on käännetty, muutettu, sovitettu, muunnettu tai muuten muokattu tavalla, joka edellyttää lupaa tekijän- tai lähioikeuksien haltijoilta. Kun sävelteos, esitys tai äänite, on synkronisoitu ajan suhteen liikkuvan kuvan kanssa, kyseessä on muokattu materiaali. Jos käyttäjä sisällyttää omaan sui generis -oikeuden alaiseen tietokantaansa kaiken tai oleellisen osan toisesta, sui generis -oikeuden suojaamasta tietokannasta, tietokannasta, johon käyttäjällä on sui generis - tietokantaoikeus tulee muokattua materiaalia. Tässä yhteydessä on huomattava, että sui generis tietokantasuoja ei ulotu tietokannan sisältöön. Vastaavasti, jos luettelosuojan suojaamaan luetteloon lisätään kaikki tai oleellinen osa toisesta luettelosta, tästä luettelosta tulee muokattua materiaalia. 14.2 Muokkaukseen kohdistuvat oikeudet Tekijänoikeuslain mukaan teoksen muokkaajalle syntyy oma itsenäinen tekijänoikeus muokattuun teokseen, ja muokatun teoksen käyttö edellyttää hänen suostumustaan. Teoksen muokkaajalle ei synny mitään oikeutta alkuperäiseen teokseen vaan ainoastaan muokattuun versioon. Nämä periaatteet koskevat myös Creative Commons Nimeä 4.0 -käyttölupien myöntämistä teosten muokattuihin versioihin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että teoksen muokkaaja saa tekijänoikeuden omaan muokattuun versioonsa teoksesta, mutta ei alkuperäiseen teokseen. Muokkaaja myöntää tällöin käyttöluvan ainoastaan muokattuun versioon ja alkuperäisen teoksen käyttöluvan myöntää alkuperäisen teoksen tekijä eli alkuperäisen teoksen käyttöehdot koskevat ainoastaan sitä, eikä muokattua versiota. Kun jaetaan muokattua materiaalia, muokkaaja voi myöntää käyttöluvan ainoastaan omaan tekijänoikeudelliseen tai lähioikeuksien suojaamaan panokseen materiaalista. Alkuperäisen materiaalin jakaminen edellyttää sen oikeudenhaltijan myöntämää käyttölupaa. 11/14

15 Kielto myöntää rajoitetumpaa käyttölupaa alkuperäiseen materiaaliin Creative Commons Nimeä 4.0 -käyttölupa antaa automaattisesti käyttöluvan saajalle oikeuden käyttää materiaalia käyttöluvan mukaisesti. Creative Commons Nimeä 4.0 -käyttöluvan kohdalla tämä tarkoittaa aineiston käyttöä kaikilla mahdollisilla tavoin edellyttäen, että aineiston lähdetiedot mainitaan käyttöluvan myöntäjän edellyttämällä tavalla. Käyttöluvan saajalla ei ole oikeutta myöntää alkuperäiseen aineistoon uusia käyttölupia ehdoilla, jotka rajoittaisivat alkuperäisiä käyttöehtoja. Sen sijaan käyttöluvan pohjalta tehtyihin sovelluksiin voi vapaasti myöntää erilaisia käyttölupia. Nämä käyttöluvat eivät kuitenkaan koske alkuperäistä materiaalia, jota voi käyttää alkuperäisten käyttöehtojen mukaisesti. 16 Moraaliset oikeudet Suomen tekijänoikeuslain mukaan moraalisia oikeuksia ei voida pätevästi luovuttaa muuta kuin tarkoin rajattua tarkoitusta varten (tekijänoikeuslaki 3 ). Sen sijaan on katsottu, että tekijä voi luopua vetoamasta moraalisiin oikeuksiinsa lain sallimissa rajoissa. Moraalisilla oikeuksilla tarkoitetaan tekijän oikeutta tulla mainituksi teoksen tekijänä aina, kun teosta käytetään tai se saatetaan yleisön saataville hyvän tavan edellyttämällä tavalla. Moraalisia oikeuksia voi olla vain luonnollisella henkilöllä eli fyysisellä teoksen tekijällä. Creative Commons Nimeä 4.0 -käyttölupa turvaa automaattisesti tämän oikeuden edellyttämällä teoksen lähdetietojen mainitsemista. Toinen puoli tekijän moraalisista oikeuksista turvaa teoksen integriteettiä ja sitä kautta tekijän kunniaa ja mainetta. Suomen lain mukaan tekijä ei voi pätevästi luovuttaa tätä oikeutta, mutta hän voi käyttöluvan kautta ilmaista, ettei vetoa tähän oikeuteen. Mikäli teosta muutetaan kuitenkin niin, että sen voi katsoa asettavan tekijän maineen ja kunnian kyseenalaiseksi, moraalisiin oikeuksiin voi käyttöluvasta huolimatta vedota myös silloin, kun teokseen on myönnetty Creative Commons Nimeä 4.0 -käyttölupa. Julkisen sektorin tietoaineistojen lisensoinnin yhteydessä tällaista tilannetta on kuitenkin vaikea kuvitella. 17 Käyttöehtojen kohteena olevan aineiston nimeämistiedot Koska tämän suosituksen pohjana oleva käyttölupa on Creative Commons Nimeä 4.0 -käyttölupa, käytön ehtona on, että materiaalin lähde nimetään käyttöluvan antajan edellyttämällä tavalla. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jaettaessa käyttöluvan kohteena olevaa materiaalia edelleen, se on varustettava materiaalin luojien tai muiden käyttöluvasta ilmenevien tahojen nimellä käyttöluvan myöntäjän vaatimalla kohtuullisella tavalla. Nämä tiedot voivat sisältää nimen lisäksi tai sijasta esimerkiksi pseudonyymin tai tavaramerkin. Materiaaliin sisältyvä tekijänoikeusmerkintä (Copyright notice) on säilytettävä käyttöluvasta ilmenevällä tavalla. Tekijänoikeusmerkintä voi sisältää myös materiaalin julkaisuajankohdan ja aineiston version numeron sekä julkaisijan nimen sekä muut datan identifioinnin kannalta oleelliset tiedot. Materiaaliin sisältyvät tavanomaiset vastuuvapausehdot on säilytettävä käyttöluvasta ilmenevällä tavalla. Lähdetietoihin voi sisältyä myös hyperlinkki alkuperäisen aineiston verkkosivuille. Jos materiaalia on muokattu, se täytyy varustaa tätä koskevalla merkinnällä ja liittää muokattuun materiaaliin hyperlinkki alkuperäiseen muokkaamattomaan materiaaliin. Materiaaliin täytyy myös liittää Creative Commons Nimeä 4.0 -käyttölupaa koskeva merkintä ja hyperlinkki käyttölupaan. 12/14

18 Vastuuvapauslausekkeet JUHTA - Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta Käyttöluvan myöntäjä vapauttaa itsensä sovellettavan lainsäädännön sallimissa rajoissa käyttöluvan kohteena olevaa materiaalia koskevista vastuista. Käyttöluvan kohteena oleva materiaali jaetaan sellaisena kuin se on ja niin kuin se on saatavilla. Vastuunrajoitus koskee lain sallimissa rajoissa muun muassa materiaalin nimeä, markkinoitavuutta, kelpoisuutta tiettyyn tarkoitukseen, loukkaamattomuutta, puutteellisuutta myös piilevien puutteiden osalta, tarkkuutta tai virheettömyyttä riippumatta siitä, voidaanko ne paikallistaa tai ovatko ne löydettävissä. 19 Käyttöluvan voimassaolo Käyttölupa on voimassa materiaalin tekijänoikeuslain mukaisen suoja-ajan. Tämä aika on EU:ssa teosten osalta 70 vuotta tekijän kuolinvuodesta. Kun tekijöitä on useita, suoja-aika lasketaan viimeisenä kuolleen tekijän kuolinvuodesta. Tietokantojen ja luetteloiden suoja-aika on 15 vuotta valmistusvuodesta ja jatkuu aina 15 vuotta kerrallaan tietokannan tai luettelon oleellisen muutoksen tekohetkestä. Jos käyttöluvan saaja ei toimi käyttöehtojen mukaisesti, käyttölupa raukeaa automaattisesti. Käyttöluvan myöntäjä voi myöntää luvan kohteena olevaan materiaaliin käyttöoikeuksia eri ehdoilla tai lopettaa kokonaan käyttöoikeuksien myöntämisen. Tämä ei kuitenkaan vaikuta aineistoa koskevan käyttöluvan voimassaoloon. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kaikkea sitä materiaalia, jota on käytetty alkuperäisen lisenssin perusteella, voidaan jatkossakin käyttää samoilla ehdoilla. Käyttöluvan ehtoja ei näin ollen voi muuttaa takautuvasti. 20 Käyttölupaan sovellettava laki Käyttöluvan ehtoja tulkitaan yleisten tekijänoikeudellisten lainvalintasääntöjen perusteella sen maan lain mukaisesti, missä materiaalia käytetään. Käyttölupa ei millään tavoin rajoita käyttöluvan saajalla materiaalin käyttömaan perusteella olevia oikeuksia käyttää materiaalia ilman rajoituksia. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että myönnettäessä käyttölupa materiaaliin, jota suojaa ainoastaan sui generis -tietokantaoikeus tai luettelosuoja, Creative Commons Nimeä 4.0 -käyttöluvan lähteen vaatimusmerkinnällä on merkitystä ainoastaan niissä maissa, joissa mainitut oikeudet ovat voimassa (lähinnä ETA-alueella). Sui generis -tietokantaoikeuksien lisensointiin ei voi vedota USA:ssa, Australiassa eikä muissa maissa, joissa paikallinen laki ei näitä oikeuksia tunnusta. Sama koskee käyttöluvan myöntämistä luettelosuojan alaisille luetteloille Pohjoismaiden ulkopuolella. Käytännössä tällä on Creative Commons Nimeä 4.0 -käyttöluvan kohdalla merkitystä ainoastaan aineiston lähteen merkitsemistä koskevan vaatimuksen osalta. Lähteen nimeämistä koskevaa merkintää ei voi vaatia sui generis -tietokannoilta eikä luetteloilta maissa, joissa näitä oikeuksia ei ole olemassa paikallisen lain mukaan. Jos käyttöluvan kohteena olevassa materiaalissa ei tehdä erikseen eroa tekijänoikeuden suojaamien tietokantojen ja muiden tietokantojen välillä, minkä eron tekeminen voi olla muutenkin vaikeaa, tällä ei pitäisi olla suurta merkitystä. 21 Creative Commons Nimeä 4.0:n yhteentoimivuus muiden avointen käyttölupien kanssa Creative Commons Nimeä 4.0 -käyttölupa on toiseksi sallivin CC-käyttölupien joukosta. Kaikista vapaimmat käyttöoikeudet antaa CC0-käyttölupa, jossa myönnetään rajoittamaton oikeus käyttää luvan kohteena olevia 13/14

aineistoja kaikilla mahdollisilla tavoilla. Suomessa CC0:aa käytetään muun muassa Kansallisen Digitaalisen Kirjaston metatietojen lisensoimiseen. Creative Commons Nimeä 4.0 tuo mukanaan CC0-käyttölupaan ainoastaan lähteen nimeämisvaatimuksen. Creative Commons Nimeä 4.0 on yhteentoimiva kaikkien sellaisten avointen käyttölupien kanssa, joissa myönnetään vastaavat oikeudet lähteen mainitsemista koskevin rajoituksin. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi tiettyjä kansallisia lisenssejä, kuten Norjan avoimen datan lisenssiä ja Ison-Britannian Open Government -lisenssiä sekä Helsinki Region Infoshare in ja Open Data Tampere Region in lisenssejä. Aikaisemmin avatut julkishallinnon tietoaineistot voidaan uudelleen lisensoida Creative Commons Nimeä 4.0 -käyttöluvan avulla. Tarkasteltaessa vanhempien avointen lisenssien yhteentoimivuutta Creative Commons Nimeä 4.0:n kanssa oleellista on, että lisenssissä luovutetaan ei-yksinomainen, korvaukseton, peruuttamaton ja maailmanlaajuinen oikeus kopioida, muokata ja jakaa käyttöluvan kohteena olevaa materiaalia yleisölle edellytyksellä, että materiaalin lähde mainitaan. Vanhempien CC-käyttölupien (CC 3.0 ja aikaisemmat) kohdalla on huomattava, että niissä ei luovuteta sui generis -tietokantaoikeuksia eikä luettelosuojaa. 22 Opastavat tiedot Tätä suositusta ylläpitää Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta JUHTA, puh. 0295 16001, sähköposti: jhs-sihteeri@jhs-suositukset.fi. JHS-järjestelmän verkkosivut: http://www.jhs-suositukset.fi Yhteentoimivuusportaalin verkkosivut: http://www.yhteentoimivuus.fi Opastavat viittaukset: Salokannel, Marjut (2012): Julkisesta datasta avoimeen dataan: julkisen datan lisensointi, ETLA discussion papers, no. 1277. www.creativecommons.org www.creativecommons.fi 14/14