Biologian reaalikoe Kaksitoista tehtävää, vastataan kahdeksaan (8). Yleensä 2 kysymystä / kurssi yhdeksän pisteen arvoiset jokerit usein synteettisiä, ainerajatkin (Ke, Ge) ylittäviä. Vastaa kaikkiin kahdeksaan tehtävään nolla pistettä on harvinainen tapahtuma. Yritä jokeria jos suinkin mahdollista 7-9 pistettä yhdestä tehtävästä antaa mokausvaraa muihin.
Kurssikohtaiset huomiot Bi1 (2 tehtävää) - Vaikein kurssi valmistautua: usein soveltavia tehtäviä ekologiasta ja evoluutiosta. - Omituisen usein kukkiin ja pölytykseen ja muuhun perinteiseen kasvitieteeseen liittyviä tehtäviä. Bi2 (2-3 tehtävää) - Helpoin kurssi valmistautua: 1) solun rakenne, entsyymit, fotosynteesi, hengitys, solukalvon toiminta ja 2) risteytykset (nykyisin yleensä sukupuu). Bi3 (2-3 tehtävää) - Paljon soveltavia tehtäviä ja mm. diagrammien tulkintaa. - Painottunut viime vuosina Bi4 (1-2 tehtävää) - Eniten nippelitietoa sisältävä kurssi. Eniten esseetehtäviä. Bi5 (1-2 tehtävää) - Varovaisia tehtäviä usein osan pisteistä saa 2. kurssin perusteella. - Selkeitä tehtäviä bioteknologian menetelmistä.
Tärpit 1. Jos teemavuosi, sellaiseen liittyvä tehtävä. 2. Vereen ja verenkiertoon liittyvä tehtävä Bi4-kurssin peruskauraa, ei kysytty viime aikoina. 3. Solun rakenne, tai muutama soluelin tarkemmin Taas! 4. Risteytystehtävä palaa pelikentälle
Ylioppilastutkintolautakunta käskyttää: Kokelas jättää arvosteltaviksi tarkoitetut lopulliset suoritukset selvästi ja siististi kirjoitettuina. Kirjoitus- ja piirustusvälineenä käytetään lyijykynää, jonka jälki on vaivattomasti luettavissa (esim. HB tai nro 2). Piirroksissa on lupa käyttää värikyniä. Punakynää saa kuitenkin käyttää vain opettaja arvostellessaan suoritukset. (= ota mukaan ainakin kaksi väriä) Kokelas merkitsee vastauksen otsikoksi kyseessä olevan reaaliaineen nimen tai kirjainlyhenteen ja tehtävän numeron, esim. BIOLOGIA 3 tai Bi 3, mutta ei itse tehtävää (älä siis kirjoita otsikkoa). Kokelas kirjoittaa ainakin yhden vastauksen kokoarkille alkaen ensimmäiseltä sivulta. Muut vastaukset voidaan kirjoittaa koko- tai puoliarkeille. Kullekin paperille saa kirjoittaa vain yhden tehtävän suorituksen. Tarvittaessa saman tehtävän käsittelyä saa jatkaa toisella tyhjällä paperilla. Kokoarkin sisään liitetään muut suoritukset numerojärjestyksessä. Kokelaan on selvästi yliviivattava koetilanteessa ne suoritukset, joita hän ei halua arvosteltaviksi. Myös suoritusten luonnosteluun käytetyt paperit on yliviivattava. Näitä papereita ei lähetetä lautakuntaan, mutta mahdollisten kyselyjen varalta ne tulee säilyttää lukiossa yhden vuoden ajan. Fysiikan, kemian ja maantieteen kokeissa saa käyttää apuvälineinä lautakunnan määräysten mukaisia laskimia ja taulukkokirjoja. Muissa kokeissa näiden apuvälineiden käyttö on kielletty. (EI siis biologiassa).
Miten syntyy hyvä biologian yo-vastaus 1. Valmistaudu Mitä oikeastaan kysytään? Asia voi olla Sinulle tuttu vaikka kysymystä on vaikea ymmärtää. Jaa kysymys osiin - muista vastata niihin kaikkiin. Tee lista tai käsitekartta niistä asioista jotka kuuluvat kysymyksen otsikon alle. Pohdi pisteytystä. Esim. 6 käsitettä selitettävänä voit saada max. 2 pistettä jos selität vain kaksi. Jaa tarmosi oikein suhteessa pisteytykseen. Löytyisikö koepaperista inspiraatio?
2. Kirjoita Aloita käsiteanalyysillä tai lyhyellä johdannolla. Jos kysytään erikseen kohdat a), b) jne., voit myös vastata kohta kerrallaan. Muista jäsentely eri asiat eri kappaleisiin. Pääasiat ensin, sitten sivuasiat. Älä jaarittele, älä toista. Muista siisteys! Lämmitä kumi ennen käyttöä. Selvennä vastaustasi siisteillä kuvilla. Voit numeroida kuvat, ja viitata niihin sitten tekstissä. Biologiassa hyviä pistemääriä voi saada melko lyhyilläkin vastauksilla. Asiaosaaminen ratkaisee!
Pertti Ukkola (Olympiavoittaja, Montreal 1976): Pohjimmiltaan kaikessa menestyksessä on kysymys kivunsietokyvystä. Tältä Sinun tulee näyttää bilsan kokeen jälkeen.