ALUEHALLINTO VIRASTON RATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Aluehallintovirasto myöntää Kalle Makkoselle ympäristöluvan Savonlinnan kaupungin Vihtarin kylässä Lapinaho-tilalla (740 578-8-103) sijaitsevan eläinsuojan toimintaan. Eläinyksikkömäärä on 603. Toiminnassa on noudatettava hakemusta ja seuraavia lupamääräyksiä. 1. Karjarakennusten sekä lanta- ja rehuvarastojen pohja- ja kuilurakenteiden tulee olla vesitiiviitä. Mainittujen rakenteiden kuivatusvesien salaojissa tulee olla tarkastuskaivot tai muu vastaava rakenne vuotojen havaitsemiseksi. Rakenteiden ja laitteiden tulee olla sellaisia, ettei lannan sekoituksen, tyhjennysten ja siirtojen aikana pääse tapahtumaan säiliöiden rikkoontumisia eikä vuotoja. 2. Tilalla on oltava käytettävissä varastotilavuutta kulloisenkin eläinmäärän 12 kuukauden aikana tuottaman lantamäärän ja säiliöihin johdettavien jätevesien varastointiin. Lietesäiliöt on täytettävä altapäin ja tarvittaessa katettava esimerkiksi kelluvalla katteella hajuhaittojen vähentämiseksi. Lantavarastot on tyhjennettävä ja niiden kunto tarkastettava vuosittain. Havaitut viat on korjattava viipymättä. Lantavarastot on tyhjennettävä ja lanta kuljetettava niin, että lantaa ei pääse hallitsemattomasti ympäristöön. Varastojen ympäristö ja siirtotiet on siistittävä, jos vuotoja aiheutuu esimerkiksi lietteen pumppauksessa. Lietesäiliöiden ympäristön tulee olla tiivis ja kovapintainen siten, että sinne valunut liete voidaan kerätä talteen. 3. Rehut, polttonesteet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonestesäiliöiden alustan ja polttonesteen tankkauspaikan on oltava tiivis siten, että vuodet säiliöistä tai tankkauksessa voidaan kerätä talteen. Polttonestesäiliöissä tulee olla ylitäytönesto. Tankkauspaikan läheisyydessä tulee olla imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. Kemikaalit on varastoitava tiiviillä alustalla suljetuissa, tarkoitukseen soveltuvissa ja sisältömerkinnöillä varustetuissa astioissa. 4. Kuolleet eläimet on varastoitava suojatussa säilytyspaikassa tiiviillä alustalla ja peitettynä. Kuolleet eläimet on toimitettava luvalliseen eläinjätteen käsittelylaitokseen. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyvyyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen torjumiseksi. 5. Lannan levitys peltoon on tehtävä suunnitelmallisesti. Lannan levitykseen käytettävän peltopinta-alan on oltava riittävä kulloinkin eläinsuojassa olevien eläinten tuottaman lannan hyödyntämiseen. Peltopinta-alaa on oltava lupahakemuksen mukaiselle eläinmäärälle vähintään 70 ha.
Talousvesikaivojen ympärille, vesistöjen rantaan ja valtaojien varrelle tulee jättää riittävät suojavyöhykkeet, joita ei lannoiteta karjanlannalla. 6. Karjarakennuksen ja laitumen välisen kulkuväylän tulee olla kovapohjainen niin, että lanta voidaan poistaa kulkuväylältä. Laidunta tulee hoitaa niin, ettei siihen tule nurmesta vapaita paikkoja. Laiduntavat eläimet eivät saa aiheuttaa vesistön samentumista tai hygieniahaittaa vesistössä. 7. Eläinten valkuaisruokinta tulee optimoida niin, että lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä on mahdollisimman vähäinen. Karjarakennusten sisätilojen siisteydellä ja sisäilman viileydellä on hajujen muodostuminen ja muiden ilmapäästöjen määrä pidettävä mahdollisimman vähäisenä. 8. Vaaralliset jätteet kuten jäteöljyt ja muut öljyiset jätteet, akut ja elohopeaa sisältävät lamput, tulee toimittaa vaarallisten jätteiden vastaanottoon vähintään kerran vuodessa. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee toimittaa niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Jätteiden avopoltto on kielletty. 9. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen käyttöönottoon. 10. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Etelä-Savon ELY-keskukselle ja Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11. Luvan saajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: eläinmäärät lannanlevityspeltojen, vuokrasopimusten ja lannan luovutus- ja vastaanottosopimusten ja levitysalojen muutokset toteutuneet lantamäärät ja lannan varastointitilavuuden riittävyys mahdollisuuksien mukaan lannan levityssuunnitelma jätteet, niiden määrät, toimituspaikat ja käsittelytavat enintään viisi vuotta vanhat analyysitulokset (kokonaistyppi, liukoinen typpi ja liukoinen fosfori) lietteestä ja lannasta eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteiden tarkkailu eläinsuojan sekä lanta- ja rehuvarastojen salaojavesien aistinvarainen tarkkailu vuosittain toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset tilanteet. Jätetiedot, eläinmäärä, kuolleiden eläinten määrä, syntyneen lannan määrä ja lannanlevitysala on ilmoitettava vuosiraportissa helmikuun loppuun mennessä Etelä-Savon ELY-keskukselle ja Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Muut kirjanpitotiedot tulee olla valvovien
ympäristöviranomaisten tarkastettavissa tilalla. 12. Toiminnan valvonnan ja päästöjen lisääntymisen kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä Etelä-Savon Ele-keskukselle. Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava Etelä-Savon Ele-keskukselle ja Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristölupa tulee myöntää, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristöluvan myöntämisen ympäristönsuojelulain 42 :ssä tarkoitettu alla mainittu este voidaan poistaa antamalla lupamääräyksiä. Toiminnasta ei aiheudu asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu asemakaavan vastaisesti. Toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Luvan myöntämisen yleiset perustelut Eläinsuoja sijoittuu maatalousvaltaiselle alueelle. Tilan ympäristössä on pääasiassa peltoa ja karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Uudesta lietesäiliöstä on matkaa 280 metriä lähimpää naapuriin. Pihatosta etäisyys on 200 metriä. Etäisyydet ovat riittävät, kun kyseessä on lypsykarja-rakennus. Eläinsuojan vaikutusalueella ei ole häiriintyviä kohteita. Ympäristölupa on myönnetty hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle. Eläinyksikkömäärän laskemisessa on käytetty ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen (29.6.2009) eläinyksikkökertoimia. Kertoimet perustuvat eläinten lannan keskimääräiseen ravinnesisältöön ja ne ovat seuraavat: lypsylehmä 6,8, hieho 2, alle vuoden ikäinen lehmävasikka 1,4 ja alle puolivuotias vasikka 0,6.
Toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa tai kohtuutonta muuta haittaa, kun toimitaan tämän päätöksen ja nitraattiasetuksen määräysten mukaisesti. Luvan myöntämisen edellytyksenä ei ole, että toiminta olisi täysin haitatonta. Melu- ja hajuhaittaa voi aiheutua lannan käsittelystä ja liikenteestä lannan levityksen yhteydessä. Tämä haitta kestää muutamia päiviä vuodessa. Lannan käsittelyn ajankohtaa valitessa on mahdollista ottaa huomioon muun muassa tuulensuunta, jolla naapureille aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää. Luvan saajalla on hakemuksen mukaan käytettävissä 2 500 m3 lietelannan ja virtsan varastointitilavuutta. Eläinmäärän perusteella laskettuna lietelantaa syntyy vuosittain noin 1 870 m3 ja kuivalantaa 570 m3. Lietesäiliössä tarvitaan sadevesitilavuutta 250 m3 ja jätevesiä varten 200 m3 vuodessa. Lannan varastointitilavuudet ovat riittävät 12 kuukauden aikana syntyvän lannan ja varastoihin kertyvien sade- ja sulamisvesien varastointiin, kun otetaan huomioon 5-6 kuukauden laidunkauden aikana laitumelle jäävän kuivalannan määrä. Lannan hyödyntämiseen tarvittava peltoala on laskettu siten, että käytettävissä on vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää, 3,5 hiehoa, 4,5 alle vuoden ikäistä vasikkaa ja 11 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa kohden. Vaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 29.6.2009 antaman ohjeen mukaisesti. Tilalla on käytettävissä lannan levitykseen omaa tai vuokrattua peltoa ja sopimuspeltoa noin 106 hehtaaria. Hakemuksen mukaisen eläinmäärän tuottaman lantamäärän hyödyntämiseen tarvitaan peltopinta-alaa vähintään 70 hehtaaria. Raadot toimitetaan eläinjätteenkäsittelylaitokseen ja kuljetusta odottavien raatojen säilytyksestä on annettu määräys. Polttoainesäiliön alustalta ja tankkauspaikalta on edellytetty tiiviitä rakenteita. Lupamääräyksellä velvoitetaan luvan saaja ottamaan käyttöön toimialan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa tilalle soveltuvassa laajuudessa. Edellä olevan perusteella eläinsuojan toiminta täyttää luvan myöntämisedellytykset, kun toiminta järjestetään esitetyn hakemuksen ja tämän päätöksen määräysten mukaan. Lupa voidaan myöntää. Lupamääräysten perustelut Rakenteiden tiiviydellä estetään valumista johtuvaa ympäristön pilaantumista. Asianmukaiset salaojitukset ja tarkastuskaivot mahdollistavat vuotojen tarkkailun ja havaitsemisen. (Lupamääräys 1)
Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla varastojen rakenteet voidaan tarkastaa vaurioiden havaitsemiseksi ja vauriot korjata. Huolellisella toiminnalla ehkäistään ympäristön asukkaille tai muille asianosaisille aiheutuva terveyshaitta ja kohtuuton viihtyvyyshaitta. (Lupamääräys 2) Polttoainesäiliöiden alustan ja tankkauspaikan tiiviysvaatimuksella, polttoöljysäiliöiden varustevaatimuksella sekä kemikaalien huolellisen varastoinnin vaatimuksella ehkäistään maaperän ja pohjaveden pilaantumista. (Lupamääräys 3) Kuolleiden eläinten sallitusta hävittämisestä säädetyn maa- ja metsätalousministeriön asetuksen mukaan Etelä-Savo kuuluu nautaeläinten keräilyalueeseen, jolla nautaeläinten raatojen hautaaminen on kiellettyä. Ainoastaan kuolleina syntyneitä eläimiä ja vähäinen määrä teurasjätteitä voidaan haudata kaupungin eläinlääkärin ohjeita noudattaen. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. (Lupamääräys 4) Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Hakemuksen mukaisen eläinmäärän tuottaman lantamäärän hyödyntämiseen tarvitaan peltopinta-alaa noin 70 hehtaaria. Lannan käsittelyn ajankohtaa valitessa on madollista ottaa huomioon mm. tuulensuunta sekä viikonloput ja juhlapyhät, jolla naapureille aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää. Talousvesikaivojen ympärille jätettävä suojavyöhyke ehkäisee veden pilaantumista ja siitä aiheutuvaa terveyshaittaa. Vesistöjen ja ojien varren suojavyöhykkeillä ehkäistään ravinteista johtuvaa vesistön pilaantumista. Suojavyöhykkeiden leveydestä on ohjeistus nitraattiasetuksessa. (Lupamääräys 5) Laiduntavien eläinten määrä ei saa ylittää laitumen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä. Nurmesta vapailta paikoilta voi kulkeutua vesistöön kiintoainetta ja sen mukana ravinteita. Laitumelta vesistöön pääsevät eläimet eivät saa aiheuttaa merkittävää vesistön pilaantumista tai terveyshaittaa. (Lupamääräys 6) Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien
kaasujen sekä kasvihuonekaasujen muodostumista ja haihtumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuoja puhtaana ja viileänä. (Lupamääräys 7) Vaarallisten jätteiden varastoiminen huolellisesti ja toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen sekä ympäristöön kohdistuvia riskejä. Maatalousmuovit ovat hyötykäyttökelpoista jätettä, joka on toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteiden avopoltto on kielletty, koska hallitsemattomassa paikassa syntyy haitallisia savukaasuja. Jätehuoltoa koskevat Savonlinnan seudun kuntien jätehuoltomääräykset. (Lupamääräys 8) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Lannankäsittelymenetelmät kehittyvät ja niiden käyttöönotto voi tulla tilalla ajankohtaiseksi myöhemmin. Ympäristön kannalta parhaat käytännöt vähentävät toiminnassa syntyvien kasvihuonekaasujen (hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi) määrää. Ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa ovat mm. multaavan lannanlevittimen käyttö, säilörehun tekeminen esikuivattuna ja valkuaisrehujen käytön optimointi kotieläinten ruokinnassa. (Lupamääräys 9) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa riskeistä, niiden ympäristövaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoitus tulee tehdä ainakin seuraavissa tilanteissa: tulipalo, öljyvuoto maaperään, epidemia tai muu vastaava tapahtuma, jossa kuolee paljon eläimiä. (Lupamääräys 10) Kirjanpito- ja raportointivelvoite on annettu ympäristönsuojeluviranomaisen tiedon-saannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannan vastaanottosopimuksien kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että myös lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa voimassa olevien säännösten mukaisesti. (Lupamääräys 11) Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista, kuten suunnitelmista muuttaa lannan varastointitapaa. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. Toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uuden luvan hakemista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle myös mainituissa tilanteissa. (Lupamääräys 12)