Mikä on CERN? Conseil Européen pour la Recherche Nucléaire
CERN on maailman suurin hiukkasfysiikan tutkimuslaitos Ranskan ja Sveitsin rajalla lähellä Geneveä Peruste;u 1954 Suomi lii;yi 1991 21 jäsenmaata sekä yhteistyökumppaneita yli 100 maasta 8 tarkkailijajäsentä 2400 vakituista työntekijää ja yli 10 000 vierailevaa tutkijaa vuosi;ain
CERN organisaationa CERNin neuvostoon, joka on organisaagon korkein auktoriteeh, kuuluu 2 edustajaa jokaisesta jäsenmaasta Nykyisenä pääjohtajana toimii saksalainen Rolf- Dieter Heuer Talous komitea huolehgi rahoitukseen lii;yvistä asioista Tieteellinen komitea vastaa Geteellisestä agendasta
Tutkimuslaitos Pääpuoli Sveitsin puolella ja toinen puoli Ranskan puolella, jossa sijaitsee ohjauskeskus HiukkaskiihdyHmet ja ilmaisimet Datakeskus, datan varastoingin ja lähe;ämiseen
Tehtävät Alkujaan tavoi;eena oli ymmärtää atomin rakenne, mu;a nykyään paino;uu hiukkasfysiikkaan Pyrkiä selvi;ämään muun muassa miten maailmankaikkeus toimii ja miten se on saanut alkunsa Suori;aa hiukkasfysiikan kokeita ja varastoida ja jakaa syntyvää dataa Tämän hetkisiä kokeita on muun muassa vedyn ja angvedyn vertaily sekä angprotonien biologisten vaikutusten selvi;äminen
Lähteet h;p://www.aps.org/publicagons/apsnews/201409/images/lhc- ring- aerial_2.jpg h;p://home.web.cern.ch/about h;p://home.web.cern.ch/about/structure- cern h;p://home.web.cern.ch/about/accelerators h;p://home.web.cern.ch/about/physics h;p://home.web.cern.ch/about/compugng h;p://home.web.cern.ch/about/compugng/worldwide- lhc- compugng- grid h;p://home.web.cern.ch/about/member- states h;p://internagonal- relagons.web.cern.ch/internagonal- RelaGons/ h;p://council.web.cern.ch/council/en/welcome.html h;p://home.web.cern.ch/about/experiments h;p://voisins.web.cern.ch/sites/voisins.web.cern.ch/files/u74/carte- 01_11.png
Hiukkaskiihdyttimet
Erilaisia kiihdyttimiä u hiukkaskiihdytin kiihdyttää ja suuntaa varattuja hiukkasia u lineaarinen u sykliset kiihdyttimet u syklotroni u synkrotroni
Toiminta u vain varautuneet hiukkaset u sähkökenttä kiihdyttää u magneettikenttä suuntaa u hiukkaset törmäävät ja hiukkasilmaisimet analysoivat, mitä tapahtui
CERN:in LHC u LEP:n tunnelissa u kiihdytellään ja törmäytellään hadroneita u piiri n. 27 metriä u ensimmäinen käynnistys 10.9.2008
CERN:in LHC u kaksi hiukkassuihkua u kiihdytetään vaiheittain yhä suuremmilla kiihdyttimillä u protonin kiertoaika n. 90 mikrosekuntia u hiukkasten energia jopa 7 TeV u hyvin kylmää magneettien toiminnan takia
Hiukkasilmaisimet O;o Ylönen, Ville Remahl
Hiukkasilmaisin (lyhyt oppimäärä) Hiukkasilmaisin eli säteilyilmaisin on laite, jolla havaitaan subatomisia hiukkasia. " Useiden erilaisten hiukkasten ja hajoamistuotteiden tutkimiseksi fyysikot ovat suunnitelleet moniosaisia(monikerroksisia) ilmaisimia.tapahtuman kartoittamiseksi nämä kaikki osat toimivat samanaikaisesti. " Ilmaisimet mittaavat hiukkasten energiaa ja liikemäärää, tai tunnistavat yksittäisiä hiukkasia." Ilmaisimet tuottavat valtavan määrän dataa kerralla, joten tietokokeet ovat todella oleellinen osa tuloksien perkaamista."
Hiukkasilmaisintyypit Seurantalai;eet: Kerovat ilmaisimen läpi kulkevan hiukkasen reign. Kalorimetrit: mi;aavat hiukkasen mene;ämää energiamäärää, sen kulkiessa/ absorboituessa ilmaisimeen. (Eli lyhyesg) se mi;aa hiukkasen energiaa. Hiukkasilmaisimet: Tunnistavat aiempien ilmaisimien avulla mikä hiukkanen on kyseessä. Myoni- ilmaisimet: ilmaisevat myoneita
Hiukkasilmaisimet CERNissä CERNin hiukkaskiihdyhmen (LHC:n) putkien risteyskohgin on rakenne;u kuusi hiukkasilmaisinta: ATLAS, CMS ja ALICE sekä kolme pienempää: LHCb, TOTEM ja LHCf.
LEPTONIT EIVÄT REAGOI VAHVAAN VUOROVAIKUTUKSEEN VOIVAT ESIINTYÄ YKSIN ELEKTRONILLA, MYONILLA JA TAULLA SÄHKÖVARAUS (-1E) ELEKTRONIN NEUTRIINOLLA, MYONIN NEUTRIINOLLA JA TAUN NEUTRIINOLLA EI SÄHKÖVARAUSTA, HYVIN PIENI MASSA LEPTONILUVUN SÄILYMISLAKI: VUOROVAIKUTUKSESSA LEPTONILUKU SÄILYY KAIKKI HAVAITTU MATERIA KOOSTUU ELEKTRONEISTA, YLÖSKVARKEISTA JA ALAS-KVARKEISTA
Higgsin bosoni Aapo Jalo & Johanna Suomela
Ominaisuuksia Alkeishiukkanen Sillä ei ole spiniä, sähkövarausta eikä värivarausta. Elinaika hyvin lyhyt, vain noin 1,56 10-22 s Sitä ei voida havaita suoraan ja se syntyy vain hetkeksi hiukkaskiihdyttimen protonisuihkujen törmätessä, ennen kuin hajoaa edelleen muiksi hiukkasiksi.
Yleistä Higgsin bosoni on alkeishiukkanen, jonka Peter Higgs löysi teoreettisesti vuonna 1964 ja ensimmäisen kerran se havaittiin LHC-kiihdyttimessä Cernissä heinäkuussa 2012. Bosonit ja niistä muodostuva Higgsin kenttä selittävät joidenkin hiukkasten massan. Ilman tätä bosonia, hiukkasten massoille täytyisi löytää jokin muu selitys. Löydetty bosoni täydentää fysiikan standardimallia
Teoreettinen tutkimus Teorian on kehittänyt Peter Higgs yhdessä muiden alan fyysikoiden kanssa jo vuonna 1964. 1970-luvulla kehitetty hiukkasfysiikan standardimalli ei pystynyt selittämään, miksi aineilla on massa. Tämän ongelman ratkaisuksi kehitettiin Higgsin teoria, joka selittäisi alkeishiukkasten massan.
Kokeellinen tutkimus Bosonia yritettiin etsiä jo vuosina 1989-2001, mutta vanhat LEPkiihdyttimet olivat liian tehottomia riittävän voimakkaan törmäyksen aikaansaamiseksi. Vuonna 2008 valmistunut LHC-kiihdytin mahdollisti riittävän suuren energian bosonin löytämiseksi. Bosonista tehtiin ensimmäiset havainnot vuonna 2012, mutta bosoni vaatii vielä paljon tutkimista.
Tuoreita ja tulevia tutkimuksia Maaliskuussa 2015 bosonin massaksi tarkentui 125,09 GeV/c 2 ( 2.2 10 25 kg). Ensisijainen tavoite on bosonin uudelleenlöytäminen Cernissä. Bosonin ominaisuuksista, kuten spinistä ja pariteetista, täytyy vielä tehdä lisää tutkimuksia. Tarkoituksena on myös selvittää bosonin vuorovaikutuksia muiden hiukkasten kanssa.
Lähteet http://fi.wikipedia.org/wiki/higgsin_bosoni http://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/ higgsin_hiukkanen_muuttuuko_maailmankuvamme http://www.hs.fi/tiede/a1363230507395 LHC kiihdyttää superjahtiin, Tiede 5/15
Antimateria RIKU, JUTTA, TOMMI
Mitä on antimateria? u Ainetta, joka koostuu antihiukkasista u Hiukkasia, joiden sähkövaraukset vastakkaismerkkiset u Sama massa ja kvanttiluvut kuin materiahiukkasilla u Antimaterian ja materian törmäyksessä syntyy energiaa ja molemmat tuhoutuvat
Antimaterian historiaa u Ensimmäisen kerran ennustettu vuonna 1928 Diracin toimesta u Carl Anderson löysi positronin (antielektronin) 1932 u Antiprotoni löydetty 1955 u Antineutroni 1956 u Materian ja antimaterian välinen ero havaittiin vuonna 1964 u 1981 aloitettiin antiprotonien ja protonien törmäyttäminen u Onnistuttiin valmistamaan vuonna 1995 u mm antivety
Antimaterian havaitseminen Kuplakammiokuvassa positronin ja elektronin liikeradat Hiukkaset kaartuvat magneettikentän vaikutuksen vuoksi http://www.bigganblog.com/wp-content/uploads/2012/03/i15-70-positron.jpg
u Alkuräjähdysteorian mukaan alkuräjähdyksessä olisi pitänyt syntyä saman verran materiaa ja antimateriaa u Materiaa on kuitenkin paljon enemmän. Miksi? Lähteet: u u u Cernin verkkosivut Joensuun yliopiston hiukkasseikkailu Wikipedia
Cernissä jo havaittua JUUSO HUOVILA JA VILJAMI WUOLLET
Cernin olennaisia havaintoja - Higgsin hiukkanen - Ero materian ja antimaterian välillä - W- ja Z- bosonit - Pentakvarkki - Standardimallin testaus ja tutkiminen
Standardimalli u u u u Standardimallia on Cernissä tutkittu jo vuosikymmeniä Standardimallissa yhdistetään sähkömagneettisen ja heikon vuorovaikutuksen kuvaava teoria sähköheikosta vuorovaikutuksesta ja vahvan vuorovaikutuksen kuvaava kvanttikenttäteoria, kvanttikromodynamiikka. Nämä teoriat kuvaavat fermionien välillä vaikuttavia voimia voiman välittävän bosonin (mittabosonin) avulla. Higgsin bosonin löytyminen vahvisti standardimallin käyttökelpoisuuden, sillä muuten se olisi ollut vajaa.
Higgsin hiukkanen u u u u Higgsin bosoni eli Higgsin hiukkanen on alkeishiukkanen, joka on löydetty Large Hadron Colliderissa, Cernissä. Standardimallissa Higgsin bosoni on bosoni eli hiukkanen, joita voi olla samanaikaisesti useampia samalla kvanttiluvuilla. Sillä ei ole spiniä, sähkövarausta tai värivarausta. Jos Higgsin bosonia olisi löytynyt, massalle täytyisi löytää vaihtoehtoinen selitys.
W- ja Z- bosonit u Heikon vuorovaikutuksen välittäjähiukkasia u Havaittiin CERN:ssä vuonna 1983 u Löytöä pidetään yhtenä merkittävimmistä hiukkasfysiikan standardimallin saavutuksista u Havainnot tehtiin LEP-kiihdyttimen (1989-2001) toiminnan aikana.
Pentakvarkki u Cernissä havaittiin pentakvarkki, jonka olemassaolo ennustettiin jo 60- luvulla u u Kokeiden aikana joissakin hajoamisissa esiintyi välivaiheita, joille tutkijat etsivät selitystä. Ainoaksi vaihtoehdoksi jäi pentakvarkki, neljän kvarkin ja yhden antikvarkin muodostama hypoteettinen hiukkanen.
Antimateria u u u u Antimateria eli antiaine on ainetta, joka koostuu antihiukkasista. CERNissä vuonna 2004 antimaterian valmistaminen muutaman pikogramman verran maksoi 20 miljoonaa yhdysvaltain dollaria, josta suuri osa kului energian tuotantoon. Tulevaisuudessa antimateriaa tarjoaa mahdollisuuden esimerkiksi fotonirakettien polttoaineena erityisesti avaruusaluksissa ja mahdollisesti lentokoneissa. Aine ja antiaine voivat muuttua säteilyenergiaksi ja säteily toisinpäin. Vielä ei kuitenkaan ole riittäviä todisteita siitä, että antimateria olisi materian täydellinen vastakohta. Sitä pyritään nyt selvittämään CERN:ssä.
HTTP://KNOWLEDGETRANSFER.WEB.CERN.CH/TECHNOLOGY-TRANSFER/EXTERNAL-PARTNERS/PORTFOLIO HTTP://KNOWLEDGETRANSFER.WEB.CERN.CH/TECHNOLOGY-TRANSFER/EXTERNAL-PARTNERS/NINO HTTP://KNOWLEDGETRANSFER.WEB.CERN.CH/TECHNOLOGY-TRANSFER/EXTERNAL-PARTNERS/THERMALLY-INSULATABLE-VESSEL HTTP://KNOWLEDGETRANSFER.WEB.CERN.CH/TECHNOLOGY-TRANSFER/EXTERNAL-PARTNERS/CRISTAL HTTP://KNOWLEDGETRANSFER.WEB.CERN.CH/TECHNOLOGY-TRANSFER/EXTERNAL-PARTNERS/PHOSWICH HTTP://KNOWLEDGETRANSFER.WEB.CERN.CH/TECHNOLOGY-TRANSFER/EXTERNAL-PARTNERS/RADON-DETECTOR-WITH-HIGH-GAS-GAINOPERABLE-IN-HIGH-HUMIDITY HTTP://KNOWLEDGETRANSFER.WEB.CERN.CH/TECHNOLOGY-TRANSFER/EXTERNAL-PARTNERS/HOOD-CLAMSHELL-TOOL HTTP://KNOWLEDGETRANSFER.WEB.CERN.CH/TECHNOLOGY-TRANSFER/EXTERNAL-PARTNERS/COMPACT-CRYOGENIC-COOLING-PUMP HTTP://KNOWLEDGETRANSFER.WEB.CERN.CH/SITES/KNOWLEDGETRANSFER.WEB.CERN.CH/FILES/IMAGES/TECHNOLOGY/69_0.JPG HTTP://THEJAWACLAN.COM/TOPIC/29964-OH-HELLO/?PAGE=281 HTTPS://WEBCAST.WEB.CERN.CH/WEBCAST/ HTTP://KNOWLEDGETRANSFER.WEB.CERN.CH/LIFE-SCIENCES/FROM-PHYSICS-TO-MEDICINE HTTP://KNOWLEDGETRANSFER.WEB.CERN.CH/SITES/KNOWLEDGETRANSFER.WEB.CERN.CH/FILES/TECHNOLOGY_BRIEF/ GASELECTRONMULTIPLIER.PDF
SUOMALAISET CERN:ISSÄ
CERN on pieni kaupunki, jonka työntekijät koostuvat jäsenmaiden ihmisistä, joita on muutamia tuhansia ja näistä suomalaisia on n. 100. Suomalaiset ovat muun muassa : fyysikoita, data ihmisiä, sensoriosaajia ja rakentajia. CERN:in ollessa kuin pieni kaupunki niin he voivat olla myös muita kaupungissa tarvittavia henkilöitä esimerkiksi palomiehiä. Myös Suomesta käsin tehdään myös osia hiukkaskiihdyttimeen. CERN:issä on myös madollisuus opiskella alaa paikan päälle, jonka koulutus kestää muutaman vuoden. Sivusto, josta voi hakea töihin CERN:iin :http://jobs.web.cern.ch/new- site
- Suomalaiset ovat aloittaneet CERNissä työskentelyn jo 20- vuotta sitten ja ovat siellä edelleen - Suomalaisia on ollut mukana myös Higgs hiukkasen etsimisessä. Hiukkanen löytyi vuonna 2012 ja sen löytäjät Peter Higgs ja Francois Englert jakoivat Nobel palkinnon - Fysiikan tutkimuslaitos on myös mukana CERN tutkimuksissa. Tutkimuslaitokseen kuuluu Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Aalto- yliopisto.
KARI ENQVIST CERNISSÄ - Kari Enqvist on ehkä tunnetuin suomalainen, joka on työskennellyt CERNissä. - Enqvist työskenteli CERNissä noin kaksi vuotta. 1984-1986 - Enqvist on kirjoittanut 12 kirjaa fysiikkaa koskien ja voittanut lukuisia palkintoja kuten Yrjö Koskisen stipendin