PÄÄTÖS Nro 98/2012/1 Dnro ISAVI/80/04.08/2012. Itä-Suomi. Annettu julkipanon jälkeen Eläinsuojan ympäristölupa, Savonlinna.

Transkriptio

1 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 98/2012/1 Dnro ISAVI/80/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Eläinsuojan ympäristölupa, Savonlinna. Kalle Makkonen Säimenentie Säimen LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Tilalla on 78 lypsylehmää, 32 hiehoa ja 22 alle puolivuotiasta vasikkaa (603 eläinyksikköä). Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a) mukaan vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitetulla eläinsuojalla on oltava ympäristölupa. Aluehallintovirasto ratkaisee hakemuksen mukaisen yli 75 lypsylehmän eläinsuojan ympäristöluvan. (Ympäristönsuojeluasetus 5 :n 1 momentti kohta 11 a) HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa. Hakemusta on täydennetty tarkennuksilla eläinmääriin. Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Toiminnalla ei ole ympäristölupaa. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään. Hakijalla on lannanluovutussopimuksia 46 ha:n peltoalalle ja maanvuokrasopimukset yhteensä noin 11,6 ha:n peltopinta-alasta. Savonrannan rantayleiskaavassa on tilakeskuksen alue merkitty asuntoalueeksi (A 1). Sitä ympäröi maa- ja metsätalousvaltainen alue (M). Uuden pihattonavetan paikka on maa- ja metsätalousvaltaisella alueella (M). Sen pohjoispuolella on maatilojen talouskeskuksen alue (AM). Kaakkois- ja eteläpuolella on lomaasuntojen alueet (1 RA ja RA-2). Sijaintipaikka ja sen ympäristö Eläinsuoja sijaitsee Savonlinnan kaupungin Vihtarin kylässä Lapinaho-tilalla (kiin- ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Mikkelin päätoimipaikka fax Maaherrankatu 16 Mikkeli kirjaamo.ita@avi.fi Postiosoite: PL 50, Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Kuopion toimipaikka Hallituskatu Kuopio

2 Eläinsuojan toiminta 2(13) teistötunnus ). Säimenentien varteen noin 200 metriä tilakeskuksesta kaakkoon rakennetaan pihattonavetta ja lietesäiliö. Rakennukset eivät sijaitse pohjavesialueella. Lähin naapuri sijaitsee noin 200 metriä pihattonavetasta ja 280 metriä uudesta lietesäiliöstä kaakkoon. Navetan ja naapurin välissä on peltoa ja metsää. Muihin naapureihin on matkaa yli 400 metriä. Läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita tai häiriintyviä kohteita. Tila tuottaa vuosittain maitoa litraa ja lihaa noin kg. Lypsylehmät ja pikkuvasikat (0 2 kk) sijoitetaan uuteen pihattonavettaan ja nuorkarja tilakeskuksessa olevaan entiseen navettaan. Karjasuojissa on painovoimainen ilmanvaihto. Pihattonavetassa lehmillä on lietelantajärjestelmä. Kattamattoman betonilietesäiliön tilavuus on m³. Lietekuilut ovat matalat. Liete siirtyy säiliöön altapäin padotuksella. Vanhassa navetassa (nuorkarjaa 44 kpl) on kuivikelantamenetelmä. Sen yhteydessä on 87 m³:n virtsasäiliö ja kuivalantala, jonka tilavuus on 320 m³. Pikkuvasikoiden paikat ovat 30 cm paksuisella kuivikepohjalla, jonka pinta-ala on 76 m². Pohja tyhjennetään kaksi kertaa vuodessa tai tarvittaessa sairaskarsinoihin tai suoraa peltoon. Sairaskarsinoista lanta siirretään vanhan navetan kuivalantalaan. Noin 30 hiehoa laiduntaa 5 6 kk vuodessa. Laidunala on 12 ha. Laitumella on siirrettävä vesisäiliö. Karjasuojissa käytetään oman rengaskaivon vettä. Jätevettä syntyy pihatosta 200 m³ vuodessa. Se johdetaan lietesäiliöön. Pihatossa on kuiva WC. Säilörehua tehdään pyöröpaaleihin esikuivattuna biologisella säilöntäaineella 900 tonnia vuodessa. Jätteet ja niiden käsittely: Jäte Määrä t/a Käsittely Muovit 1 keräys, kierrätys Kuolleet eläimet raatokeräily, Honkajoki Oy Rehujäte 5 lantalaan ja kompostoituna peltoon Jäteöljy 0,01 vaarallisen jätteen keräys Lietelantaa syntyy hakemuksen mukaisella eläinmäärällä laskettuna m³ ja kuivalantaa 570 m³ vuodessa. Lanta käytetään pelloilla lannoitteena. Levitykseen käytettävää peltoa on yhteensä noin 106 ha, josta omaa peltoa on 48 ha, vuokrapeltoa noin 12 ha ja sopimuspeltoa 46 ha. Peltoja ei sijaitse pohjavesialueella. Lannasta puolet levitetään keväällä, 20 % kesällä ja loppu syksyllä. Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä ja muu raskas autokalusto neljä kertaa kuukaudessa. Rehupaaleja ajetaan pelloilta keskitetysti hiljaisen liikenteen aikaan. Arvio ympäristövaikutuksista Hakija arvioi, että toiminnasta ei ole haittavaikutuksia ympäristöön.

3 3(13) Toimet onnettomuus- ja häiriötilanteissa Tilalla on oma traktorikäyttöinen varavoimajärjestelmä. Uudelle navetalle on sähkölinjassa oma muuntopiiri. Liikenneriskejä vähennetään kuljettamalla rehupaalit hiljaisen liikenteen aikaan tuotantorakennuksille. Lanta on tarkoitus levittää mäkisille pelloille urakoitsijan sijoittavalla kalustolla. Vesistöjen ja juomavesikaivojen ympärille jätetään suojakaistat, joille ei levitetä lantaa. Lannanlevityksessä huomioidaan sääolot ja tarvittaessa käytetään varalietesäiliöinä naapuruston tyhjiä säiliöitä. Uuteen pihattonavettaan tehdään turvallisuussuunnitelma. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Pihattonavetassa on lämmön talteenotto maidosta. Liete levitetään multaavalla levittimellä mäkisille pelloille. ASIAN KÄSITTELY Asian vireilläolosta tiedottaminen Lausunnot Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Itä-Suomen aluehallintovirastossa ja Savonlinnan kaupungissa ja erityistiedoksiantona asianosaisille. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (myöhemmin ELY-keskus), Savonlinnan kaupunginhallitukselta sekä Savonlinnan kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisilta. 1) Etelä-Savon ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Lantalamitoitukset samoin kuin levityspeltojen riittävyys on syytä tarkastaa uusimman kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen mukaisin kertoimin. 2) Savonlinnan kaupungin ympäristölautakunta Eläinsuojan toiminnasta ei saa aiheutua pilaantumisvaaraa pinta- ja pohjavesille, maaperälle tai muulle ympäristölle eikä lähikiinteistöille kohtuutonta haittaa hajuista, haittaeläimistä, melusta, liikenteestä yms. häiriötekijöistä. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä välittömästi asianmukaisiin toimenpiteisiin havaitun vaaran tai haitan vähentämiseksi. Lantakourujen sekä lietelantasäiliöiden tulee olla vesitiiviitä. Rakenteiden ja laitteiden tulee olla sellaisia, ettei lietelantasäiliöiden tyhjennyksen ja lietelannan siirron aikana tapahdu vuotoja. Lietevarastojen tilavuuden tulee vastata 12 kuukauden varastointitarvetta. Säiliö tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain, ettei sen tehollinen tilavuus pienene. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, ettei sade-, sulamis-, pesu- tai juottovesiä tarpeettomasti pääse lietelantasäiliöön pitämällä mm. eläinsuojan pesu- ja juottolaitteet asianmukaisessa kunnossa. Eläinsuojan pesemiseen tulisi käyttää korkeapainepesuria tai muuta vastaavaa menetelmää, jotta syntyvien jätevesien

4 4(13) määrä pystyisi kohtuullisena. Luvan saajan tulisi varautua lietesäiliöiden kattamiseen. Lietelannan kuljetuskalusto on pidettävä asianmukaisessa kunnossa ja kaluston pyörät on tarvittaessa pestävä ennen yleiselle tielle ajoa. Lietevaunun täyttöpaikalle tulisi valaa betonialusta tai päällystää se muulla tavoin. Kiinteistön ulkopuolelta tuotavien asumajätevesien umpi- ja sakokaivojen tyhjennysjätteiden vastaanotto tilalla ja johtaminen lietelantasäiliöön tai levittäminen peltoon tulisi kieltää. Tämä sen vuoksi, että lietelantasäiliöön johtaminen tai peltoon levittäminen edellyttää, että tyhjennysjäte on ensin asianmukaisesti esimerkiksi kalkkistabiloimalla ja sekoittamalla käsitelty hygieenisesti haitattomaksi, jota ei juuri koskaan eikä millään tilalla tehdä. Mikäli säilörehua ei valmisteta kiinteässä rehuvarastossa tai pyöröpaaleissa, valmistuksessa tulee suosia esikuivattua rehua puristenesteen määrän vähentämiseksi. Puristenesteet on kerättävä talteen ja johdettava tiiviiseen säiliöön (lietelanta- tai erillissäiliöön). Puristenesteiden käsittelyssä ja levittämisessä on noudatettava lantaa koskevia määräyksiä. Tilalla kuolleet eläimet on toimitettava eläinjätteen polttolaitokseen hävitettäväksi. Mahdollisesti tilalla teurastettavan eläimen ruhonosat, vuodat, nahkat, sorkat, sarvet, veri, suolet tai vastaavat tuotteet tulee käsitellä maa- ja metsätalousministeriön asetuksen mukaisesti. Työkoneiden ja kuljetuskaluston huolto- ja korjaustoiminta on pakottavaa tarvetta lukuun ottamatta kiellettävä Ollila-kiinteistöllä muualla kuin tätä tarkoitusta varten rakennetuissa tiloissa. Tilat on varustettava kiinteällä, ehjällä ja kynnyksellä varustetulla lattialla, josta mahdolliset nestevalumat on imeytettävissä puruun, turpeeseen taikka muuhun vastaavaan materiaaliin, tai öljyn- ja hiekanerotuskaivoilla. Mahdolliset öljynerotus- ja hiekanerotuskaivot on tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa ja toimitettava kaivojäte asianomaisen jätteen vastaanottopaikkaan käsiteltäväksi. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet kuten bio-, pahvi-, paperi-, kartonki-, lasi-, metallija puhdas puujäte on toimitettava hyötykäyttöön, ellei niitä voida hyödyntää omassa toiminnassa (esimerkiksi energiantuotannossa tai kompostoinnissa). Hyötykäyttöön soveltuvat muovijätteet on toimitettava hyötykäyttöön. Mainittujen jätteiden avopoltto ja maahan hautaaminen on kielletty. Kyseiset jätelajit on varastoitava erikseen lajiteltuina asianmukaisesti niille varattuihin paikkoihin. Jätehuollon osalta on toiminnassa muutoinkin noudatettava Savonlinnan seudun kuntien yleisiä jätehuoltomääräyksiä. Toiminnassa sekä kiinteistöllä syntyvistä vaarallisista jätteistä (ongelmajätteistä) on pidettävä kirjaa, josta käy ilmi jätteiden määrä ja laatu sekä toimituspaikka. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä jätehuollon valvontaviranomaiselle. Vaaralliset jätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, loisteputket, paristot, romuakut, lääke-, maali- ja liuotinjätteet sekä torjunta- ja kasvinsuojeluainejätteet on pidettävä toisistaan erillään ja varastoitava jätelajeittain asianmukaisesti katetussa ja lukitussa tilassa tiiviillä alustalla, josta mahdollisessa vahinkotilanteessa nestemäiset jätteet on kerättävissä talteen. Vaarallisten jätteiden keräysastiat on varustettava astian sisällöstä kertovalla merkinnällä. Vaaralliset jätteet on toimitettava vähintään kerran vuodessa käsiteltä-

5 5(13) väksi laitoksille, joilla on voimassa olevat kyseisten jätteiden käsittelyyn tarvittavat luvat. Polttoaineet ja kemikaalit on varastoitava siten, etteivät ne säiliöiden rikkoutuessakaan pääse aiheuttamaan maaperän tai vesistöjen pilaantumisen vaaraa ja muutoinkin varastoinnissa on noudatettava, mitä palavan nesteen, öljyn ja myrkyllisten aineiden säiliöistä on erikseen säädetty tai määrätty. Vahinkotilanteiden varalle tulee polttoainesäiliöiden välittömään läheisyyteen varata imeytysmateriaaliksi riittävästi purua, turvetta tai vastaavaa materiaalia. Imeytyksessä käytettyä materiaalia ei saa polttaa eikä haudata maahan vaan se on toimitettava vaarallisena jätteenä hävitettäväksi laitokseen, jolla on voimassa olevat kyseisen jätteen käsittelyyn tarvittavat luvat. Toiminnanharjoittajan on poikkeuksellisissa tapahtumissa ryhdyttävä välittömästi tarvittaviin toimenpiteisiin vahingollisten vaikutusten torjumiseksi ja ilmoitettava niistä ympäristöluvan valvontaviranomaiselle sekä Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittaja on velvollinen esittämään ympäristölupaviranomaiselle uuden lupahakemuksen, mikäli toiminnassa tapahtuu olennainen muutos. Lannanlevitystä tulee välttää viikonloppuisin asutuksen lähellä. Toiminnanharjoittajan on annettava lantaa koskevat tiedot niille, joille lantaa luovutetaan peltoon levitettäväksi. Lisäksi lausunnossa on esitetty nitraattiasetuksen lietelannan levitystä koskevia määräyksiä ja suosituksia. 3) Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sosteri Savonlinnan kaupungin terveydensuojeluviranomaisena Eläinsuojassa kertyvä lanta ja virtsa sekä muut jätteet on niin sijoitettava ja hoidettava, ettei niistä aiheudu terveydellistä haittaa ympäristölle eikä talousvedelle. Lannan käsittely, varastointi ja levitys on suoritettava niin, että noudatetaan kotieläintalouden ympäristönsuojelun ohjeita ja nitraattidirektiivin määräyksiä (mm. lannanlevityksen hajuhaittojen minimoimiseksi). Lannoitettaessa vesistöjen läheisyydessä tulee huolehtia vaatimusten mukaisista suojavyöhykkeistä. Lupaviranomaisen tulee varmistua, että liikalannoitusta vältetään ja lannoitus on mitoituksen mukaista kaikilla käytettävillä peltoaloilla. Lisäksi lannoitettaessa tulee erityisesti huomioida suojaetäisyydet kaikkiin talousvesikaivoihin mukaan lukien vuokra- ja sopimuspeltojen läheisyydessä olevat talousvesikaivot. Riittävä suojaetäisyys talousvesikaivoihin koskee myös torjuntaaineiden levittämistä. Jos toiminta on luokitellulla pohjavesialueella, lupaviranomaisen tulisi rajoittaa lannanlevitystä sekä eläinten laiduntamista näillä alueilla. Laiduntaminen tulee toteuttaa niin, että pintavesien pilaantumisvaara on mahdollisimman vähäinen. Eläinten pääsy vesirajaan tulisi estää. Eläintenpidossa tulee estää hajuhaittojen leviäminen ympäristöön. Jos eläimissä on havaittu sairauksia, jotka saattavat levitä lannan ja jätteiden välityksellä, on luvansaajan käsiteltävä lanta ja muu jäte siten, ettei niistä aiheudu terveydellistä haittaa ympäristölle eikä talousvedelle sekä huolehdittava, ettei sairaus leviä.

6 Hakijan vastine 6(13) Maataloudessa käytettävien kemikaalien käsittelyssä on noudatettava huolellisuutta ja varovaisuutta terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalit on säilytettävä lukitussa tilassa, johon ulkopuolisella ei ole mahdollisuutta päästä. Ulkona valvomattomassa tilassa kemikaaleja ei saa säilyttää (KemL 744/ mom 1). Kemikaaleja ja polttoainetta ei saa päästää valumaan maaperään ja sitä kautta talousvesiin. Ympäristöluvan muut terveydelliset edellytykset tulevat täytetyiksi ympäristöluvan ympäristönsuojelullisten säädöksien täyttyessä. Hakija on vastineessaan ilmoittanut, että lietesäiliön kattaminen nykyisin saatavilla olevilla kattamisratkaisuilla ei edellytä erityistä varautumista. Lietesäiliö on mahdollista kattaa tarvittaessa. Lisäksi hakija on ilmoittanut, ettei tilalle oteta vastaan sakokaivolietteitä. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Kalle Makkoselle ympäristöluvan Savonlinnan kaupungin Vihtarin kylässä Lapinaho-tilalla ( ) sijaitsevan eläinsuojan toimintaan. Eläinyksikkömäärä on 603. Toiminnassa on noudatettava hakemusta ja seuraavia lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Karjarakennusten sekä lanta- ja rehuvarastojen pohja- ja kuilurakenteiden tulee olla vesitiiviitä. Mainittujen rakenteiden kuivatusvesien salaojissa tulee olla tarkastuskaivot tai muu vastaava rakenne vuotojen havaitsemiseksi. Rakenteiden ja laitteiden tulee olla sellaisia, ettei lannan sekoituksen, tyhjennysten ja siirtojen aikana pääse tapahtumaan säiliöiden rikkoontumisia eikä vuotoja. 2. Tilalla on oltava käytettävissä varastotilavuutta kulloisenkin eläinmäärän 12 kuukauden aikana tuottaman lantamäärän ja säiliöihin johdettavien jätevesien varastointiin. Lietesäiliöt on täytettävä altapäin ja tarvittaessa katettava esimerkiksi kelluvalla katteella hajuhaittojen vähentämiseksi. Lantavarastot on tyhjennettävä ja niiden kunto tarkastettava vuosittain. Havaitut viat on korjattava viipymättä. Lantavarastot on tyhjennettävä ja lanta kuljetettava niin, että lantaa ei pääse hallitsemattomasti ympäristöön. Varastojen ympäristö ja siirtotiet on siistittävä, jos vuotoja aiheutuu esimerkiksi lietteen pumppauksessa. Lietesäiliöiden ympäristön tulee olla tiivis ja kovapintainen siten, että sinne valunut liete voidaan kerätä talteen. 3. Rehut, polttonesteet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonestesäiliöiden alustan ja polttonesteen tankkauspaikan on oltava tiivis siten, että vuodot säiliöistä tai tankkauksessa voidaan kerätä talteen. Polttonestesäiliöis-

7 7(13) sä tulee olla ylitäytönesto. Tankkauspaikan läheisyydessä tulee olla imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. Kemikaalit on varastoitava tiiviillä alustalla suljetuissa, tarkoitukseen soveltuvissa ja sisältömerkinnöillä varustetuissa astioissa. 4. Kuolleet eläimet on varastoitava suojatussa säilytyspaikassa tiiviillä alustalla ja peitettynä. Kuolleet eläimet on toimitettava luvalliseen eläinjätteen käsittelylaitokseen. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyvyyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen torjumiseksi. 5. Lannan levitys peltoon on tehtävä suunnitelmallisesti. Lannan levitykseen käytettävän peltopinta-alan on oltava riittävä kulloinkin eläinsuojassa olevien eläinten tuottaman lannan hyödyntämiseen. Peltopinta-alaa on oltava lupahakemuksen mukaiselle eläinmäärälle vähintään 70 ha. Talousvesikaivojen ympärille, vesistöjen rantaan ja valtaojien varrelle tulee jättää riittävät suojavyöhykkeet, joita ei lannoiteta karjanlannalla. 6. Karjarakennuksen ja laitumen välisen kulkuväylän tulee olla kovapohjainen niin, että lanta voidaan poistaa kulkuväylältä. Laidunta tulee hoitaa niin, ettei siihen tule nurmesta vapaita paikkoja. Laiduntavat eläimet eivät saa aiheuttaa vesistön samentumista tai hygieniahaittaa vesistössä. 7. Eläinten valkuaisruokinta tulee optimoida niin, että lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä on mahdollisimman vähäinen. Karjarakennusten sisätilojen siisteydellä ja sisäilman viileydellä on hajujen muodostuminen ja muiden ilmapäästöjen määrä pidettävä mahdollisimman vähäisenä. 8. Vaaralliset jätteet kuten jäteöljyt ja muut öljyiset jätteet, akut ja elohopeaa sisältävät lamput, tulee toimittaa vaarallisten jätteiden vastaanottoon vähintään kerran vuodessa. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee toimittaa niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Jätteiden avopoltto on kielletty. 9. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen käyttöönottoon. 10. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Etelä-Savon ELY-keskukselle ja Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11. Luvan saajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - eläinmäärät - lannanlevityspeltojen, vuokrasopimusten ja lannan luovutus- ja vastaanottosopimusten ja levitysalojen muutokset - toteutuneet lantamäärät ja lannan varastointitilavuuden riittävyys - mahdollisuuksien mukaan lannan levityssuunnitelma - jätteet, niiden määrät, toimituspaikat ja käsittelytavat - enintään viisi vuotta vanhat analyysitulokset (kokonaistyppi, liukoinen typpi ja liukoinen fosfori) lietteestä ja lannasta - eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteiden tarkkailu

8 8(13) - eläinsuojan sekä lanta- ja rehuvarastojen salaojavesien aistinvarainen tarkkailu vuosittain - toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset tilanteet. Jätetiedot, eläinmäärä, kuolleiden eläinten määrä, syntyneen lannan määrä ja lannanlevitysala on ilmoitettava vuosiraportissa helmikuun loppuun mennessä Etelä- Savon ELY-keskukselle ja Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Muut kirjanpitotiedot tulee olla valvovien ympäristöviranomaisten tarkastettavissa tilalla. 12. Toiminnan valvonnan ja päästöjen lisääntymisen kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä Etelä-Savon ELY-keskukselle. Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava Etelä-Savon ELY-keskukselle ja Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristölupa tulee myöntää, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristöluvan myöntämisen ympäristönsuojelulain 42 :ssä tarkoitettu alla mainittu este voidaan poistaa antamalla lupamääräyksiä. Toiminnasta ei aiheudu asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu asemakaavan vastaisesti. Toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Luvan myöntämisen yleiset perustelut Eläinsuoja sijoittuu maatalousvaltaiselle alueelle. Tilan ympäristössä on pääasiassa peltoa ja karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Uudesta lietesäiliöstä on matkaa 280 metriä lähimpää naapuriin. Pihatosta etäisyys on 200 metriä. Etäisyydet ovat riittävät, kun kyseessä on lypsykarjarakennus. Eläinsuojan vaikutusalueella ei ole häiriintyviä kohteita. Ympäristölupa on myönnetty hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle. Eläinyksikkömäärän laskemisessa on käytetty ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen ( ) eläinyksikkökertoimia. Kertoimet perustuvat eläinten lannan keskimääräiseen ravinnesisältöön ja ne ovat seuraavat: lypsylehmä 6,8, hieho 2, alle vuoden ikäinen lehmävasikka 1,4 ja alle puolivuotias vasikka 0,6. Toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa tai kohtuutonta muuta haittaa, kun toimitaan tämän päätöksen ja nitraattiasetuksen määräysten mukaisesti. Luvan myöntämi-

9 9(13) sen edellytyksenä ei ole, että toiminta olisi täysin haitatonta. Melu- ja hajuhaittaa voi aiheutua lannan käsittelystä ja liikenteestä lannan levityksen yhteydessä. Tämä haitta kestää muutamia päiviä vuodessa. Lannan käsittelyn ajankohtaa valitessa on mahdollista ottaa huomioon muun muassa tuulensuunta, jolla naapureille aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää. Luvan saajalla on hakemuksen mukaan käytettävissä m 3 lietelannan ja virtsan varastointitilavuutta. Eläinmäärän perusteella laskettuna lietelantaa syntyy vuosittain noin m³ ja kuivalantaa 570 m³. Lietesäiliössä tarvitaan sadevesitilavuutta 250 m³ ja jätevesiä varten 200 m³ vuodessa. Lannan varastointitilavuudet ovat riittävät 12 kuukauden aikana syntyvän lannan ja varastoihin kertyvien sadeja sulamisvesien varastointiin, kun otetaan huomioon 5 6 kuukauden laidunkauden aikana laitumelle jäävän kuivalannan määrä. Lannan hyödyntämiseen tarvittava peltoala on laskettu siten, että käytettävissä on vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää, 3,5 hiehoa, 4,5 alle vuoden ikäistä vasikkaa ja 11 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa kohden. Vaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta antaman ohjeen mukaisesti. Tilalla on käytettävissä lannan levitykseen omaa tai vuokrattua peltoa ja sopimuspeltoa noin 106 hehtaaria. Hakemuksen mukaisen eläinmäärän tuottaman lantamäärän hyödyntämiseen tarvitaan peltopinta-alaa vähintään 70 hehtaaria. Raadot toimitetaan eläinjätteenkäsittelylaitokseen ja kuljetusta odottavien raatojen säilytyksestä on annettu määräys. Polttoainesäiliön alustalta ja tankkauspaikalta on edellytetty tiiviitä rakenteita. Lupamääräyksellä velvoitetaan luvan saaja ottamaan käyttöön toimialan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa tilalle soveltuvassa laajuudessa. Edellä olevan perusteella eläinsuojan toiminta täyttää luvan myöntämisedellytykset, kun toiminta järjestetään esitetyn hakemuksen ja tämän päätöksen määräysten mukaan. Lupa voidaan myöntää. Lupamääräysten perustelut Rakenteiden tiiviydellä estetään valumista johtuvaa ympäristön pilaantumista. Asianmukaiset salaojitukset ja tarkastuskaivot mahdollistavat vuotojen tarkkailun ja havaitsemisen. (Lupamääräys 1) Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla varastojen rakenteet voidaan tarkastaa vaurioiden havaitsemiseksi ja vauriot korjata. Huolellisella toiminnalla ehkäistään ympäristön asukkaille tai muille asianosaisille aiheutuva terveyshaitta ja kohtuuton viihtyvyyshaitta. (Lupamääräys 2) Polttoainesäiliöiden alustan ja tankkauspaikan tiiviysvaatimuksella, polttoöljysäiliöiden varustevaatimuksella sekä kemikaalien huolellisen varastoinnin vaatimuksella ehkäistään maaperän ja pohjaveden pilaantumista. (Lupamääräys 3) Kuolleiden eläinten sallitusta hävittämisestä säädetyn maa- ja metsätalousministeriön asetuksen mukaan Etelä-Savo kuuluu nautaeläinten keräilyalueeseen, jolla nautaeläinten raatojen hautaaminen on kiellettyä. Ainoastaan kuolleina syntyneitä

10 10(13) eläimiä ja vähäinen määrä teurasjätteitä voidaan haudata kaupungin eläinlääkärin ohjeita noudattaen. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. (Lupamääräys 4) Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Hakemuksen mukaisen eläinmäärän tuottaman lantamäärän hyödyntämiseen tarvitaan peltopinta-alaa noin 70 hehtaaria. Lannan käsittelyn ajankohtaa valitessa on mahdollista ottaa huomioon mm. tuulensuunta sekä viikonloput ja juhlapyhät, jolla naapureille aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää. Talousvesikaivojen ympärille jätettävä suojavyöhyke ehkäisee veden pilaantumista ja siitä aiheutuvaa terveyshaittaa. Vesistöjen ja ojien varren suojavyöhykkeillä ehkäistään ravinteista johtuvaa vesistön pilaantumista. Suojavyöhykkeiden leveydestä on ohjeistus nitraattiasetuksessa. (Lupamääräys 5) Laiduntavien eläinten määrä ei saa ylittää laitumen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä. Nurmesta vapailta paikoilta voi kulkeutua vesistöön kiintoainetta ja sen mukana ravinteita. Laitumelta vesistöön pääsevät eläimet eivät saa aiheuttaa merkittävää vesistön pilaantumista tai terveyshaittaa. (Lupamääräys 6) Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen sekä kasvihuonekaasujen muodostumista ja haihtumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuoja puhtaana ja viileänä. (Lupamääräys 7) Vaarallisten jätteiden varastoiminen huolellisesti ja toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen sekä ympäristöön kohdistuvia riskejä. Maatalousmuovit ovat hyötykäyttökelpoista jätettä, joka on toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteiden avopoltto on kielletty, koska hallitsemattomassa poltossa syntyy haitallisia savukaasuja. Jätehuoltoa koskevat Savonlinnan seudun kuntien jätehuoltomääräykset. (Lupamääräys 8) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Lannankäsittelymenetelmät kehittyvät ja niiden käyttöönotto voi tulla tilalla ajankohtaiseksi myöhemmin. Ympäristön kannalta parhaat käytännöt vähentävät toiminnassa syntyvien kasvihuonekaasujen (hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi) määrää. Ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa ovat mm. multaavan lannanlevittimen käyttö, säilörehun tekeminen esikuivattuna ja valkuaisrehujen käytön optimointi kotieläinten ruokinnassa. (Lupamääräys 9) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa riskeistä, niiden ympäristövaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoitus tulee tehdä ainakin seuraavissa tilanteissa: tulipalo, öljyvuoto maaperään, epidemia tai muu vastaava tapahtuma, jossa kuolee paljon eläimiä. (Lupamääräys 10)

11 11(13) Kirjanpito- ja raportointivelvoite on annettu ympäristönsuojeluviranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannan vastaanottosopimuksien kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että myös lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa voimassa olevien säännösten mukaisesti. (Lupamääräys 11) Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista, kuten suunnitelmista muuttaa lannan varastointitapaa. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. Toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uuden luvan hakemista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle myös mainituissa tilanteissa. (Lupamääräys 12) VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Hakija on ilmoittanut vastineessaan, ettei ota lietesäiliöön vastaan sakokaivolietteitä, joten niistä ei ole annettu määräystä. Naudan lietelannan pintaan muodostuu kuiva kuorettuma, kun lantaa ei sekoiteta. Kuorettuma estää tehokkaasti hajuhaittojen syntymistä. Luvan saajaa ei ole määrätty varautumaan lietesäiliön kattamiseen kiinteällä katteella. Hakemuksen mukaan tilalla ei ole öljyn- tai hiekanerotuskaivoja. Työkoneiden korjaustoiminta ei kuulu eläinsuojan ympäristöluvan piiriin. Näistä seikoista ei ole annettu määräyksiä. Ympäristölupaviranomainen ei ole toimivaltainen määräämään eläintautien leviämisen estämisestä. Muut lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Luvan saajan on tehtävä mennessä aluehallintovirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. Hakemuksessa on esitettävä ainakin kuvaus sen hetkisestä toiminnasta, eläinmääristä, lannanlevitysalasta, parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä, energiatehokkuudesta ja arvio toiminnan ympäristövaikutuksista sekä muutoksista alueen maankäytössä.

12 12(13) Asetuksen ja muiden säännösten noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Lannan varastoinnissa, käsittelyssä ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) annettuja määräyksiä ja ohjeita. Lantavarastojen ja -kourujen rakentamistekniikassa tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksiä ja -ohjeita (Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto, MMM-RMO-C 4, ). SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 28, 41 43, 45, 46, 55, 56, 76, 81, 83, 90, 96, 97, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000, muutos 1792/2009) 1, 4 6, 19, 30 Jätelaki (646/2011) 8, 12, 13, 15, 72, 118 Jäteasetus (179/2012) 11, 20 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) liitteen maksutaulukon mukaan alle 150 lypsylehmälle tarkoitetun eläinsuojan ympäristölupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on euroa. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Savonlinnan kaupunginhallitus Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Savonlinnan kaupungin terveydensuojeluviranomainen Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Päätöksen antamisesta ilmoitetaan niille, joille hakemuksesta on annettu erikseen tieto. Ilmoittaminen ilmoitustaululla Päätöksestä kuulutetaan Savonlinnan kaupungin ilmoitustaululla.

13 13(13) MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeudelta. Muutosta voi hakea myös pelkästään käsittelymaksun määräämiseen. Valitus on toimitettava Itä-Suomen aluehallintovirastoon. Valitusosoitus on liitteenä. Ahti Itkonen Raili Pärjälä Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Ahti Itkonen. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Raili Pärjälä.

14 VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallintooikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan kirjaamon yhteystiedot käyntiosoite: Maaherrankatu 16, Mikkeli postiosoite: PL 50, Mikkeli puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.