Polarisaatio Suomen työmarkkinoilla



Samankaltaiset tiedostot
Julkisuudessa on viime aikoina

Polarisoituvatko työmarkkinat myös Suomessa?

Tulevaisuusvaliokunnalle. Lausunto työmarkkinoiden polarisoitumisesta

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa?

Muistio 1 (14) Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Meri Obstbaum ja Juuso Vanhala Julkinen

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Muistiot. Työmarkkinoiden polarisaatio Suomessa

Naisten ja miesten muuttuva asema työmarkkinoilla

TYÖMARKKINOIDEN POLARISAATION YHTEYS SUOMALAISEEN PALKKAJAKAUMAAN VUOSINA

RRYSTÄ RAKENTAMASSA TEM:n aluetutkimusseminaari Merja Kauhanen

Asia: VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa, Jaettu ymmärrys työn murroksesta

Työmarkkinoiden polarisaatio ja työvoiman liikkuvuus mihin rutiininomaista työtä tekevät työntekijät päätyvät? Terhi Maczulskij ja Merja Kauhanen

Kohtaanto-ongelma ja tulevaisuuden kipupisteet

TILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. tammikuu Salo. Tommi Virtanen

TILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. joulukuu Salo. Tommi Virtanen

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. huhtikuu Salon seutukunta / Salo

Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Korkeasti koulutetut työttömät. Tekijä: Tutkija Jouni Nupponen, Uudenmaan ELY-keskus

TILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. lokakuu Salo. Tommi Virtanen

TILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. maaliskuu Salo. Tommi Virtanen

Asia: VNS 5/2018 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 2. osa Ratkaisuja työn murroksessa

TILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. helmikuu Salo. Tommi Virtanen

Ennakoi, kehitä, jalosta kehittämis- ja hanketoiminnan johtaminen ammatillisessa koulutuksessa

TILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. heinäkuu Salo / Salon seutukunta. Tommi Virtanen

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo

ICT-sektorin työttömyystilanne Pohjois-Pohjanmaalla - lokakuu

Työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus. Talousneuvosto Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Keskiasteen ammatillisen

Teknologiatrendit. Nyt. Olli Martikainen Oulun yliopisto ETLA

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016

TILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. Syyskuu Salo / Salon seutukunta. Tommi Virtanen

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset maaliskuu 2017

Tulonjaon ja pienituloisuuden kehityksestä Martti Hetemäki

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset helmikuu 2017

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. tammikuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. joulukuu Salon seutukunta / Salo

Työajanodotteet ja niiden erot

TILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. marraskuu Salo. Tommi Virtanen

Viime vuosien tutkituimpia

TILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. Elokuu Salo / Salon seutukunta. Tommi Virtanen

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta

Ketkä poistuvat rutiiniammateista ja kuinka se vaikuttaa tulevaan palkkakehitykseen?

KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT

Vieraskieliset työttömät Espoossa. Tuija Soininen

työmarkkinoiden Muuttuvien haasteita Työmarkkinoiden muutostahti on kiihtynyt viime vuosina.

Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet

ICT-sektorin työttömyystilanne Pohjois-Pohjanmaalla - huhtikuu

Työelämä haastaa, koulutus vastaa näkymiä tulevaisuuden koulutustarpeisiin. OSAAMISEN ENNAKOINTIFOORUMI Tulosseminaari Ilpo Hanhijoki

ICT-sektorin työttömyystilanne Pohjois-Pohjanmaalla - joulukuu

Työajanodotteet ja niiden erot. Markku Nurminen & Noora Järnefelt Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari

Työllisyydestä koulutusaloittain vuonna 2018

Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

Tuloerot kehittyneissä maissa - syyt ja seuraukset

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly

Satakunnan työllisyyskatsaus 6/2014

Satakunnan työllisyyskatsaus 10/2014

Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution)

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Kuinka dynaamiset Suomen työmarkkinat ovat? Millaisia muutostrendejä näemme? Miten Suomen huono tilanne liittyy työmarkkinoiden toimintaan?

Näkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi.

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset

Työelämän myytit ja todellisuus - miten työelämä on muuttunut, miltä näyttää työelämän tulevaisuus?

ICT-sektorin työttömyystilanne Pohjois-Pohjanmaalla - heinäkuu Jarkko Pietilä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Valta koneille. K-E Michelsen

Työelämän murros - Millaisesta työstä eläke karttuu tulevaisuudessa? Työeläkekoulu

Satakunnan työllisyyskatsaus 10/2012

Satakunnan työllisyyskatsaus 7/2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖTTÖMYYS ICT-ALALLA KESKI-SUOMESSA

Puhdistuspalvelualan tulevaisuuden näkymiä Pohjois-Karjalassa Anu Anttila

Miten varmistaa osaaminen työelämän muutoksessa?

Digitalisaatio ja työn murros VM:n näkökulmasta valtiosihteeri Martti Hetemäki Keväthumaus

Tulevaisuuden työmarkkinat

Nuori tasa-arvo Koulutuksesta ammattiin. Ritva Kaukonen

Palvelualojen taskutilasto 2012

Työmarkkinat. Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki

Satakunnan työllisyyskatsaus 12/2014

Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti

Palkkaerojen kasvu ja osaamispainotteinen teknologinen muutos

Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa

OULUN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU. Niklas Krogerus TYÖMARKKINOIDEN POLARISAATIO SUOMESSA

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh Liittyy: HE 51/2015 vp

Taloushallinnon digitalisoituminen haaveilua ja arveluttavaa todellisuutta?

Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2014

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä

Amisto 2020 Suomi maailman osaavin kansakunta?

Adjunct professor, University of Jyväskylä School of Business and Economics (12/2017 -)

LIITE 6: TYÖVOIMAN TARVE JA ALOITTAJATARVE

Työolojen kehityslinjoja

Työllisyydestä, koulutuksesta ja vuokrista

Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2015

Osaamis- ja koulutustarpeet tekniikan alalla

Satakunnan työllisyyskatsaus 7/2012

Satakunnan työllisyyskatsaus 9/2015

Transkriptio:

Liite 1 Polarisaatio Suomen työmarkkinoilla Alustus Talousneuvostossa 20.11.2013 2013 Jari Vainiomäki Tampereen yliopisto

Sisältö työmarkkinoiden polarisoitumiskehitys mitkä tekijät voivat aiheuttaa polarisoitumista tutkimustuloksia polarisoitumisen syistä tulevaisuuden ennakointia varautuminen tulevaan / politiikka

Työllisyyspolarisaatio Suomessa työllisyys kasvaa matala- ja korkeapalkkaisissa ammateissa, laskee keskipalkkaisissa Change in hours share by occupational wage Decile 2002-2008 change vs 2002 Decile Change in hours s -.01 0 hare.01.0 02 -.02 0 2 4 6 8 10 Decile Change in hours share Fitted values

Työllisyyspolarisaatio EU-maissa ja USAssa Työllisyyspolarisaatio EU maissa ja USAssa Lähde: Acemoglu ja Autor (2010), EU-maiden luvut Goos, Manning ja Salomons (2009)

Palkkapolarisaatio USAssa 90-luvulla vs. 70-80-luvuilla Source: Autor, Katz and Kearney (2006)

Ei palkkapolarisaatiota Suomessa Reaalipalkan kasvu suurempaa korkeapalkkaisilla Palkkaerot kasvavat tasaisesti palkkatason mukaan Change in real hourly wage by percentile of wage distribution Males and Females, 1995-2008 Change in rea al hourly wa age (log-%.15.2. 25.3.35 ).4 0 20 40 60 80 100 Percentile Males Females

Mikä voi aiheuttaa polarisoitumista? Tekninen kehitys, erityisesti tietokoneiden käyttö tuotannossat Perinteinen: koulutusta suosivaa Tietokoneet: vähentää rutiinitehtäviä (polarisaatio) Ulkomaille ulkoistaminen/globalisaatio Perinteinen: tuonti vähentää vähän koulutettujen kysyntää Tuotantovaiheiden (rutiinitehtävien) ulkoistaminen vähentää keskipalkkaisten (-koulutettujen) kysyntää Kysynnän rakennemuutos Korkeasti koulutettujen tulotason noustessa henkilökohtaisten ja muiden palvelujen kysyntä kasvaa Työmarkkinainstituutioiden i id muutos? Minimipalkat, ammattiliitot: eivät selitä kaikkia polarisaatioon liittyviä trendejä joten eivät ainakaan pääselitys

Suurimmat muutokset työllisyysosuudessa, 1995-2001 Ammatti Nimike Laskut 1995-2001 Tunti- Koulutus- Työllisyysosuuden palkka vuodet (ka) muutos (%-yks) 421 Rahaliikenteen asiakaspalvelutyöntekijät 13.9 12.5-1.4 832 Moottoriajoneuvojen kuljettajat 11.9 10.8-0.8 411 Sihteerit, tekstinkäsittelijät ym. 12.3 12.7-0.7 Sähkö-, elektroniikka- ja tietoliikennelaitt. asentajat 724 ja korjaajat 13.9 11.8-0.5 723 Koneasentajat ja -korjaajat 13.3 11.5-0.5 721 Valimotyöntekijät, hitsaajat, levysepät ym. 13.0 11.4-0.5 814 Puunjalostuksen ja paperinvalmistuksen prosessityöntekijät 16.3 11.1-0.4 Nousut 1995-2001 513 Perus- ja lähihoitajat, lasten- ja kodinhoitajat ym. 10.5 11.9 0.7 311 Fysiikan, kemian ja teknisten alojen asiantuntijat 16.7 14.2 0.8 712 Rakennustyöntekijät ym. 12.9 11.1 0.8 214 Arkkitehdit ja muut tekniikan erityisasiantuntijat 21.6 15.4 0.9 522 Myyjät ja tuote-esittelijät 10.8 11.4 0.9 213 Tietotekniikan erityisasiantuntijat 20.0 14.3 1.1

Kuinka ammattien työllisyysmuutokset yy liittyvät ammattien tehtäväsisältöön tai ulkoistettavuuteen? Liitetään ammatteihin niiden tehtäväsisältöä ja ulkoistettavuutta mittaavia muuttujia tutkimuksesta Goos, Manning and Salomons (2010) Rutiinitehtävien tärkeys: sorminäppäryys, laitteiden ohjaaminen ja kontrollointi, tehtävien toistuvuus/ohjelmoitavuus Abstraktien tehtävien tärkeys: kriittinen ajattelu, ongelmien ratkaisu Palvelutehtävien tärkeys: muiden hoitaminen ja avustaminen, henkilökohtainen kanssakäyminen Rutiini intensiteetti: tiivistetään edelliset muuttujat yhdeksi muuttujaksi Ulkoistettavuus: kuinka ulkoistettava ammatti on toteutuneiden ulkoistamistapausten perusteella Tarkastellaan tehtävämittojen trendiä yli ajan Selittävätkö tehtävämuuttujat ja ulkoistettavuus ammattien työllisyysosuuksien muutoksia?

Development of Abstract, Routine and Service task importance Task importances matched from Goos, Manning and Salomons 2 -.1 -.2 0.1.2 1995 2000 2005 2010 VUOSI Abstract importance Service importance Routine importance Routine importance laskee = työllisyys laskee ammateissa joissa rutiinitehtävien merkitys on suuri Abstract ja Service importance kasvavat = työllisyys kasvaa ammateissa joissa abstraktien ja palvelutehtävien merkitys on suuri

Development of Routine intensity and Offshorability Routine intensity and Offshorability matched from Goos, Manning and Salomons -.2 0.2.4 1995 2000 2005 2010 VUOSI Routine intensity Offshorability Työllisyys laskee ammateissa joissa rutiini-intensiteetti on suuri ja/tai ulkoistettavuus on suuri (ulkoistettu?) Regressiomallit: rutiini-intensiteetti ja ulkoistettavuus selittävät ammattien Regressiomallit: rutiini intensiteetti ja ulkoistettavuus selittävät ammattien työllisyyden laskua (rutiini-intensiteetti merkitsevämpi)

Tuloksia yritystason tarkasteluista Tarkastellaan yritystasolla palkkasumma-osuuksien muutoksia koulutusasteittain ja ammateittain: Palkkasummaosuus on työvoiman kysynnän yleisindeksi sisältäen sekä työllisyyden että palkan muutoksen Koulutusasteet: Perusaste = vain peruskoulu Keskiaste = ammattikoulu AMK Korkea-aste = kandidaatit ja maisterit, jatkotutk. Ammattiryhmät: Asiantuntijat = johtajat, asiantuntijat, teknikot Rutiini = tuotanto-, toimisto-, myyntityö P l l h i t ö k h lt kii t i tö h it ti i ti Palvelu = hoivatyö, ruokahuolto, kiinteistönhoito, vartiointi Polarisaatio: keskiasteen/rutiiniammattien osuus laskee, muiden osuus nousee

Palkkasummaosuuden muutos koulutusasteittain 1995-2001 ja 2002-2008 0.1 0.08 0.06 Perusaste Keskiaste Korkea-aste 0.04 Perusaste Keskiaste Korkea-aste 0.02 0 1995-2001 2002-2008 -0.02-0.04-0.06-0.08 Keskiaste kääntyy laskuun 2000-luvulla, mutta ei selkeätä polarisaatiota koulutuksen mukaan (perusasteen osuus laskee jatkuvasti)

Palkkasummaosuuden muutos ammateittain 1995-2001 ja 2002-2008 0.08 0.06 0.04 0.02 Asiantuntija Rutiini Palvelu Asiantuntija Rutiini Palvelu 0-0.02 1995-2001 1995-2001 2002-20082008 -0.0404-0.06-0.08 Ammattiryhmittäin selkeämmin polarisaatiota, erityisesti 2000-luvulla

Palkkasummaosuuden muutokset ammateittain, 2002-2008 Yritystason hajotelma 0.06 0.04 0.02 0-0.02 Asiantuntija Rutiini Palvelu Uudet+Poistuvat Välinen Sisäinen -0.0404-0.06-0.08 Asiantuntijoiden kasvu ja rutiiniammattien lasku yritysten sisäinen muutos = teknologinen kehitys; Palveluammattien kasvu (rutiiniammattien lasku osittain) yritysten välinen muutos = kysynnän rakenteen muutos kohti palveluintensiivisiä yrityksiä

Polarisaatio liittyy uuteen teknologiaan: Keskiasteen ja rutiiniammattien lasku suurempaa T&K-intensiivisissä yrityksissä Kontrollimuuttujat: pääomaintensiteetti, yrityksen koko, toimiala, vuosi T&K-intensiteetin 1 %-yksikön kasvun vaikutus palkkasummaosuuden muutokseen 0.2 ** 0.1 koulutus ammatti 0 Muutos %-yksikköä -0.1-0.2-0.3-0.4 *** -0.5 * Perusaste Keskiaste Korkea-aste Asiantuntija Rutiini Palvelu

Tuloksia muista tutkimuksista Autor, Levy ja Murnane (2003): rutiinitehtävät vähenivät ja eirutiinitehtävät lisääntyivät enemmän toimialoilla joiden T&Kintensiteetti oli korkea (rutinisaatiohypoteesin mukaisesti) Acemoglu ja Autor (2010): palkkojen kasvu suhteellisen edun mukaista eli pienempää sellaisissa demografisissa ryhmissä jotka työskentelivät ennen tietokoneistumista rutiiniammateissa ja suurempaa niillä jotka työskentelivät abstrakteissa ja palveluammateissa (polarisaatio) Michaels, Natraj ja Van Reenen (2010): keskitason koulutettujen palkkasummaosuus laski ja korkeasti koulutettujen nousi enemmän toimialoilla joiden ICT pääoma kasvoi enemmän (polarisaatio liittyy ICT pääomaan) Goos, Manning ja Salomons (2010): Maa-toimiala-ammattisoluaineistosta estimoidun mallin mukaan tehtävämuuttujat (abstrakti, rutiini ja palvelumuuttujat edellä) selittävät enemmän kuin ulkoistaminen korkea- ja matalapalkkaisten ammattien työllisyysosuuksien kasvua suhteessa keskipalkkaisiin ammatteihin. Suomen tulokset seuraavalla kalvolla.

Ammattien tehtäväsisältöä kuvaavat muuttujat (sininen) selittävät suuremman osan työllisyyden polarisaatiosta kuin ulkoistettavuus Matala- ja korkeapalkkaisten ammattien työllisyysosuuksien muutos keskipalkkaisiin verrattuna: ulkoistamisen ja tehtävämuuttujien selitysosuudet (1993-2006, Goos et.al. 2010) 16.00 14.00 12.00 10.00 26% percen ntage points 8.00 6.00 131% Ulkoistaminen Tehtävämuuttujat 9% 4.00 31% 2.00 0.00 Matalapalkka-selitysosuudet Korkeapalkka-selitysosuudet Matalapalkka-keskipalkka- Korkeapalkka-keskipalkka-

Tulevaisuuden ennakointia 1 Beaudry, Green, Sand (2013), The great reversal in the demand for skill and cognitive tasks, NBER WP 18901. Korkeasti koulutetun tietotyön osuus (kysyntä) on alkanut laskea 2000-luvulla, kun se nousi 1990-luvulla De-skilling: korkeammin koulutetut siirtyvät ammattijakaumassa alaspäin työntäen keskiasteen koulutettuja edelleen alaspäin vähän koulutusta vaativiin palvelu ym. ammatteihin ja vähän koulutettuja kokonaan pois työmarkkinoilta. Syynä tietokonevallankumouksen kypsyminen : uuden innovaation leviämiseen liittyvän tietokonepääomakannan kasvattaminen (1990-luvulla) vaatii enemmän tietotyötä kuin sen ylläpitäminen (2000-luvulla) Vaihtoehtoisesti: teknologian (keinoälyn) kehitys on alkanut vähentää myös korkeammin koulutettujen kysyntää: oikeuspäätösten tekstianalyysi tietokoneilla kommunikaatioteknologian kehittyminen mahdollistaa korkeammin koulutettujen tehtävien ulkoistamisen ulkomaille: röntgenkuvien analysointi ulkomailla; ohjelmointityön ulkoistaminen

2000-luvulla korkeapalkkaisten ammattien työllisyyden kasvu on hiipunut. Vain matalapalkka-ammatit kasvavat.

Nuorten työntekijöiden palkat laskevat kaikilla osaamistasoilla 2000- luvulla: korkeapalkkaisilla teknologian kypsyminen, tarjonta siirtyy jakaumassa alaspäin painaen palkat laskuun

Tulevaisuuden ennakointia 2 Frey and Osborne (2013), The future of employment: How susceptible are jobs to computerisation, Oxford Martin School Kuinka keinoälyn ja robottiteknologian kehittyminen vaikuttavat eri ammattien kysyntään tulevaisuudessa? Lähes puolet (47%) USAn työllisyydestä on ammateissa joilla on suuri todennäköisyys tulla korvatuiksi tietokoneilla ja roboteilla seuraavien kahden vuosikymmenen kuluessa.

Todennäköisyys eri ammattien korvaamiseen tietokoneilla 10-20 vuoden kuluessa. USAn työllisyys 2010: 47% korkea riski, 19% keskitason riski, 33 % matala riski Matalan riskin ammatteja: Koulutus, asianajo, taide ja media Terveydenhoito Tekniikka ja tiede Johtaminen, rahoitusala Osa palveluista Korkean riskin ammatteja: Ti Toimistotyö ittö Palvelut (osa) Myyntityö Tuotantotyö Logistiikka Rakentaminen

Palkka- ja koulutustaso laskee ammattien tietokoneistumisen riskin mukaan: polarisoitumisesta it i t takaisin i matalapalkkatöiden lkk töid vähenemiseen?

Varautuminen tulevaan Koulutus- ja innovaatiojärjestelmien kyky tuottaa uutta tietoa t ja innovaatioita it sekä sopeutua uusiin tilanteisiin Resurssit, joustavuus Ammatti- ja koulutustarpeiden ennakointi Innovatiivinen yrittäjyys Tasapaino toimeentulon ja uudelleentyöllistymisen välillä kun ammatti hävinnyt tai uhkaa hävitä Uudelleenkoulutus Tuloerojen kasvun ja teknologisen työttömyyden riski Voittaja vie kaiken, funktionaalinen tulonjako Verotus ja uudelleenjako

Kirjallisuutta Acemoglu D. and Autor D. (2010). Skills, tasks and technologies: Implications for employment and earnings, NBER Working Paper 16082, June 2010. Autor D., Levy F. and Murnane R.J. (2003). The skill content of recent technological change: an empirical exploration, Quarterly journal of economics, 118(4), 1279-1333. Autor D., Katz L. and Kearney M. (2006). The Polarization of the U.S. Labor Market, NBER Working Paper 11986, January 2006. Blinder A. and Krueger A. (2009) Alternative measures of Offshorability: A Survey approach, CEPS Working Paper 190, August. Goldin C. and Katz L. (2008) Race Between Education and Technology. Harvard University Press, Cambridge, Ma, US. Goos, M. and Manning A. (2007). Lousy and Lovely Jobs: The Rising Polarization of Work in Britain. The Review of Economics and Statistics, 89(1), 118-133. Goos M., Manning A. and Salomons A. (2010). Explaining job polarization in Europe: The roles of technology and Globalization. August 2010 Michaels G., Natraj A. and Van Reenen J. (2010) Has ICT Polarized Skill Demand? Evidence from Eleven Countries ovar 25 years. Centre for Economic Performance, CEP Discussion Paper 987, June 2010.