POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄÄ Ympäristökertomus vuodelta 2013 Kaijaa Lipponen ympäristörakennusmestari Otto Heikkinen automaatioinsinööri
Sisällysluettelo JOHDANTO... 3 JÄTEHUOLTO... 3 JÄTEHUOLTOKUSTANNUKSET... 5 SEKAJÄTE... 6 SEKAJÄTEMÄÄRÄT/HOITOJAKSO... 7 BIOJÄTE... 7 HYÖTYJÄTE... 8 METALLI... 8 TIETOSUOJATTAVA MATERIAALI... 8 TERVEYDENHUOLLON JÄTE... 9 VAARALLISET JÄTTEET... 9 LÄÄKEJÄTE JA SYTOSTATEILLA KONTAMINOITUNUT JÄTE... 10 SE-ROMU JA KÄYTÖSTÄ POISTETUT KONTTORIKONEET SEKÄ LÄÄKINTÄLAITTEET... 10 TULOSTEN ARVIOINTI... 11 ENERGIAT... 12 ÖLJY... 17 VESI/JÄTEVESI... 17 SÄHKÖ... 18 ENERGIANSÄÄSTÖTOIMENPITEET... 19 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014... 20
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA Ympäristökertomus 3 (20) JOHDANTO Ympäristökertomuksessa tarkastellaan kuntayhtymän jäte- ja energiakustannuksia ja määriä aikaisempiin vuosiin sekä tavoitearvoihin. JÄTEHUOLTO Ympäristökertomus käsittää keskussairaalan, ja Honkalampi-keskuksen v. 2013 jätehuollon kustannukset sekä jätemäärät. Jätemäärät on koottu keskussairaalan, osasto 15, Honkalampi-keskuksen sekä Paiholan sairaalatoimintojen osalta. Myös vapaa-ajan tilojen tiedot ovat sekajätteen osalta mukana. Vuokratiloissa hajallaan toimineet osasto 15 ja lasten- ja nuortenpsykiatrian poliklinikat muuttivat loppuvuodesta Tikkamäelle L1-rakennukseen, samoin sairaalakoulu. L1:n sekajäte kuljetetaan E-laiturin puristimeen. Sairaalan jätehuolto perustuu jätelakiin 646/2011 ja jätelain nojalla annettuihin päätöksiin ja määräyksiin ja Joensuun kaupungin jätelautakunnan vahvistamiin kunnallisiin jätehuoltomääräyksiin. Vaarallisten jätteiden, terveydenhuollon jätteiden, SE-romun, metallin kuljetukset ja käsittely hoidettiin 1.4.2011 tehtyjen sopimusten mukaisesti. Muiden kierrätysmateriaalien osalta 1.4.2013 tehtyjen sopimusten mukaisesti. Sopimukset on hajautettu kolmelle yritykselle tarjouskilpailun perusteella. Terveydenhuollon jätteet ja erityisjätteet lajitellaan ja käsitellään jäteohjeen mukaisesti. PKSSK:n jäteohjeet on päivitetty v.2013. Ohjeet koskevat jätteiden pakkaamista, keräilyä ja varastointia. Seka- ja biojätteen kuljettaminen ja käsittelyn hoitaa Puhas Oy vuoden 2012 alusta 1.5.2012 voimaan astuneen uuden jätelain 32 :n perusteella. Jätteiden käsittelytilat Erityisjätteet ja terveydenhuollon jätteet varastoidaan jäähdytyksellä ja ionisoinnilla varustetussa lukittava kontissa. Jätteet loppusijoitettaan Kontiosuolle erityisjätealueelle ja peitetään välittömästi. Kontin tyhjennys ja pesu tapahtuu viikon välein. Muut vaaralliset jätteet varastoideaan E-siiven lukitussa jätekylmiössä. Lääkejätteet varastoidaan sairaala-apteekin jätetiloissa.
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA A SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Ympäristökertomus 2013 4 (20) Kopio, ja tulostinpaperit sekä s kertakäyttömukitt ja pikarit 8000000 7000000 6000000 5000000 4000000 3000000 2000000 1000000 0 Tulostinpaperit arkkia/v 7130500 6627500 2011 2012 5662500 2013 Taulukko 1. Tulostin- jaa kopiopaperien käyttöö Tulostinpaperinn käyttö on vähentynyt vuosittain. v. 2013 tulostimiin asetettiin oletuksena kaksipuoleinen tulostus. V. 2013 kulutus oli n. 1953 arkkia/henkilö. 600000 500000 400000 300000 200000 100000 Kertakäyttömukit ja pikarit kpl/v 485920 414960 505760 0 2011 2012 2013 Taulukko 2. Muovipikari it, pahviset ja muoviset kahvimukit Kertakäyttöastiat päätyvät sekajätteenä kaatopaikalle. Pohjois-Karjalan keskussairaala Tikkamäentie 16 80210 JOENSUU Puh. (013) 1711 Fax. (013) 171 3808 Psykiatrian klinikka Sairaalantie 6 80850 PAIHOLA Puh. (013) 1711 Fax. (013) 171 4763 Honkalampi-keskus Ylämyllyntie 94 80400 YLÄMYLLY Puh. (013) 1711 Fax. (013) 171 7100 w w w. p k s s k. f i
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA A SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Ympäristökertomus 2013 5 (20) JÄTEHUOLTOKUSTANNUKSET 200 00 00 150 00 00 100 00 00 50 00 00 0 2011 Ti 124 908 Pa 15 374 Hl 25 563 Yhteensä 167 742 2012 126 4764 13 393 30 879 172 9749 2013 134 235 13 542 29 679 180 656 Taulukko 3. JätehuoltokJ kustannukset. Taulukossa 1 ovat Tikkamäen ja Paiholan sairaaloiden sekä Honkalampi-keskuksen jätekus- tannukset. Jätehuollon kustannukset nousivat n. 4,5 % edellisestä vuodesta. Kustannukset nousivat keskussairaalassa. Jätevero nousi v. 2013 alusta 50 euroon jätetonnilta. Vaarallisen jätteen ja terveydenhuollon jätteiden kokonaiskustannukset olivat v. 2013 66 065 euroa, josta käsittelymaksut 28 6455 euroa, astiavuokrat 5 448 euroa, pesut 5200 euroa ja kuljetuskustannukset 19 356 euroa, Kuljetuskustannukset ovat 29 % näiden jätejakeiden ko- konaiskustannuksista. Toteutuneet kustannuksett v. 2013 ja arvio vuodelle 2014 (euroa) Tikkamäki Paihola Honkalampi Vapaa-ajan tilat t Arvio 2013 150 000 20 000 30 000 4 000 204 000 Tot. 2013 134 2352 13 5425 29 6796 3 2002 180 6566 + / - 15 765 6 458 321 800 23 344 Arvio 2014 132 000 15 800 31 700 3 900 183 400 Taulukko 4. Toteutunee et 2013 ja arvioidut jätekustannukset 2014 Pohjois-Karjalan keskussairaala Tikkamäentie 16 80210 JOENSUU Puh. (013) 1711 Fax. (013) 171 3808 Psykiatrian klinikka Sairaalantie 6 80850 PAIHOLA Puh. (013) 1711 Fax. (013) 171 4763 Honkalampi-keskus Ylämyllyntie 94 80400 YLÄMYLLY Puh. (013) 1711 Fax. (013) 171 7100 w w w. p k s s k. f i
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA Ympäristökertomus 6 (20) SEKAJÄTE Sekajäte kg/v Keskussairaala, Paihola, Honkalampikeskus 500 000 450 000 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 2011 2012 2013 Ti 389 980 437 038 417 938 Pa 86 325 100 110 96 758 Hl 122 593 179 056 172 389 Taulukko 5. Sekajätteet. Keskussairaalassa kertyi sekajätettä 418 tonnia. (1,1 tn/p). Keskussairaalan kokonaisjätemäärä v 2013 oli 721 tn. Sekajätteen määrä on vähentynyt keskussairaalassa n. 4 % edellisvuodesta. Vähennys johtuu siitä, että keräysmuovia ja kalvomuovia lajitellaan ja toimitetaan kierrätykseen. Lisäksi ulko-ovien yksittäisiä jäteastioita on korvattu Cityroskiksilla, joiden tyhjennyksestä vastaa kiinteistönhuolto. Puhas Oy tyhjentää yksittäisen astian olipa siinä roskaa tai ei. Tyhjennyshinta veloitetaan Puhas Oy:n hinnaston mukaisesti ja käsitellään astian keskimääräisen painon perusteella. Honkalampikeskuksessa laajennettiin kaksi jätekatosta, mikä vaikutti edellisvuoden suureen irtosäkkien määrään, jotka Puhas Oy käsittelee ja veloittaa alle 200 kg/kpl mukaisesti. Yhteensä sekajätettä kaikissa laitoksissa syntyi 692 827 kg. Huvilat mukaan lukien sekajätteen määrä oli 703 975 kg.
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA Ympäristökertomus 7 (20) SEKAJÄTEMÄÄRÄT/HOITOJAKSO 16,0 15,5 15,0 14,5 14,0 13,5 13,0 12,5 12,0 11,5 13,2 Keskussairaala Sekajäte/kg/hoitojakso 13,9 15,8 15,6 2010 2011 2012 2013 kg/hoitojakso Taulukko 6. Sekajätemäärät: kg/hoitojakso/vuosi. BIOJÄTE Biojäte kg / vuosi 2010 2011 2012 2013 Kg 99 742 101478 106200 111720 Taulukko 7. Biojätteet. Taulukossa on mukana keskussairaalan, Paiholan sairaalan, Siihtalanpussi 1:n ja Honkalampi-keskuksen biojätteet. Biojätteen lajittelu kattaa kaikki keskussairaalan rakennukset. Vuosien 2012-2013 biojätemäärät eivät ole vertailukelpoisia edellisiin vuosiin verrattuna, koska Paiholan sairaalan biojätteet punnittiin aikaisempina vuosina Kontiosuon jäteasemalla. V. 2012 2013 biojätepainot ovat Puhas Oy:n määrittelemiä sovellettuja keskiarvopainoja.
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA Ympäristökertomus 8 (20) HYÖTYJÄTE Hyötyjätteitä ovat toimistopaperit, keräyspaperit, pahvit, metalli, lasi sekä käsitelty ja käsittelemätön puu. Hyötyjätteitä lajiteltiin 208 370 kg. Luvussa on mukana keskussairaalan päätalon, Honkalampikeskuksen ja Paiholan keräyspaperi, tietosuojapaperi, pahvit ja nestepakkauskartongit sekä apuvälineyksikön pahvit sekä käsitelty ja käsittelemätön puujäte. METALLI Metalliromua kerättiin 42139 kg vuoden aikana. Keräyspisteitä on kaikissa laitoksissa ja apuvälinekorjaamolla. Luvussa on mukana laskutyöurakoiden metalliromu. Romumetallista hyvitettiin 865 euroa. TIETOSUOJATTAVA MATERIAALI 30000 15000 Tietosuojattavat materiaalit kg / vuosi 0 2010 2011 2012 2013 Kg 23063 18223 22974 23791 Taulukko 8. Tietosuojapaperit ja kalvot kg/vuosi. Kustannuksia tietosuojapaperin hävittämisestä on aiheutunut 18 462 euroa astiavuokrineen.
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA Ympäristökertomus 9 (20) TERVEYDENHUOLLON JÄTE Terveydenhuollon jäte kg/v erityisjäte ja eettinen biologinen jäte 40 000 30 000 20 000 10 000 0 2010 2011 2012 2013 kg 27 788 31276 33 601 32 650 Taulukko 9. Terveydenhuollon jäte Terveydenhuollolle ominaista jätettä ovat tapaturmavaarallinen jäte, tunnistamaton biologinen jäte ja eettinen biologinen jäte. Erityisjäte loppusijoitetaan Kontiosuon jäteaseman erityisjätealueelle ja tunnistettava eettinen jäte haudataan Kuopioon Heinälamminrinteen jäteaseman erityisjätealueelle. Vuoden 2016 alusta astuu voimaan biologisen, orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto, jonka jälkeen nämä jätteet on toimitettava polttolaitokseen. Lähimmät polttolaitokset ovat Oulussa ja Riihimäellä. VAARALLISET JÄTTEET Vaarallisia jätteitä ovat lääkejätteet, sytostaateilla kontaminoituneet jätteet, laboratoriokemikaalit, maalit, liuottimet, loisteputket, ksyleeni ja formaliini, öljyt sekä paristot ja akut. Loisteputket kg 810 Formaliini ja ksyleeni 7530 Lääkejätteet ja sytostaateilla kontaminoitunut jäte 9930 Paristot ja akut kg 1393 Laboratoriokemikaalit kg 740 Muut vaaralliset jätteet 1238 Yhteensä kg 21 873 Kustannukset 38 817 Taulukko 10. Vaaralliset jätteet
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA Ympäristökertomus 10 (20) LÄÄKEJÄTE JA SYTOSTATEILLA KONTAMINOITUNUT JÄTE Lääke- ja sytostaattijätteet kg/vuosi 12000 9000 6000 3000 0 2011 2012 2013 Kg 5934 7223 9930 Taulukko 11. Lääkejätteet. Vuonna 2013 sairaala-apteekin asiakkaina on 15 kuntaa, kaksi varuskuntaa ja Vetrea, sekä PKSSK:n yksiköt. Lääkejätteet palautetaan sairaala-apteekkiin ja edelleen poltettavaksi ongelmajätelaitokselle. SE-ROMU JA KÄYTÖSTÄ POISTETUT KONTTORIKONEET SEKÄ LÄÄKINTÄLAITTEET SE-romu 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2011 2012 2013 kg 15 861 10181 9744 Taulukko 12. SE-romu SE-romun määrän väheneminen johtuu siitä, että PTTK hävittää käytöstä poistetut atklaitteet. SE-romusta voidaan kierrättää materiaalina lähes 100 %.
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA Ympäristökertomus 11 (20) PKSSK:n lajittelutilanne vuonna 2013 Prosenttia kokonaisjätemäärästä Jätejae Kaikki yksi- Keskussairaala ja Sekajäte 65,4 % 57,9 % Kierrätysmateriaalit lasi ja SE romu, käsitelty puu 21,1 % 25,7 % Vaarallinen jäte ja terveydenhuollon jäte 5,1 % 7,5 Biojäte 10,4 % 11,8 % Sairaala-alueella tapahtuvan korjausrakentamisen yhteydessä syntyvästä jätteestä lajitellaan tiili- ja betonijäte, metalli, käsitelty puu sekä pahvit sekä SE-romuun kuuluvat kaapelit. Viime vuoden aikana aloitettiin keräysmuovin ja kalvomuovin lajittelu ja erilliskeräys. Muoveja lajitellaan mm. leikkausosastolla, PÄIKI:ssä, ravintokeskuksessa ja A-siiven yksiköissä. Kalvomuoveja tulee suuria määriä keskusvarastossa ja laitehuollossa. Muovijäte toimitetaan kierrätykseen Itä-Suomen Murskauskeskukselle. Paino- ja euromääräisesti muovien osuus on marginaalinen. TULOSTEN ARVIOINTI Sekajätteen osuus kokonaisjätteestä on pysynyt suunnilleen ennallaan. Kierrätysmateriaalit lajitellaan kaikissa laitoksissa. Energiakelpoinen puu- ja levyjäte lajitellaan keskussairaalassa ja Honkalampi-keskuksessa. Valtakunnallisen jätesuunnitelman mukainen lajittelutavoite vuoteen 2016 mennessä: n. 50 % jätteistä kierrätetään, n. 30 % hyödynnetään energiana ja kaatopaikoille loppusijoitetaan n. 20 % yhdyskuntajätteestä. Varkauden Riikinnevaan rakennettavan jätteenpolttolaitoksen käyttöönotto viivästyy vähintään puolella vuodella. Alun perin laitoksen oli arvioitu valmistuvan vuoden 2015 loppuun mennessä. Voimalaitoksessa hyödynnetään syntypaikkalajiteltua yhdyskuntajätettä.
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA Ympäristökertomus 12 (20) ENERGIAT Ympäristökertomuksessa on esitetty Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin vuosien 2010 2013 energiakustannuksia, sekä kulutus- ja hintamuutoksia. Kertomuksessa esitetty tilastohistoria näyttää neljän vuoden kustannus- ja hintakehityksen (taulukko 14, s. 13). Kustannuskehitykseen ovat vaikuttaneet tänäkin vuonna sairaala-alueen lisärakentaminen, energian hintojen muutokset ja sääolosuhteet. Energianhankinnan vuosikustannukset ovat samaa luokkaa, kuin aiempina vuosina. Energian vuosikustannusten kasvun olemme pystyneet hallitsemaan jatkuvasta lisärakentamisesta huolimatta. Uudet kiinteistöt ovat energiatehokkaampia verrattuna vanhempaan rakennuskantaan, mutta sähköä kuluttavan tekniikan ja etenkin jäähdytyksen määrä kasvaa uusissa tiloissa. Energian hinnat ovat nousseet lukuun ottamatta sähköenergian hintaa. Etenkin kaukolämmön hinta nousee vuosittain, mikä on sähköenergian lisäksi suurin energiakustannus. Energian kulutukset ovat kuitenkin laskeneet verrattuna vuoteen 2012. Lähes kaikkien energioiden kulutus on laskenut, mihin ovat vaikuttaneet energian käytön tehostamistoimenpiteet, sekä lauhat sääolosuhteet (taulukko 15, s. 14). Vuosikustannusten kasvua voidaan hidastaa sähkönostosopimuksilla ja energiatehokkaalla rakentamisella, sekä kiinteistöjen energiatehokkuuden ylläpidolla niiden elinkaaren ajan. Kiinteistön käyttäjillä on myös iso vaikutus energiankulutukseen. Ympäristö- ja energiakertomuksessa esitetyt tiedot on koottu oman seurannan ja energiatoimittajien raporttien pohjalta.
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA Ympäristökertomus 13 (20) Energiahankinnan vuosikustannukset (alv 0 %) ENERGIAKUSTANNUKSET KOKO PKSSK (euroa) TIKKAMÄKI 2010 2011 2012 2013 Lämpö 769 473 725 071 855 969 821 325 Sähkö 1 045 675 1 183 485 1 112 213 1 033 034 Öljy 111 722 102 195 136 346 183 051 Vesi/jätevesi 175 613 161 180 177 152 186 434 Yhteensä 2 102 483 2 171 931 2 281 680 2 223 844 PAIHOLA 2010 Yhteensä 476 603 HONKALAMPI 2010 2011 2012 2013 Lämpö 306 483 292 288 317 039 314 100 Sähkö 123 899 151 503 136 559 132 848 Vesi/jätevesi 34 845 38 378 39 190 36 918 Yhteensä 465 227 482 169 492 788 483 866 PKSSK YHTEENSÄ 3 044 313 2 654 100 2 774 468 2 707 710 Taulukko 14. Vuoden 2010-2013 energiakustannukset (alv 0 %).
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA Ympäristökertomus 14 (20) Energianhinta ja kulutusmuutokset v. 2013: Vuoden 2013 Joensuun astepäiväluku (lämmitystarve) oli 12,7 % pienempi kuin vuonna 2012. Kaukolämmön keskihinta oli noin 11,9 % suurempi, kuin vuonna 2012. Vuoden 2013 sähkön keskihinta oli 3,8 % pienempi, kuin 2012. Veden/Jäteveden keskihinta oli 5,6 % suurempi, kuin vuonna 2012. Vuoden 2013 öljyn keskihinta oli 14,5 % suurempi, kuin vuonna 2012 ENERGIAN KULUTUSMUUTOKSET Tikkamäki Lämpö -14,2 % Sähkö -3,5 % Öljy 13,5 % Vesi/jätevesi -0,3 % Honkalampi Lämpö -10,3 % Sähkö -1,1 % Vesi/Jätevesi -9,3 % Taulukko 15. Energian kulutusmuutokset 2013 verrattuna vuoteen 2012. Lämmitystarveluvut (astepäiväluvut) Paikkakunnan lämmitystarveluvut kuvaavat, onko vuosi ollut kylmä tai lämmin verrattuna pitkänajan keskiarvoon. Vertailuarvona käytetään vuosien 1981-2010 keskimääräistä lämmitystarvelukua. vuosien 1981 2010 lämmitystarveluku, Joensuu 4984 (normaalivuosi) vuonna 2010 lämmitystarveluku, Joensuu 5501 vuonna 2011 lämmitystarveluku, Joensuu 4486 vuonna 2012 lämmitystarveluku, Joensuu 5041 Vuonna 2013 lämmitystarveluku, Joensuu 4400 Vuonna 2013 lämmitystarve oli pienempi, kuin vuonna 2012.
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA Ympäristökertomus 15 (20) Kaukolämpö Tikkamäen ja Honkalammen alueiden kiinteistöt on liitetty Fortum Power and Heat Oy:n kaukolämpöön. Fortumin kaukolämpölaitokset käyttävät polttoaineena pääosin bioenergia. Kaukolämmön toimittajana Honkalammella toimii Adven Oy. Kaukolämmön kulutus on laskenut Tikkamäen ja Honkalammen alueen kiinteistöissä. Tähän on eniten vaikuttanut viime vuoden pienempi lämmitystarve leudosta säästä johtuen. Kaukolämpöenergian kulutus on hiukan laskenut, myös sääkorjaus huomioon otettuna. Kaukolämmön hinta: Kulutetusta energiasta energiamaksu /MWh. Perusmaksu, joka määräytyy liittymän sopimustehosta ja mahdollisesta sopimustehon ylityksestä. Sopimuksen mukaan lämmönmyyjällä on oikeus kustannustason tai rakenteen muuttuessa tarkistaa hintoja tai muuttaa kaukolämpöhinnaston hinnoittelurakennetta. V. 2012 v. 2013 - Tikkamäki 43,75 / Mwh 48,96 / Mwh (sis. energia + perusmaksu) - Honkalampi 61,61 / Mwh 68,03 / Mwh (sis. energia + perusmaksu) Advenin kaukolämpöhinta on Honkalampi - Ylämylly alueella kalliimpaa kuin Joensuussa. Hinta perustuu paikalliseen tuotantotapaan, verkostorakenteeseen ja käytettyyn polttoaineeseen.
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA Ympäristökertomus 16 (20) Tarkastelujakson (v. 2010 2013) aikana tulleet hinnanmuutokset: (alv 0 %). v. 2013 hintakehitys: Tammikuun alusta Joensuun alueella energiamaksu nousi 3,9 /Mwh (9,5 %). Ylämylly Honkalampi alueella 1.10.2013 alkaen energiamaksu nousi 4,05 /Mwh (7,9 %) ja perusmaksu säilyi entisellään. v. 2012 hintakehitys: Heinäkuun alusta Joensuun alueella energiamaksu nousi 1,2 /Mwh (3 %). Ylämylly Honkalampi alueella 1.11.2012 alkaen energiamaksu nousi 4,13 /Mwh ja perusmaksu 4 %. v. 2011 hintakehitys: Syksyllä 1.10.2010 alkaen Joensuun alueella nousi energia 1 /mwh (n.2,7 %) ja perusmaksu säilyi entisellään. Ylämylly Honkalampi alueella 1.12.2011 alkaen energiamaksu nousi 4,5% ja perusmaksu 3,5%. V.2010 hintakehitys: V. 2010 alusta perusmaksu (tehomaksu) nousi 14,5 %, mutta energiamaksu säilyi entisenä. Kokonaisvaikutus keskimäärin 2,9 %. Ominaiskulutus Tikkamäen lämmön ominaiskulutus on alle Kuntaliiton tilastojen muiden sairaanhoitopiirien tason. Honkalammen ominaiskulutus on Kuntaliiton keskiarvon yläpuolella. Ominaiskulutusten vertailusta ei voi suoraan tehdä johtopäätöksiä kohteen energiatehokkuudesta. Kiinteistöt ovat toiminnoiltaan ja teknisiltä ratkaisuiltaan yksilöllisiä. Kuntaliiton tilastopalvelu ei enää ole toiminut v. 2010 jälkeen. Kuntaliiton v. 2010 sairaanhoitopiirien keskiarvo 68,15 Kwh/rm3 Tikkamäki 61,60 Kwh/rm3 Honkalampi 76,46 Kwh/rm3
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA Ympäristökertomus 17 (20) ÖLJY Kevytöljyä käytetään kattilalaitoksen polttoaineena höyryn kehittämiseen, sekä vähäisiä määriä varavoimakoneiden polttoaineena. Varavoimakoneita käytetään sähkökatkotilanteissa sähkön tuottamiseen. Joensuun kaupungin hankintatoimisto kilpailuttaa ympäristökuntien ja kuntayhtymien öljynhankinnat. Sopimustoimittajana on Oy Teboil Ab. Sopimusaikana tapahtuu hintamuutoksia markkinahintojen muuttuessa. Mikäli markkinahinta muuttuu riittävästi sopimuksessa mainitussa ajanjaksossa, muuttaa se tarjottua sopimushintaa. Kattilalaitoksen tuottaman höyryn kulutus on nykyään keskussairaalalla pientä verrattuna tilanteeseen, kun kattilalaitos rakennettiin. Lisäksi sen energian käytön hyötysuhde on huono. Tavoitteena on tulevina vuosina korvata nykyiset höyryn käyttökohteen muilla ratkaisuilla, mikä mahdollistaa kattilaitoksen ajamisen alas. Tämä säästäisi vuosittain noin 200 m³ öljyä. VESI/JÄTEVESI Veden toimitus: Joensuun Vesi Oy Hinta koostuu kulutuksen mukaan vedestä ja jätevedestä /m 3. Vesi- ja jätevesituotehinnat ovat Joensuun Veden yleisiä hintoja. Hintamuutokset ovat yleisen kustannustason noususta johtuvia. - Tikkamäki 3,15 / m³ (sis. vesi + jätevesi ) Vuoden 2013 alussa hinnannousut: vesi + 5,4 %, jätevesi +5,3 % Vuoden 2012 alusta hinnannousut: vesi + 4,3 %, jätevesi + 4,4 %. Vuosina 2010 ja 2011 hinnoissa ei tapahtunut muutoksia.
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA Ympäristökertomus 18 (20) SÄHKÖ Sähkön hinta muodostuu: - siirtohinnasta - sähkötuotehinnasta (energia) ja - myyjän marginaalista (salkunhoitopalvelu). Siirtohintaan sisältyvät perusmaksu, pätötehomaksu ja sähkövero. Lisäksi siirron energiamaksu on hinnoiteltu talvipäivälle ja muulle ajalle erikseen. Sähkön hinnat: - v. 2010 keskihinta 7,90 snt / kwh - v. 2011 keskihinta 8,74 snt / kwh - v. 2012 keskihinta 7,93 snt / kwh - v. 2013 keskihinta 7,63 snt / kwh Tikkamäen sähkön ominaiskulutukset - - - - v. 2010 sähköenergian ominaiskulutus 45 kwh/rm 3 v. 2011 sähköenergian ominaiskulutus 43 kwh/rm 3 v. 2012 sähköenergian ominaiskulutus 45 kwh/rm 3 v. 2013 sähköenergian ominaiskulutus 45 kwh/rm 3 Sähköenergian kokonaiskulutus on laskenut vuodesta 2012. Sähköenergiaa käyttävän tekniikan määrä kuitenkin kasvaa uusissa ja saneeratussa kiinteistöissä. Tämän lisäksi jäähdytyksen tarve kasvaa jatkuvasti sisäilman korkeampien laatuvaatimusten myötä ja jäähdytystä tarvitsevien laitteiden lisääntyessä. On oletettavaa, että sähkönkulutus tulee kasvamaan enemmän suhteessa muihin energioihin. Sähkölaitteiden määrän lisääntyessä niiden tuottama lämpöteho korvaa lämmitysaikaan hiukan kaukolämmön tarvetta. Mutta kesäaikaan sähkölaitteiden lämpökuormaa on jäähdytettävä sähköllä. ATK-laitteita on nykyään todella paljon, mikä osaltaan nostaa sähköenergian kulutusta. Sähköenergian hankinta Sähköhankinta sopimuskaudelle 2013-2015 kilpailutettiin Joensuun kaupungin ja PKSSK:n yhteishankintana. Sopimus tehtiin tarjouskilpailun voittaneen Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n kanssa. Sähköenergiaa hankitaan pohjoismaisen pörssin Nord Poolin sähkömarkkinoilta kuluvalle ja tuleville vuosille ns. johdannaissopimuksilla. Hankintojen tavoitteena on hintariskien hallinta ja edullinen hinta. Sähköenergian tuotehinnat ovat laskeneet, mikä antaa hyviä hinnan kiinnitysmahdollisuuksia.
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA Ympäristökertomus 19 (20) Syinä pörssihintojen laskuun ovat olleet Pohjoismaiden v. 2013 hyvä vesivarantotilanne ja leuto sää, minkä vuoksi kysyntä on maltillista. Lisäksi heikonpuoleinen talouden tilanne pitää hinnat alhaisena. Edulliset markkinahinnat hyödynnetään tulevien vuosien johdannaiskiinnityksissä. ENERGIANSÄÄSTÖTOIMENPITEET Uudisrakentamisen energiatehokkuutta ohjaavat energiamääräykset ja energiatehokkuusratkaisuissa tarkastellaan aina myös kokonaistaloudellisuutta. Uudet kiinteistöt ovat energiataloudellisempia lämpöenergian osalta, mutta kasvanut tekniikan määrä kuluttaa sähköenergiaa. Uudisrakennuksen käyttöönotossa varmistetaan, että kiinteistö toimii mahdollisimman energiatehokkaasti suunnitelmien mukaan. Tämän jälkeen pyritään pitämään kiinteistön energiatehokkuus sen elinkaaren ajan. Vanhojen kiinteistöjen energiatehokkuus paranee saneerausten yhteydessä. Pelkästään energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä tehdään talotekniikan järjestelmille tarpeen mukaan kokonaistaloudellisuus huomioon otettuna. Vuonna 2013 aloitimme energiansäästötoimenpiteet tarkastelemalla ilmanvaihdon ohjauksia, sisälämpötiloja, jäähdytystä ja järkeistämällä valaistuksen ohjauksia. Nämä toimenpiteet jatkuvat myös tänä vuonna. Rakennusohjelmaan on myös varattu investointirahaa energiansäästötoimenpiteiden suorittamiseen. Tilojen käyttäjien toimintatavoilla on suuri vaikutus rakennusten energiankulutukseen. Pienillä muutoksilla toimintatapoihin voidaan saada aikaan suuria säästöjä isossa organisaatiossa. Tänä vuonna on tavoitteena kehittää käyttäjäorganisaation kulutustottumuksia siten, että järkevästä energiankäytöstä tulisi osa arkipäivää. Tarpeenmukaisella laitteiden käytöllä ja energiatehokkailla käyttötottumuksilla saadaan energiasäästöjä ilman kalliita laiteinvestointeja. Energiankäytön ja energiatehokkuuden tarkempaa seurantaa varten tarkoituksena on kehittää energioiden mittausta ja raportointia. Mittaustiedon kerääminen on edellytys oikeille ratkaisuille ja näiden seurantaan. Tavoitteena on saada kokonaisvaltainen järjestelmä kiinteistöjen tehokkaaseen energiankäytön hallintaan.
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA Ympäristökertomus 20 (20) TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 - Keräysmuovin ja kalvomuovin lajittelua ja erilliskeräystä jatketaan kunnes Riikinnevan ekovoimala otetaan käyttöön jolloin muovin erilliskeräys arvioidaan uudelleen. - Uusien rakennusten ja peruskorjattavien yksiköiden asianmukaisten jätetilojen tarve on huomioitava tilojen suunnittelussa. Jätejakeiden lajittelutarve ja pitkät siirtomatkat edellyttävät riittävän kokoiset jätehuoneet jokaiseen yksikköön ja sisäisen kuljetuksen resurssien huomioiminen on tärkeää. Imukuljetusjärjestelmän rakentamista laajennusosiin on tutkittava vakavasti, koska jätteiden pitkä siirtomatka vaatii kuljetuskalustoa ja henkilöresursseja sekä aiheuttaa kellarikäytäviin kuormitusta ja ruuhkia henkilöliikenteen edelleen lisääntyessä. - SSTY:n ympäristöjaoston jäsenten sähköisen foorumin välityksellä keskustellaan kaikkia koskettavista asioista ja ongelmista ja kehitellään yhteisiä ideoita. Ympäristökatsauksen runkoa rakennetaan yhteiseksi malliksi kaikille sairaanhoitopiireille. Sairaaloiden jäteohjeistusta kehitetään ja pyritään yhdenmukaistamaan keskeisiltä osin. - Jätekoulutusta jatketaan laitoshuoltajille ja terveydenhoito-oppilaitoksen opiskelijoille sekä mahdollisuuksien mukaan myös muille henkilöstöryhmille, asiakkaille ja potilaille. - Rakennusjätteen lajittelun koulutusta järjestetään laskutyöurakoitsijoille. - Kiinteistöjen energiatehokas ylläpito ja energiansäästötoimenpiteisiin investoiminen. - Tilojen käyttäjien ohjaaminen järkevään energiankäyttöön. - Kiinteistöjen tehokkaan energiankäytön hallinnan kehittäminen.