Eläinsuojan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Vieremä

Transkriptio

1 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 8/2012/1 Dnro ISAVI/17/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Eläinsuojan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Vieremä HAKIJA Juha ja Tiina Eskelinen Myllyniementie KAUPPILANMÄKI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Eläinsuojan toimintaan on ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a) nojalla oltava ympäristölupa. Eskelisten voimassa olevassa ympäristöluvassa on määrätty ympäristönsuojelulain 55 :n mukaisesti hakemaan lupamääräysten tarkistamista viimeistään vuoden 2009 loppuun mennessä. Ympäristöluvan mukainen tilan eläinmäärä on 61 lehmää, 38 hiehoa ja 23 alle kahdeksan kuukauden ikäistä nuorkarjaa (523 eläinyksikköä). Lupaa haetaan edelleen samalle eläinmäärälle. Itä-Suomen aluehallintovirasto on asiassa toimivaltainen ympäristölupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen ( /1792) 5 :n 1 momentin kohdan 11 a) perusteella. HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa. Hakemusta on täydennetty Toimintaa koskevat luvat ja sopimukset Pohjois-Savon ympäristökeskus on antanut hakijan eläinsuojan toiminnalle ympäristöluvan Dnro 0601Y Sopimuksia lannan luovuttamisesta on tehty kaksi 700 m 3 /vuodessa ja 240 m 3 /vuodessa.

2 2 Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään kaudeksi Sijaintipaikka ja sen ympäristö Eläinsuojan toiminta Eläinsuoja sijaitsee haja-asutusalueella Vieremän kunnan Pyöriän kylässä Rantalatilalla ( ). Alueella ei ole yleis- tai asemakaavaa. Tilan ympäristössä ei ole tapahtunut muutoksia aiemman lupakäsittelyn jälkeen. Vuoden 2001 jälkeen on rakennettu säilörehusiilo v ja siitä on lähetetty piirustukset valvojalle. Vuonna 2009 on rakennettu lämpökeskus, joka käyttää polttoaineena haketta. Tilalla tuotetaan maitoa noin l vuodessa ja välitysvasikoita 20 kpl. Kaikilla eläinpaikoilla on lietelantajärjestelmä. Maitohuoneen jätevedet ja eläinsuojan muut pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. Tuotantoon kelpaamaton maito johdetaan lietesäiliöön. Eläinsuojan WC-vedet johdetaan asuinrakennuksen kolmen sakokaivon kautta ja kesän 2012 aikana viimeiseen kaivoon asennetaan Greenrock -puhdistamo. Navetassa on koneellinen ilmanvaihto ja valaisimissa on loisteputket. Säilörehua on siiloissa noin tonnia ja pyöröpaaleissa noin 60 tonnia. AIVsäilöntäainetta käytetään siilorehun säilöntään noin litraa. Pyöröpaalirehu säilötään biologisilla säilöntäaineilla. AIV-hapot varastoidaan kahdessa happojen säilöntään tarkoitetussa litran varastosäiliössä ja loput 200 litran tynnyreissä. Varastopaikka on murskekentällä. Tilalla on betonista lietesäiliötilavuutta m 3 ja lietekuilutilavuutta on 170 m 3. Lisäksi rakennetaan noin 650 m:n päähän talouskeskuksesta peltojen yhteyteen m³:n lietesäiliö ja tällöin naapurilta vuokrattu m 3 :n säiliö jää pois käytöstä. Lietteestä levitetään noin puolet multausvaunulla ja loput hajalevityksenä pintaan. Keväällä levitetään noin 60 %, kesällä 1. rehunteon jälkeen noin 30 % ja loput noin 10 % syksyllä. Syyslevityksen määrä on pyritty pitämään mahdollisimman pienenä. Tilalla on lannanluovutussopimuksia noin 940 m 3 :stä lietelantaa. Jaloittelutarha on kooltaan 600 m² ja se on sorapintainen. Navetan sisäänkäynnin edusta on valettu. Jaloittelutarhan pintasora vaihdetaan kahdesti vuodessa keväällä ja syksyllä. Tarhan valumavedet johdetaan imeytysojastoon. Kaikki hiehot laiduntavat 5 kk vuodessa ja lehmät 3 kk. Osa laitumista rajoittuu vesistöön. Eläinten pääsy järveen on estetty aidalla. Laitumella on eläinten juottopaikkoja, joihin tulee verkostovesi.

3 Jätteet ja niiden käsittely: Luokitus 1) Jätelaji Määrä/v Hyödyntäminen ja käsittely lietelanta lietesäiliö, pelloille lannoitteeksi * torjunta-aineet pilaantunut rehu kompostoidaan alustalla kuolleet eläimet nautojen keräily, Honkajoki * jäteöljy Ekokem Oy puristeneste pellolle lannoitteeksi * akut * loisteputket ongelmajätekeräys muovi jätteenkeräys metalliromu kierrätys lääkkeet sakokaivoliete 1) Ympäristöministeriön asetuksen yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) mukainen luokitus * luokitellaan ongelmajätteeksi Navetan yhteydessä on rehujätteiden kompostointipaikka. Se on betonipohjainen ja valumavedet on johdettu lietesäiliöön. Kuolleet eläimet säilytetään traktorin kauhassa pressulla peitettynä odottamassa kuljetusta. Ongelmajätteet varastoidaan sisätiloissa. Polttoöljysäiliöitä on kaksi (5 000 ja litraa). Säiliöt on sijoitettu varastoon litran vetoiseen vesitiiviiseen valuma-altaaseen. Polttoainevaraston edessä on tankkauspaikalla betonilaatta. Rakennus on lukittu ja polttoainepumpussa on laponestosuoja. Toimintaan liittyviä kuorma-autojen käyntejä tilalla on noin 20 kuukaudessa. Tilan työkoneet liikkuvat päivittäin. Liikenne on ajoittain vilkasta etenkin lannanlevitys- ja säilörehuntekoaikaan. Arvio ympäristövaikutuksista Toiminnalla ei ole haittavaikutuksia ympäristölle. Naapureille aiheutuvat hajuhaitat vähenevät, kun vuokrasäiliö jää pois käytöstä ja lannan varastointi keskittyy peltojen läheisyyteen. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltaminen Säilörehu tehdään esikuvattuna. Tilalla on maitotilan laatujärjestelmä ja siihen kuuluva omavalvontasuunnitelma. Eläinsuojien ja varastojen rakenteet ovat tiiviitä, tiloja ja laitteita tarkkaillaan ja pidetään kunnossa. Eläinten ruokinta on optimoitu. 3

4 4 ASIAN KÄSITTELY Asian vireilläolosta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Itä-Suomen aluehallintovirastossa ja Vieremän kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Lausunnot Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Vieremän kunnalta, Vieremän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Vieremän kunnan terveydensuojeluviranomaiselta. Vieremän kunnanhallituksella ei ole huomauttamista hakemuksesta. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue toteaa lausunnossaan, että vesienhoitolain mukaisessa luokituksessa eläinsuojan vaikutusalueella olevaa Pyöree -järveä ei ole luokiteltu. Järvi luokittuu vesikasvitutkimuksen ja vedenlaadun mukaan tyydyttävään kokonaisluokkaan. Pyöree - järven suurin kuormittaja on maatalous. Eläinsuojan toiminnan kuormituksella ei ole merkittävää vaikutusta Pyöree -järven, minne eläinsuojasta on matkaa noin 30 metriä, tilaan. Tämä edellyttää kuitenkin, että eläinten lannat ja toiminnan jätevedet käsitellään parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) mukaisesti käsittelemällä jätevedet ja sijoittamalla lannat peltoon niin, ettei niistä tule valumia vesistöön. Eläinsuojan pitäminen ei lisää kohtuuttomasti vesistöalueen kuormitusta, kun laitoksen toiminnassa otetaan huomioon edellä mainittu ja toimitaan hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Tilakeskuksen lähi- ja muillekin pelloille, ja erityisesti vesistöjen varsilla oleville pelloille, levitetty lanta on mullattava välittömästi. Lantaa on käsiteltävä huolellisesti (kuormaus ym.), jotta vältetään valumat vesistöön ja ympäristön likaantuminen. Mikäli lantaa kuljetetaan pohjavesialueiden läpi, niin siitä ei saa aiheutua pohjaveden pilaantumisriskiä. Rehun käsittely ja varastointi on tehtävä niin, ettei niistä koidu tarpeetonta hajua ympäristöön ja lannan valumista vesistöön. Eläinten ruokintaan on kiinnitettävä huomiota hajuhaittojen ehkäisemiseksi eläinsuojan tuuletuksen kautta. Ympäristöluvan myöntämiseen edellä mainitulle toiminnalle ei ole estettä, kun se toteutetaan ja hoidetaan hakemuksessa esitetyn ja edellä esitetyn mukaisesti. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Vieremän kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toteaa lausunnossaan seuraavaa: Alueella ei ole yleis- tai asemakaavaa. Ylä-Savon maakuntakaavassa tilan alue ja pellot on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi (MT). Pohjois-Savon maakuntakaavassa (vahvistamaton) tilan alue ja pellot on merkitty maatalousalueeksi (MT).

5 Koska eläinsuoja ja nykyiset lietesäiliöt sijaitsevat Pyöree -järven välittömässä läheisyydessä (n. 25 m) tulee niiden rakenteiden kuntoon ja tiiviyteen kiinnittää erityistä huomiota, etteivät lanta ja muut nesteet pääse valumaan pinta- ja pohjavesiin tai muualle ympäristöön. Eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteet on pidettävä kunnossa ja tarkastettava vuosittain. Rakenteiden ja laitteiden on oltava sellaisia, ettei lantalan tyhjennyksen ja lannan siirtojen ja kuljetuksen aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Vesistön läheisyys tulee ottaa erityisesti huomioon myös toimintaan liittyvissä riskeissä, riskien ennalta ehkäisyssä sekä poikkeustilanteiden hoidossa. Hakemuksen mukaan jaloittelutarhan rakenteet eroavat ympäristöluvassa esitetystä. Lupapäätöksessä edellytetystä jaloittelutarhaa koskevasta selvityksestä ei kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella ole tietoa. Hakemusta olisi tarpeen täydentää ainakin jaloittelutarhan valumavesien käsittelytiedolla, käytössä olevan kuivalantalan mitoitustiedolla sekä piirroksella tarhan rakenteista, sijainnista ja vesien johtamisesta. Vesistön läheisyyden takia kyseessä olevan jaloittelutarhan (ns. suppea jaloittelualue) tulisi olla tiivispohjainen, jotta kaikki sille kertyvät lanta ja nesteet saadaan kerättyä talteen riittävän suuriin ja tiivisrakenteisiin lantavarastoihin ja/tai lietesäiliöihin. Nitraattiasetuksen (VNa 931/2000) mukaan kotieläinten jaloittelualueiden sijoittamisessa ja hoidossa on otettava riittävästi huomioon pinta- ja pohjavesien suojelun tarpeet. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen (YM ) mukaan jaloittelualue tulee rakentaa tiivispohjaiseksi (esim. asfaltti tai maabetoni), jos sen pinta-ala on pienempi kuin 20 m 2 / täysikasvuinen nautaeläin. Vaihtopohjaisen jaloittelualueen pohja tulee perustaa tiiviiksi erillisellä muovikalvolla tai bentoniittimatolla. Kalvon päälle asennetaan salaojaputkisto, joka johdetaan umpisäiliöön tai lietesäiliöön. Jaloittelualueelta kerättyjen nesteiden varastointia varten on varattava säiliötilavuutta vähintään 0,2 m 3 / jaloittelualueen tiivispohjainen m 2. Putkien päälle levitetään soraa ja pintaan esim. kuoriketta. Ulkopuolisten pintavesien pääsy jaloittelualueelle estetään pinnan muotoilulla. Tiivispohjaisen jaloittelualueen maksimipinta-alaksi riittää 300 m 2. Tiivispohjainen jaloittelualue tulee rakentaa siten, että pintavesien pilaantumisvaara on mahdollisimman vähäinen ja pohjavesien pilaantumisvaaraa ei synny. Jaloittelualueen perustamisessa ja käytössä tulee ottaa huomioon naapurusto. Jaloittelualueen etäisyys vesistöstä tai talousvesikaivosta tulisi olla metriä ja valtaojasta 10 metriä. Polttonestesäiliöiden, säiliön suojausten ja tankkauspaikan tiivistyksen kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti ja mahdolliset vauriot tulee korjata viipymättä. Polttonestesäiliössä on oltava varusteina laponesto, lukitus ja ylitäytönesto ja ne on pidettävä kunnossa. Säiliön läheisyydessä tulee olla riittävästi asianmukaista imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. Mahdollisessa vahinkotilanteessa maahan päässyt öljy on kerättävä välittömästi talteen. Käytetyt rehumuovit on varastoitava siten, että niistä ei aiheudu ympäristön roskaantumista. Käytetyt rehumuovit on toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön ja jos se ei ole mahdollista, niin sekajätteenä kaatopaikalle. 5

6 Hakijan vastine Hakemuksessa mainitusta hiehokasvattamohankkeesta olisi hyvä ollut kertoa tarkemmin. Tarkoittaako se jotain tilakeskukseen tulevaa laajennusta tai uutta eläinsuojaa. Vai tarkoittaako se jotain yhteishanketta, jonka myötä mahdollisesti tilan hiehojen kasvatusta ulkoistetaan ja lehmien määrää kasvatetaan. Asian vaikutuksesta tähän hakemukseen on näillä tiedoilla vaikea antaa lausuntoa. Asiasta voidaan antaa tarvittaessa täydennyslausunto tarkentavien tietojen perusteella. Muutoin suunnitelman mukaiselle toiminnalle ei ole estettä ja toiminta täyttää ympäristönsuojelulainsäädännön vaatimukset. Ympäristöluvassa mainittua myöhemmin rakennettavaa jaloittelutarhaa ei toteutettu annetussa lisäselvityksessä jaloittelutarhalla tarkoitettiin 600 m 2 :n sorapintaista aluetta navetan takana, johon eläimet kootaan, kun ne otetaan laitumelta navettaan. Alueen pintasorat vaihdetaan keväällä ja syksyllä. Alueen valumavedet johdetaan imeytysojastoon. Navetan sisäänkäynnin edustalla oleva betonilaatta on 18 m 2 ja siitä on katettu 9 m 2. Tämä katos toimii ns. kuistina, jonka kautta eläimet tulevat ja lähtevät navetasta. Aidattua sora-aluetta tarvitaan, kun tilan laitumet ovat toisella puolella kylätietä kuin navetta. Näin eläimet voidaan turvallisesti liikennettä häiritsemättä laskea laitumelle ja ottaa navettaan laitumelta. Hakemuksessa mainitulla hiehokasvattamolla tarkoitetaan uutta eläinsuojaa, jota suunnitellaan rakennettavaksi 800 metrin päähän talouskeskuksesta. Samalle tontille, jossa uusi lantavarasto ja rehusiilot sijaitsevat. Hiehokasvattamosta on vasta luonnospiirustukset. Mikäli hanke etenee, siitä tehdään uusi ympäristölupahakemus. 6 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto on tarkistanut Juha ja Tiina Eskelisen Rantalan tilan ( ) eläinsuojan toimintaa koskevan ympäristöluvan lupamääräykset. Tilan eläinyksikkömäärä on 523. Tarkistetut lupamääräykset, jotka korvaavat annetun ympäristöluvan määräykset, kuuluvat kokonaisuudessaan seuraavasti: LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Karjarakennuksen sekä lanta- ja rehuvarastojen pohja- ja kuilurakenteiden tulee olla vesitiiviitä. Edellä mainittujen rakennusten kuivatusvesien salaojissa tulee olla tarkastuskaivot tai muu vastaava rakenne vuotojen havaitsemiseksi. Lannan varastointitilavuutta on oltava 12 kk:n varastointitarpeen mukaisesti. 2. Lantavarastot on tyhjennettävä ja niiden kunto tarkastettava vuosittain. Havaitut viat on korjattava viipymättä. Lantavarastoja tyhjennettäessä ja lantaa kuljetettaessa on toimittava niin, että lantaa ei pääse hallitsemattomasti ympäristöön. Lannan siirtolaitteistojen tulee olla kunnossa ja tiiviitä niin, että lantaa ei pääse valumaan tielle. Laitteistot tulee huoltaa säännöllisesti. Tarha-alueen kunnosta ja lannan poistosta

7 alueelta on huolehdittava niin, ettei alueen valumavesistä aiheudu haittaa läheiselle vesistölle. Tarvittaessa jaloittelutarha on rakennettava tiiviiksi. 3. Rehut, polttonesteet, kemikaalit ja jätteet, mukaan lukien lanta ja pilaantunut rehu on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Kemikaalit on varastoitava tiiviillä alustalla suljetuissa astioissa. 4. Kuolleet eläimet on varastoitava suojatussa säilytyspaikassa tiiviillä alustalla ja peitettynä. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyvyyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen torjumiseksi. 5. Lannan levitys peltoon on tehtävä suunnitelmallisesti. Lannan levitykseen käytettävän peltopinta-alan on oltava riittävä kulloinkin eläinsuojassa olevien eläinten tuottaman lannan hyödyntämiseen. Peltopinta-alaa on oltava lupahakemuksen mukaiselle eläinmäärälle vähintään 60 ha. 6. Polttonestesäiliöiden alustan ja polttonesteen tankkauspaikan on oltava tiivis siten, että vuodot säiliöistä tai tankkauksessa voidaan kerätä talteen. Tankkauspaikan läheisyydessä tulee olla imeytysainetta polttoainevuotojen varalle Eläinten valkuaisruokinta tulee optimoida niin, että lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä on mahdollisimman vähäinen. Karjarakennusten sisätilojen siisteydellä ja sisäilman viileydellä on hajujen muodostuminen ja muiden ilmapäästöjen määrä pidettävä mahdollisimman vähäisenä. 8. Ongelmajätteet kuten jäteöljyt, akut ja elohopeaa sisältävät lamput, tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottoon vähintään kerran vuodessa. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee toimittaa niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Jätteiden avopoltto on kielletty. 9. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen käyttöönottoon. 10. Häiriötilanteisiin on varauduttava ennakolta. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Pohjois-Savon elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle ja Vieremän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - eläinmäärät - lannanlevityspeltojen, vuokrasopimusten ja lannan luovutus- ja vastaanottosopimusten ja levitysalojen muutokset

8 - toteutuneet lantamäärät ja lannan varastointitilavuuden riittävyys - mahdollisuuksien mukaan lannan levityssuunnitelma - jätteet, niiden määrät, toimituspaikat ja käsittelytavat - enintään viisi vuotta vanhat analyysitulokset (kokonaistyppi, liukoinen typpi ja liukoinen fosfori) lietteestä ja lannasta - eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteiden tarkkailu - polttoainevaraston tarkkailu - eläinsuojan sekä lanta- ja rehuvarastojen salaojavesien tarkkailu vuosittain - toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset tilanteet. Jätetiedot, eläinmäärä, kuolleiden eläinten määrä, syntyneen lannan määrä ja lannanlevitysala on ilmoitettava vuosiraportissa helmikuun loppuun mennessä Pohjois- Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Vieremän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Muut kirjanpitotiedot tulee olla valvovien ympäristöviranomaisten tarkastettavissa tilalla. 12. Toiminnan valvonnan ja päästöjen lisääntymisen kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Vieremän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 8 RATKAISUN PERUSTELUT Kysymyksessä on eläinsuojan toimintaan myönnetyn ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen. Luvan myöntämisen edellytykset on ratkaistu Pohjois-Savon ympäristökeskuksen antamalla päätöksellä. Sen mukainen eläinyksikkömäärä on 523. Toiminnassa, siitä aiheutuvissa päästöissä tai ympäristön maankäytössä ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia lupapäätöksen antamisen jälkeen. Tällä päätöksellä tarkistettujen lupamääräysten mukainen toiminta täyttää edelleen ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristöluvan lupamääräykset on selkeyden vuoksi korvattu kokonaisuudessaan tämän päätöksen määräyksillä. Suurimpaan osaan määräyksistä on tehty ainoastaan muodollisia muutoksia. Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Peltoalavaatimus on laskettu tässä siten, että käytettävissä on vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää, 3,5 hiehoa, 4, kk ikäistä vasikkaa ja 11 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa kohden. Vaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta antaman ohjeen mukaisesti. Tilalla on käytettävissä lannan levitykseen omaa tai vuokrattua peltoa noin 79 hehtaaria. Tilan eläinmäärän tuottaman lantamäärän hyödyntämiseen tarvitaan peltopinta-alaa vähintään 60 hehtaaria. Käytettävissä oleva peltoala on riittävä syntyvän lantamäärän hyödyntämiseen.

9 Lannan varastointitilavuuksien tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Varastointitilojen mitoituksessa on otettu huomioon myös navetan jätevedet ja kattamattomien lietesäiliöiden sadevedet. Tilalla on lietelannan varastotilaa käytettävissä, lietekuilut mukaan lukien noin m 3. Eläinmäärien perusteella laskettuna lietelantaa syntyy vuosittain noin m 3. Lietetilavuus on riittävä luvan mukaisen eläinmäärän 12 kuukauden aikana syntyvän lannan ja varastoihin johdettavien vesien varastointiin. Polttoainesäiliölle on rakennettu valuma-allas ja säiliö on varustettu laponestolla ja se on sijoitettu lukittuun varastoon. Lupamääräyksellä velvoitetaan luvan saajat ottamaan käyttöön toimialan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa tilalle soveltuvassa laajuudessa. Lietelannan levityksessä parasta tekniikkaa edustavat letku- ja sijoituslaitteistot. Lupamääräysten perustelut Rakenteiden tiiviydellä estetään valumia ympäristöön. Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Kun säiliön pohjalle kertyneet mahdolliset saostumat poistetaan, voidaan rakenteet tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Tarhaalueelle kertyneen lannan poisto riittävän usein on erityisen tärkeää, koska alue sijaitsee lähellä vesistöä. Kemikaalien, kuten torjunta- sekä pesuaineiden, varastoinnissa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annetut määräykset. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Maaperän pilaamiskieltoa koskevan ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Polttoöljysäiliöiden tiiviin alustan ja tiiviin tankkauspaikan vaatimuksella ehkäistään maaperän ja pohjaveden pilaantumista. Imeytysainetta voidaan käyttää öljyvahinkojen ensitorjunnassa ja siten estää öljyvuodosta aiheutuvia enempiä haittoja. Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen sekä ympäristöön kohdistuvia riskejä. Maatalousmuovit ovat hyötykäyttökelpoista jätettä, joka on toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteiden avopoltto on kielletty, koska hallitsemattomassa poltossa syntyy haitallisia savukaasuja. Luvan saajien on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja siinä mielessä seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Lannankäsittelymenetelmät kehittyvät ja niiden käyttöönotto voi tulla tilalla ajankohtaiseksi myöhemmin. Ympäristön kannalta parhaat käytännöt vähentävät toiminnassa syntyvien kasvihuonekaasujen (hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi) määrää. Ympäristön kannalta parhaita käytäntöjä ovat 9

10 multaavan lannanlevittimen käyttö, lietesäiliöiden kattaminen ja valkuaisrehujen käytön optimointi kotieläinten ruokinnassa. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Luvan saajien on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista, kuten suunnitelmista muuttaa lannan varastointitapaa. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. Toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uuden luvan hakemista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle myös mainituissa tilanteissa. Luvan saajien on oltava riittävästi selvillä toimintansa riskeistä, niiden ympäristövaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoitus tulee tehdä ainakin seuraavissa tilanteissa: lietesäiliön rikkoontuminen tai ylivuoto, polttoainesäiliön rikkoutuminen, epidemia tai muu vastaava tapahtuma, jossa kuolee paljon eläimiä. Kirjanpito- ja raportointivelvoite on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Suunnitelma riskeistä ja toimet riskitilanteiden hoidosta on tärkeää olla kaikkien tilalla työskentelevien tiedossa. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannan vastaanottosopimuksien kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että myös lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa voimassa olevien säännösten mukaisesti. 10 VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu päätöksessä huomioon. Navetan yhteydessä olevan, karjan kokoamiseen laitumelle laskemista varten tarkoitetun, sorapintaisen tarhan lannanpoistosta annetulla määräyksellä varmistetaan se, ettei tarhasta aiheudu haittaa. Hiehokasvattamo hanke ei ole hakijan mukaan edennyt vielä, joten sille lupaa haetaan myöhemmin eri hakemuksella. LUVAN VOIMASSAOLO Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Uusi lupahakemus tulee jättää, jos toiminnan päästöt tai ympäristövaikutukset lisääntyvät olennaisesti.

11 11 Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi on jätettävä mennessä. Hakemuksessa on esitettävä ainakin kuvaus sen hetkisestä toiminnasta, eläinmääristä, lannanlevitysalasta, parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä, energia- ja materiaalitehokkuudesta ja arvio toiminnan ympäristövaikutuksista sekä muutoksista alueen maankäytössä. Asetuksen ja muiden säännösten noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Lannan varastoinnissa, käsittelyssä ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) annettuja määräyksiä ja ohjeita. Lantavarastojen ja -kourujen rakentamistekniikassa tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja -ohjeissa: Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto, (MMM-RMO-C 4, ) annettuja ohjeita. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 43, 45, 46, 55, 56, 76, 81, 83, 90, 96, 97, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 4, 19, 30 Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojeluasetuksen muuttamisesta (1792/2009) 5 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 19, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 7 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 870 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa (1145/2009) säädetään. Eläinsuojan, joka on tarkoitettu alle 150 lypsylehmälle, asetuksen mukainen maksu on 1740 euroa. Lupamääräysten tarkistamista koskevasta päätöksestä peritään maksu, jonka suuruus on 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta.

12 12 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijat Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Vieremän kunnanhallitus Vieremän kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Vieremän kunnan terveydensuojeluviranomainen Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) - Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Päätöksen antamisesta ilmoitetaan niille, joille hakemuksesta on annettu erikseen tieto. Ilmoittaminen ilmoitustaululla Päätöksestä kuulutetaan Vieremän kunnan virallisella ilmoitustaululla.

13 13 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus on liitteenä. Ahti Itkonen Helka Markkanen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Ahti Itkonen. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Helka Markkanen.

14 VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituksen liitteet Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan kirjaamon yhteystiedot Käyntiosoite: Maaherrankatu 16, Mikkeli Postiosoite: PL 50, Mikkeli Puhelin: (vaihde) Telekopio: (015) Sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi Aukioloaika: klo Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.