VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite Kunta- ja aluehallinto-osasto 08.10.2015 MAISTRAATTIEN TOIMIALUEITA, KELPOISUUSVAATIMUKSIA JA TOIMIVALTAA SEKÄ ULKOMAAN KANSALAISESTA VÄESTÖTIETOJÄRJESTELMÄÄN TALLE- TETTAVIA TIETOJA KOSKEVIEN VALTIONEUVOSTON ASETUSTEN MUUTTAMI- NEN 1 Ehdotuksen pääasiallinen sisältö 2 Toimivalta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi Helsingin, Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan maistraattien yhdistämisen edellyttämät säädösmuutokset. Kyseisten maistraattien yhdistäminen edellyttää muutoksia maistraattien toimialueista annettuun valtioneuvoston asetukseen (217/2011), rekisterihallintoasetukseen (248/1996) sekä väestötietojärjestelmästä annettuun asetukseen (128/2010). Esityksessä ehdotetaan lisäksi muutettavaksi väestötietojärjestelmästä annetun asetuksen säännöstä, jonka nojalla ulkomaan kansalaisen oleskeluoikeutta koskevia tietoja talletetaan väestötietojärjestelmään. Maistraattien toimialueista säädetään rekisterihallintolain (166/1996, muutettu lailla 1434/2009) 3 :n 1 momentin nojalla valtioneuvoston asetuksella. Toimialueita koskevat säännökset on annettu valtioneuvoston asetuksella maistraattien toimialueista. Rekisterihallintolain (166/1996, muutettu lailla 956/2006) 4 :n 2 momentin nojalla valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää maistraatin virkojen kelpoisuusvaatimuksista. Virkojen kelpoisuusvaatimuksista on säädetty rekisterihallintoasetuksella. Väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain (661/2009) 21 :n 2 momentin nojalla valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää toimivallan siirtämisestä tai muusta uudelleen järjestämisestä rekisterihallinnon viranomaisten välillä, jos toimenpiteellä voidaan parantaa palvelujen saatavuutta, järjestelmän tietosisällön laatua tai toiminnan tehokkuutta taikka aikaansaada alueellisesti tasapainoinen työnjako rekisterihallinnossa. Toimivallan siirtämisestä on säädetty väestötietojärjestelmästä annetulla valtioneuvoston asetuksella. Väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain 17 :n 1 momentin 4 kohdan mukaan väestötietojärjestelmään voidaan tallettaa rekisteröinnin kohteena olevaa henkilöä koskevina tietoina ulkomaan kansalaisen oleskeluluvan lajia ja luvan kestoa koskevat tai muut vastaavat tiedot. Saman pykälän 3 momentin mukaan edellä tarkoitettujen tietojen ja niitä koskevien lisäysten, muutosten ja korjausten tallettamisesta sekä tietojen yksityiskohtaisesta sisällöstä annetaan tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. Tarkempia säännöksiä talletettavien tietojen sisällöstä on annettu väestötietojärjestelmästä annetulla valtioneuvoston asetuksella.
2 3 Ehdotetut muutokset 3.1 Valtioneuvoston asetus maistraattien toimialueista Esityksessä ehdotetaan annettavaksi uusi asetus maistraattien toimialueista. Asetuksella kumottaisiin maistraattien toimialueista annettu valtioneuvoston asetus (217/2011). Voimassa olevan asetuksen mukaan maistraatteja on 11. Ehdotettavien asetusmuutosten myötä maistraatteja olisi Ahvenanmaalla maistraatin tehtäviä hoitavan Ahvenanmaan valtionviraston lisäksi 9. 3.2 Rekisterihallintoasetus Rekisterihallintoasetuksen 10 a :ää ehdotetaan muutettavaksi niin, että aiemmin Itä- Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan maistraatteihin sijoitetut virat, joihin on säädetty erityisiä kielitaitoa koskevia kelpoisuusvaatimuksia, säädettäisiin muodostuvan Uudenmaan maistraatin viroiksi. 3.3 Väestötietojärjestelmästä annettu valtioneuvoston asetus Väestötietojärjestelmästä annetun valtioneuvoston asetuksen 44 :n 1 momentin 3 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi niin, että aiemmin Itä-Uudenmaan maistraatin toimivaltaan kuulunut Verohallinnon, Maahanmuuttoviraston ja paikallispoliisin tallettamia tietoja koskevien korjausten tallettamistoimivalta sekä näiden viranomaisten neuvonta säädetään muodostuvan Uudenmaan maistraatin tehtäväksi. Väestötietojärjestelmästä annetun valtioneuvoston asetuksen 20 a :ää ehdotetaan muutettavaksi niin, että ulkomaalaisen oleskeluoikeutta koskevina tietoina talletettaisiin jatkossa muuta kuin ensimmäistä oleskelulupaa koskevan hakemuksen pääperuste ja voimassaoloaika sekä oleskeluoikeuden rekisteröinnin ja oleskelukortin peruuttamisen pääperuste. 4 Ehdotuksen vaikutukset 4.1 Maistraatin nimi Maistraattien yhdistymisen seurauksena muodostuvan maistraatin nimeksi ehdotetaan Uudenmaan maistraattia. Ehdotettu nimi vastaa muodostuvan maistraatin toimialuetta. 4.2 Taloudelliset vaikutukset Maistraattien toiminnan yhdistäminen mahdollistaa toiminnan tehostamisen ja säästöt palkkauskustannuksissa. Jatkossa tarvittaisiin vain yksi maistraatin päällikkö kolmen sijaan ja vain viisi vastuualueen päällikköä nykyisten 11 päällikön sijaan. Osa tällä hetkellä vastuualueen päällikön tehtävissä toimivista henkikirjoittajista siirtyisi substanssitehtäviin tai toisiin esimiestehtäviin. Maistraatit yhdistämällä voidaan arvioida saavutettavan palkkauskustannuksista yhteensä noin 300 000 euron vuotuiset säästöt.
3 Maistraattien yhdistäminen edellyttää muutoksia maistraattien asiankäsittelyjärjestelmä Maisaan, maistraattien rekistereihin sekä Vakava-kassajärjestelmään. Näiden järjestelmien kertaluonteiset muutoskustannukset ovat yhteensä noin 40 000 euroa. Lisäksi Kieku järjestelmän muutokset aiheuttavat noin 5 000 euron kustannukset. Maistraattien kylttien, opasteiden, lomakkeiston ja yhteystietojen uusiminen sekä muutoksesta tiedottaminen aiheuttavat yhteensä muutaman tuhannen euron kertaluonteiset kustannukset. Myös Väestötietojärjestelmään tulee tehdä muutokset rekisterinpitäjämaistraatin kohdalle. Kustannusvaikutukset ovat niin vähäiset, että ne voidaan hoitaa viranomaisten kehysrahoituksen puitteissa. Suurempi maistraattikokonaisuus antaisi myös paremmat edellytykset toteuttaa tuottavuusohjelmassa maistraateille tavoitteeksi asetetut henkilöstövähennykset ja hillitä kustannusten kasvua pitkällä tähtäimellä. 4.3 Organisaatio- ja henkilöstövaikutukset Henkilöstön määrä oli vuonna 2014 Helsingin maistraatissa yhteensä 84,0 htv, Itä- Uudenmaan maistraatissa 80,5 htv ja Länsi-Uudenmaan maistraatissa 46,5 htv. Erityisesti Länsi-Uudenmaan maistraatti on henkilöstömäärältään pieni, Manner- Suomen neljänneksi pienin. Itä-Uudenmaan maistraatin henkilöstömäärää nostaa se, että Itä-Uudenmaan maistraatti huolehtii jo nyt kaikkien alueen kolmen maistraatin osalta kuluttajaneuvonnan järjestämisestä. Muihin kuin kuluttajaneuvonnan tehtäviin käytettiin Itä-Uudenmaan maistraatissa 61,5 htv. Maistraattien henkilöstöön kohdistuu tuottavuussäästöistä ja kiristyvästä taloudellisesta tilanteesta johtuen koko maassa vähennystarpeita. Yhdistettäväksi ehdotettavien maistraattien htv-kehys oli vuonna 2014 yhteensä 211,0 htv. Yhdistämisen jälkeen uuden maistraatin henkilöstömäärä on vuoden 2015 henkilötyövuositiedoilla laskettuna noin 189 henkilötyövuotta. Tämä on lähes 30 prosenttia kaikkien maistraattien yhteenlasketusta henkilötyövuosimäärästä. Mainituissa kolmessa maistraatissa 64 vuoden eläkeiän saavuttaa vuosina 2014 2017 yhteensä 35 henkilöä. Sähköisten palveluiden käyttöönotto kauppa- ja yhdistysrekisteritehtävissä sekä näiden tehtävien siirto Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH) 1.9.2015 alkaen vähentävät henkilöstötarvetta kaikissa maistraateissa yhteensä noin 46,7 htv:lla vuoden 2014 tasoon verrattuna. Tehtävien siirron yhteydessä maistraateista siirtyi PRH:een yhteensä 16,5 henkilötyövuoden työpanos, joista 14,5 htv siirtyi Uudenmaan alueen maistraateista valtion virkamieslain 5 a :n perusteella. Lisäksi maistraatteihin kohdistuu vuonna 2015 tuottavuus- ja muita lisäsäästöjä 27,9 htv, joista Uudenmaan alueen maistraatteihin kohdistuu 7,7 htv. Kauppa- ja yhdistysrekisteritehtävien siirtyessä PRH:lle myös maistraattien yhteisöoikeudellisten palveluiden vastuualue poistui. Maistraattien yhdistymisen yhteydessä maistraattien nykyiset toimipisteet säilyvät eikä maistraattien henkilöstömäärä muutu, lukuun ottamatta maistraatin päälliköitä, joiden määrä vähenee kahdella. Maistraattien yhdistämisellä ei näin ollen arvioida olevan tästä näkökulmasta merkittäviä henkilöstövaikutuksia. Mikäli toimipisteiden määrää päätettäisiin myöhemmin Uudellamaalla vähentää, henkilöstöllä on laajemmassa maistraatissa enemmän vaihtoehtoja uudelleensijoittumiseen maistraatin muihin toimipisteisiin kuin nykyisissä kolmessa erillisessä maistraatissa.
4 Uudenmaan maakunnan alueella toimivien maistraattien yhdistämisen jälkeen resursseja voidaan käyttää entistä joustavammin ja varmistaa näin alueen kasvavan väestön ja lisääntyvien ulkomaalaisten asiakkaiden palveluiden saatavuus kokonaishenkilöstömäärän samaan aikaan pienentyessä. Omat haasteensa resurssien käytölle maistraateissa luo myös henkilöstön kiihtyvä eläköityminen. Väestön keskittyessä ja ulkomaalaisten muuton suuntautuessa pääosin pääkaupunkiseudulle tulee osaavan ja kielitaitoisen henkilöstön tarve alueen maistraateissa tulevaisuudessa entisestään kasvamaan. Suurempi organisaatio tarjoaa pidemmällä aikavälillä resurssien joustavamman käytön ja tehtävämäärien tasaamismahdollisuuksien kautta paremmat lähtökohdat henkilöstön jaksamisen turvaamiseen. Henkilöstön jaksamista ja hyvinvointia on tarkoitus turvata muutostilanteessa Itä-Suomen aluehallintoviraston maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikön ja maistraattien Kaiku-kehittäjien kanssa yhteistyössä toteuttavalla Kaiku-hankkeella, johon haetaan Kaiku-työelämän kehittämisrahaa Valtiokonttorilta. Henkilöstö otetaan myös mukaan muutoksen käytännön valmisteluun ja toimeenpanoon. Henkilöstön näkökulmasta suurempi organisaatio mahdollistaa myös paremmin uralla etenemisen sekä asiantuntijuuden kehittämisen ja syventämisen. Kääntöpuolena voi tosin joissain tapauksissa olla tehtäväkuvien kaventuminen tai syventyminen niin paljon nykytilanteeseen nähden, että työn motivaatio ja mielekkyys voivat kärsiä. 4.4 Vaikutukset palveluihin Helsingin maistraatti toimii yhdessä toimipisteessä Helsingin keskustassa. Itä- Uudenmaan maistraatilla on kolme toimipistettä Vantaalla, Hyvinkäällä ja Porvoossa sekä kuluttajaneuvonnan toimipiste Helsingissä Pasilassa. Länsi-Uudenmaan maistraatilla on myös kolme toimipistettä Espoossa, Lohjalla ja Raaseporissa. Kaikki kolme maistraattia ovat kaksikielisiä. Yhdistetyn maistraatin toimialue vastaa Uudenmaan maakunnan aluetta. Laajempi toimialue lisää asiakkaiden valinnan vapautta, kun he voivat valita useammasta toimipisteestä itselleen sopivan asiointipaikan. Uudellamaalla asuvat käyvät tällä hetkellä usein töissä muulla kuin nykyisen maistraattinsa toimialueella, ja maistraattien yhdistäminen helpottaa muun muassa tällaisten henkilöiden asiointia maistraatissa. Muiden maistraattien toimialueet ovat tällä hetkellä kolmen Uudenmaan alueella toimivan maistraatin toimialueita laajempia ja Uudenmaan alueelle muodostuvan maistraatin toimialueen maantieteellisen laajenemisen jälkeen tilanne vastaa Uudellamaalla paremmin muiden maistraattien tämän hetkistä tilannetta. Ulkomaalaiset ovat pääkaupunkiseudulla suurin ja kasvava asiakasryhmä, joka useimmiten joutuu asioimaan henkilökohtaisesti maistraatissa. Maistraatit voivat keskittää näiden asiakkaiden palvelua ja asiakaspalvelu voidaan hoitaa näin yhdessä asiantuntijoiden avulla ja jopa erikoistumalla tiettyihin maaryhmiin ja maahanmuuttajiin. Tämä todennäköisesti nopeuttaa palvelua ja antaa yhdenmukaista palvelua pääkaupunkiseudun maahanmuuttajille. Jonotusajat todennäköisesti lyhenevät toiminnan tehostuessa, mikä vähentää asiakkaan hallinnollista taakkaa. Myös sähköisen ajanvarauspalvelun käyttö saattaa helpottua, kun väärään maistraattiin tehdyt varaukset vähenevät.
5 4.5 Kielelliset vaikutukset Puhelimitse ja sähköpostitse asioiminen on Uudenmaan maistraateissa nykyisellään ruuhkautunut. Palveluihin voidaan nykyaikaisella puhelintekniikalla tehdä palvelujonot, joiden avulla soittaja ohjautuu oikealle asiakaspalvelijalle ja palvelu nopeutuu. Puhelinvastaamista voidaan seurata jatkuvasti ja varmistua palvelutasosta. Maistraattien yhdistämisellä voidaan taata riittävä palvelukyky puhelinjonoihin. Asiakkaat hyötyvät myös siitä, että laajemmassa organisaatiossa resursseja voidaan aikaisempaa laajemmin kohdentaa niihin substanssitehtäviin, joissa tarve on kriittisin. Asiakkaan asia saatetaan näin saada hoidettua nykyistä nopeammin. Suurempi organisaatio edistää myös toimintamallien yhdenmukaistamista koko Uudenmaan maakunnan alueella ja sitä kautta parantaa asiakkaiden yhdenmukaista kohtelua. Maistraattien yhdistämisellä ei ole merkittäviä kielellisiä vaikutuksia. Sekä Helsingin, Itä-Uudenmaan että Länsi-Uudenmaan maistraatit ovat kaksikielisiä viranomaisia, joissa enemmistön kieli on suomi. Näin ollen myös jokainen näiden maistraattien yksiköistä/toimipisteistä on kaksikielinen. Maistraatin toimialueella on mahdollista asioida missä tahansa maistraatin toimipisteessä, jolloin Uudenmaan maistraattien yhdistäminen parantaa myös vähemmistökieltä käyttävien mahdollisuuksia valita käyttämänsä maistraatin toimipiste. Toimipisteverkostoa ei supisteta tässä yhteydessä ja esimerkiksi henkilöstön kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset pidetään entisellään. Toimipisteiden supistamisessa voidaan näin ollen jatkossa ottaa edelleen paremmin huomioon kielellisten oikeuksien toteutuminen käytännössä, kun palvelun toimivuutta muodostuvan maistraatin alueella voidaan arvioida tämän uudistuksen myötä. Laajemmassa organisaatiossa on mahdollista keskittää tehtävien hoitamista suomen ja ruotsin kielellä entistä tehokkaammin. 4.6 Oleskeluoikeutta koskevien tietojen tallettaminen Nykyisen väestötietojärjestelmästä annetun valtioneuvoston asetuksen 20 a :ssä säädetään ulkomaan kansalaisen oleskeluoikeutta Suomessa koskevien väestötietojärjestelmään talletettavien tietojen tarkasta sisällöstä. Säännös lisättiin asetukseen 1.3.2014, josta päivästä alkaen tietoja on ollut teknisesti mahdollista tallettaa väestötietojärjestelmään. Väestötietojärjestelmään tiedot saadaan sähköisesti suoraan Maahanmuuttoviraston pitämästä ulkomaalaisrekisteristä ja ne on tarkoitus luovuttaa väestötietojärjestelmästä edelleen niille viranomaisille, jotka tarvitsevat tietoa viranomaistoiminnassaan. Pykälän kohtia 2 ja 4 ehdotetaan muutettaviksi niin, että väestötietojärjestelmään talletettava tietosisältö laajenisi jonkin verran. Lisäykset eivät ole suuria, mutta lisättävät tiedot ovat tärkeitä väestötietojärjestelmän tietoja käyttäville viranomaisille. Pykälän 2 kohdassa säädetään muuta kuin ensimmäistä oleskelulupahakemusta koskevista tiedoista. Nykysäännöksen mukaan hakemuksesta talletetaan vain haetun oleskeluluvan laji ja hakemuksen vireilletulopäivä. Lisättäväksi ehdotetaan haetun oleskeluluvan pääperuste ja sekä aika, jolle lupaa on haettu. Näitä tietoja tarvitaan sellaisessa viranomaistoiminnassa, jossa on varmistuttava siitä, millaista oleskelulu-
6 5 Valmistelu paa ulkomaan kansalainen Suomessa jo oleskellessaan hakee. Kansaneläkelaitokselle hakemusta koskevilla tiedoilla on merkitystä muun muassa henkilön kuulumista Suomen sosiaaliturvaan koskevia asioita ratkaistaessa. Pykälän kohdassa 4 säädetään myönnettyjen ulkomaalaislupien peruuttamispäätöksistä talletettavista tiedoista. Nykysäännöksen mukaan peruuttamispäätöksen pääperuste talletetaan vain peruutetun oleskeluluvan kohdalla. Säännöksestä ehdotetaan poistettavaksi edellä mainittu rajaus, jolloin peruuttamispäätöksen pääperuste talletettaisiin myös EU-kansalaisen oleskeluoikeuden rekisteröinnin ja tällaisen henkilön perheenjäsenelle myönnetyn oleskelukortin peruuttamista koskevan tiedon yhteyteen. Yksi peruuttamisen pääperusteista on ulkomaalaislain 58 ja 165 :n mukaan se, että henkilön on muuttanut pysyvästi pois Suomesta. Jos maistraatti saa tiedon siitä, että peruuttaminen on tehty tällä perusteella, maistraatti voi harkita maastamuuton merkitsemistä väestötietojärjestelmään kotikuntalain 5 ja 9 2 momentin nojalla. Tiedon tallettaminen väestötietojärjestelmään voi myös pitkällä tähtäimellä mahdollistaa maastamuuttomerkintöjen automatisoinnin joissakin tapauksissa. Väestörekisterikeskus on sopinut Maahanmuuttoviraston kanssa tietosisällön laajentamiseen tarvittavien järjestelmämuutosten toteuttamisesta niin, että ne voidaan ottaa käyttöön 1.1.2016 lukien. Asetusehdotukset on valmisteltu valtiovarainministeriössä virkatyönä. Valtiovarainministeriö on tehnyt yhdessä Itä-Suomen aluehallintoviraston maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikön sekä Helsingin, Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan maistraattien päälliköiden kanssa selvityksen Uudenmaan maakunnan alueella toimivien maistraattien mahdollisen yhdistämisen vaikutuksista. Selvitystä käsiteltiin valtiovarainministeriön ja maistraatteja edustavien henkilöstöjärjestöjen välisessä keskustelutilaisuudessa 15.1.2015. Uudenmaan alueen maistraattien henkilöstöllä oli mahdollisuus kertoa näkemyksensä maistraattien yhdistämisestä ja selvitysluonnoksesta sähköisellä webropol-kyselyllä. Kysely oli avoinna 13. 19.1.2015 ja siihen tuli neljä vastausta. Uudenmaan alueen maistraattien koko henkilöstölle järjestettiin myös kuulemistilaisuus videoneuvotteluna 20.1.2015. Tilaisuus nauhoitettiin ja se on ollut katsottavissa jälkikäteen maistraattien intranet-sivustolla. Valtiovarainministeriö lähetti selvityksen sekä siihen liittyvät säädösmuutosluonnokset lausuntokierrokselle 12.3.2015. Lausuntoja pyydettiin 47 taholta. Lausuntopyyntö lähetettiin kaikille maistraateille, maistraatteja ohjaaville tahoille, sosiaali- ja terveysministeriölle, henkilöstöjärjestöille sekä kaikille Uudenmaan maakunnan kunnille ja Uudenmaan liitolle. Lausuntoja saatiin yhteensä 39, joista 38 tuli lausuntopyynnön saaneilta ja yksi muulta taholta. Lausunnonantajat suhtautuvat pääosin myönteisesti tai neutraalisti ehdotukseen Helsingin, Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan maistraattien yhdistämisestä. Maistraattien yhdistämisen hyötynä lausunnoissa korostuu mahdollisuudet yhdistyvien maistraattien toiminnan tehostamiseen. Epäilevästi maistraattien yhdistämiseen suhtautuvat Svenska Finlands Folkting ja Raaseporin kaupunki.
7 Lausunnoissa kiinnitettiin huomiota maistraattien yhdistämisen suunniteltuun aikatauluun. Erityisesti tuotiin esiin, että päätös maistraattien yhdistämisestä tulisi tehdä vasta sitten, kun tiedetään millaisia muutoksia maistraatteihin on kohdistumassa keskus- ja aluehallinnon virastoselvityshankkeen (VIRSU) perusteella ja millä aikataululla nämä muutokset on tarkoitus toteuttaa. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen syyskuussa 2015 julkaiseman aikataulusuunnitelman mukaan aluehallintouudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 alusta alkaen. Aluehallintouudistuksen tavoitteena on yhteen sovittaa valtion aluehallinto ja maakuntahallinto sekä yksinkertaistaa julkisen aluehallinnon järjestämistä (valtio, alueet ja kunnat). Ensisijaisena ratkaisuna on toimintojen keskittäminen tehtäviltään ja toimivallaltaan selkeille itsehallintoalueille. Aluehallintouudistuksen valmistelu käynnistyy alkuvuodesta 2016, kun hallitus tekee linjauksen aluehallintouudistuksen perusteista. Hallituksen esitys aluehallinnon uudistamisesta on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä 2017. Lausunnoissa korostettiin myös sitä, että mikäli maistraatit päätetään yhdistää vuoden 2016 alusta alkaen, yhdistämisen käytännönvalmistelut tulee aloittaa hyvissä ajoin vuoden 2015 aikana. Svenska Finlands Folkting esitti lausunnossaan, että Uudenmaan maistraattien yhdistäminen ja muut maistraatteihin tulevaisuudessa mahdollisesti kohdistuvat rakennemuutokset tulisivat vaikuttamaan negatiivisesti ruotsinkielisten palveluiden saatavuuteen. Maistraatteihin kohdistuvien muutosten kielellisiä vaikutuksia tulisi arvioida sen mukaan yhtenä kokonaisuutena pitkällä aikavälillä ja valita eri rakennevaihtoehdoista se, joka parhaiten toteuttaa asukkaiden kielelliset oikeudet. Myös monet kunnat sekä oikeusministeriö kantavat lausunnoissaan huolta ruotsinkielisten palveluiden saatavuudesta Uudellamaalla maistraattien yhdistymisen jälkeen. Lausunnoissa korostetaan erityisesti Raaseporin ja Porvoon yksiköiden merkitystä ruotsinkielisten palveluiden tarjoajina Uudellamaalla. Vaikka Uudenmaan maistraattien yhdistymisen yhteydessä ei ole tarkoitus tehdä muutoksia maistraattien nykyisiin toimipisteisiin, monissa lausunnoissa korostettiin vielä erikseen sitä, ettei maistraattien nykyisiä toimipisteitä tule lakkauttaa. Kirkkonummen kunta esittää lausunnossaan, että Uudenmaan maistraatin toimipiste sijoitettaisiin Kirkkonummelle. Askolan kunta toivoo puolestaan, että tehtävät, joissa ei tarvita asiakaspalvelua, hajautettaisiin pois pääkaupunkiseudulta. JHL ry ja JUKO ry toivovat, että vuonna 2013 valmistuneen maistraattien toimipisteverkon supistamistyöryhmän tekemiä toimipisteverkkoehdotuksia arvioitaisiin uudelleen. Henkilöstöjärjestöt korostivat lausunnoissaan henkilöstön jaksamista ja heidän osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksiaan maistraatteja yhdistettäessä. Mahdolliset tehtäväjärjestelyt tulee järjestöjen mukaan toteuttaa siten, ettei kenenkään toimenkuva muutu liian yksipuoliseksi ja niin, että vältetään henkilöstön siirtymistä toimipisteestä toiseen. Myös sekä henkilöstön että päälliköiden palkkauksen tulee seurata tehtävissä tapahtuvia muutoksia, eikä tehtävien keskittäminen saa vaikuttaa palkkaukseen heikentävästi. Työ- ja elinkeinoministeriö korosti lausunnossaan sitä, että kuluttajaneuvonnan resurssien tulee säilyä maistraatteja yhdistettäessä ennallaan.
8 6 Voimaantulo Asia on käsitelty 24.9.2015 alueellistamisen koordinaatioryhmässä, joka päätti puoltaa Uudenmaan alueen maistraattien yhdistämistä ja tätä koskevien valtioneuvoston asetusten antamista. Väestötietojärjestelmästä annetun valtioneuvoston asetuksen 20 a :n muuttamista koskeva ehdotus on lähetetty erikseen lausuttavaksi ulkoasiainministeriöön, sisäministeriöön, Itä-Suomen aluehallintoviraston maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikköön, Kansaneläkelaitokselle, Maahanmuuttovirastolle, Poliisihallitukselle, Väestörekisterikeskukselle ja maistraatteihin. Lausunnonantajat kannattivat muutosta. Lausuntojen perusteella tarkennettiin säännöksen perusteluja. Ehdotukset on tarkastettu oikeusministeriön laintarkastusyksikössä. Asetukset ehdotetaan tulevaksi voimaan 1.1.2016 lukien.