Vanhemmuus - 4 ELÄMÄ JA VALO. Kolumni: Immanuel - Jumala kanssamme. Latviassa rohkaiseva. Missä kulkee. isät maan? PERHE. Romanilähetyslehti 8,00

www.elamajavalo.fi 4-2015 ELÄMÄ JA VALO Romanilähetyslehti 8,00 Kolumni: Immanuel - Jumala kanssamme 22 10 Latviassa rohkaiseva romanikonferenssirenssisi Missä kulkee 30 isät maan? Vanhemmuus - 4 tehtävä Jumalaltalta PERHE

Pääkirjoitus Seiso muurinaukossasi! elämme ajan keskellä, jossa koetaan ennenäkemätöntä pahoinvointia. Viime aikoina uutiset ovat täyttyneet lasten ja nuorten sisäisen pahoinvoinnin seurauksista. Kaiken keskellä voidaankin kysyä, kuinka tähän on tultu? Vastaus kysymykseen nousee raamatun maailmasta. Kaikkina aikoina, kun Jumalan sanan arvovalta on väistynyt ihmisten sydämistä, on se saanut aikaan negatiivisia asioita yksilön, perheiden ja kansojen elämässä. Uskonkin, että juuri Jumalan sanan halpana pitäminen on asia, joka saa ihmiskunnan voimaan pahoin. Raamatussa kerrotaan Nehemiasta, joka eli aikana, jolloin Jerusalemin kaupunki ja sen kansa eli erittäin vaikeassa tilanteessa. Viholliset olivat pitäneet kansaa otteessa ja kaupungin muurit olivat hajotettu. Näin heillä ei ollut mitään mahdollisuutta suojella itseään vihollisen hyökkäyksiltä. Se aikaan sai turvattomuuden, joka lamaannutti koko kansan. Nehemia auttoi kansaa ja keksi loistavan strategian kaupungin muurien kunnostamistyön onnistumiseksi. Hän laittoi jokaisen miehen vartiomaan ja korjaamaan muuria oman perheensä ja kotinsa edustalta. Näin he kokivat taistelevansa takanaan olevien perheittensä puolesta ja se sai aikaan heissä peräänantamattoman asenteen. Meidän aikamme tarvitsee ennen kaikkea juuri tätä Nehemian opettamaa taktiikkaa. Meidän tulee nähdä paikkamme ja seisoa omalla muurinaukollamme, taistellen perheiden hyvinvoinnin puolesta. Aseet tässä taistelussa on vanhat, mutta edelleen voimakkaimmat: Jumalan sana, rukous ja seurakunta. Näiden arvojen ylläpitäminen oman elämämme, perheemme ja sukujemme keskellä, saa aikaan sen, että voimme elää toivorikasta, turvallista ja Jumalan siunaamaa elämää! Haastankin sinua ja minua nousemaan taisteluun itsemme ja läheistemme puolesta. Tehdään tänään luja päätös: Minä ja minun perheeni palvelemme elävää Jumalaa! Tino Grönfors päätoimittaja Aaȟ sterto aro puortako phiriba! ame džiivaha maȟkar tiija, kai komujen hin horttas ilako aaȟȟiba. Siigo tiijako neevibi hin tšunde pherto kentengo ta ternengo arruno ilako aaȟȟiba. Ame laha te puȟȟen, sar ame sam kaan dai? Svaariba aro dai puȟȟiba aprula Kurko Liinesko bolibosta. Aro saare tiijenna, ka Deevelesko Laavesko veerako volla hin teeludas komujengo džesta, douva hin anjas ilaka saaki aro komunisko, huupengo ta folkengo dživiba. Me passaa, te Deevelesko Laavesko lokko rikkiba hin saaka, so tšeerela komujenge ilako aaȟȟiba. Aro Kurko Liines rakkavena Nehemiatta, koon džiivudas aro tiija, ka Jerusalemisko fooros ta doolesko folki aaȟte aro hortto drouvo fanuba. Aulosmanni sas rikkade folki drouvo vasteha ta foorosko vanti sas phagirme. Jakkes leen na sas tši džoor te siilaven peen. Dotta aulo baro draȟiba, so tšertas narvaleske hilo folki. Nehemia jelpadas leen ta jou laȟtas latšo strategios sar foorosko vanti lenas te tšeeren fendideske. Jou tšundas sakko džeenes te tšeerel vanta fendideske lesko iego huupako ta tšeeresko naalesta. Jakkes joon kurrade lengo huupengo doh ta douva tšertas leen džoraleske. Amengo tiija hyövyla ajasaavo tšeeriboskiires so Nehemias sas. Meen mote te hajuven mengo stedos ta aaȟȟen sterte aro mengo iego puortako phiriba, te kurren mengo huupen- go tšiȟko aaȟȟibosko naal. Ȟingaali aro dai kurriba aaȟȟena phurane, bi panna džorale: Deevelesko Lau, mangjiba, ta khangari. Dala veerako apriba aro amengo huupako, hlehtako dživiba, tšeerela douva, te ame laha džiiven siilako ta Deevelesko singlime dživiba! Me biȟavaaaa tuut ta maan aaȟȟen sterte ta kurren mengo iego komujengo khaal. Tšeeraha aka diives drouvo džinta: Me ta mo huupa tšeenjavaha džiido Deevel! risiba/käännös: Tuula Åkerlund Ilmestyy neljä kertaa vuodessa - 51. vuosikerta Toimituskunta: Tino Grönfors, päätoimittaja Rainer Lindeman Jukka Mäkinen Markku Mäkinen Julkaisumateriaali: Välimäenkatu 8 31700 Nokia info@elamajavalo.fi Pankkiyhteys ja lahjoitukset: FI58 1119 3000 1093 22 NDEAFIHH Julkaisija: Elämä ja Valo ry. Välimäenkatu 8, 31700 Nokia Puh. 040-7000 134 info@elamajavalo.fi www.elamajavalo.fi Päätoimittaja: Tino Grönfors Puh. 045-139 8765 tino_gronfors@hotmail.com Toimitussihteeri: Rainer Lindeman Puh. 040-7000 134 rainer.lindeman@gmail.com Layout: Rainer Lindeman ELÄMÄ JA VALO Kristillinen romanityön lehti Kannen valokuva: Markus Keväänranta yhdessä poikiensa Aaronin ja Joelin kanssa. Valokuva: Rainer Lindeman 2 4 8 10 13 16 20 22 26 30 32 Pääkirjoitus Vanhemmuus - tehtävä Jumalalta Virkistyspäivät Hollolassa Romanikonferenssi Latviassa Immanuel - Jumala kanssamme Unkarin miljoona romania Missä kulkee isät maan? Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Jouluevankeliumi Tähtitaivas - joulukertomus Sarjakuva 8 10 Sisältö 4-2015 Painopaikka: PK-Paino Oy, Tampere ISSN 0781-058X Tilaushinnat: Kannattajajäsen 33,00/vuosi (Suomi), 38,00/vuosi (muut maat) Jäsen 33,00/4 nroa (Suomi), 38,00/4 nroa (muut maat) Lahjatilaus 28,00/4 nroa (Suomi), 33,00/4 nroa (muut maat) 16

TeksTi Ja valokuvat: rainer lindeman Henkilökuva Markus on työskennellyt viimeiset neljä vuotta Kurikan Helluntaiseurakunnassa, joista viimeiset kolme vuotta pastorina. Sarita suunnittelee hakevansa ensi keväänä koulunkäyntiavustajan koulutukseen Ilmajoelle. - Tykkään tehdä työtä lasten kanssa. Se sujuu minulta luontevasti. Tällä hetkellä toimin kehitysvammaisen lapsen koulunkäyntiavustajana sekä opettajana seurakunnan pyhäkoulussa, Sarita kertoo. Markus on alkuperäiseltä koulutukseltaan hotelli- ja ravintolaalan suurtalouskokki. - Päivääkään en ole tehnyt koulutusta vastaavaa työtä. Jumalalla oli toisenlaiset suunnitelmat. Toki koulutuksesta on ollut hyötyä elämässä. Tietää, miten purkkihernekeittoa tehdään, Markus naurahtaa. Vanhemmuuden haasteet - liian vaativia? Markus ja Sarita Keväänranta ovat sitä mieltä, ettei lapsille tule antaa kaikkea periksi. - Meidän tulee vaatia heiltä läksyjen tekemistä ja tiettyjen sääntöjen noudattamista kotona. Jos näitä sääntöjä ei ole kotona, ei he noudata sääntöjä myöskään koulussa ja tästä koituu lapsen elämään suuria ongelmia. Jos niin ei tee, ne putoaa kärryiltä ja jäävät jälkeen. Sitten ne vaan hengailee koulussa, muistuttaa Markus Keväänranta. Aiemmin Markus ja Sarita ajattelivat, että kyllähän lapset koulussa oppivat, kun niitä opetetaan. Eihän sitä tarvitse enää kotona jatkaa. - Huomasimme kuitenkin, että ei lapset kaikkia ymmärrä pelkästään kouluopetuksen perusteella. Niitä täytyy kerrata ja Vanhemmuus - tehtävä Jumalalta Etelä-Pohjanmaalla, Kurikassa asuvat kauniissa, lämpöä hehkuvassa kodissa Markus ja Sarita Keväänranta yhdessä 9-vuotiaan Aaronin, sekä 7-vuotiaan Joelin kanssa. Aaron ja Joel ovat innokkaita jalkapallon harrastajia. Nuoremman Joelin haaveena on kehittyä hyväksi maalivahdiksi. Markus toimii joukkueen apuvalmentajana. mennä uudestaan läpi kotona, että he todella ymmärtävät opitun. Silloin siinä pysyy lapsilla myös mielenkiinto kouluun, vakuuttavat Keväänrannat. Markus keskittyy enimmäkseen tukemaan poikia matemaattisissa aineissa ja Sarita äidinkielessä ja muissa lukuaineissa. Matikka ei ollut Markuksen vahvimpia aineita koulussa, mutta tänään kuitenkin hän pystyy auttamaan poikia läksyissä. - Peruslaskut oli minulla hanskassa, mutta esimerkiksi prosenttilaskuista en tiennyt mitään. Olen opetellut niitä vanhempana, jotta voin tukea ja auttaa poikia läksyissä, Markus valottaa. Markus on myös rohkaissut seurakunnan muita nuoria aikuisia, että olisivat heti alusta lähtien mukana lapsen oppimisessa jo esikoulusta lähtien. - Kun tämä on hoidettu kunnolla, lapsen kouluvalmiudet varsinaisen koulun alkaessa ovat paljon paremmat, Markus kertoo. Keväänrannat muistuttavat, että lapsen auttamiseen koululäksyissä ei vanhempien tarvitse olla ylikoulutettuja. Peruskoulun tiedot riittävät. - Suurimpana haasteena on kysymys onko meillä lapsille aikaa, muistuttavat Sarita ja Markus. Markus ja Sarita vakuuttavat molemmat, että lapsen kasvatus kuuluu molemmille. On tärkeää, että molemmat ovat lapsen elämässä läsnä, sekä isä että äiti. Sarita huomauttaa, ettei yksin edes pärjäisi kasvatusvastuun kanssa. - Kyllä siinä tarvitaan molempia. Tämä vaikuttaa lapsen koko kehitykseen aikuisuutta varten. Kun lapsella on terve malli, hän tulee pärjäämään myös tulevaisuudessa. Naisella ja miehellä on omat vahvuudet, mitkä tulisi olla mukana lasten kasvatuksessa, Sarita sanoo. Läheisyys kuuluu terveeseen kasvatukseen - Romanikulttuurissa tämä hiukan sotii vastaan, mutta isänä ajattelen, että mieluummin sodin joissakin asioissa kulttuuria, kuin omia lapsia vastaan, kiteyttää Markus ja jatkaa: - Lapsen täytyy kokea kotona läheisyyttä molemmilta vanhemmilta. Jos lapsi ei tätä koe, hänelle jää emotionaalinen tunnevajaustila. Voidaan ajatella, että lapsella on sisimmässään eri osa-alueita, joissa on omat tunnemittarit. Nämä mittarit tulee olla jokaisella alueella vihreällä, ei punaisella alueella, kertoo Markus. Hän valottaa, että mittarit ovat erilliset mm. isällä, äidillä ja vaikkapa koululla. Rakkaus ja hyväksyntä tulee saada näiltä kaikilta alueilta. - Me voimme vaikuttaa ainakin kahteen alueeseen, isän ja äidin. Kun lapsen tunnemittarit ovat mahdollisimman vihreitä eli terveitä, uskon, että tämä olisi vastaus siihen, että näkisimme tulevaisuudessa eheämpiä nuoria. Jos lapselta jää nämä tarpeet vajaaksi esimerkiksi isän puolelta, he tulevat jatkossa sen jotenkin täyttämään. He hakevat hyväksyntää sieltä mistä sen saavat ja ikävä kyllä nämä paikat ja henkilöt eivät ajattele lapsen hyvää. Mukaan saattavat tulla päihteet ja huumeet, jolla täytetään sisimmän tyhjiötä. Sarita muistuttaa, että hyväksyntään ja rakastamiseen kuuluu, että ollaan lasta lähellä, halataan häntä. Tämä on sekä isien ja äitien tehtävä. - Tässä kohtaa meidän tulee antaa romanikulttuurissa periksi. En voi tähän ketään pakottaa, mutta haluni olisi, että emme enää uhraisi yhtään lasta ja nuorta kulttuurille, Markus toteaa vakava ilme kasvoillaan. Markus muistuttaa, ettei nämä asiat eivät saa määrittää identiteettiämme. - Me haluamme olla mustalaisia, mutta ei kai se, että me rakastetaan ja osoitetaan hyväksyntää lapsillemme vie pois meidän mustalaisuutta. Eikö oikeaa mustalaisuutta olisi se, että me kasvattaisimme lapsistamme mahdollisimman terveitä. Näin he voisivat tehdä elämässään terveitä ja oikeita valintoja, muistuttavat Markus ja Sarita. Työkaluja sisimmän eheytymiseen löytyy Aiemmin Markus ajatteli itsestään, ettei voi olla koskaan vastuuntuntoinen, pitää huolta perheestä tai elää normaalia arkipäivän rytmiä. - Uskoon tullessa ei vielä tapahtunut mitään, mutta jonkin ajan kuluttua tunsin konkreettisesti sisälläni, kuinka Jumala korjasi ja eheytti minua. Olen jälkeen päin pystynyt ottamaan vastuuta, pitämään huolta perheestäni sekä elämään tavallista arkipäivän rytmiä. Olen itse kokenut kuinka Jumala on parantunut minut sisäisesti ja pikku hiljaa minulle on kasvanut tietoisuus ja ajatus, että kyllä minä voin puutteistani huolimatta kasvattaa omat lapseni terveeseen elämään, pohtii Markus Keväänranta. Nykyään on apua saatavilla kaikkialta. Jos ihmisellä on halua eheytyä ja kehittyä, siihen on mahdollisuudet. - Olemme iloinneet siitä, että meidän seurakuntamme nuorista aikuista noin 80 % on valinnut tämän eheytymisen tien ja halun kasvattaa eheitä lapsia ja nuoria. Kerran eräs vanhempi romanimies jakoi Markukselle tunteitaan hiukan katkerana siitä, kuinka hänen isänsä ei ollut koskaan halannut häntä. - Keskustelimme asiasta ja muistutin miestä, että hänen isänsä oli orpo ja ei ollut saanut halauksia ja hyväksyntää myöskään omalta isältään. Joskus meidän tulee ymmärtää taustoja, mutta emme toki voi pelkästään mennä niiden taakse. Emme välttämättä tuomitse 8 4 5

niin herkästi, jos tiedämme taustoja. Ohjasin kuitenkin tätä vanhempaa miestä, että hänen ei tarvitse tehdä samoja virheitä. Hän voi halata omia lapsiaan ja osoittaa välittämistä ja näin antaa omille lapsilleen toisenlaisia muistoja, kertoo Markus. Samat ongelmat on myös pääväestön parissa. Sodan käyneet miehet eivät osanneet, eivätkä pystyneet rakastamaan. - Tällaisesta rikkinäisyydestä rakennettiin sekä pääväestön että romanien kulttuuri. Jos se määrittää olenko romani, että en voi pitää lähellä tai koskettaa lapsiani, on väärin, miettii Markus vakavana. Työ meissä on aina kesken, mutta Jumala haluaa, että olemme terveitä ja vanhempina läsnä. Ei tarvitse ajatella, että olen huono vanhin, jos en ole täysin terve ja eheytynyt. Emme ole koskaan täysin valmiita. Meidän tulee vain tehdä parhaamme eikä laiminlyödä vastuutamme, Markus muistuttaa. Kodin ilmapiiri luo pohjan elämälle Kaikki lähtee liikkeelle kodin positiivisesta ilmapiiristä. Ihanne olisi, että vanhemmat olisivat uskovia ja elämällään ohjaisivat lasta oikealle tielle. Kodin positiivinen ilmapiiri lähtee liikkeelle vanhempien keskinäisestä suhteesta. - Lapset ovat paljon välkympiä, kuin me ajatellaan. Mielestäni lasten aikana ei tulisi riidellä. Jos joskus näin kuitenkin käy, niin kuin meilläkin joskus, niin lasten tulee nähdä myös se tilanne, että voimme sopia riitamme, Sarita ja Markus muistuttavat. Perheessä tulee joustaa, jotta onnistuu. Kodin vastuita tulee jakaa sekä miehelle että naiselle. - Mielestäni tämä on osa eheytymistä. Ei minun miehisyyteni siitä muutu, jos johonkin tehtävään tartun. Emme voi siirtää vastuita joillekin kolmansille osapuolille. Näitä asioita olen oppinut jo kotoa. Muistan kuinka Kyösti tarttui vastuuseensa ja hän on koko ajan kehittynyt. Myös seurakunnassa romanimiehet ovat ottaneet hienosti vastuuta eri käytännön tehtävissä, myös keittiöllä, Markus iloitsee. Markus ja Sarita pohtivat keinoja, miten parisuhdetta tulee hoitaa. - Parisuhteeseen tulee nähdä vaivaa. Se on kovaa työtä. Erittäin tärkeää on opetella pyytämään anteeksi, muistuttavat Sarita ja Markus Keväänranta. Markus on välillä järkyttynyt, kun lasten aikana puhutaan vääristä ihanteista. - Puhutaan kuinka se mies oli niin ja niin paha ja eläväinen. Lapset kuuntelevat vieressä ja ajattelevat, että tällainenko on oikea mies ja esikuva. Itse olen nostanut pojille hyviksi esimerkeiksi Jumalan sanan julistajia. Sanon, että siinä vasta oli mies, joka oli valmis toimimaan Jumalan tahdon mukaan. Tämä on mielestäni tosi tärkeää tiedostaa, mitä me puhumme lasten aikana. Me vaikutamme niiden arvomaailmaan, miettii Markus. Anna lapsille aikaa - ei pelkästään rahaa Yhteiset harrastukset lasten kanssa on keino, jossa pystymme pitämään lapsia lähellämme. Aaron ja Joel Keväänranta harrastavat jalkapalloa paikallisessa joukkueessa. Markus haluaa tukea poikien harrastusta ja toimii joukkueessa apuvalmentajana. - Pojilla on myös crossimopot. Välillä mennään poikien kanssa yhdessä hiekkamontuille ajelemaan. Minä huollan ja korjaan mopoja. He ovat ostaneet mopot säästämillään rahoillaan. Keväänrannat ovat opettaneet rahan arvoa. Aaron ja Joel käyvät auttamassa naapureita ja Markus ei ole enää pariin vuoteen ajanut oman pihan nurmikkoa, kun pojat tekevät sen. - He saavat siitä pientä maksua ja säästävät niitä. Tämäkin on mielestäni tervettä opettaa lapsille, että raha ei kasva puussa. Joskus varsinkin me romanit paikkamme tavaralla huonon omantuntomme suhteessa lapsien kasvatukseen. Vanhempien tehtävä on valmentaa lapsia aikuisuuteen, jotta lapsi pärjäisi elämässään mahdollisimman hyvin. Toki lapset tekevät omat päätökset ja hyvänkin kasvatuksen saanut voi tehdä vääriä valintoja. Vanhempien osuus onkin vain tehdä oma parhaimpansa, muistuttavat Sarita ja Markus. Vanhemmuus liian vaativaa? - Kun lapsen kanssa tulee jotain ongelmia, heti ajattelee, mitä on vanhempana tehnyt väärin. Me ei olla koskaan täysin valmiita ja täydellisiä, Markus pohtii. Kysyessäni Saritalta mistä hän ammentaa voimansa ja viisautensa vanhemmuuteen, ensimmäisenä hän muistuttaa, että vanhemmalla tulee olla halua kehittyä, sekä ymmärtää äitiyden ja isyyden tärkeys. - Raamatusta löydän monia neuvoja ja apuja vanhemmuuteen. Kun Jumala on päässyt eheyttämään minua tämänkin verran, niin vanhemmuuden haasteetkaan eivät välttämättä tunnu liian suurilta. Toki täytyy ymmärtää, että aika on muuttunut. Aikaisemmin miehen ja naisen roolit olivat paljon sidotummat. Arvostan omia vanhempiani, mutta haluan antaa omille lapsilleni vieläkin paremman kasvualustan, pohtii Sarita Keväänranta. Sarita miettii hiljaa seuraavaa esittämääni kysymystä hyvän vanhemman tunnusmerkeistä. - Hyvä isä ja äiti tulisi olla sellainen, jolle lapsi voi vapaasti kertoa asioita, ilman pelkoa. Vanhemman tulee olla helposti lähestyttävä, hyväksyvä, luotettava ja rakastava. Hänen tulee antaa lapsille aikaa, olla läsnä lapsen elämässä. Jokainen hetki on äärettömän tärkeä. Olet vain kerran siinä hetkessä, Sarita kiteyttää. Markus ja Sarita iloitsevat siitä, että monet vanhemmat ottavat vastaan vanhemmuuden haasteen aivan kuin uudelleen. - Se ei ole koskaan myöhäistä. Vanhempina meille on annettu suuri vastuu sekä luottamus ja meidän tehtävämme on tehdä kaikkemme vanhemmuuden eteen, Keväänrannat sanovat. Jatkammeko hiljaisuutta? Keväänrantojen mielestä lapsen kasvatus ei lopu, vaikka lapsi olisi jo aikuinen. Varsinkin uskovien vanhempien tulee loppuun saakka yrittää ohjata lasten tietä Kristuksen luokse. - Saattaa olla, että kaikki eivät ymmärrä näitä ajatuksia ja loukkaantuvat, mutta uskallan ottaa tuekseni Raamatun. Siellä sanotaan, että jolle on paljon uskottu, siltä myös paljon vaaditaan. Eikö meille ole Jumala uskonut todella paljon, kun on antanut meidän vastuullemme lasten kasvatuksen. Tämän vuoksi on elintärkeää ymmärtää vanhemmuuden tärkeys, eikä meidän tarvitse piiloutua oman rikkinäisyyden taakse. Saritan ja Markuksen rukous on, että eri puolilla Suomea nousisi ihmisiä romanien parissa, jotka uskaltavat puhua näistä asioista, haastaa vanhempia aitoon vanhemmuuteen. - Ikävä kyllä nykyään nähdään kuinka liian monet lapset ja nuoret tekevät vääriä valintoja. Osittain ne johtuvat rakkauden ja hyväksynnän puutteesta. Uskalletaanko me vain olla hiljaa ja todeta, että tämä on osa meidän kulttuuria. Tänä päivänä me haudataan liian monia nuoria ja jos aito, välittävä vanhemmuus puutuu, jatkossa hautaamme heitä vieläkin nuorempina. Tämä on liian kova hinta maksettavaksi siitä, että murrettaisiin rajoja ja aloitettaisiin puhumaan asioista, sanovat kurikkalaiset kahden pojan vanhemmat Markus ja Sarita Keväänranta. Myös musiikki on Aaronille ja Joelille tärkeää. Sen huomaa kurkistamalla poikien huoneeseen, jossa on kitaroita sekä kosketinsoittimet. 6 7

Syyskuussa järjestettiin Elämä ja Valo -järjestön virkistys- ja koulutuspäivät Hollolassa. TeksTi Ja valokuvat: markku mäkinen Uutinen Rakkauden monet kasvot Upilan leirikeskus Hollolassa tarjosi hyvät puitteet virkistyspäiville. Leirikeskus on luterilaisen kirkon omistama, viihtyisä pysähtymispaikka Vesijärven rannalla. Virkistys- ja koulutuspäiville sekä Sanan kuuloon oli saapunut n. 30 osanottajaa. Puhujavieraaksi oli pyydetty Perheniemenopiston rehtori Petri Välimäki. Päivien teemana oli rakkaus ja kuinka sen käsitämme ja koemme. Aihe oli meille monelle vaikea, mutta silti tarpeellinen. Petri jaotteli rakkauden neljään osa-alueeseen. Ensimmäinen oli fi lia rakkaus, joka on esim. ystävällisyyttä, auttavaisuutta ja inhimillistä läheisyyttä. Toinen osio oli storge rakkautta, joka on esim. äidin rakkautta, suku- tai heimorakkautta. Kolmas osio oli eros, joka käsitetään miehen ja naisen väliseksi rakkaudeksi. Neljäs osio oli agape rakkaus, esimerkkinä oli Jumalan ainutlaatuinen ja armahtava rakkaus meitä ihmisiä kohtaan. Petri käsitteli myös aihetta Jumalan rakkaus antaa elämäämme uuden motiivin. Aihe on kiteytettynä, uuden ihmisen elämä hengessä, armossa ja vapaudessa. Rakastamme koska Jumalan on rakastanut meitä ensin. Hyvän opetuksen kohokohta oli Väinö Lindbergin pitämä raamattutunti. Kuulimme elämänläheisen ja elämänmyönteisen kertomuksen elämän laaksoista ja kukkuloista. Se oli elämää nähneen miehen viisas oppitunti nuoremmille. Raamattutunti avasi meidän kuulijoiden sydämet, puheenvuoroissa kerrottiin avoimesti kipeistäkin kokemuksista ja kohtaloista. Yhdessä saimme viedä asiamme Taivaallisen Isän tietoon, sekä siunata Jeesuksen nimessä toinen toisiamme. 8-9

Matkaraportti Rohkaiseva romanikonferenssi Latviassa Allan Palm (kesk.) ja Jura Jupzseksuk siunaavat romanikonferenssin osallistujia. Latvian venäjänkielisen Helluntaiunionin leirikeskuksessa Dobelniekissä pidettiin 25.- 27.9.2015 järjestyksessään toinen romanityöntekijöiden konferenssi. Konferenssin järjestelyistä vastasivat latvialainen pastori Maria Silkina ja Tampereen helluntaiseurakuntaan lähetystyöntekijä Allan Palm. Teksti: martti ahvenainen valokuvat: aare lukman Allan tehnyt jo toistakymmenta vuotta avustus-ja evankeliointimatkoja Latviaan. Lukemattomat avustuskuormat eri puolilla maata asuville heimoveljille ja -sisarille ovat tuoneet lievennystä heidän ahdinkoonsa. Romanien olot Latviassa eivät ole lainkaan verrattavissa Suomen oloihin, joista maamme romanit ovat vuosikymmenien määrätietoisen valistustyön tuloksena päässeet osallisiksi. Myös Latviassa on orastamassa romaneille parempi tulevaisuus. Hengellinen työ on kantanut hedelmää, vaikka vielä eletäänkiin niin sanottuja pienten alkujen päiviä. Monissa asioissa ollaan siis vasta alussa. Romanien yhteiskunnallinen asema on heikko ja koulutus on vähäistä ja yleensä he elävät suuressa köyhyydessä. Muutamalla paikkakunnalla on kuitenkin tehty hedelmällistä hengellistä työtä heidän parissaan ja jo useita kymmeniä romaneja kuuluu seurakuntiin. Romanityön kehittäminen Suomen romaniveljet ja sisaret ovat auttaneet esimerkillisellä tavalla Latvian seurakuntia romanityössä eri puolilla maata. Allan Palm on merkittävästi vaikuttanut siihen, että työn edistämiseksi on alettu koota voimia yhteiseen työhön. Latvian venäjänkielisen Unionin piispa Nikolai Grip on ollut myötämielinen asialle. Niinpä Unionin omistamassa leirikeskuksessa on pidetty jo kaksi romanityöntekijöiden konferenssia työn koordinoimiseksi ja kehittämiseksi. Edistystä on tapahtunut myös siinä mielessä, että Keijo Baltzarin ja muiden Suomen veljien myötävaikutuksella on Latviaan on muodostettu romanien oma Elämä ja Valo -yhdistys, jonka päämaja on Valmierassa. Työlle on valittu ja siunattu myös latvialainen koordinaattori, sisar Maria Silkina, joka toimii seurakunnan pastorina Gardena nimisessä kylässä Dobelen kaupungin lähellä. Näin romanityö on saanut aivan kuin uuden alun, kun latvialaiset itse ovat työn johdossa. Tämänkertainen konferenssi Äsken pidetty romanityöntekijöiden konferenssi, jonka järjestelyistä vastasivat Allan Palm ja Maria Silkina oli järjestyksessä toinen. Osanottajia suomalaisten noin parinkymmenen henkilön lisäksi oli saapunut eri puolilta Latviaa, sekä Liettuasta ja Valko-Venäjältä. Konferenssin aiheena oli evankelioiminen. Aiheesta pitivät raamattututunteja Pekka Ylenius, Nikolai Grip, Veikko Hekkala, Jura Jupzseksuk Valko-Venjältä ja Martti Ahvenainen. Niissä valotettiin innoittavalla tavalla evanke- lioimistyön eri puolia ja kehotettiin sielujen voittamiseen ja opetuslapseuttamiseen. Tulkkeina toimivat Olga Jauhiainen, Aare Lukman ja Pavel Pesonen. Myös muut Suomesta tulleet romaanit palvelivat eri tilaisuuksissa. Pekka Ylenius (vas.) ja tulkkina toiminut Pavel Pesonen tutkivat tapahtuman ohjelmaa. Maria Silkina toimii Latviassa romanityön yhteyshenkilönä. 8 10 11

Yhteistyökeskustelussa todettiin seuraavia asioita: Martti Ahvenainen julistaa Jumalan Sanaa tulkkinaan Olga Jauhiainen. Yhteistyökeskustelut Lauantaina pidettiin latvilaisten ja suomalaisten vastuunkantajien kesken keskustelutilaisuus, johon osallistuivat piispa Nikolai Grip, Maria Silkina, Jurmalan pastori Vladimir, vanha romaniveli Nikolai, Allan Palm, Veikko Hekkala, pastori Jura Jupzseksuk Valko-Venäjältä, Martti Ahvenainen sekä Pekka Ylenius. Tilaisuus oli jatkoa pari vuotta sitten romanityön hyväksi laaditulle Tampereen helluntaiseurakunnan ja Latvian venäjänkielisen Helluntaiunionin väliselle yhteistyösopimukselle. Rakentavassa hengessä käydyssä keskustelussa kartoitettiin työn tämänhetkistä tilannetta ja tulevaisuuden suunnitelmia. Latvian helluntaiunionin suunnitelmiin kuuluu uusien seurakuntien perustaminen. Erillisiä romaniseurakuntia ei ole kuitenkaan syytä perustaa, vaan on parempi ohjata uskoon tulleet romanit toimimaan yhdessä valtaväestön kanssa samassa seurakunnassa. Konferensista jäi kaiken kaikkiaan myöntenen vaikutelma. Yhteiset tapaamiset terävöittävät näkyä ja innoittavat määrätietoiseen toimintaan romanien voittamiseksi Jeesukselle. - Uskoon tulleiden romanien opetuslapseuttaminen on suuri haaste. Sitä varten tarvitaan myös työntekijöiden koulutusta. - Latvian romanit tarvitsevat paljon myös humanitäärista apua ja käytännön koulutusta ammatteihin, jotta he kykenisivät paremmin huolehtimaan itsestään. Tästä huolimatta evankeliumin julistus on tärkeintä, sillä ilman sitä ihmisten elämä ei muutu. Muuttunut elämä puhuu puolestaan toisille romaneille evankeliumin voimasta. - Romanityötä halutaan tehdä yhdessä kaikkien halukkaiden, myös Helluntaiunionin ulkopuolisten seurakuntien kanssa. - Työtä pyritään kohdistamaan erityisesti lapsiin ja nuoriin, sillä heidän kauttaan tavoitetaan myös vanhemmat - Pyritään järjestämään useamman päivän kestäviä monimuotoisia tapahtumia romaneille - Käytetään hyväksi mm. joulunaikaa romanien kutsumiseksi yhteisiin tapahtumiin. - Jumalan sanan opetus romaneille on ensiarvoisen tärkeää, että heidän elämänsä juurtuisi Kristukseen ja heistä tulisi terveitä vastuuta kantavia jäseniä seurakuntiin. - Elämä ja Valo -yhdistyksen toiminta avaa uusia yhteistyömahdollisuuksia eri tahojen kanssa. - Pyritään informoimaan kaikkien Latvian seurakuntien pastoreita romanityöstä ja saamaan heidät tukemaan sitä. - Pyritään järjestämään laadukas romanikonferenssi joka vuosi. VOIT TUTUSTUA SUOMESSA JA ULKOMAILLA TEHTÄVÄÄN ROMANITYÖHÖN OSOITTEESSA WWW.ELAMAJAVALO.FI HALUTESSASI VOIT TUKEA ITÄ-EUROOPAN ROMANILÄHETYSTYÖTÄ RUKOUKSIN JA TALOUDELLISESTI. ELÄMÄ JA VALO RY. IBAN FI47 1775 3000 0025 89 (VIITE 1245) LAHJOITUSPUHELIN 0600 411 377 (20,37 +PVM) Kolumni Immanuel - Devel amensa Kana me tenkavaa po barokurkengo bodos, douva agor hyövylä nahulaas jakkes sar gilabas ando ek phurano barokurgenko gili: kentos ando jiu nahulas ai biminsilas... Barokurkosko bodos hin vavre dzivengo, douva na meinaa biboldangere maneri. Vaure divenko dzivipen hin drovo saarenge, at dela gooli pale pesko jelpiposkere. Huupego ahela hot vareso: tija, louvo, godjalipen sikjobos kentenge ta kententa kamlimos te le prissi sigjibo. Kana terne lena narkotika, dontta hin leijamos duural. Ek anda Jesussesko nav hin Immanuel savo hin Devel amensa. Tenkipa anda lesko nav kamliba hin, Devel hin amensa anda amego dzivipen. Kas ame hajuavas le jintata tauva, kana me kurrel ando amaro divussa paropani, dzivipen avelas lokkider. Barokurko hin freidibogerrengo tiija katta bari bolipen dzi djanela. Douva hin tsetanesko tiija, le ner kokare folki kamliposke, ai tattiposkatiija, douva hin tiija kana ame lahela douva satsimos ke Jesus kammel te dzival tumensa. Jesus na ahela kentos panna. Jo hin satso Devel. Ai Jo hin neer tukke hal ai ventila tut te harava leste avelas ke tumaro dzivipen. Immanuel - Jumala kanssamme Kun ajattelee joulunsanomaa, sen alkuperäinen tarkoitus hukkuu hankeen, kuten vanhassa joululaulussa: laps hankeen hukkuu unhoittuu. Joulun sanoma on jokapäiväinen, se ei tarkoita pakannallisia tapoja. Arki, joka on suhteellisen raskas jokaiselle, kaipaa omaa auttajaansa. Perheet kärsivät erilaisista puutteista: aika, raha, viisautta ohjata lapsia, sekä lapsilta halukkuutta ottaa vastaan neuvoja. Kun nuoret sortuvat aineisiin ja siitä on leikki kaukana. Jeesuksen nimistä yksi on Immanuel, joka tarkoittaa Jumala kanssamme. Pelkkä ajatus nimestä on jo varsin rohkaiseva, Jumala kanssamme arjessa. Jos osaisimme pitää mielessämme tämän silloin, kun taistelemme elämämme meressä, arkemme helpottuisi. Joulu on rauhan aikaa, josta iso maailma ei tiedä mitään. Se on yhdessä olemisen, rakkauden ja lämmön aikaa. Se on aikaa jolloin voimme löytää tämän todellisuuden, että Jeesus tahtoo olla kanssasi elämässäsi. Jeesus ei jäänyt seimeen pikkulapseksi. Hän on todellinen Jumala. Hän on läsnä sinua varten ja odottaa sinulta vain lupaa tulla osaksi arkeasi. Latvian venäjänkielisen Helluntaiunionin piispa Nikolai Grip. KERÄYSLUPANRO POL-2014-5500 1.8.2014-31.7.2016 Valde Blomerus 12 13

Joululahja Kauan sitten jouluyönä, kuultiin julistus taivainen: On syntynyt Kristus Vapahtaja! Tää oli sanoma enkelten. Helluntaiherätyksen Syyspäivillä Tampereella koettiin Yhteyttä työntekijöiden kesken Uutinen Rakkauden lahjan Jumala meille lahjoitti pojassaan maailmaan, että ihminen, sortunut synnintielle, pääsisi vapaaksi kahleistaan. Ota vastaan tää lahja lahjoista arvokkain, jota sinulle taivaasta tarjotaan. Ettei ois Kristus Jumalan Poika vuokses turhaan syntynyt maailmaan. Uusina työntekijöinä Syyspäivillä siunattiin Mertsi Ärling (vas.), Loimaa (vanhimmisto), Joni Enroth, Pakkala (evankelista), Alvar Stenroth, Ikaalinen (pastori) ja Tenho Bollström, Imatra (vanhimmisto). Irene Virtanen 14 15

TeksTi: kari honkanen valokuvat: kari Ja tarja honkanen Uutinen Viiden lapsen yksinhuoltaja Hilda sai polttopuita. Kuvassa lapset Gusti ja Ismael. Unkarin miljoona romania odottaa apuamme Romanit on sukulaiskansamme suurin vähemmistö. Unkarin yli 10-miljoonan asukkaasta romaneja on arvion mukaan n. 10%. Kukaan ei tiedä tarkkaa todellista lukua, koska kaikki romani eivät kuulu mihinkään sosiaalijärjestelmään. Tein marraskuisen lähetysmatkan Unkarin romanien keskuuteen pastori Mikko Jokisaaren kanssa. Unkarin romanit ovat syrjäytyneet sekä osin myös syrjäytettyjä yhteiskunnan normaalista turvaverkostosta. Paikalliset seurakunnat ovat jättäneet romanit lähes tyystin oman onnensa varaan, eivätkä ole kiinnostuneita auttamaan. Syykin on tyrmistyttävä: romaneita ei toivota tulevan tilaisuuksiin hygieenisistä syistä, lisäksi heidän pelätään varastelevan ja likaavan seurakunnan hienot tilat. Pastorit pelkäävät menettävänsä kuulijat romanien takia. Tästä syystä uskoon tulleet romanit ovat pakotetut perustamaan omia seurakuntia, koska heitä syrjitään myös uskovien parissa. Onko Unkari tänäkin jouluna unohdettu Romanikansa on unohdettu myös tänä jouluna, kun suomalaisten apu suuntautuu valitettavasti lähes yksinomaan vain naapurimaihin. Myös joulun aikaan hirvittävässä köyhyydessä elävistä romaneista suuri osa ei pysty suojautumaan kylmää talvea vastaan, vaan he palelevat ja monet lapset sairastuvat kuolevat kylmyyteen. Olemme järjestäneet kahtena vuotena peräkkäin joululahja-aktion Mészösentgyögyn kylään ja järjestäneet joulujuhlan ja -kuvaelman sekä jakaneet lapsille lahjat nimellä. Olemme antaneet jokaiselle tytölle ja pojalle aivan henkilökohtaiset lahjat, koska me tunnemme heidät. Vaimoni tuntee heidät kaikki nimeltä. Suomalaisille avustajille olemme antaneet kuvauksen jokaisesta lapsesta, niin että he osaavat tehdä oikeanlaisen lahjan. Paketin arvo on myös määritelty. Tänäkin jouluna järjestämme joululahja-aktion. Yksinäisten susien lähetyskenttä Romanien auttamistyö perustuu pitkälti yksittäisten uskovien aktiivisuuteen, jotka ovat saaneet työnäyn Jumalalta. Heihin lukeutuu mm. englantilainen kemiantohtori Adrian Bury, joka jätti Lontoon ylipiston professoritehtävänsä ja muutti Unkariin muutaman sadan euron kuukausipalkalla, auttaakseen köyhää romanikansaa. Hän elättää itsensä tekemällä kielenkäännöstöitä. Olemme yhteistyössä hänen ja romanievankelista László Bakáscin kanssa. Toinen hyvä esimerkki on Etelä-Unkarissa vaikuttava unkarilainen mies nimeltä Albert Durko, jolle Jumala on uskonut todella suuren tehtävän romanien parissa. Hän johtaa Unkarin Romanimissiota. Lähellä Romanian rajaa sijaitsevassa n. 20 000 asukkaan Békésissä, Albert johtaa myös valtion ylläpitämää koulua sekä päiväkotia, joihin kuuluu yhteensä 327 romanilasta. Jumala avasi tämän työn ihmeen kautta v. 2013 ja näköpiirissä on, että Albertin johtajuuteen uskotaan myös muitakin kouluja. Koulussa ja päiväkodissa on yhteensä 35 opettajaa, joiden 16 8 17

Unkarin Romanimissionin koulutyön konsultit Aarne ja Pirjo Törmänen. Békésin seurakunnan ylistysryhmä koostuu romaneista ja unkarilaisista. Toinen vasemmalta Albert Durkon romanivaimo ja neljäs vas. heidän tytär. konsultaatioavuksi on kutsuttu suomalainen aviopari Aarne ja Pirjo Törmänen. Aarne on toiminut Suomessa mm. rehtorin ja erityisopettajan tehtävissä sekä avustanut Unkarin koulutyöprojekteissa. Pirjo on toiminut Suomessa mm. päiväkodin ja esikoulun johtajana. Törmästen tehtävänä on antaa konsultaatioapua koulujärjestelmän ja opetussuunnitelman kehittämisessä. He käyvät tarkkailemassa opetustunneilla 35 opettajan työtä ja tekevät huomiota, jotka otetaan ryhmäpalavereissa esille. Koulunjohtajan kanssa yhdessä opettajat tekevät Törmästen huomioiden perusteella itsenäisiä päätöksiä koulun opetustyön ja rakenteiden parantamiseksi. Albert Durkan johtama Romanimissio on perustanut 120 romaniseurakuntaa, joiden jäsenistö käsittää lähes puolet koko Unkarin helluntailiikkestä. Esimerkkiseurakunta löytyy Békésistä Paikallisessa Békésin helluntaiseurakunnassa on n. 200 jäsentä, jonka jäsenistössä on 50% romaneja ja 50% unkarilaisia. Pastori Krizsanyik Győző on onnistunut siinä missä monet muut ovat epäonnistuneet; romanit ovat sulautuneet tavalliseen väestöön kuitenkaan menettämättä omaa identiteettiään ja palvelevat seurakunnassa mm. musiikin lahjoillaan. Seurakunnan tilaisuuksissa vallitsee vapaus, ilo ja syvä hengellinen yhteys. Jumalanpalvelus kesti neljä tuntia eikä tullut kertaakaan pitkästyttävä olo. Kuopion Petosen Tukikohtaseurakunnan pastori ja Avainmediahallituksen puheenjohtaja Mikko Jokisaari saarnasi hengen voitelussa ja yleisö eli täysillä mukana, Rukouspalvelu kesti lähes pikkutunneille saakka. Näköpiirissä on myös uusi aluevalloitus: itäisten naapurimaiden ja muslimitaustausten romanien evankeliointi median kautta. Meszösentgyögyn työ jatkuu Myös tällä matkalla kävimme Meszösentgyörgyn romanikylässä. Hankimme lapsiperheille 4 000 kg polttopuita ja eräälle perheelle hankimme uunin. Virittelimme myös uutta ajatusta kummilapsitoiminnasta, kun huomasimme, että eräs ylivilkas poika oli muuttunut todella hyvään suuntaan heikkolahjaisille perustetussa internaatissa. Tämä poika ei pärjännyt tavallisessa koulussa ja oli kehittymässä erittäin huonoon suuntaan. Päätin vaimoni Tarjan kanssa auttaa tätä poikaa avustaa internaattikouluun maksuissa. Nykyisin eräs suomalainen pariskunta sai sydämelleen maksaa tämän pojan koulun kuukausimaksun (40 ) mikä on pojan äidille mahdoton summa maksettavaksi. Jos lapset eivät pääse koulutielle hygieniasyistä, tai heillä ei ole kenkiä ja vaatteita, kouluvälineistä puhumattakaan, heillä ei ole silloin myös tulevaisuutta. Mutta jos suurperheiden lapset pääsevät kouluun, se ryhdistää koko perheen elämää. Päätavoitteemme on siis tukea erityisesti lapsiperheitä. Emme voi vaimoni Tarjan kanssa pelastaa kaikkia maan miljoonaa romanien elämää, mutta voimme pelastaa aina yhden romanin koko elämän kerrallaan. Romanimissio on pitkälti yksinäisten puurtajien työtä Unkarissa, johon haastamme mukaan kaikkia suomalaisia, jotka rakastavat kaunista, mutta syvässä puutteessa elävää romanikansaa myös Unkarissa. Unkarin romanityötä voi tukea seurakuntamme viitteellisen tilin kautta: Siilinjärven helluntaisrk FI98 4786 1020 0269 02 Muista laittaa lomakkeeseen viitenumero 55 sekä teksti: Unkarin romanityöhön! Mikko Jokisaari (vas.), Aarne ja Pirjo Törmänen, Kari Honkanen ja Unkarin Romanimissionin johtaja Albert Durko. 18 19

Raamattu Missä kulkee isät maan? än on mies, lasten isä, perheen pää sekä puoliso. Toisaalta isä voi olla paikalla, mutta kuitenkin poissa. On isättömiä perheitä. Perheessä on kyllä mies, mutta isä on kadoksissa. Kirjoituksen otsikko on laulun nimi Lasse Heikkilän Suomalaisesta Messusta. Myös väliotsikoissa on otteita samasta laulusta. Laulussa on erittäin ajankohtainen ja vakava sanoma tämän päivän vanhemmille ja erityisesti isille. Lapsen terveellinen kasvu, kypsyminen, oman arvon tunne riippuu lähes täysin kodin ilmapiiristä. Sieltä lapsi saa siemenet kasvuunsa aikuisuuteen. Jotkut yrittävät siirtää lasten kasvatustehtävää yksistään yhteiskunnalle, koululle ja opettajille. Toki heillä on oma tehtävänsä lasten kasvatuksessa, mutta heillä on siinä vain oma osansa. Emme saa koskaan unohtaa kodin ja vanhempien elintärkeää tehtävää. Missä kulkee isät maan, kun pojat etsii miehuuttaan ja ottaa ensiaskeleita elämään? Miehellä tulisi olla perheessä sellainen arvovalta ja auktoriteetti, jolla hän pystyy auttamaan perhettä pysymään tasapainossa. Tämä auktoriteetti ei perustu pelkoon, ei fyysiseen voimaan, vaan hänen henkiseen olemukseensa. Tällainen isä, jonka auktoriteetti on terveellä pohjalla, tunnistetaan oikeudenmukaiseksi, osaavaksi ja perhettään hoitavaksi. Hän ei luo eripuraa, eikä revi ihmisiä erilleen toisistaan, vaan päinvastoin. Lapsia voidaan myös väärällä tavalla orjuuttaa. Siinä voivat olla mukana sekä isä että äiti. He pitävät lastansa omaisuutenaan, eivätkä huomaa häntä persoonana, jolla on omat oikeutensa, eivätkä sitä, että vanhemmilla on omat velvollisuutensa lasta kohtaan. On tutkittu lapsia, jotka eivät ole saaneet osakseen vanhempiensa rakkautta. Heidän mielensä muuttuu vainoharhaiseksi ja he näkevät myöhemmin ympärillään vain vihollisia. Rakkauden osoitus lasta kohtaan tulee osoittaa muutenkin kuin vain tavaroiden voimalla. Lapset kuuluvat molemmille vanhemmille ja molemmat vanhemmat kuuluvat lapsille. Usein meillä on käsitys, että lasten kasvatus kuuluu vain äidille. Tämä on virheellistä tietoa! Toki äidillä on tärkeä osa lapsen kasvatuksessa, mutta yhtä tärkeä tehtävä on myös isällä. Lapsi tarvitsee molempia vanhempiaan, sekä tytär että poika. Sairaiden lasten paranemisesta on tehty tutkimusta ja siinä on selvitetty, että lapsi paranee huomattavasti nopeammin, jos hän saa viettää aikaa isän ja äidin kanssa läheisessä kontaktissa. Tämä on meidän luonnollinen tarpeemme, jonka Jumala on meihin asettanut, olla lähellä, kosketuksessa, tuntea olevansa jollekin tärkeä muutenkin kuin vain sanoissa. Jeesus itse antoi meille esimerkin, miten kohdella lasta. Ja hän otti lapsen ja asetti sen heidän keskellensä, ja otettuaan sen syliinsä hän sanoi heille (Mark. 9:36) Maailma tarvitsee sekä miehiä että naisia. He ovat erilaisia. Jumala on luonut heidät ihmeellisellä tavalla erilaisiksi ja nämä yhdistämällä pääsemme kokonaisuuteen. Tämän vuoksi myös lapsi tarvitsee molempia vanhempiaan tasapainoiseen ja kokonaiseen kasvuun. Nuo miehet, jotka vastuutaan ei pysty kantamaan, ei isää ehkä itsekään oo tulleet tuntemaan, ja ken ei saa, hän ei voi antaakaan. Monta kertaa olemme oppineet asioita aivan väärin. Yleensä isän rooliin kasvatuksessa liittyy hyvin voimakkaasti ajatus rankaisemisesta: Kun isä tulee kotiin, niin sitten Itse isänä haluan lapsieni mieleen painuvan myös toisenlaisen ajatuksen isästä, ei vain rankaisijana. Ei ihme, että meidän kuvamme Jumalastakin voi muodostua hyvin ankaraksi. Millainen sitten on hyvä isä? Hän on terve malli lapsille, jonka mukaan he muodostavat käsityksensä muista miehistä ja Jumalasta. Hän on mies, joka on antautunut kehittymään ihmisenä. Oikea isä tietää tehtävänsä ja vastuunsa perheen päänä, Jumalan edustajana perheensä keskellä. Tämän tiedostaen hän luo perheessä turvallisuutta. Missä kulkee isät maan? Ei kukaan ehdi neuvomaan ja pian maailmaan polviaan kolhimaan lapsi käy eikä näy saattajaa. Jostain luin kerran Lutherin rukouksesta isille. Herra, opeta minua oikein edustamaan Sinua suhteessani lapsiini. Tätä rukousta meidän isien tulisi rukoilla joka päivä. Ikävä kyllä jotkut isät ovat ymmärtäneet tämän aivan väärin ja ottaneet Jumalan paikan edustamisen sijaan. Isät on kutsuttu olemaan Jumalan edustaja perheessä, ei sijaisena vaan edustajana. Todelliseen isyyteen kuuluu siis herääminen tähän tehtävään. Todellisia isiä ei näytä syntyvän itsestään. Siihen ei synnytä, vaan isäksi kasvetaan. Jotta voimme oppia, me tarvitsemme mallia. Isäksi kasvamiseen tarvitaan myös todellisen isän malli. Meidän todellinen mallimme isyydestä on Taivaallinen Isä. Jumalan suurimman rakkaudenosoituksen sai aikaan huoli lasten tulevaisuudesta. Sen takia Jeesus kuoli ristillä. Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. (Joh. 3:16) Jos oikea isyys on katoavaa luonnonvaraa, mitä on tullut tilalle? Tuntuu, että maailma kumartaa vain yhtä jumalaa, jota Raamatussa kutsutaan mammonaksi. Me tarvitsemme herätystä, jossa mies näkee tehtävänsä myös isänä, ottaa vastuunsa ja kantaa sen miehekkäästi ja uskaltaa kerran seisoa Taivaallisen Isän edessä vastaamassa teoistaan. Kirjoittaja toimii Elämä ja Valo ry:n toiminnanjohtajana ja on kolmen pojan ylpeä isä. Rainer Lindeman 20 21

Elämä ja Valo ry. on valtakunnallinen romanijärjestö, joka on toiminut vuodesta 1964. Järjestön tavoitteena on romaniväestön fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja hengellinen hyvinvointi. Elämä ja Valo ry. tarjoaa tietoa romanikulttuurista, järjestää romaniväestölle osallistavaa toimintaa ja hengellisiä tapahtumia sekä edistää romaniväestön yhteisöllisyyttä. Järjestön toiminnan kautta tiedotetaan myös ulkomailla asuvien romanien tilanteista ja mahdollisuuksien mukaan järjestetään kriisitilanteissa oleville humanitaarista apua. Järjestön pitkäjänteinen työ tähtää myös eriarvoisuuden vähenemiseen. RAY:n rahoittaman kohdennetun toiminta-avustuksen ansiosta perustyömme on vahvistunut entisestään osallistaen romaneja elämän eri alueilla. Vuosi 2016 on yhdistyksemme 52. toimintavuosi. Yhdistyksen toiminnan perustarkoituksena on kristillisellä arvopohjalla edistää romanien henkisen hyvinvoinnin kasvua, selviytymistä arkielämän haasteissa sekä kehittää romaniväestön yhteisöllisyyttä. Romanien henkistä ja sosiaalista kasvua kehitetään mm. hengellisen opetuksen kautta sekä osallistamalla romaniväestöä seurakuntien toimintaan. Tarkoituksena on myös romaniväestön muu yhteiskunnallinen osallistaminen, sekä kriisitilanteessa olevien romanien henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin edistäminen ja heidän elämänlaatunsa parantaminen humanitaarisen avun kautta. Yhdistyksen toiminta käsittää avustuskohteita koti- ja ulkomailla. (Elämä ja Valo ry:n säännöt 2 ) Tulevan toimikauden haasteet ja painopisteet 1. P E R H E T Y Ö Perhetyön eri osa-alueet ovat järjestömme perustoimintoja, joita haluamme kehittää. Onnellinen ja tasapainoinen perhe on vahva yhteiskunnan perusta. Haluamme tukea perheitä mm. avioliittotyön kautta. Toiminnassa tulemme ottamaan paremmin huomioon myös nuoret perheet. Toimintakauden aikana mietimme miten voisimme tukea perhetyöntekijöitä (esim. koulutus) sekä miten rekrytoisimme perhetyöhön uusia työntekijöitä. Tomintasuunnitelma vuodelle 2016 Jos Herra ei huonetta rakenna, niin sen rakentajat turhaan vaivaa näkevät. Jos Herra ei kaupunkia varjele, niin turhaan vartija valvoo. (Ps. 127:1) 1. K O T I M A A N T Y Ö 1. 1. V A R S I N A I N E N T O I M I N T A 1.1.1. Järjestön jäsenkehitys Toimintavuoden aikana kehitetään keinoja, miten saisimme lisättyä varsinaisten jäsenten sekä kannattajajäsenten määrää. Tavoitteena on, että jäsenmäärän lisäys olisi 20 henkilöä molemmissa ryhmissä. Jäsenyys sisältää EV-lehden vuosikerran. Mahdollisuudesta jäseneksi liittymiseen tiedotetaan EV-lehdessä, järjestön www-sivuilla, tapahtumissa, sosiaalisessa mediassa sekä seminaareissa. mapäivää eri puolilla Suomea. Näiden lisäksi järjestämme neljä (4) perhetyöviikkoa (ke-su) eri puolilla Suomea, joissa tavoitetaan romaneja pääasiallisesti kotikäynneillä. Tapahtumien aikana kartoitetaan paikkakunnan romanien tarpeita yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa ja näiden pohjalta toteutetaan perhetyötä pidemmällä aikavälillä. Tapahtumat ovat yhdistyksemme yksi näkyvimmistä toimintamuodoista. Tapahtumia kehitetään mm. palautelomakkeiden avulla. Käytämme arvioinnissa Kymppi -itsearviointimallia. 2. V A P A A E H T O I S T Y Ö Järjestömme laaja toiminta on täysin riippuvainen vapaaehtoistyöntekijöistä. Toimintakauden aikana mietimme, miten voisimme paremmin tukea nykyisiä vapaaehtoistyöntekijöitä (koulutus, virkistys, esittelypaketti, selkeät toimenkuvat, työnohjaus). Vapaaehtoisjoukkoa tarvitsee myös lisätä. Mietimme keinoja uusien vapaaehtoistyöntekijöiden rekrytointiin sekä miten saamme hyödytettyä hiljaista tietoa kokeneemmilta työntekijöiltä. 3. V I E S T I N T Ä Tulevana toimintavuonna panostamme viestinnän kehittämiseen. Järjestön tiedottamisella on kaksi päätavoitetta: 1. Tiedottamalla haasteista järjestön jäseniä, toimintojen omistajuus siirtyy vastuuhenkilötasolta enemmän ruohonjuuritasolle (sisäinen tiedotus). 2. Tiedottamalla haasteista ja eri toiminnoista järjestön ulkopuolelle, kasvatamme ulkopuolisten tietoisuutta järjestön hankkeista ja toiminnoista (ulkoinen tiedotus). Toimenpiteet: 1) Tiedotusvastaavan valitseminen ja -työryhmän perustaminen 2) Yhdyshenkilöverkoston luominen esim. lääneittäin 3) Aluepäivien järjestäminen (5 kpl) 4) Ideariihipäivät (2 kpl) 5) (Ilmestyy aikakausilehtenä 3 krt/vuosi ja tabloid-mallisena 1 krt/vuosi). Ilmestyy myös luettuna näkövammaisversiona. 6) Internetsivujen päivitys 7) Jäsen- ja uutiskirjeet 3-4 krt/vuosi 8) Sosiaalisen median käyttöönotto (Facebook, YouTube) 4. V E R K O S T O I T U M I N E N Toiminnan haasteet ovat suuret, joista emme tule selviämään yksin. Meidän tulee etsiä uusia sidosryhmiä ja kehittää nykyisiä suhteita olemassa oleviin sidosryhmiin. Yksi haaste on miten säilytämme ja kehitämme hyviä suhteita seurakuntiin, kun pastorien tehtäviin tulee uusi sukupolvi. Toimintavuoden aikana suunnitellaan ja toteutetaan Miten kohtaan romanin? -opas. Toimintamme painottuu kotimaahan, mutta meidän tulee ylläpitää ja kehittää verkostoa myös ulkomaisiin toimijoihin ja järjestöihin. 1.1.2. Kannattajarengas Kannattajarengas on ollut jokusen vuoden ajan toiminnassa. Vajaa kymmenen henkilöä ovat tukeneet toimintaamme taloudellisesti kuukausittain 10 kuukausikannatuksella. Kannatusrenkaan jäsenmäärää pyritään lisäämään vuoden 2016 aikana viiteentoista aktiiviseen henkilöön. Mahdollisuudesta tiedotetaan EV-lehdessä, kotisivuilla, sosiaalisessa medissa sekä uutiskirjeissä. 1.1.3. Varainkeruu Vuoden 2015 nettikaupan myynti on ollut todella alhainen. Toimintavuoden aikana mietimme, miten saisimme kehitettyä nettikauppaa sekä lisättyä sen myyntiä. Tavoitemyynti vuodelle 2016 on 5 000,00. Tapahtumissa arvioidaan saatavan 2 000,00 myyntituotot. Vuoden aikana järjestettävissä tapahtumissa kerätään Elämä ja Valo ry:n toiminnan tukemiseksi kolehtituottoja sekä saadaan lahjoituksia. Vuoden 2016 aikana kehitetään kirpputoritoiminnan kautta kerättävää varainkeruuta. Keijo Baltzar toimii vastuuhenkilönä. Tavoitteena on 1 000,00 tuotot. Koska telttatoiminta on viime vuosina hiljentynyt, omistamallamme kuorma-autolla ei ole tarvetta. Kuorma-auto myydään ja siitä arvioidaan saatavan 2 000,00 tuotto. 1.1.4. Työ pääkaupunkiseudulla Pääkaupunkiseudun alueella asuu noin puolet koko Suomen romaniväestöstä. Toimintavuoden aikana kehitämme mahdollisuuksiamme panostaa toimintaresursseja pääkaupunkiseudulle ja tukea alueen romanityötä. Panostamme nuorten parissa ennalta ehkäisevään toimintaan ja järjestämme heille liikuntakerhoja (1-2 krt/vko) sekä aloitamme avioliittopiirin, jossa perheet voivat saada tukea perhe-elämän haasteisiin. Toimintavuoden aikana etsimme 4-5 sitoutunutta henkilöä tukihenkilöiksi nuorille ja perheille. Yhteistyötä heidän koulutuksessaan teemme mm. KAN ry:n kanssa. 1.1.5. Tutkimus romanityöntekijöiden asemasta seurakunnissa Toimintavuoden aikana suunnittelemme ja toteutamme tutkimuksen Helluntai- ja Vapaaseurakuntien vastuuhenkilöille romanien asemasta seurakuntatehtävissä. Tutkimuksen tekijäksi pyrimme saamaan henkilön, jolla on kokemusta tutkimuksien tekemisestä tai vaihtoehtoisesti esim. Iso Kirja -opiston opiskelijan tutkimustyönä. Tulevana toimintavuonna mietitään myös mahdollisuutta tehdä tutkimusta romaniperheiden asemasta yhteiskunnassa. Pohdimme mistä saisimme rahoituksen tutkimukselle, mikä toimisi pohjana tulevaisuudessa perhetyön painopisteisiin. 1. 2. M U U T O I M I N T A 1.2.1. EV-tapahtumat ja perhetyöviikot Toimintavuonna yhdistys järjestää kahdeksan (8) tapahtu- 1.2.2. Lapsi- ja nuorisotyö Toimintavuoden aikana järjestetään yhdessä muiden toimijoiden kanssa lapsille yksi teemaleiri. Tämän toiminnon lisäksi aktivoimme seurakuntien romanijäseniä osallistumaan seurakuntien lapsi- ja nuorisotyön tehtäviin ja toimimaan kyseisissä seurakuntien toimikunnissa tai suunnitteluryhmissä. Tuemme mahdollisuuksiemme mukaan romaninuorten integroitumista seurakuntien olemassa olevaan toimintaan. Kehitämme järjestömme lapsi- ja nuorisotyökoordinaattorin tehtävää. Luomme hänelle toimenkuvan sekä koulutamme häntä. 1.2.3. Seminaarit ja leirit Toimintavuonna järjestetään kaksi (2) koulutus- ja virkistyspäivää vapaaehtoistyöntekijöille sekä kaksi (2) kuulemistilaisuutta (ideariihipäivää) yhdistyksen aktiiviväelle sekä muille työstä kiinnostuneille. Näiden lisäksi järjestetään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa viisi (5) teemaleiriä (yksi perheleiri, yksi leiri vanhuksille, yksi lapsille, sekä erilliset leirit miehille ja naisille). Leirien aiheiden tarkoitus on antaa tukea ja neuvoja työn ja perheen arjen haasteisiin. 1.2.4. Evankeliointitiimi Näemme haasteena joidenkin seurakuntien passiivisuuden evankeliointityössä. Tahdomme auttaa seurakuntia innostumaan evankeliointityöstä. Perustamme evankeliointitiimin, jonka tehtävänä on innostaa ja kouluttaa seurakuntaväkeä opetuksen ja käytännön työn kautta. Yhteistyötä teemme HS ry:n kanssa. 1.3. TIEDOTUS Tavoite 1 - Vastuuhenkilöiden sitouttaminen sekä osaamisen hyödyntäminen ja kehittäminen o tiedotusvastaavan ja -työryhmän (2-4 henkilöä) valinta o osaamiskartoitus ja koulutustarpeiden tunnistaminen o kurssitus käyntiin o yhdistyksen tiedotussuunnitelman tekeminen o kurssitus ja uudet lisätoimijat tarvittaessa o yhdistystiedotus-paketin tekeminen tuleville toimijoille/ työntekijöille Tavoite 2 - Yhdistyksen kotisivut o hallitus kartoittaa kaksi kotisivuista vastaavaa henkilöä o hallituksen osallistuminen kotisivukoulutukseen (päivitystoiminnasta) o yhdistyksen kotisivut valmiiksi - edustavat kotisivut käytössä o päivitykset ja uutiset (vastuualueet hallituksen jäsenille selville) Tavoite 3 - Jäsenten tietoisuus yhdistyksen toiminnasta kasvanut 22 23

o Tiedotusmateriaalin suunnittelu käyntiin - opas uusille jäsenille? o Yhdistyksen jäsenten sähköpostiosoitteiden kerääminen ja tietokannan luominen o Esitteiden tuottaminen ja painatus o EV-lehden kehittäminen - Ilmestyminen 4 krt/vuosi, joista yksi tabloid-muodossa o Uutiskirjeen tuottaminen (3-4 krt/vuosi) o Sosiaalisen median käyttöönotto - uutisointi Facebookin kautta o Levityskanavat selville (printti, sähköposti, Facebook) o Aluepäivien (5 kpl) kautta tehtävä tiedotus sekä uusien vapaaehtoistyöntekijöiden rekrytointi. Aluepäiviltä saatujen palautteiden perusteella kehitetään järjestön toimintaa. Tavoite 4 - Ulkopuolisten tietoisuus yhdistyksen toiminnasta lisääntynyt o Tiedotusmateriaalin suunnittelu käyntiin - opas sidosryhmille? o Järjestön toiminnan esitteen tuottaminen ja painatus o Sosiaalisen median käyttöönotto - Facebook ja YouTube o Aluepäivien (5 kpl) kautta tehtävä tiedotus o Järjestön messuosasto pystytetään Helluntaiherätyksen juhannusjuhlille. Mahdollisuuksien mukaan infopiste/messuosasto pystytetään myös muissa tapahtumissa. Tuemme mahdollisuuksien mukaan Vapaakirkon romanityöryhmää Vapaakirkon kesäjuhlien romanityöosaston pystyttämisessä ja tilaisuuksien järjestämisessä. o Levityskanavat selville Tavoite 5 - EV-lehden kehittäminen o EV-lehden sisällön selkeyttäminen ja kehittäminen o Tiedotus jäsenistölle o Tiedotus sidosryhmille o julkaistaan myös kotisivuilla - lukuun ottamatta uusinta numeroa o Lehden taloudellisen sivumäärän selvittäminen o Toimintavuoden aikana haetaan Opetusministeriöstä kulttuurilehtien avustusta. o myös jatkossa luettuna näkövammaisversiona yhteistyössä HS ry:n kanssa. 2. AV U S T U S T Y Ö 2.1. Itä-Euroopan romanit/kansainvälinen työ o Toimintavuonna keskitymme enemmän Baltian alueen romanityöhön. Tuemme Latvian Elämä ja Valo -järjestön tekemää romanityötä. o Yhteyksiä kansainvälisiin romanijärjestöihin tiivistetään. Osallistumme vuonna 2016 Roma Consultation -tapahtumaan. Tapahtumapaikka ei ole vielä selvillä. Osallistumme myös Latviassa järjestettävään Baltian alueen Roma Consultation -tapahtumaan. o Toimintavuoden aikana kehitetään avustustoimintaa Itä- Euroopan alueella. Tarkoituksena on tukea Itä-Euroopan romanilapsia ja -nuoria koulunkäynnissä. Uskomme, että tämä on kestävää kehitystä. o Give a Life -työn kautta tavoitamme romaneja Puolassa. o Maalis-huhtikuun aikana selvitetään Szaflaryn kylän vesija kaivotilannetta. Kaksi henkilöä Suomesta ovat kahden viikon ajan työalueella ja tekevät selvitystyötä yhdessä paikallisten kanssa. Tuon ajan sisällä työalueella vierailee yhtenä viikonloppuna myös muita suomalaisia. Työllä on rukoilijoita, taloudellisia tukijoita, työn ystäviä, joilla on vaikea töiltä ja muilta velvoitteilta irrottautua pitkälle matkalle. Tämän vuoksi suomalaiset lentävät perjantaina Krakowaan, josta heidät haetaan. Paluulento on jo sunnuntaina. Tuossa ajassa he kuitenkin ehtivät olla mukana ja palvella seurakunnassa kahdessa kokouksessa sekä vierailla myös kahdessa romanikylässä. Tämä on loistava keino päästä työn ystävien tutustumaan työhön. o Tom Bollströmin perhe on kesäkuun työalueella. o Kyösti Blomerus on kesäkuussa viemässä aktioryhmää Etelä-Eurooppaan. Haluamme tehdä heidän kanssa yhteistyötä ja suunnitelmamme on, että tuo aktioryhmä vierailisi myös meidän työalueella. o Saamme vieraaksemme myös Budapestissa toimivia, Tukholmassa asuvia suomalaisia, Olli Bergin johdolla. Mahdollisesti myös itse tutustumme heidän työalueeseen. o Teemme myös syksyllä käynnin työalueelle. o Toiveemme on, että saisimme syksyllä Puolasta vieraita Suomeen. o Tavoite olisi kartoittaa Puolan työalueella myös muita toimijoita ja romaniyhteisöjä tai seurakuntia lähialueella. o Tarkoituksena on linkittyä ja löytää lisää yhteistyökumppaneita. o Toivomme myös, että ohut yhteytemme Slovakian puolelle voisi vahvistua ja voisimme sieltä saada tukea ja mallintamista työlle. o Tavoitteemme olisi myös ensi vuonna lisätä seurakuntavierailuja Suomessa ja kehittää GAL- työlle materiaalia, eli lisätä työn tunnettavuutta. o Tärkeä tavoite on myös vahvistaa tiimityötä Suomessa. o Itä-Euroopan romanityön koordinaattorina jatkaa Janne Harjukoski. Koordinaattorin kulut jaetaan yhdessä Fida International ry:n kanssa. o Jatkamme hyvää yhteistyötä Lähetysjärjestö Fida International ry:n kanssa. Osallistumme Fidan Romanilähetystyön koordinaatioryhmän toimintaan. o Suomen Romanifoorumi ry:n kautta meillä on mahdollisuus saada infoa Euroopan romanien sosiaalisesta tilanteesta. 2.2. Stipendirahasto Tuemme toimintavuoden aikana romaniopiskelijoita raamattukouluopiskeluissa. Tiedotamme stipendirahastosta EV-lehdessä sekä www-sivuillamme. Varoja rahastoon keräämme adressimyynnillä, järjestämällä ruokailuja sekä keräämällä tilaisuuksissa kolehteja rahaston kartuttamiseksi. Stipendirahaston varoja myönnetään raamattukoulun kurssin suorittaneille opiskelijoille järjestävien oppilaitoksen kautta. 2.3. Diakoniatyö Toimintavuoden aikana etsitään uusia mahdollisuuksia tukea eri hankkeita Suomessa sekä muissa maissa. Toimintavuoden aikana kehitämme mahdollisuuksia tukea Suomessa tehtävää vankilatyötä. Kehitystyössä teemme yhteistyötä HS ry:n sekä seurakuntien kanssa. 3. K E H I T Y S Y H T E I S T Y Ö 3.1. Kehitysyhteistyö UM/Ukraina Vuoden 2016 alkuvuoden aikana päätämme Ukrainan romanikylien kyläkehityshankkeen kolmen kylän parissa (Pasika, Holmok ja Radvanka). Vuoden 2016 aikana kehitämme ja mietimme yhdessä Ukrainan toimihenkilöiden kanssa toimintojen jatkuvuutta. Näemme tärkeänä, että varsinkin esikoulutyö voisi jatkua vaikka varsinainen hanke päättyy. Tulemme jatkamaan työtämme Pasikan kylän esikoulun parissa. Tiedotamme työstä ulkomailla tapahtumissa, sosiaalisessa mediassa, EV-lehdessä, Elämä ja Valo ry:n kotisivuilla sekä järjestön esitteessä. 4. H A N K E T Y Ö 4.1. Romaniväestön osallisuutta vahvistava kansalaisjärjestötoiminta Suomessa (RAY, Kohdennettu toimintaavustus) Toimintavuoden aikana järjestämme vapaaehtoistyöntekijöille yhden (1) koulutus- ja virkistystapahtuman. Järjestämme kaksi (2) kuulemistilaisuutta, joissa osallistujat voivat olla vaikuttamassa järjestömme tuleviin haasteisiin. Palautteiden ja ideoiden perusteella kehitämme järjestön toimintaa. Järjestämme yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa viisi (5) teemaleiriä, yhden lapsille, yhden perheille, yhden miehille, yhden naisille sekä yhden vanhuksille. Elämä ja Valo -tapahtumissa eri puolilla Suomea kootaan yhteen romaneita ja valtaväestön edustajia ja järjestetään mm. seminaareja eri teemoilla. Seminaarien tavoitteena on osallistaa ja aktivoida romaniväestöä vaikuttamaan ja huomaamaan omat vahvuutensa. Päivän kestäviä tapahtumia järjestetään kahdeksan (8) kpl eri puolilla Suomea, perhetyöviikkoja (ke-su) neljä (4 ) kpl. Perhetyöviikkojen aikana tavoitamme romaneja varsinkin kotikäyntien avulla. Tapahtumissa kartoitetaan alueen romaniperheiden tilanteita ja tarpeita. Tapahtumiin osallistuvat laajasti myös ei-aktiivisesti uskonnolliset romanit runsaan musiikkitarjonnan ja tapahtumien luoman tapaamis- ja keskustelufoorumin takia. Toimintavuoden aikana järjestämme viisi (5) aluepäivää eri puolilla Suomea. Aluepäivien kautta laajennamme kontaktipintaamme alueen romaneihin ja muihin sidosryhmiin. Aluepäivillä saadun palautteen pohjalta voimme kehittää työtämme alueen romanien parissa. Toimintavuoden aikana koulutamme kaksi avioparia perhetyön ryhmänvetäjiksi. Koulutus toteutetaan yhteistyössä Parempi Avioliitto ry:n kanssa ja se käsittää 3-4 koulutusviikkoa vuodessa. Toteutamme toimintavuoden aikana kaksi aviopareille kohdistettua viikonlopputapahtumaa, joissa koulutettuja ryhmänvetäjiä käytetään. 4.2. Valoa elämään - ehkäisevän päihdetyön hanke romaninuorten ja heidän vanhempiensa parissa pääkaupunkiseudun alueella Hankkeen tavoitteena on vahvistaa terveydelle suotuisia elintapoja ehkäisemällä romaninuorten päihteiden käyttöä ja edistämällä romaninuorten sekä heidän perheidensä hyvinvointia, sekä arjessa selviytymistä. Tavoitteena on päihdeongelman ja huono-osaisuuden ylisukupolvisuuden katkaiseminen vahvistamalla sosiaalisia tukiverkostoja, sekä järjestämällä monipuolista harrastetoimintaa ja päihdevalistusta. Toimintojen kautta kohderyhmä saa tietoa oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan ja näin rohkaistaisiin vaikuttamaan asemaansa yhteiskunnassa. Toimintojen kautta päihdeongelmaisia ohjataan hoitopolkuun sekä kuntouttavaan työtoimintaan. Hankkeen tavoitteena on lisäksi romaninuorten ja heidän lähiyhteisöjensä omaehtoisen suoriutumisen ja jaksamisen tukeminen. Toiminnoilla vahvistetaan vanhemmuutta sekä parannetaan vanhempien kykyä päihdeongelmien aikaiseen tunnistamiseen. Tavoitteena on myös parantaa kohderyhmän yhteisöllisyyttä ja toimintamahdollisuuksia sekä toimintaalueen romanien yhteiskuntaan integroitumista. Hankkeessa tavoitteena on kehittää ja koordinoida vapaaehtoistoimintaa järjestämällä tuki- ja vapaaehtoishenkilökoulutusta nuoria sekä heidän perheitään varten. Hankkeessa yhteistyökumppaneina toimivat mm. Kriminaalihuollon tukisäätiö, Kontunlan Metrokappeli, Romano Missio ry., KAN ry. ja Sininauhaliitto. (Hankkeesta erillinen toimintasuunnitelma) 5. K U LT T U U R I T O I M I N TA EV-lehdessä ja kotisivulla julkaistaan romanikielisiä artikkeleita. Toimintavuonna järjestetään mahdollisuuksien mukaan romani kulttuurin luentoja eri seurakunnissa, oppilaitoksissa ja virastoissa. 6. E D U S T U K S E T J A Y H T E I S T Y Ö Yhdistyksellä on edustukset mm. - RONK (Romaniasian neuvottelukunta) - KOTUS (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus) - Romaniväestön koulutustiimi (Opetushallitus) - HYRY (Helluntaisrk:ien rekisteröidyt yhdistykset) - SuHel (Helluntaiseurakuntien lähetysjärjestöt) - Helluntaiherätyksen konferenssitoimikunta (Iso Kirja ry.) - Romanilähetystyön koordinaatioryhmä (Fida International ry.) 7. AV U S T U K S E T Yhdistyksen toiminnan tukemiseksi haemme avustuksia seuraavilta tahoilta. - RAY (Kohdennettu toiminta-avustus) - RAY (Projektiavustus pääkaupunkiseudun alueelle) - Opetusministeriö (Kulttuurilehtiavustus) 8. H A L L I N T O Hallitus kokoontuu toimintavuoden aikana 5-6 kertaa ja päättää yhdistyksen keskeisimmistä asioista. Käytännön toimintaa varten hallitus nimeää toimikuntia ja työryhmiä, joiden toimintaa se seuraa. Hallituksen kokousten välillä käytännön toimintaa johtaa työvaliokunta. Se kokoontuu toimintavuoden aikana 5-6 kertaa, tarpeen vaatiessa lyhyelläkin varoitusajalla ja tekee päätökset hallituksen ohjeiden mukaan. Sääntömääräisten kokousten lisäksi yhdistys järjestää koko jäsenistöä koskevia tilaisuuksia tarpeen vaatiessa. Järjestöllä ovat palkattuina työntekijöinä toiminnanjohtaja ja kenttätyöntekijä. Resursseina voidaan mainita myös järjestötoiminnalle erittäin tärkeät vapaaehtoistyöntekijät. 9. A R V I O T U L E VA S TA K E H I T Y K S E S T Ä Hyvinvoiva perhe on yhteiskuntamme tärkein peruspilari. Tähän kokonaisuuteen kuuluu fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja hengellinen hyvinvointi. Järjestömme perustehtäviä onkin tukea ja auttaa perheitä selviämään arkipäivän haasteista. Tällä alueella Elämä ja Valo ry:n toiminnan kasvulle on selvä tilaus. Erilaisia haasteita toiminnan kehittämiselle on paljon. Omarahoitusosuuden lisäyksellä on merkittävä osuus, jotta kykenisimme paremmin vastaamaan esille tuleviin haasteisiin. Järjestön tulevaisuutta ajatellen toiminnan omistajuutta tulee lisätä osallistuttamalla ja kouluttamalla järjestön vapaaehtoistyöntekijöitä. Vapaaehtoistyöntekijöiden hyvinvointi tulee ottaa huomioon järjestämällä heille koulutus- ja virkistystapahtumia sekä kuulemistilaisuuksia. Elintärkeää on myös saada mukaan uusia nuorempia vapaaehtoistyöntekijöitä. 24 25

Jouluevankeliumi (Luuk. 2:1-20) Evankelista Akseli Hirvaskoski in memoriam 1. Dola tiija keisaros Augustus diaas bihipa, te hilo vollakobolipa mote tšuuven aro skattiba. 2. Dauva skattiboskotsuuvipa sas vaaguno ta staudas ka Quirinius sas Syyriako themmeskoräi. 3. Saare dzeene te rannimen are skattiboskodzinniba, sakkaiek pesko iego fooros. 4. Jakkes niina Joosef dzeelo Galileata, Nasaretesko foorosta apre are Judea aro Davidesko fooros so khaama Betlehem, ka jou khunjudiilo aro Davidesko hlhta. 5. Jou dzeelo doori it lesko angrustime Mariaha, koon ventidas kentos. 6. Ka joon aahte doori, jakkes aulo Mariako föddibosko tiija, 7. ta joi föddidas tšaaves, lako vaaguno. Joi fahadas kentos ta rigadas les aro stanja aro krumbos dooleske, te leen na aahdas stedos aro lotiboskotseer. 8. Aro doi stedos auri rassako tiija sas valagoosi koon vallade bakren. 9. Jakkes lengo naal sterjudas Räiesko englos ta Räijesko pattipa sas trystal leen, Valgoosi trahte, 10. bi englos phenjas lenge: Ma darren! Me phukavaa tumenge lohibosko boodos, baro lohiba hilo komujenge: 11. Da diives hin tumenge föddidiilo Phiriboskiero aro Davidesko fooros. Jou hin Kristos, Räi. 12. Dauva hin sar merknos tumenge: tume lahhena kentos, koon pahhula fahhimen aro krumbos. 13. It tiija sas trystal englos baro himlakohuupa, koon baarides baargade Deeveles ta phenle: 14. Deeveles hin patti aro utsibi, feediba komujen apo them, koonen jou pirila. 15. Ka engli sas dzeene paalal are himla, valagoosi phenle mahkar peen: Dzaha menge are Beetlehem! Doori ame dikkaha douva, so hin staudas, dooles, so Räi menge oppenbaaradas. 16. Joon dzeene hastibossa ta lahte Maria ta Joosef ta kentos, koon pahhudas aro krumbos. 17. Ka joon dikne dauva, joon rakkade, so lenge kentosta sas phenlo. 18. Saare, koon hunle valagoosenge laave, aahte undrime. 19. Bi Maria garadas saare aro lako dzii, so sas staudas, ta joi tenkadas douva. 20. Valagoosi aune paalal ta baargade ta baarides baargade Deeveles dotta, so joon sas khunle ta dikne. Saare sas jakkes sar sas lenge rakkade. käännös: henry hedman Vankilaevankelistana pitkän ja hedelmällisen päivätyön tehnyt Akseli Hirvaskoski on päättänyt palvelutyönsä. Taivaallinen työnantaja kutsui palvelijansa ikuiseen lepoon 83 vuoden iässä 9.9.2015. Akseli syntyi vuonna 1931 aikana, jolloin romaninuorilla ei lahjakkuudesta huolimatta ollut mahdollisuuksia koulunkäyntiin ja jolloin valtaväestön suhtautuminen romaneihin oli varsin asenteellista. Akseli joutui nuorena huonoon seuraan, ja hänen tiensä johti Köyliön vankilaan vuonna 1959. Nuorukaisen elämän käännekohdaksi muodostui vankilassa syttynyt raju tulipalo. Nähdessään vankitovereiden joutuvan tulenlieskojen valtaan Akseli luuli jo itsekin menehtyvänsä lukittuun selliin. Hädässään hän huusi Jumalaa avuksi ja lupasi koko loppuelämänsä hänen käyttöönsä. Rukous kuultiin, ja mies pääsi pelastautumaan aivan viime hetkellä. Tämä dramaattinen kokemus johti Akselin hengelliseen herätykseen ja uskon tielle. Uskoontulo ja avioituminen vuonna 1962 nilsiäläisen helluntaikodin tyttären Pirkko Pasasen kanssa antoivat uuden alun nuoren miehen elämälle. Jumala kutsui hänet myös työhönsä evankeliumin julistajaksi. Vankilalähetti Aarne Ylppö siunasi nuoren parin yhteiselle elämäntaipaleelle ja opasti Akselia alkuaikoina myös vankilatyöhön. Antautunut kutsumuksen seuraaminen ja julistustyö tekivät Akselista tunnetun evankelistan sekä Suomen helluntaiseurakunnissa että maamme vankiloissa. Vuosikymmeniä kestänyt kiertäminen vankilalähettinä koitui monien vankien ja myös joidenkin vankilanjohtajien pelastukseksi. Akseli oli pidetty julistajavieras seurakunnissa ympäri Suomen. Hänen julistuksensa oli koskettavaa, ihmisläheistä ja Kristus-keskeistä. Sille oli ominaista tinkimätön Raamatun totuuteen pitäytyminen. Sydämen herkkyys sekä armollisuus itseä ja muita kohtaan koskettivat kuulijoita kerta toisensa jälkeen. Vankilalähettinä Akseli levitti evankeliumin sanomaa innokkaasti myös jakamalla vuosittain suuria määriä joululehtiä vankiloiden johtajille, henkilökunnalle ja vangeille. Oikeusministeri myönsi Akseli Hirvaskoskelle luultavasti ensimmäisenä helluntailaisena vankeinhoidon ansioristin vuonna 2004 virallisena tunnustuksena pitkäaikaisesta vankilatyöstä. Kun Hirvaskosken perheen lapset Jaakko, Johannes ja Salome kasvoivat ulos kotipesästä, pääsi Pirkko lähtemään uudelleen miehensä mukaan kokousmatkoille. Yhdessä he ravitsivat seurakuntia Sanalla ja valoisalla olemuksellaan. Akseli oli myös mainio keskustelija ja huumorintajuinen seuramies. Hänen henkinen kiinnostuksensa kohdistui laajasti yhteiskunnallisen ja hengellisen elämän ilmiöihin, ja niistä hän mielellään vaihtoi ajatuksia toisten kanssa. Monet jäävät kaipaamaan myös Akselin iloista ja sytyttävää naurua, joka seurasi usein keskusteluissa tehtyjä oivalluksia. Akseli Hirvaskoski oli Helsingin Lähetysseurakunnan perustajajäsen. Hän arvosti koko sydämestään kotiseurakuntaa ja palveli myös sen vanhimmistossa noin 30 vuotta. Hän oli aina innostunut saadessaan lähteä Jumalan asialle ympäristökokouksiin, vankiloihin ja siirtoloihin, eikä hän koskaan valittanut väsymystä saadessaan julistaa Sanaa. Isänä Akseli ymmärsi myös koulutuksen merkityksen ja kannusti lapsiaan opin tielle. Akseli ja Pirkko saivatkin iloita lastensa menestymisestä. Julistusmatkat jatkuivat aina heinäkuussa 2011 tapahtuneeseen halvaantumiseen asti. Akselin luona Kauniaisten sotavammasairaalassa vierailleet ystävät ja työtoverit tapasivat miehen, jonka olemuksesta heijastui Kristuksen antama usko ja toivo. Akseli kertoi itsekin vierailevansa läheisten luona esirukoustyötä tehden. Halvaantunut ruumis ei rajoittanut hänen henkensä liikettä. Oikea mielenlaatu säilyi elämän vaikeuksienkin keskellä. Akseli Hirvaskoski jätti arvokkaan muiston, ja hänen palvelutyönsä kantaa ikuista hedelmää. Perheen ja suvun lisäksi Akselin inspiroivaa persoonaa jäi kaipaamaan suuri ystävien, työtovereiden ja vankilaviranomaisten joukko ympäri Suomen. Leevi Launonen 26 27

Uskoontulon Kirjan tuotto käytetään kokonaisuudessaan an Elämä ja Valo ry:n kautta tehtävään perhetyöhön! A Tunnusta tarvitsevasi Jeesusta. Kukaan ei tule Taivaallisen Isän luo muutoin kuin Jeesuksen kautta. Hän kuoli sovittaakseen syntisi. Hän nousi kuolleista ja elää ollakseen aina Sinun Vapahtajasi. B Tunnusta rikkomuksesi Jumalalle Jokainen ihminen on rikkonut Jumalan tahdon ja elää erossa Hänestä. Jeesukseen uskova voi pelotta tunnustaa syntinsä ja rikkomuksensa, sillä Jeesus on syntisten ystävä. Voit rukoilla vaikkapa seuraavin sanoin: Taivaallinen Isä. Tiedän, että olen rikkonut Sinua vastaan ja poikennut Sinun tahdostasi. Uskon, että Jeesus on kuollut minun puolestani ja että Hän sovitti minun syntini. Tahdon antaa koko elämäni Jeesukselle ja kääntyä Hänen avullaan synneistäni. Jeesus on minun Herrani ja Vapahtajani. Aamen. C Jokainen, joka uskoo Jeesukseen, saa synnit anteeksi Uskoontulo ei ole tunteen, vaan uskon asia. Sinulla on lupa ja etuoikeus tunnustaa uskosi. Raamattu sanoo: Jos sinä suullasi tunnustat, että Jeesus on Herra ja sydämessäsi uskot, että Jumala on herättänyt Hänet kuolleista, olet pelastuva. D Tutustu Raamattuun ja toisiin uskoviin Lue Raamattua ja opettele henkilökohtaisesti tuntemaan, millainen Jeesus todella on ja mitä Hän sanoo. Etsi ystäviä, joiden kanssa voit jakaa löytösi. Taivaallinen Isä tahtoo, että Hänen lapsensa löytävät itselleen hengellisen kodin, jossa he voivat kasvaa ja vahvistua. Saatat kuulla monia mielipiteitä ja eri näkemyksiä seurakunnista, kasteesta ja muista kysymyksistä, mutta älä unohda, että Sinulla on aina mahdollisuus tutkia asioita omasta Raamatustasi. Elämää ja Valoa 50 vuotta -teos kertoo romanien, hengellisen romanityön sekä Elämä ja Valo -järjestön historiaa. Nykyisyyttä ei voi ymmärtää ilman tietoisuutta menneisyydestä. Kirjan sisältö auttaa kohtaamaan romanit nykyajan arjessa, niin seurakunnassa kuin muuallakin. Kirjassa käsitellään myös romanien rikasta musiikki- ja tapakulttuuria, unohtamatta romanikieltä ja sen asemaa ennen ja nyt. Menneitä ja nykyisiä tapahtumia lähestytään pääosin henkilökuvien avulla. Jokaisella haastateltavalla on oma näkökulma menneisiin aikoihin. Erilaisista palapelin osista syntyy värikäs ja mielenkiintoinen kokonaisuus. 24 90 kpl + toimituskulut kovakantinen 288 sivua 28 29

Tähtitaivas Kerronpa teille tarina eräästä vanhasta romanimummosta, joka vietti hiljaiseloa kerrostaloyksiössään. Joulun aika sai mummon arkielämään väriä ja vilskettä. Joulun ihanat tuoksut täyttivät pienen huoneiston. Mummon aikuiset lapset ja pienet lapsenlapset kokoontuisivat tänä iltana mummon luokse. Hän kattoi joulupöydän valmiiksi, sytytti pöytäkynttilät ja laittoi kahvinkeittimen päälle. Sitten hän huomasi, että oli unohtanut sytyttää parvekkeelle ulkokynttilän. Hän haki eteisestä lämpimän huivin ylleen ja meni sytyttämään kynttilää. Kynttilöiden palaessa hän katseli pihalle. Jokohan lapset tulisivat? Ketään ei kuitenkaan vielä näkynyt eikä kuulunut. Mummo nosti katseensa ylös kohti tähtitaivasta ja ihaili tähtien tuikkivaa sinfoniaa. Samalla hän muisti erään oman lapsuutensa joulun ja vaipui muistojen maailmaan. Kauan sitten hän vietti joulua vanhempiensa ja pikkuveljensä kanssa. Hänen veljensä oli sairas, hän ei pystynyt kävelemään. Heillä ei ollut omaa kotia, vaan heidän kotinsa oli hevosen vetämä reki. Oli köyhyyttä ja puutetta monenlaisesta. Hyvissä ajoin ennen joulua heillä oli kuitenkin mahdollisuus mennä tuttuun taloon joulun viettoon. He auttoivat talon väkeä jouluvalmisteluissa ja saivat viettää talossa koko joulun ajan. He olivat talonväen kanssa kuin yhtä suurta perhettä. Naisväki pesi, siivosi, keitti ja paistoi yhdessä. Miehet hoitivat talon hevosia ja lapset auttoivat myös talon töissä. Jouluaattona talossa sai leikkiä olkien päällä. Naiset kattoivat jouluruuat esille ja miehet lämmittivät joulusaunan. Myös eläimet huomioitiin joulun vietossa. Kaikki eläimet saivat ylimääräisen kaura- tai heinäannoksen. Talon pihaan laitettiin lyhde linnuille. Jouluaattona tyttö sai olla talon isännän kanssa jakamassa ylimääräisiä ruoka-annoksia talon eläimille. Heidän palatessaan eläinsuojasta taloon, tähdet tuikkivat taivaalla. Talon isäntä pysähtyi pihalla ja katsoi tähtiä. Myös tyttö nosti katseensa ylös. Silloin talon isäntä puhkesi ihmettelemään Jumalan suuruutta, kun Hän oli luonut kaikki kauniit tähdet tukkimaan taivaalle. - Kyllä meidän Jumalamme pystyy mihin vain. Silloin tyttö kysyi. - Onko Jumala suurempi kuin joulupukki? Isäntä naurahti ja vakuutti Jumalan olevan suurempi ja Hänen antavan lapsilleen hyviä lahjoja. Pieni tyttö katsoi oudosti isäntää ja kehotti häntä menemään jo sisälle taloon. Itse hän tulisi kohta perässä. Tyttö juoksi vinhaa vauhtia puuvajan taakse, vaipui polvilleen ja sopersi rukouksen: - Jumala, minä tahtoisin lahjaksi pysyvän kodin, pikkuveljen kävelevän ja itse haluaisin päästä kouluun. Isäntä oli salaa hiipinyt vajan nurkalle ja kuuli tytön rukouksen. Miettiväisenä hän palasi sisälle taloon. Myöhemmin joulupöydässä talon isäntä ehdotti yllättävää asiaa tytön isälle. Hän tarjosi heille tilaisuutta asua työtä vastaan edesmenneen äitinsä tyhjässä mökissä. Talon isäntä tarvitsisi apua hevosten hoidossa. Tytön isä voisi maksaa talon hinnan vähitellen työllään ja hevoskaupoilla. Tytön isältä vierähtivät kyyneleet ja hän myöntyi isännän ehdotukseen hiljaa nyökäten. Hän otti naulakosta hattunsa ja lähti hiljaa ulos kävelemään. Tyttö oli kuullut keskustelun ja kiitti Jumalaa ensimmäisestä rukousvastauksesta, mutta epäili samalla, tulisiko kahteen muuhun pyyntöön mieluinen vastaus. Illalla miehet menivät saunaan. Talon isäntä otti tytön pikkuveljen mukaansa. Saunassa hän lämmitteli ja hautoi pojan jalkoja. Hän liikutteli niitä edestakaisin, koukkuun ja suoraksi. Saunan jälkeen kaikki menivät yöpuulle. Aamulla neljän jälkeen talon emäntä herätteli väkeä. Kohta pitäisi lähteä rekikyydillä joulukirkkoon. Matkalla oli pientä kilpa-ajoa, kunnes yhtäkkiä tytön isän ohjastama reki osui kiveen ja kellahti kumoon. Molemmat lapset lensivät kyydistä lumikinokseen. Isä yritti pystyyn päästyään hillitä ja rauhoitella pelästynyttä hevosta. Tytön äiti oli jäänyt loukkuun reen alle ja huuteli sieltä apua. Poika kuuli äidin huudon ja siltä istumalta nousi ylös ja juoksi auttamaan äitiään. Isäntäväen avulla äiti saatiin vahingoittumattomana ylös reen alta. Voi sitä iloa kaiken keskellä, kun huomattiin pojan osaavan juosta. Nyt oli aihetta lähteä joulukirkkoon kiittämään. Joulukirkon jälkeen koko talon väki istui kirkkokahvilla. Kahvin jälkeen talon isäntä pyysi tyttöä ulos. Oven pieleen oli ilmaantunut sukset. Tyttö ihaili niitä ja ihmetteli, kenen ne mahtaisivat olla. Isäntä kehotti tyttöä koettamaan suksia, sillä ne olivat tytön joululahja. Joulutohinassa ne oli unohdettu antaa. Isäntä oli ne itse tehnyt. Samalla isäntä kertoi tytölle, että hän saisi aloittaa koulun yhdessä hänen omien lastensa kanssa. Tytön vanhemmat olivat keskustelleet talon isännän kanssa asiasta. Olisi hyödyllistä oppia lukemaan, kun ei ollut enää ruuan takia välttämätöntä kiertää. Mummo havahtui muisteloissaan auton äänimerkin törähdykseen. - Sieltähän lapset tulevat, huudahti mummo. Hän heitti avaimet parvekkeelta alas tulijoille. Nopeimmin sisälle ehti pieni Laura-tyttö, joka tuli heti mummon luokse parvekkeelle. - Mummo, mitä te katselitte ylös taivaalle? - Minä vain ihmettelin Jumalan suuruutta, kun Hän on luonut kaikki nuo kauniit tähdet tuikkimaan taivaalle, josta ne antavat valoaan pimeään yöhön. Muut lapset ja lastenlapset huusivat mummoa sisälle ja sinne he lähtivät jouluaaton juhlaa viettämään. Taivaan tähdet jäivät edelleen julistamaan Jumalan valtasuuruutta ihmislapsia kohtaan. Kirjoitus on julkaistu Elämä ja Valo -lehdessä 4-1998 Orimattilassa asustavat Kyösti ja Nadja Nikkinen palvelevat ilolla Orimattilan helluntaiseurakunnassa. 8 30 31

32 33

Uutinen saatavilla myös näkövammaisille ja lukemisesteisille! Hyvä Sanoma ry:n Näkövammaispalvelu tuottaa hengellisiä äänilehtiä, tarjoaa vertaistukea sekä tekee yhteistyössä Celia-kirjaston kanssa herätyskristillisten äänikirjojen tuottamisessa. Näkövammaisten Celia-kirjasto palvelee kaikkia, joille kirjan lukeminen on vaikeaa. Celian asiakkaaksi pääsee täyttämällä liittymislomakkeen. Lomake löytyy verkossa osoitteessa www.celia.fi. Hyvä Sanoma ry:n näkövammaispalvelu on tehnyt sopimuksen Celian kanssa, että se voi tuottaa materiaalia kirjastoon ja näin täydentää jo olemassa olevaa Celian hengellistä tarjontaa. Omaa lukutuotantoa kehittämällä Hyvä Sanoma ry:n Näkövammaispalvelu varmistaa, että herätyskristillisiä kirjoja löytyy Celiasta monipuolisesti myös jatkossa. Hyvä Sanoma -äänilehticd Kirjojen lisäksi näkövammaisilla ja lukemisesteisillä on mahdollisuus saada useita lehtiä CD:lle luettuna. Hyvä Sanoma -äänilehticd sisältää tällä hetkellä seuraavat lehdet: Ristin Voitto, Hyvä Sanoma, Elämä ja Valo ja Evankelista. Tulevaisuudessa mukaan ovat tulossa Kristitty -lehti. Lehdet ovat luettu joko tietokone- tai ihmisäänellä. Hyvä Sanoma -äänilehticd ilmestyy kerran viikossa ja se sisältää kyseisellä viikolla ilmestyneet lehdet. Näkövammaisten keskusliiton tiedonhallintapalvelu lähettää HSäänilevyn maksutta kaikille sen tilanneille. Äänikirjojen ja -lehtien kuunteleminen onnistuu parhaiten Daisy-laitteella, jonka voi saada apuvälinelainaksi, jos henkilöllä on näkövamma tai lukemiseste. Helpoiten sen hankkiminen tapahtuu liittymällä Celian asiakkaaksi. Tarvitsemme apua Hyvä Sanoma ry:n Näkövammaispalvelu vie arvokkaalla tavalla evankeliumia eteenpäin ja on samalla avuksi lähimmäisillemme. Jos koet, että haluat tukea toimintaa taloudellisesti tai ryhtymällä lukijaksi ota rohkeasti yhteyttä. Näkövammaispalvelun toimikuntana toivomme, että muistatte tätä työtä ja meitä rukouksin. www.elamajavalo.filo.fi Tilaa EV-kaupan uutuuksia ja suosikkeja! Nettikaupasta löydät hyviä lahjaideoita. Musiikki - Kirjat - Suruadressit ELÄMÄ JA VALO Vol 3 Äänite sisältää 25 suosikkisävelmää vuosien varrelta. Mukana mm. lauluja seuraavilta artisteilta: Vuolasrannan nuoret, Freidiba Boodos, Timi Keiski, Marko Enroth, Kyösti Roth, Dzivibosko Drom, Tuula ja Valfrid Åkerlund ym. Hinta 10,00 HENGELLISEN ROMANIMUSIIKIN KLASSIKOT Koosteäänitteelle on kerätty 1970 1980-lukujen romanimusiikin parhaat palat. Kaksi cd-levyä, 40 laulua. Esittäjinä ovat Freidiba Boodos, Romanos, Herman Blomerus, Leila ja Miranda Vuolasranta, Henry ja Tuula Hedman, Valfrid Åkerlund, Henry Valerius sekä Lappeenrannan tytöt. Hinta 17,00 JONI ENROTH Särkyi saviastiain Joni Enrothin viimeisin sooloäänite julkaistiin kesällä 2014. Äänite sisältää mahtavasti lautettuja ja sovitettuja uutuslauluja sekä hengellisen musiikin klassikkoja. Hinta 15,00 KATUSOIHDUT Tulessa puhdistettu kulta Katusoihdut -musiikkiryhmän toinen äänite. Hinta 12,00 ilmaiseksi vanhuksille! Tilaa 75-vuotiaalle tai vanhemmalle veloituksetta! Ota yhteyttä EV-lehden toimitukseen info@elamajavalo.fi tai puh. 040-7000 134 ja ilmoita lahjatilailausen saaajan nimi sekä osoite. Lehti on ilmainen 75-vuotiaille ja sitä vanhemmille. PALVELUKORTTI Kyllä kiitos! Haluan liittyä Elämä ja Valo ry:n kannatusjäseneksi. Jäsenyys sisältää EV-lehden vuosikerran (4 lehteä/vuosi). Jäsenmaksu 33,00 /vuosi (Suomi), Muut maat 38,00 /vuosi. (Yhdistyksen kokouksissa puheoikeus, mutta ei äänioikeutta) Haluan liittyä Elämä ja Valo ry:n varsinaiseksi jäseneksi (vaatii seurakunnan suosituksen). Lähettäkää minulle jäsenhakemuskaavake. Jäsenyys sisältää EV-lehden vuosikerran (4 lehteä/vuosi). Jäsenmaksu 33,00 /vuosi (Suomi), Muut maat 38,00 /vuosi. (Yhdistyksen kokouksissa sekä puhe- että äänioikeus) Olen muuttanut ja haluan lehdet jatkossa uuteen osoitteeseen! (Ilman meille ilmoitettua osoitteenmuutosta lehtiä ei posti automaattisesti jatkolähetetä uuteen osoitteeseen) Ilmoita lehtitilauksen saajan tiedot tai muuttuneet osoitetiedot! 34-35 Leikkaa tästä Sukunimi Katuosoite Sähköpostiosoite Allekirjoitus Etunimi Postinumero ja toimipaikka Puhelin Leikkaa tästä EV-LEHTI Elama ja Valo ry. POSTIMAKSU MAKSETTU! www.elamajavalo.fi TUNNUS 5013816 00003 VASTAUSLÄHETYS.... Leikkaa tästä

Elämä ja Valo ry:n hallituksen jäsenet ja toimihenkilöt 2016 Tuula Blomerus hallituksen jäsen Helsinki Markku Mäkinen hallituksen jäsen Jyväskylä keijo Baltzar hallituksen jäsen Lahti Terno lindeman hallituksen jäsen Salo Maunord Hagert hallituksen jäsen Orivesi kyösti lindeman hallituksen jäsen Helsinki Markus keväänranta hallituksen jäsen Kurikka angelica långström varajäsen Hanko Rosita lindeman varajäsen Salo Rainer lindeman toiminnanjohtaja Huittinen, 040-700 0134 Ilmestymisaikataulu 2016 NRO ILMESTYY AINEISTO 1-2016 HELMI-MAALISUU 15.1.2016 2-2016 TOUKO-KESÄKUU 15.4.2016 3-2016 SYYS-LOKAKUU 15.8.2016 4-2016 MARRAS-JOULUKUU 15.10.2016 Yhteistyöstä kiittäen toivotamme Elämän sisältöistä Joulua ja Valoa uudelle vuodelle! Tulevia Valoa elämään -tilaisuuksia 24.1. Joensuun Helluntaisrk 24.1. Kiteen Helluntaisrk 14.2. Viitasaaren Helluntaisrk 21.2. Heinolan Helluntaisrk 13.3. Malmin Helluntaisrk 7.-10.4. Kontulan Metrokappeli 13.-15.5. Kiponniemi, virkistyspäivät ELÄMÄ JA VALO RY:N YHTEYSTIEDOT POSTIOSOITE PL 72 37101 NOKIA KÄYNTIOSOITE VÄLIMÄENKATU 8 37100 NOKIA PUHELIN 045-111 8210 SÄHKÖPOSTI INFO@ELAMAJAVALO.FI KOTISIVU WWW.ELAMAJAVALO.FI PANKKITILIT YLEISTILI FI58 1119 3000 1093 22 ILMOITUSKOOT JA HINNAT: Katso mediakortti www.elamajavalo.fi Seurakuntien tapahtumailmoitukset veloituksetta! Tarkemmat tiedot www.elamajavalo.fi LÄHETYSTYÖTILI FI47 1775 3000 0025 89 Palstaleveydet: 1 palsta 56 mm 2 palstaa 116 mm 3 palstaa 176 mm Kannatusruutu: Yritykset/seurakunnat 50,00 (56 mm x 50 mm) Kaikki ilmoitukset nelivärisiä. Elämä ja Valo -lehti ei ole alv-velvollinen. Aineisto: PDF- tai EPS-muodossa. Värit prosessiväreinä (CMYK). Kuvien minimiresoluutio 300 dpi. Aineiston toimitus: info@elamajavalo.fi