27. Hovioikeuteen valmistumista 27.5. Kuullaan todistaja Hannu Kuortti Hannu Kuortti kuuleminen, Wav 13 Puheenjohtaja: Te olette Aarre Hannu Juhani Kuortti. Joo, käykää istumaan siihen pöydän ääreen. Te olitte tässä asiassa todistajana Helsingin käräjäoikeudessa, eikö niin? (toteaa, että edelleen sama vala velvoittaa todistajaa) Ja syyttäjä, olkaa hyvä. Syyttäjä: Kertokaa työkokemuksestanne. Hannu Kuortti: Olen verohallinnon palveluksessa ollut vuodesta 1987 ja sitten päätoimisesti verotarkastustehtävässä 1991 alusta alkaen. Vuoteen 1996 asti Hämeen lääninverovirastossa ja sitten siitä eteenpäin verohallituksessa. Syyttäjä: Oletteko osallistunut NTC:n, Citylinkin ja Etronian verotarkastuksiin? Syyttäjä: Kuinka paljon olitte itse yhteydessä Reinikaiseen ja Kuusistoon tämän verotarkastuksen puitteissa? Kuortti: Olen ollut siellä Oy NTC Internationalin Ltd:n tarkastuksessa hyvinkin paljon, koska Reinikainen oli toimitusjohtaja ja useamman päivän aikana, lukuisien päivien aikana koska siellähän käytiin kahteen otteeseen. Mutta Kuusistoonhan ei saa mitään yhteyttä, minä en saanut häneen, että koska hänen olinpaikkansa oli tuntematon ja posti palautui sieltä ja sitten aikanaan sen kirjanpidon tarkastettavaksi saaminen yritettiin hoitaa poliisin kautta, mutta poliisi oli kuulustellut Kuusistoo, sitä aineistoo ei löytynyt. Mutta mä en hänen kanssaan henkilökohtaisesti ollut tarkastuksen aikana mutta tää tarkastaja kollega Huovinen oli. (ks. Huovisen yhteydenotto Huovinen soitti Kuusistolle/ ei tavannut.) Syyttäjä: Olittekste Reinikaisen kanssa itse henkilökohtaisesti? Syyttäjä: Mikä hänen tietämyksensä oli Citylinkin ja Etronian asioista? Kuortti: Esitettiin kysymyksiä tästä liikesuhteesta ja en nyt yksityiskohtaisesti muista, mitä hän nyt on vastannut silloin, mutta niitähän tehtiin hyvin monentyyppisiä kysymyksiä liittyen liikesuhteisiin ja toisaalta tähän Kuusistoon. NTC:n tarkastuksen aikana ilmeni tarpeelliseksi tää citylinkin tarkastaminen ja sen johdosta siitä kyseltiin. Että kovin paljon ei Reinikainen siitä kyllä kertonut. Syyttäjä: No kun te teitte siinä verotarkastuksessa tai verotarkastuksissa havaintoja, niin mikä teidän käsityksenne on, että olivatko nämä Citylink ja Etronia itsenäisiä yhtiöitä todellisuudessa? Kuortti: Sinänsähän ne on muodollisesti ollut itsenäisiä, ne on kaupparekisteriin merkittyjä ja tällain, mutta verotarkastuksessahan on päädytty siihen, että ne on lähinnä NTC:n valmistelu osastoja eli eivät ole itsenäisiä. Syyttäjä: Kertokaa perusteista: mistä syystä päädyttiin tällaiseen lopputulemaan? Jos lähdetään vaikka Citylinkin perustamisvaiheesta, oliko siinä jotain sellasia tekijöitä? Kuortti: Sehän nyt on hyvin laaja kokonaisuus tää kysymys, että se perustamisvaihe liittyy vielä tämmöseen Scandexa/Sukabu Oy:n toiminnan loppumiseen ja tuota, silloinhan siinä on Citylink tehnyt yhteistyösopimuksen maaliskuussa -91 tän Scandexan kanssa. Siinä oli poikkeuksellisia ehtoja ja sit toisaalta näitä raaka-aineostoja on tehty silloin maaliskuussa, maalishuhtikuussa päivättyjä laskuja 1,3 mmk:n edestä ja sillähän, Citylinkillähän ei ollut niinku rahotusta olemassa näiden vaihto-omaisuusostojen maksamiseksi. (katko) Sukabun puolesta, Scandexan puolesta Reinikainen - ja Citylinkin puolesta Kuusisto. Syyttäjä: Ovatko nämä Citylink ja Etronia maksaneet liiketoiminnan aikana liikevaihtoveroa? Kuortti: Citylink on maksanut mutta Etronia ei ole. Citylink on maksanut Puheenjohtaja: Voitteko tulla lähemmäs mikrofonia, te puhutte aika hiljaisella äänellä. Niin aloittakaa sitten uudestaan.
Kuortti: Niin, jos nyt halutaan sitten täsmällisiä lukuja, kun en mä millään näitä ulkoa muista Syyttäjä: Joo, voitte koko ajan käyttää muistiinpanoja. Puheenjohtaja: Niin mitä te äsken sanoitte kun mä keskeytin teidät. Kuortti: Mä sanoin näin, että tuota Etronia ei ole maksanut. Mutta Citylink on maksanut noin 56 000 markkaa. Siis se ensimmäisen maksettava liikevaihtovero kerty toukokuussa -91, silloin se maksoi vapaaehtoisesti vaille 6 000 mk ja sit se loppu siitä kokonaissummasta 56 000 kerty sitten ulosoton kautta. Syyttäjä: Kuinka paljon kasettimyynnistä suuntautui NTC:lle näiden yhtiöiden osalta? Osaatteko sanoa prosentit? Kuortti: Se on sen Citylinkin myyntireskontran perusteella noin 70%. Syyttäjä: Entä sitten ostot NTC:ltä? Kuortti: Citylink on ostanut sitä magneettinauhaa ja sitten näitä kasettirunkoja. Syyttäjä: Kuinka paljon prosenteissa Citylinkin ostoista? Kuortti: Joo, no näähän on sit täällä nää kasettirungot löytyy taulukosta citylb2.xls. Syyttäjä: Joo-o. Kuortti: Siellähän ei o nyt sitten sillä lailla laskettu yhteen minkäkin osuutta, mutta kuten sieltä tarkastuskertomuksen liitteenä olevasta taulukosta selviää, niin niitä on hankittu NTC:ltä, Balstarilta, Basfilta ja N.O. Engströmiltä. Se ei nyt liity tähän, mutta mä olen laskenut ne kyllä ne luvut. Eli kun tän taulukon mukaiset kasettirunko-ostot on yhteensä 519 965 kpl niin niistä on NTC:ltä ostettuja 157 400 kpl, joka on 30,3% kaikista ostoista, kasettirunko-ostoista. Balstarilta on ostettu 156 680 kpl, joka tekee 30,1 % kokonaisostoista, N O. Engströmiltä 118 870 kpl, joka tekee yhteensä 22,9% kokonaismäärästä, Sukabulta 45 865 kpl joka tekee 8,8% kokonaisostoista ja Basfilta 41 150 kpl, joka tekee 7,9% kokonaismäärästä. Niinimäki: Anteeksi, viimeinen luku oli? Kuortti: 41.150 kpl. Niinimäki: Ja prosentteina? Kuortti: 7,9. Tietysti mitä tulee magneettinauhaostoihin, niin siitä on noin puolet, 50,5% hankittu Basf Oy:ltä, NTC:ltä hankittiin 25,5%. Tää on nyt, tää perustuu tähän laskujen loppusumman suhteelliseen osuuteen kokonaisostojen loppusummasta. Syyttäjä: Millainen kuittauskäytäntö Citylinkin ja NTC:n välillä oli? Kuortti: No, se oli hyvin runsasta ja oikeestaanhan se oli yksi syy, miksi tää Citylink ylipäänsä niinku herätti huomiota täällä NTC:n tarkastuksessa. Se oli hyvin, NTC:n kirjanpidossa oli hyvin paksuja tositenippuja, joissa oli niitä keskinäisiä kuittauksia. Ja siitäkin oli x tehnyt laskelman, että Citylinkin ostoista NTC:ltä, näistä raaka-aineostoista, jotka oli yhteensä noin 1.800 000, niin niistä Citylink maksoi rahalla vain 284.000 mk että kaikki muu osuus eli noin 85% kokonaisostoista kuitattiin sitten myyntisaatavia vastaan. Syyttäjä: Oliko kyseessä erääntyneet saatavat? Joita kuitattiin? Kuortti: Pääsääntöisesti kyllä, siellä muutama kuittaus on, joissa ei ollut erääntynyt saatava. Syyttäjä: Verotarkastuksen liitteenä oli Reinikaisen lainoja Citylinkille. Oliks tässä rahoituksessa jotain poikkeavaa, normaalista poikkeavaa tässä lainoituksessa? Kuortti: Niin, lainoille ei vaadittu vakuuksia. Se oli poikkeava menettely ja sehän yleensä liittyi tavarantoimittajien laskuihin. Ciytlinkiltä oli erääntynyt Basfin lasku, oka piti maksaa, niin silloin näitä tuli näitä suorituksia niinku lainan nimikkeellä. Ja sitten muuten NTC maksoi omia laskujaan. Mutta on myös muutamia lainoja, jotka on, joista näkyy selkeesti tää yhteys, että on Basfin, Reinikaisen henkilökohtaisesti marraskuussa antama 200 000 mk:n luotto, että siitä näkyy tämmönen yhteys, että välittömästi kun luottoa on saatu niin se on käytetty Basfin laskun maksamiseen. Syyttäjä: Joo. Se on kirjallisena todisteena. Oletteko laskenut, oliko Citylinkin toiminta kannattavaa sen hinnoittelulla? Kuortti: Kyllä tarkastuskertomukseen on tehty tuloslaskelma josta ilmenee, että toiminta oli
raskaasti tappiollista etenkin jo kasettimaksuvelvoite huomioidaan. Syyttäjä: Oliko se alusta lähtien tappiollista? Kuortti: Mehän ollaan tehty ensimmäisen,,, tai siinä oli, ensimmäinen tilikausi päättyi 30.4., me ollaan tehty seuraavan tilikauden 1.5.-91 30.4.-92 se tuloslaskelma, joka perustuu pääosin Citylinkin kirjanpitoaineistosta saatuihin lukuihin, niin sitä en osaa sanoa, onko se nyt joidenkin kuukausien osalta vaihdellut tää kannattavuus, laskelmaa ei ole tehty. Mut koko tilikausi oli raskaasti tappiollinen. Syyttäjä: Onks teillä se laskelma siinä käsillä, jos käytte vaikka, kun tässä suullisesti käydään läpi, niin pääpiirteittäin noi luvut läpi. Kuortti: Joo, siinä on tota tehty arviolaskelma Citylink Oy:n Kemppainen: Voitteko kertoa, miltä sivulta se löytyy, että kaikki pystyy sit seuraamaan. Tarkastuskertomuksen sivunumero? Kuortti: Joo, tää on sivu 59 tässä välittömän verotuksen tarkastuskertomuksessa ja sitten tässä välillisen verotuksen Harju: Voitasko nyt seurata yhtä tai samaa, ettei mee sit sekaisin? Kuortti: Voidaan hyvin, jos teillä on tää välittömän verotuksen tarkastuskertomus. Kemppainen: Se on todiste 46. Syyttäjä: Se on varmaan mulla on tässä välillisen se on varmaan sama Kuortti: Se on saman sisältöinen se tuloslaskelma, siinä ei ole Harju: Sivut eroaa sitten sen takia. Syyttäjä: Sivu on 36 siinä Kuortti: Joo, siinä on pääkirjan tuloslaskelma, koska nythän Citylinkin päiväkirja oli hoidettu 31.12.-91 loppuun asti, niin on lähdetty siitä luvusta liikkeelle, mikä on pääkirjan mukainen liikevaihto ollut. Se on ollut 2 667 340,95 mk. Sen jälkeiseltä ajalta ei ole pääkirjanpitoa tehty, mutta että sitten on pystytty myyntilaskuluetteloista selvittämään tää myynnit ja ne vähennettynä liikevaihtoverolla tonne huhtikuun loppuun asti eli tammikuun alusta -92 huhtikuun loppuun asti 1 708 959,15 mk. Ja sitten tähän on lisätty myyntiin arvioitu puuttuva myynti eli tässä tarkastuksessahan on tehtiin laskelma näistä äsken käsiteltyjen kasettirunkojen ostojen ja sitten myyntilaskujen ja muun kirjanpitoaineiston mukaisen kasettimyyntien välisestä erosta. Ja sen perusteella oli ilmeistä, että noin 80 000 kasetin myyntitulot puuttuvat kirjanpidosta ja sitten tälle tilikaudelle kuuluva osuus on tässä sitten laskennallisesti lisätty - sen laskelman perusteethan sitten löytyy sieltä liitteestä 2, sivulta...tarkastuskertomuksen liite, virheluettelo nro 2, sivu1 niin se on lisätty tähän se suhteellinen osuus, näin on saatu tuo kokonaisliikevaihdoksi 5 106 140,88 mk, josta on sitten vähennetty muuttuvat kulut, pääkirjan mukaiset aineet ja tarvikkeet 1.5.-91 31.12. -91 ja sitten sen jälkeen näitä muuttuvia kuluja on näiden ostolaskuluetteloiden mukaan ollut tammikuusta -92 huhtikuun loppuun -92 1 889 175,64 mk ja sitten on otettu varaston muutos huomioon ja palkkakuluja, Teosto-maksut 1 318 292,33 mk ja muuttuvat kulut tekee yhteensä 6 223 613,75 mk. Eli nää on nyt muuttuvia kuluja. Saadaan myyntikate: on miinusmerkkinen -1 117 472,87 mk ja siihen lasketaan sitten kiinteät kulut tosta pääkirjan tuloslaskelmasta vuoden -91 osalta. Siinä on nyt painovirhe siinä sivulla 38 tai sitten sivulla 62 eli kiinteät kulut on ajalta 1.5.91 31.12.-91 eikä -92 eli se kirjanpito oli tosiaan hoidettu vaan vuoden -91 loppuun asti ja siitä pääkirjan tuloslaskelmasta on saatu tuo 293 260,13 mk ja sit tätä lukua on käytetty arvioitaessa loppuosan tilikaudesta eli neljän kuukauden kiinteitä kuluja on samassa suhteessa lisätty kun on ollut tuon 8 kk:n ajalta. Näin kiinteiden kulujen yhteismääräksi on saatu 439 890,20 mk ja toiminnan tulos on ollut tappiollinen 1 557 282,06 mk. Tää on tää ensimmäinen tilikausi. Syyttäjä: Joo, sit onko tuo toinen tilikausi laskettu samalla tavoin? Kuortti: Se oli sitten jo huomattavasti hankalampi laskee, että silloin kun ei ollut muuta kuin nää myyntilaskuluettelot, mitään pääkirjanpitoohan ei ollut, sieltä on laskettu myynti ihan näiden myyntilaskuluetteloiden perusteella ja lisätty sitten siihen tuota, tää arvioitu puuttuvan myynnin suhteellinen osuus plus sitten on ostoreskontrasta vähennetty nuo ostot, mitä on ollut tiedossa ja ne palkkamenot, jotka on ollut tiedossa. Ja sitten nää kiinteät kulut on arvioitu tän edellisen tilikauden perusteella. Ja tähän laskelmaan, tässä ei ole lainkaan otettu näitä Teosto-maksuja. Mut siitä
huolimatta tää on tappiollinen tää toinenkin tilikausi, joka päätty 30.4.1993. Mutta saatujen tietojen mukaan toiminta on kyllä päättynyt jo elokuussa -92. Eli tää oli huomattavasti niinku lyhyemmältä ajalta. Tää ilman Teosto-maksuja on ollut tappiollinen 146 624,52 mk. eli kun tähän vielä nää Teosto-maksut huomioidaan, niin tää on raskaasti tappiollinen tämäkin tilikausi. Syyttäjä: Minkälainen maksukäytäntö oli yhtiöiden välillä? Maksoiko NTC Citylinkille laskut eräpäivinä? Kuortti: Ei, ei aina maksanut ja tuo on tuo kuittauskäytäntöhän, tuossa oli jo äsken puhetta, että viitattiin, että vastasaatavia oli, mut aina ei ole maksettu, että sitä on tullut, tiettyjä suorituksia on tullut sitten reilusti eräpäivän jälkeen ja Syyttäjä: Onko siinä jotain loogisuutta, että milloin niitä maksuja on sitten tullut? Kuortti: Niin, siis se liittyi juuri näihin raaka-ainehankintoihin eli silloin kun Citylinkillä on ollut selkeästi tarve, et tavaran toimittajat on tota tavaransa ilmeisesti saanut niin on pitänyt olla käteismaksu niin tai mahdollisimman nopea...joka tapauksessa niin tavarantoimittajan laskuihin, sitä on yleensä edeltänyt sitten NTC:n suoritus omista niinku veloista liittyen näihin tavaratoimituksiin. Syyttäjä: Mikä oli Paanasen rooli kirjanpidossa? Miten hänen roolinsa näkyi sieltä aineistosta? Kuortti: Matti Paananen oli tän Takaraja Vesa Kuusisto Ky:n palveluksessa ja sittemmin Toimisto- & Tilipalvelu Yrjö Reinikainen Ky:n palveluksessa, jossa hän on, tai nää yhtiöt on laskuttaneet Citylink Oy:ltä ja myös Etronia Oy:ltä kirjanpitoaineiston järjestämisestä, reskontrien päivittämisestä. niitä on, laskuja löytyy sekä vuodelta -91, että vuodelta -92. Syyttäjä: Selvisikö teille verotarkastuksen yhteydessä, että mistä syystä Paananen teki näitä tehtäviä? Kuortti: Siitähän on, kertomukseen on kirjattu se, että mä olen Paanasta tästä asiasta tiedustellut, miks hän on näitä reskontria käynyt hoitamassa ja hän on silloin sanonut käyneensä, se on ollut Reinikaisen määräyksestä. Syyttäjä: Selvisikö tässä verotarkastuksessa mikä oli Kuusiston kyky yrittäjäksi? Oliko hänellä jotain ongelmia sen suhteen? Kuortti: Verotarkastushan on sitten, jos puhutaan ihan kirjanpitoaineistoon on ihan tietysti hyvin suppea aineisto, siitähän näkyy tietysti tää yrittäjän toimintaan liittyvä, mutta kuten tässä tuli aikaisemmin ilmi näitten liikevaihtoverojen osalta tää maksukäytäntö oli ja siinä oli sitten laiminlyöty ilmoituksia ja se on tietysti toinen asia mitä on olla yrittäjänä ja se ei oikeastaan tietysti ole varsinaisesti verotarkastajan tehtävä sitä arvioida. Syyttäjä: No, kun te olette päätynyt siihen lopputulemaan, että tässä olis tällainen bulvaanikuvio, niin mikä tällaisen hyöty olis? Ilmenikö Reinikaisen ja Kuusiston saamaa hyötyä? Puheenjohtaja: Semmonen nyt oli pääteltävissä, että siinä oli bulvaani? Puheenjohtaja: Se Reinikaisen saama hyöty siitä järjestelystä? Kuortti: Siis hyöty on ollu tän liikevaihtoveron vähennysjärjestelmän ikään kuin väärinkäyttö ja NTC on hyötynyt siitä kun tää Citylinkin hinnoittelu on ollut pielessä eli se on myynyt raskaasti tappiollisesti tuotteita, joita se, nyt vois päätellä, että kun liikevaihtoveroa on vain tuon verran maksettu, että se ei ole ollut, niinku sanottu mä joudun vaan päättelemään sen siitä maksukäyttäytymisestä, sen perusteella vaikuttais, että ei ole ollut tarkoituskaan maksaa, mutta ostojaan saa vähentää, eli tässä tapauksessa tää NTC ja sit tää kasettimaksuvelvoite on ollut Citylinkillä ja sehän on tuonut erittäin suuren kilpailuhyödyn. Sen ohella sitten tän arvioidun puuttuvan myynnin sitä vastaa 80 000 kasetin myyntitulo, on arvioitu, että se olis 1.184 000 mk, niin sitä vastaava rahamäärä, rahavirrat ovat tulleet Yrjö Reinikaisen henkilökohtaiselle pankkitileille. Syyttäjä: Löytyykö niille rahoille mitään muuta järkevää perustetta? Kuortti: Niin, niitä asioitahan on monessa yhteydessä selvitetty. Myös Yrjö Reinikaiseenhan kohdistettiin henkilökohtainen verotarkastus ja siellähän on tietysti esitetty väitteitä, että ne on, että kyse on ollut velan takaisinmaksusta ja jossakin onkin tällainen, pankkisiirtokuiteissa tällainen
maininta. Syyttäjä: Tuossa tuli esille tuo sana bulvaanikuvio ja olitte sitä mieltä, että tällaisesta olisi ollut kysymys, niin selostatteko vielä, että mitä te ymmärrätte tällä? Tällaisella kuviolla? Kuortti: Yleisesti ottaenhan bulvaanikuvio on tällainen edustamisen muoto, jossa bulvaani eli välikäsi toimii omissa nimissään mutta päämiehen lukuun. Niin sehän voi olla jokin oikeustoimi, että joku tekee jonkun toisen puolesta sen ja tähän voi olla moniakin syitä. Mutta sitten tähän myös liittyy toisentyyppiset järjestelyt eli pyritään tietynlaiset velvoitteet saattamaan tämmöisen välikäden eli bulvaanin maksettavaksi ja jos on kyseessä semmonen järjestely, että sillon tän hyödyn saa nimenomaan tää päämies, että hän välttää nää velvoitteet. Syyttäjä: Viittasiko hinnoittelu, kasettihinnoittelu Citylinkin puolesta tällaiseen? Kuortti: No, sehän oli yksi erittäin vahva indisio siihen, että koska tässähän on tää historia taustalla, eli Scandexa/Sukabussa Oy:ssähän oli ollut. Eli täähän liittyy tähän kasettimaksukuvioon, eli siellä oli ollut tän suhteen ongelmia ja sillä oli jätetty kasettimaksua maksamatta ja nähdäkseni oli aivan selvää, että sitten myöhemmässä vaiheessa kun Citylink hinnoitteli tuotteensa niin kuin hinnoitteli, niin ei ostaja voinut olla vilpittömässä mielessä sen suhteen, että kasettimaksu olisi sen suhteen näistä myydyistä kaseteista maksettu. Sillä pystyttäisiin se maksamaan, koska tuota Syyttäjä: Joo, mä käyn läpi tuota hinnoittelua tarkemmin sitten Huovisen kanssa, käydään nää listat läpi, mutta noin yleisesti ottaen, niin mites Etronian hinnoittelu Citylinkkiin verrattuna oli? Kuortti: Etronian osaltahan me ei saatu mitään kirjapitoo, kirjanpito oli totaalisesti laiminlyöty, mutta NTC:n reskontratietojen perusteella ja sieltä on sitten myös laskuja ollut, niin se on ollut, se on hinnoitellut vielä alhaisemmat myyntihinnat näille kaseteille kuin Citylink. Ainakin NTC:n osalta, josta meillä nyt on laskuja olemassa. Syyttäjä: Oikeestaan ei muuta kysyttävää. Puheenjohtaja: Pörsti jatkaa sitten tästä. Pörsti: Mulla ei ole kuin yksi kysymys, tää on ehkä enemmän sitten kuitenkin verottajan asiamiehen heiniä, mutta mä olisin kysynyt tästä todisteesta 18, onks teillä siitä, se on tämä 35/2, onks teillä itsellä, mä näytän tätä, niin.. Puheenjohtaja: Sanotteko vielä, mikä asiakirja se on? Pörsti: Se on tällanen vuokrasopimus 2.toukokuuta -91 NTC:n ja Citylinkin välillä, joka oli sitten Yrjö Reinikainen Vesa Kuusisto. Uskotteko, mistä tää asiakirja on tullut tähän teidän aineistoonne? Kuortti: Se on muistini mukaan NTC:n kirjanpidosta otettu valokopio. Kirjanpitoaineistosta joka tapauksessa. Pörsti: Muistatteko, milloin se on, milloin se valokopio on otettu? Milloin tätä tarkastusta on pidetty? Kuortti: Tarkastus alkoi helmikuussa, yrityksessä on oltu helmikuussa 1994 ja elokuussa 1994 jompana kumpana ajanjaksona. Pörsti: Anteeks, se oli helmikuussa? Kuortti: Helmikuussa 1994. Pörsti: Joo. Kuortti: Joo, siis ne tarkat päivät Pörsti: Kuortti: Pörsti: Se kuukausi riittää jos se on fakta. Tai sitten se on elokuu -94. Sitä mä en pysty muistaan. Joo, se kuukauden tarkkuus riittää, jos se on fakta. Joo. Ei ole kysyttävää muuta. Puheenjohtaja: Kemppainen, olkaa hyvä Kemppainen: Joo, muutamiin asioihin, tuossa Kuusisto kertoi, ettei Citylinkillä ollut mahdollisuutta pankkilainan järjestämiseen, niin tässä on kirjallisena todisteena 21 ja verotarkastuskertomuksen numerointina 39.1. ja.2 nää kuuluu kaikki tähän kirjalliseen todisteeseen 21. Onks teillä siinä? Kuortti: Se on edessäni, kyllä. Kemppainen: Tää liittyy tähän kokonaisuutena tähän Scandexan osakkeiden, Yrjö Reinikainen
kommandiittiyhtiön ja Citylink osakeyhtiön väliseen Scandexa osakkeiden kauppaan, niin voisitteko te kertoo, että mitä nää liitteet nyt tarkoittavat, kun siellä on kuitenkin havaittavissa, että Citylink on nostanut pankista lainaa? Kuortti: Kyllä, tää on 7.5.-91 tää ensimmäinen mainitsemanne liite, sehän on tosite, pankin tosite, josta näkyy, että tästä on nostettu 280 000 mk:n luotto. Toimitusmaksulla ja leimaveroilla ynnä muilla vähennettynä niin on konkreettisesti saatu 271 000 mk. Kemppainen: Selviskö teille sen verotarkastuksen kuluessa, kun että mitä tämmösen luoton vakuutena sitten on ollut? Kun Kuusisto ilmoitti, että Citylinkillä ei ollut antaa vakuuksia? Kuortti: Joo. Mä olen tehnyt pankkitiedustelun tuonne Raision Yhdyspankin konttoriin ja saanut sieltä vastauksen, että tän luoton vakuutena on ollut Yrjö Reinikainen Ky:n tekemä talletus, määrältään 280 000 markkaa. Kemppainen: Onks se siinä saman liitteen jälkimmäinen sivu sitten? Kemppainen: No, saitteks te sieltä pankista mitään muuta tietoo sitten siitä, että miten tää nyt sitten edelleen on edennyt ja erääntynyt sitten? Siis on nostettu lainaa, jonka vakuudeksi on annettu talletus? Se on maksettu sitten puolen vuoden, tasan puolen vuoden kuluttua pois, eli 7.11. -91 ja silloin on sitten, sitä on edeltänyt NTC:n maksama, Citylinkille maksama 410 000 mk:n maksama suoritus veloista Citylinkille, joista 65 000 mk ei ollut vielä erääntynyt siinä vaiheessa. Ja sittenhän tähän liittyi, ainakin tässä tarkastuskertomuksen liitteenä 40 oleva, itse asiassa Yrjö Reinikaisen tarkastuksen yhteydessä toimittama kuittijäljennös tän vakuuden, vakuutena olleen talletuksen nostamisesta eli se on nostettu silloin samana päivän, kuin tää luotto on maksettu pankille pois. Eli pankille takasin, tähän on korko tullut päälle, eli tää 295 050 on ollut tää Reinikaisen nosto. Kemppainen: Joo, joo. Okei. Tuota, sitten toiseen asiaan, minkä haluan selvittää: todisteena 8 on Yrjö Reinikainen Ky:n yhtiömiesosuuden kauppahinta, se on tarkastuskertomuksen liite 22, niin sen todisteen alareunassa on tehty laskelma luovutusvoitosta. Onks tää teidän käsialaa? Kuortti: Ei ole, tää on tota verotoimiston, verovalmistajien. Kemppainen: Joo, selvä, sen halusin varmistaa. Tuota, kun te tarkastitte NTC Internationalin kirjanpitoa, niin minkälaisia havaintoja teillä sitten on, te äsken kerroitte Citylinkin toiminnon kannattavuudesta, niin onko teillä nyt sitten, minkälaisia havaintoja te teitte NTC:n toiminnon kannattavuudesta vastaavana ajankohtana? Kuortti: Miten sen myyntikate nousi merkittävästi tässä aikana kun tää liikesuhde oli Citylinkin ja Etroniaan, eli se oli, NTC:llä toi tilikausi hiukan vaihteli, eli -91 ensimmäinen tilikausi oli tammikuun alusta kesäkuun loppuun, jolloin myyntikate oli negatiivinen aavistuksen verran. On tarkatkin luvut, jos sitten ollaan, eiku anteeks! tilikausi 1.1.-90 31.12.-90, silloin oli negatiivinen myyntikate. Sitten tää 1.1.-91 30.6.-91 myyntikate oli 15,7%. Kemppainen: Tuota, anteeksi keskeytän: ilmeneeks se jostain tarkastuskertomuksen aineistosta? Kuortti: Se ei nyt varsinaisesti ilmene suoraan. Se näkyy Citylinkin tuloslaskelmasta ja taseesta. Anteeks NTC:n tuloslaskelmasta ja taseesta. Kemppainen: No minä, tää täytyy nyt sitten kirjata ylös mutta jatkakaa vaan. Kuortti: Joo. Sitten tää ns. lyhyt tilikausi 1.1.-91 30.6.-91, silloin oli myyntikate 15,7%. Sit palattiin taas 12 kk:n tilikauteen eli 1.7.-91 30.6.-92 myyntikate oli 18,3%. Ja sitä seuraavalla tilikaudella 1.7.-92 30.6.-93 myyntikate oli 28,8%. Ja tän jälkeisellä tilikaudella 1.7.-93 30.6. -94 myyntikate oli sitten pudonnut 11,8%:iin, eikun anteeksi 19,8%. Kemppainen: Joo. Täällä on tuota kirjallisena todisteena jätetty tuota, NTC.n tuloslaskelmaa ja siinä on ollut teemana se, että toiminta on ollut kannattamatonta. Minä näytän, tässä on todiste 84. Tää koskee tätä teidän tutkimaa ensimmäistä tilikautta. Te äskön sanoitte, että siinä myyntikate on ollut 15,7%, niin sen tilikauden tulos osoittaa kuitenkin tappiota, niin voisitteko kertoa niistä, että teittekö verotarkastuksessa havaintoja siitä, että mistä se tappiollisuus on sitten johtunut? Kuortti: Joo, sehän tulee pääosin täältä tuloslaskelman alaosasta, eli täällä on varausten muutos 1.608 004 mk. Ja se tulee, siinä on varastovaraus ja sen jatkeena ollut siirtymävaraus, et
tehty tämmönen suuri varaus, eli NTC:llä on ollut nää Scandexalta ostetut, VHS-kasettien valmistuksessa käyttämät laitteet, ne on ollut vaihto-omaisuutena ja niiden osalta on kirjattu tää varasto/siirtymävaraus. Kemppainen: Tuota, jos sitten teette yhteenvedonomaisen johtopäätöksen siitä, että onko se NTC:n toiminta, liiketoiminta ollut kannattavaa vai ei riippumatta siitä, mitä se tilikauden tulos nyt sitten osoittaa. Itse se varsinainen liiketoiminta? Kuortti: Kyllähän tässä myyntikate on positiivinen, vielä käyttökatekin positiivinen. Tosin tää tilikausihan ei ollut tältä ajalta, kun äsken noita lukuja mainitsin, niin suinkaan se paras, taisi olla huonoimmasta päästä. Lukuun ottamatta sitä edeltävä tilikautta, joka päättyi 31.12.-90, jolloin myyntikate oli negatiivinen. Kemppainen: Joo. No, tuota sitten, kysymys siitä että teidän verotarkastushavainto on bulvaanisuhde. Nyt on sitten esitetty, että kyseessä olisi hyväksikäyttösuhde. Niin selvitittekö te sitä, että mitä nyt on käyty läpi, että Reinikaisen tilillä on ollut tilillepanoja ja NTC:n myyntikate on kehittynyt. Citylinkin toiminta on ollut erittäin tappiollista, mutta onko Citylink tai Kuusisto saanut teidän mielestä jotain hyötyä tästä toiminnasta? Kuortti: Nyt, ilmeisesti Citylinkin käteiskassahan on, joka on tarkastuskertomuksessa sivulla 19 ja siitä on tehty sellanen laskelma, se on täällä toisessa kertomuksessa no, joka tapauksessa se käteiskassa on varsin suuri. Eli täähän päätyy arvoon 81.165,65 mk ja kun tää Citylink, siis täähän on koko ajan vaihdellut välillä, pääsääntöisesti 60 000 -, 60 000, 70 000 mk:n paikkeilla ja se nyt ei suinkaan ole normaalia tällanen, että yhtiöllä olis näin suuri käteiskassa ja varsinkaan, kun on osoittautunut, että Citylink oli jatkuvasti niin kun, sanoi että krooninen rahapula eli tältä osin on pidetty todennäköisenä, että tää käteiskassa on päätynyt Kuusistolle. Sittenhän hänellä on ollut työpaikka tässä ja sen jälkeenkin hän on sitten jatkanut, kun näiden yhtiöiden toiminta on loppunut, niin Balstar Oy:ssä, Orivedellä työntekijänä. Puheenjohtaja: Eli, että se kassa olis ollut laskennallinen ja että rahat on ollut Kuusistolla? Kuortti: Joo, tää on, pitänyt varsin todennäköisenä, tää aikasemmin kerrottu rahoitusjärjestelmä, että jos tää kassan saldo olis pitänyt paikkansa, niin ois nyt ollut aika luonnollista, että sieltä olis sitten maksettu näitä laskuja. Kemppainen: Tuota, miltä ajankohdalta tää sitten olikaan, kun se kirjanpito oli pidetty vain osittain, niin miltä ajalta tää käteiskassa oli tää 82 000? Kuortti: Tää oli, siis itse asiassa tää perustuu tähän pääkirjanpitoon vuoden -91 loppuun asti. Eli silloin on saldo ollut 70.930,40 mk ja sen jälkeen Matti Paananen on tehnyt sitten sellaisen käsilaskelman, se on kyllä tarkastuskertomuksenkin liitteenä, josta tää loppusumma sitten muodostuu. Hän on sitä seurannut. Niinimäki: Liittyen, miltä ajalta se käteiskassa muodostuu? Onko se Citylinkin koko toiminnan ajalta lopputulos? Kuortti: Kyllä se on tää viimenen saldo, sikäli kun sitä voidaan pitää luotettavana? Kemppainen: Sit siellä on havaintoja tästä Scandexalta ostetun vaihto-omaisuuden, ostetusta vaihto-omaisuudesta ja siihen liittyen liikevaihtoveron palautuksesta? Niin onks tää nyt sitten semmoinen rahaerä, joka on, kun tää on semmoinen rahaerä, joka on maksettu Citylinkille, niin ootteko te tästä tehneet johtopäätöksiä? Sitten miltään osin? Kuortti: Sitähän tuli 189 000 silloin toukokuun lopussa -91 ja sitten se loppuosuus, kun noin 40 000 mk tuli sitten joko lokakuussa tai marraskuussa -91 eli semmosia varmoja päätelmiä ei voi tehdä muuta kuin että kesäkuun alussa Citylink on lainannut Yrjö Reinikainen Ky:lle 100 000 mk. elikkä sen Pontiac-auton maahantuonti. Vaikka yhtiön nimi oli nyt sitten Takaraja Vesa Kuusisto Ky. Kemppainen: Tuota, kun te verotarkastusta teitte, niin minkälaisia päätelmiä te teitte Kuusiston verotustiedoista ja Kuusiston varallisuudesta tuona aikana -91-93? Kuortti: Kuusisto ei ollut antanut veroilmoituksia kyseisiltä vuosilta ja veroja oli siellä ja verovelkaa hänellä oli. Sitä en nyt muista, selvitettiinkö sitä perinnällistä tilaa, että onko Verohallinto niitä esimerkiksi yrittänyt periä. Niin käsitykseni mukaan Kuusistolla ei ollut mitään merkittävää varallisuutta ainakaan.
Kemppainen: Mulla ei ole tällä erää muuta kysyttävää. Puheenjohtaja: Kumpi, Harju vai Niinimäki haluaa aloittaa? Niinimäki: Joo, mä voin ihan muutaman kysymyksen tehdä: ihan aluksi kysyisin, että kun tässä on myöskin toinen verotarkastaja ollut töissä, niin voisitteko selostaa keskinäisen työnjakonne, millä tavalla työnjako on teidän osaltanne jaettu? Tarkoitan tuota todistaja Huovista. Huovista ja teidän välillä? Kuortti: No, pääsääntöisestihän meidän työnjako menee yleensä näin, että kun on kaksi tarkastajaa, että me otetaan tilikausittain eli toinen tarkastaja aloittaa vanhemmasta tilikaudesta ja toinen jatkaa siitä ja sitten saattaa olla joidenkin asioiden kanssa on mielekästä keskittää jotkin asiat kuten tässä asiassa on tehty. Nää kasettilaskelmat ne on Huovinen tehnyt ja mä olen ne tarkastanut. Niinimäki: Tätä juuri tarkoitan, etten tee teille sellasia kysymyksiä, joista sitten tarkastaja Huovinen on tarkastustoiminnasta vastannut. Ymmärränkö oikein, että kun täällä liitteen todisteena 1 Käräjäoikeuden numeroinnin mukaan taulukoita.xll:ää ja.xls:ää 4 kappaletta, niin onko ne niin kuin Huovisen fyysisesti tekemiä taulukoita? Kuortti: Kyllä ne on hänen fyysisesti tekemiä ja perusteiltaan olen ne hyväksynyt ja hyväksyn edelleenkin olen ne tarkastanut, mutta tää on ihan normaali työnjako Niinimäki: Ymmärrän. Kuortti: Että kumpikin tekee taulukon. Niinimäki: Ymmärrän aivan hyvin sen ja näinhän se pitää ollakin, mutta mieluummin kysyn siltä henkilöltä, joka on sitten aidosti nää pohjatyöt tehnyt. Nyt ihan konkretisoin, kun viimeksi tuo verottajan asiamies kysyi teiltä Vesa Kuusiston saamasta hyödystä, niin kerroitte tästä käteiskassasta. Kertoisitteko vielä, että onko se kassa laskettu tuonne elokuun -92 loppuun? Vai miksi on katsottu Citylinkin toiminnan päättymispäivä? Kuortti: Niin, se on nyt todella se Paanasen laskelma, mikä ulottuu sinne 30.4.-92. Niinimäki: Joo. Kuortti: Ja sen jälkeiseltä ajalta nyt ei ole sitä, mutta kuten nyt sanottu, nää kuukausivaihtelut, on mahdoton sanoa, mikä niistä pitää paikkansa. Niinimäki: Aivan. Onko tätä kassaa koskaan verotuspäätöksellä verotettu Kuusiston tulona? Kuortti: Ei ole. Niinimäki: Muistatteko mikä oli Vesa Kuusiston yrityksestä nostama palkka? Citylinkistä nostama palkka? Kuortti: Se oli nähdäkseni vuonna -91 84 000 mk. Puheenjohtaja: Onks se vuoden palkka? Kuortti: Joo. Niinimäki: Selvä. Jotta saatais hieman, vielä pohjustava kysymys kun verottaja on esittänyt näitä liikevaihtoveroihin liittyviä korvausvaatimuksia, niin oletteko te tehneet niitä koskevia aika paksujakin laskelmia vai onko sekin etupäässä Huovisen käsialaa? Kuortti: Vahingonkorvaukseen liittyvät laskelmat? Joo, minä en ole missään tapauksessa enkä missään tapauksessa epäile, etteikö Huovinen olisi tehnyt, mutta Niinimäki: Sanotaanko, että pohjalaskelmia siihen liittyen on täällä vino pino, että ilmeisesti ne ovat Huovisen tekemiä? Siinä esim. vastinekirjelmässä hovioikeudelle nämä läjät 1-6, mitä täällä on. Kemppainen: Siinä se päällimmäinen pino on, siihen olen pyytänyt tietoja verotarkastaja Kuortilta, joka koskee tätä toissijaista vahingonkorvausvaatimusta mutta ne muut laskelmat ne liittyy Huovisen kuulemiseen. Niinimäki: Näin oletinkin. Niinimäki: Mutta jos olette tehneet näitä liikevaihtoverolaskelmia Citylinkistä, niin voitteko kertoa, että mikäli Citylinkin kirjanpito otetaan pohjaksi ja katsottaisiin, että Citylink olisi toiminut itsenäisenä yrityksenä, paljonko se olisi jättänyt tilittämättä liikevaihtoveroja tuolta ensimmäiseltä tilikaudeltaan? Onko teillä jotain sellaista aineistoa, josta voisitte tämän todeta? Kuortti: Joo, se, että mahtaako mulla olla tuota laskelmaa, joo, mulla on kyllä se. Eli
kirjanpidon mukainen? Niinimäki: Kyllä Kuortti: Se on noin 98 000 mk. Anteeks, te puhuitte koko tilikaudesta? Sitten sanoin väärin. Joo, tässä tarvis nyt käyttää kyllä laskinta, koska tilikausi päättyy tuolla huhtikuun lopussa Puheenjohtaja: Joo, te voitte kyllä laskea jos te haluatte laskea, että Niinimäki, onko tarpeen? Niinimäki: Mulla on sellanen näkemys itselläni, että se vältetyn liikevaihtoveron määrä, olisiko se sitten noin 8, anteeksi 77 000 mk. Kuortti: Joo, mun laskelma, minkä tässä nyt tein, on 157.322 mk, siis puhutaanko nyt siitä, että pitää huomioida nää maksetut verot myös? Oottekste tehnyt sellasen laskelman vai mitä tässä nyt haetaan? Vai mikä olis ollut sen oikean liikevaihtoveron määrä? Niinimäki: Ei, vaan oikea liikevaihto, tilitettävän veron määrä. Kuortti: Tilitettävän veron määrä? Niinimäki: Kyllä. Kuortti: Aha. Niinimäki: Ilman sitä ns. teidän lukemaanne hävikkiä eli niin sanotusti kirjanpidon mukaan. Kuortti: Se on kyllä tää laskelma, jota pystyin käyttämän pohjana, niin mä päädyin arvoon 157.322 mk. Puheenjohtaja: Ja miltä ajalta se nyt sitten on? Kuortti: Se on 1.5.-91 30.4.-92 eli se perustuu näihin kuukausi-ilmoituksiin alkaen toukokuusta 91 päättyen huhtikuuhun 92 kuukausi-ilmoituksiin plus tää välijakso, jolloin nyt ei annettu näitä kuukausi-ilmoituksia mut jossa on pystytty hyödyntämään Citylinkin kirjanpitoaineistoo eli näitä reskontralistoja ja siellä ei sitten tosiaan ole tätä ohimyyntiä näihin lukuihin. Niinimäki: Onko se teidän laskelmanne jossakin verotarkastuskertomuksessa vai onko se nyt erikseen tehty? Kuortti: Ei sitä ole tarkastuskertomuksessa. Niinimäki: Juuri. Puheenjohtaja: Toi oli siis tilittämättä jäänyt liikevaihtoveron määrä toi 157..? Kuortti: Niin, siis tää on se, mikä olis ollut se oikea vero. Sieltähän on nyt sitten saatu erilaisin suorituksin se 56 000 ja mikä se tarkka määrä oli..? Niinimäki: Ymmärsinkö oikein, että 157.000:- oli nimenomaan yhtiön kirjanpitoon perustuva liikevaihtoveron määrä jos tarkastellaan pelkästään sitä absoluuttista verovelvollisuutta eikä oteta huomioon jo maksettuja määriä? Niinimäki: Onko siinä otettu silloin huomioon ne mahdolliset liikevaihtoverovähennykset niiltä kuukausilta, jolloin ostot ovat ylittäneet myynnin? Kuortti: Siis kyllä täällä on, tota kaksi kuukautta miinusmerkkinen. Eli täällä on palautusta. Niinimäki: Mitenkäs sitten tuo Citylinkin se loppuosa eli jos mennään sinne toiminnan päättymiseen, elokuuhun, niin paljonko sieltä olisi sitten kertynyt liikevaihtoverorästiä? Kuukausiilmoitusten mukaan? Kuortti: Joo. Nyt tässä tehdyn laskelmani mukaan olis kertynyt palautusta 10 463 mk. Niinimäki: Just. Kuortti: Mä nyt korostan, että tätä ohimyyntiä siis ei näissä luvuissa ole. Niinimäki: Aivan. Jos sinne otetaan se ohimyynti, niin millä tavoin se vaikuttaa näihin kokonaismääriin? Kuortti: No, se vaikuttaa sen, että sen ohimyynnin liikevaihtoveroseuraamus olis 211 535 mk koko tältä ajalta. Ei, se menee nyt molemmalle tilikaudelle, mut se on se 80 000:n myynnin liikevaihtoveroseuraamus. Niinimäki: Kerroitte tästä kun teiltä kysyttiin tämän bulvaanisuhteen sanoisinko nyt indisioista, että tässä NTC on hyötynyt tästä menettelystä kun se on voinut ostaa halvalla näitä kasetteja. Eikö näin liikevaihtoveron näkökulmasta ole pikemminkin toisin päin, että NTC:n olisi
tullut ostaa kalliilla kasetteja vaikkapa niin sanottua kuittikauppaa käyttäen jos olisi mietitty liikevaihtoveron kannalta sitä, että ryhdytään johonkin rikolliseen menettelyyn? Eikö ostojen kasvattaminen ole järkevämpää kuin ostojen alentaminen? Kuortti: No näin voidaan tietysti sanoa, että jos tehdään ihan kuittikauppa, jossa ei ole tota laskut ovat täysin tekaistuja niin näin asetettuun kysymykseen vastaan myöntävästi. Niinimäki: Oletteko te itse tehneet Etronia Oy:n ajalta jonkinlaisen laskelman siitä, mitkä olivat yhtiön liikevaihtoveroista ostot, myynnit ja mikä on arvioitu pidätetty liikevaihtoveron määrä tai maksamatta jätetyn liikevaihtoveron määrä? Jos Etroniaa pidettäisiin itsenäisenä yrityksenä? Kuortti: Joo, sitä ei ole tehty, koska sitä kirjanpitoaineistoo ei ole ollut käytettävissä. Että siitä on ainoostaan ollut se NTC:n reskontratieto. Niinimäki: Juuri. Muistatteko, onko se arvioitu johonkin määrään, mikä sieltä olisi sitten ollut tämän laskelman lopputulos? Vaikka sitä ei kirjanpidon perusteella ole voitukaan laskea. Kuortti: No, siitä ei ole tehty tällaista kokonaislaskelmaa. Niinimäki: No, jos tässä kuitenkin verottaja on päätynyt vahingonkorvausvaatimusta ja tämän pidätetyn veron määrää laskettaessa siihen, että tässä olisi käsitelty kolmea itsenäistä yritystä, yhtenä yrityksenä siis NTC:tä, Citylinkiä, Etroniaa ja laskettu sitten niin kuin tällaisen kuvitellun yhden yrityksen osalta tämä liikevaihtoverojen tilittämättä jätetty määrä, niin eikä se kuitenkin edellytä Etroniankin osalta jonkinlaista päättelyä siitä mikä sen yhtiön osalta on ollut tämän liikevaihtoverojen määrä? Kuortti: No, voidaan tietysti vastata myöntävästi, mutta se nyt sitten, herää kysymys, että mihin sen voi sitten perustaa kun ei sitä kirjanpitoo ole. Niinimäki: Kyllä, kyllä. Mutta itse ajankin vain takaa, että mihin verottaja on sen perustanut? Kuortti: Siitä mulla ei ole tietoo, että mihin se vaatimus on siltä osin perustettu. (Kuortti on laatinut veroehdotuksen? kommentti on vähintäänkin outo) Niinimäki: Joo. Selvä, kysytään siitä sitten Huoviselta. Ei ole muuta kysyttävää. Puheenjohtaja: Harju sitten, olkaa hyvä. Harju: Tätä riippuvaisuutta tai bulvaanisuhdetta miksi sitä halutaankin kutsua, niin kuvasti mm. että Scandexan ja Sukabun sopimus oli jotenkin poikkeuksellinen. Mitä siinä niin kuin sellaista teidän mielestä sitten oli? Kuortti: No mielestäni se on epätavanomainen nimenomaan kun tään edun suhteen, että kun Citylinkillehän sopimus esim. sopimuskohdassa 5: Citylink voi palauttaa nää Scandexalta ostamat tuotteet, jos mikäli, tuota ei ole niitä pystynyt edelleen myymään tuotteina näistä Scandexalta ostetuista raaka-aineista. Tai että jos Scandexa ajautuu selvitystilaan, niin Citylink on velvollinen maksamaan vain 30% tästä velan määrä. Toisaalta, että Scandexalla on velvollisuus ostaa kaikki ne tuotteen, jotka Citylink on valmistanut Scandexalta ostamillaan raaka-aineilla ja puolivalmisteilla sillä ukaasilla, että muussa tapauksessa Citylink maksasi vain 30% näitten ostojen kokonaismäärästä. Näitä sopimusehtoja pidän kyllä epätavanomaisina. Harju: Sitten te olette kummeksunut tässä NTC:n ja Citylinkin välisessä kaupankäynnissä tätä kuittauskäytäntöä. Niinkö? Kuortti: Niin, se on todella ollut erittäin runsasta. Harju: Joo, mutta kun tuossa oliks teidän mielestä lähtökohta sellanen et tavallaan Citylinkin ja NTC:n välillä sovellettiin tavallaan tätä Sukabun, eikun anteeksi Scandexan ja Citylinkin sopimuksen tyyppistä rakennelmaa? Kuortti: En ole asiaa ajatellut tuosta näkökulmasta. Harju: Siinähän, kun te olette sitä sopimusta katsonut niin siinähän lähdetään niin täysin kuittausmenettelystä aikalailla kautta linjan. Eikö niin? Te olette tutustunut siihen sopimukseen Kuortti: Joo, tässä on kyllä sellasia klausuuleja, puhutaan kuittauksista, kyllä. Harju: Yleensä maksut pääsääntöisesti tehdään kuittausmenetelmällä, niin mä ainakin itse luen tuota sopimusta. Harju: Tuota, tommonen kuittaaminen tämmösessä kauppasuhteessa, joka on molemmin
puolinen,jossa asiat syntyy reskontran avulla, selvitetään kai aina puolin ja toisin, että mikä se tilanne milloinkin on, niin eiks se ole aika helppo ja järkevä tapa semmonen kuittaaminen sitten? Kuortti: Joo, kyllähän se tietyssä mielessä on, siinä on silloin luottamus tai että siinä omankin saatavan turvaamisen kannalta on joskus jopa välttämätöntä tehdä näin. Tässä on tietysti monenlaisia tekijöitä ja ei kai se juridisilta perusteiltaan, jos on saatava ja sille vastasaatava jotka on samanlaatuisia ja erääntyneitä niin sehän on täysin mahdollista. Ei se sellaisenaan ole poikkeuksellinen menettely. Harju: No sitten se, kun sanoitte, että Paananen oli mennyt sinne kertomansa mukaan, teille kerrotun mukaan Reinikaisen kehotuksesta tekemään Citylinkiin tätä reskontraa, ymmärsinkö sen oikein? Harju: Eiks se ole aika luontevaa, että jos Paananen on tekemisissä NTC:n kirjanpidon kanssa ja meillä on nyt tämmönen vaihtosuhde siinä olemassa, että on sitten yksi yhtä mieltä oleva reskontra, et ne on sitten samalla tasolla, ettei siinä ole sitten siitä erimielisyyksiä? Kuortti: Niin, voihan sen asian, tuosta näkökulmasta se on noin, joo. Puheenjohtaja: Eiks se ole aika mekaanista hommaa toi reskontran pitäminen? Sinänsä, et tuleeks siinä tämmöstä tarvetta tai erilaisuutta puolin ja toisin? Harju: No valitettavasti niihin törmää aina joskus näihin eroaviin reskontriin varsinkin sitten jos ryhdytään käyttämään viivästyskorkoja ja muuta. Puheenjohtaja: No, joo. Kuortti: Mä olen kyllä ymmärtänyt, Kuusisto oli periaatteessa päivittänyt näitä reskontria mutta sitten se jäi syystä tai toisesta tai ns. henkilökohtaisten ongelmien vuoksi hoitamatta ja silloin on ilmeisesti tää Paanasen Harju: Paananen ollut tavallaan hänen omistamansa yhtiön palveluksessa? Kuortti: Ei, hän on sen vuoden 91 ollut, kyllä. Harju: Et ei kai siinäkään tavallaan kovin poikkeavaa ole? Kuortti: Niin, se on vaan, että kenen määräyksestä hän tekee sitä työtä. Harju: No, sitten tuota, ymmärsinkö sen oikein, että sanoitte että se mitä NTC tästä hyötyy, niin se hyötyy myyntikatteensa nousun myötä? Kuortti: No, ensisijaisesti jos näitä verotuksellisesti arvioidaan siinä tulee tää kasettimaksukuvio omansa, mutta tää alhainen ostohinta, niin sehän näkyy välittömästi. Harju: Ja te laskitte sen myyntikatteen näistä tuloslaskelmista? Harju: Joo, no ootteks te katsonut niitä tuloslaskelmia, niinku rahavirtoja eli että mistä se on muodostunut se tulo, ensinnäkin. Ootteks te tehnyt semmosta? Kuortti: Sitähän ei pysty tekemään ellei ole kirjanpitoaineistoa käytettävissä. Harju: NTC:n kirjanpitohan oli kai teillä käytettävissä? Kuortti: Oli mutta silloin en tehnyt tällaista rahavirta-analyysiä. Harju: No, tiedätteks te että siellä aika merkittävänä tulolähteenä oli vuokratulot näistä koneista, jotka oli Unkarissa, koko tuon kauden itse asiassa? Kuortti: Joo, kyllä tiedän että siinä oli jo alustavassa tarkastuskertomuksessa ollut siinä tuota teksti osio tältä osin, että oliko kyseessä kauppa vai vuokra ja se on sitten lopulta päätynyt vuokraan. Sitä en nyt muista, että mille vuodelle se on sitten tuloutettu se, katsomatta näitä papereita, onko mulla sitä..? Harju: Eiks se pitäis ainakin jaksottaa sille ajalle ainakin kun se vuokra on sovittu maksettavaksi? Kuortti: Niin, kyllä periaatteessa, jaksotus joo. Harju: No tuota mulla on tässä tällanen tosite, jonka mukaan se vuokra olis ollut Pörsti: Saako kysyä missä se on? Harju: No, mä en nyt itse asiassa tiedä, että missä tää on, tää on kyllä ollut verotarkastuksen alla mukana, mutta tässä on maksettu kaks kertaa ennakkoa tästä vuokrasta ja sen yhteissumma on 1.467 000 ja tuota, vuokra-aika, jolta sitä on maksettu on laskun mukaan 1.11.-90
30.6.-92. Te varmaan ootte nähnyt tän jo? (laskutettu vuokrasaatava) Kuortti: Joo, siinä vaan on se kysymys, että mille vuodelle se on jaksotettu. *tositetta tutkitaan* Eikö se kirjanpidollisesti pitäisi jaksottaa sille koko vuokrakaudelle? Kuortti jatkaa: Joo, kyllä, koska tän ajan kulumisen perusteella olis alkanut 1.11-90. Kyllä joo. Se on sitten, se on mennyt, missä kohtaa tuloslaskelmaa tää vuokratuotto on. On todennäköistä, että se ei vaikuta myyntikatteeseen, vaan siellä alempana. Harju: Tota, missäs se vois tulla sitten? Minne se voi tulla? Kuortti: Siellä voi olla kohta Muut tuotot, Vuokratuotot. Harju: Kun siinä tilinpäätöksessä ei näy semmosia. Niitähän te äsken katsoitte. Kuortti: Niin, mutta se olikin 91, tuohan on tullut vasta maaliskuussa 92 tosite. Kuortti: Ei se voi Harju: Joo, mutta tuota, siellä on ennakkosuoritus tapahtunut 11.-90 ja toinen 6.11.-91. Eli eiks ne ennakot..? Kuortti: Joo, mut mä uskosin, että tässä on nyt kysymys siitä, että siinä oli alun perin, sikäli kuin ymmärsin oikein, niin siinä olis kauppa ja ne olis ennakkosuorituksia siitä kaupasta. Se kauppa ei toteutunut ja ne muutettiin vuokraksi. Tietysi tää jaksotus menee sen takia pieleen, mutta 91 mitä äsken käsiteltiin, niin se ei missään tapauksessa voi siellä näkyä, koska toi tosite on maaliskulta 92. Näin ollen se ei ole 91 katteeseen vaikuttanut yhtään mitään, sehän ois tietysti ollut vielä parempi. Harju: Mutta tuota, jos on ennakko, on se nyt sitten kaupasta tai vuokrasta, niin eiks se kuitenkin tulouteta kun se kuitenkin on kuluneelta tilikaudelta? Eiks se pidä tulouttaa se osa, mikä? Kuortti: Niin, mutta se on tuloutettu siellä 92. Harju: Ootteks te varma, että niin on tapahtunut? Sitä ei ole tuloutettu? Kuortti: Käsittääkseni tää tosite on maaliskuulta 92. Harju: Joo, se pitää paikkansa kyllä. Kemppainen: Puheenjohtaja, tätä on kyllä aika vaikee muitten seurata. Harju: Niin, niin varmasti. Puheenjohtaja: Tulkaa, katsokaa tuota nyt. (tutkivat tositetta) Näitä päivämääriä ihan ymmärrettävästi..? Harju: Joo, siinä on kaksi ennakkosuoritusta, joista toinen on tapahtunut marraskuussa 90 ja toinen marraskuussa 91. Kuortti: Mä olen kyllä tänne tarkastuskertomukseen kirjannut sen, että ne on tuloutettu tositteen numero 2129/31.3.92 perusteella. Sen mukaisesti se menis sinne seuraavalle tilikaudelle koko määrä. Harju: 92:lle? Kuortti: Niin. Joo, siis se, mikä on alkanut silloin 1.7. Reinikainen: Se on se tilikausi, jolloin on eniten tehty kauppaa Citylinkin kanssa. Harju: Joo, se ainakin selittää sitte, että -92 päättyneen tilikauden myyntikate, siinä tuo on mukana? Vai? Kuortti: Niin, nyt on se, että missä kohtaa tuloslaskelmaa se sijaitsee. Kemppainen: Jonkun toisen tositenumeron? Kuortti: joo, se on toinen tositenumero, mutta,,, Harju: Joo tää kysymyssarjahan liittyy nyt vaan tähän myyntikatekysymykseen. Kuortti: Tää pyörii täällä ennakkomaksujen oikasussa, täällä ei ole sitä tuloutustositetta. Puheenjohtaja: Jos se on vuokraa, niin vaikuttaaks se, onks se vaikuttanut myyntikatteeseen? Harju: Se on tuottoa ja se nyt voi olla eri sarakkeissa, joka tapauksessa jollain tavoin täytyy tuloksessa olla. Puheenjohtaja: Todistaja epäili, tai sanoi, että on mahdollista että se ei oo vaikuttanut myyntikatteeseen sillä tikaudella? Vai mitä sanoitte? Harju: Niin, jos se on on muissa tuotoissa, Kuortti: Mielestäni sen ei pitäisi vaikuttaa myyntikatteeseen, tän vuokratuoton.
Reinikainen: Niin herra puheenjohtaja. Otin tän taseen näkyviin, tämä on myynnissä, tässä on myyntilasku, tää on myyntilaskulla laskutettu, ei tämä ole mikään muu tuotto, tässä on lasku mukana. Puheenjohtaja: Joo, joo. Te sanotte siitä, mutta todistajaa tässä nyt kuullaan sitten kuitenkin. Harju: Joo. oliks tää muuten tämä verotuksellinen ratkaisu, jossa te ootte niin kuin sivuuttanut Citylinkin tavallaan yhtiönä eli samaistussäännöksen soveltamista tää kai tavallaan on ollut, vai kuinka? Kuortti: No, veronkiertonormillahan se menee, verotuksessa on mennyt. Harju: Eli onks tää sama asia kuin se samaistussäännös, joka, en muista kyllä milloin se on tullut, mutta se on kai tullut tän jälkeen. Kuortti: Ei, ei siis verotuksessa ei ole varsinaisesti samastus siellä veronkiertopykälä on. Se pykälän numerointi vaan on muuttunut verotuslaista verotusmenettelylakiin, mutta asiasisällöllisesti se ei ole muuttunut mutta ehkä siitä voidaan nyt käyttää kansanomaista nimitystä samaistaminen Harju: Joo, olen törmännyt siihen, että valitettavasti käytetään tätä samaistamista Kuortti: Joo, sitten on niin kun toisen asia tämmönen kuin, että käytetään enemmän henkilön kohdalla puhutaan samastamista. Mutta se on toki mahdollista ilmaista kai myös noin. Harju: Te sanoitte, että lainoille ei annettu vakuuksia. Että se oli epäilyksiä herättävä asia. Niin millä lailla tarkoitatte nyt tässä tilanteessa? Kuortti: No, esim. se 91 marraskuussa. Harju: Kumpaan suuntaan? Kuortti: Kun Reinikainen luotti Citylinkkiin. Harju: No, miten näette, että tarvitsiko Reinikainen jotain vakuutta siihen jos hän tiesi, että siellä on kuitenkin käytettävissä sitten nää vastakkaiset saatavat tämmöseen vähän niin kuin vakuudenomaiseenkin tarkoitukseen? Kuortti: Niin ne oli varmaan lähinnä yhtiöllä ne saatavat, ne ei varmaankaan ollut Reinikaisella henkilökohtaisesti, että Harju: Se pitää paikkansa. Mutta kuitenkin. Niin siis mä en tiedä minkälainen se sopimusneuvottelu on, on voitu vedota näihinkin asioihin, se on tietysti mahdollista. Harju: Joo, tuota ei mulla ole muuta Muilla ei ole kysyttävää, todistajan palkkio selvitetään.