Nuoret ja kuntien nuorisotyötä Lapissa

Nuoret ja kuntien nuorisotyötä Lapissa 2012 2013 Tilastotietoja ja nuorisotoimen palveluita Sirpa Mölläri Opetus- ja kulttuuritoimi

T I I V I S T E L M Ä K O O S T E E N KE S K E I S I S T Ä A I H E I S T A... 1 M I T Ä O N N U O R I S O T Y Ö... 9 M I K Ä O N N U O R I S O T A K U U?... 10 L A P I N N U O R I S O P O L I T I I K A N K E H I T T Ä M I S O H J E L M A 2015... 12 T I L A S T O T I E T O J A L A P I N N U O R I S T A 2 0 1 1 2013... 15 N U O R T E N I K Ä J A K A U M A T L A P I S S A 2012... 15 N U O R T E N 15 29 V U O T I A I D E N I K Ä J A K A U M A T L A P I S S A K U N N I T T A I N 2012... 16 K U N N I T T A I N / I K Ä R Y H M I T T Ä I N L A P P I 2 012... 17 N U O R T E N K O U L U T U S R A K E N N E 2006 2011... 18 A M M A T I L L I S E T O P I N N O T K E S K E Y T T Ä N E E T O P P I L A I T O K S I T T A I N 2003 2012... 19 N U O R T E N T Y Ö L L I S Y Y S T I L A N N E 2012... 21 N U O R T E N T Y Ö L L I S Y Y S T I L A N N E 2013 L A P I S S A... 22 K O U L U T E R V E Y S K Y S E L Y N H Y V I N V O I N T I - I N D I K A A T T O R E I T A 2009 2013... 24 K U N T A K Y S E L Y N U O R T E N PA L V E L U I S T A L A P I S S A 2013... 30 N U O R I S O T O I M E N T Y Ö N T E K I J Ä T, K Ä Y T T Ö M E N O T J A O S T O P A L V E L U T L A P I S S A 2013... 31 H A R R A S T U S T O I M I N N A N J Ä R J E S T Ä M I N E N L A P I N K U N N I S S A 2 0 1 3... 34 N U O R I S O Y H D I S T Y K S I E N J A M U I D E N N U O R I S O R Y H M I E N T U K I K U N N I S S A 2013... 36 K A N S A I N V Ä L I N E N N U O R I S O T O I M I N T A, M O N I K U L T T U U R I S U U S J A E R I T Y I S R Y H M Ä T... 37 N U O R T E N V A I K U T T A J A R Y H M Ä T L A P I N K U N N I S S A 2013... 39 N U O R I S O T Y Ö N P A L V E L U T L A P I N K U N N I S S A 2013... 40 K Y S E L Y L A P I N K U N T I E N N U O R I L L E 2 0 1 4... 41 N U O R I S O T I L A T... 42 H A R R A S T U S M A H D O L L I S U U D E T K U N N A S S A... 42 N U O R I S O T O I M E N T A R J O A M I E N P A L V E L U I D E N T U N N E T T U U S... 43 N U O R T E N V A I K U T T A M I N E N K U N N A S S A... 44 L A N UTI... 44 M I T Ä O N E T S I V Ä N U O R I S O T Y Ö?... 45 E T S I V Ä N U O R I S O T Y Ö L A P I S S A 2012... 48 E T S I V Ä Ä N U O R I S O T Y Ö T Ä T E K E V Ä T K U N N A T J A E T S I V Ä T N U O R I S O T Y Ö N T E K I J Ä T... 48 E T S I V Ä N U O R I S O T Y Ö / Y H T E Y D E N O T O T 2009-2012... 49 Y H T E Y D E S S Ä I K Ä R Y H M I T T Ä I N 2012... 50 E T S I V Ä N U O R I S O T Y Ö / T A V O I T E T U T 2008 2012... 51 T A V O I T E T U T I K Ä R Y H M I T T Ä I N J A E L Y - K E S K U K S I T T A I N P R O S E N T T E I N A :... 52 M I T Ä K A U T T A N U O R E T T A V O I T E T T I I N :... 52 T A V O I T E T T U J E N K O U L U T U S T A U S T A T M A A K U N N I T T A I N 2012:... 54 T A V O I T E T T U J E N N U O R T E N T I L A N N E T A V O I T T A M I S E N A I K A A N L A P I S S A 2012... 55 Y H T E I S T Y Ö N S U J U M I N E N E R I O R G A N I S A A T I O I D E N K A N S S A :... 56 T A V O I T E T T U J E N N U O R T E N N Ä K Ö K U L M A S T A L I S T A T U T P U U T T U V A T P A L V E L U T... 58 M I T Ä O N N U O R T E N T Y Ö P AJ A T O I M I N T A?... 59 N U O R T E N T Y Ö P A J A TO I M I N T A L A P I S S A 2 0 1 2... 62 T Y Ö P A J O J E N H A L L I N N O I N T I J A T O I M I N N A N O H J A U S L A P I S S A... 62 T Y Ö P A J O J E N R A H O I T U S... 64 T Y Ö P A J O J E N T O I M I N T A M U O D O T J A M E N E T E L M Ä T... 65 T Y Ö P A J O J E N V A L M E N T A J A T L A P I S S A 2012... 66 T Y Ö P A J O J E N N U O R E T L A P I S S A... 67 V A L M E N T A U T U J I E N K O U L U T U S T A U S T A T... 69 M I T Ä K A U T T A T Y Ö P A J A L L E... 70 N U O R T E N T Y Ö P A J A V A L M E N N U K S E N T O I M E N P I T E E T :... 71 S I J O I T T U M I N E N T Y Ö P A J A J A K S O N J Ä L K E E N... 72 K E H I T E T T Ä V Ä Ä T Y Ö P A J A T O I M I N N A S S A... 73 N U O R T E N O H J A U S - J A P A L V E L U V E R K O S T O T... 74 N U O R T E N O H J A U S - J A P A L V E L U V E R K O S T O T L A P I S S A 2 0 1 2... 76 V E R K O S T O N T O T E U T T A M A T T E H T Ä V Ä T L A P I S S A 2012... 77 N U O R T E N P A L V E L U T K U N T O O N L A P I S S A - H A N K E... 79 L A N U T I - L A P I N N U O R T E N T I E T O - J A N E U V O N T A P A L V E L U... 82 N U O R I S O T O I M E N T A P A H T U M A T L A P I S S A 2 013... 84 LAPIN KUNTIEN NUORISOTYÖNTEKIJÖIDEN YHTEYSTIEDOT:... 85

TIIVISTELMÄ KOOSTEEN KESKEISISTÄ AIHEISTA Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2015 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) käynnisti vuoden 2011 kesällä hankkeen, jonka tarkoituksena oli laatia vuoteen 2015 asti ulottuva Lapin nuorisopoliittinen ohjelma. Ohjelma on ainutlaatuinen Suomessa ja siinä koottiin yhteen niin nuorisolain, lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman kuin nuorisotakuun toteutukseen liittyvät toimenpiteet. Ohjelmassa haettiin konkreettisia toimenpiteitä, minkä johdosta myös ohjelman aikajänne on varsin lyhyt. Ohjelmatyöskentelyyn ja ohjelmaluonnosten kommentointiin osallistui yli 400 nuorten kanssa toimivaa henkilöä alue- ja paikallistasolta. Lisäksi kuultiin nuorten näkemyksiä eri foorumeilla. Ohjelma on tarkoitettu työskentelyvälineeksi ensisijaisesti nuorten palveluiden järjestämisestä vastaavien alue- ja paikallistason päättäjien ja viranomaisten sekä monialaisten yhteistyöverkostojen käyttöön. Kehittämisohjelmaan on koottu nuorten hyvinvointia edistäviä alueella toimivia tai kehitteillä olevia hyviä käytäntöjä sekä uusia ideoita. Ohjelma luo kokonaiskuvan niistä keskeisistä toimenpiteistä, joita nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kehittämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi tulisi Lapissa toteuttaa. Kehittämisohjelman toimenpiteistä osa on jo käytössä, osa on kehitteillä ja osassa on löydetty uusia näkökulmia nuorten palveluihin. Tarkoitus on, että ohjelma luo yhteiset raamit kehittämistoiminnalle ja toimii toisaalta hyvien käytäntöjen levittäjänä ja toisaalta listauksena tarvittavista toimenpiteistä. (Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012.) Nuorten määrä, koulutusrakenne ja ammatillisten opintojen keskeyttämisen syyt Koko väestön määrä Lapissa 31.12.2012 oli 182 844 asukasta. Heistä 32 581 eli 18 prosenttia kuului ikäluokkaan 15 29 vuotiaat nuoret, joista 68 prosenttia oli 16 25 vuotiaita. (Sotkanet 2013.) Aikavälillä 2006 2011 on Lapin 15 vuotta täyttäneiden koulutusrakenne säilynyt samalla tasolla, 22 prosentilla on korkea-asteen (amk, yliopisto tms.) koulutus, 43 prosentilla keskiasteen koulutus (ammattikoulu, opistotason koulutus tms.) ja vastaavanikäisestä väestöstä (17 24 vuotiaat) laskettuna 10 prosenttia on koulutuksen ulkopuolelle jääneitä. (Sotkanet 2013.) Ammatillisten opintojen yleisimmät keskeyttämissyyt ovat siirtyminen lukioon tai toiseen ammatilliseen oppilaitokseen 26 prosenttia henkilökohtaiset syyt 22,4 prosenttia, katsottu eronneeksi 18,2 prosenttia ja (Lapin aluehallintovirasto 2013). 1

Työllisyystilanne Keskimäärin nuoria työttömiä oli Lapin kunnissa 2013 kuukausittain yhteensä 1810, vuonna 2012 luku oli 1546 eli kasvua edelliseen vuoteen tuli 264 työtöntä nuorta kuukaudessa. Alle 25-vuotiaiden työttömien osuus kasvoi 30 prosenttia verrattaessa vuoden 2012 (1584) ja 2013 (2054) joulukuun työttömyyslukuja. (Lapin ELY-keskus 2014.) Korkeimmat työttömyysasteet joulukuussa 2013 olivat Sallassa (23,1 %), Kemijärvellä (22,1 %) ja Savukoskella (21,5 %). Seutukunnittain Itä-Lapin työttömien osuus työvoimasta oli 21,8 prosenttia, Kemi-Tornion 18,1 prosenttia ja Torniolaakson 16,8 prosenttia. (Lapin ELY-keskus 2014.) Nuorista työttömistä lähes 1 650 eli 80 prosenttia oli Rovaniemen ja Kemi-Tornion seutukuntien alueella. Nuorten osuus kaikista työttömistä oli molemmissa seutukunnissa noin 17 prosenttia, mutta nuorten työttömien osuus ikäluokan työvoimasta oli Rovaniemen seutukunnassa alempi kuin Kemi-Tornion alueella. (Lapin ELY-keskus 2014.) Kouluterveyskysely / Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL 2014 Kouluterveyskyselyn pohjalta 55 prosenttia Lapin yläasteiden 8. ja 9. luokkalaisista kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että koulun fyysisissä työoloissa oli puutteita. 44 prosenttia ei tiennyt, miten voisi vaikuttaa koulun asioihin ja 36 prosenttia piti koulutyöhön liittyvää työmäärää liian suurena. 33 prosentilla oli myös vaikeuksia opiskelussa. Koulun työilmapiirissä oli ongelmia 24 prosentin mielestä ja 25 prosenttia vastaajista ei kokenut tulevansa kuulluksi koulussa. Koulutapaturmien määrä oli lähes ennallaan edelliseen kyselyyn verrattuna, koulutapaturma oli sattunut lukuvuoden aikana 23 prosentille vastaajista. Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että koulupsykologin vastaanotolle pääsy on vaikeaa ja 41 prosentin mielestä samoin oli koululääkärin vastaanotolle pääsyn kanssa. Koulukuraattorin vastaanoton osalta tätä mieltä oli 27 prosenttia ja kouluterveydenhoitajan kohdalla 13 prosenttia. Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutteesta kärsivien osuus oli kuitenkin pienentynyt 12 prosentista 9 prosentin osuuteen. Koulu-uupumusta esiintyi 13 prosentilla vastaajista ja kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta 12 prosentilla. 18 prosenttia oli hakenut apua masentuneisuuteen ammattiauttajalta. Fyysistä uhkaa vuoden aikana oli kokenut 19 prosenttia vastaajista ja seksuaalista väkivaltaa joskus tai toistuvasti 14 prosenttia vastaajista. Noin joka viidennellä vastaajista oli toistuvasti rikkeitä vuoden aikana. Laittomia huumeita oli kokeillut 7 prosenttia vastaajista, tässä on yhden prosentin nousu edelliseen kyselyyn verrattaessa. Humalahakuinen juominen oli vähentynyt 4 prosenttia ja päivittäin tupakoivien osuus 5 prosenttia. 2

Vailla läheistä ystävää olevien osuus oli laskenut 11:sta 9 prosenttiin ja keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa pudonneet 4 prosentilla edelliseen kyselyyn verrattuna. Koulusta lintsaavien määrä oli vähentynyt edelliseen kyselyyn verrattuna 2 prosenttia ja koulukiusattuna vähintään kerran viikossa oli 7 prosenttia vastaajista, kiusattuna olleiden määrä oli laskenut yhden prosentin verran. Koululounaan väliin jättävien määrä oli noussut vuoden 2010-2011 kyselyyn verrattuna 2 prosenttia, joka kolmas oppilas jätti koululounaan syömättä. Myös aamupalan syömättä jättävien määrä oli korkea, yli 40 prosenttia vastaajista. Ylipainoisten määrä (18 %) oli kuitenkin lisääntynyt edelliseen kyselyyn verrattuna. Kuntien palvelut nuorille kysely / Lapin ELY-keskus, nuorisotoimi Lapin kuntien nuorisotoimessa oli vuonna 2013 vakituisesti työskenteleviä yhteensä 64 henkilötyövuotta. Suora keskiarvo henkilötyövuosissa oli 3 henkilötyövuotta, mutta 13 kunnassa jäätiin tämän alle. Neljän kunnan osalta vakituisia löytyi alle yhden henkilötyövuoden verran. Määräaikaisesti työskenteleviä oli vuonna 2013 yhteensä 48 henkilötyövuotta. Kuntien käyttömenot nuorisotoimessa (sisältävät palkat, mutta ei investointeja) olivat yhteensä 5.736.665,46 euroa. Keskiarvo käyttömenoissa oli 273.174,55 ja mediaani 166.038,00 euroa. Kasvua vuoteen 2008 verrattuna oli 26 prosenttia ja vuoteen 2002 verrattuna 86 prosenttia. Nuorisotiloja Lapin kunnista löytyy 48 kappaletta. Tilojen yhteenlaskettu neliömäärä on 11.953 neliömetriä. Jokaisesta kunnasta löytyy vähintään yksi nuorisotila. 15 kunnan nuorisotilat vastaavat kooltaan ja määrältään hyvin tai erinomaisesti tarvetta, viiden kunnan osalta tyydyttävästi ja yhden kunnan osalta huonosti. Nuorisotilojen kunto, varustus ja palvelutaso arvioitiin vähintäänkin tyydyttäväksi kaikissa kunnissa. Kunnan omia leirikeskuksia löytyy vain Rovaniemeltä, Kolarista ja Pellosta ja ne ovat palveluja varustetasoltaan sekä kooltaan ja kunnoltaan tyydyttävästi-kiitettävästi tarpeiden mukaiset. Nuorille suunnatun kyselyn vastaajista 65 prosenttia ilmoitti käyttävänsä kuntansa nuorisotiloja ja heistä 93 prosentin mielestä tilat ovat hyvät ja käyttökelpoiset nuorille. Kritiikkiä annettiin lähinnä tilojen pienuudesta, epäviihtyisyydestä ja tekemisen puutteesta. Yhdessä vastauksessa mainittiin myös esteettömyyden huomiotta jättäminen pyörätuolilla liikkujaa ajatellen. Ne vastaajat, jotka eivät käyttäneet nuorisotiloja, mainitsivat useimmiten syyksi sen, että ne ovat liian kaukana tai aika ei riitä nuorisotiloilla käyntiin. Harrastustoiveita on kunnissa kartoitettu 2008 2013 välillä, vain kahdessa kunnassa kartoitusta ei ollut tehty tai sen ajankohdasta ei ollut tietoa. Kuntien järjestämä harrastustoiminta on monipuolista, yleisimmät harrastusmuodot ovat liikunta, musiikki, vapaa toiminta ja kädentaidot. Kuntien harrastusmahdollisuudet olivat 15 kunnassa hyvät, 5 kunnassa tyydyttävät ja yhdessä kunnista erinomaiset. Yksikään kunnista ei arvioinut alueensa nuorten harrastusmahdollisuuksia huonoiksi. 3

Vapaissa kommenteissa tuli esille pitkät välimatkat ja niiden aiheuttama epätasaarvoisuus mahdollisuuksissa harrastaa. Monialaisen yhteistyön myötä oli kunnissa kuitenkin löytynyt lisää harrastusmahdollisuuksia ja järjestöjä toivottiinkin mukaan tehokkaammin. Myös ohjaajien koulutus ja laadun parantaminen tuli esille. Lisätiloja toivottiin lähinnä liikuntapainotteiseen harrastustoimintaan. Nuorten vastauksissa hieman alle puolet vastaajista oli sitä mieltä, että oman kunnan harrastusmahdollisuudet ovat hyvät/erinomaiset. Kolmasosan mielestä ne olivat tyydyttävät ja huonoina harrastusmahdollisuuksia piti 13 prosenttia vastaajista. Avoimissa vastauksissa toivottiin enemmän ja monipuolisempia harrastusmahdollisuuksia. Toiveet liittyivät lähinnä erilaisten liikuntalajien, musiikin ja tanssin harrastamiseen. Harrastusmahdollisuuksia arvioitaessa olivat nuoret siis huomattavasti useammin tyytymättömiä verrattaessa nuorisotyöstä vastaavien arvioon. Lapin kunnissa toimii 87 nuorisoyhdistystä ja 20 muuta nuorisoryhmää. Kuntien nuorisotoimet myönsivät avustuksia nuorisoyhdistyksille ja ryhmille yhteensä 149.040,00 euroa ja kunnanhallitukset 46.127, 00 euroa. Rahallisen avustuksen lisäksi kunnat tukivat nuorisoyhdistyksiä ja ryhmiä antamalla tiloja ja varusteita ilmaiseksi käyttöön tai vuokraamalla niitä ja järjestämällä ohjaajille koulutuksia. Nuorisoyhdistysten määrä on laskenut jokaisena kyselyvuonna. Vuoteen 2002 verrattuna kunnissa toimivien nuorisoyhdistysten ja -ryhmien määrä oli laskenut 94:llä ja verrattuna vuoteen 2008 laskua oli 35 yhdistyksen/ryhmän verran. Nuorisotoimen ja kunnanhallitusten avustusten yhteismäärä on nyt euromääräisesti samalla tasolla kuin vuonna 2002. Yhdistysten/ryhmien saama euromäärä on suhteessa kaksinkertaistunut vuoteen 2002 verrattuna, koska saajien määrä on puolittunut. 19 Lapin kunnassa on aktiivisesti toimivia nuorten vaikuttajaryhmiä. Yleisimmät ryhmät ovat nuorten valtuusto ja nuorisoneuvosto. Muita ryhmiä olivat esim. oppilaskunnat ja tukioppilaat. Nuorten vaikutustapoja kunnissa mm. aloitteet, esitykset ja lausunnot, avustusten haku ja määrärahojen jako, lautakunta- ja työryhmäedustukset, valtuustoseminaari, nuorisopoliittisen ohjelman laatiminen, kärkihankelistan laatiminen, edustus ohjaus- ja palveluverkostossa, edustus nuorisotakuuryhmässä ja strategioiden laatimiseen osallistuminen. Etsivä nuorisotyö -kysely / Opetus- ja kulttuuriministeriö 2013 Vuonna 2012 etsivää nuorisotyötä tehtiin lähes kaikissa Lapin kunnissa, vain Savukoskella ja Pellossa ei ollut etsivien toimintaa. Etsivien nuorisotyöntekijöiden määrä kunnissa nousi vielä vuoteen 2011 asti, mutta on nyt hieman laskenut edellisvuodesta. Määrään voi vaikuttaa myös laskentatapa ja työntekijöiden vaihtuvuus. Valtionavustusta Lappi sai etsivään nuorisotyöhön yhteensä 766 700,00 vuodelle 2012. Etsivät ottivat yhteyttä 20 prosenttiin (1644) kaikista 15-vuotiaista lappilaisnuorista. 16 20-vuotiaiden osalta yhteydenottoprosentti oli 7, 21 25 vuotiaissa 4 prosenttia ja 26 28 vuotiaissa 1 prosentti kaikista ikäluokan nuorista. 4

Etsivien yhteydenotot nuoriin Lapissa ovat kaksinkertaistuneet vuosittain 2009 2011 välisenä aikana. Vuonna 2012 yhteydenottojen kasvuprosentti hieman laski, mutta oli vieläkin 75 prosenttia enemmän kuin vuonna 2011. Lapissa, samoin kuin koko maan vertailussa, yhteydenotoista 70 prosenttia kohdistui alle 20 vuotiaisiin nuoriin. Lapin osalta 24 prosenttia yhteydenotoista kohdistui alle 15 vuotiaisiin, kun taas koko maan osalta tämän ikäryhmän yhteydenotot oli 7 prosenttia. Naisten osuus oli koko maan osalta 40 prosenttia ja Lapissa 45 prosenttia. Lapissa panostus on lukujen valossa ennaltaehkäisevässä toiminnassa eli nuoriin ollaan yhteydessä jo ennen peruskoulun päättymistä. Eniten yhteistyötä tehdään peruskoulun, 2. asteen oppilaitosten, nuoriso- ja sosiaalitoimen, työhallinnon ja nuorten huoltajien kanssa. Tämä selittää myös osaltaan alle 20 vuotiaisiin kohdistunutta hyvää yhteydenottoprosenttia. Vuonna 2010 Lapissa tavoitettiin 197 ja vuonna 2011 jo 667 nuorta, kasvua oli tuolloin n. 340 prosenttia. Vuonna 2012 tavoitettujen määrä (1042) Lapissa kasvoi 56 % edellisvuoteen verrattuna ja 1 etsivä tavoitti keskimäärin 34 nuorta. Koko maassa etsiviä nuorisotyöntekijöitä oli noin 400 ja 1 etsivä tavoitti keskiarvona 37 nuorta. Kuten yhteydenotoissa, on Lapissa korkea tavoittamisprosentti erityisesti alle 15-vuotiaiden osalta. Lapissa heidän osuus tavoitetuista oli 23 prosenttia, kun taas koko maan alle 15- vuotiaiden osuus oli vain 7 prosenttia. Muiden ikäryhmien osalta ei ole suurta eroa koko maan prosentteihin verrattuna. Sukupuolijakaumaltaan koko maan tavoitetuista 60 prosenttia oli miehiä, Lapissa vastaava luku oli 55 prosenttia. Lapissa tavoitettiin 34 prosenttia nuorista oppilaitosten kautta, koko maassa oppilaitosten osuus oli 40 prosenttia. Suurin eroavaisuus Lapin ja koko maan tavoitettuihin nuoriin on Lapin korkea prosentti nuorisotyön ja työpajojen kautta tavoitettujen osalta. Lapissa tätä kautta tavoitettiin 23 prosenttia ja koko maan vastaava luku oli 8 prosenttia. Avoimissa vastauksissa haasteelliseksi koettiin esim. palveluiden rajallisuus, pitkät välimatkat, työhallinnon käynnissä oleva muutosprosessi, yhteistyö eri verkostojen kanssa sekä työsuhteiden määräaikaisuus ja pitkäjänteisyyden puute. Onnistuneina mainittiin mm. yhteistyö eri viranomaisten kesken, yhteistyö opon ja kuraattorin sekä ammatillisen oppilaitoksen kanssa. Etsivän nuorisotyön valtakunnallisista kyselyn vastauksista kerättiin yhteensä 439 puuttuvaa palvelua. Muutama vastaaja luetteli enemmän kuin 3 palvelua. Puuttuviksi palveluiksi mainittiin useimmiten koulutuspaikkojen puute tai vähäisyys. Pulaa oli mm. toisen asteen ammatillisen oppilaitosten aloituspaikoista, joustavista muodoista suorittaa toisen asteen tutkintoa, kymppiluokan tai ammattistartin puute. Lapin osalta eniten mainintoja tuli koulutuspaikkojen (5), psykologi-, psykiatri-, terapiaja koulukuraattorin (5), mielenterveyspalveluiden (4) sekä TE-palveluiden (3) puutteesta. 5

Nuorten työpajat kysely / Opetus- ja kulttuuriministeriö 2013 Nuorten työpajoilla tarkoitetaan alle 29-vuotiaille, työttömille nuorille tarkoitettuja työharjoittelupaikkoja. Lapissa jaettiin vuodelle 2013 opetusja kulttuuriministeriön myöntämää valtionavustusta 1 000 000 euroa 19 hakijalle. Vuonna 2012 Lapissa toimi 16 työpajaa. Joidenkin työpajojen toimialue oli yhtä kuntaa laajempi, vain Pelkosenniemi ja Savukoski olivat täysin vailla nuorten työpajapalveluja. Lapissa työpajan hallinnoija oli vakinaistanut päätöksellään 11 työpajan toiminnan. Edellisten vuosien tapaan työpajatoiminnan rahoitus koostui Lapin työpajoissa vuoden 2012 tilinpäätöstietojen mukaan hallinnoijan omasta rahoituksesta, ELY-keskuksen kautta jaetusta opetusja kulttuuriministeriön yleisja/tai projektiavustuksista, opetusja kulttuuriministeriön avustuksista etsivään työparitoimintaan, ELY-keskuksen yleisja/tai projektiavustuksista, ja muusta julkisesta yleisja/tai projektiavustuksesta. Suurin osuus rahoituksesta vuonna 2012 Lapissa oli pajojen oma rahoitusta (sis. työpajatuotannon myynti, työpajan palvelutuotanto, valmennuspalvelujen myynti ), joka oli noin 62 prosenttia pajojen kokonaisrahoituksesta. Tulojen suuri osuus johtuu suurista säätiöistä, joissa palvelujen myynti on suurta ja budjetit yhtä suuret kuin pienten pajojen yhteensä. Toimintamuodoista yleisimmät olivat valmentava työhönvalmennus, työllistäminen ja työhönvalmennus ja kuntouttava työhönvalmennus. Menetelmistä käytetyimmät olivat yksilövalmennus, koulutuspaikkatutumiset, työpaikkatutustumiset ja yritysvierailut sekä henkilökohtaisen suunnitelman laatiminen pajajaksolle. Vakinaisten valmentajien osuus (125 htv) työpajoilla on pysynyt samalla tasolla kolmen viime vuoden ajan. Määräaikaisten valmentajien osuus vuonna 2012 oli 39,5 henkilötyövuotta. Yhteensä henkilötyövuosia kertyi 164,5. Työpanoksesta 78 prosenttia oli työ- tai työhönvalmentajien ja yksilövalmentajien työtä. Johdon, hallinnon ja suunnittelun osuus oli 21 prosenttia. Vuosina 1999 2004 työpajoilla oli nuoria valmentautujia keskimäärin 530 vuodessa. 2004 2005 määrä putosi hieman yli 400 valmentautujaan. Pienimmät työpajanuorten määrät olivat vuosina 2006 2007 jolloin heitä oli vain 350. Tämän jälkeen vuosittainen työpajanuorten määrä on noussut, lukuun ottamatta 2009 2010 väliä, jolloin pudotusta nuorten valmentautujien määrään tuli 25 prosenttia. Vuoden 2012 aikana Lapin työpajoissa oli 872 alle 29-vuotiasta valmentautujaa, mikä on 36 prosenttia kaikista valmentautujista. Suurin ikäryhmä nuorten valmentautujien osalta oli 21 24 vuotiaat. Naisten osuus nuorista valmentautujista oli 33 prosenttia. Nuoret tulevat työpajoille pääsääntöisesti työ- ja elinkeinotoimiston, sosiaali- ja terveystoimen tai työvoiman palvelukeskuksien kautta. Myös etsivä nuorisotyö ja 2. asteen oppilaitokset ovat merkittäviä lähettäjätahoja. Suurin toimenpideryhmä oli kuntouttava työtoiminta 33 prosentin osuudella. Seuraavaksi eniten oli työelämävalmennusta (23 %) ja työharjoittelua (21 %). 6

Vuoden työpajajakson jälkeen Lapissa 24 prosenttia nuorista sijoittui koulutukseen, 21 prosenttia oli edelleen pajalla ja työttömäksi jäi 17 prosenttia. Myönteisesti sijoittuneita oli 75 prosenttia ja kielteisesti sijoittuneita 25 prosenttia. Työpajakyselyn avoimissa vastauksissa eniten kehittämistarpeita nähtiin laadussa, seurannassa ja asiakaslähtöisyyden huomioinnissa toiminnassa. Monilla pajoilla palautetta kerättiin, mutta sen keräämisen säännöllisyyttä ja hyödyntämistä haluttiin kehittää. Myös tilastointi nähtiin tärkeänä kehityskohteena etenkin järjestelmien osalta. Yksilöohjausresursseihin kaivattiin lisäystä ja myös toimivampia tiloja ja työvälineitä. Asiakaslähtöisyyden huomioimista koko asiakkuuden ajan tulisi kehittää. Tämä tarkoittaa asiakkaan aktiivisempaa mukaan ottoa suunnitteluun, yksilöllisten tarpeiden huomioimista ohjauksessa, aktivointia ja motivointia sekä asiakkaan itsearvioinnin käyttämistä ja hyödyntämistä pajajakson aikana ja jatkotoimenpiteitä suunniteltaessa. Yhteistyötä oppilaitosten kanssa tulee myös parantaa ja opinnollistamista hyödyntää nuoren opintojen etenemisen apuna. Myös muiden hallinnonalojen kanssa tehtävää yhteistyötä tulee kehittää monialaiseksi ja rajat ylittäväksi. Tärkeää on myös saada työpajan jälkeistä nuorten positiivista sijoittumista nostettua. Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto kysely / Lapin ELY-keskus, nuorisotoimi 2013 Vuoden 2011 alusta lähtien on ollut voimassa nuorisolain 7 a, jonka mukaan kunnassa on oltava nuorten ohjaus- ja palveluverkosto paikallisten viranomaisten monialaisen yhteistyön yleistä suunnittelua ja toimeenpanon kehittämistä varten. Verkostoon tulee kuulua edustajat opetus-, sosiaali- ja terveys- ja nuorisotoimesta sekä työ- ja poliisihallinnosta. Lisäksi verkostoon voi kuulua puolustushallinnon ja muiden viranomaisten edustajia. Verkosto toimii vuorovaikutuksessa nuorten palveluja tuottavien yhteisöjen kanssa. Kunnat voivat koota myös yhteisen verkoston. Vuonna 2013 Lapin 21 kunnasta 17 oli perustanut ohjaus- ja palveluverkoston ja kahdessa kunnassa asia oli valmisteilla. Kaikissa perustetuissa, kuten myös valmisteilla olevissa verkostoissa oli mukana opetus-, sosiaali-, terveys- ja nuorisotoimi sekä poliisihallinto. Vuonna 2012 oli 15 verkostossa mukana työhallinto. Vuoden 2013 aikana työhallinnon edustaja saatiin kaikkiin verkostoihin. Kuudessa verkostossa oli mukana kansalaisjärjestö, joista 3 oli paikallisia 4H-yhdistyksiä ja kaksi urheiluseuraa. Yksittäiset kansalaisjärjestöjen edustajat olivat SPR, MLL, Sámi Soster ja Sámi Siida. Muita verkoston jäseniä olivat: ammattiopisto, puolustushallinnon aikalisätoiminta, työpajatoiminta, SOS-lapsikylä, nuorisoneuvoston edustaja ja päivähoidon päällikkö. Kattavimmat verkostot olivat Utsjoella ja Simossa (perusteilla oleva), joissa verkoston muodosti 10 eri tahon edustajat; sekä Torniossa, Ranualla, Sodankylässä ja Kittilässä, joissa oli 9 eri tahoa edustettuna. Vuonna 2012 verkosto puuttui vielä Muoniosta ja Savukoskelta. Muoniossa verkosto käynnisti toimintaansa marraskuussa 2013. Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston kohderyhmänä ovat kaikki kunnan nuoret. Lapin kuntien verkostoista kuusi ilmoitti painottavansa toimintaa erityisen ryhmän osalta. 7

Yläasteikäiset ja sitä vanhemmat painottuivat kolmessa kunnassa. Erityspainotusta oli myös lastensuojelulain pohjalta sekä koulutusta vailla olevien ja etsivän nuorisotyön asiakkaissa. Lapin kuntien verkostoista 11 hoitaa myös nuorisotakuuseen liittyviä asioita ja 14 kunnan mielestä mukaan paikallinen yhteistyö oli parantunut nuorisolain 7 a :n myötä. Avoimissa kommenteissa ilmaistiin yleisimmin se, että verkostojen toiminta on niin alkuvaiheessa, että sen arviointi on vielä tässä vaiheessa vaikeaa. Osassa kunnista oli kuitenkin jo selkeät tehtävänjaot ja tehtäväänsä motivoitunut ryhmä. Haasteellista oli ollut löytää yhteistä aikaa ja resursseja tehtävän hoitamiseen, myös tehtäväkentän laajuus ja salassapitosäädökset koettiin haastaviksi. Kysymyksen, mitä muuta nuorisotakuusta haluaisit kertoa, kommenteista kävi ilmi, ettei nuorisotakuun toteuttamista osassa kunnissa oltu vielä juurikaan määritelty ja organisoitu. Suurin osa kommentoijista oli odottelevalla ja epätietoisella kannalla. Ohjaus- ja palveluverkosto oli kuitenkin hoitamassa nuorisotakuuseen liittyviä asioita yli puolessa kunnista, muina tahoina mainittiin työvoimahallinto, työpaja ja etsivä nuorisotyö. Aikataulut ja toimintatavat olivat vielä suunnittelutasolla valtaosalla kunnista. HEHKU!Areena / Lapin ELY-keskus, nuorisotoimi 2013 Marraskuussa 2013 järjestetyssä HEHKU!Areenassa oli paikalla edustajia kuntien nuorisotoimista, järjestöistä, muilta kuntatoimijoilta, poliisista, puolustusvoimista, Lapin liitosta ja ELY-keskuksesta, 2. asteen ammatillisista oppilaitoksista, TE-toimistosta, seurakunnasta jne. Heille osoitetussa kysymyksessä Mitä toivot omasta näkökulmastasi, jotta pystyisit paremmin edistämään nuorten palveluita Lapissa?, useimmin toivottiin paikallisen koordinoinnin parantamista, kuntapäättäjien sitoutumista ja konkreettisia keinoja nuorten tavoittamiseen. Myös rohkeus kokeiluihin nousi esille. Aluehallinnolta kaivattiin tukea hyvien toimintatapojen ja työkalujen jakamissa, nuorten asioiden esilläpitoa maakunnassa sekä apua rahoitukseen ja rahoitusinstrumentteihin liittyen. Tarvitsen verkostokartan, konkreettisen paperin, josta yhteistyökumppanit löytyvät. Eli eri toimijoiden tehtävät ja palvelut lyhyesti. Mielestäni on tärkeää pitää lasten ja nuorten asioita esillä lehdissä sekä kuntapäättäjille. Nykymeno valtakunnallisestikin on, että nuorten ammattikoulutuspaikkoja vähennetään, lukio rahoitusta ollaan vähentämässä ym. Minkälaisia vaikutuksia tällaisilla päätöksillä on tulevaisuuteen? Kunnissa säästetään lasten ja nuorten kustannuksella. Lapsissa ja nuorissa on kuitenkin tulevaisuus.:) 8

MITÄ ON NUORISOTYÖ Nuorisotyöllä tarkoitetaan nuorten oman ajan käyttöön kohdistuvaa aktiivisen kansalaisuuden edistämistä samoin kuin nuorten sosiaalista vahvistamista, nuoren kasvun ja itsenäistymisen tukemista sekä sukupolvien välistä vuorovaikutusta. Nuorisotyön toimijoita ovat kunnat, seurakunnat ja erilaiset nuorisojärjestöt ja nuorisotyötä tekevät järjestöt. Sosiaalisella vahvistamisella ymmärretään sellaista kohdennettua toimintaa, joka keskittyy syrjäytymisen vaarassa oleviin nuoriin, esimerkiksi työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön keinoin. Tavoite on parantaa kokonaisuudessaan nuoren elämäntilannetta ja elämänhallintaa sekä saada nuori mukaan yhteisölliseen toimintaan ja aktiiviseksi kansalaiseksi. Nuorten työpajatoiminnalla on jo pitkät perinteet ja se on osoittanut paikkansa koulutukseen ja työelämään valmistavana toimintamuotona. Myös etsivä nuorisotyö on varsin nopeasti vakiinnuttanut asemansa nuorten tukiverkostossa. Perustellusti voidaan arvioida myös ns. perusnuorisotyön toteuttavan nuorisotakuuta: nuorisotyön keinoin tuetaan nuoren itsenäistymistä ja ohjataan nuoria olemaan aktiivisia suhteessa omaan elämäänsä. Aktiivinen kansalaisuus on harrastamista, osallistumista ja vaikuttamista sekä samalla yhteisön jäsenenä toimimista. Osallistuessaan koulun ja kodin ulkopuoliseen ohjattuun toimintaan tai toimimalla itse ohjaajana nuori saa aineksia oman polkunsa rakentamiseen. Oleellista on, että nuoren itsenäistymistä tuetaan. 23.10.2013 julkaistussa Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset tutkimuksessa viranhaltijat kokivat nuorisotyön merkityksen entistä suuremmaksi nyt ja lähitulevaisuudessa. Kolme neljästä vastaajasta oli sitä mieltä, että nuorisotyön merkitys eli sen tarve ja rooli nuoren kasvun tukijana on viimeisten viiden vuoden aikana muuttunut jonkin verran suuremmaksi tai kasvanut merkittävästi. (Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto 2013.) 9

MIKÄ ON NUORISOTAKUU? Nuorisotakuu käsitettä on käytetty vuoden 2013 alusta lähtien yhdistämässä pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa linjaamat kaksi nuoria koskevaa ns. takuuta: nuorten yhteiskuntatakuun ja koulutustakuun. Yhdistetyn nuorisotakuun tavoitteena on edistää nuoren koulutukseen ja työmarkkinoille sijoittumista, ehkäistä nuorten työttömyyttä pitkittymästä, tunnistaa nuorten syrjäytymisvaaraan liittyvät tekijät sekä tarjota nuorille tukea jo varhaisvaiheessa estämään nuorten syrjäytymiskehitystä ja ulkopuolisuutta. Nuorten yhteiskuntatakuun mukaan jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja jokaiselle 25 29- vuotiaalle vastavalmistuneelle työttömälle nuorelle on tarjottava hänen omaan tilanteeseensa parhaiten sopiva aktiivinen vaihtoehto viimeistään silloin, kun työttömyys on jatkunut yhtäjaksoisesti kolme kuukautta. Koulutustakuu takaa jokaiselle peruskoulun päättäneelle koulutuspaikan lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Nuorisotakuun onnistunut toteutus edellyttää valtion ja kuntien viranomaisten, elinkeinoelämän ja järjestöjen yhteistyötä. Takuun toteutumisen keinoja ovat koulutustakuun toimet, nuorten aikuisten osaamisohjelma, nuorten työvoima- ja elinkeinopalvelut (TE-palvelut) ja kuntoutuspalvelut mukaan lukien kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut sekä muut nuorten yksilölliset palvelut, kuten etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta. Nuorisotakuun toteutuminen edellyttää yhteisen tahtotilan lisäksi yhteistä tilannekuvaa nuorten tilanteesta ja heille tarjottavista palveluista. Siksi alueellisten ja paikallisten toimijoiden on jatkettava ja edelleen kehitettävä jo nyt toimivaa yhteistyötä nuorten parhaaksi hallinnonaloista tai kuntarajoista riippumatta. Tilannekuvan muodostamiseksi tilastotietojen on kuljettava eri viranomaisten kesken, jotta palveluprosessit toimisivat mahdollisimman kitkattomasti. Monialainen yhteistyö, josta on säädetty esimerkiksi nuorisolaissa, luo uutta, yhteiskunnallisesti merkittävää osaamista eri toimialoille. Lisäksi se parantaa tiedonkulkua ja palvelujen oikeaaikaisuutta. Nuorisotakuun yhtenä keskeisenä periaatteena on, että nuoria kuullaan ja että nuoret voivat itse vaikuttaa oman elämänsä kulkuun. Nuorisotakuu tukee nuoren kasvua, itsenäistymistä ja elämänhallintaa. Nuorisolakiin kirjattuun määritelmään perustuen voidaan ajatella, että nuorisotakuun toteutumista edistävät erityisesti sosiaaliseen vahvistamiseen liittyvät toimet. 10

Nuorisotakuu ulottuu jokaiseen alle 25-vuotiaaseen tai alle 29-vuotiaaseen vastavalmistuneeseen nuoreen ja nuorisotyö nuorisolain mukaan alle 29-vuotiaisiin. Kummassakaan määritelmässä ei ole poikkeuksia, vaan kyse on yhtälailla jokaisesta ja kaikista. Samaan aikaan kuin ratkotaan nuorten työttömyyteen liittyviä ongelmia, tulee myös muistaa pitää pohja kunnossa: laadukas perusnuorisotyö antaa nuorille niitä valmiuksia, joita jokainen nuori tarvitsee. Työ- ja elinkeinoministeriön www.nuorisotakuu.fi -sivustolla jaetaan tietoa nuorisotakuusta. Sivustosta vastaa ministeriön viestintäyksikkö yhteistyössä työllisyysja yrittäjyysosaston kanssa. Sivustoa on käytetty nuorisotakuu määritelmän avaamisen tietolähteenä (Nuorisotakuu 2013). 11

LAPIN NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMA 2015 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) käynnisti vuoden 2011 kesällä hankkeen, jonka tarkoituksena oli laatia vuoteen 2015 asti ulottuva Lapin nuorisopoliittinen ohjelma. Ohjelma on ainutlaatuinen Suomessa ja siinä koottiin yhteen niin nuorisolain, lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman kuin nuorisotakuun toteutukseen liittyvät toimenpiteet. Ohjelmassa haettiin konkreettisia toimenpiteitä, minkä johdosta myös ohjelman aikajänne on varsin lyhyt. Ohjelmatyöskentelyyn ja ohjelmaluonnosten kommentointiin osallistui yli 400 nuorten kanssa toimivaa henkilöä alue- ja paikallistasolta. Lisäksi kuultiin nuorten näkemyksiä eri foorumeilla. Nuorisolaki ei sisällä oikeutta puuttua nuoren elämänkulkuun, vaan sen tehtävänä on vahvistaa nuoren kohtaamista ja nuoren rinnalla kulkemista sekä yhteisöllisyyttä. Nuorisolain tarkoituksena on: 1) tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, 2) edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä 3) parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. 12

Ohjelma on tarkoitettu työskentelyvälineeksi ensisijaisesti nuorten palveluiden järjestämisestä vastaavien alue- ja paikallistason päättäjien ja viranomaisten sekä monialaisten yhteistyöverkostojen käyttöön. Kehittämisohjelmaan on koottu nuorten hyvinvointia edistäviä alueella toimivia tai kehitteillä olevia hyviä käytäntöjä sekä uusia ideoita. Ohjelma luo kokonaiskuvan niistä keskeisistä toimenpiteistä, joita nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kehittämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi tulisi Lapissa toteuttaa. Ohjelman visioksi muotoutui turvallisesti tulevaisuuteen tähtäävä nuori, jonka tukena on ennakoiva, nuorten yksilölliset tarpeet huomioon ottava ja nopeasti reagoiva laaja-alainen palvelujärjestelmä. Visio pitää sisällään sekä nuorten oman toiminnan että nuorten tarvitseman kannustuksen ja tuen. Ohjelman taustalla oleviksi arvoiksi määriteltiin yhteistyö, välittäminen ja luovuus. 13

Toimenpide-ehdotusten kirjo oli laaja ja niistä tiivistettiin Lapin nuorisopoliittinen ohjelma. Ohjelmassa on kolme toimenpidekokonaisuutta: yhteisöllisyys voimavarana, sujuva koulutus- ja työllistymispolku sekä itsenäinen arki. Toimenpidekokonaisuudet sisältävät yhteensä viisi tavoitelinjausta. Tavoitelinjauksia on täsmennetty yhteensä 15 toimenpiteellä. Kehittämisohjelman laatiminen yhteistyössä monialaisten toimijoiden kanssa tuki ammattilaisten verkostoitumista sekä yhteisen kielen löytymistä. Työskentelyyn osallistuneiden näkemys oli, että osallistava yhdessä tekeminen kaikille yhteisen asian äärellä on luonut mahdollisuuksia moniammatilliseen avoimeen vuoropuheluun, eri näkökulmien kuulemiseen, toisilta oppimiseen sekä kuulluksi tulemiseen. Toimijat ovat olleet erittäin sitoutuneita yhteistyöhön, mikä luo vankanpohjan Lapin nuorten hyvinvoinnin kehittämiselle myös tulevaisuudessa. Kehittämisohjelman toimenpiteistä osa on jo käytössä, osa on kehitteillä ja osassa on löydetty uusia näkökulmia nuorten palveluihin. Tarkoitus on, että ohjelma luo yhteiset raamit kehittämistoiminnalle ja toimii toisaalta hyvien käytäntöjen levittäjänä ja toisaalta listauksena tarvittavista toimenpiteistä. (Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012.) 14

TILASTOTIETOJA LAPIN NUORISTA 2011 2013 Nuorten ikäjakaumat Lapissa 2012 Nuorten ikäjakaumaa Lapissa 2012 11335 10782 6267 2043 15 16-20v 21-25v 26-28v Koko väestön määrä Lapissa 31.12.2012 oli 182 844 asukasta. Heistä 32 581 eli 18 prosenttia kuului ikäluokkaan 15 29 vuotiaat nuoret, joista 68 prosenttia oli 16 25 vuotiaita. 15-29 vuotiaat koko maassa 2012 15-19-vuotiaat 20-24-vuotiaat 25-29-vuotiaat 34 % 32 % 34 % Koko maan väestö 31.12.2012 oli 5 426 674 asukasta, joista 15 29 vuotiaita nuoria oli 1 001 766. Myös koko maan asukasluvusta heitä oli noin 18 prosenttia. 15

Nuorten15 29 vuotiaiden ikäjakaumat Lapissa kunnittain 2012 Kunta 15-vuotiaat 16-vuotiaat 17-vuotiaat 18-vuotiaat 19-vuotiaat 20-vuotiaat yhteensä 2012 2012 2012 2012 2012 2012 Inari 53 75 75 74 70 82 429 Kemi 206 237 198 262 276 270 1449 Kemijärvi 82 79 75 97 77 67 477 Keminmaa 115 131 107 107 95 83 638 Kittilä 72 67 79 67 67 62 414 Kolari 31 37 43 52 45 43 251 Pelkosenniemi 6 6 6 6 2 11 37 Pello 44 40 39 50 34 33 240 Posio 38 51 39 39 41 23 231 Ranua 79 74 60 66 50 54 383 Rovaniemi 674 702 729 861 930 1005 4901 Salla 41 51 48 40 39 37 256 Savukoski 6 10 5 14 13 7 55 Simo 52 39 47 37 35 22 232 Sodankylä 100 79 105 121 107 96 608 Tervola 44 42 49 43 36 32 246 Tornio 283 303 288 324 355 313 1866 Utsjoki 10 5 14 6 8 9 52 Ylitornio 52 52 55 56 44 64 323 Enontekiö 21 11 15 23 18 19 107 Muonio 34 22 34 27 34 32 183 2043 2113 2110 2372 2376 2364 13378 Kunta 21- vuotiaat 22- vuotiaat 23- vuotiaat 24- vuotiaat 25- vuotiaat 26- vuotiaat 27- vuotiaat 28- vuotiaat 29- vuotiaat Yhteensä 2012 2012 2012 2012 2012 2012 2012 2012 2012 Inari 53 56 46 62 40 46 66 69 70 508 Kemi 336 291 307 288 288 269 255 277 269 2580 Kemijärvi 55 46 46 44 46 68 58 60 56 479 Keminmaa 66 76 72 64 67 62 73 93 109 682 Kittilä 64 78 60 65 58 77 81 90 90 663 Kolari 49 43 57 34 42 41 35 46 40 387 Pelkosenniemi 5 6 13 9 1 3 7 7 3 54 Pello 41 33 26 24 27 23 23 17 26 240 Posio 27 27 23 20 21 16 22 21 24 201 Ranua 39 39 38 44 22 25 34 31 14 286 Rovaniemi 1013 998 976 929 838 917 928 924 915 8438 Salla 14 27 25 22 17 19 31 22 23 200 Savukoski 10 8 5 6 14 5 6 8 10 72 Simo 20 20 19 15 23 20 24 20 39 200 Sodankylä 98 84 87 85 82 98 87 89 87 797 Tervola 30 29 31 27 19 20 27 30 39 252 Tornio 321 295 280 231 236 241 234 269 251 2358 Utsjoki 10 10 11 11 14 13 14 18 12 113 Ylitornio 41 48 45 44 33 31 37 21 26 326 Enontekiö 20 17 18 21 17 15 20 18 21 167 Muonio 23 24 17 15 25 21 21 24 30 200 2335 2255 2202 2060 1930 2030 2083 2154 2154 19203 16

Kunnittain / ikäryhmittäin Lappi 2012 Kunta 12-15v 16-20v 21-25v 26-28v Enontekiö 75 86 93 53 Inari 243 376 257 181 Kemi 852 1243 1510 801 Kemijärvi 271 395 237 186 Keminmaa 473 523 345 228 Kittilä 277 379 325 248 Kolari 120 220 225 122 Muonio 106 149 104 66 Pelkosenniemi 25 31 34 17 Pello 137 196 151 63 Posio 153 193 118 59 Ranua 269 304 182 90 Rovaniemi 2688 4227 4754 2769 Salla 116 215 105 72 Savukoski 37 49 43 19 Simo 167 180 97 64 Sodankylä 413 508 436 274 Tervola 184 202 136 77 Tornio 1113 1583 1363 744 Utsjoki 44 42 56 45 Ylitornio 199 271 211 89 17

Nuorten koulutusrakenne 2006 2011 Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta (Sotkanet 2014.) Koulutusrakenne Lapissa 2006-2011 Korkea-asteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä Keskiasteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 41,5 41,9 42,3 42,8 43,3 43,8 21,3 21,6 22 22,4 22,8 23,3 9,2 9,4 9,6 9,7 10,2 9,9 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Aikavälillä 2006 2011 on Lapin koulutusrakenne säilynyt samalla tasolla, noin 22 prosentilla on korkea-asteen (amk, yliopisto tms.) koulutus, noin 43 prosentilla keskiasteen koulutus (ammattikoulu, opistotason koulutus tms.) ja vastaavanikäisestä väestöstä laskettuna 9,7 prosenttia on koulutuksen ulkopuolelle jääneitä. Koko maan keskiarvoihin verrattuna on korkeakoulutettuja noin 5 prosenttia vähemmän ja vastaavasti keskiasteen koulutuksen saaneita noin 5 prosenttia enemmän. Koulutuksen ulkopuolelle jääneissä Lappi on hieman koko maan kuuden vuoden keskiarvon (11,4 %) alapuolella 9,7 prosentillaan. Lapin aluehallintoviraston opetustoimi seuraa vuosittaisella kyselyllä peruskoulun päättäneiden nuorten sijoittumista. Lähes kaikki sijoittuvat positiivisesti heti peruskoulun päättyessä. Sijoittuminen heti peruskoulun päättymisen jälkeen % 2013 2012 2011 2010 2009 lukio tai ammattilukio 50 50,6 49,9 49,9 51,2 Ammattioppilaitos 45,7 44 44 44 44 10-lk tai ammatti 10-lk 1,7 2,9 2,8 2,5 1,7 vammaisten valmentava/kuntouttava. koulutus 0,7 1,1 1,2 1,3 0,7 kansanopisto 1,2 1,0 0,6 0,9 0,5 oppisopimus 0,1 0,1 0,2 0,2 0,0 muu 0,2 0,2 0,1 0,1 0,6 ei jatkanut eikä työssä 0,4 0,2 0,7 1,0 0,4 työssä 0,0 0,0 0,0 0,1 0,2 ei sijoittumistietoa 0,3 0,3 0,7 0,2 0,5 100 100,4 100,0 100,0 100,0 18

Ammatilliset opinnot keskeyttäneet oppilaitoksittain 2003 2012 19

Nuorten työllisyystilanne 2012 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisyyden kasvu hidastui vuonna 2012. Työttömyystilanne pysyi puolestaan lähes ennallaan edellisvuoteen verrattuna. Uusien, alle vuoden kestäneiden työsuhteiden määrä väheni hieman. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen vuosikatsauksesta Työllisyys ja työttömyys vuonna 2012. Vuonna 2012 nuorten 15 24-vuotiaiden työttömyysaste eli työttömien osuus työvoimasta oli 19,0 prosenttia. Osuus oli 1,1 prosenttiyksikköä pienempi kuin edellisenä vuonna. Muissa ikäryhmissä työttömyysasteet säilyivät lähes ennallaan. 15 24-vuotiaiden ikäryhmästä oli työttömänä 63 000 henkeä, noin kolmannes kaikista työttömistä. Tarkasteltaessa työttömien osuutta koko ikäluokasta oli 15 24-vuotiaiden ikäluokasta työttömänä noin 10 prosenttia vuonna 2012. Työttömien osuudet koko ikäluokasta säilyivät vuonna 2012 lähes samalla tasolla kuin vuonna 2011. Nuoria, alle 25-vuotiaita työttömiä oli Lapissa 2012 joulukuun lopussa 1 590, mikä on 130 (8,8 %) enemmän kuin marraskuussa ja 100 (6,6 %) enemmän kuin edellisen vuoden joulukuussa. Koko maassa nuorten työttömyys on kasvanut sekä kuukauden että vuoden aikana enemmän kuin Lapissa. Lapin kunnista nuorten alle 25-vuotiaiden osuus työttömistä oli korkein Torniossa 25 prosenttia, Kemissä ja Keminmaalla 20 prosenttia ja Rovaniemellä 18 prosenttia. Koko Lapin alueella työttömistä on alle 25-vuotiaita 16 prosenttia. (Lapin ELY-keskus 2013.) 21

Nuorten työllisyystilanne 2013 Lapissa Nuoria, alle 25 -vuotiaita työttömiä oli Lapissa joulukuun lopussa runsas 2 050, mikä on lähes 370 (22 %) enemmän kuin marraskuussa ja 470 (30 %) enemmän kuin vuotta aiemmin joulukuussa. Alle 25-vuotiaiden työttömien osuus ko. ikäluokan työvoimasta oli joulukuussa koko maassa 16,6 prosenttia ja Lapissa 25,4 prosenttia. Nuorista työttömistä lähes 1 650 eli 80 prosenttia oli Rovaniemen ja Kemi-Tornion seutukuntien alueella. Nuorten osuus kaikista työttömistä oli molemmissa seutukunnissa noin 17 prosenttia. Työttömistä noin 820 oli vastavalmistuneita vuoden aikana vähintään keskiasteen ammatillisen tutkinnon suorittaneita, joista alle 25-vuotiaiden osuus oli 530 ja 25 29 vuotiaiden 140. Alle 30-vuotiasta työttömistä kaksi kolmasosaa oli suorittanut vähintään toisen asteen ammatillisen koulutuksen. Aktivointiasteeseen laskettaviin työ- ja elinkeinohallinnon palveluihin osallistui joulukuun 2013 lopussa 3 960 lappilaista, mikä on 4,8 % Lapin työvoimasta. Nuorten aktivointiaste oli Lapissa 26,9 % ja koko maassa 31,6 % Keskimäärin nuoria työttömiä oli Lapin kunnissa 2013 kuukausittain yhteensä 1810, vuonna 2012 luku oli 1546 eli kasvua edelliseen vuoteen tuli 264 työtöntä nuorta kuukaudessa. Alle 25-vuotiaiden työttömien osuus kasvoi 29,7 prosenttia verrattaessa vuoden 2012 (1584) ja 2013 (2054) joulukuun työttömyyslukuja. 22

Korkeimmat työttömyysasteet joulukuussa 2013 olivat Sallassa (23,1 %), Kemijärvellä (22,1 %) ja Savukoskella (21,5 %). Seutukunnittain Itä-Lapin työttömien osuus työvoimasta oli 21,8 prosenttia, Kemi-Tornion 18,1 prosenttia ja Torniolaakson 16,8 prosenttia. Nuorista työttömistä lähes 1 650 eli 80 prosenttia oli Rovaniemen ja Kemi-Tornion seutukuntien alueella. Nuorten osuus kaikista työttömistä oli molemmissa seutukunnissa noin 17 prosenttia, mutta nuorten työttömien osuus ikäluokan työvoimasta oli Rovaniemen seutukunnassa alempi kuin Kemi-Tornion alueella. 23

KOULUTERVEYSKYSELYN HYVINVOINTI-INDIKAATTOREITA 2009 2013 Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos on julkaissut vuoden 2013 kouluterveyskyselyn tulokset. Alla olevista kahdessa ensimmäisessä kuvaajassa on vuoden 2013 vastaukset koko maan keskiarvona verrattuna Lapin vastauksiin. Näiden jälkeen tulevat kuvaajat kertovat Lapin osalta muutoksen verrattuna edelliseen kouluterveyskyselyyn. Lappi / koko maan keskiarvot 2013 koko maa Lappi Koulu-uupumus Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus Päänsärkyä viikoittain Niska- tai hartiakipuja viikoittain Väsymystä lähes päivittäin Päivittäin vähintään kaksi oiretta Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai Ei tiedä miten voi vaikuttaa koulun asioihin Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Vaikeuksia opiskelussa Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa Koulun työilmapiirissä ongelmia Koulutapaturma lukuvuoden aikana Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana Kokenut seksuaalista väkivaltaa joskus tai toistuvasti Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana Läheisen alkoholin käyttö aiheuttanut ongelmia Ei yhtään läheistä ystävää Perhe ei syö yhteistä ateriaa iltapäivällä tai illalla Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 13 13 11 12 32 33 30 29 15 16 18 18 16 17 8 7 33 33 38 36 25 25 26 24 23 23 19 19 14 14 19 19 13 14 8 9 8 33 34 30 35 35 38 43 44 54 55 54 54 24

Lappi / koko maan keskiarvot 2013 koko maa Lappi Hakenut apua masentuneisuuteen ammattiauttajalta 18 18 Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta 9 9 Vaikea päästä koulupsykologin vastaanotolle 42 54 Vaikea päästä koulukuraattorin vastaanotolle 20 27 Vaikea päästä koululääkärin vastaanotolle 38 41 Vaikea päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle 13 13 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran 8 7 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa 12 12 Tupakoi päivittäin 14 11 Nukkuu arkisin alle 8 tuntia 29 30 Ruutuaika arkipäivisin 4 tuntia tai enemmän Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä Ei syö koululounasta päivittäin 24 24 33 34 31 32 49 49 Ei syö aamupalaa joka arkiaamu 43 41 Ylipaino 17 18 25

Alla olevat luvut ovat luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista Lapissa. (Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos 2013). Rikkeet, väkivalta ja läheisiin liittyvät asiat: Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana 22 19 Kokenut seksuaalista väkivaltaa joskus tai toistuvasti 15 14 Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana 20 19 Läheisen alkoholin käyttö aiheuttanut ongelmia 15 14 Ei yhtään läheistä ystävää 11 9 Perhe ei syö yhteistä ateriaa iltapäivällä tai illalla 53 54 Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana 8 12 34 38 35 42 Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 40 38 0 10 20 30 40 50 60 Lappi 2010-2011 Lappi 2013 Yli 50 prosenttia vastaajista ei syö yhteistä ateriaa perheen kanssa iltapäivällä tai illalla. ja 34 prosentin osalta, vanhemmat eivät tiedä yläasteikäisen lapsena viikonloppuiltojen viettopaikkaa. Fyysistä uhkaa vuoden aikana oli kokenut 19 prosenttia vastaajista ja seksuaalista väkivaltaa joskus tai toistuvasti 14 prosenttia vastaajista. Noin joka viidennellä vastaajista oli toistuvasti rikkeitä vuoden aikana. Vailla läheistä ystävää olevien osuus oli laskenut 11:sta 9 prosenttiin ja keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa pudonneet 4 prosentilla edelliseen kyselyyn verrattuna. 26

Kouluun ja opiskeluun liittyviä indikaattoreita: Ei tiedä miten voi vaikuttaa koulun asioihin Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Vaikeuksia opiskelussa Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa Koulun työilmapiirissä ongelmia Koulutapaturma lukuvuoden aikana Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 10 8 8 7 35 33 36 30 25 28 24 24 23 40 47 44 55 61 0 10 20 30 40 50 60 70 Lappi 2010-2011 Lappi 2013 55 prosenttia yläasteen 8. ja 9. luokkalaisista kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että koulun fyysisissä työoloissa oli puutteita. 44 prosenttia ei tiennyt, miten voisi vaikuttaa koulun asioihin ja 36 prosenttia piti koulutyöhön liittyvää työmäärää liian suurena. 33 prosentilla oli myös vaikeuksia opiskelussa. Koulusta lintsaajien määrä oli vähentynyt edelliseen kyselyyn verrattuna 2 prosenttia ja koulukiusattuna vähintään kerran viikossa oli 7 prosenttia vastaajista, kiusattuna olleiden määrä oli laskenut yhden prosentin verran. Koulun työilmapiirissä oli ongelmia 24 prosentin mielestä ja 25 prosenttia vastaajista ei kokenut tulevansa kuulluksi koulussa. Koulutapaturmien määrä oli lähes ennallaan edelliseen kyselyyn verrattuna, koulutapaturma oli sattunut lukuvuoden aikana 23 prosentille vastaajista. 27

Ruokailuun ja terveydentilaan liittyviä indikaattoreita: Ei syö koululounasta päivittäin Ei syö aamupalaa joka arkiaamu Ylipaino Hakenut apua masentuneisuuteen ammattiauttajalta Koulu-uupumus Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus Päänsärkyä viikoittain Niska- tai hartiakipuja viikoittain Väsymystä lähes päivittäin Päivittäin vähintään kaksi oiretta Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi 17 18 18 13 13 14 12 17 16 19 18 19 17 23 30 32 36 33 29 29 43 41 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Lappi 2010-2011 Lappi 2013 Koululounaan väliin jättävien määrä oli noussut vuoden 2010-2011 kyselyyn verrattuna 2 prosenttia, joka kolmas oppilas jätti koululounaan syömättä. Myös aamupalan syömättä jättävien määrä oli korkea, yli 40 prosenttia vastaajista. Ylipainoisten määrä (18 %) oli kuitenkin lisääntynyt edelliseen kyselyyn verrattuna. Koulu-uupumusta esiintyi 13 prosentilla vastaajista ja kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta 12 prosentilla. 18 prosenttia oli hakenut apua masentuneisuuteen ammattiauttajalta. Viikoittaisesta pääsärystä ja niska- tai hartiakivuista kärsi kolmannes vastaajista ja 17 prosenttia koki yleisen terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. 28

Avunsaanti koulussa, päihteet, nukkuminen ja ruutuaika: Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta Vaikea päästä koulupsykologin vastaanotolle Vaikea päästä koulukuraattorin vastaanotolle Vaikea päästä koululääkärin vastaanotolle Vaikea päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa Tupakoi päivittäin Nukkuu arkisin alle 8 tuntia Ruutuaika arkipäivisin 4 tuntia tai enemmän 12 9 15 13 6 7 16 12 16 11 34 27 30 30 23 24 41 41 58 54 0 10 20 30 40 50 60 70 Lappi 2010-2011 Lappi 2013 Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että koulupsykologin vastaanotolle pääsy on vaikeaa ja 41 prosentin mielestä samoin oli koululääkärin vastaanotolle pääsyn kanssa. Koulukuraattorin vastaanoton osalta tätä mieltä oli 27 prosenttia ja kouluterveydenhoitajan kohdalla 13 prosenttia. Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutteesta kärsivien osuus oli kuitenkin pienentynyt 12 prosentista 9 prosentin osuuteen. Laittomia huumeita oli kokeillut 7 prosenttia vastaajista, tässä on yhden prosentin nousu edelliseen kyselyyn verrattaessa. Humalahakuinen juominen oli vähentynyt 4 prosenttia ja päivittäin tupakoivien osuus 5 prosenttia. Noin joka kolmas vastaaja nukkui arkisin alle 8 tuntia yössä ja joka neljäs vietti ruudun ääressä 4 tuntia tai enemmän. 29

KUNTAKYSELY NUORTEN PALVELUISTA LAPISSA 2013 Nuorisolain (72/2006) 7 :ssä määritellään kunnan nuorisotyöhön ja politiikkaan liittyvät nuorten palvelut seuraavasti: Kunnan nuorisotyöhön ja politiikkaan kuuluvat nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, tieto- ja neuvontapalvelut, nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta, nuorten ympäristökasvatus, etsivä nuorisotyö sekä tarvittaessa nuorten työpajapalvelut tai muut paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivat toimintamuodot. Lapin kunnille marraskuussa 2013 lähetetystä kyselystä jätettiin pois etsivä nuorisotyö, työpajatoiminta ja nuorten tieto- ja neuvontapalvelut, koska näistä oli kerätty tietoa muulla tavoin. Kysely osoitettiin kuntien nuorisotyöstä vastaaville viranhaltijoille, ja kaikista Lapin 21 kunnasta saatiin vastaukset. 30

Nuorisotoimen työntekijät, käyttömenot ja ostopalvelut Lapissa 2013 Nuorisotoimessa vakituisesti työskenteleviä oli yhteensä 64 henkilötyövuotta. Suora keskiarvo henkilötyövuosissa oli 3 henkilötyövuotta, mutta 13 kunnassa jäätiin tämän alle. Neljän kunnan osalta vakituisia löytyi alle yhden henkilötyövuoden verran. Määräaikaisesti työskenteleviä oli vuonna 2013 yhteensä 48 henkilötyövuotta. Kaikista nuorisotoimessa työskentelevistä 64 prosenttia oli naisia. Vuoteen 2008 verrattuna henkilötyövuodet olivat lisääntyneet 48 henkilövuodella eli kasvua viiden vuoden aikana oli 76 prosenttia. Vuoden 2002 tilanteeseen verrattuna työntekijöiden määrä oli lähes sama. Nuorisotoimessa työskentelevät (HTV) HTV 110 87 63 111 2002 2006 2008 2013 Kuntien käyttömenot nuorisotoimessa (sisältävät palkat, mutta ei investointeja) olivat yhteensä 5.736.665,46 euroa. Keskiarvo käyttömenoissa oli 273.174,55 ja mediaani 166.038,00 euroa. Kasvua vuoteen 2008 verrattuna oli 26 prosenttia ja vuoteen 2002 verrattuna 86 prosenttia. Nuorisotoimen käyttömenot Lapin kunnissa Käyttömenot 4890000 4548832 5736665 3080470 2002 2005 2008 2013 31

15 kuntaa ilmoitti käyttävänsä ostopalveluita oman tuotannon lisäksi. Yleisimmät ostettavat palvelut olivat tapahtumien ja kerhotoiminnan järjestäminen sekä siivouspalvelut. Kaksi kuntaa osti myös etsivän nuorisotyön palvelut ja yksi kunta nuorten työpajatoiminnan. Nuorisotiloja Lapin kunnista löytyy 48 kappaletta. Tilojen yhteenlaskettu neliömäärä on 11.953 neliömetriä. Jokaisesta kunnasta löytyy vähintään yksi nuorisotila. 15 kunnan nuorisotilat vastaavat kooltaan ja määrältään hyvin tai erinomaisesti tarvetta, viiden kunnan osalta tyydyttävästi ja yhden kunnan osalta huonosti. Nuorisotilat (kpl) 51 Nuorisotilat (kpl) 48 46 46 2002 2006 2008 2013 Nuorisotilojen kunto, varustus ja palvelutaso on vähintään tyydyttävä kaikissa kunnissa. Miten arviosi mukaan nuorisotilojen kunto, varustus ja palvelutaso vastaavat tarvetta? Huonosti Tyydyttävästi Hyvin Erinomaisesti 0 2 4 6 8 10 12 14 32

Nuorisotilojen aukioloajoissa on kuntakohtaista vaihtelua. Kahdessa kunnassa tilat ovat avoinna joka päivä, ja muissa yleisimmät aukiolopäivät ovat tiistai-lauantai välisenä aikana. Toimintamuodoista tiloissa yleisimpiä ovat avoin nuorisotalo- harrastus- ja kerhotoiminta sekä tieto- ja neuvontapalvelut. Muina toimintamuotoina mainittiin mm. perhe- ja iltakahvila, Tyttö- ja maahanmuuttajatyö sekä kansalaisopiston musiikkikurssit. Mitä toimintamuotoja nuorisotiloilla on? Muuta, mitä? Nuorisokahvila Kokous- ja järjestötoimintaa Tieto- ja neuvontapalvelua Harrastus- ja kerhotoimintaa Avointa nuorisotalotoimintaa 0 5 10 15 20 25 Kunnan omia leirikeskuksia löytyy vain Rovaniemeltä, Kolarista ja Pellosta ja ne ovat palveluja varustetasoltaan sekä kooltaan ja kunnoltaan tyydyttävästi-kiitettävästi tarpeiden mukaiset. 33

Harrastustoiminnan järjestäminen Lapin kunnissa 2013 Harrastustoiveita on kunnissa kartoitettu 2008 2013 välillä, vain kahdessa kunnassa kartoitusta ei ollut tehty tai sen ajankohdasta ei ollut tietoa. Kuntien järjestämä harrastustoiminta on monipuolista, yleisimmät harrastusmuodot ovat liikunta, musiikki, vapaa toiminta ja kädentaidot. Millaista harrastustoimintaa kunta järjestää nuorille tai millaisen harrastustoiminnan järjestämistä kunta on mahdollistamassa? Liikunta Musiikki Monitoimikerhot (ei yhtä selkeää teemaa, Kädentaidot Kotitalous Taide (kuvaamataito, kirjallisuus, valokuvaus, Skeittaus Luonto (esim. metsästys ja kalastus) Media Tietotekniikka Muu, mikä? Moottorikerhot (autot, moottorikelkat, tai - 0 5 10 15 20 25 Arviointi kunnan harrastusmahdollisuuksista 2013 Erinomaiset Hyvät Tyydyttävät Huonot 0 % 5 % 24 % 71 % 34

Kuntien harrastusmahdollisuudet olivat 15 kunnassa hyvät, 5 kunnassa tyydyttävät ja yhdessä kunnista erinomaiset. Yksikään kunnista ei arvioinut alueensa nuorten harrastusmahdollisuuksia huonoiksi. Vapaissa kommenteissa tuli esille pitkät välimatkat ja niiden aiheuttama epätasaarvoisuus mahdollisuuksissa harrastaa. Monialaisen yhteistyön myötä oli kunnissa kuitenkin löytynyt lisää harrastusmahdollisuuksia ja järjestöjä toivottiinkin mukaan tehokkaammin. Myös ohjaajien koulutus ja laadun parantaminen tuli esille. Lisätiloja toivottiin lähinnä liikuntapainotteiseen harrastustoimintaan. KEHITETTÄVÄÄ LAATU OHJAAJIEN KOULUTUS TILOJEN KUNNON PARANTAMINEN PIENTEN KYLIEN ASEMAN PARANTAMINEN, HARRASTUSTOIMINTA KESKITTYY KUNTAKESKUKSIIN LISÄTTÄVÄÄ LIIKUNTATILAT TILOJA BÄNDITOIMINTAAN VALOKUVAUSKERHO ILMAISUTAITEEN KERHOT SKEITTIPAIKKA MUUTA KULJETUSTEN JÄRJESTÄMINEN JÄRJESTÖT MUKAAN TEHOKKAAMMIN MONIALAINEN YHTEISTYÖ LISÄÄ HARRASTUSTOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIA 35

Nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tuki kunnissa 2013 Lapin kunnissa toimii 87 nuorisoyhdistystä ja 20 muuta nuorisoryhmää. Kuntien nuorisotoimet myönsivät avustuksia nuorisoyhdistyksille ja ryhmille yhteensä 149.040,00 euroa ja kunnanhallitukset 46.127, 00 euroa. Rahallisen avustuksen lisäksi kunnat tukivat nuorisoyhdistyksiä ja ryhmiä antamalla tiloja ja varusteita ilmaiseksi käyttöön tai vuokraamalla niitä ja järjestämällä ohjaajille koulutuksia. Nuorisoyhdistykset ja muut nuorisoryhmät 201 163 142 107 2002 2005 2008 2013 Nuorisoyhdistysten määrä on laskenut jokaisena kyselyvuonna. Vuoteen 2002 verrattuna kunnissa toimivien nuorisoyhdistysten ja -ryhmien määrä oli laskenut 94:llä ja verrattuna vuoteen 2008 laskua oli 35 yhdistyksen/ryhmän verran. Avustukset nuorisoyhdistyksille ja muille nuorisoryhmille 193 253 185 282 195 167 128 835 2002 2005 2008 2013 Nuorisotoimen ja kunnanhallitusten avustusten yhteismäärä on nyt euromääräisesti samalla tasolla kuin vuonna 2002. Yhdistysten/ryhmien saama euromäärä on suhteessa kaksinkertaistunut vuoteen 2002 verrattuna, koska saajien määrä on puolittunut. 36

Kansainvälinen nuorisotoiminta, monikulttuurisuus ja erityisryhmät Kansainvälisiä yhteyksiä oli vuonna 2013 ollut 12 kunnalla. Eniten yhteistyötä oli Ruotsin, Venäjän, Norjan ja Italian kanssa. Erillinen määräraha kansainväliselle toiminnalle oli varattu viidessä kunnassa ja suuruusluokka oli 3.000 9.000 euroa. Kansainväliset yhteydet/maat 2013 7 1 1 1 1 1 1 2 2 2 3 3 4 Yhteistyö oli EU:n nuorisotoimintaohjelman avustuksella tapahtuvaa, lähialueyhteistyötä ja ystävyyskuntatoimintaa. Näiden lisäksi yhdessä kunnassa oli käytetty stipendiaattiohjelmaa Suomea Suomessa. Minkälaista kansainvälinen yhteistyö on ollut? EU:n nuorisotoimintaohjelman avustuksella tapahtuvaa Lähialueyhteistyötä (naapurimaiden kanssa) Ystävyyskuntatoimintaa Muuta, mitä? 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 37

Kansainvälinen toiminta oli sisältänyt nuorten vaihtoja sekä harjoittelija- ja asiantuntijavaihtoja. Näiden lisäksi mainittiin osallisuuden edistäminen, mediatyö sekä rock-tapahtumat bändivaihtoineen, koululaisvierailut, kulttuurivaihto, yhteiset tapahtumat, koulutus ja ystävyyskuntatoiminta. Mitä kansainvälinen toiminta on sisältänyt? Nuorten vaihtoja Muuta, mitä? Harjoittelijavaihtoja Asiantuntijavaihtoja Kerhotoimintaa 0 2 4 6 8 10 Valtaosassa Lapin kunnista ei erityisryhmiä tai monikulttuurisuutta ole erityisesti huomioitu kunnan toiminnassa. Osassa kuntia maahanmuuttajia/erityisryhmiä on vähän ja he ovat mukana normaalissa nuorisotoiminnassa ilman tarvetta erilliseen panostukseen. Kaikki ovat tasa-arvoisia ja kaikki kunnan toiminta on avointa kaikille. Monikulttuuristen sekä erityisryhmien huomioiminen Lapin kunnissa ei huomioitu erityisesti 12 tarvittaessa 4 saamelaisuus sosiaali- ja terveys-, koulu- ja nuorisotoimi tekevät 2 2 erityislasten liikuntakerho pienryhmä ja tukihenkilötoiminta sekä perhetyö maahanmuuttajat kunnan kotouttamisohjelman 1 1 1 38

Nuorten vaikuttajaryhmät Lapin kunnissa 2013 19 Lapin kunnassa on aktiivisesti toimivia nuorten vaikuttajaryhmiä. Yleisimmät ryhmät ovat nuorten valtuusto ja nuorisoneuvosto. Muita ryhmiä olivat esim. oppilaskunnat ja tukioppilaat. Nuorten vaikuttajaryhmien toimintatavat olivat moninaiset ja vaihtelivat suuresti kuntien välillä. Allaolevaan kuvioon on koottu toimintatapoja. Ensimmäinen kuvio sisältää yhteistyötapoja kuntasektorin kanssa ja toinen vaikuttajaryhmän kokoontumisiin ja esilläoloon tms. liittyviä toimintatapoja. Kunnallinen vaikuttaminen aloitteet, esitykset ja lausunnot avustusten haku ja määrärahojen jako lautakunta- ja työryhmäedustukset valtuustoseminaari nuorisopoliittisen ohjelman laatiminen kärkihankelistan laatiminen edustus ohjaus- ja palveluverkostossa edustus nuorisotakuuryhmässä strategioiden laatimiseen osallistuminen Muu toiminta kokoukset ja tapahtumat keskustelutilaisuudet ja muut tapaamiset tiedonvälitys vaalien järjestäminen yhteistyö muiden nuorten vaikuttajaryhmien kanssa yli kunta/valtakunnan rajojen osallistuminen seminaareihin ja koulutuksiin kansainvälinen toiminta (vaihdot) eduskuntavierailut adressit päättäjille/ministereille 39

Nuorisotyön palvelut Lapin kunnissa 2013 Nuorisotyön palvelut on pääsääntöisesti järjestetty hyvin Lapin kunnissa. Seitsemässä kunnassa palvelut arvioitiin tyydyttäviksi. Hyvinä tai erinomaisina kuntiensa palveluita piti 14 Lapin kuntaa. Yksikään kunnista ei arvioinut palveluitaan huonoiksi. Miten nuorisotyön palvelut on mielestäsi järjestetty kunnassa? 2013 2008 Huonosti Tyydyttävästi Hyvin Erinomaisesti 0 0 1 2 7 8 12 12 Lapin kuntien nuorisotyön palveluiden kehittämistoiveet vaihtelivat lähinnä kunnan sijainnin ja sen kyläverkoston laajuuden/hajanaisuuden mukaan. Harvaanasutuilla seuduilla on kunnalla huonommat mahdollisuudet tarjota tasapuolisia palveluita kaikille. Tilanteen parantamiseksi toivottiin enemmän yhteistyötä järjestöjen kanssa. Resurssipula ja etenkin henkilöstön osalta vaihtuvuus/määräaikaisuudet koettiin toiminnan kestävän kehittämisen suurimmiksi ongelmiksi. Toimintamäärärahoihin ja muun toiminnan rahoittamiseen kaivattiin korotuksia. Harvaan ja hajallaan asuvien nuorten huomioiminen Syrjäkylien osallistumisaktiivisuutta ja - mahdollisuutta lisättävä Nuorisotilojen kunto, laatu ja monipuolisuus Painopiste ala- ja yläkouluikäisiin Isot linjaukset tehtävä ajoittain Sopimusohjausjärjestemässä hiottavaa Nuoret saatava pysymään/palamaan kuntiin opintojen jälkeen Mitä kehitettävää? RESURSSIT! Henkilöstö (vakinaistaminen, koulutus) Varsinaisten toimintamenojen määrärahojen lisäys Muun toiminnan lisärahoitus Olla ajassa mukana ja haasteiden tasalla Toiminnan näkyvyyden parantaminen Yhteistyötä järjestöjen kanssa 40

KYSELY LAPIN KUNTIEN NUORILLE 2014 Tämän kyselyn avulla Lapin aluehallintoviraston nuorisotoimi kartoitti nuorten mielipiteitä kuntien nuorille tarjoamista palveluista. Kyselyssä oli mukana osin samoja kysymyksiä, joita kysyttiin kuntien nuorisotoimilta 2013. Vastauksilla haettiin palveluiden käyttäjien mielipidettä kuntien tarjoamista palveluista. Lisäksi haluttiin kartoittaa nuorten kannalta puuttuvia/toivottuja palveluita. Kunnat saavat oman alueensa koosteen, jota voivat hyödyntää palveluidensa kehittämisessä. Vastauksia saatiin 13 kunnasta. Suurimmat vastaajamäärät Muonio Inari Ylitornio Tornio Simo 52 50 116 145 164 Maakunnalliseen kyselyyn vastasi 558 nuorta. Muonion kunnan nuorisotoimi oli tehnyt vuoden 2013 lopulla oman kyselyn alueensa nuorille ja siihen oli vastannut 131 nuorta. Tästä syystä Muoniolle räätälöitiin kyselyä niin, ettei siinä ollut samoja kysymyksiä, joita oli ollut heidän omassa kyselyssään. Muonion kyselyn vastaukset on liitetty soveltuvin osin koko maakunnan vastauksiin. Suurin osa kyselyyn vastanneista (78 %) oli peruskoulun yläasteella ja iältään 13 15 vuotiaita. Vastauksia saatiin lähes yhtä paljon tytöiltä ja pojilta. Vastaajien ikä >18 17 16 15 14 13 12 11 8 8 30 29 52 110 133 136 41

Nuorisotilat Vastaajista 65 prosenttia ilmoitti käyttävänsä kuntansa nuorisotiloja ja heistä 93 prosentin mielestä tilat ovat hyvät ja käyttökelpoiset nuorille. Kritiikkiä annettiin lähinnä tilojen pienuudesta, epäviihtyisyydestä ja tekemisen puutteesta. Yhdessä vastauksessa mainittiin myös esteettömyyden huomiotta jättäminen pyörätuolilla liikkujaa ajatellen. Ne vastaajat, jotka eivät käyttäneet nuorisotiloja, mainitsivat useimmiten syyksi sen, että ne ovat liian kaukana tai aika ei riitä nuorisotiloilla käyntiin. Kuntien nuorisotyöstä vastaavista 57 prosenttia arvioi tilojen kunnon, varustuksen ja palvelutason vastaavan tarvetta eli nuorten arvio tiloista oli hieman positiivisempi. Nuorisotilojen aukioloaikoihin oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä, 18 prosentin mielestä tilat olivat avoinna liian harvoin tai menivät kiinni liian aikaisin illalla. 75 prosenttia nuorisotilojen käyttäjistä oli tyytyväisiä myös järjestetyn ohjatun toiminnan määrään. Vapaissa kommenteissa kaivattiin useimmiten lisää diskoja, tapahtumia, reissuja ja vapaamuotoista yhdessä tekemistä ja olemista. Harrastusmahdollisuudet kunnassa Hieman alle puolet vastaajista oli sitä mieltä, että oman kunnan harrastusmahdollisuudet ovat hyvät/erinomaiset. Kolmasosan mielestä ne olivat tyydyttävät ja huonoina harrastusmahdollisuuksia piti 13 prosenttia vastaajista. Avoimissa vastauksissa toivottiin enemmän ja monipuolisempia harrastusmahdollisuuksia. Toiveet liittyivät lähinnä erilaisten liikuntalajien, musiikin ja tanssin harrastamiseen. Nuorisotyöstä vastaavista 75 prosenttia piti harrastusmahdollisuuksia hyvinä tai kiitettävinä ja 25 prosenttia tyydyttävinä. Harrastusmahdollisuuksia arvioitaessa olivat nuoret siis huomattavasti useammin tyytymättömiä verrattaessa nuorisotyöstä vastaavien arvioon. Minkälaiset ovat nuorten harrastusmahdollisuudet kunnassasi? Erinomaiset Hyvät Tyydyttävät Huonot 13 % 9 % 33 % 45 % 42

Nuorisotoimen tarjoamien palveluiden tunnettuus Kuntien nuorisotoimien palveluista tutuimpia nuorille olivat toimintatilat ja kunnan tarjoamat harrastusmahdollisuudet. Etsivä nuorisotyö on myös tullut nuorille tutuksi, sillä yli 60 prosenttia vastaajista tiesi kunnastaan löytyvän tämän palvelun. Toimintatilat (liikuntatilat, nuorisotilat tms.) Harrastusmahdollisuudet Etsivä nuorisotyöntekijä Työpaja Tieto- ja neuvontapalvelut Kansainvälinen toiminta Monikulttuurinen toiminta Joku muu, mikä 0 100 200 300 400 500 Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että heidän tunnistamansa palvelut oli kunnassa järjestetty hyvin (62 %) tai tyydyttävästi (23 %). Erinomaisina palveluita piti 11 prosenttia ja huonoina 4 prosenttia vastaajista. Miten edellä valitsemasi nuorisotyön palvelut on mielestäsi järjestetty kunnassasi? Hyvin Tyydyttävästi Erinomaisesti Huonosti 0 50 100 150 200 250 300 350 43

Nuorten vaikuttaminen kunnassa 15 prosenttia vastaajista oli osallistunut nuoria koskevien asioiden valmisteluun kunnassa oppilaskunnan, nuorisovaltuuston tai neuvoston tai tukioppilastoiminnan kautta. Vastaajista 9 prosenttia kuului tällä hetkellä johonkin kunnan alueella toimivaan nuorisoyhdistykseen tai nuorisoryhmään. 20 prosenttia vastaajista kuului tai oli kuulunut johonkin nuorten vaikuttajaryhmään kunnassa ja yleisin ryhmä oli oppilaskunta tai nuorisovaltuusto. Vaikuttajaryhmän tavoitteina tai saavutuksina mainittiin useimmiten tapahtumien järjestäminen, kiusaamisen vähentäminen, ilmapiirin ja fyysisten olojen parantaminen sekä erilaiset hankinnat. LaNuti Kyselyssä kartoitettiin nyt myös ensimmäistä kertaa nuorten tuntemusta Lapin tieto- ja neuvontapalvelu LaNutista. Käytetyimmät palvelut olivat oman kunnan sivusto (20 %) ja ajankohtaista/uutiset osio (10 %). Yli 50 prosenttia vastanneista ei kuitenkaan ollut käyttänyt LaNutia lainkaan ja vain 16 % oli käynyt LaNutin facebook-sivulla. Mitä Lanutista löytyviä palveluita olet käyttänyt: En ole käyttänyt LaNutia Oman kunnan sivusto Ajankohtaista/uutiset Nuorten vaikuttajien sivusto Linkit muihin palveluihin Tietopalvelut (esim. asevelvollisuus, asuminen, oikeudet, opiskelu ja Muu, mikä? 0 50 100 150 200 250 300 44

MITÄ ON ETSIVÄ NUORISOTYÖ? Etsivä nuorisotyö on erityisnuorisotyötä, jonka tavoitteena on olla läsnä nuorten keskuudessa ja tarjota mahdollisuus turvalliseen ja luottamukselliseen aikuiskontaktiin. Etsivä nuorisotyö etsii nuoren kanssa ratkaisuja nuoren pulmiin ja kysymyksiin ja auttaa nuorta saavuttamaan tarvitsemansa palvelut. Etsivän työn ensisijaisena tehtävänä on auttaa alle 29-vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella tai jotka tarvitsevat tukea saavuttaakseen tarvitsemansa palvelut. Etsivä nuorisotyö tarjoaa nuorelle varhaista tukea, jos nuori sitä itse haluaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää tukea etsivää nuorisotyötä tekevien työparien palkkaamiseen. Vuonna 2012 valtionavulla tuettua etsivää nuorisotyötä teki yli 340 henkilöä 279 kunnassa ympäri Suomen. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2012.) Nuorisolakia uudistettiin 1.1.2011 ja tuolloin lakiin säädettiin myös muutos kunnissa tehtävästä etsivästä nuorisotyöstä. Kuntia ei kuitenkaan velvoiteta järjestämään etsivää nuorisotyötä vaan kunnat järjestävät sitä omien tarpeidensa mukaan. Etsivän nuorisotyön tehtävät ja niiden toteuttaminen kunnissa on määritelty Nuorisolain 7 b pykälässä. Etsivät nuorisotyöntekijät pitävät yhteyttä nuoriin ja tapaavat heitä nuorten ajanviettopaikoissa, kauppakeskuksissa, tapahtumissa, kodeissa ja internetissä. Aktiivista etsintää he kohdistavat erityisesti niihin nuoriin, joilla on vaikeuksia omaaloitteisesti saavuttaa tai sitoutua julkisen sektorin palveluihin. Moni nuori ei välttämättä tiedosta tai koe tarvitsevansa apua tai hän ei tiedä minkälaista apua ja palveluita olisi tarjolla. Tavoitettuaan nuoren etsivä nuorisotyö pyrkii auttamaan nuorta suunnittelemaan elämänkulkunsa vahvistamista olemalla nuoren tukena oikeiden palveluiden etsimisessä, niihin hakeutumisessa ja niissä selviämisestä. Tarkoituksena on auttaa nuorta saavuttamaan sellaiset palvelut ja muu tuki, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Etsivän nuorisotyön apua voi pyytää nuori itse, hänen vanhempansa tai ne viranomaiset, joiden palveluiden piiristä nuori on lipumassa pois. Apua voi pyytää myös nuoren kaverit. Nuoren osalta etsivä nuorisotyö perustuu aina vapaaehtoisuuteen. (Aaltonen 2011, 41-43.) 45

Alla olevassa kuviossa on esitetty viranomaiset ja tilanteet, joita koskee nuoren yhteysja yksilöintitietojen luovutusvelvollisuus hänen kotikuntansa etsivää nuorisotyötä varten. OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄLLÄ nuoresta, joka ei ole sijoittunut perusopetuksen päättymisen jälkeisiin opintoihin KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄLLÄ alle 25-vuotiaasta nuoresta, joka keskeyttää opinnot ammatillisessa koulutuksessa tai lukiokoulutuksessa PUOLUSTUSVOIMILLA TAI SIVIILIPALVELUSKESKUKSELLA alle 25-vuotiaasta nuoresta, joka vapautetaan varusmies- tai siviilipalveluksesta palveluskelpoisuuden puuttumisen takia tai joka keskeyttää palveluksen. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi 2013 etsivään nuorisotyöhön valtionavustuksina yhteensä 11 962 750 euroa. Valtionavustusta sai 212 hakijaa. Määrärahalla on tuettu 398 etsivän nuorisotyön työntekijän palkkaus-, koulutus- ja työohjauskuluja. Seuraavan sivun karttaan on merkitty keltaisella ne kunnat, joissa on ollut valtionavulla tuettavaa etsivää nuorisotyötä vuonna 2013. 46

ETSIVÄ NUORISOTYÖ LAPISSA 2012 Etsivää nuorisotyötä tekevät kunnat ja etsivät nuorisotyöntekijät Organisaatio Seutukunta Etsivien määrä Inarin kunta Pohjois-Lappi 3 Kemijärven kaupunki Itä-Lappi 2 Kemin kaupunki Kemi-Tornio 1 Keminmaan kunta Kemi-Tornio 3 Kittilän kunta Tunturi-Lappi 2 Kolarin kunta Tunturi-Lappi 1 Muonion kunta Tunturi-Lappi 2 Pelkosenniemen kunta Itä-Lappi 1 Posion kunta Itä-Lappi 1 Rovaniemen kaupunki Rovaniemi 6 Sallan kunta Itä-Lappi 1 Simon kunta Kemi-Tornio 2 Sodankylän kunta Pohjois-Lappi 1 Tervolan kunta Kemi-Tornio 1 Tornion kaupunki Kemi-Tornio 2 Utsjoen kunta Pohjois-Lappi 1 Ylitornion kunta Torniolaakso 1 yhteensä 31 Vuonna 2013 etsivää nuorisotyötä tehtiin lähes kaikissa Lapin kunnissa, vain Savukoskella ja Pellossa ei ollut etsivien toimintaa. Etsivien nuorisotyöntekijöiden määrä kunnissa nousi vielä vuoteen 2011 asti, mutta on nyt hieman laskenut edellisvuodesta. Määrään voi vaikuttaa myös laskentatapa ja työntekijöiden vaihtuvuus. Vuosi Etsivät / LAPPI 2008 6 2009 10 2010 18 2011 38 2012 31 Keskimääräinen työkokemus Lapin etsivillä nuorisotyöntekijöillä on 10,5 vuotta ja 62 prosentilla heistä oli vähintään ammattikorkeakoulututkinto. 48

Akselin otsikko Etsivä nuorisotyö / yhteydenotot 2009-2012 Etsivässä nuorisotyössä käytetään termejä oltu yhteydessä ja tavoitettu. Yhteydessä ololla tarkoitetaan sitä, että nuoreen on saatu yhteys puhelimitse, henkilökohtaisesti tapaamalla tai muulla tavalla. Yhteydessä Lappi/Koko maa 2009-2012 21000 19000 17000 15000 13000 11000 9000 7000 5000 3000 1000-1000 2009 2010 2011 2012 Lappi 207 418 938 1644 koko maa 8200 10968 15054 20408 Etsivät ottivat yhteyttä 20 prosenttiin kaikista 15-vuotiaista lappilaisnuorista. 16 20- vuotiaiden osalta yhteydenottoprosentti oli 7, 21 25 vuotiaissa 4 prosenttia ja 26 28 vuotiaissa 1 prosentti kaikista ikäluokan nuorista. Etsivien yhteydenotot nuoriin Lapissa ovat kaksinkertaistuneet vuosittain 2009 2011 välisenä aikana. Vuonna 2012 yhteydenottojen kasvuprosentti hieman laski, mutta oli vieläkin 75 prosenttia enemmän kuin vuonna 2011. Koko maan osalta kasvuprosentti edelliseen vuoteen verrattuna 2009 2011 oli 36 prosentin luokkaa ja voimakkaampi nousu, 68 prosenttia tapahtui 2011 2012. Yhteydenottojen nouseva trendi kertoo etsivän nuorisotyön kasvaneesta tunnettuudesta ja toiminnan vakiintumisesta. Uusi palvelu nuorille tulee vuosi vuodelta tutummaksi ja käytetymmäksi, eri verkostot oppivat hyödyntämään etsivän nuorisotyön mahdollisuuksia ja itse etsivät ovat löytäneet sopivia toimintatapoja alueellaan. 49

Yhteydessä ikäryhmittäin 2012 Yhteydessä ikäryhmittäin 2012-15v 16-20v 21-25v 26-28 Lappi 24 % 47 % 24 % 5 % Koko maa 7 % 64 % 23 % 3 % Lapissa, samoin kuin koko maan vertailussa, yhteydenotoista 70 prosenttia kohdistui alle 20 vuotiaisiin nuoriin. Lapin osalta 24 prosenttia yhteydenotoista kohdistui alle 15 vuotiaisiin, kun taas koko maan osalta tämän ikäryhmän yhteydenotot oli 7 prosenttia. Naisten osuus oli koko maan osalta 40 prosenttia ja Lapissa 45 prosenttia. Lapissa panostus on lukujen valossa ennaltaehkäisevässä toiminnassa eli nuoriin ollaan yhteydessä jo ennen peruskoulun päättymistä. Eniten yhteistyötä tehdään peruskoulun, 2. asteen oppilaitosten, nuoriso- ja sosiaalitoimen, työhallinnon ja nuorten huoltajien kanssa. Tämä selittää myös osaltaan alle 20 vuotiaisiin kohdistunutta hyvää yhteydenottoprosenttia. 50

Etsivä nuorisotyö / tavoitetut 2008 2012 Tavoitetusta nuoresta puhutaan silloin, kun nuoren kanssa on käyty henkilökohtaista keskustelua hänen tilanteestaan. Vuonna 2010 Lapissa tavoitettiin 197 ja vuonna 2011 jo 667 nuorta, kasvua oli tuolloin n. 340 prosenttia. Vuonna 2012 tavoitettujen määrä Lapissa kasvoi 56 % edellisvuoteen verrattuna ja 1 etsivä tavoitti keskimäärin 34 nuorta. Koko maassa etsiviä nuorisotyöntekijöitä oli noin 400 ja 1 etsivä tavoitti keskiarvona 37 nuorta. 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Tavoitetut 2008-2012 Koko maa / Lappi 14614 10041 5724 3363 1999 137 158 197 667 1042 2008 2009 2010 2011 2012 Koko maa Lappi ELY-keskusten vertailussa oli kasvuprosentti tavoitettujen osalta korkein Lapissa ja Uudellamaalla, jossa vuonna 2012 kasvua oli 56 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Koko maan keskiarvo tavoitetuissa nousi 45 prosenttia. ELY-keskus 2008 2009 2010 2011 2012 muutos 2011-2012 % Lappi 137 158 197 667 1042 375 156 Pohjanmaa 478 876 1290 2327 3363 1036 145 Pohjois-Pohjanmaa 140 274 751 1104 1659 555 150 Pohjois-Savo 466 597 719 1444 1934 490 134 Uusimaa 590 989 2041 3365 5256 1891 156 Varsinais-Suomi 188 469 726 1134 1360 226 120 Koko maa 1999 3363 5724 10041 14614 4573 145 51

Tavoitetut ikäryhmittäin ja ELY-keskuksittain prosentteina: ELY-keskus - 15v. 16-20v. 21-25v. 26-28v. Lappi 23 51 22 3 Pohjanmaa 3 62 30 4 Pohjois-Pohjanmaa 4 67 25 3 Pohjois-Savo 16 57 21 3 Uusimaa 5 67 20 2 Varsinais-Suomi 1 69 26 3 Koko maa 7,00 64 24 3 Kuten yhteydenotoissa, on Lapissa korkea tavoittamisprosentti erityisesti alle 15- vuotiaiden osalta. Lapissa heidän osuus tavoitetuista oli 23 prosenttia, kun taas koko maan alle 15-vuotiaiden osuus oli vain 7 prosenttia. Muiden ikäryhmien osalta ei ole suurta eroa koko maan prosentteihin verrattuna. Sukupuolijakaumaltaan koko maan tavoitetuista 60 prosenttia oli miehiä, Lapissa vastaava luku oli 55 prosenttia. Mitä kautta nuoret tavoitettiin: Lapissa tavoitettiin 34 prosenttia nuorista oppilaitosten kautta, koko maassa oppilaitosten osuus oli 40 prosenttia. Suurin eroavaisuus Lapin ja koko maan tavoitettuihin nuoriin on Lapin korkea prosentti nuorisotyön ja työpajojen kautta tavoitettujen osalta. Lapissa tätä kautta tavoitettiin 23 prosenttia ja koko maan vastaava luku oli 8 prosenttia. Yläasteen ja ammatillisten oppilaitosten oppilashuoltoryhmään etsivät osallistuivat lähinnä kutsuttaessa. Vakituisena jäsenenä etsivistä oli 12 % yläasteen ja 23 % ammatillisen oppilaitoksen oppilashuoltoryhmissä Mitä kautta (%) LAPPI KOKO MAA Koulutuksen järjestäjät 34 40 Nuorisotyö ja työpajat 23 8 Sosiaali- ja terveystoimi, te-hallinto 21 17 Sosiaaliset verkostot(perhe, kaverit, katutyö) Nuoren oma yhteydenotto Puolustusvoimat 1 4 Muut 5 9 7 8 8 13 52

Lappi Pohjanmaa Pohjois- Pohjanmaa Pohjois-Savo Uusimaa Varsinais- Suomi Koko maa Eniten nuoria (25 %) tavoitetaan koko maan osalta 2. asteen ammatillisen koulutuksen kautta. Peruskoulun kautta tavoitettujen osuus oli 11 prosenttia, samoin nuoren oman yhteydenoton kautta tavoitettujen osuus. Sosiaalitoimen kautta tavoitetaan 10 prosenttia. Mitä kautta nuoret tavoitettiin %: Peruskoulu 6 6 11 9 18 3 11 Lukio 2 3 4 2 3 3 3 2. asteen ammatillinen koulutus 25 24 33 27 23 29 25 Nuorisotyö 19 2 3 3 2 3 4 Työpaja 5 7 3 4 4 5 5 Sosiaalitoimi 12 13 9 11 7 10 10 Terveystoimi 4 4 3 2 2 2 3 Työ- ja elinkeinohallinto 5 8 5 5 3 6 5 Puolustusvoimat (Time Out) 1 6 6 4 3 3 4 Vanhempi/vanhemmat 5 5 6 3 6 5 5 Kaverit 2 3 2 1 1 4 2 Katutyö 1 1 0,5 0,5 1 2 1 Nuoren yhteydenotto sähköisen median kautta 1 1 4 1 3 3 2 Nuoren suora yhteydenotto 7 8 5 23 11 11 11 Muuta kautta 5 8 7 5 13 11 9 53

Lappi Pohjanmaa Pohjois- Pohjanmaa Pohjois- Savo Uusimaa Varsinais- Suomi Koko maa Tavoitettujen koulutustaustat maakunnittain 2012: Koko maan tavoitetuista suurimman osan (33 %) koulutustaustana oli keskeytynyt ammatillinen perustutkinto, Lapissa heitä oli 30 prosenttia tavoitetuista. Peruskoulun suorittaneita koko maassa oli 23 prosenttia kun taas Lapissa luku oli selvästi pienempi 13 prosenttia. Samoin eroavaisuutta oli peruskoulua parhaillaan suorittavien määrässä, koko maassa heitä oli 8 prosenttia tavoitetuista ja Lapissa 23 prosenttia. Koulutustausta 2012 % peruskoulussa 22,84 5,41 9,58 18,46 4,87 3,09 8,44 peruskoulu keskeytynyt 0,58 0,86 0,18 0,67 2,19 0,59 1,19 peruskoulu suoritettu 12,57 16,89 15,85 13,75 36,55 14,26 22,88 suorittamassa lukiota 3,17 3,03 3,80 3,26 2,59 2,94 2,99 lukio keskeytynyt 2,11 3,63 4,28 1,60 4,13 5,37 3,67 lukio suoritettu 1,25 1,78 0,84 0,62 0,63 0,66 0,96 ylioppilas 2,02 2,17 3,01 1,03 1,18 2,35 1,77 suorittamassa ammatillista perustutkintoa 13,82 14,39 10,31 12,31 8,26 9,12 10,91 keskeytynyt ammatillinen perustutkinto 29,65 32,32 38,64 32,73 29,19 44,78 32,93 ammatillinen perustutkinto suoritettu 7,39 13,05 7,53 6,83 5,31 7,65 7,91 keskeytynyt alempi korkeakoulututkinto 1,06 0,56 0,96 0,16 0,29 0,51 0,49 alempi korkeakoulututkinto suoritettu 0,10 0,12 0,06 0,10 0,08 0,22 0,10 keskeytynyt ylempi korkeakoulututkinto 0,19 0,12 0,24 0,10 0,11 0,07 0,13 ylempi korkeakoulututkinto suoritettu 0,00 0,09 0,06 0,05 0,02 0,00 0,04 Muu 1,15 0,86 0,84 1,40 0,99 2,35 1,14 Lähtömaassa suoritettu koulutus /tutkinto 0,10 0,06 0,06 0,16 0,40 1,62 0,34 ei tietoa 2,02 4,64 3,74 6,77 3,23 4,41 4,11 kaikki 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 54

Tavoitettujen nuorten tilanne tavoittamisen aikaan Lapissa 2012 Tavoittamisen aikaan nuorista 28 prosenttia oli opiskelijoita, 20 prosenttia peruskoululaisia ja 18 prosenttia työttömäksi ilmoittautuneita työnhakijoita. Ei työttömäksi ilmoittautuneita oli 12 prosenttia. Nuoren tilanne tavoittamisen aikaan 2012 Lappi opiskelija peruskoulussa työttömäksi ilmoittautunut työnhakija ei työttömäksi ilmoittautunut muu/ei tietoa työssä käyvä sairaana kotona (lastenhoito) asevelvollisuus kotoutumistoimeenpiteessä eläkkeellä 27 14 9 6 3 54 109 122 190 212 296 Toimeentulo tavoitettaessa selvisi 747 nuoren osalta. Heistä 31 prosenttia oli vanhempien tuen varassa, 26 prosenttia sai opintotukea ja 20 prosenttia pitkäaikaista toimeentulotukea. 11 prosentin toimeentulona oli työttömyysturva, 6 prosentilla sairauspäiväraha, eläke, vanhempain etuus tai kotoutumistuki. Vain 5 prosenttia sai palkkaa. Nuoren toimeentulo tavoitettaessa 2012 1 % 6 % 5 % vanhempien tuki 11 % 31 % opintotuki pitkäaik. Toimeentulotuki työttömyysturva 20 % sva, eläke, v etuus kottuki palkka 26 % kuntoutustuki 55

Yhteistyön sujuminen eri organisaatioiden kanssa: Parhaiten yhteistyön arvioitiin sujuvan nuorisotoimen, nuorten työpajojen, sosiaalitoimen ja peruskoulun kanssa. Näiden kolmen vuoden keskiarvo oli välillä 4,0-4,6. Vähiten yhteistyötä oli rikosseuraamusviraston, yritysten, kelan ja puolustus-voimien kanssa, keskiarvo kolmen vuoden ajanjaksolta oli 2,8 3,5. Kolmen vuoden ajalta kaikkien yhteiseksi keskiarvoksi saadaan 3,7. 56

Avoimissa vastauksissa haasteet ja onnistumiset olivat hyvin kuntakohtaisia. Etsivä nuorisotyö on monessa kunnassa vasta hakemassa muotoaan ja asemaansa. PALVELUIDEN RAJALLISUUS PITKÄT VÄLIMATKAT TYÖHALLINNON MUUTOSPROSESSI YHTEISTYÖ ERI VERKOSTOJEN KANSSA HAASTEELLISTA MÄÄRÄAIKAISUUDET TYÖSUHTEISSA PITKÄJÄNTEISYYDEN PUUTE ETSIVIEN TUNNETUKSI TULEMINEN TYÖSKENTELYMUOTOJEN LÖYTÄMINEN YHTEISTYÖ ERI VIRANOMAISTEN KESKEN, OPON JA KURAATTORIN KANSSA SEKÄ AMMATILLISEN OPPILAITOKSEN KANSSA ETSIVIEN OMA YHTEISTYÖ JA YHTEISTYÖ TYÖPAJOJEN KANSSA, TIEDOTUS ETSIVIEN TYÖSTÄ ONNISTUNUTTA RYHMÄTOIMINNOT MATALAN KYNNYKSEN TYÖPAJATOIMINTA AVOINTILA -TOIMINTA KOMMUNIKOINNIN LISÄÄNTYMINEN KOULUN JA HUOLTAJIEN KANSSA 57

Tavoitettujen nuorten näkökulmasta listatut puuttuvat palvelut Etsivän nuorisotyön valtakunnallisista kyselyn vastauksista kerättiin yhteensä 439 puuttuvaa palvelua. Muutama vastaaja luetteli enemmän kuin 3 palvelua. Puuttuviksi palveluiksi mainittiin useimmiten koulutuspaikkojen puute tai vähäisyys. Pulaa oli mm. toisen asteen ammatillisen oppilaitosten aloituspaikoista, joustavista muodoista suorittaa toisen asteen tutkintoa, kymppiluokan tai ammattistartin puute. Toiseksi useimmiten mainittiin puutteita työpaikat/työharjoittelupaikat/työkokeilut ja kuntouttava työtoiminta. Kolmanneksi eniten mainintoja keräsi työpajapalveluiden puuttuminen kokonaan tai pajatoiminnan yksipuolisuus. Vastaajat toivoivat mm. lisää työpajapaikkoja ja monipuolisempaa työpajatarjontaa. Neljänneksi eniten puutteita mainittiin olevan mielenterveyspalveluissa. Vastaajat kertoivat mielenterveyspalveluiden olevan liian kaukana tai niihin olevan liian pitkät jonotusajat. Mielenterveyspalveluiden lisäksi vastaajat mainitsivat melkein aina samalla myös päihdepalvelut puutteellisiksi. Koulutuspaikkojen puute/vähyys: - 2. asteen ammatillinen koulutus -Kymppiluokka - Ammattistartti - Työpaikat - Työharjoittelupaikat - Työkokeilupaikat - Kuntouttava työtoiminta Puuttuvat palvelut Työpajapalvelut: - puuttuu kokonaan - pajatoiminta yksipuolista Mielenterveys- ja päihdepalvelut: - liian kaukana - liian pitkät jonotusajat Lapin osalta eniten mainintoja tuli koulutuspaikkojen (5), psykologi-, psykiatri-, terapiaja koulukuraattorin (5), mielenterveyspalveluiden (4) sekä TE-palveluiden (3) puutteesta. 58

MITÄ ON NUORTEN TYÖPAJATOIMINTA? Nuorten työpajoilla tarkoitetaan alle 29-vuotiaille, työttömille nuorille tarkoitettuja työharjoittelupaikkoja (OKM 2013). Työpaja on sosiaalinen yhteisö, jossa työskentely ja siihen liittyvät ohjaus- ja valmennuspalvelut pyrkivät parantamaan pitkään työttömänä olleiden ja syrjäytymisvaarassa olevien valmiuksia hakeutua koulutukseen, työhön tai yrittäjäksi (Hassi 2007, 11). Työpajan voidaan katsoa olevan sekä fyysinen ympäristö että moniammatillinen metodi, jonka avulla pyritään vaikuttamaan yksilön työmarkkina- ja koulutusaseman paranemiseen (Työpajatieto 2013). Työpajat ovat nuorille hyviä mahdollisuuksia elämäntaitojen kehittämiseen, aikuistumiseen, yhteisölliseen kasvuun ja työssä oppimiseen (OKM 2013). Tarkoituksena onkin pajalla sekä yksilön valmiuksien kehittäminen koulutusta ja työelämää varten että arjenhallintataitojen parantaminen. Työpajamenetelmiksi ovat vakiintuneet työvalmennus, joka tähtää työkyvyn ja osaamisen lisäämiseen, sekä yksilövalmennus, jolla tuetaan nuoren toimintakykyä ja arjenhallintaa. (Työpajatieto 2013.) Nuorten työpajoissa nuoret voivat sekä osallistua ohjattuun ja tuettuun työntekoon että tutustua eri ammatteihin ja työelämään. Nuoret pääsevät itse vaikuttamaan työpajajaksonsa sisältöön. Pajalla nuorta tukevat työ- ja yksilövalmentajat. (Nuorisotakuu 2013.) Nuorten työpajatoimintaa kuvaa hyvin termi prosessi. Nuoria, jotka ovat työpajoilla, kutsutaankin valmentautujiksi. (Hassi 2007, 15.) Yhteisöllisinä oppimisympäristöinä työpajat tarjoavat nuorille mahdollisuuden kokeilla kiinnostavan alan työtehtäviä sekä antavat nuorille mahdollisuuden selkeyttää ammatinvalintaansa. (Nuorisotakuu 2013). Työpajajaksot kestävät yleensä noin 3-6 kuukautta (Työpajatieto 2013). Ensimmäiset työpajat perustettiin Suomeen 1980-luvun alussa. Nykyään työpajat ovat kuntien, säätiöiden, erilaisten yhdistysten ja yhteisöjen ylläpitämiä. (Työpajatieto 2013; Nuorisotakuu 2013.) 59

Valtionavulla tuettuja nuorten työpajoja on 257 kunnassa eri puolilla Suomea. Noin 85 prosentissa Suomen kunnista siis löytyy ainakin yksi työpaja. Vuonna 2012 työpajoilla valmentautui yli 14 000 alle 29-vuotiasta nuorta. Nuoret hakeutuvat työpajalle esimerkiksi TE-toimiston, sosiaalitoimen, oppilaitosten, etsivän nuorisotyön tai nuorisotoimen kautta. Nuoren tulevaisuuden kannalta työpajat ovat monille nuorille tärkeitä ympäristöjä. Suurin osa nuorista työpajoilla valmentautujista löytääkin suunnan elämälleen työpajajakson jälkeen, mistä kertovat nuorten myönteiset sijoittumiset työpajajakson jälkeen. Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen kuuluu opetusja kulttuuriministeriön nuorisoyksikön toimialaan. Työpajojen rahoitus jakaantuu opetusja kulttuuriministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön kesken. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa pajatoiminnan kehittämisestä ja perusrahoituksesta. Työhallinto sen sijaan ohjaa nuoria työharjoitteluun ja työmarkkinatuella pajoille. Pajojen rahoitus koostuu ylläpitäjän osuudesta, myytävistä palveluista, myyntituloista ja erikseen myönnettävistä tulosperusteisista avustuksista. (OKM 2013.) Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa on kohdennettu yhteensä noin 60 miljoonaa euroa vuodessa nuorten työllisyyttä edistäviin toimintoihin. Työpajatoiminta kuuluu näihin toimenpiteisiin. (Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015, 47.) Nuorten työpajatoiminnan kehittämishankkeiden pajakohtaisista avustamisista vastaavat ELY-keskukset (OKM 2013). Lapissa vuodelle 2013 jaettiin opetusja kulttuuriministeriön myöntämää valtionavustusta 1 000 000 euroa 19 hakijalle. (Koonnut Simo Luukkainen ELY-keskus) Seuraavalla sivulla näkyvään karttaan on merkitty sinisellä ne kunnat, joissa on valtionavulla tuettua työpajatoimintaa vuonna 2013. 60

NUORTEN TYÖPAJATOIMINTA LAPISSA 2012 Työpajojen hallinnointi ja toiminnan ohjaus Lapissa Lapin nuorten työpajatoimintaa vuonna 2012 kuvaavat tiedot on kerätty valtakunnallisella työpajakyselyllä, jonka teki sivistystoimentarkastaja Erik Häggman Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta opetusja kulttuuriministeriön toimeksi antamana. Vastauksia kyselyyn tuli kaikkiaan 201 kpl, joista Lapin osuus oli 16 kpl. Vuonna 2012 Lapissa toimi 16 työpajaa. Joidenkin työpajojen toimialue oli yhtä kuntaa laajempi, vain Pelkosenniemi ja Savukoski olivat täysin vailla nuorten työpajapalveluja. Lapissa työpajan hallinnoija oli vakinaistanut päätöksellään 11 työpajan toiminnan. 1.3.2011 lähtien Kittilän ja Muonion työpajat siirtyivät Tunturi-Lapin Kehitys ry:n alaisuuteen. Tuosta päivästä lähtien kuntien hallinnoimien pajojen määrä putosi yhdeksään ja yhtä pajaa hallinnoi yhdistys. Säätiöiden lukumäärä pysyi samana. Muutoksen myötä Tunturi-Lapin Kehitys ry aloitti työpajatoiminnan myös Enontekiöllä. Kuntien hallinnoimat työpajat toimivat nuoriso- ja/tai vapaa-aikatoimen, sosiaali- ja/tai terveystoimen, sivistystoimen tai suoraan kunnanhallituksen alaisuudessa. Lapin työpajoista kahdessa ei toiminut ohjaus- tai johtoryhmää vuonna 2012. Yleisimmin ohjausryhmissä oli nuorisotoimen, sosiaali- ja terveystoimen, sivistystoimen ja paikallisen TE-toimiston edustus. Nuorten tai valmentautujien edustusta ei ollut yhdelläkään pajalla tänä vuonna. Valmentautujat eivät juurikaan osallistuneet ohjausryhmätoimintaan. Heitä kuultiin päivittäisessä toiminnassa, tiimi-, paja- ja viikkopalavereissa sekä kehityskeskusteluissa. Heidän mielipiteet ja toiveet huomioitiin mahdollisuuksien mukaan kurssitoiminnan suunnittelussa ja työpisteen ja tehtävien valinnassa. Lapin työpajoista 14 oli tehnyt toimintasuunnitelmansa vuodelle 2013 ja kahdessa toimintasuunnitelma oli vireillä. Kehittämissuunnitelma tai strategia oli valmis 12 työpajassa, 3 työpajassa suunnitelma oli vireillä ja yhden työpajan osalta asia oli vielä avoin ostopalvelusopimusten uusimisen vuoksi. Kuntien hallinnoimien pajojen kehittämissuunnitelmista kuusi oli hyväksytty kunnan luottamuselimissä. Näistä kolme oli hyväksytty kunnanvaltuustossa ja kolme lautakunnassa. Säätiöiden pajojen kehittämissuunnitelmista neljä oli hyväksytty yhdistyksen tai säätiön hallituksessa. Kehittämissuunnitelman tai -strategian toimeenpanoa arvioitiin useimmiten työpajan ohjaus/johtoryhmässä tai henkilöstön toimesta itsearviointina. 62

Lapissa toimivat nuorten työpajat: Kunta Inari Posio Tervola Simo Sodankylä Salla Rovaniemi Kolari Muonio Kittilä Utsjoki Kemi Kemi Kemijärvi Tornio Pello Työpaja Inarin kunnan viestintäpaja Posion nuorten työpaja Tervolan kunta/nuorten työpaja Nuorten Työpaja "Puutimperit" Seita -säätiö Nuorten Työpaja Välikäsi Rovaniemen Monitoimikeskus-säätiö Tulokas Tunturi-Lapin työpajat, Muonion pajat Tunturi-Lapin Kittilän työpajat Tenonlaakson työpaja Työpaja Senkki Meri-Lapin Työhönvalmennus -säätiö Itä-Lapin työhönvalmennus-säätiö Tornion Työvoimalasäätiö/Rantakartano Nuorten Työpaja, Pello Lapin työpajat toimivat mm. seuraavilla toimialoilla: puu-, pahvi- ja metallityöt entisöinti, käsityöt, tekstiili, luova toiminta ja kädentaidot media- ja atk-pajat kuljetus ja pienkorjaamo sähkö- ja elektroniikkaromu SER toimisto-, kodinhuolto-, keittiö-, siivous- ja pitopalvelut liikunta-, nuoriso- ja vapaa-ajan palvelut ohjaus-, koulutus-, valmennus- ja kuntoutuspalvelut 63

Työpajojen rahoitus Edellisten vuosien tapaan työpajatoiminnan rahoitus koostui Lapin työpajoissa vuoden 2012 tilinpäätöstietojen mukaan hallinnoijan omasta rahoituksesta, ELY-keskuksen kautta jaetusta opetusja kulttuuriministeriön yleisja/tai projektiavustuksista, opetusja kulttuuriministeriön avustuksista etsivään työparitoimintaan, ELY-keskuksen yleisja/tai projektiavustuksista, ja muusta julkisesta yleisja/tai projektiavustuksesta. Suurin osuus rahoituksesta vuonna 2012 Lapissa oli pajojen oma rahoitusta (sis. työpajatuotannon myynti, työpajan palvelutuotanto, valmennuspalvelujen myynti ), joka oli noin 62 prosenttia pajojen kokonaisrahoituksesta. Tulojen suuri osuus johtuu suurista säätiöistä, joissa palvelujen myynti on suurta ja budjetit yhtä suuret kuin pienten pajojen yhteensä. Työpajatoiminnan rahoitus Lapissa 2012 Valmennuspalvelujen myynti 3056578 Työpajatuotannon myynti Hallinnoijan oma rahoitus ELY-keskus(OKM) yleisja/tai projektiavustus ELY-keskus yleisja/tai projektiavustus Muu julinen yleisja/tai projektiavustus Työpajan palvelutuotanto OKM:n avustus etsivään työparitoimintaan Muut tulo 969941 734457 586823 537956 429365 290974 228200 80452 Kahdestatoista vastaajasta 9 oli sitä mieltä, että toiminnan jatkuvuus on kiinni kunnan ulkopuolisesta rahoituksesta. Sen avulla voidaan kehittää ja monipuolistaa toimintaa, kouluttaa henkilökuntaa ja palkata nuorille ohjaajia. Avustukset mahdollistavat myös tuotekehitystyötä. 64

Työpajojen toimintamuodot ja menetelmät Toimintamuodoista yleisimmät olivat valmentava työhönvalmennus, työllistäminen ja työhönvalmennus ja kuntouttava työhönvalmennus. Työpajojen toimintamuodot Lapissa 2012 Valmentava työvalmennus 15 Työllistäminen 14 Työhönvalmennus 12 Kuntouttava työvalmennus 12 Etsivä nuorisotyö 9 Seinätön paja 8 Työ- jatoimintakyvyn/kuntoutustarpeen arviointi 7 Oppisopimuskoulutus 6 Pajakoulu 5 muu 3 Starttivalmennus 3 Menetelmistä käytetyimmät olivat yksilövalmennus, koulutuspaikkatutumiset, työpaikkatutustumiset ja yritysvierailut sekä henkilökohtaisen suunnitelman laatiminen pajajaksolle. Työpajojen toimintamenetelmät Lapissa 2012 Yksilövalmennus Työpaikkatutustumiset ja yritysvierailut osall.oman työpajajakson arviointiin (palaute) Terveys- ja liikuntakasvatus Työterveyshuolto Erilliset kurssit ja koulutukset Osallistujien valmennuspäiväkirja Työpajanuorten vapaa-ajan toiminta Tuettu asuminen 1 3 4 9 9 11 11 10 10 10 16 15 14 14 13 13 13 65

Työpajojen valmentajat Lapissa 2012 Vakinaisten valmentajien osuus työpajoilla on pysynyt samalla tasolla kolmen viime vuoden ajan. Määräaikaisten valmentajien osuus vuonna 2012 oli 39,5 henkilötyövuotta. Vakinaiset valmentajat (htv) työpajoilla 2006-2012 110 134 123 122 125 83 48 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Yhteensä henkilötyövuosia kertyi 164,5. Työpanoksesta 78 prosenttia oli työ- tai työhönvalmentajien ja yksilövalmentajien työtä. Johdon, hallinnon ja suunnittelun osuus oli 21 prosenttia. Millaisissa tehtävissä työpajojen henkilöstö toimi Lapissa 2012 (htv) Työ/työhönvalmentajina 84 Yksilövalmentajina 45 Muissa tehtävissä 14 Johto Muut hallinnon työntekijät Etsivä työpari 9 11 10 66

Työpajojen nuoret Lapissa Työpajanuorten määrässä oli nähtävissä laskevaa trendiä vuoteen 2006 asti. Vuonna 2007 2008 voimakas nousu aiheutui siitä, että Meri-Lapin työhönvalmennussäätiö oli ensimmäistä kertaa mukana kyselyn vastaajissa. Vuosina 1999 2004 työpajoilla oli nuoria valmentautujia keskimäärin 530 vuodessa. 2004 2005 määrä putosi hieman yli 400 valmentautujaan. Pienimmät työpajanuorten määrät olivat vuosina 2006 2007 jolloin heitä oli vain 350. Tämän jälkeen vuosittainen työpajanuorten määrä on noussut, lukuun ottamatta 2009 2010 väliä, jolloin pudotusta nuorten valmentautujien määrään tuli 25 prosenttia. Prosentuaaliset muutokset 2007 2012 näkyvät alla olevassa taulukossa. 2007 2008 2008 2009 2009 2010 2010 2011 2011 2012 181,05 % 139,39 % 75,50 % 110,50 % 109,00 % 1200 Työpajanuorten määrä Lapissa 1999-2012 (alle 29-v.) 1000 800 600 400 200 0 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 67

Vuoden 2012 aikana Lapin työpajoissa oli 872 alle 29-vuotiasta valmentautujaa, mikä on 36 prosenttia kaikista valmentautujista. Suurin ikäryhmä nuorten valmentautujien osalta oli 21 24 vuotiaat. Naisten osuus nuorista valmentautujista oli 33 prosenttia. Alle 29-vuotiaat valmentautujat Lapissa 2012 25-28- vuotiaita 24 % 17-20- vuotiaita 30 % 21-24-vuotiaita 46 % Vuonna 2012 työpajoilla oli 43 prosenttia nuorten ikäluokkien (< 25 vuotiaat) työttömistä. Pajanuorten osuus samanikäisistä työttömistä Lapisssa % 35 37 39 43 28 20 20 16 18 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 68

Valmentautujien koulutustaustat Suuret työpajat eivät tilastoi valmentautujien koulutustaustoja ja sen vuoksi koulutustaustatietoja voi pitää vain suuntaa antavina. Verrattaessa Lapin nuorten työpajalaisten koulutustaustatietoja koko maan kaikkien valmentautujien tietoihin, saadaan samat koulutustaustat, tietoa voidaan tämän perusteella pitää kuitenkin suhteellisen luotettavana. 872 nuoresta valmentautujasta vain 323 osalta selvisi koulutustausta. Nuorten valmentautujien koulutustausta selvisi 37prosentin osalta ja heistä 48 prosenttia oli suorittanut peruskoulun ja 38 prosentilla oli 2. asteen ammatillinen koulutus. Ylioppilastutkinnon suorittaneita oli 7 prosenttia ja edelleen peruskoulussa 3 prosenttia. Nuorten pajavalmentautujien koulutustaustat 2012 Lappi peruskoulu suoritettu 154 2. asteen ammatillinen tutkinto 123 ylioppilas 22 edelleen peruskoulussa 10 Kun tiedossa olevia Lapin nuorten valmentautujien koulutustaustatietoja verrataan koko maan kaikkien valmentautujien selvitettyihin taustoihin, ei niissä ole havaittavissa eroavaisuuksia. Koulutustaustat 2012 (koko maa/kaikki valmentautujat) Peruskoulu suoritettu 2. asteen amm.tutkinto Ylioppilas Muu tutkinto Peruskoulu keskeytynyt Peruskoulussa Lukion oppimäärä AMK-tutkinto Yliopistotutkinto 837 570 329 300 240 206 95 5812 8908 69

Mitä kautta työpajalle Samoin kuin koulutustaustoja ei myöskään pajalle lähettävää tahoa tilastoida kahdessa suuressa työpajassa. Työpajalle ohjautuminen jäi näin ollen selvittämättä 1259 valmentautujan (54 %), joista nuoria 413 (47 % kaikista nuorista) osalta. Nuoret tulevat työpajoille pääsääntöisesti työ- ja elinkeinotoimiston, sosiaali- ja terveystoimen tai työvoiman palvelukeskuksien kautta. Myös etsivä nuorisotyö ja 2. asteen oppilaitokset ovat merkittäviä lähettäjätahoja. Mitä kautta nuoret tulivat pajalle 2012 lappi koko maa 3072 1392 1136 1153 1134 774 399 5 98 6 155 14 25 27 35 66 89 190 Mitä kautta pajalle (nuoret) Mitä kautta pajalle? (Lappi <29-vuotiaat, joiden lähettäjätaho tiedetään) Henkilöä (459) % Työ- ja elinkeinotoimiston 190 41 % Työvoiman palvelukeskuksen 66 14 % Sosiaali- ja terveystoimen 89 19 % Etsivän nuorisotyön 35 8 % Toisen asteen oppilaitoksen 27 6 % Suoraan pajalle 25 5 % KELA:n 5 1 % Peruskoulun 14 3 % Muuta kautta 8 2 % 70

Nuorten työpajavalmennuksen toimenpiteet: Nuoret toimenpiteissä Lappi/2012 Kuntouttava työtoiminta 151 Työelämävalmennus 107 Työharjoittelu 95 Palkkatuki 60 Muut (esim. tet-harjoittelu yms.) Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus Sosiaalitoimen ennalta ehkäisevät tukitoimet 16 14 19 Suurin toimenpideryhmä oli kuntouttava työtoiminta 33 prosentin osuudella. Seuraavaksi eniten oli työelämävalmennusta (23 %) ja työharjoittelua (21 %). Toimenpide Henkilöä % Kuntouttava työtoiminta 151 33 Työelämävalmennus 107 23 Työharjoittelu 95 21 Palkkatuki 60 13 Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus Sosiaalitoimen ennalta ehkäisevät tukitoimet 16 3 14 3 Muut (esim. tet-harjoittelu yms.) 19 4 Yhteensä 462 100 71

Sijoittuminen työpajajakson jälkeen Vuoden työpajajakson jälkeen Lapissa 24 prosenttia nuorista sijoittui koulutukseen, 21 prosenttia oli edelleen pajalla ja työttömäksi jäi 17 prosenttia. Myönteisesti sijoittuneita oli 75 prosenttia ja kielteisesti sijoittuneita 25 prosenttia. Sijoittumistieto saatiin 53 prosentilta pajanuorista. Pajalla olleiden nuorten sijoittuminen jakson aikana, tai heti sen jälkeen 2012 Henkilöä % Koulutukseen 111 24 Edelleen pajalla 96 21 Työttömäksi 79 17 Työelämään 44 10 Armeija, äitiysvapaa tms. 55 12 Keskeyttänyt 24 5 Erotettu 23 5 Muuhun ohjattuun toimenpiteeseen Yhteensä 26 458 6 100 72

Kehitettävää työpajatoiminnassa Työpajakyselyn avoimissa vastauksissa eniten kehittämistarpeita nähtiin laadussa, seurannassa ja asiakaslähtöisyyden huomioinnissa toiminnassa. Monilla pajoilla palautetta kerättiin, mutta sen keräämisen säännöllisyyttä ja hyödyntämistä haluttiin kehittää. Myös tilastointi nähtiin tärkeänä kehityskohteena etenkin järjestelmien osalta. Yksilöohjausresursseihin kaivattiin lisäystä ja myös toimivampia tiloja ja työvälineitä. Asiakaslähtöisyyden huomioimista koko asiakkuuden ajan tulisi kehittää. Tämä tarkoittaa asiakkaan aktiivisempaa mukaan ottoa suunnitteluun, yksilöllisten tarpeiden huomioimista ohjauksessa, aktivointia ja motivointia sekä asiakkaan itsearvioinnin käyttämistä ja hyödyntämistä pajajakson aikana ja jatkotoimenpiteitä suunniteltaessa. Yhteistyötä oppilaitosten kanssa tulee myös parantaa ja opinnollistamista hyödyntää nuoren opintojen etenemisen apuna. Myös muiden hallinnonalojen kanssa tehtävää yhteistyötä tulee kehittää monialaiseksi ja rajat ylittäväksi. Tärkeää on myös saada työpajan jälkeistä nuorten positiivista sijoittumista nostettua. LAATU laatumittarit palautteen kerääminen valmennuksen taso jaksojen sisällöllinen laatu yhteistyön parantaminen oppilaitosten kanssa työpajan jälkeisen sijoitusprosentin nostaminen TILASTOINTI seuranta järjestelmät tulosmittarit ASIAKASLÄHTÖISYYS suunnittelussa ohjauksessa aktivoinnissa motivoinnissa oman kehityksen seuraamisessa ja arvioinnissa yhteistyössä eri hallinnonalojen kanssa 73