YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 179/2006/3 Dnro LSY 2006 Y 269

LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 179/2006/3 Dnro LSY 2006 Y 269 Annettu julkipanon jälkeen 20.12.2006 ASIAT 1) Siuntionjoessa sijaitsevan Sågarsinkosken kalataloudellinen kunnostaminen ja luonnonmukainen kalatien rakentaminen sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa 2) Vesistötoimikunnan 21.8.1941 antaman Sågarsinkosken vesivoimalaitosta koskevan päätöksen nro 23 muuttaminen LUVAN HAKIJA Uudenmaan työvoima ja elinkeinokeskus HAKEMUS Uudenmaan työvoima ja elinkeinokeskus on 28.9.2006 Länsi Suomen ympäristölupavirastossa vireille saattamassaan, sekä 6.10.2006, 9.10.2006 ja 1.12.2006 täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa Siuntion kunnan Sågarsforsin kylän kiinteistöllä Sågarsfors RN:o 1:0 ja Gestansin kylän kiinteistöllä Sågarsforsholmar RN:o 1:8 sijaitsevassa Sågarsinkosken kalataloudelliseen kunnostamiseen ja luonnonmukaiseen kalatien rakentamiseen. Hakija on myös pyytänyt käyttöoikeutta suunnitelman toteuttamista varten tarvittaviin maa ja vesialueisiin. Lisäksi on haettu lupaa aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. HANKKEESEEN LIITTYVÄ SOPIMUS Kunnostuksen kohteena oleva alue kuuluu kiinteistöihin Sågarsfors RN:o 1:0 ja Sågarsforsholmar RN:o 1:8, jotka ovat Siuntion Koskitaimen Oy:n omistuksessa. Uudenmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen ja Siuntion Koskitaimen Oy:n 2.10.2006 päivätyn sopimuksen mukaan hakijalla on oikeus, vesioikeudellisen luvan saatuaan, purkaa Sågarsinkosken voimalaitospato niin, että kalat voivat nousta suunnitelmassa Tnro UUS 2005 S 2 61 esitetyllä tavalla kosken yläpuoliseen vesistöön. Lisäksi koko koskitilan vesialue saadaan kunnostaa suunnitelmassa esitetyllä tavalla. Vedenkorkeudet saavat laskea voimalaitoksen yläaltaassa luonnonmukaiseen vedenkorkeustasoonsa. Edellä mainitun sopimuksen mukaan hakija saa kunnossapitooikeuden niille rakenteille ja vesialueille, jotka tarvitaan edellä mainittujen toimenpiteiden vuoksi. Kunnossapito oikeus on voimassa sopimuksen allekirjoituspäivästä kaksi vuotta. Hakija ei ole velvollinen

ASIAAN LIITTYVÄT MUUT PÄÄTÖKSET HAKKEEN SUUNNITELMA 2 maksamaan kiinteistön omistajalle vesivoiman menetyksestä eikä edellä mainituista toimenpiteistä aiheutuvista vahingoista, haitoista ja muista edun menetyksistä rahallista korvausta. Sågars Elektricitetsverk Ab nimisen yhtiön hakemuksesta Vesistötoimikunta on päätöksellään 21.8.1941 pysyttänyt joen pääuomaan vuonna 1938 rakennetun padon. Päätöksen lupaehdossa 1 on määräyksiä mm. padon tulva aukkojen lukumäärästä ja uittoaukosta sekä niiden leveydestä ja kynnyskorkeudesta. Lupaehto 2 koskee sallittua padotuskorkeutta ja lupaehto 3 toimenpidevelvoitteita uiton mahdollistamiseksi padon ohi. Lupaehdossa 4 määritellään luvan haltijan velvollisuudet siinä tapauksessa, että kalan kulun mahdollistamista padon ohi pidetään tarpeellisena. Lupaehto 5 koskee tarkkailua. Länsi Suomen vesioikeus on päätöksellään nro 9/1982 C, annettu 1.3.1982, kumonnut Siuntionjoen uittosäännön. Siuntion kunnan ympäristölautakunta on kokouksessaan 8.11.2006, 251 myöntänyt Uudenmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle maankäyttö ja rakennuslain 128 :n mukaisen maisematyöluvan Sågarsinkosken kalataloudelliseen kunnostamiseen ja luonnonmukaisen kalatien rakentamiseen. Lautakunta on myös myöntänyt luvan aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa. Uudenmaan ympäristökeskus on Uudenmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen toimeksiannosta laatinut Sågarsinkosken kunnostussuunnitelman. Suunnitteluun on osallistunut alueen omistaja, Siuntion kunta ja Museovirasto. Siuntionjoki on luonnontilaisimpina säilyneitä jokivesistöjä Uudellamaalla. Se on ympäristöministeriön asettaman Vesistöjen erityissuojelutyöryhmän ehdottama erityissuojeltava jokivesistö Uudellamaalla. Joki on yksi kolmesta Uudenmaan joesta, jossa vielä on jäljellä luontaisesti lisääntyvä alkuperäinen meritaimenkanta. Meritaimenen alkuperäiskannat on Suomessa luokiteltu erittäin uhanalaisiksi. Pääuomassa meritaimen nousee Sågarsinkosken voimalaitospadolle. Sågarsinkoski sijaitsee Siuntionjoen vesistön keskiosalla Björnträskin ja Tjusträskin välisellä jokiosuudella. Sågarsinkosken yläpuolisen vesistön valuma alue on 230 km 2 ja järvisyys on 8,8 %. Sågarsinkosken patoaltaan vedenkorkeuksia on vuoteen 2006 asti säännöstelty Vesistötoimikunnan 21.8.1941 myöntämän luvan perusteella. Nykyisin voimalaitoksen koskitilan omistaa Siuntion Koskitaimen Oy. Yhtiöllä ei ole enää tarvetta säännöstellä vesistöä, vaan tarkoituksena on purkaa pato ja ennallistaa koskialue taimenen lisääntymisalueeksi ja kalastuskohteeksi.

3 Sågarsinkosken entisen voimalaitoksen pääuoman patoa puretaan noin 7 metriä tulva aukkojen kohdalta kallioon asti. Lisäksi kalan nousu mahdollistetaan toteuttamalla säännöstelyaltaan eteläpuoleisen tukimuurin kuivana olleen uoman vesittäminen puhkaisemalla uoman niskan poikki kulkevaan betoni ja kivipatoon noin 2,8 m leveä aukko. Aukoista purkautuvan vesimäärän vaikutusta yläpuoliseen uomaan on tarkasteltu koko kosken ja uuden aukon laskennallisilla purkautumiskäyrillä. Pääuomasta purkautuva vesimäärä on joen alivirtaamatilanteessa noin 50 l/s, keskivirtaamatilanteessa noin 1,4 m 3 /s (noin 50 % uoman virtaamasta) ja ylivirtaamatilanteessa noin 15 m 3 /s. Uudesta aukosta sivu uomaan purkautuva vesimäärä on puolestaan joen alivirtaamatilanteessa noin 0,15 m 3 /s, keskivirtaamatilanteessa n. 1 m 3 /s ja ylivirtaamatilanteessa noin 5 m 3 /s. Kunnostettavissa kohteissa tehdään kiveyksiä ja soraistuksia taimenen kutu ja poikastuotantomahdollisuuksien ja sopivien elinalueiden lisäämiseksi sekä parannetaan kalojen vaellusmahdollisuuksia. Kohteisiin tuodaan yhteensä noin 1 000 m 3 erikokoisia kiviä ja noin 200 m 3 soraa. Soraistuksilla saadaan uutta lisääntymiseen sopivaa pohjapinta alaa noin 200 m 2 ja poikastuotantoaluetta noin 1 ha. Kunnostettavien kohteiden yhteispituus on noin 500 m. Kunnostusten kokonaiskustannusarvio on 100 000 euroa (alv 0 %). Kunnostuksessa varotaan erityisesti muuttamasta uoman purkautumiskykyä, jotta yläpuolisen vesistön vallitsevat vedenkorkeudet eivät muutu nykyisestä. Vaikutukset rajoittuvat käytännössä padon ja siitä noin 250 m ylävirtaan sijaitsevan järjestelypadon väliselle alueelle. Koskialueen niskalle rakennetun järjestelypadon yläpuolisilla alueilla muutoksia vedenkorkeuksissa ei enää voi havaita eikä niistä siten myöskään aiheudu mitään haitallista vaikutusta järjestelypadon yläpuoliselle vesialueelle. Sågarsinkosken voimalaitospadon yläpuolisten vedenkorkeuksien muutokset kunnostuksen jälkeen ovat seuraavat: Tunnusarvo Poikkileikkauskohta 164 221 269 350 Ylivirtaama 2 m 0,5 m + 0,01 m 0 m Keskivirtaama 3,5 m 1 m 0,5 m 0 m Alivirtaama 4 m 1,2 m 0,6 m 0 m Poikkileikkauskohta 164 sijaitsee voimalaitospadon kohdalla ja poikkileikkauskohta 350 sijaitsee noin 180 m voimalaitospadon yläpuolella ja noin 70 m järjestelypadon ala puolella. Vedenkorkeuden muutokset ovat pääsääntöisesti alenevia voimalaitoskäytön aikaiseen tilanteeseen verrattuna, jolloin vedenkorkeutta on pidetty käytännöllisesti katsoen kaikilla virtaamilla ylärajallaan eli noin tasolla N 60 +26,00 m. Vaikutukset rajoittuvat noin 180 m:n matkalle. Suurimmillaan muutokset ovat poikkileikkauskohtien 164 221 välillä noin 40 m:n matkalla heti padon yläpuolella. Paalun 221 ylä

4 puolella vaikutukset ovat myös alenevia noin 50 m:n matkalla, mutta sen jälkeen alenema on jo verrattain vähäistä paalun 269 yläpuolella noin 60 m:n matkalla. Paalujen 350 420 olevan järjestelypadon välisellä n. 70 m:n matkalla kunnostustöistä aiheutuvia muutoksia vedenkorkeuksissa ei käytännössä enää voi havaita. Hankkeen hyöty perustuu taimenen ja muiden virtakutuisten kalalajien lisääntymis, vaellus ja elinmahdollisuuksien parantumisen kautta tapahtuvaan kalakantojen vahvistumiseen. Kunnostukset parantavat myös kalastuksen kehittämismahdollisuuksia koko Siuntionjoen vesistöalueella ja erityisesti Sågarån alueella. Muut virkistykseen liittyvät hyödyt muodostuvat matkailu ja retkeilymahdollisuuksien lisääntymisestä. Lisäksi edistetään luonnon monimuotoisuutta ja ympäristön viihtyisyyttä. Suunnitelman mukaisilla töillä ei ole haitallista vaikutusta vesistöön tai sen käytölle. Maisemallisesti kohteet eivät oleellisesti muutu, sillä työt tehdään pääasiassa vesiuomassa. Töiden aikana työalueella liikkuminen ja materiaalin siirtäminen aiheuttavat vähäistä veden samentumista, mutta vaikutukset ovat lyhytaikaisia, eivätkä ne aiheuta pysyviä haittoja. Vaikutukset Natura 2000 alueen luontoarvoihin Siuntionjoen Natura 2000 alueeseen (FI0100085) kuuluu Siuntionjoen pääuoman ja kuuden sivujoen vesialueita, joilla suojelutavoitteet on tarkoitus toteuttaa vesilain nojalla. Maa alueita ei Siuntionjoen Natura alueeseen kuulu. Natura alue alkaa Siuntionjoen suulta ja jatkuu pääuomassa Kvarnbyn Sågarsinkoskelle asti. Siuntionjoen Natura 2000 alueen lajistoon kuuluu myös saukko. Kunnostustoimenpiteillä parannetaan jokieliöstön elinympäristöä. Erityistä huomiota kiinnitetään uhanalaisen meritaimenen alkuperäiskannan ja saukon elinympäristöjen suojeluun, joka on kunnostustyön tärkein tavoite. Kunnostustyö ei aiheuta merkittäviä haitallisia seurauksia Natura 2000 alueen luontoarvoihin. Vaikutukset vuollejokisimpukan esiintymiseen Hakemuksen liitteenä olevan Esa Lehtisen ja Ilmari Valovirran selvityksen mukaan Sågarsinkosken voimalaitospadon alapuolisessa jokiosuudessa esiintyy runsaasti vuollejokisimpukoita. Vuollejokisimpukka (Unio crassus) on luonnonsuojeluasetuksessa rauhoitettu eläinlaji ja se kuuluu myös luontodirektiivissä IV (a) mainittuihin eläinlajeihin, joiden lisääntymis ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain 49 :n mukaan kielletty. Vuollejokisimpukan suojelu otetaan hakemuksen mukaan huomioon siten, että voimalaitoksen alapuolisessa pääuomassa entisöintitöitä tehdään ainoastaan 20 m:n matkalla patosillasta alavirtaan; padon purkutyöt tehdään väliaikaisten työpatojen avulla kuivatöinä; poistettavan padon alapuolella rakennettavan kalaportaan kohdalla veden

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Muistutukset ja vaatimukset 5 nopeus säädetään sellaiseksi, etteivät alapuolisen simpukka alueen pohjasedimentit lähde liikkeelle tulvien aikana; huolehditaan siitä, etteivät kiintoainepitoisuudet nouse yli 60 mg/l padon alapuolisten vuollejokisimpukkapopulaation kohdalla; vuollejokisimpukkapopulaatiota tutkitaan kolmen vuoden ajan kunnostustöiden vaikutusten varmistamiseksi. Kalatien ja vanhan luonnonuoman virtaaman säätelyllä työ voimalaitoksen alapuolella toteutetaan kuivatyönä ilman samenemis ja kiintoaineshaittaa vuollejokisimpukoille. Vanhaan luonnonuomaan kunnostettava kalatie ja sen virtaamamitoitus tasaa sekä jakaa pääuoman virtaaman niin, ettei siitä aiheudu alapuoliselle simpukkapopulaatiolle muutoksia aiempaan verrattuna. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Siuntion kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen sekä mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 24.10. ja 23.11.2006 välisenä aikana. Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. 1) Uudenmaan ympäristökeskus on muistutuksessaan todennut, että hakemussuunnitelmassa ei ole esitetty tietoja voimalaitospadon alapuolella olevan sillan silta aukosta. Uudenmaan ympäristökeskuksen mittaustietojen mukaan kyseessä on ilmeisesti betonikantinen silta, jossa aukon korkeus uoman pohjasta sillan kannen alapintaan on noin 1,4 m ja uoman leveys noin 2,5 m. Suunnitelman tekstin mukaan vesillä kulkeminen huomioidaan jättämällä keskivirtaan uoman syvimmälle kohdalle 2 3 m:n levyinen kanoottiväylä. Suunnitelmapiirustusten mukaan myös uoman valtaväylä on kuitenkin useissa kohdin kivetty. Hankkeesta on saatu museoviraston ehdollinen lausunto. Ympäristökeskus on katsonut, että museovirastoa on tarpeen vielä kuulla puheena olevan suunnitelman johdosta. Ympäristökeskus on katsonut, että hankkeelle voidaan myöntää lupa sille osalle, joka koskee patoa ja padon yläpuolista jokiosaa sekä 20 m:n matkaa patosillasta alavirtaan päin. Lisäksi pääuoman vasemmanpuoleinen sivu uoma voidaan kunnostaa kalatieksi suunnitelman mukaisesti, mikäli uoman ja sillan välityskyky todetaan riittäväksi. Sivu uoman virtaamaa on tarvittaessa voitava rajoittaa. Myös pääuoman oikeanpuoleinen kuivillaan oleva uoma voidaan kunnostaa sivu uomaksi suunnitelman mukaisesti.

6 Lupapäätöksessä tulisi olla ainakin seuraavat lupaehdot: 1) Sivuuomien kunnostus ja kaikki purkutyöt on mahdollisuuksien mukaan tehtävä kuivatyönä. 2) Uomaan tulee jättää riittävä avoin väylä mahdollista vesiliikennettä varten, johon ei aseteta esteitä. 3) Vuollejokisimpukan suotuisan suojelun taso tulee turvata padon yläpuolisten töiden toteutuksessa käyttämällä hyödyksi väliaikaisia työpatoja ja virtausjärjestelyitä. 4) Purku ym. töissä syntyvät jätteet tulee toimittaa asianmukaisesti käsiteltäväksi. 5) Mikäli töitä tehdään talvella, tulee joen mahdollisesti heikentyneestä jääpeitteestä tarvittaessa varoittaa. 6) Poistettavan padon alapuolelle rakennettavan kalaportaan kohdalla veden virtausnopeus tulee rajoittaa sellaiseksi, ettei alapuolisen simpukka alueen pohjasedimentti lähde liikkeelle tulvan aikana. 7) Hankkeen työnaikaisia vaikutuksia veden laatuun ja eliöstöön on tarkkailtava Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Työnaikaiseen tarkkailuun tulee sisältyä vuollejokisimpukkakannan tarkkailu. Sameutta tulee tarkkailla jatkuvatoimisella sameusmittarilla, jolla sameus tulee mitata vähintään kerran tunnissa. 8) Kunnostustöiden aikana veden kiintoainepitoisuuden padon alapuolisessa pääuomassa tulee olla alle 60 mg/l (GFC). Hakijan tulee määrittää ennen töiden aloittamista sameuden ja kiintoaineen suhde tarkkailtavalla vesialueella, jotta kiintoainepitoisuutta voidaan tarkkailla reaaliaikaisesti. Mikäli veden kiintoainepitoisuus kohoaa arvoon 60 mg/l tai sen yli, työt tulee keskeyttää. Töitä voidaan jatkaa vasta kun sameusarvo on palautunut tavanomaiselle tasolle. 9) Kunnostushankkeessa muutettavien patoaukkojen yhteyteen tulee järjestää vedenkorkeusasteikot ja tarkkailla vedenkorkeuksia vähintään kolme vuotta kunnostuksen aloittamisen jälkeen, jotta voidaan todeta käyttäytyykö vedenkorkeus suunnitellun mukaisesti. Tulva aikoina vedenkorkeutta tulee havainnoida päivittäin ja muina aikoina kerran viikossa. Havaintotulokset on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle, sen kanssa sovittavin määräajoin. 10) Hankkeen vaikutuksia vuollejokisimpukan populaatioon on seurattava hankkeen valmistuttua vähintään kolmen vuoden ajan Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 11) Töiden päätyttyä rakennus paikka on saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon ennen valmistumisilmoituksen tekemistä. 12) Hakija on vastuussa hankkeesta mahdollisesti aiheutuvista haitoista, vahingoista tai muista edunmenetyksistä mukaan lukien vuollejokisimpukkakannalle mahdollisesti aiheutuvat luonnonsuojelulain tarkoittamat seuraukset. Hakija on niinikään vastuussa hankkeen ja rakenteiden kunnossa pitämisestä. 13) Töiden aloittamisesta ja valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Siuntion kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Valmistumisilmoitukseen on liitettävä kunnostuksen toteuttamista osoittavat lopulliset piirustukset. Lisäksi Uudenmaan ympäristökeskus on katsonut, että hankkeelle voidaan myöntää lupa töiden aloittamiseen patorakenteiden purkamista lukuun ottamatta, ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista.

7 2) Museovirasto on muistutuksessaan todennut, että se on 17.6.2006 antanut lausunnon Sågarsforsin kalataloudellisesta suunnitelmasta. Kesällä 2004 paikalla pidetyssä katselmuksessa oli todettu, että myllypadon korkeimman osan ohittava joen luonnonuomaa mukaileva kalatievaihtoehto voidaan toteuttaa myllyraunion ja kulttuurimaiseman säilymistä vaarantamatta. Lisäksi oli todettu mylly ja voimalarakennuksen käyttötarkoituksen muutokseen viitaten, että kalatie voidaan rakentaa myös suoraan joen suuntaisesti purkamalla osittain betoninen myllypato. Sen ohella tehdään aukko säännöstelyaltaan tukimuuriin uomaan niskan poikki kulkevaan betoni ja kivipatoon kuivana olevan uoman vesittämiseksi ja kalojen nousun mahdollistamiseksi. Myös tämä ratkaisu tulee viraston tavoitteen mukaisesti säilyttämään huomattavan osan patorakennelmasta kosken kulttuurimaiseman osana. 3) Siuntion kunnan ympäristölautakunta on muistutuksessaan todennut, että meritaimenen nousun mahdollistaminen avaa uusia potentiaalisia kutualueita erityisesti Palojoessa, joka on pidettävä Siuntionjoen vesistön suojelun ja käytön kannalta erittäin myönteisenä asiana. Padon purkaminen pääuomassa käytännössä mitätöi Vesistötoimikunnan päätöksen vuodelta 1941. Uiton harjoittaminen on loppunut ja uittosääntö lakkautettu. Lautakunta on esittänyt, että vesistötoimikunnan päätös tulisi tässä yhteydessä täysin kumota ja/tai todeta mitättömäksi. 4) AA (Vanhapaasi 1:109, Backan kylä, Siuntio) on muistutuksessaan todennut, että voimalaitoksen patomuurit ovat ilmeisen vaaralliset eikä niiden osittaiselle purkamiselle ole estettä. Esitetyt toimenpiteet koko laajuudessaan tuhoavat kuitenkin jokiosuuden koska työkoneiden jäljet jäävät sekä uoman pohjalle että rannoille pitkäksi ajaksi näkyviin. Joen pohjan ja rantojen muokkaus voimalaitoksen ja sen yläpuolella olevan järjestelypadon välisellä alueella ei ota huomioon kevät ja syystulvien aikaista voimakasta virtaama kapeassa ja korkeatörmäisessä uomassa. Nykyinen ranta ja pohjakiveys on asettunut tilaan, jossa tulvavirtaus ei mainittavasti aiheuta eroosiota. Toimenpiteet tällä uoman osuudella ovat seurauksiltaan ennakoimattomia. Törmällä sijaitseva tie ja saunarakennus ovat vaaravyöhykkeellä. Muistuttaja ei hyväksy patomuurien purkua laajempia toimenpiteitä ja on erityisesti kieltänyt kaikki toimenpiteet voimalaitosja järjestelypadon välisellä osuudella muistuttajan kiinteistöllä ja sille rajoittuvalle vesialueella sekä toimenpiteet joilla on edes vähäinen vaikutus kotirauhaan, viihtyisyyteen ja/tai elämänlaatuun. 5) BB (Sågars RN:o 1:6:U, Gestansin kylä, Siuntio) on muistutuksessaan todennut, että hänen kiinteistönsä puuttuu hakemuksen kiinteistöselvityksessä. Kiinteistöön kuuluu 500 m jokirantaa. Vesitettävä vanha jokiuoma sijaitsee noin 10 m:n etäisyydellä muistuttajan talosta. Uoman virtaama on tehtävä sellaiseksi, ettei veden kohina häiritse talossa asumista. Hakemuksessa ei ole selvitetty miten toimenpiteet, vaikuttavat rantaan ja rantapuustoon ja kuka korvaa mahdolliset muistuttajan kiinteistölle aiheutuvat haitat.

8 Hakijan selitys Hakija on 1.12.2006 toimittanut ympäristölupavirastoon selityksensä asiassa tehtyjen muistutusten ja vaatimusten johdosta. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Hakija on Uudenmaan ympäristökeskuksen muistutuksen johdosta todennut, ettei sillä ole siihen huomautettavaa. Hakija tulee tilaamaan kyseessä olevan kunnostustyön käytännön toteutuksen ja siihen liittyvän työaikaisen valvonnan sekä seurannan Uudenmaan ympäristökeskukselta yhteistyösopimuksen perustuen. Hakija tulee ottamaan huomioon kaikki Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnossa esittämät asiat ja näkökohdat. Hakija on Museoviraston muistutuksen johdosta todennut, että kunnostustoimenpiteet tullaan toteuttamaan viraston edellyttämällä tavalla kulttuurimaisemaa vaarantamatta. Hakija on AA:n muistutuksen johdosta, todennut, ettei kunnostustyötä tulla tekemään ko. kiinteistön alueella ja kunnostuksella ei tule olemaan mitään vaikutusta muistuttajan omaisuuteen tai etuihin. Hakija on BB:n muistutuksen johdosta todennut, että kunnostussuunnitelma on esitetty BB:lle ja että hän on antanut kirjallisen suostumuksensa siihen. Työ tehdään uomasta käsin eikä rantapuustoon kosketa ilman maanomistajan erillistä suostumusta. Työkoneista ei jää havaittavia jälkiä ympäristöön. Myöskään kiinteistöjen pinta alat eivät hankkeesta muutu. Käytännössä hanketyömaan vastaava mestari sopii kaikista yksityiskohdista omistajien kanssa ennen työn toteutusta. Hakija vastaa kunnostustyön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. 1. Ympäristölupavirasto myöntää Uudenmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle luvan Siuntionjoen Sågarsinkosken kalataloudelliseen kunnostamiseen ja luonnonmukaisen kalatien rakentamiseen hakemukseen liitetyn Sågarsinkosken kunnostussuunnitelman Tnro UUS 2005 S 2 61 mukaisesti ja jäljempänä lupamääräyksissä sanotulla tavalla. Ympäristölupavirasto myöntää Uudenmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle määräaikaisen käyttöoikeuden kunnostustoimenpiteiden edellyttämiin alueisiin Sågarsforsin kylän kiinteistöstä Sågarsfors RN:o 1:0 ja Gestansin kylän kiinteistöstä Sågarsforsholmar RN:o 1:8. Määräaikainen käyttöoikeus on voimassa yhtä kauan kuin luvanhaltijalla on oikeus kunnostus ja kunnossapitotoimenpiteisiin tämän päätöksen perusteella. 2. Ympäristölupavirasto kumoaa Vesistötoimikunnan 21.8.1941 Sågars Elektricitetverk Ab:lle myönnetyn lupapäätöksen nro 23 muilta kuin padon pysyttämistä koskevilta osin ja korvaa lupaehdot seuraavalla lupamääräyksellä: Luvan haltijan on pidettävä pato kunnossa edellä kohdassa 1. tarkoitettujen padon muutostöiden jälkeen.

9 Luvan saajan on noudatettava kalataloudellisessa kunnostushankkeessa vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Rakennelmat 1) Sågarsinkosken kalataloudellinen kunnostus on tehtävä suunnitelman liitteenä olevien periaatepiirrosten mukaisesti. Voimalaitoksen alapuolisessa pääuomassa kunnostustöitä saa kuitenkin tehdä ainoastaan 20 m:n matkalla patosillasta alavirtaan. Patoaukot on tehtävä 23.6.2006 päivätyssä piirustuksessa Purettavat patorakenteet, mittakaava 1:100 mukaisesti. Sivu uoman kalatie on rakennettava Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla siten, että se on seteillä tai muulla tavoin suljettavissa. Työn suorittaminen 2) Sivu uomien kunnostus ja kaikki purkutyöt on mahdollisuuksien mukaan tehtävä kuivatyönä. Padon yläpuolella töiden toteutuksessa on käytettävä väliaikaisia työpatoja ja virtausjärjestelyitä. Uomaan tulee jättää riittävä avoin väylä mahdollista vesiliikennettä varten. 3) Pääuoman kalatien kohdalla veden virtausnopeus tulee rajoittaa sellaiseksi, ettei alapuolisen vuollejokisimpukoiden asuttaman alueen pohjasedimentti lähde liikkeelle. Tarvittaessa patoon voidaan tehdä lisäaukkoja veden virtausnopeuden pienentämiseksi Uudenmaan ympäristökeskuksen ja padon omistajan kanssa sovittavalla tavalla. 4) Kunnostustyöt on suoritettava siten ja sellaisena aikana, että vesistölle ja sen lähialueille sekä niiden käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä. Jos kunnostustöiden aikana veden kiintoainepitoisuus kohoaa arvoon 60 mg/l tai sen yli, työt tulee keskeyttää. Töitä voidaan jatkaa vasta kun sameusarvo on palautunut tavanomaiselle tasolle. Luvan saajan tulee määrittää ennen töiden aloittamista sameuden ja kiintoaineen suhde tarkkailtavalla vesialueella kiintoainepitoisuuden tarkkailun mahdollistamiseksi. Mikäli töitä tehdään talvella, tulee joen mahdollisesti heikentyneestä jääpeitteestä tarvittaessa varoittaa. 5) Koskialueen muotoilun, kiveämisen ja soraistuksen osalta voidaan tehdä rakennusaikana ja sen jälkeen vähäisiä muutoksia maa ja vesialueiden omistajan suostumuksella.

10 6) Purku ym. töissä syntyvät jätteet tulee toimittaa asianmukaisesti käsiteltäväksi. 7) Töiden päätyttyä rakennuspaikka on saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon ennen valmistumisilmoituksen tekemistä. Tarkkailu 8) Hankkeen työnaikaisia vaikutuksia veden laatuun ja eliöstöön on tarkkailtava Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Työnaikaiseen tarkkailuun tulee sisältyä vuollejokisimpukkakannan tarkkailu. Sameutta tulee tarkkailla jatkuvatoimisella sameusmittarilla. 9) Kunnostushankkeessa muutettavien patoaukkojen yhteyteen tulee rakentaa vedenkorkeusasteikot, joilla on tarkkailtava vedenkorkeuksia vähintään kolme vuotta kunnostuksen aloittamisen jälkeen. Tulva aikoina vedenkorkeutta tulee havainnoida päivittäin ja muina aikoina kerran viikossa. Havaintotulokset on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle, sen kanssa sovittavin määräajoin. 10) Hankkeen vaikutuksia vuollejokisimpukan populaatioon on seurattava hankkeen valmistuttua vähintään kolmen vuoden ajan Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Hankkeen toteuttamista koskeva määräaika 11) Kunnostustyöt on aloitettava 30.6.2007 mennessä ja saatettava olennaisilta osiltaan loppuun 30.6.2008 mennessä. Ilmoitukset 12) Kunnostustöiden aloittamisesta on hyvissä ajoin ennen niiden aloittamista ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ympäristökeskukselle, Siuntion kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Siuntion Koskitaimen Oy:lle. Kunnostustöiden valmistumisesta ja kalatien käyttöönotosta on 60 päivän kuluessa kirjallisesti ilmoitettava ympäristölupavirastolle, Uudenmaan ympäristökeskukselle, Siuntion kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kiinteistöjen Sågarsfors RN:o 1:0 ja Sågarsforsholmar RN:o 1:8 omistajalle. Ilmoitukseen on liitettävä toteutetun kunnostuksen piirustukset pituus ja poikkileikkauksineen. Vahingot 13) Luvan saaja on vastuussa hankkeesta mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, haitoista tai muista edunmenetyksistä mukaan lukien vuollejokisimpukkakannalle mahdollisesti aiheutuvat luonnonsuojelu

11 lain tarkoittamat seuraukset. Luvan saaja on niinikään vastuussa hankkeen ja rakenteiden kunnossa pitämisestä. Perustelut Hankkeen toteuttamiseen liittyy voimalaitospadon osittainen purkaminen, mikä edellyttää Vesistötoimikunnan 21.8.1941 annetun lupapäätöksen osittaista kumoamista sanotulla tavalla. Hakijan ja voimalaitoksen omistajan välinen sopimus mahdollistaa päätöksen muuttamisen, eikä voimalaitoksen käyttäminen ole enää mahdollista patorakenteiden purkamisen jälkeen. Hanke on tarpeen vaelluskalojen nousun mahdollistamiseksi, koskialueen kalanpoikasten kasvuolosuhteiden parantamiseksi ja virkistyskalastusmahdollisuuksien parantamiseksi. Kun kunnostustyöt tehdään edellä lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla, jäävät töiden vaikutukset vesialueella paikallisiksi ja muutenkin vähäisiksi. Veden samentumista aiheutuu vain tilapäisesti kunnostustöiden aikana. Hankkeen kustannukset arvioidaan olevan ilman arvonlisäveroa noin 100 000 euroa. Hanke ei aiheuta ennalta arvioiden korvattavaa vahinkoa. Hankkeesta voi aiheutua jossain määrin työn aikana tilapäistä veden samentumista. Kunnostustöistä saatavan hyödyn raha arvo on vaikeasti määrättävissä. Koska hanke lisää yleisesti Siuntionjoen käyttöarvoa, hankkeella on raha arvon lisäksi muutakin merkitystä. Kunnostushankkeella turvataan Siuntionjoen vaelluskala kannan säilyminen sekä parannetaan virkistyskalastusmahdollisuuksia alueella. Hankkeesta saatavaa hyötyä voi pitää yleiseltä kannalta katsottuna huomattavana. Edellä sanotuin perustein Sågarsinkosken kalataloudellisesta kunnostamisesta saatava hyöty on katsottava siitä aiheutuvan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattavaksi, joten luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät. Kun Sågarsinkosken kunnostus toteutetaan hakemuksessa esitetyn suunnitelman ja tämän päätöksen lupamääräysten mukaisesti, se ei ennalta arvioituna heikennä Siuntionjoen Natura 2000 alueen luontoarvoja eikä heikennä tai hävitä vuollejokisimpukan esiintymisaluetta. Lainkohdat Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti ja7 :n 2 momentti Luonnonsuojelulaki 49 ja 65 Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista Ympäristölupavirasto on ottanut Uudenmaan ympäristökeskuksen, Museoviraston ja Siuntion kunnan ympäristölautakunnan vaatimukset huomioon edellä kohdasta Ratkaisu sekä lupamääräyksistä tarkemmin ilmenevillä tavoilla. Ympäristölupavirasto on katsonut, että hankkeen vaikutuksia naapurikiinteistöihin on asian ratkaisemiseksi riittävästi selvitetty ja ne jäävät merkitykseltään vähäisiksi.

12 TÖIDENALOITTAMISLUPA Ympäristölupavirasto myöntää Uudenmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle luvan aloittaa Sågarsinkosken kunnostamistyöt, patorakenteiden purkamista lukuun ottamatta, ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Perustelut Töiden aloittamisen lykkääminen aiheuttaisi hakijalle huomauttavaa vahinkoa, koska kunnostustyö on toteuttava tai vähintään aloitettava vuoden 2006 aikana hankkeeseen varatun määrärahan rajoitetun käyttöoikeuden vuoksi. Työn aloittaminen ei tuota muille vesistön käyttömuodoille tai luonnolle tai sen toiminnoille huomauttavaa pysyvää haittaa. Luvassa tarkoitetut työt ovat, padon purkamista lukuun ottamatta, sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupa evätään tai sen määräyksiä muutetaan. Lainkohta Vesilain 2 luvun 26 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 980 euroa. Sovellettu oikeusohje Maksu on määrätty ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen (1238/2003) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Kyseessä on maksutaulukossa tarkoitettu alle yhden megawatin pienvoimalan luvan tarkistaminen.

13 MUUTOKSENHAKU LIITE Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Birgitta Vauhkonen Juha Helin Pertti Seppänen Curt Nyman Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Birgitta Vauhkonen, Juha Helin (tarkastava jäsen) ja Pertti Seppänen. Asian on esitellyt esittelijä Curt Nyman. CN/ha

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 19.1.2007. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: 020 490 121 (vaihde) telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.