PUKINMÄEN KOULUN KIRJASTO KENTTÄKUJA 12 00720 HELSINKI Tutkimusraportti Ilmanvaihtojärjestelmän kuntotutkimus Tutkimuksen suoritusajankohta: 17.1.2011 Raportin päiväys: 25.2.2011
IV- kuntotutkimus Sivu 2 (35) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 TUTKIMUSKOHTEEN YLEISTIEDOT... 4 2.1 KIINTEISTÖN YLEISTIEDOT... 4 2.2 KORJAUSHISTORIA TUTKITUILLE JÄRJESTELMILLE... 5 2.3 ASIAKIRJATILANNE... 5 2.4 TURVALLISUUTEEN JA YMPÄRISTÖRISKEIHIN LIITTYVÄT HAVAINNOT... 5 3 YHTEENVETO... 6 3.1 ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT... 6 3.2 VÄLITTÖMÄSTI KORJATTAVAT PUUTTEET... 8 3.3 KORJAUSTOIMENPIDE-EHDOTUKSET JÄRJESTELMITTÄIN... 9 3.4 PTS-TAULUKKO... 11 4 ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄ KUNTOTUTKIMUS... 12 G3 ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT... 12 G31 ILMASTOINTIKONEET... 13 G32 ILMASTOINTIKONEESEEN LIITTYVÄT OSAT... 15 G33 KANAVISTOT... 16 G34 PÄÄTE-ELIMET... 17 G37 ERISTYKSET... 19 J6 RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄT... 20 J62 SÄÄTÖ- JA ALAKESKUKSET... 20 J64 KENTTÄLAITTEET... 20 5 KIINTEISTÖSSÄ TEHTYJÄ HAVAINTOJA VALOKUVINA... 21 LIITTEET: Liite 1: Liite 2: Vaurio- ja tutkimuskartta, 1.krs C-osa Vaurio- ja tutkimuskartta, IV-konehuone A-osa
IV- kuntotutkimus Sivu 3 (35) 1 JOHDANTO Yleistä Kuntotutkimuksen tarkoituksena on selvittää rakennuksen IV- järjestelmien tekninen kunto ja korjaustarve. Tutkimuksen tulokset ja toimenpide-ehdotukset perustuvat mittauksiin (mm. ilmamäärämittauksiin ja merkkisavukokeisiin), jotka suoritetaan järjestelmien kriittisistä pisteistä. Mittausten määrä ja tutkimusten laajuus määräytyy kiinteistön järjestelmien laajuuden mukaan. Tutkimustuloksia analysoitaessa pyritään määrittelemään järjestelmien jäljellä olevat käyttöiät siten, että mm. vesivuotojen ja muiden vaurioiden määrä jäisi tällä ajalla mahdollisimman pieneksi. Tutkimuksessa tarkastellaan laitosta teknisessä mielessä ja korjaustoimenpide-ehdotuksia määritettäessä on pyritty jatkamaan laitoksen teknistä käyttöikää kustannustehokkaasti. Tekninen PTS-ehdotus PTS-taulukon kustannusarvioissa, jotka sisältävät arvonlisäveron, on käytetty tarkastushetken alun kustannustasoa ja kokemusperäistä kustannustietoa ( ). Kustannusarvioiden tarkoituksena on antaa tietoa asiakkaalle budjetointia varten kustannusten suuruusluokasta, ne eivät ole laskettuja tarjoushintoja. Kustannusarviot sisältävät töihin kiinteästi liittyvät rakennus- ja muut aputyöt, mutta ne eivät sisällä suunnittelu-, yms. muita konsulttipalkkioita. Kustannusarviot tulee tarkastaa aina kohdekohtaisesti ennen saneeraustoimenpiteiden aloittamista. Toimenpide-ehdotukset on laadittu 10 vuoden jaksolle pääpainon ollessa lähimpien viiden vuoden aikana odotettavissa olevissa töissä. Kiireelliset korjaustyöt on sisällytetty kuluvan vuoden kustannuksiin. Toimenpide-ehdotuksiin ei ole sisällytetty vuosittain toistuvia huoltotoimenpiteitä, mutta oleellisesti laiminlyödyt huollot mainitaan kertaalleen. Ennen korjaustoimenpiteisiin ryhtymistä tulee saneerauskohteesta teettää hyvät suunnitelmat. Saneeraustöihin tulee valita sellaiset suunnittelijat ja urakointiyritykset, joilla on kokemusta saneeraustoiminnasta, koska kiinteistöjen saneeraustoiminta on erityyppistä toimintaa kuin uudisrakentaminen. Myös töiden valvontaan tulee kiinnittää suurta huomiota, jotta työt tulee tehtyä oikein. Tutkimuksen vastuuhenkilönä on toiminut Marko Lukkari. Helsingissä 25.2.2011 Marko Lukkari
IV- kuntotutkimus Sivu 4 (35) 2 TUTKIMUSKOHTEEN YLEISTIEDOT 2.1 Kiinteistön yleistiedot Tilaaja: Tutkimuskohde: HKR-RAKENNUTTAJA / Kiint. elinkaaripalvelut Maria Saari c/o NEXON CONSULTING OY Ari Pesonen Sinimäentie 10 C 02630 ESPOO Kenttäkuja 12 00720 HELSINKI Tyyppi: koulurakennus Rakennuksia: 1 kpl Portaita: - Asuntoja: - Liiketiloja: - Tilavuus: - Bruttoala: - Rakennusvuosi: - Kiinteistön huoltoyhtiö: - Kiinteistön isännöitsijä: - Tutkimuksen tavoite: Tutkimuksen tavoitteena on selvittää kirjaston ilmanvaihdon taso ja sitä palvelevan ilmanvaihtojärjestelmän tekninen kunto, ilmanvaihtojärjestelmän mahdolliset epäpuhtauslähteet, 205TK/205PK koneen palvelualueen kaikkien huonetilojen ilmamäärien selvittäminen ja 205TK/205PK koneeseen liittyvän rakennusautomaatiojärjestelmän kunto.
IV- kuntotutkimus Sivu 5 (35) 2.2 Korjaushistoria tutkituille järjestelmille (tiedot kirjattu kohteessa tehtyjen havaintojen perusteella) huonetilojen käyttötarkoitusmuutokset (vanha kerhohuone luokkatiloiksi ja sen läheisyydessä olevat tilat varasto ja opetuskäyttöön) aulatilan pääte-elimet uusittu Korjaustoimenpiteistä ei ollut käytettävissä suunnitelmia eikä niiden toteutusajankohta selvinnyt. 2.3 Asiakirjatilanne Tutkimuksen yhteydessä oli käytössä LVI- järjestelmien piirustuksia seuraavasti: alkuperäiset IV-piirustukset vuodelta 1982 Lisäksi tutkimuksen tekijällä on ollut pääsymahdollisuus kaupungin kiinteistötietojärjestelmään (FacilityInfo-järjestelmään) tutkittavan kohteen osalta. 2.4 Turvallisuuteen ja ympäristöriskeihin liittyvät havainnot Ei havaintoja.
IV- kuntotutkimus Sivu 6 (35) 3 YHTEENVETO 3.1 Ilmastointijärjestelmät 3.1.1 Ilmanvaihtokoneet, kammiorakenteet ja ilmanvaihdon rakennusautomaatio Tutkimusalueen tulo- ja poistoilmakoneiden kunto on korkeintaan välttävä. 205TK/PK1 koneessa havaitut puutteet ovat sellaisia, että ne voivat olennaisesti heikentää sisäilman laatua ja tilojen ilmanvaihtuvuutta. Suurimpia puutteita ovat erittäin pienet ilmamäärät ja suojaamattomat eristevillapinnat. Lisäksi tarkastushetkellä koneet oli pakkokytketty ½-teholle. Havaittujen puutteiden kunnostaminen on teknisessä mielessä mahdollista, mutta taloudellisessa mielessä vanhojen koneiden perusteellinen kunnostaminen on kyseenalaista. Kunnostustoimien vaihtoehtona tuleekin vakavasti harkita konepakettien uusintaa, jolloin niille tehtäisiin vain pakolliset korjaukset ns. väliaikaismenetelmin. Päädytään sitten koneiden peruskunnostamiseen tai uusintaan, tulee valitut toimenpiteet tehdä pikaisella aikataululla. Ehdotettujen kunnostustoimenpiteiden jälkeen on arvioitu, että koneet voivat tuottaa palvelualueelle suunnitellut sisäilmaolosuhteet. Erilliset poistoilmakoneet ovat teknisessä mielessä tyydyttävässä tai välttävässä kunnossa. Koneissa oli havaittavissa sivuääniä ja niiden ohjauksissa puutteita. Koneet tulee tarkastaa ja perushuoltaa muiden koneiden kunnostamisen yhteydessä. Vaihtoehtoisesti koneet uusitaan oheislaitteineen suoraan eikä erillisiä kunnostustoimenpiteitä tehdä. Mikäli koneet kunnostetaan, tulee niiden uusintaan varautua kuitenkin tarkastelujakson alkupuolella. Tuloilma- ja poistoilmakoneiden äänenvaimennetuissa kammioissa havaittiin suojaamattomia eristevillapintoja, jotka tulee suojata tai poistaa koneiden peruskunnostuksen yhteydessä. Pääkoneiden kokonaisilmamäärät jäävät erittäin paljon suunnitelluista sekä täydellä teholla että puolella teholla. Puutteelliset ilmamäärät heikentävät oleellisesti palvelualueen tilojen ilmanvaihdon tasoa. Ilmamäärät tulee saattaa koneiden perushuollon yhteydessä suunnitelmien mukaiselle tasolle. Käyntiaikojen perusteella tutkimusalueen ilmanvaihtokoneiden käyntiajat ovat sisäilman vaihtumisen kannalta riittävät tilojen käyttötarpeeseen nähden. Käyntiajat ovat lauantain osalta iltaisin turhan pitkät. Koneiden käyntiaikojen optimoinnilla on mahdollista saada energiansäästöä aikaiseksi sisäilmanlaadun siitä kärsimättä. Ilmanvaihtoa palveleva rakennusautomaatiojärjestelmä on tehtyjen havaintojen perusteella tyydyttävässä kunnossa. Järjestelmän laitteita tulee uusia ja päivittää tarpeen mukaan siihen saakka, kunnes palvelualueen koneet ja laitteet uusitaan, minkä yhteydessä tulee uusia myös koneita palveleva rakennusautomaatiojärjestelmä. Ilmastointikoneiden peruskunnostuksen yhteydessä tulee tarkastaa myös rakennusautomaation toiminta ja asetusarvot ja muuttaa ne, tarpeen mukaan, kaikilta osin vastaamaan tilojen käyttötarvetta.
IV- kuntotutkimus Sivu 7 (35) 3.1.2 Ilmastointikanavat Ilmastointikanavat ovat teknisessä mielessä tyydyttävässä kunnossa. Kanavissa ei havaittu merkittäviä ilmavuotoja, vaikka kanavissa havaittiin osittain ilmastointiteippien liiman kuivumista. Kanavien tiiveys tulee varmistaa koneiden peruskunnostuksen yhteydessä painekokeen avulla ja tiivistykset tulee korjata tarpeen mukaisessa laajuudessa. Kanavien uusintaan ei arvioitu olevan tarvetta nykyisessä järjestelmässä. Tuloilmakanavissa ei havaittu merkittävää pölykertymää, mutta raskaampaa epäpuhtautta niissä havaittiin paikallisesti. Tuloilmakanavien sisäpinnalla oli havaittavissa joko siitepölyä tai mineraalivillapölyä. Lisäksi koneiden ja kammioiden puutteiden vuoksi kokonaisvaltaiseen kanavapuhdistukseen arvioitiin olevan aihetta koneiden ja kammioiden kunnostustöiden jälkeen. Huonetilojen ja kanavalinjojen ilmamäärien säätämisen ei arvioitu onnistuvan luotettavalla tavalla nykyisillä säätöpelleillä. Säätöpellit tuleekin uusia palvelualueella alkuperäisiltä osiltaan, jonka jälkeen ilmamäärät tulee säätää suunnitelmien ja nykyisen tarpeen mukaisiin arvoihin. 3.1.3 Pääte-elimet, ilmamäärät ja ilman liikkuminen huonetiloissa Pääte-elimet ovat pääsääntöisesti alkuperäisiä, erivalmistajien valmistamia laitteita. Aulan ja vanhan kerhohuoneen läheisyydessä olevien tilojen pääte-elimet ovat saneerauksessa uusittuja. Pääte-elimet ovat tarkastetuin osin puhtaita, mutta ainakin kirjaston tuloilmaelimien tasauslaatikoissa oli havaittavissa suojaamattomia mineraalivillapintoja, jotka voivat toimia huonetilojen mineraalivillalähteinä. Huonetilojen pääte-elimien sijoittelu ei ole kaikilta osin optimaalista huonetilojen huuhtoutumisen kannalta ja säleikköjen suuntaukset ovat osittain väärät. Osassa huonetiloja tuloilmaelimien läheisyyteen on sijoitettu valaisimia, jotka estävät ja heikentävät osittain huonetilan huuhtoutumista. Huonetilojen huuhtoutumiseen ja sen puutteellisuuteen vaikuttaa oleellisesti pienet ilmamäärät. Ilmamäärin nostamisella suunnitellulle tasolle ja pääte-elimien säleikköjen suuntausten muuttamiset parantavat ilmanvaihtumista ja ilman liikettä palvelualueella. Mitatut tulo- ja poistoilmamäärät jäävät todella paljon suunnitelluista ja tilojen ilmanvaihto on huomattavan puutteellista. Tilat ovat kokonaisuudessaan alipaineiset, vaikka ne tulisi olla pääasiassa tasapainossa. Ilmamäärät tuleekin säätää luotettavasti suunnitelmien ja tilojen nykyisen käyttötarpeen mukaisiksi koneiden peruskunnostamisen jälkeen.
IV- kuntotutkimus Sivu 8 (35) Kirjastotilojen suunnitelmien mukaiset ilmamäärät ovat mitoitukseltaan riittävät Sisäilmaluokitus 2008 (SI2008) S2-luokaan nähden. Tilojen ilmamäärien mitoitus on ollut noin 3,3 l/s,m 2, kun S2-luokan mitoitusarvo on 2 l/s,m 2. Vanhan kerhohuoneen mitoitusilmamäärä, n. 2 l/s,m 2, ei täytä luokkatilojen mitoitusvaatimuksia, jotka ovat Suomen Rakentamismääräyskokoelma D2 mukaisesti 3 l/s,m 2 ja S2-luokassa 4 l/s,m 2. Huonetilojen käyttötarkoitusmuutokset vaativat suunnitelmien päivittämistä ja ilmamäärien nostamista vaaditulle tasolle. Suunniteltujen ilmamäärien nostaminen nykyisessä järjestelmässä ja toimittaminen palvelualueelle voi olla kuitenkin vaikeaa toteuttaa vedottomasti ja äänettömästi. 3.1.4 Mineraalivillalähteet ja muut epäpuhtauslähteet Ilmanvaihtojärjestelmissä ja huonetiloissa havaittiin mahdollisia epäpuhtauslähteitä seuraavasti: Konehuoneet, ilmastointikoneet ja kanavarakenteet: ilmanvaihtokoneiden kammioissa esiintyy suojaamattomia mineraalivillaeristeitä äänieristetyissä kammiorakenteissa esiintyy suojaamattomia mineraalivillaeristeitä tuloilmakanavissa on joko siitepölyä tai mineraalivillapölyä Huonetilat: tuloilmaelimien tasauslaatikoissa olevat mineraalivillaiset äänieristelevyt ovat suojaamattomia ja ne voivat toimia epäpuhtauslähteinä alakattolevyjen yläpintojen suojaamattomat eristevillalevyt voivat toimia kanavavuotojen johdosta huoneilman epäpuhtauslähteinä kirjaston sälekaton äänieristemateriaalina toimivaa eristevillaa ei ole kaikilta osin suojattu ja avonaiset eristevillapäät voivat toimia huoneilman epäpuhtauslähteinä Epäpuhtauslähteiden poistaminen tulee tehdä tarpeen mukaisessa laajuudessa. 3.2 Välittömästi korjattavat puutteet iv-koneiden ja kammioiden kunnostamiset paikallispoistojen 205PK2 ja 205PK3 peruskunnostus tai uusinta mineraalivillamateriaalin ja epäpuhtauslähteiden poistaminen kammioista ja kanavista lumisiepparin asentaminen 205TK koneen ulkosäleikön tilalle rakennusautomaatiojärjestelmän tarkastus ja kunnostus ilmanvaihtokanavien kunnostukset pääte-elimien kunnostukset ja säädöt huonetiloissa olevien epäpuhtauslähteiden poistaminen
IV- kuntotutkimus Sivu 9 (35) 3.3 Korjaustoimenpide-ehdotukset järjestelmittäin 3.3.1 Ilmastointijärjestelmät iv-koneiden ja kammioiden kunnostamiset: peruskunnostetaan 205TK/PK1 ilmanvaihtokoneet ja niiden oheislaitteet, toimenpide sisältää mm. suodattimien uusinta ja tiiveyden varmistaminen kammioiden eristevillapintojen poistamisen tai suojaamisen kiilahihnojen linjauksen ja kireyden tarkastamisen ja korjaamisen urapyörien tarkastamisen ja tarpeen mukaisen uusinnan tärinänvaimentimien tarkastamisen ja tarpeen mukaisen uusinnan laakereiden tarkastamisen ja tarpeen mukaisen uusinnan huoltoluukkujen tiiveyden tarkastamisen ja tarpeen mukaisen parantamisen puhaltimien ja moottoreiden sekä kammioiden puhdistamisen lämmöntalteenoton tarkastamisen (mm. automaation tarkastus, tiiveyden varmistus, moottorin ja hihnan tarkastus, laakerin tarkastus) raitisilmakammion viemäröinnin rakentamisen asianmukaiseksi linjasäätöventtiileiden virtaamien tarkastamisen ja tarpeen mukaisen säätämisen suunniteltujen ilmamäärien varmistamisen (uusitaan tarpeen mukaan urapyörät ja / tai moottorit) jne. paikallispoistojen 205PK2 ja 205PK3 peruskunnostus tai uusinta mineraalivillamateriaalin ja epäpuhtauslähteiden poistaminen kammioista ja kanavista: äänieristettyjen kammiorakenteiden uusinta tai mineraalivillapintojen suojaaminen (205TK/PK1 koneiden tulo- ja poistopuolelta) tarkastusluukkujen eristevillapintojen suojaaminen tai luukkujen uusinta kammioiden puhdistus kokonaisvaltaisesti lumisiepparin asentaminen 205TK koneen ulkosäleikön tilalle rakennusautomaatiojärjestelmän tarkastus ja kunnostus: ohjelma tarkastetaan ja hienosäädetään vastaamaan todellista tarvetta aikaohjelmat tarkastetaan ja hienosäädetään energiatehokkaammaksi ilmanvaihtokanavien kunnostukset: tiivistetään kanavien liitokset tarpeen mukaan ja varmistetaan tiiveys painekokein uusitaan kaikki vanhat säätöpellit ja säädetään ilmamäärät suunnitelmien ja muuttuneiden tilojen käyttötarpeen mukaisiksi puhdistetaan tuloilmakanavat kokonaisvaltaisesti ja poistoilmakanavat tarpeen mukaisessa laajuudessa
IV- kuntotutkimus Sivu 10 (35) pääte-elimien kunnostukset ja säädöt: tuloilmaelimien tasauslaatikoiden mineraalivillapinnat käsitellään suoja-aineella tuloilmasäleikköjen ilmasuihkut suunnataan tarvetta vastaaviksi ja ilmamäärät säädetään suunnitelmien ja käyttötarpeen mukaisiksi, jotta huonetilat huuhtoutuvat asianmukaisesti puutteellisesti kiinnitetyt pääte-elimet kiinnitetään asianmukaisesti ja puuttuvat poistoilmaventtiilit asennetaan huonetiloissa olevien epäpuhtauslähteiden poistaminen alakattojen suojaamattomien eristevillapintojen käsittely suoja-aineella tai muu suojaus tarpeen mukaisessa laajuudessa ks. välittömät toimenpiteet ilmanvaihtojärjestelmän peruskorjaus (vaatii erillisen suunnitelman, jonka perusteella toimenpiteen kustannusarvio tarkentuu) ei toimenpidetarpeita, mikäli ilmanvaihtojärjestelmä peruskorjataan
IV- kuntotutkimus Sivu 11 (35) 3.4 PTS-taulukko
IV- kuntotutkimus Sivu 12 (35) 4 ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄ KUNTOTUTKIMUS G3 ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT Kirjastotila on varustettu koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmällä. Ilmanvaihto on toteutettu yhdellä pääkoneella. Koneet ja järjestelmät ovat pääasiassa alkuperäiset. Koneiden palvelualueella on tehty muutoksia lähinnä aulan ja kerhohuoneen viereisten tilojen alueella. Kerhohuoneen käyttötarkoitus on muuttunut ja nykyisin tilat ovat luokkatiloja. Ilmanjako on toteutettu sekoittavana. Tiloja palvelevat pääkoneet on sijoitettu A-osan vesikatolla sijaitsevaan ilmanvaihtokonehuoneeseen. Erillispoistot ovat vesikatolla. Pääkoneet on varustettu lämmöntalteenottojärjestelmällä. Tilojen käyttöaika on käyttäjiltä saadun tiedon mukaan seuraavat: ma-pe: klo 7:00-22:00 la: klo 7:00-20:00 su: ei toimintaa Koneiden käyntiajat ovat rakennusautomaation aikaohjelman mukaan seuraavat: TK/PK 1/1-teho 205TK/PK1 ma-la: klo 5:00-22:00 su: - Koneet olivat tutkimushetkellä kytketty pakko-ohjauksella sähkökeskuksesta ½-teholle. Syy tähän ei selvinnyt. Koneiden käynti muutettiin rakennusautomaation ohjaamaksi. Koneiden käynnin tulee olla rakennusautomaation ohjaama, koska ½-teholla koneiden ei ole teoriassakaan mahdollista tuottaa suunniteltua ilmamäärää palvelualueille. Rakennusautomaatiossa olevien koneiden täyden tehon käyntiaikojen voidaan todeta olevat riittävät sisäilman vaihtuvuuden kannalta. Iltakäyttö on lauantaina turhan pitkä, kun huomioidaan, että toiminta tiloissa päättyy klo 20:00. Lauantaina koneiden käynti voisi päättyä klo 20:00 sisäilman laadun siitä kärsimättä. Erillispoistojen käynti tulee olla lukittu pääkoneiden käyntiin. Tästä saadaan aikaan säästöä koneiden energiankulutuksessa. Kirjastotilojen suunnitellut ilmamäärät ovat mitoitukseltaan riittävät Sisäilmaluokitus 2008 (SI2008) S2-luokaan nähden (mitoitus on ollut noin 3,3 l/s,m 2, kun S2-luokan mitoitusarvo on 2 l/s,m 2 ). Vanhan kerhohuoneen mitoitusilmamäärät, n. 2 l/s,m 2, eivät täytä luokkatilojen mitoitusvaatimuksia (D2 määritys on 3 l/s,m 2 ja S2-luokassa 4 l/s,m 2 ). Huonetilojen käyttötarkoitusmuutokset vaativat suunnitelmien päivittämistä ja ilmamäärien nostamista vaaditulle tasolle. Suunniteltujen ilmamäärien nostaminen nykyisessä järjestelmässä ja toimittaminen palvelualueelle voi olla kuitenkin vaikeaa toteuttaa vedottomasti ja äänettömästi.
IV- kuntotutkimus Sivu 13 (35) G31 Ilmastointikoneet Vesikaton ilmanvaihtokonehuoneessa sijaitseva 205TK/PK1 tulo- ja poistoilmakone (kuva 1) on alkuperäisiä I-Laite Oy:n valmistama pakettikone. 205TK tuloilmakonepaketti on varustettu ulkosäleiköllä, raitisilmakammiolla, sulkupellillä, pussisuodatuksella, äänenvaimennuskammiolla, lämmöntalteenotolla, vesilämmityspatterilla, keskipakoispuhaltimella ja äänenvaimennuskammiolla. 205PK1 poistoilmayksikkö on varustettu äänenvaimennuskanavalla, pussisuodatuksella, lämmöntalteenotolla, keskipakoispuhaltimella, sulkupellillä ja ulkosäleiköllä. Puhaltimet ovat 2-nopeuksisia vakiovirtauspuhaltimia ja niiden käyntinopeutta ohjataan rakennusautomaation avulla. Ulkoyksiköitä, raitisilmakanavia, lämmöntalteenottoa, lämmityspatteria ja äänenvaimentimia käsitellään tarkemmin raportin kohdassa. Alle on kirjattu koneissa ja oheislaitteissa tehtyjä havaintoja: 205TK/PK1 (palvelualueena kirjasto, aula ja kerhohuone): raitisilmakammiossa on lunta (kuva 2), mutta ei poistoviemäröintiä, minkä vuoksi sulamisvedet valuvat konehuoneen lattialle sulkupellit ovat lämpöeristämättömiä peltejä, pellit sulkeutuivat kohtuullisen tiiviisti tulopuolen suodattimet ovat likaiset ja suodattimiin päässeen lumen kastelemat (kuva 3), poistopuolen suodattimista tapahtuu ohivirtausta äänieristetyissä tuloilmakammio-/kanavarakenteissa ei ole muovikalvoa sisäpinnalla olevan reikäpellin ja äänieristeenä toimivan mineraalivillan välissä (kuva 4) ja niistä voi päästä mineraalivillakuituja sisäilmaan puhaltimien kammioiden eristevillapintaa on suojattu vain osittain reikäpellillä, mutta reikäpellin ja eristevillan välissä ei ole muovikalvoa / vastaavaa (kuva 5) puhaltimien kiilahihnat ovat osittain lasittuneet ja paikoin huonossa kunnossa (kuva 6), urapyörät ovat osittain kuluneet puhaltimet ovat hieman nokiset puhaltimien laakereista on tullut rasva ulos, eli laakerit ovat ylikuumentuneet (kuva 7) huoltoluukkujen tiivisteet ovat paikoin huonossa kunnossa ja niistä tapahtuu ilmavuotoja poistopuolen äänenvaimennetussa kammiossa ei ole muovikalvoa äänieristevillan ja reikäpellin välissä ja siitä on mahdollista irrota mineraalikuituja, jotka lämmöntalteenoton kautta voivat päästä sisäänpuhallusilmaan uusien tarkastusluukkujen reikäpellin ja äänieristevillan välissä ei ole muovikalvoa (kuva 8)
IV- kuntotutkimus Sivu 14 (35) Konepaketti on kokonaisuus huomioiden välttävässä tai huonossa kunnossa ja se vaatii vähintään perusteellista kunnostusta ja äänenvaimennuskammioiden korjauksia tai kokonaisvaltaista uusintaa, jotta järjestelmien sisäilmaa heikentävät puutteet saadaan korjattua. Suositeltavampi vaihtoehto olisi kuitenkin uusia konepaketti kokonaisvaltaisesti. Peruskunnostuksen jälkeen konepaketilla arvioitiin olevan mahdollista tuottaa suunnitellut sisäilmaolosuhteet palvelualueelle, sillä oletuksella, että koneiden ilmamäärät saadaan nostettua suunnitelmien mukaiselle tasolle. Suunnitelmien mukainen ilmavirta 1/1-nopeudella [m 3 /s] 205TK/PK1 tulo-poistoilmakoneiden ilmamäärämittaukset: Suunnitelmien mukainen ilmavirta Mitattu ilmavirta Mitattu ilmavirta 1/2-nopeudella [m 3 /s] 1/1-nopeudella [m 3 /s] 1/2-nopeudella [m 3 /s] Poikkeama suunnitellun ja mitatun välillä 1/1-teholla Poikkeama suunnitellun ja mitatun välillä 1/2-teholla Kone TK 2,57 1,94 0,986 0,578-62 % -70 % PK1-2,28-1,65-1,047-0,709-54 % -57 % Koneiden ilmamäärät on mitattu konehuoneessa olevista runkokanavista termoanemometrillä. Mittaukset suoritettiin koneiden ollessa sekä täydellä että puolella teholla. Tutkimuksen yhteydessä koneet oli asetettu käsikäytöllä ½-teholle, mutta asetus muutettiin mittausten jälkeen rakennusautomaation ohjaamaksi. Mittausten perusteella koneiden mitatut kokonaisilmamäärät poikkeavat todella paljon suunnitellusta ja painesuhteet ovat kokonaisilmamäärien perusteella väärät. Ilmamäärien poikkeama on mittaustulosten erittäin suuri, kun järjestelmäkohtainen hyväksytty poikkeama on ± 10 %. Muut ilmanvaihtokoneet Wc-tilojen paikallispoistot on toteutettu vesikatoilla olevilla huippuimureilla (kuva 9). Koneiden palvelualueet ja ilmamäärät ovat suunnitelmien mukaan seuraavat: 205PK2 = kerho- ja kirjastohuoneen WC:t: -0,31 m 3 /s 205PK3 = monikäyttöaulan WC-tila: -0,13 m 3 /s Koneiden toiminnassa esiintyi puutteita ja mm. 205PK3 koneen lämpösuoja oli lauennut eikä kone ollut päällä tutkimushetkellä. Kone saatiin päälle lämpösuojan kuittaamisen jälkeen. Huippuimurit ovat Kojan valmistamia ja alkuperäisiä koneita. 205PK2 koneessa oli havaittavissa sivuääntä. Alkuperäiset huippuimurit tulee uusia tarkastelujakson alussa.
IV- kuntotutkimus Sivu 15 (35) G32 Ilmastointikoneeseen liittyvät osat 205TK koneen raitisilmasäleikkö ja 205PK1 ulospuhallussäleikkö ovat alkuperäiset. Tuloilmasäleikkö on sijoitettu rakennuksen pohjoisseinälle ja poistoilmasäleikkö itäseinälle. Tuloilmakammioon on päässyt lunta ja ulkosäleikön eteen on suositeltavaa asentaa lumisieppari. Raitisilmakanava / -kammio on kuumasinkitystä pellistä valmistettu umpinainen kanava- ja kammiorakenne. Kammiosta ei ole asianmukaista viemäröintiä sulamisvesien poisjohtamiselle, minkä seurauksena vesi valui saumoista konehuoneen lattialle. Raitisilmakanavan ja kammion sisäpinnoilla ei havaittu lumen ja veden pääsyn aiheuttamia merkittäviä vaurioita. Raitisilmakammion sulamisvesien viemäröinti tulee saattaa asianmukaiseen kuntoon. Sulkupellit ovat alkuperäisiä lämpöeristämättömiä peltejä. Niiden toimimoottorit ovat uusittuja. Pellit ja moottorit toimivat normaalisti käyttökokeissa. Suodattimet ovat pussisuodattimia. Suodattimet olivat tuloilmapuolella läpimärät. Suodattimien tiiveys asennuskehikkoihin nähden on ainakin poistopuolella osittain puutteellinen. Paine-eromittarit ovat tarkastetuin osin kunnossa. Suodattimien tiiveys asennuskehikkoihin nähden tulee korjata asianmukaiseksi. Lämmöntalteenotto on konepaketin ikäinen ja se on toteutettu pyörivällä lämmönsiirtimellä. Kennossa ei havaittu merkittävästi epäpuhtauksia eikä ulkoisia kolhuja. LTO- kammion sisäpinnoilla oleva eristevilla on suojaamatonta ja kolhuilla (kuva 10). Moottori ja ohjausautomatiikka vaikuttivat alkuperäisiltä. Kennon laakerit vaikuttivat alkuperäisiltä eikä niissä havaittu merkkejä ylikuumenemisesta. Lämmöntalteenottokenno tulee tarkastaa ja kunnostaa tarpeen mukaisilta osiltaan koneiden peruskunnostuksen yhteydessä. Kennon kokonaisvaltaisen uusinnan ei arvioitu olevan tarpeen ennen konepaketin uusintaa, mutta sisäpintojen eristevillapinnat tulee suojata asianmukaisesti. Osoittavien lämpömittareiden mukaan lämmöntalteenoton lämpötilahyötysuhde on erinomaista tasoa. Hyvään lämpötilahyötysuhteeseen vaikuttaa oleellisesti koneen suunnitelmista poikkeavat ilmamäärät ja tuloilman ja poistoilman suunnitelmista poikkeava suhde.
IV- kuntotutkimus Sivu 16 (35) Lämmityspatteri on konepaketin ikäinen kupari-alumiinipatteri. Patterissa havaittiin vain vähäisesti epäpuhtauksia patterin reunoilla, muuten patteri on silmämääräisesti tarkasteltuna kunnossa. Konekohtainen kiertovesipumppu on alkuperäinen Kolmeksin valmistama pumppu. Pumpussa ei havaittu sivuääniä tai vuotoja. Linjasäätö- ja sulkuventtiilit ovat alkuperäisiä, mutta moottoriventtiili on uusittu. Pumpun ja linjaventtiileiden uusintaan tulee varautua tarkastelujakson alussa. Tarkastuksessa venttiileissä ei havaittu ulkoisen tarkastuksen perusteella vuotoja. Tulo- ja poistoilmakoneen yhteydessä olevat äänenvaimennetut kanavarakenteet ovat alkuperäisiä. Äänenvaimennusmateriaalina toimivan eristevillan ja kanavan sisäpinnalla olevan reikäpellin välissä ei ollut muovikalvoa ja sisäilmaan on mahdollista päästä mineraalivillakuituja. Vaimentimet tulee uusia. G33 Kanavistot Tulo- ja poistoilmakanavat ovat tarkastetuin osin pääasiassa alkuperäisiä. Uusia kanavia on asennettu tilamuutosten yhteydessä ja pääte-elimien uusinnan yhteydessä. Uusia kanavia havaittiin vanhan kerhohuoneen viereisissä tiloissa ja aulatilassa. Kanavat ovat kuumasinkitystä teräslevystä rakennettuja kierresaumaputkia ja kanttikanavaa. Pääteelimien kytkennät ovat tehty osittain joustavalla alumiinikanavalla (kuva 11). Kanavat on asennettu kerroksissa valtaosin alakattojen yläpuolelle piiloon ja hormeihin piiloon. Ilmanvaihtokonehuoneessa kanavat on asennettu näkyville. Kierresaumaputkien liitosten tiivistyksissä on käytetty kittiä, vulkanoitua tiivistenauhaa ja ilmastointiteippiä. Kanavien tiiveys vaikutti olevan normaalia tasoa kuumasinkityn kanaviston ja niiden liitosten osalta, vaikkakin ilmastointiteipeissä oli jo havaittavissa liiman kuivumista. Joustavan alumiinikanavan liitokset venttiileihin ovat puutteelliset ja ne tulee korjata asianmukaisiksi (kuva 12). Muuten kanavien laajamittaisiin tiivistyksiin ei arvioitu olevan tarvetta nykyisessä järjestelmässä. Tulo- ja poistoilmakanavissa ei havaittu merkittävää pölykertymää, mutta jonkin verran muita, raskaampia epäpuhtauksia. Tuloilmakanavissa on siitepölyä tai mineraalivillapölyä kanavan pinnalla (kuva 13). Kanavien aikaisemmasta puhdistuksesta ei ole tarkempaa tietoa. Järjestelmässä olevien epäpuhtauksien vuoksi kanavapuhdistukseen tulee varautua koneiden ja kammioiden kunnostamistöiden yhteydessä. Tulo- ja poistoilmakanavissa havaituissa äänenvaimentimissa ei havaittu muovikalvoa / vastaavaa sisäpinnalla olevan reikäpellin ja äänieristemateriaalina olevan eristevillan välissä. Nykyisen äänenvaimennetut kanavarakenteet voivat toimia sisäilman epäpuhtauslähteinä (mineraalivillakuitujen osalta). Runkokanavissa olevat säätöpellit ovat tarkastetuin osin alkuperäisiä mittayhteettömiä peltejä. Alkuperäisten säätöpeltien uusintaan arvioitiin olevan tarvetta, jotta ilmamäärät saadaan säädettyä luotettavasti suunnitelmia ja tarvetta vastaaviksi.
IV- kuntotutkimus Sivu 17 (35) G34 Pääte-elimet Tuloilmaelimet ovat kirjastotiloissa alkuperäisiä kattoon asennettuja tasauslaatikoilla varustettuja rakohajottajia (kuva 14). Poistoilmaelimet ovat alkuperäisiä kattoon asennettuja säleikköjä (kuva 15). Henkilökunnan tiloissa tuloilmaelimet ovat alkuperäisiä anemostaatteja (kuva 16). Entisen kerhohuoneen osalta tuloilmaelimet ovat alkuperäisiä seinään asennettuja säleikköjä (kuva 17). Poistoilmaelimet ovat alkuperäisiä kartiomallisia lautasventtiileitä. Wctiloissa ja sosiaalitiloissa poistoilmaventtiilit ovat alkuperäisiä kartiomallisia lautasventtiileitä. Aulatilan ja entisen kerhohuoneen läheisyydessä olevien tilojen tuloilmaelimet ovat saneerauksissa uusittuja tasauslaatikoilla varustettuja kattohajottajia. Kirjaston osalta pääteelimien sijoittelu poikkeaa suunnitellusta. Saneerattujen tilojen suunnitelmia ei ollut käytössä. Poistoilmaventtiilit olivat paikoin huonosti paikoillaan tai ne puuttuivat kokonaan (kuva 18).
IV- kuntotutkimus Sivu 18 (35) Huonetilojen ilmamäärä- ja savutusmittaukset Alle on listattu huonetilojen mitatut ilmamäärät. Mittaukset on suoritettu sekä paineeromittauksella että termoanemometrillä kanavista. Huonetilakohtaiset ilmamäärämittaukset on esitetty liitteenä olevassa piirustuksessa (liite 1). Huonekohtaisesti hyväksytty poikkeama ilmavirroissa on ± 20 %. Huonetilakohtaisesti tarkasteltuna tilojen mitatut ilmamäärät vaihtelevat voimakkaasti ja poikkeavat suunnitelluista arvoista erittäin paljon. Mittausten perusteella ilmanvaihto on erittäin puutteellista ja painesuhteet ovat väärät suunniteltuihin nähden.
IV- kuntotutkimus Sivu 19 (35) Kirjaston ja vanhan kerhohuoneen huuhtoutuminen vaihtelee savutusmittausten perusteella. Huonetilojen huuhtoutumiseen vaikuttaa tuloilmaelimien sijoittelu, säleikköjen säädöt, mutta erityisesti pääte-elimien ilmamäärät, jotka ovat huomattavan pienet. Varsinkin kirjaston osalta tilan huuhtoutuminen on puutteellista ja esimerkiksi palvelutiskin luona ilma ei juurikaan liiku tai vaihdu. Alkuperäisissä tuloilmaelimissä havaittiin mineraalivillapintoja, jotka sijaitsevat tasauslaatikoissa (kuva 19). Eristepinnat voivat toimia mineraalivillakuitujen lähteinä. Kirjaston ja vanhan kerhohuoneen huonetilojen ilmanvaihdon puutteellisuus on merkittävää. Lisäksi tilojen painesuhteet poikkeavat suunnitellusta merkittävästi. Nykyisillä tuloilmaelimillä on periaatteessa mahdollista saada parannettua kirjaston tilannetta, mikäli ilmamäärät ja säädöt saadaan suunnitellulle tasolle. Vanhan kerhohuoneen ilmamäärien nostaminen luokkahuoneen ilmamäärien vaatimusten tasolle voi olla haasteellista nykyisellä järjestelmällä. Pääte-elimien mineraalivillapinnat tulee suojakäsitellä, jotta ne eivät toimi sisäilman epäpuhtauslähteinä. Ilmamäärien säätämisen kannalta on tärkeää uusia myös runkolinjojen säätöpellit mittayhteillä varustetuiksi säätöpelleiksi. Poistoilmaventtiilit ovat teknisessä mielessä kunnossa eikä niiden kokonaisvaltaiselle uusinnalle ole tarvetta ennen peruskorjausta. Puuttuvat venttiilit tulee asentaa paikoilleen ja kanavien kytkennät tulee korjata asianmukaisiksi. Edellä mainituilla toimenpiteillä on mahdollista parantaa tilojen ilmanvaihto ja jatkaa alkuperäisen järjestelmän käyttöikää joitakin vuosia, mutta korjaukset eivät poista järjestelmän peruskorjaustarvetta. Huonetilojen mahdolliset epäpuhtauslähteet: Palvelualueen huonetiloissa havaittiin seuraavasti mahdollisia epäpuhtauslähteitä: - toimistohuoneiden alakattojen yläpinnat ovat käsittelemättömiä mineraalivillapintoja, jotka voivat kanavavuotojen seurauksena toimia huonetilojen epäpuhtauslähteinä (kuva 20) - kirjastotilan sälekattojen äänieristevillat ovat suojaamattomia paikoin päistään (kuva 21) ja ne voivat toimia huonetilan epäpuhtauslähteenä - huonetilojen alipaineisuus mahdollistaa ulkoseinärakenteista ja mahdollisesti alapohjatiloista epäpuhtauslähteiden pääsyn huonetiloihin. G37 Eristykset Kanavaeristyksiä ei havaittu tutkimusalueella.
IV- kuntotutkimus Sivu 20 (35) J6 RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄT Rakennusautomaatiojärjestelmä on toteutettu DDC- pohjaisena järjestelmänä. Laite- ja ohjelmatoimittaja on ollut Computec. Valvomo PC on sijoitettu kouluisännän huoneeseen. Järjestelmä palvelee sekä uutta että vanhaa puolta. Tarkastuksen perusteella ohjelman grafiikka vastasi nykytilannetta eikä muutoksille arvioitu olevan tarvetta. Valvomolaitteita ja ohjelmaa tulee ylläpitää normaaliin tapana ja päivittää ne tarpeen mukaan. J62 Säätö- ja alakeskukset Tutkimusalueen konetta palveleva rakennusautomaation alajakokeskus (VAK5) on sijoitettu ilmanvaihtokonehuoneeseen (kuva 22). Alakeskuksessa sijaitsevat 203TK, 204TK ja 205TK koneiden ja niitä palvelevien poistokoneiden ohjaus- ja säätömoduulit ja jäätymissuojat. Alakeskuksen laitteet ovat mallia Computec LOX088 ja jäätymissuojat ovat pd Produalin laitteita. Laitteiden asennusajankohta ei selvinnyt eikä kaapissa ollut piirustuksia. Alakeskuksen laitteiden arvioitiin olevan pääasiassa tyydyttävässä kunnossa eikä niiden kokonaisvaltaisen uusinnan arvioitu olevan tarpeen lähivuosien aikana. Laitteita tulee uusia ja järjestelmää päivittää tarpeen mukaan tarkastelujakson aikana. Päivitetyt tulee toimittaa keskukseen ensitilassa. J64 Kenttälaitteet Tutkimusalueen ilmanvaihtoon liittyvät kenttälaitteet ovat tarkastuksen perusteella seuraavia: IV-lämmityspatterin moottoriventtiili on uusittu Siemensin laite IV-koneiden peltimoottorit ovat uusittuja Belimon laitteita Kanava-anturit ovat pd Produalin vanhoja laitteita Lämmöntalteenoton ohjain on EMS VVX-2N mallinen ja alkuperäinen Huoneanturit ovat pd Produalin uusittuja laitteita Kenttälaitteiden kunto on kokonaisuudessaan melko hyvää tasoa. Laitteita tulee uusia tarpeen mukaan tarkastelujakson aikana. Tulevaisuudessa laitteet ja järjestelmät tulee huoltaa ja koestaa säännöllisesti ja perusteellisesti, koska vanhenevat järjestelmät vaativat enemmän huoltoa toimiakseen suunnitellusti. Laitteiden kokonaisvaltainen uusinta tulee tehdä palvelualueen koneiden uusinnan yhteydessä.
IV- kuntotutkimus Sivu 21 (35) 5 KIINTEISTÖSSÄ TEHTYJÄ HAVAINTOJA VALOKUVINA KUVA 1. Yleiskuva 205TK/205PK1 konepaketista.
IV- kuntotutkimus Sivu 22 (35) KUVA 2. Raitisilmakammiossa on lunta, mutta ei asianmukaista sulamisvesien viemäröintiä.
IV- kuntotutkimus Sivu 23 (35) KUVA 3. Tuloilmakoneen suodattimet ovat likaiset ja läpimärät.
IV- kuntotutkimus Sivu 24 (35) KUVA 4. Tulo- ja poistoilmapuolen äänenvaimennettujen kammioiden / kanavien eristevillapintoja ei ole suojattu muovikalvolla. KUVA 5. Puhallinkammion sisäpinnalla olevaa eristevillaa on suojattu osittain reikäpellillä, mutta reikäpellin ja eristevillan välissä ei ole muovikalvoa.
IV- kuntotutkimus Sivu 25 (35) KUVA 6. Kiilahihnat ovat osittain erittäin huonossa kunnossa.
IV- kuntotutkimus Sivu 26 (35) KUVA 7. Puhaltimien laakeripesistä on tullut rasva ulos, mikä viittaa laakereiden ylikuumenemiseen.
IV- kuntotutkimus Sivu 27 (35) KUVA 8. Uusien tarkastusluukkujen eristevillapintoja ei ole suojattu muovikalvolla ja eristevillasta voi irrota epäpuhtauksia sisäänpuhallusilmaan. KUVA 9. Yleiskuva vesikatolla olevista huippuimureista, koneet ovat osittain lumen alla.
IV- kuntotutkimus Sivu 28 (35) KUVA 10. LTO- kammion sisäpinnan eristevillapinnat ovat kolhiintuneet ja suojaamattomia. KUVA 11. Pääte-elimien kytkennöissä on käytetty joustavaa alumiinikanavaa.
IV- kuntotutkimus Sivu 29 (35) KUVA 12. Poistoilmakanavien ja venttiileiden liitokset ovat osittain puutteelliset. KUVA 13. Tuloilmakanavien sisäpinnalla on joko siitepölyä tai mineraalivillapölyä.
IV- kuntotutkimus Sivu 30 (35) KUVA 14. Yleiskuva kirjastotilan tuloilmaventtiileistä. KUVA 15. Yleiskuva kirjastotilan poistoilmaventtiileistä.
IV- kuntotutkimus Sivu 31 (35) KUVA 16. Yleiskuva henkilökunnan tilojen tuloilmaventtiileistä. KUVA 17. Yleiskuva entisen kerhohuoneen tuloilmaventtiileistä.
IV- kuntotutkimus Sivu 32 (35) KUVA 18. Poistoilmaventtiileitä puuttui paikoin.
IV- kuntotutkimus Sivu 33 (35) KUVA 19. Kirjastotilan tuloilmaelimien tasauslaatikoissa on suojaamattomia mineraalivillapintoja.
IV- kuntotutkimus Sivu 34 (35) KUVA 20. Toimistotilan alakattojen yläpinnat ovat suojaamattomia eristevillapintoja. KUVA 21. Kirjastotilan sälekattojen äänieristevillat ovat osittain suojaamattomia.
IV- kuntotutkimus Sivu 35 (35) KUVA 22. Yleiskuva rakennusautomaation alakeskuksesta.