Tutkimusraportti. PUISTOLANRAITIN ALA-ASTEEN KOULU PUISTOLAN RAITIN TOIMIPISTE (ALAKOULU) Puistolan raitti HELSINKI

Transkriptio

1 PUISTOLANRAITIN ALA-ASTEEN KOULU PUISTOLAN RAITIN TOIMIPISTE (ALAKOULU) Puistolan raitti HELSINKI Tutkimusraportti IVA- järjestelmien kuntotutkimukset Tutkimuksen suoritusajankohta: vko 1-10 / 2014 Raportin päiväys:

2 IVA-kuntotutkimukset Sivu 2 (73) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO TUTKIMUSKOHTEEN YLEISTIEDOT KIINTEISTÖN YLEISTIEDOT KORJAUSHISTORIA TUTKITUILLE JÄRJESTELMILLE ASIAKIRJATILANNE TURVALLISUUTEEN JA YMPÄRISTÖRISKEIHIN LIITTYVÄT HAVAINNOT YHTEENVETO ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT Ilmanvaihtokoneet ja kammiorakenteet Ilmastointikoneiden käyntiajat Ilmastointikanavat Pääte-elimet ja huonetilojen huuhtoutuminen Huonetilojen ilmanvaihdon mitoitus Huonetilojen ilmamäärämittaukset Huonelämpötilat ja tuloilman lämpötilat Sisäilmaolosuhdemittaukset ja paine-eron mittaukset Putkikanavat ja putkikanavien ilmanvaihto Mineraalivillalähteet ja muut epäpuhtauslähteet Kanavien eristykset Rakennusautomaatiojärjestelmät KORJAUSTOIMENPIDE-EHDOTUKSET Välittömät korjaustarpeet Ilmanvaihtojärjestelmän toimenpiteet tarkastelujakson alkupuolella (1-3 vuoden aikana) Ilmanvaihtojärjestelmän toimenpiteet tarkastelujakson puolen välin tasolla (3-5 vuoden aikana) Ilmanvaihtojärjestelmän toimenpiteet tarkastelujakson loppuosalla (5-10 vuoden aikana) PTS-TAULUKKO IVA-JÄRJESTELMIEN KUNTOTUTKIMUKSET G3 ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT Rakennuksen käyttöajat ja ilmanvaihtokoneiden käyntiajat G31 ILMASTOINTIKONEET G32 ILMASTOINTIKONEESEEN LIITTYVÄT OSAT G33 KANAVISTOT G34 PÄÄTE-ELIMET Huoneiden ilmamäärien riittävyys nykykäytössä Ilmamäärämittaukset Huonetilojen mahdolliset epäpuhtauslähteet Huonelämpötilamittaukset Tuloilman lämpötilamittaukset Sisäilmaolosuhdemittaukset ja paine-eron mittaukset Putkikanavat ja putkikanavien ilmanvaihto G37 ERISTYKSET J6 RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄT J62 SÄÄTÖ- JA ALAKESKUKSET J64 KENTTÄLAITTEET... 73

3 IVA-kuntotutkimukset Sivu 3 (73) LIITTEET: Liite 1: Tutkimus- ja vauriokartta, 1.krs B-osa Liite 2: Tutkimus- ja vauriokartta, 1.krs C-osa Liite 3: Tutkimus- ja vauriokartta, 2.kerros A-osa Liite 4: Tutkimus- ja vauriokartta, 2.krs B-osa Liite 5: Tutkimus- ja vauriokartta, 2.krs C-osa Liite 6: Tutkimus- ja vauriokartta, 3.krs A-osa Liite 7: Tutkimus- ja vauriokartta, IV-konehuone B-osa Liite 8: Tutkimus- ja vauriokartta, IV-konehuoneet C-osa

4 IVA-kuntotutkimukset Sivu 4 (73) 1 JOHDANTO Yleistä Kuntotutkimuksen tarkoituksena on selvittää rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmien tekninen kunto ja korjaustarve. Tutkimuksen tulokset ja toimenpide-ehdotukset perustuvat mittauksiin (esim. ilmamäärämittauksiin ja merkkisavukokeisiin), jotka suoritetaan järjestelmien kriittisistä pisteistä. Mittausten määrä ja tutkimusten laajuus määräytyy kiinteistön järjestelmien laajuuden mukaan. Tutkimustuloksia analysoitaessa pyritään määrittelemään järjestelmien jäljellä olevat käyttöiät ja korjaustarpeet siten, että järjestelmät eivät aiheuta tilojen käyttäjille terveydellisiä ongelmia ja rakennusosille ei aiheudu vaurioita. Tutkimuksessa tarkastellaan laitosta teknisessä mielessä ja korjaustoimenpide-ehdotuksia määritettäessä on pyritty jatkamaan laitoksen teknistä käyttöikää kustannustehokkaasti. Tekninen PTS-ehdotus PTS-taulukon kustannusarvioissa, jotka sisältävät arvonlisäveron, on käytetty tarkastushetken alun kustannustasoa ja kokemusperäistä kustannustietoa (ATOP PTS). Kustannusarvioiden tarkoituksena on antaa tietoa asiakkaalle budjetointia varten kustannusten suuruusluokasta, ne eivät ole laskettuja tarjoushintoja. Kustannusarviot sisältävät töihin kiinteästi liittyvät rakennus- ja muut aputyöt, mutta ne eivät sisällä suunnittelu-, yms. muita konsulttipalkkioita. Kustannusarviot tulee tarkastaa aina kohdekohtaisesti ennen saneeraustoimenpiteiden aloittamista. Toimenpide-ehdotukset on laadittu 10 vuoden jaksolle pääpainon ollessa lähimpien viiden vuoden aikana odotettavissa olevissa töissä. Kiireelliset korjaustyöt on sisällytetty kuluvan vuoden kustannuksiin. Toimenpide-ehdotuksiin ei ole sisällytetty vuosittain toistuvia huoltotoimenpiteitä, mutta oleellisesti laiminlyödyt huollot mainitaan kertaalleen. Ennen korjaustoimenpiteisiin ryhtymistä tulee saneerauskohteesta teettää hyvät suunnitelmat. Saneeraustöihin tulee valita sellaiset suunnittelijat ja urakointiyritykset, joilla on kokemusta saneeraustoiminnasta, koska kiinteistöjen saneeraustoiminta on erityyppistä toimintaa kuin uudisrakentaminen. Myös töiden valvontaan tulee kiinnittää suurta huomiota, jotta työt tulee tehtyä oikein. Tutkimuksen tekijöinä ovat toimineet Marko Lukkari, Jyrki Lukkari ja Juha Karhu. Paineeromittauksen on suorittanut Timo Mäkelä Wise Group Finland Oy:stä. Tutkimuksen vastuuhenkilönä on toiminut Marko Lukkari. Helsingissä Marko Lukkari

5 IVA-kuntotutkimukset Sivu 5 (73) 2 TUTKIMUSKOHTEEN YLEISTIEDOT 2.1 Kiinteistön yleistiedot Tilaaja: Tutkimuskohde: HKR-RAKENNUTTAJA Riitta Harju c/o Wise Group Finland Oy Timo Palonkoski Sinikalliontie ESPOO PUISTOLANRAITIN ALA-ASTEEN KOULU Puistolan raitin toimipiste (alakoulu) Puistolan raitti HELSINKI Tyyppi: H Opetusrakennus, koulut Rakennuksia: 1 kpl Tilavuus: m 3 Kerrosala: - Bruttoala: m 2 Rakennusvuosi: 1964 Kiinteistön huoltoyhtiö: Palmia Kiinteistön isännöitsijä: Janne Hyvönen Tutkimuksen tavoite: Tutkimuksen tavoitteena on selvittää rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän kunto ja rakennusautomaation vaikutus ilmanvaihtojärjestelmän toimintaan ja järjestelmien uusinnan tarve. Lisäksi tarkastellaan lämpöverkoston perussäädön tarvetta. 2.2 Korjaushistoria tutkituille järjestelmille (tiedot saatu kohteessa tehtyjen havaintojen perusteella) - LVI-peruskorjaus vuosina

6 IVA-kuntotutkimukset Sivu 6 (73) 2.3 Asiakirjatilanne Tutkimuksen yhteydessä oli käytössä LVI- järjestelmien piirustuksia seuraavasti: - LVI-järjestelmän saneerauspiirustukset melko täydellisinä vuodelta 2005 Piirustukset on saatu tilaajalta sähköisessä muodossa. Tutkimuksen tekijällä on ollut pääsymahdollisuus kaupungin kiinteistötietojärjestelmään (FacilityInfo- järjestelmään) tutkittavan kohteen osalta. 2.4 Turvallisuuteen ja ympäristöriskeihin liittyvät havainnot - Ei havaintoja.

7 IVA-kuntotutkimukset Sivu 7 (73) 3 YHTEENVETO 3.1 Ilmastointijärjestelmät Ilmanvaihtokoneet ja kammiorakenteet Tarkastetut tulo- ja poistoilmakoneet ovat asennettu 2000-luvun peruskorjauksen yhteydessä. Tarkastuksissa koneissa ja oheislaitteissa havaittiin jonkin verran sisäilman laatuun heikentävästi vaikuttavia puutteita, kuten esimerkiksi lämmöntalteenoton tiiveyspuutteet, huoltoluukkujen tiiveyspuutteet, suodattimien ohivirtauspuutteet ja puhaltimien ilmamääräpuutteet. Ilmanvaihtokoneet saadaan kuitenkin melko pienimuotoisilla kunnostustöillä suunniteltuun toimintakuntoon eikä niiden laajamittaiseen uusintaan arvioitu olevan tarvetta tarkastelujakson aikana. Tulo- ja poistoilmakoneiden mitatut kokonaisilmamäärät poikkeavat paikoin merkittävästi suunnitelmien mukaisesta tasosta. Ilmamäärät ja painesuhteet tulee hienosäätää koneiden perushuollon ja kunnostamisen yhteydessä suunnitelmien mukaisiksi. Konepakettien lämmöntalteenoton lämpötilahyötysuhteet ovat osittain alhaiset, mikä johtuu järjestelmien puutteista. Lämpötilahyötysuhteet tulee tarkastaa koneiden perushuollon jälkeen ja hienosäätää tarvittaessa asetusarvoja. Vesikatoilla olevat poistoilmakoneet ovat suunnitelmien ja havaintojen mukaan 2000-luvun saneerauksessa asennettuja huippuimureita. Koneiden tarkempi tarkastus ei ollut turvallisuussyistä mahdollista. Koneet tulee tarkastaa ja huoltaa muiden konepakettien peruskunnostuksen yhteydessä, niiden laajamittaiseen uusintaan ei arvioitu olevan tarvetta tarkastelujakson aikana. Tulo- ja poistoilmakoneiden äänieristetyissä kammioissa havaittiin vaihtelevasti suojaamattomia mineraalivillakuituja. Kammiot vaativatkin kunnostamista tai uusintaa tarkastelujakson alussa, jotta epäpuhtauslähteistä päästään eroon Ilmastointikoneiden käyntiajat Ilmanvaihtokoneiden käyntiaikavertailun perusteella nykyiset käyntiajat ovat asetettu suurella todennäköisesti energiansäästömielessä ja eivätkä ne mahdollista tilojen huuhtoutumista ennen tilojen käyttöä. Varsinkin voimistelusalin osalta vaikuttaa siltä, että kone on päällä vain käytön ajan. Lisäksi iltakäytön kannalta koneet sammuvat liian aikaisin, mikäli käyttöä on myös muualla kuin voimistelusalissa. Nykyiset käyntiajat ovat liian lyhyet ilmoitettuihin käyttöaikoihin nähden ja ne voivat vaikuttaa heikentävästi sisäilman laatuun.

8 IVA-kuntotutkimukset Sivu 8 (73) Ilmanvaihtokoneiden käyntiajat tulee optimoida palvelualueittain vastaamaan tilojen todellista käyttötarvetta ja samalla tulee luopua erillispoistojen yöaikaisesta käytöstä, koska se tekee huonetilat alipaineisiksi ja mahdollistaa epäpuhtauksien siirtymisen huoneilmaan. Ensisijaisena päämääränä tulee olla hyvä sisäilman laatu myös aamulla, kun ihmiset tulevat töihin ja kouluun ja riittävän pitkät käyntiajat iltakäytössä. Yleisesti yleisilmanvaihdon koneiden tulisi käynnistyä noin 2 tuntia aikaisemmin, kuin tilojen käyttö alkaa. Käyntiaikoja määritettäessä tulee erityisesti huomioida, että energiansäästötoimenpiteillä ei missään tilanteessa saa heikentää sisäilmaolosuhteita Ilmastointikanavat Ilmastointikanavat ovat teknisessä mielessä kunnossa eikä kanavissa ei havaittu ilmavuotoja. Kattavasta kanavapuhdistuksesta ei ole tarkempaa tietoa. Tehdyn tarkastusotannan mukaan tuloilmakanavissa havaittiin paikallisesti pölykertymää. Lisäksi äänenvaimennuskammioissa oli havaittavissa suojaamattomia mineraalivillapintoja. Kanavat tulee puhdistaa kokonaisvaltaisesti koneiden kunnostustoimien jälkeen. I205TK/I205PK koneiden runkokanavissa on moottoritoimiset IMS-pellit (ilmamääräsäätöpellit). Pellit ja toimilaitteet ovat alkuperäiset, mutta osalle on tehty mittaletkumuutoksia. IMS-peltien toimintakunto ja ilmamäärätiedot tulee koestaa kokonaisvaltaisesti koneiden peruskunnostuksen yhteydessä ja tarpeen mukaan muuttaa ne vastaamaan suunniteltua. Ilmamäärien mekaaniset säätöpellit ovat toimivia ja tarkastetuin osin mitta-alueella. Palopellit ovat alkuperäisiä. Pellit ovat valtaosin mekaanisia, mutta I205TK/I205PK koneiden alueella on käytössä myös savuilmaisimilla ohjattuja moottoritoimisia palopeltejä. Pellit olivat tarkastetuin osin auki. Pellit tulee tarkastaa säännöllisesti huoltotoiminnan yhteydessä. Kanavissa on suunnitelmien ja havaintojen mukaan kanavaäänenvaimentimia. Uusissa äänenvaimentimissa ei havaittu suojaamattomia mineraalivillapintoja. I201TK/I201PK koneiden ilmanvaihtokonehuoneessa havaittiin ilmanvaihtokanaviin kiinnitetyn valaisimia ja muita sähköasennuksia, mikä ei ole hyvän asennustavan mukaista. Sähköasennukset tulee saattaa hyvän asennustavanmukaiseen kuntoon Pääte-elimet ja huonetilojen huuhtoutuminen Tulo- ja poistoilmaelimet ovat pääasiassa saneerauksessa uusittuja laitteita. Iltapäiväkerhon tiloissa on alkuperäiset pääte-elimet. Saneerauksessa uusituilla pääte-elimillä ja kanavissa olevilla säätöpelleillä on mahdollista säätää ilmamääriä ja heittokuvioita. Pääte-elimissä ei havaittu epäpuhtauslähteitä. Uusitut tulo- ja poistoilmaventtiilit ovat kokonaisuudessaan käyttötarkoitukseen sopivia ja teknisesti toimivia. Niiden osalta ei arvioitu olevan kunnostustarpeita tarkastelujakson aikana.

9 IVA-kuntotutkimukset Sivu 9 (73) Tulo- ja poistoilmaventtiilit ovat sijoitettu huonetiloissa teoriassa hyvin huonetilan huuhtoutumisen kannalta. Merkkisavumittausten perusteella ilman liike ja huonetilojen huuhtoutuminen on pääasiassa hyvää tasoa eikä merkittäville muutokselle ole tarvetta Huonetilojen ilmanvaihdon mitoitus Huoneiden ilmamäärien riittävyyttä on tarkastelu sekä pinta-alan että henkilömitoituksen perusteella. Vertailuarvoina on käytetty suunnitelmien, määräysten ja Sisäilmaluokitus SI2008 S2-luokan mitoitusarvoja. Ilmanvaihdon mitoitus luokkahuoneiden (243 ja vastaavat) osalta ylittää nykymääräysten mukaisen tason. S2-luokituksen mukaisesta tasosta sen sijaan jäädän alle noin 20 %. Henkilöpohjainen tarkastelu on tehty luokka 243 työpisteiden mukaisesti. Työpisteiden perusteella luokkahuoneen suunniteltu ilmamäärä ylittää sekä D2 määräysten että S2-luokituksen mukaiset vaatimukset ja tasot. Luokkahuone 243 ja vastaavien ilmamäärät riittävät noin 33 henkilölle D2 mukaisen määrityksen mukaisesti ja S2-luokituksen mukaan 25 henkilölle. Ilmamäärätarkastelun mukaan luokkahuoneiden suunnitellut ilmamäärät ovat riittävät nykyisessä käytössä eikä niiden muutokselle ole tarvetta Huonetilojen ilmamäärämittaukset Huonetilojen mitatut kokonaisilmamäärät vaihtelevat paikoin merkittävästi koneiden palvelualueittain ja huonetiloittain. Ilmamäärät poikkeavat eri koneiden palvelualueilla vaihtelevasti suunnitellusta ja osittain poikkeama on suurta. Osalla koneiden palvelualueista ilmamäärät ovat huoneissa kuitenkin lähes suunnitelmien mukaisessa tasossa. Huonetilat ovat sekä ylipaineisia että alipaineisia ja painesuhteet ovat yleisesti väärät. Huonetilojen alipaineisuus mahdollistaa epäpuhtauksien siirtymisen rakenteista huoneilmaan. Huonetilojen huuhtoutuminen ja ilman liikkuminen on pääasiassa hyvää tasoa. Ilmamäärät ja painesuhteet tulee hienosäätää suunnitelmien mukaiseksi. Iltapäiväkerhon (tila 172) käytössä oleviin tiloihin tulee rakentaa määräykset täyttävä ilmanvaihto (vaatii erillisen suunnitelman) ensitilassa Huonelämpötilat ja tuloilman lämpötilat Seurantamittausten perusteella huonelämpötilat ovat mittausjaksolla kaikkien tarkastettujen huoneiden osalta käyttöalueen alapuolella. Huonekohtaiset keskiarvolämpötilat vaihtelevat 18,1 20,2 ºC välillä. Kaikkien mittausten keskiarvo on erittäin alhainen (19,2 C). Mittausjakson aikana huoneistokohtaiset huonelämpötilat vaihtelevat keskimäärin 0,6 C, mitä voidaan pitää vähäisenä vaihteluna. Huoneistojen lämpötilavaihtelut ovat suurimmat huoneissa 172 (1,5 C) ja 206 (0,8 C). Muissa mitatuissa huonetiloissa lämpötilavaihtelu on mittausjakson aikana 0,2 0,6 C. Ulkolämpötilan muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta huonelämpötilan muutokseen.

10 IVA-kuntotutkimukset Sivu 10 (73) Mittausten perusteella patteriverkoston säätökäyrä on asetettu liian alhaiseksi ja sitä tulee nostaa ensitilassa siten, että huonelämpötiloja saadaan nostettua noin 2,0 2,5 C. Tämän jälkeen lämpötilatasot tulee tarkastaa ja tarpeen mukaan suorittaa huonekohtaista hienosäätöä. Tuloilman hetkellisten lämpötilamittausten arvot vastaavat pääsääntöisesti huonelämpötiloja eikä huonetiloja lämmitetä laajemmin ilmanvaihdon avulla. Tuloilman lämpötilat tulee hienosäätää vastaamaan huonelämpötiloja, kun huonelämpötilat on säädetty tavoitetason mukaisiksi (tuloilman lämpötilan on hyvä olla noin 1 asteen huonelämpötilaa alhaisempi) Sisäilmaolosuhdemittaukset ja paine-eron mittaukset Sisäilmaolosuhdemittausten perusteella mittausjaksojen välisenä aikana mitattujen huoneiden huonelämpötilamittaukset vastaavat melko hyvin pidemmän aikavälin seurantamittausten tulosta ja ovat yleisesti liian alhaisia. Lämpötilat tulee nostaa vastaamaan tavoitetasoa. Suhteellisen kosteuden arvot ovat melko lähellä tavoitetasoa ja melko normaalia tasoa, kun huomioidaan mittausajankohdat. Hiilidioksidipitoisuuden arvot alittavat pääasiassa sisäilmastoluokassa S2 olevan raja-arvon, mikä johtuu myös tilojen vähäisesti henkilökuormituksesta. Huonetilassa 172 hiilidioksidipitoisuus nousee hetkellisesti yli raja-arvon sekä Terveydensuojelulain perusteella asetetun ihmisperäisen hiilidioksidin enimmäismäärän 1500 ppm. Tämä johtuu tilan puutteellisesta ilmanvaihdosta. Tilan 172 ilmanvaihto tulee saattaa määräysten mukaiseen tasoon. Paine-eromittausten perusteella tilat ovat ilmastointikoneiden ollessa käynnissä ylipaineisia ulkoilmaan nähden. Luokissa 154 ja 232 ylipaine on lievää, mutta luokassa 238 jo huomattavaa tasoa. Luokka 206 on tasapainossa koneiden käydessä. Mittauksista havaitaan, että yleisilmanvaihdon koneiden ollessa pois päältä tilat muuttuvat vaihtelevassa määrin alipaineisiksi. Tämä johtuu erillispoistoista. Alipaineisuus mahdollistaa rakenteissa mahdollisesti olevien epäpuhtauksien siirtymisen huoneilmaan. Ilmamäärät tulee säätää suunnitelmien mukaiseen tasapainoon ja erillispoistojen käynti tulee muuttaa vastaamaan yleisilmanvaihdon käyntiä, jotta tilat eivät ole alipaineisia yleisilmanvaihdon ollessa pois päältä. Ryhmätilassa 172 todettiin huomattavaa paine-erovaihtelua alapohjan suhteen (-112 Pa Pa välillä). Painevaihtelu mahdollistaa alapohjassa olevien epäpuhtauksien siirtymisen huoneilmaan. Alapohjatilat tulee alipaineistaa ympäröiviin tiloihin nähden putkikanavan alipaineistamisen yhteydessä Putkikanavat ja putkikanavien ilmanvaihto Rakennuksen pohjakerroksen käytävien alapuolella on putkikanavat. Tämän lisäksi pohjakerroksen alapuolella on ryömintätiloja. Tässä tutkimusraportissa on käsitelty vain putkikanavan havaintoja, koska ryömintätiloja käsitellään tarkemmin Wise Group Finland Oy:n rakennusteknisessä tutkimuksessa. Putkikanavissa ei ole koneellista ilmanvaihtoa eli tiloja ei ole alipaineistettu käytävätiloihin nähden.

11 IVA-kuntotutkimukset Sivu 11 (73) Hetkellisten paine-eromittausten ja merkkisavumittausten perusteella putkikanavasta käy ilmavirtaus käytävätiloihin epätiiviiden kulkuluukkujen kautta. Putkikanavat tulee alipaineistaa koneellisesti ympäröiviin tiloihin nähden ja kulkuluukut tulee vaihtaa kaasutiiviiksi. Putkikanavissa tehtiin lisäksi seuraavat tutkimukseen liittymättömät havainnot: - B-osalla käyttövesiputket ovat osittain vanhoja ja kupariputkissa on läpisyöpyneitä kohtia - osa viemäreistä on alkuperäisiä, alkuperäiset viemärit ovat teknisen käyttöikänsä loppuosalla - sähkö- ja heikkovirtajohdoille ei ole asennettu asianmukaisia johtoteitä. Vanhat käyttövesi- ja viemäriputket tulee uusia tarpeen mukaisessa laajuudessa. Uusintalaajuutta ja ajankohta voidaan tarkentaa erillisellä VV-kuntotutkimuksella. Sähkö- ja heikkovirtajohdoille tulee asentaa omat erilliset johtotiet ja kaapelireitit Mineraalivillalähteet ja muut epäpuhtauslähteet Ilmanvaihtojärjestelmissä ja huonetiloissa havaittiin mahdollisia epäpuhtauslähteitä seuraavasti: Konehuoneet, ilmastointikoneet ja kanavarakenteet: - Ilmastointikoneiden I201TK/PK ja I202TK/PK äänenvaimentimissa olevista suojaamattomista mineraalivillapinnoista voi irrota mineraalivillakuituja huonetiloihin sisäänpuhallusilman kautta. Lisäksi I202TK/PK koneen lämmöntalteenoton ongelmat mahdollistavat poistoilman epäpuhtauksien siirtymisen tuloilmaan. Lisäksi suodatuksen ohivirtausten johdosta osassa tuloilmakanavista on hienojakoista pölyä, joka kulkeutuu hengitysilmaan. Huonetilat: - Luokkahuone 154 putkihormi on auki huonetilaan. Luokkahuone on normaalissa käytössä ylipaineinen, mutta yleisilmanvaihdon ollessa pois päältä luokkatila muuttuu hieman alipaineiseksi, mikä mahdollistaa epäpuhtauksien siirtymisen avonaisen hormin kautta huonetilaan. Epäpuhtauslähteiden poistaminen tulee tehdä välittömästi tarpeen mukaisessa laajuudessa ja huonetilojen ilmamäärät tulee säätää tasapainoon. Hormien putkiläpiviennit tulee tarkastaa ja tiivistää asianmukaisesti pohjakerroksen luokkien osalta Kanavien eristykset Ilmanvaihtokanavia on lämpö- ja paloeristetty villaeristein. Kanavaeristeissä ei tarkastuksissa havaittu merkittäviä puutteita.

12 IVA-kuntotutkimukset Sivu 12 (73) Rakennusautomaatiojärjestelmät Rakennusautomaatiojärjestelmä on toteutettu DDC- / LON-pohjaisena järjestelmänä. Järjestelmät ovat asennettu 2000-luvun peruskorjauksen yhteydessä ja se on yhteinen yläkoulun kanssa. Valvomotietokone sijaitsee kouluisännän huoneessa ja kaukovalvonta tapahtuu huoltoyhtiön valvomosta. Valvomo-ohjelman ja grafiikan tarkastelussa havaittiin epäselvyyksiä, minkä vuoksi ohjelman puutteet ja grafiikassa olevat virheet tulee tarkastaa ja korjata laitetoimittajan toimesta ensitilassa. Samalla ohjelma tulee päivittä tarpeen mukaan muilta osin, jotta sen toimintavarmuus taataan. Rakennusautomaation alakeskusten laitteiden ja kenttälaitteiden arvioitiin olevan tyydyttävässä kunnossa. Laitteita tulee uusia tarpeen mukaan tarkastelujakson aikana ja järjestelmät tulee huoltaa säännöllisesti. Alakeskusten ja kenttälaitteiden toiminta tulee koestaa kokonaisvaltaisesti valvomo-ohjelman koestuksen yhteydessä, jotta mittausepätarkkuudet ja muut epäselvyydet saadaan poistettua ja järjestelmän toiminta saadaan suunnitelluksi.

13 IVA-kuntotutkimukset Sivu 13 (73) 3.2 Korjaustoimenpide-ehdotukset Välittömät korjaustarpeet Ilmanvaihtokoneiden ja -kammioiden kunnostamiset (tulo- ja poistokoneet): - kunnostustoimenpiteet koskevat kaikkia tutkimusalueen ilmastointikoneita (I201TK/PK I205TK/PK sekä erillispoistot), kunnostus sisältää mm. - tyyppikilpien asentaminen - raitisilmakammioiden puhdistus - koneiden ja kammioiden puhdistaminen - suodatinvahtien koestus ja kalibrointi - huoltoluukkujen lukkojen kunnostus / uusinta ja epäpuhtauslähteiden suojaus - koneosien tiiveyden varmistaminen - suodattimien ohivirtauksen poistaminen (I202PK), tiivisteiden tarkastus ja tarpeen mukainen uusinta sekä lukitusmekanismin kunnostus - koneiden kaapeli- ja putkiläpivientien tiivistäminen läpivientikumeilla tai elastisella massalla - LTO-kennojen kunnostus: - kennojen puhdistus ja harjojen tarkastus (I205TK/PK) - I202TK/PK koneen kenno uusitaan tai kunnostetaan: - kennon tiivisteet ja harjat uusitaan - kenno puhdistetaan - ohjausautomaatio koestetaan ja säädetään tarpeen mukaan, jotta lämpötilahyötysuhde on optimoitu - lämpöpattereiden tarpeen mukainen puhdistaminen ja lamellien suoristaminen tarpeen mukaisesti - I205TK koneen lämpöpatterin ohivirtauksen poistaminen ja osoittavan lämpömittarin asennus I205PK kanavaan - ilmamäärien hienosäätö suunnitelmien mukaiselle tasolle (painesuhteet suunnitelluksi) - paikallispoistojen tarkastus ja tarpeen mukainen kunnostus (erityisesti I231PK) - puhaltimien kiilahihnojen uusinta ja linjauksen tarkastus tarpeen mukaan (I205TK/PK, I202TK/PK ja I201TK/PK) - äänenvaimennettujen kammioiden mineraalivillapintojen suojaaminen tai mineraalivillaeristeiden poistaminen ja korvaaminen päästöttömällä materiaalilla (tulo- poistokammiot ja raitisilmakammiot) - konehuoneiden sähköasennukset tarkastetaan kattavasti ja korjataan asennukset hyvän asennustavan mukaisiksi - jne.

14 IVA-kuntotutkimukset Sivu 14 (73) Rakennusautomaatiojärjestelmän kunnostaminen: - rakennusautomaatiojärjestelmän kunnostaminen, jotta järjestelmä toimii suunnitellusti mm. - valvomo-ohjelman ja järjestelmän toimintapuutteiden ja epätarkkuuksien kartoittaminen ja puutteiden korjaaminen, ohjelman tarpeen mukainen päivittäminen - aikaohjelmat asetetaan vastaamaan käyttötarvetta (erityisesti huomioitava riittävän aikaiset käyntiinlähtöajat ennen tilojen käyttöön ottamista) - lämpöverkostojen säätökäyrän optimointi (nostetaan huonelämpötila 21,5 asteen tasolle) - paikallispoistojen käynti tarkastetaan ja varmistetaan, että koneet eivät aiheuta alipainetta tilojen ollessa pois käytöstä - tuloilman sisään puhalluksen lämpötilat hienosäädetään vastaamaan huonelämpötiloja - toimitetaan puuttuvat piirustukset alakeskuksille - merkitään runkokaapelit ja alakeskukset luotettavalla merkintätavalla tarpeen mukaisessa laajuudessa Ilmanvaihtokanavien ja pääte-elimien puhdistukset ja kunnostukset: - IMS-peltien kokonaisvaltainen koestus ja ilmamäärien tarkastus ja tarpeen mukainen kunnostus ja säätö - puhdistetaan ilmanvaihtokanavat ja pääte-elimet luotettavalla menetelmällä koneiden kunnostamisen jälkeen - kanavien ilmamäärät säädetään suunnitelmien mukaiselle tasolle ja painesuhteet suunnitelluiksi - säädetään huoneiden ilmamäärät suunnitelmien mukaiselle tasolle - HUOM! normaalit huonetilat eivät saa olla ali- tai ylipaineisia - poistoilmeventtiilit lukitaan - varmistetaan huonetilan huuhtoutuminen merkkisavun avulla. Putkikanavien ja alustatilojen alipaineistaminen ja muiden puutteiden korjaaminen: - putkikanavaan ja alustatiloihin asennetaan koneellinen poistoilmanvaihto erillisen suunnitelman mukaisesti - koneiden käyntiä tulee ohjata lämpötilan ja kosteuden mukaisesti - poistokanavointi tulee olla kattava - pohjakerroksen huoneiden putkiläpivientien tiiveys tarkastetaan ja korjataan tarpeen mukaan - sähköjohdoille asennetaan asianmukaiset kaapelireitit - vanhat VV-putket tutkitaan tai uusitaan. Iltapäiväkerhotilan 172 ilmanvaihdon rakentaminen: - tilaan tulee rakentaa määräysten mukainen ilmanvaihto - toimenpide vaatii suunnitelman.

15 IVA-kuntotutkimukset Sivu 15 (73) Ilmanvaihtojärjestelmän toimenpiteet tarkastelujakson alkupuolella (1-3 vuoden aikana) Ei toimenpidetarpeita Ilmanvaihtojärjestelmän toimenpiteet tarkastelujakson puolen välin tasolla (3-5 vuoden aikana) Ei toimenpidetarpeita Ilmanvaihtojärjestelmän toimenpiteet tarkastelujakson loppuosalla (5-10 vuoden aikana) Ilmanvaihtokanavien puhdistus ja ilmamäärien säätäminen: - tulo- ja poistokanavat puhdistetaan kokonaisvaltaisesti luotettavalla menetelmällä - ilmamäärät tarkastetaan ja ilmamäärät säädetään tarpeen mukaisessa laajuudessa suunnitelmien mukaiselle tasolle Rakennusautomaatiojärjestelmän päivittäminen: - alakeskusten laitteita uusitaan tarpeen mukaan - kenttälaitteita uusitaan tarpeen mukaan.

16 IVA-kuntotutkimukset Sivu 16 (73) 3.3 PTS-taulukko Raportin koodi TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Määräarvio HETI Kustannusarvio* (x 1000 ) ja ehdotettu toteutusvuosi v v.2016-v.2018 v.2018-v.2023 G3 ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT Ilmanvaihtojärjestelmän välittömät korjaustarpeet 1 erä Ilmanvaihtojärjestelmän toimenpiteet tarkastelujakson alkuosalla (1-3 vuoden aikana) 1 erä Ilmanvaihtojärjestelmän toimenpiteet tarkastelujakson puolivälissä (3-5 vuoden aikana) 0 erää Ilmanvaihtojärjestelmän toimenpiteet tarkastelujakson loppuosalla (5-10 vuoden aikana) 1 erä LVI-työt yhteensä * Taulukossa esitetyt kustannusarviot ovat suuntaa antavia budjettihintoja ja ne tarkentuvat hanke- ja korjaussuunnittelun yhteydessä. Pienin taulukossa esitetty suomma on Taulukon värien selitykset: Järjestelmän uusinta- / kunnostustarve välittömästi Järjestelmän uusinta- / kunnostustarve 1-3 vuoden aikana Järjestelmän uusinta- / kunnostustarve 3-5 vuoden aikana Järjestelmän uusinta- / kunnostustarve 5-10 vuoden aikana

17 IVA-kuntotutkimukset Sivu 17 (73) 4 IVA-JÄRJESTELMIEN KUNTOTUTKIMUKSET G3 ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT Rakennus on varustettu pääasiassa koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmällä. Tulo- ja poistoilmakoneet ovat asennettu vuosien saneerauksessa. Tulo- ja poistoilmakoneet ovat ns. pakettikoneita ja ne on sijoitettu A-osalla 3.kerroksen ja B- ja C- osilla vesikaton konehuoneisiin. Paikallispoistot sijaitsevat palvelualueilla ja vesikatolla ja ne ovat pääasiassa huippuimureita. Ilmanjako on toteutettu sekoittavana. Pääkoneissa on lämmöntalteenotto. Rakennuksen käyttöajat ja ilmanvaihtokoneiden käyntiajat Koulun käyttöaika on käyttäjiltä saadun tiedon mukaan seuraava: - ma-to: klo 7:00-21:00 (iltakäyttö klo 17:00-21:00) - pe: klo 7:00-16:00 - la: ei käyttöä - su: ei käyttöä Koneiden käyntiajat ovat rakennusautomaatio-ohjelman mukaan seuraavat: Koneen tunnus ja palvelualue Kone päällä / seis 1/1-teho I201TK/I201PK (C-osan pääty luokat) ma-ke: klo 7:00-15:30 to: klo 7:00-15:20 pe: klo 7:00-14:40 ma-ke: klo 7:00-15:30 to: klo 7:00-15:20 pe: klo 7:00-14:40 I202TK/I202PK (C-osan keskiosan luokat) ma-to: klo 7:00-15:00 pe: klo 7:00-14:30 ma-to: klo 7:00-15:00 pe: klo 7:00-14:30 I203TK/I203PK (B-osan luokat) ma-to: klo 7:30-15:00 pe: klo 7:30-14:20 ma-to: klo 7:30-15:00 pe: klo 7:30-14:20 I204TK (ruokala ja keittiö) ma-pe: klo 7:00-14:45 ma-to: klo 7:00-14:45 I205TK/I205PK (A-osan aula) ma, ke, to: klo 9:00-14:00 ti, pe: klo 8:00-14:00 ma, ke, to: klo 9:00-14:00 ti, pe: klo 8:00-14:00 I205TK/I205PK (A-osan erityisopetus) ma-ti: klo 8:00-14:30 ke: klo 8:00-14:00 to, pe: klo 8:00-13:30 ma-ti: klo 8:00-14:30 ke: klo 8:00-14:00 to, pe: klo 8:00-13:30 I205TK/I205PK (A-osan terveyden- ma-ke: klo 8:00-15:30 ma-ke: klo 8:00-15:30 hoitaja) I205TK/I205PK (A-osan voimistelusali) to-pe: klo 8:00-13:00 ma: klo 8:00-10:00 ti: klo 8:20-11:00 ja klo 14:00-15:10 ja klo 16:50-20:45 ke: klo 8:00-9:30 ja klo 16:50-20:45 to: klo 8:00-15:00 ja klo 16:50-20:45 pe: klo 8:00-10:00 to-pe: klo 8:00-13:00 ma: klo 8:00-10:00 ti: klo 8:20-11:00 ja klo 14:00-15:10 ja klo 16:50-20:45 ke: klo 8:00-9:30 ja klo 16:50-20:45 to: klo 8:00-15:00 ja klo 16:50-20:45 pe: klo 8:00-10:00 Taulukossa esitetyt käyntiajat ovat asetettu suurella todennäköisesti energiansäästömielessä ja eivätkä ne mahdollista tilojen huuhtoutumista ennen tilojen käyttöä. Varsinkin voimistelusalin osalta vaikuttaa siltä, että kone on päällä vain käytön ajan. Lisäksi iltakäytön kannalta koneet sammuvat liian aikaisin, mikäli käyttöä on myös muualla kuin voimis-

18 IVA-kuntotutkimukset Sivu 18 (73) telusalissa. Nykyiset käyntiajat ovat liian lyhyet ilmoitettuihin käyttöaikoihin nähden ja ne voivat vaikuttaa heikentävästi sisäilman laatuun. Ilmanvaihtokoneiden käyntiajat tulee optimoida palvelualueittain vastaamaan tilojen todellista käyttötarvetta ja samalla tulee luopua erillispoistojen yöaikaisesta käytöstä, koska se tekee huonetilat alipaineisiksi ja mahdollistaa epäpuhtauksien siirtymisen huoneilmaan. Ensisijaisena päämääränä tulee olla hyvä sisäilman laatu myös aamulla, kun ihmiset tulevat töihin ja kouluun ja riittävän pitkät käyntiajat iltakäytössä. Yleisesti yleisilmanvaihdon koneiden tulisi käynnistyä noin 2 tuntia aikaisemmin, kuin tilojen käyttö alkaa. Käyntiaikoja määritettäessä tulee erityisesti huomioida, että energiansäästötoimenpiteillä ei missään tilanteessa saa heikentää sisäilmaolosuhteita. G31 Ilmastointikoneet A-osan ullakon IV-konehuone: Konehuoneessa sijaitsevat tulo- ja poistoilmakoneet I205TK / I205PK sekä tuloilmakone I204TK. Tulo- ja poistoilmakoneet ovat Swegon valmistamia, vuodelta 2005 ja ne on asennettu peruskorjauksen yhteydessä. Tuloilmakoneet on varustettu yhteisellä ulkosäleiköllä ja raitisilmakammiolla, sulkupelleillä, pussisuodatuksella, pyörivällä LTOkennolla (vain I205TK), vesilämmityspatterilla, keskipakoispuhaltimilla ja äänenvaimennuskammioilla sekä vyöhykesäätöpelleillä (vain I205TK). Poistoilmakone I205PK on varustettu vyöhykesäätöpelleillä, pussisuodatuksella, lämmöntalteenotolla (pyöriväkenno), keskipakoispuhaltimella, sulkupellillä ja ulospuhallusyksiköllä. Keskipakoispuhaltimet ovat I204TK:n osalta suoravetoisia ja I205TK/PK osalta kiilahihnavetoisia ja niitä säädetään taajuusmuuttajien avulla. Ulkosäleikköä, raitisilmakammiota, suodattimia, lämmöntalteenottoa, sulkuilmapeltejä, lämmityspattereita sekä äänenvaimennettuja kammioita käsitellään tarkemmin raportin kohdassa G32 Ilmastointikoneeseen liittyvät osat. Seuraavaksi on kirjattu koneissa ja oheislaitteissa tehtyjä havaintoja: I204TK: palvelualueena keittiö ja ruokala (kuva 1): - koneesta puuttuu tyyppikilpi - raitisilmapelti sulkeutuu tiiviisti - suodattimen ja suodatinkehikon tiiveys vaikuttaa olevan kunnossa ja kammio on puhdas - lämmityspatterissa on vähäisesti epäpuhtauksia - huoltoluukkujen lukoista osa on rikki tai auki - puhallin ja puhallinkammio ovat puhtaat - äänenvaimennuskammiossa on vähäisesti epäpuhtauksia (kuva 2) Konepaketti on kokonaisuus huomioiden hyvässä kunnossa eikä sen kokonaisvaltaiseen uusintaan arvioitu olevan tarvetta tarkastelujakson aikana. Koneelle arvioitiin riittävän peruspuhdistus huollollisena toimenpiteenä seuraavan suodatinvaihdon yhteydessä sekä ilmamäärän nostamisen suunnitellulle tasolle ja rakennusautomaation toiminnan koestamisen. Lisäksi asennetaan puuttuva tyyppikilpi ja korjataan luukkujen lukitus.

19 IVA-kuntotutkimukset Sivu 19 (73) Konepaketilla arvioitiin olevan mahdollista tuottaa suunnitellut sisäilmaolosuhteet palvelualueelle, kun ilmamäärä nostetaan suunnitellulle tasolle, mutta ei jäähdytyksen puuttumisen vuoksi S2-luokan sisäilmaolosuhteita jäähdytyskaudella. TK204 tuloilmakoneen ilmamäärämittaukset: Suunnitelmien mukainen ilmavirta Mitattu ilmavirta Poikkeama Kone 1/1-nopeudella [m 3 /s] puhaltimen 54 Hz teholla [m 3 /s] suunnitellun ja mitatun välillä TF 1,300 0, % Koneen mitattu kokonaisilmamäärä poikkeaa liikaa suunnitellusta (järjestelmäkohtainen hyväksytty poikkeama on ± 10 %) ja ilmamäärä tulee nostaa suunnitelmien mukaiselle tasolle. Mittaus suoritettiin paine-eromittauksena puhaltimelta. Tuloilman lämpötilaa säädetään poistoilman lämpötilan kautta. Rakennusautomaation perusteella poistoilman asetusarvo on 17 C ja mittausarvo noin 20 C. Mittausarvoissa on hieman epätarkkuuttaa ja antureiden toiminta tulee koestaa koneen huollon yhteydessä. Kuva 1. Yleiskuva I204TK koneesta.

20 IVA-kuntotutkimukset Sivu 20 (73) Kuva 2. Äänenvaimennuskammiossa on vähäisesti epäpuhtauksia. I205TK/I205PK: palvelualueena A-osalla aula, erityisopetus, terveydenhoitaja, voimistelusali (kuva 3): - koneista puuttuu tyyppikilvet - raitisilmapelti sulkeutuu tiiviisti - suodattimen ja suodatinkehikon tiiveys vaikuttaa olevan kunnossa ja suodatinkammio on puhdas - LTO-kenno on puhdas, mutta kehällä on pölykertymää, joka on siirtynyt poistopuolelta (kuva 4), harjat päästävät pölyä läpi - LTO-kennon moottori ja moottorin ympärystä on puhdas - huoltoluukkujen lukot ovat osin rikki ja niistä tapahtuu ohivirtauksia konehuoneesta, lisäksi tiivisteet ovat paikoin rikki (kuva 5) - huoltoluukkujen päädyissä on näkyvillä suojaamattomia mineraalivillapintoja (kuva 6) - puhallinkammio on puhdas, puhaltimessa on vähäisesti pölykertymää - kiilahihnojen kireys vaihtelee (linjaus väärin) - urapyörät ovat kunnossa - lämmityspatterissa on kolhuja (kuva 7), epäpuhtauksia ja ohivirtausta koneen runkoon nähden (kuva 8) - mittalaitteiden läpivientien tiiveys kammiossa on puutteellinen ja niissä on näkyvillä suojaamattomia mineraalivillapintoja (kuva 9) - lämmityspatterin jälkeisessä kammiossa on epäpuhtauksia (kuva 10) - äänenvaimennuskammiossa on epäpuhtauksia (kuva 11) - puhaltimissa ei ole käytössä hidastuskäynnistystä - poistokanavasta puuttuu osoittava lämpömittari Konepaketti on kokonaisuus huomioiden tyydyttävässä kunnossa eikä sen kokonaisvaltaiseen uusintaan arvioitu olevan tarvetta tarkastelujakson aikana. Koneille on arvioitu riittäväksi toimenpiteeksi havaittujen puutteiden korjaamisen ja kunnostamisen.

21 IVA-kuntotutkimukset Sivu 21 (73) Välittömiä korjaustoimenpiteitä ovat mm.: - tyyppikilpien asentaminen - huoltoluukkujen kunnostaminen tarpeen mukaan (lukot, tiivisteet, kulmien villat piiloon massalla) - läpivientien tiivistäminen läpivientikumeilla tai elastisella massalla - LTO-kennon puhdistus / pesu ja harjojen uusinta tarpeen mukaan - lämpöpatterin lamellien kampaus ja ohivirtauksen korjaus - kammioiden kokonaisvaltainen puhdistaminen epäpuhtauksista - kiilahihnojen uusinta, linjauksen tarkastus ja korjaus (tulo) - osoittavan lämpömittarin asennus poistokanavaan - rakennusautomaation toiminnan koestus - ilmamäärien tarkastus ja nostaminen suunnitelluksi (tuloilma) - jne. Esitettyjen korjaustoimenpiteiden jälkeen konepaketilla arvioitiin olevan mahdollista tuottaa suunnitellut sisäilmaolosuhteet palvelualueelle, mutta ei jäähdytyksen puuttumisen vuoksi S2-luokan sisäilmaolosuhteita jäähdytyskaudella. TK205/PK205 tulo-poistoilmakoneiden ilmamäärämittaukset: Suunnitelmien mukainen ilmavirta Puhaltimien Poikkeama Kone 1/1-nopeudella [m 3 /s] taajuusmuuttajan arvot (Hz) Mitattu ilmavirta [m 3 /s] suunnitellun ja mitatun välillä TF 3,300 40,7 1, % PF -3,200 37,8-2,400-1 % Koneiden mitatut kokonaisilmamäärät poikkeavat tuloilman osalta liikaa suunnitellusta tasosta (järjestelmäkohtainen hyväksytty poikkeama on ± 10 %). Vyöhykepeltien ohjaus- ja säätötieto tulee tarkastaa ja varmistaa, että se vastaa todellista tarvetta koneiden perushuollon ja kunnostamisen yhteydessä ja ilmamäärä tulee nostaa vastaamaan suunniteltua. Mittaukset suoritettiin paine-eromittauksena puhaltimilta. Tuloilman lämpötilan asetusarvo on valvomotiedon mukaan 18,5 C ja mittausarvo 18,9 C. Osoittavan lämpömittarin mukaan tuloilman lämpötila oli 16,0 C. Lämpöpatterin ohivirtaus vaikuttaa oleellisesti säätötietoon ja vaikeuttaa säädön toimintaa. Antureiden toiminta tulee koestaa koneiden perushuollon ja patterin ohivirtauksen korjaamisen yhteydessä. Konepaketin lämmöntalteenoton lämpötilahyötysuhde on osoittavien lämpömittareiden lämpötilatietojen mukaan laskettuna 83 %, mikä on hyvää tasoa, kun huomioidaan lämmöntalteenoton malli. Hyötysuhdetta nostaa tuloilman vähäinen määrä. Lämpötilahyötysuhde tulee tarkastaa koneiden perushuollon jälkeen ja hienosäätää pyörintänopeutta tarpeen mukaan.

22 IVA-kuntotutkimukset Sivu 22 (73) Konetunnus M ittausjakso TK205/PK Toimintalämpötilat ( C) T 1 = -12,0 T 2 = 13,0 Lämmöntalteenoton lämpötilahyötysuhde = 83 % T 3 = 18,3 Kuva 3. Yleiskuva I205TK/I205PK koneista.

23 IVA-kuntotutkimukset Sivu 23 (73) Kuva 4. LTO-kennon kehällä on pölykertymää, joka on siirtynyt poistoilmapuolelta. Kuva 5. Huoltoluukkujentiivisteet ovat osin rikki ja niistä tapahtuu ohivirtauksia.

24 IVA-kuntotutkimukset Sivu 24 (73) Kuva 6. Huoltoluukkujen päädyissä on näkyvillä suojaamattomia mineraalivillapintoja. Kuva 7. Lämmityspatterissa on kolhuja ja epäpuhtauksia.

25 IVA-kuntotutkimukset Sivu 25 (73) Kuva 8. Lämmityspatterissa on ohivirtauksia koneen runkoon nähden. Kuva 9. Kaapeli- ja letkuläpivienneissä on suojaamattomia mineraalivillapintoja.

26 IVA-kuntotutkimukset Sivu 26 (73) Kuva 10. Lämmityspatterin jälkeisessä kammiossa on epäpuhtauksia. Kuva 11. Äänenvaimennuskammiossa on epäpuhtauksia.

27 IVA-kuntotutkimukset Sivu 27 (73) B-osan vesikaton IV-konehuone: Konehuoneessa sijaitsevat tulo- ja poistoilmakoneet I203TK / I203PK. Tulo- ja poistoilmakoneet ovat Swegon valmistamia, vuodelta 2005 ja ne on asennettu peruskorjauksen yhteydessä. Tuloilmakone on varustettu ulkosäleiköllä, raitisilmakanavalla, sulkupellillä, pussisuodatuksella, pyörivällä LTO-kennolla, vesilämmityspatterilla, keskipakoispuhaltimella ja äänenvaimennuskammiolla. Poistoilmakone on varustettu pussisuodatuksella, lämmöntalteenotolla (pyöriväkenno), keskipakoispuhaltimella, sulkupellillä ja ulospuhallusyksiköllä. Keskipakoispuhaltimet ovat suoravetoisia 1-nopeuksisia vakiovirtauspuhaltimia. Ulkosäleikköä, raitisilmakanavaa, suodattimia, lämmöntalteenottoa, sulkuilmapeltejä, lämmityspatteria sekä äänenvaimennettuja kammioita käsitellään tarkemmin raportin kohdassa G32 Ilmastointikoneeseen liittyvät osat. Seuraavaksi on kirjattu koneissa ja oheislaitteissa tehtyjä havaintoja: I203TK/I203PK: palvelualueena B-osalla luokkatilat (kuva 12): - koneista puuttuu tyyppikilvet - raitisilmapelti sulkeutuu tiiviisti - suodattimen ja suodatinkehikon tiiveys vaikuttaa olevan kunnossa, mutta tulopuolella toinen lukituskahva on rikki ja tiivisteet ovat hieman kuoleentuneet - suodatinkammiossa on pinttynyttä likaa (kuva 13) - huoltoluukkujen lukot ovat osin rikki / auki ja niistä tapahtuu ohivirtauksia konehuoneesta, lisäksi tiivisteet ovat paikoin rikki (kuva 14) - huoltoluukkujen päädyissä on näkyvillä suojaamattomia mineraalivillapintoja - LTO-kenno on puhdas - LTO-kennon moottori ja moottorin ympärystä on melko puhdas - puhallinkammio ja puhallin ovat puhtaat - lämmityspatterissa on kolhuja ja patterin ja puhaltimen liitoskohta on teipattu (kuva 15) - mittalaitteiden läpivientien tiiveys kammiossa on puutteellinen ja niissä on näkyvillä suojaamattomia mineraalivillapintoja - lämmityspatterin jälkeisessä kammiossa on vähäisesti pölyä (kuva 16) - äänenvaimennuskammioissa on hienojakoista pölykertymää ja tulopuolen tarkastusluukun yksi kiinnityspultin kierre on rikki - tulo- ja poistopuolen äänenvaimennuskammioissa on omavalmisteinen ilmamäärän rajoituspelti (kuva 17) - puhaltimissa ei ole käytössä hidastuskäynnistystä Konepaketti on kokonaisuus huomioiden tyydyttävässä kunnossa eikä sen kokonaisvaltaiseen uusintaan arvioitu olevan tarvetta tarkastelujakson aikana. Koneille on arvioitu riittäväksi toimenpiteeksi havaittujen puutteiden korjaamisen ja kunnostamisen.

28 IVA-kuntotutkimukset Sivu 28 (73) Välittömiä korjaustoimenpiteitä ovat mm.: - tyyppikilpien asentaminen - suodatinkehikon lukituskahvan uusinta - huoltoluukkujen kunnostaminen tarpeen mukaan (lukot, tiivisteet, kulmien villat piiloon massalla) - läpivientien tiivistäminen läpivientikumeilla tai elastisella massalla - puhdistusluukun kiinnityspultin uusinta (tulon äe-kammio) - lämpöpatterin lamellien kampaus ja tiiveyden varmistus (teippaus arveluttava) - kammioiden kokonaisvaltainen puhdistaminen epäpuhtauksista - rakennusautomaation toiminnan koestus - ilmamäärien ja painesuhteen hienosäätö - jne. Esitettyjen korjaustoimenpiteiden jälkeen konepaketilla arvioitiin olevan mahdollista tuottaa suunnitellut sisäilmaolosuhteet palvelualueelle, mutta ei jäähdytyksen puuttumisen vuoksi S2-luokan sisäilmaolosuhteita jäähdytyskaudella. TK203/PK203 tulo-poistoilmakoneen ilmamäärämittaukset: Suunnitelmien mukainen ilmavirta 1/1-nopeudella Poikkeama Mitattu ilmavirta 1/1- suunnitellun ja Kone [m 3 /s] nopeudella [m 3 /s] mitatun välillä TF 2,200 2,250 2 % PF -2,100-2,300 9 % Koneiden mitatut kokonaisilmamäärät ovat suunnitelmien mukaisella tasolla (järjestelmäkohtainen hyväksytty poikkeama on ± 10 %), mutta painesuhde on virheellinen. Painesuhdetta tulee pyrkiä hienosäätämään suunnitelmien mukaiseksi. Mittaukset suoritettiin paineeromittauksena puhaltimilta. Tuloilman lämpötilan asetusarvo on valvomotiedon mukaan 18,5 C ja mittausarvo 18,8 C. Mittausarvon ja asetusarvon välinen poikkeama on vähäinen eikä se vaadi korjauksia. Konepaketin lämmöntalteenoton lämpötilahyötysuhde on osoittavien lämpömittareiden lämpötilatietojen mukaan laskettuna 69 %, mikä on melko hyvää tasoa, kun huomioidaan lämmöntalteenoton malli. Lämpötilahyötysuhde tulee tarkastaa koneiden perushuollon jälkeen ja hienosäätää pyörintänopeutta tarpeen mukaan. Konetunnus M ittausjakso TK203/PK Toimintalämpötilat ( C) T 1 = -12,5 T 2 = 9,0 Lämmöntalteenoton lämpötilahyötysuhde = 69 % T 3 = 18,5

29 IVA-kuntotutkimukset Sivu 29 (73) Kuva 12. Yleiskuva I203TK/I203PK koneista. Kuva 13. Tulopuolen suodatinkammiossa on pinttynyttä likaa.

30 IVA-kuntotutkimukset Sivu 30 (73) Kuva 14. Huoltoluukkujen lukot ovat osin rikki / auki ja niistä tapahtuu ohivirtauksia konehuoneesta. Kuva 15. Patterin ja puhaltimen liitoskohta on teipattu.

31 IVA-kuntotutkimukset Sivu 31 (73) Kuva 16. Lämmityspatterin jälkeisessä kammiossa on vähäisesti pölykertymää. Kuva 17. Äänenvaimennuskammiossa on omavalmisteiset ilmamäärän rajoittimet.

32 C-osan vesikaton keskimmäinen IV-konehuone: Tutkimusraportti IVA-kuntotutkimukset Sivu 32 (73) Konehuoneessa sijaitsevat tulo- ja poistoilmakoneet I202TK / I202PK. Tulo- ja poistoilmakoneet ovat Swegon valmistamia, vuodelta 2005 ja ne on asennettu peruskorjauksen yhteydessä. Tuloilmakone on varustettu ulkosäleiköllä, raitisilmakanavalla, sulkupellillä, pussisuodatuksella, pyörivällä LTO-kennolla, vesilämmityspatterilla, keskipakoispuhaltimella ja äänenvaimennuskammiolla. Poistoilmakone on varustettu pussisuodatuksella, lämmöntalteenotolla (pyörivä kenno), keskipakoispuhaltimella, sulkupellillä ja ulospuhallusyksiköllä. Keskipakoispuhaltimet ovat suoravetoisia 1-nopeuksisia vakiovirtauspuhaltimia. Ulkosäleikköä, raitisilmakanavaa, suodattimia, lämmöntalteenottoa, sulkuilmapeltejä, lämmityspatteria sekä äänenvaimennettuja kammioita käsitellään tarkemmin raportin kohdassa G32 Ilmastointikoneeseen liittyvät osat. Seuraavaksi on kirjattu koneissa ja oheislaitteissa tehtyjä havaintoja: I202TK/I202PK: palvelualueena C-osan keskialueella olevat luokkatilat (kuva 18): - koneista puuttuu tyyppikilvet - raitisilmapelti sulkeutuu tiiviisti - suodattimen ja suodatinkehikon tiiveys vaikuttaa olevan kunnossa tulopuolella - poistopuolen suodattimista tapahtuu ohivirtausta ja tiivisteet ovat kuoleentuneet (kuva 19) - huoltoluukkujen lukot ovat osin rikki tai auki ja niistä tapahtuu ohivirtauksia konehuoneesta, lisäksi tiivisteet ovat paikoin rikki, luukkujen kulmissa on näkyvillä suojaamattomia mineraalivillapintoja - LTO-kennon puhdistusharja puuttuu, minkä seurauksena tulo- ja poistoilma sekoittuvat (kuva 20) - LTO-kennossa on syviä hankausjälkiä (kuva 21) ja toinen kennon tiiviste on irti (kuva 22) - mittalaitteiden läpivientien tiiveys kammiossa on puutteellinen ja niissä on näkyvillä suojaamattomia mineraalivillapintoja - puhallinkammio ja puhallin ovat puhtaat tulopuolella, poistopuolella on hieman pölykertymää - tulopuhaltimien kiilahihnojen kireys vaihtelee (linjaus voi olla väärä), poistopuolella hihna on löysällä - lämmityspatterin jälkeisessä kammiossa on epäpuhtauksia ja metallimurua (kuva 23) - poistopuolen äänenvaimennuskammioissa on pölykertymää - tuloilmakanavissa on pölykertymää (kuva 24) - tulo- ja poistopuolen äänenvaimennuskammioissa on kuitukangas äänieristeenä toimivan mineraalivillan ja sisäpinnalla olevan reikäpellin välissä (kuva 25), vaimentimet on rakennettu huolimattomasti ja niissä on paikallisesti suojaamattomia mineraalivillapintoja (kuva 26), joista voi irrota mineraalivillakuituja hengitysilmaan - puhaltimissa ei ole käytössä hidastuskäynnistystä Konepaketti on kokonaisuus huomioiden tyydyttävässä kunnossa eikä sen kokonaisvaltaiseen uusintaan arvioitu olevan tarvetta tarkastelujakson aikana. Koneille on arvioitu riittäväksi toimenpiteeksi havaittujen puutteiden korjaamisen ja kunnostamisen.

33 IVA-kuntotutkimukset Sivu 33 (73) Välittömiä korjaustoimenpiteitä ovat mm.: - tyyppikilpien asentaminen - LTO-kennon puhdistus, kunnostus / uusinta ja ohivirtauksien poistaminen - poistopuolen suodatinkehikon kunnostus ja ohivirtausten poisto - huoltoluukkujen kunnostaminen tarpeen mukaan (lukot, tiivisteet, kulmien villat piiloon massalla) - läpivientien tiivistäminen läpivientikumeilla tai elastisella massalla - kammioiden kokonaisvaltainen puhdistaminen epäpuhtauksista - rakennusautomaation toiminnan koestus - poistokoneen kiilahihnan uusinta ja kiritys, tulopuolella kiilahihnojen linjauksen korjaus - poistoilmamäärien nostaminen suunnitellulle tasolle - äänieristettyjen kammioiden mineraalivillapintojen suojaaminen kuitukankaalla ja reikäpellillä tai korvaaminen päästöttömällä materiaalilla - tuloilmakanavien puhdistus - jne. Esitettyjen korjaustoimenpiteiden jälkeen konepaketilla arvioitiin olevan mahdollista tuottaa suunnitellut sisäilmaolosuhteet palvelualueelle, mutta ei jäähdytyksen puuttumisen vuoksi S2-luokan sisäilmaolosuhteita jäähdytyskaudella. TK202/PK202 tulo-poistoilmakoneen ilmamäärämittaukset: Suunnitelmien mukainen ilmavirta 1/1-nopeudella [m 3 /s] Mitattu ilm avirta 1/1- nopeudella [m 3 /s] Poikkeama suunnitellun ja m itatun välillä Kone TF 1,600 1,750 9 % PF -1,500-1, % Koneiden mitatut kokonaisilmamäärät ovat tuloilman osalta suunnitelmien mukaisella tasolla, mutta poistoilman osalta ne jäävät merkittävästi alle suunnitellun tason (järjestelmäkohtainen hyväksytty poikkeama on ± 10 %). Alhainen poistoilmamäärä johtuu puhaltimen kiilahihnan löysyydestä. Ilmamäärät tulee nostaa vastaamaan suunniteltua. Mittaukset suoritettiin paine-eromittauksena puhaltimilta. Tuloilman lämpötilan asetusarvo on valvomotiedon mukaan 19,5 C ja mittausarvo 19,6 C. Mittausarvon ja asetusarvon välinen poikkeama on vähäinen eikä se vaadi korjauksia. Konepaketin lämmöntalteenoton lämpötilahyötysuhde on osoittavien lämpömittareiden lämpötilatietojen mukaan laskettuna 54 %, mikä on huonoa tasoa, kun huomioidaan lämmöntalteenoton malli. Alhaisen lämpötilahyötysuhteen on arvioitu johtuvan poistoilman alhaisesta määrästä. Lämpötilahyötysuhde tulee tarkastaa koneiden perushuollon ja poistoilmamäärän nostamisen jälkeen ja hienosäätää pyörintänopeutta tarpeen mukaan.

34 IVA-kuntotutkimukset Sivu 34 (73) Konetunnus M ittausjakso TK202/PK Toimintalämpötilat ( C) T 1 = -14,2 T 2 = 3,8 Lämmöntalteenoton lämpötilahyötysuhde = 54 % T 3 = 19,2 Kuva 18. Yleiskuva I202TK/I202PK koneista.

35 IVA-kuntotutkimukset Sivu 35 (73) Kuva 19. Poistopuolen suodattimista tapahtuu ohivirtausta. Kuva 20. LTO-kennon puhdistusharja puuttuu, minkä seurauksena tulo- ja poistoilma sekoittuvat.

36 IVA-kuntotutkimukset Sivu 36 (73) Kuva 21. LTO-kennossa on syviä hankausjälkiä. Kuva 22. LTO-kennon toinen tiiviste on irti.

37 IVA-kuntotutkimukset Sivu 37 (73) Kuva 23. Lämmityspatterin jälkeisessä kammiossa on epäpuhtauksia ja metallimurua. Kuva 24. Tuloilmakanavissa on pölykertymää.

38 IVA-kuntotutkimukset Sivu 38 (73) Kuva 25. Tulo- ja poistopuolen äänenvaimennuskammioissa on kuitukangas äänieristeenä toimivan mineraalivillan ja sisäpinnalla olevan reikäpellin välissä. Kuva 26. Tulo- ja poistopuolen äänenvaimennuskammiot on rakennettu huolimattomasti ja niissä on paikallisesti suojaamattomia mineraalivillapintoja, joista voi irrota mineraalivillakuituja hengitysilmaan.

39 C-osan vesikaton päädyn IV-konehuone: Tutkimusraportti IVA-kuntotutkimukset Sivu 39 (73) Konehuoneessa sijaitsevat tulo- ja poistoilmakoneet I201TK / I201PK. Tulo- ja poistoilmakoneet ovat Swegon valmistamia, vuodelta 2005 ja ne on asennettu peruskorjauksen yhteydessä. Tuloilmakone on varustettu ulkosäleiköllä, raitisilmakanavalla, sulkupellillä, pussisuodatuksella, pyörivällä LTO-kennolla, vesilämmityspatterilla, keskipakoispuhaltimella ja äänenvaimennuskammiolla. Poistoilmakone on varustettu pussisuodatuksella, lämmöntalteenotolla (pyörivä kenno), keskipakoispuhaltimella, sulkupellillä ja ulospuhallusyksiköllä. Keskipakoispuhaltimet ovat suoravetoisia 1-nopeuksisia vakiovirtauspuhaltimia. Ulkosäleikköä, raitisilmakanavaa, suodattimia, lämmöntalteenottoa, sulkuilmapeltejä, lämmityspatteria sekä äänenvaimennettuja kammioita käsitellään tarkemmin raportin kohdassa G32 Ilmastointikoneeseen liittyvät osat. Seuraavaksi on kirjattu koneissa ja oheislaitteissa tehtyjä havaintoja: I201TK/I201PK: palvelualueena C-osan päädyssä olevat huonetilat (kuva 27): - koneista puuttuu tyyppikilvet - raitisilmapelti sulkeutuu tiiviisti - suodattimen ja suodatinkehikon tiiveys vaikuttaa olevan kunnossa, tiivisteet ovat hieman kuoleentuneet - huoltoluukkujen lukot ovat osin rikki tai auki ja niistä tapahtuu ohivirtauksia konehuoneesta - mittalaitteiden ja sähkökaapeleiden läpivientien tiiveys kammiossa on puutteellinen ja niissä on näkyvillä suojaamattomia mineraalivillapintoja (kuva 28) - LTO-kenno on puhdas - tulopuhaltimen kiilahihnat ovat löysällä ja pohjaavat urapyöriin, urapyörät ovat kunnossa - puhallinkammiot ja puhaltimet ovat puhtaat - lämmityspatterissa on vähäisesti kolhuja - lämmityspatterin jälkeisessä kammiossa on hieman hienojakoista pölyä (kuva 29) - lämmityspatterin ja sen jälkeisen kammion välisen liitoksen tiiveys on arveluttava - poistopuolen äänenvaimennuskammioissa on pölykertymää - tulo- ja poistopuolen äänenvaimennuskammioissa on kuitukangas äänieristeenä toimivan mineraalivillan ja sisäpinnalla olevan reikäpellin välissä, vaimentimet on rakennettu huolimattomasti ja niissä on paikallisesti suojaamattomia mineraalivillapintoja (kuvat 30-31), joista voi irrota mineraalivillakuituja hengitysilmaan - puhaltimissa ei ole käytössä hidastuskäynnistystä Konepaketti on kokonaisuus huomioiden tyydyttävässä kunnossa eikä sen kokonaisvaltaiseen uusintaan arvioitu olevan tarvetta tarkastelujakson aikana. Koneille on arvioitu riittäväksi toimenpiteeksi havaittujen puutteiden korjaamisen ja kunnostamisen. Välittömiä korjaustoimenpiteitä ovat mm.: - tyyppikilpien asentaminen - huoltoluukkujen kunnostaminen tarpeen mukaan (lukot, tiivisteet, kulmien villat piiloon massalla) - läpivientien tiivistäminen läpivientikumeilla tai elastisella massalla - kammioiden kokonaisvaltainen puhdistaminen epäpuhtauksista - rakennusautomaation toiminnan koestus - tulokoneen kiilahihnan uusinta - lämmityspatterin ja kammion välin tiiveyden varmistaminen