PÄÄTÖS PL 110, Ailakinkatu 17 Pvm 2.12.2008 40101 JYVÄSKYLÄ Annettu julkipanon jälkeen Puh. 020 690 170 Dnro KSU 2008 Y 137/111 Telefaksi (014) 614 273 ASIA Ympäristölupapäätös Jyväskylän kaupungin Tekninen palvelukeskuksen Katu ja puisto osaston ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta Nenäinniemen maankaatopaikan toiminnalle. LUVAN HAKIJA Jyväskylän kaupunki Tekninen palvelukeskus Katu ja puisto osasto Yhteyshenkilö: Jari Lohi PL 233 p. 050 599 6100 40101 JYVÄSKYLÄ jari.lohi@jkl.fi TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Maankaatopaikka sijaitsee Jyväskylän kaupungin Nenäinniemen kaupunginosassa Jyväskylän kaupungin omistamilla kiinteistöillä 179 401 3 162, 179 401 3 35 ja 179 26 80 2. Toiminnasta vastaa Jyväskylän kaupungin urakointiyksikkö Altek Aluetekniikka. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Luvan hakemisen perusteena on ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin kohta 4 sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 3 momentti. Lupaviranomaisena toimii ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 12a perusteella alueellinen ympäristökeskus, koska kyseessä on kaatopaikkatoiminta. Hakemus tuli vireille Keski Suomen ympäristökeskuksessa 8.5.2008. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Maankaatopaikalle ei ole aiempia ympäristö tms. lupia tai sopimuksia. Maankaatopaikan alue on kaavoitettu suojaviheralueeksi tai yhdyskuntateknillistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeksi. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Maankaatopaikan täyttöpinta ala on noin 2,7 ha ja se sijaitsee Nenäinniemessä Teuroontien koillispuolella. Maankaatopaikka alueen vieressä olevalla kiinteistöllä varastoidaan ja murskataan kantoja ja alueen pohjoispuolella sijaitsee Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:n Nenäinniemen jätevedenpuhdistamo. Nenäinniemitalo, jossa toimii päiväkoti ja koulu, sijaitsee noin 350 m alueen länsipuolella. Lähin asuttu kiinteistö sijaitsee n. 100 m alueen eteläpuolella. Kaatopaikka alue ei sijaitse pohjavesialueella; lähin pohjavesialue on alueen pohjoispuolella n. 2,5 km päässä sijaitseva Keljonkankaan pohjavesialue. Lähin vesistö, Päijänne, sijaitsee 350 m päässä alueelta länteen.
2/12 Alueen läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelukohteita tai alueita, joilla olisi merkittäviä luonnonsuojeluarvoja eikä myöskään muinaismuistolain mukaisia kohteita. Alueella ei ole tehty maaperätutkimuksia. Yleiskuvaus toiminnasta Kyseessä on olemassa oleva maankaatopaikka, jonka suunnitelmallisempi täyttö alkaa vuonna 2008. Täyttö aloitetaan alueen eteläreunasta alkaen. Alueelle tuotavat ja läjitettävät maamassat ovat rakentamistoiminnassa syntyviä puhtaita ylijäämämaita (pääasiassa silttiä ja moreenia), joita tuodaan pääasiassa Jyväskylän kaupungin alueella olevilta työmailta kuorma autoilla. Maa ainekset puretaan vastaanottoa varten tasatulle alueelle, ja kun maamassoja on kertynyt riittävästi, ne levitetään/tasoitetaan kerroksittain levityskalustolla/puskukoneella. Täyttöalueen hoitoon käytetään tarvittaessa myös muuta maarakennuskalustoa. Kalusto on Altekin omaa tai ulkopuolisen urakoitsijan kalustoa, joka on kuitenkin Altekin työjohdon alaisuudessa. Maankaatopaikalle voidaan suunnitelman mukaan läjittää vielä 80 000 m 3 maamassoja. Keskimäärin massoja tuodaan vuosittain 15 000 27 000 m 3. Määrä voi vaihdella suuresti kausittain. Kuormia tuodaan eniten sulan maan aikana, jolloin rakennustoiminta on vilkkainta; päivittäin massoja tuodaan keskimäärin 200 m 3 ja enimmillään 1 000 m 3 päivässä. Läjitystilavuuden arvellaan riittävän noin 3 5 vuoden läjitystarpeisiin. Edellä mainittujen maamassojen lisäksi maankaatopaikalle tuodaan Jyväskylän kaupungin Lutakon sataman rakentamisen yhteydessä satama alueelta Jyväsjärven pohjasta ruopattua sedimenttiä/liejua. Ennen liejun läjitystä maankaatopaikalle rakennetaan tukipenger moreenista. Penkereen leveys on päältä 5 m ja sen korkeustaso on +102m. Luiskat rakennetaan kaltevuussuhteeseen 1:2. Penger tiivistetään koneellisesti kerroksittain. Sedimenttiä/liejua tuodaan vuosina 2008 2009, kaikkiaan noin 14 200 m 3. Liejun määrä sisältyy edellä mainittuun 80 000 m 3 kokonaistäyttötilavuuteen. Ruopatusta sedimentistä otetaan näytteet sedimentin pintakerroksesta; syvyystasosta, joka on enintään 0,5m järven pohjasta otetaan 1 näyte/500 m 3 ja syvyystasosta, joka on yli 0,5 m järven pohjasta otetaan 1 näyte/5 000 m 3. Sedimentistä määritetään satama alueella aiemmissa tutkimuksissa todettujen haitta aineiden pitoisuudet. Vain puhtaiksi todettuja sedimenttejä tuodaan edelleen maankaatopaikalle. Läjitetyn sedimentin/liejun allas tulee jäämään jatkossa muiden maamassojen keskelle ja sisään. Kuljetukset suoritetaan pääasiassa arkisin päiväsaikaan, kun työmailla on työt käynnissä, mutta kiireisinä aikoina voi kuljetuksia tulla myös muina aikoina (illat, viikonloput). Liikennöinti alueelle suoritetaan jätevedenpuhdistamon kiinteistön kautta ja alueelle tullessa on sulkupuomit. Toiminnan alkaessa tielinjaus alueella kulkee täyttöalueen halki ja täytön edetessä tielinjaus siirretään kulkemaan täyttöalueen harjanteelle. Päivittäin alueella käy keskimäärin 20 ja enimmillään noin 100 kuorma autoa. Maankaatopaikalla varaudutaan välivarastoimaan myöhemmin rakennuskohteissa hyödynnettäviä maa ja kiviaineksia, kuten silttiä, hiekkaa, moreenia, multaa, turvetta, kiviä ja louhetta. Lisäksi alueella varastoidaan väliaikaisesti rakenteista poistettuja ehjiä reunakiviä, kiveyksiä ja vastaavia rakenteita. Väliaikaisesti varastoitavien materiaalien määrä on noin 1 000 1 500 m 3 vuodessa. Kantoja, risuja tms. puumateriaaleja ei hakemuksen mukaan alueelle tuoda tai niitä siellä varastoida. Maarakennuskoneiden tankkausta tai huoltoa ei tehdä maankaatopaikalla eikä alueella säilytetä polttoaineita. Alueella ei murskata kiviaineksia tai haketeta puutavaraa.
Täyttösuunnitelma ja alueen maisemointi 3/13 Alueen täyttö tullaan suorittamaan suunnitelmallisesti osa alue kerrallaan. Maankaatopaikan ylin täyttötaso on +108 m ympäröivän maaston ollessa korkeimmillaan tasossa +110 115 m. Täyttötaso myötäilee ympäröivän maaston pinnankorkeutta. Täyttökerrosten liukumien ja sortumien ehkäisemiseksi stabiliteetiltaan heikkojen siltti ja savipitoisten kerrosten väliin sijoitetaan karkeampia maa aineskerroksia. Eroosio estetään sijoittamalla soveltuva pintamaakerros välittömästi täytön pintaan, kun täyttötilavuus on saavutettu. Luiskien muotoilu ja alueen maisemointi metsitystä varten tehdään sitä mukaa, kun riittävän suuren alueen täyttö on edennyt suunnitelman mukaiseen tasoon. Täytön pintakerros, noin 0,5 m, tehdään maa aineksista, jotka eivät sisällä kiviä, kantoja tms. Ylin pintakerros tehdään istutuksille sopivasta maa aineksesta (esim. kivetön moreeni, joka ei sisällä merkittävästi savea tai humusta). Pintamaahan kylvetään lampaannadan ja valkoapilan seosta. Lehti (rauduskoivu, tuomi, metsähaapa ja kotipihlaja) ja havupuiden (kuusi ja mänty) istutus tehdään vaiheittain, kun alueita on saatu maisemoitua. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Kaatopaikan toiminta on maanrakentamisessa hyödyntämiskelvottomien massojen sijoittamista alueelle. Maamassojen sijoitustarve tulee, kun rakennuspaikalla ei voida hyödyntää massoja rakenteissa tai maantäytöissä ja massat johdutaan kuljettamaan pois. Näille massoille ei ole muuta käyttökelpoista käsittelytapaa kuin läjitys. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Pintavedet ja päästöt vesiin Läjitysaluetta kiertää reunaojat, joita pitkin alueella muodostuvat pintavedet johdetaan alueen pohjoisreunasta lähtevään ojaan. Ojaverkostoa pitkin vedet kulkeutuvat edelleen Päijänteeseen. Alueen täytön yhteydessä huolehditaan siitä, ettei alueelle muodostu vettä kerääviä painanteita. Hakemuksen mukaan pinta ja pohjavesikuormitus on vähäistä, koska alueelle tuodaan vain puhtaita maa aineksia. Alueen reunaojia sekä Päijänteeseen johtavaa ojaa kunnostetaan ja täydennetään tarvittaessa. Melu, pöly ja tärinä Melua aiheutuu maamassoja kuljettavista autoista ja aluetta hoitavista työkoneista. Maankaatopaikan sijainnin vuoksi melun ei arvioida aiheuttavan merkittävää haittaa ympäristössä. Maankaatopaikan pohjoispuolella on hakekenttä ja naapurikiinteistöllä jätevedenpuhdistamo. Hakemuksen mukaan melutasojen ei arvioida ylittävän lähimmässä häiriintyvissä kohteissa 45 db melutasoa. Toiminnanharjoittajan mukaan toiminnasta ei aiheudu ympäristöön tärinää. Alueelle tuotavat maamassat ovat puhtaita kaivannoista poistettavia massoja, jotka tuodaan alueelle pääasiassa suoraan kaivamisen jälkeen. Jyvässeudun maamassat ovat pääasiassa moreeni ja silttimaita, jotka eivät juurikaan pölyä. Vaikutukset alueen virkistyskäyttöön ja maisemaan Alueella ei ole virkistyskäyttöä. Lähin ulkoilureitti sijaitsee alueen länsipuolella. Alueen ympärillä asutuksen suuntaan on metsikköä/taimikkoa, suojapuuston leveys on noin 100 m. Maankaatopaikka ei tule erottumaan maastosta, koska täyttötaso myötäilee ympäröivän maanpinnan tasoa. Maisemointityö istutuksineen mukauttaa alueen kasvillisuuden puolesta ympäristöönsä.
Toiminnanaikaiset riskit 4/12 Maankaatopaikan toiminnanaikaisia riskejä ovat täyttökerrosten liukumat ja sortumat, kuljetuksista aiheutuvat riskit, työkoneiden ja autojen öljyvuodot sekä pölyäminen. Liukumia ja sortumia pyritään ennalta ehkäisemään suunnitellulla työtekniikalla sekä ohjeilla. Mahdolliset vauriot ja painaumat korjataan välittömästi. Kuljetuksista aiheutuvia riskejä voidaan vähentää nopeusrajoitusten noudattamisella, turvallisuutta parantavilla liikennejärjestelyillä alueella sekä kuljettajien valistamisella. Öljyvuotoja pyritään vähentämään kaluston hyvällä kunnossapidolla ja säännöllisillä huolloilla. Kaluston mukana on mahdollisia öljyvuotoja varten öljynimeytysvarusteet. Pölyäminen voi olla ongelma kuivalla säällä lähinnä kesäaikaan. Tarvittaessa maa aineksia sekä alueelle johtavaa hiekkatietä kastellaan pölyämisen ehkäisemiseksi. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö ja päästötarkkailu Toiminnanharjoittaja huolehtii siitä, ettei alueella ole asiatonta toimintaa sekä valvoo alueen siisteyttä ja asianmukaista käyttöä alueelle tehtävillä säännöllisillä tarkastuskäynneillä. Kaupungin tekninen toimi vastaa, että maankaatopaikalle tuodut, sinne kuulumattomat ainekset toimitetaan asianmukaisen luvan omaavaan paikkaan. Toiminnanharjoittajan vastuuhenkilöksi maankaatopaikan osalta on nimetty Hannu Lehtinen (p. 014 625 103) Hakemuksen mukaan maankaatopaikan vähäisten ympäristövaikutusten vuoksi erillinen päästötarkkailu ei ole tarpeen. Tarvittaessa pintavesinäyte voidaan ottaa alueelta lähtevästä avo ojasta. Raportointi Maamassojen kuljettajat pitävät kirjaa alueelle tuotavista kuormista ja ilmoittavat määrät Altekille kirjanpitoa ja laskutusta varten. Kirjaus sisältää tiedot kuorman koosta irtokuutioina, maa aineksen laadusta, maamassojen alkuperästä sekä kuljetuksen suorittajasta. VAKUUS Toiminnanharjoittaja esittää, että toiminnalle ei aseteta vakuutta, koska hakijana on kunta (Jyväskylän kaupunki), mutta on valmis 10 000 :n suuruiseen muuhun vastaavaan järjestelyyn asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi ja ympäristöluvan mukaisten velvoitteiden täyttämiseksi. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty 10.6.2008 ja 13.11.2008. Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristökeskus on kuuluttanut lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan 24.6. 29.7.2008 sekä Jyväskylän kaupungin virallisella ilmoitustaululla 30.6. 28.7.2008 sekä ilmoittanut kuulutuksesta Keskisuomalainen nimisessä sanomalehdessä 27.6.2008. Ympäris
5/13 tölupahakemus ja siihen liittyvät asiakirjat ovat olleet nähtävillä Jyväskylän kaupungin Rakentajatalolla, Palvelupiste Hannikaisessa, osoitteessa Hannikaisenkatu 17. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto ympäristönsuojelulain 37 ja 38 :n mukaisesti niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee 24.6.2008 päivätyllä kirjeellä. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lupakäsittelyyn liittyvä neuvottelu /tarkastuskäynti tehtiin 28.11.2008. Käynnistä laadittu tarkastuspöytäkirja on liitetty hakemusasiakirjoihin. Lausunnot, mielipiteet ja muistutukset Jyväskylän Rakennus ja ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan (kokous 12.8.2008, asianro 96), ettei sillä ole huomautettavaa Jyväskylän kaupungin Nenäinniemen maankaatopaikkaa koskevaan ympäristölupahakemukseen ja että toiminta voidaan järjestää ympäristölupahakemuksessa esitetyn mukaisesti. Muita lausuntoja, muistutuksia tai mielipiteitä asiasta ei ole esitetty. Hakijan kuuleminen ja vastine Lupaviranomainen on kirjeellään 3.9.2008 varannut toiminnanharjoittajalle tilaisuuden tutustua lausuntoihin ja antanut mahdollisuuden vastineen jättämiseen. Toiminnanharjoittaja ei antanut 11.9.2008 päivätyllä kirjeellä vastinetta lausunnon johdosta. VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu Keski Suomen ympäristökeskus myöntää Jyväskylän kaupungin Teknisen palvelukeskuksen Katu ja puisto osastolle Jyväskylän kaupungin Nenäinniemen kaupunginosassa Jyväskylän kaupungin omistamilla kiinteistöillä 179 401 3 162, 179 401 3 35 ja 179 26 80 2 ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan, joka koskee maankaatopaikkatoimintaa. Toiminnasta vastaa Jyväskylän kaupungin urakointiyksikkö Altek Aluetekniikka. Toiminta sisältää varsinaisen maankaatopaikkatoiminnan lisäksi myöhemmin rakennuskohteissa hyödynnettäviä maa ja kiviainesten välivarastointia sekä väliaikaisesti rakenteista poistettuja ehjien reunakivien, kiviainesten ja vastaavia rakenteiden varastointia. Toimintaa tulee harjoittaa ympäristölupahakemuksen mukaisesti. Lisäksi on noudatettava tämän päätöksen lupamääräyksiä. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Hakemuksesta ei jätetty yksilöityjä vaatimuksia tai lausuntoja. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Alueella käsiteltävät jätteet, alueen käyttö ja hoito 1. Jyväskylän kaupungin Nenäinniemen maankaatopaikka luokitellaan puhtaiden maaja kiviainesten kaatopaikaksi. (YSL 45, YSA 20 ) 2. Maankaatopaikalle saa sijoittaa ensisijaisesti Jyväskylän kaupungin alueelta rakennustoiminnasta tulevia puhtaita ylijäämämaita. Alueella saa suorittaa lisäksi myöhemmin rakennuskohteissa hyödynnettävien maa ja kiviainesten välivarastointia sekä va
6/12 rastoida väliaikaisesti rakenteista poistettuja ehjiä reunakiviä, kiveyksiä ja vastaavia rakenteita. Lisäksi maankaatopaikalle saa tuoda Lutakon satama alueelta järven pohjasta ruopattua, tutkimuksissa puhtaiksi todettua sedimenttiä/liejua. Maankaatopaikalle ei saa ottaa vastaan eikä välivarastoida maa aineksia sellaisilta alueilta, joita on käytetty ampumaratana, huoltoasema, korjaamo tai pesulatoimintaan, romun tai jätteen käsittelyyn tai muuhun vastaavaan maaperää mahdollisesti pilanneeseen toimintaan. Maankaatopaikalle ei saa myöskään ottaa vastaan eikä välivarastoida yhdyskuntajätettä tai siihen verrattavaa jätettä, ongelmajätettä tai hiekanerotuskaivojen hiekkaa eikä risuja, kantoja tai muuta puumateriaalia eikä eloperäisiä aineksia. Mikäli alueelle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole sallittu ympäristöluvassa, se on viipymättä toimitettava paikkaan, jonka ympäristöluvassa kyseisen jätteen vastaanotto on hyväksytty tai jäte on palautettava sen haltijalle. (YSL 7, 43 ja 45 :t, YSA 20, JäteL 4, 6 ja 15 :t, JäteA 3a ja 8 :t) 3. Maamassojen läjitykseen tulee käyttää hakemuksessa esitettyä aluetta ja täyttö tulee tapahtua esitetyn suunnitelman mukaan alkaen alueen eteläreunasta. Maankaatopaikan täyttöalue tulee merkitä maastoon reunatolpilla. Maamassojen läjityksen täyttösuunnat tulee merkitä alueelle. Alueelle tuotava sedimentti/lieju on läjitettävä hakemuksen mukaisesti moreenista rakennettuun altaaseen. (YSL 42 ja 43 :t, YSA 20, JäteA 8 ) 4. Rakennuskohteissa myöhemmin hyödynnettävien maa ja kiviainesten sekä rakenteista poistettujen ehjien reunakivien, kiveysten ja vastaavien rakenteiden välivarastointi tulee suorittaa hakemuksen vihersuunnitelman asemapiirroksessa esitetyllä alueella. Mikäli varastointipaikat muuttuvat esimerkiksi alueen täytön tai maisemoinnin myötä, on tiedot uusista varastointipaikoista ilmoitettava Keski Suomen ympäristökeskukselle. Alueelle tuodut materiaalit on toimitettava hyötykäyttöön tai luvanvaraiselle vastaanottajalle viimeistään kolmen vuoden kuluttua siitä, kun ne on tuotu alueelle. (YSL 7, 43 ja 45 :t, YSA 20, JäteL 3 ja, 6 ja 18 :t) 5. Asiaton pääsy ja jätteen luvaton sijoittaminen maa ainesten läjitys ja loppusijoitusalueelle on estettävä valvonnan ja tarvittaessa myös rakenteellisin keinoin, esimerkiksi asettamalla puomi alueelle johtavalle tielle tai aitaamalla alue tarvittavilta osin. Maankaatopaikan sisääntulotien varressa tulee olla informaatiotaulu, josta ilmenee alueen käyttötarkoitus, aukiolo ja tarvittavat yhteystiedot. (YSL 42 ja 43 :t, JäteL 6, JäteA 8 ) 6. Maankaatopaikalle on nimettävä vastaava hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Keski Suomen ympäristökeskukselle ja Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vastaavan hoitajan tulee olla hyvin perillä tehtävistään ja ympäristölupapäätöksessä annetuista määräyksistä. Mikäli vastaavan hoitajan nimi ja/tai yhteystiedot muuttuvat, on muutoksesta ilmoitettava viipymättä edellä mainituille viranomaisille. Toiminnanharjoittajan on lisäksi huolehdittava henkilökuntansa riittävästä opastuksesta sekä riittävän informaation antamisesta myös alueen käyttäjille. (YSL 43, 45 ja 46 :t, JäteL 51, JäteA 10 ) Toiminta aika ja melu 7. Maankaatopaikalla toimintaa saa harjoittaa arkisin kello 7.00 16.00 sekä kiireisinä aikoina myös arki iltaisin klo 16.00 22.00 sekä viikonloppuisin ja arkipyhäisin kello 8.00 16.00 välisenä aikana. (YSL 43, JäteA 8, NaapL 17 ) 8. Toiminnasta aiheutuva melu, liikenne mukaan luettuna, ei saa ylittää päivällä kello 7.00 22.00 ekvivalenttitasoa 55 db(laeq) lähimmissä melulle altistuvissa kohteissa.
7/13 Keski Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa määrätä toiminnanharjoittajan mittausten avulla arvioimaan melutasot ympäristössä. Mikäli melutasot ylittyvät, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä toimenpiteisiin meluhaitan vähentämiseksi. (YSL 5, 42 ja 43 :t, VNp 993/1992, NaapL 17 ) Poikkeuksellisiin tilanteisiin varautuminen sekä ympäristön pilaantumisen ennaltaehkäisy ja vähentäminen 9. Maankaatopaikalla tapahtuva toiminta on toteutettava suunnitelmallisesti siten, ettei siitä aiheudu maaperän pilaantumista, pohja tai pintavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa terveydelle tai ympäristölle, maiseman rumentumista, pölyämistä, epäsiisteyttä tai ympäristön roskaantumista. Ympäristön siisteyttä on säännöllisesti valvottava ja alueesta ei saa muodostua sinne kelpaamattomien maa ainesten eikä muiden kuin tässä päätöksessä mainittujen materiaalien varastoaluetta. Polttoaineita tai öljyjä ei saa varastoida eikä koneita tai autoja huoltaa alueella. Pölyhaittojen vähentämiseksi läjitettäviä maamassoja, alueelle johtavaa tietä sekä alueen kulkureittejä on tarvittaessa kasteltava. Suolan käyttö pölyämisen estämiseksi on kielletty. (YSL 6, 7, 8 ja 43 :t, JäteL 6 ja 19 :t, JäteA 8, NaapL 17 ) 10. Maankaatopaikka on rakennettava ja sitä tulee käyttää niin, että estetään ja torjutaan erilaiset haitat ja vaaratilanteet. Vahinkotilanteisiin ja niiden hoitoon on varauduttava ennalta ja ympäristöhaittojen torjuntaan on ryhdyttävä heti vahingon sattuessa. Täyttökerrosten liukumien ja sortumien estämiseksi siltti ja savipitoisten täyttömaakerrosten väliin on sijoitettava karkeampia kerroksia. Määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä aiheuttavista tilanteista ja muista vaara tai vahinkotilanteista, kuten penkan sortumisesta ja niihin vaikuttavista tapahtumista on ilmoitettava Keski Suomen ympäristökeskukselle ja Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 43, 62 ja 76 :t, YSA 30, JäteA 8 ) 11. Maankaatopaikalta valuvat vedet on johdettava ympärysojiin ja edelleen Päijänteeseen laskevaan ojaan. Ojat on pidettävä kunnossa eikä vesien johtamisesta saa aiheutua ympäristölle vettymisongelmia, jäätämishaittaa tai muuta käytettävyyshaittaa. Vesien johtamista ja käsittelyä on tarvittaessa tehostettava, jotta siitä ei aiheudu ravinne tai kiintoainekuormaa alapuoliseen vesistöön. (YSL 43 ja 55 :t) Tarkkailu ja raportointimääräykset 12. Toiminnanharjoittajan on otettava alueelta lähtevästä avo ojasta pintavesinäyte ensimmäisen kerran viimeistään toukokuussa 2009 ja seuraavan kerran syksyllä 2009. Näytteistä määritetään ph, sähkönjohtavuus, väriluku, sameus, kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ), nitraattityppi (NO 3 N), ammoniumtyppi (NH 4 N), kokonaisfosfori (kok P), mineraaliöljyt sekä haihtuvat hiilivedyt. Analyysitulokset tulee toimittaa heti niiden valmistuttua Keski Suomen ympäristökeskukselle ja Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailua voidaan tarvittaessa jatkaa tai muuttaa Keski Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. (YSL 5, 43, 46, 55 ja 77 :t) 13. Täytön tilavuutta, koostumusta, painumia, sortumia, penkereen vakavuutta ja rakenteita on seurattava ja tarkkailtava säännöllisesti sekä maankaatopaikan täytön että jälkihoidon aikana. (YSL 43, YSA 20 ) 14. Maankaatopaikalle läjitettävistä maa aineksista on pidettävä kirjanpitoa, josta tulee ilmetä riittävällä tarkkuudella maa ainesten alkuperä, määrä, laatu sekä toimittaja. Kirjaa on pidettävä myös alueelle varastoiduista ja edelleen toimitetuista maa aineksista, muista materiaaleista, sekä toiminnassa tapahtuneista poikkeuksellisista tilanteista. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaisilla ja sitä on säilytettävä vähintään kolme vuotta.
8/12 Yhteenveto kunkin vuoden valvonta ja tarkkailutiedoista, vastaanotetuista ja edelleen toimitetuista jätelajeista sekä maisemoinnin etenemisestä tulee toimittaa Keski Suomen ympäristökeskukselle ja Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Havaituista terveys ja ympäristöhaitoista sekä häiriötilanteista on ilmoitettava viipymättä edellä mainituille viranomaisille. (YSL 46 ja 76 :t, YSA 30, JäteL 51 ja 52 :t, JäteA 22 ) Maankaatopaikan maisemointi ja jälkihoito 15. Maankaatopaikka tai sen osa on jälkihoidettava hakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaisesti täytön edetessä. Maisemointi on aloitettava alueen eteläreunasta. Jälkihoidossa on käytettävä tehokkaasti läjitysalueelle tuotavia maamassoja. Jälkihoitotöihin kuuluu täyttöalueen pinnan muotoilu, alueen heinittäminen ja metsitys. Käytöstä poistettu maankaatopaikka rakenteineen on pidettävä kunnossa. Alueen tilaa ja rakenteiden kuntoa on seurattava säännöllisin tarkastuksin. Havaitut rakennevauriot on korjattava viipymättä. (YSL 7, 43 ja 45 :t, YSA 20, JäteL 6, JäteA 8 ja 9 ) Toiminnan lopettaminen 16. Toiminnan lopettamisesta tai olennaisesta muuttamisesta on ilmoitettava hyvissä ajoin Keski Suomen ympäristökeskukselle ja Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 43, YSA 30 ) 17. Luvan saaja vastaa lupamääräysten mukaisesti maankaatopaikka alueen tarkkailusta ja jälkihoidosta myös toiminnan loputtua vähintään 30 vuoden ajan. (YSL 43 ja 90 :t, YSA 20, JäteA 9 ) Vakuus 18. Toiminnanharjoittajan on asetettava 10 000 euron suuruinen vakuus tai esitettävä muu vastaava järjestely asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi. Vakuus tai selvitys vakuutta vastaavasta järjestelystä on toimitettava Keski Suomen ympäristökeskukselle 31.1.2009 mennessä. Vakuuden suuruutta, riittävyyttä ja kattavuutta on mahdollista tarkistaa sulkemistoimien edetessä (YSL 42, 45 ). RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Keski Suomen ympäristökeskus on lupaharkinnassaan katsonut, että harjoitettaessa toimintaa tässä päätöksessä esitetyllä tavalla Jyväskylän kaupungin Katu ja puistoosaston harjoittama maankaatopaikkatoiminta täyttää ympäristönsuojelulain, jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulain ja sen nojalla on säädetty. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan vaikutusalueen ominaisuudet, toiminnan luonne ja sen vaikutukset ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseen tarkoitettujen toimien merkitys ympäristöön kokonaisuutena sekä toiminnanharjoittajan mahdollisuudet ehkäistä haittojen syntyminen. Maankaatopaikan alue on kaavoitettu suojaviheralueeksi tai yhdyskuntateknillistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeksi, kaavoituksellista estettä toiminnalle ei ole. Toiminta alue ei pohjavesialueella eikä sen läheisyydessä sijaitse, luonnonsuojelukohteita tai alueita, joilla olisi merkittäviä luonnonsuojeluarvoja. Toiminnasta ei asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijaintipaikka huomioon ottaen ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimin
9/13 tojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella. Alueella ei suoriteta melua aiheuttavaa kiviaineksen murskausta tai puuainesten haketusta. Lähistöllä olevalle asutukselle ei aiheudu toiminnasta eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta (esim. melu tai pöly). Toiminnasta aiheutuva liikenne on vähäistä. Toiminnasta ja liikennöinnistä aiheutuva melu ja pölyäminen on huomioitu lupamääräyksissä. Vesien johtamista sekä pinta ja pohjavesien tarkkailua koskien on annettu lupamääräyksiä. Lupamääräyksillä on rajoitettu myös muuta pilaantumisvaaraa. Määräyksiä on annettu lisäksi mm. maankaatopaikan käytöstä, sijoitettavista materiaaleista, valvonnasta, häiriötilanteista, toiminnan lopettamisesta, tarkkailusta ja raportoinnista. Jätteen hyödyntämis tai käsittelytoiminnan harjoittajan on asetettava toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa varten annetut määräykset huomioon ottaen riittävä vakuus tai esitettävä muu vastaava järjestely asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi. Lisäksi toiminnanharjoittajalla tulee olla käytettävissään toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä asiantuntemus. Toiminnalta vaaditaan vakuus asianmukaisen jätehuollon ja jälkihoidon järjestämiseksi. Lupaviranomainen on katsonut, että hakijalla on käytettävissään maankaatopaikkatoiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä asiantuntemus. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Lupamääräys 1 Ympäristönsuojeluasetuksen 20 :n mukaan kaatopaikan ympäristöluvassa on oltava määräys kaatopaikan luokasta. Kaatopaikat luokitellaan sinne sijoitettavien jätteiden perusteella. Maankaatopaikat ovat ympäristösuojelulain tarkoittamia kaatopaikkoja, vaikka niihin ei sovelleta Valtioneuvoston päätöstä kaatopaikoista. Lupamääräykset 2 3 Ympäristönsuojelulain 45 :n mukaan lupa voidaan rajoittaa vain tietynlaisen jätteen hyödyntämiseen tai käsittelyyn. Ympäristönsuojeluasetuksen mukaan kaatopaikan ympäristölupapäätöksessä on oltava määräys kaatopaikalle sijoitettavaksi hyväksytyn jätteen määrästä ja lajista yleisempien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta annetun ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) mukaisesti. Luvassa voidaan lisäksi asettaa etusijalle tietyltä alueelta peräisin olevan jätteen käsittely. Tuotavan jätemateriaalin laatua valvoo laitoksen henkilökunta. Jos alueelle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole hyväksytty ympäristöluvassa, on luvansaaja velvollinen toimittamaan jätteen asianmukaiseen käsittelypaikkaan tai jäte on palautettava jätteen haltijalle. Pilaantumattomiksi maa ja kiviaineksiksi voidaan maankaatopaikalla katsoa massat, joiden haitta ainepitoisuudet ovat alle Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annettujen kynnys tai taustapitoisuuksien. Tarvittaessa pilaantuneisuus voidaan arvioida riskienarvion perusteella. Ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Maamassojen läjitystä koskevassa lupamääräyksessä on otettu huomioon hakemusasiakirjassa esitetty täyttösuunnitelma, jonka mukaan on toimittava, jotta voidaan estää mm. maisemahaittoja.
Lupamääräys 4 10/12 Rakennuskohteissa myöhemmin hyödynnettävien maa ja kiviainesten sekä rakenteista poistettujen ehjien reunakivien, kiveysten ja vastaavien rakenteiden enimmäisvarastointiaikaa koskevalla määräyksellä on toiminta rajattu Valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen (861/1997) soveltamisalan ulkopuolelle. Toiminta on hoidettava siten, että alueella varastoidaan eri materiaaleja selkeästi omilla merkityillä varastointipaikoillaan. Varastokasat tulee pitää mahdollisimman pieninä ja siirtää alueelta pois mahdollisimman nopeasti. Toiminnassa tulee rajoittaa käsittelemättömien varastojen yhteismäärää, sillä varastokasoista aiheutuu helposti epäsiisteyttä ja ahtaus vaikeuttaa alueen puhtaanapitoa. Eri jätejakeiden sekoittuminen toisiinsa haittaa niiden hyötykäyttöä. Lupamääräykset 5 ja 6 Jäteasetuksen 10 :n mukaan jätteen hyödyntämis ja käsittelypaikan asianmukaista hoitoa, käyttöä ja käytöstä poistamista sekä niihin liittyvää toiminnan tarkkailua varten, käsittelypaikan pitäjän on määrättävä näistä tehtävistä vastuussa oleva hoitaja. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava riittävän opastuksen ja informaation antamisesta työntekijöille, maa ainesten kuljettajille sekä alueen muille käyttäjille. Maankaatopaikalla toimimisesta ja varastointipaikkojen sijainneista on järjestettävä riittävä opastus esimerkiksi käyttämällä tähän informaatiotauluja. Lupamääräykset 7 ja 8 Toiminta aikoja on rajoitettu, sillä toiminnoista saattaa syntyä ympäristönsuojelulain 3 :n 1 momentissa tarkoitettua ympäristön pilaantumisen alaan kuuluvaa haittaa (melua), käytännössä ympäristön yleisen viihtyisyyden vähentymistä asutusalueilla. Melulle on asetettu hyväksyttävä melutaso, jotta varmistutaan siitä, että toiminta ei aiheuta viihtyvyys tai terveyshaittaa. Meluraja arvot vastaavat valtioneuvoston päätöksessä asetettuja melutason ohjearvoja (VNp 993/1992). Määräys mahdollisista melumittauksista on annettu valvonnallisista syistä, jotta voidaan varmistua toteutettujen meluntorjuntatoimien riittävyydestä. Lupamääräykset 9 ja 10 Toiminnasta ei saa aiheutua maaperän pilaantumista, pohja tai pintavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa terveydelle tai ympäristölle, maiseman rumentumista, pölyämistä, epäsiisteyttä tai ympäristön roskaantumista. Maaperän ja pohja ja pintavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi on annettu määräyksiä polttoaineiden ja öljyjen varastointi ja koneiden huoltokielloista. Pölyhaittoja on tarvittaessa torjuttava kastelemalla läjitettäviä maamassoja. Toiminnanharjoittajan on seurattava eri osa alueiden haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksia ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. Maamassojen läjitys on suunniteltava ja suoritettava siten, että mahdolliset vaara ja vahinkotilanteet, kuten täyttökerrosten liukumat ja sortumat, voidaan välttää jo ennakolta. Lupamääräys 11 Sade, hule ja lumen sulamisvedet vedet tulee johtaa hallitusti alueelta pois reunusojiin ja edelleen Päijänteeseen laskevaan ojaan. Määräys vesien johtamisesta mahdollistaa lisäksi toiminnan pintavesiin kohdistuvien vaikutusten selvittämisen. Alapuoliseen vesistöön kohdistuvan ravinne ja kiintoainekuormituksen välttämiseksi vedet tulee tarvittaessa johtaa laskuojaan esimerkiksi laskeutus /selkeytysaltaan kautta.
Lupamääräys 12 11/13 Pintavesinäytteiden avulla saadaan selville vaikutukset pintavesiin sekä pintavesien nykyinen laadullinen tila. Alueella on ollut maankaatopaikkatoimintaa jo tähän saakka eikä haittoja ole ilmennyt, joten jatkuva tarkkailu ei ole tarpeen toiminnan vaikutusten selvittämiseksi. Saatujen tulosten perusteella voidaan kuitenkin arvioida näytteidenoton myöhempää tarvetta. Alueen läheisyydessä ei ole käytössä olevia talousvesikaivoja, sillä kiinteistöt on liitetty kunnallisen vesijohtoverkoston piiriin. Lupamääräykset 13 ja 14 Jätteen haltijan on oltava riittävän hyvin selvillä hallinnassaan olevan jätteen määrästä, lajista, laadusta, alkuperästä ja jätehuollon kannalta merkityksellisistä ominaisuuksista sekä terveys ja ympäristövaikutuksista. Rakenteiden kunnon säännöllinen tarkkailu on oleellinen osa maankaatopaikan valvontaa. Raportointia ja kirjanpitoa koskevat määräykset on tarpeen viranomaisten tiedonsaannin varmistamiseksi ja valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. Tietojen perusteella toiminnanharjoittaja ja viranomaiset voivat seurata toiminnan laatua ja laajuutta. Saatujen tietojen perusteella voidaan seurata toiminnan lainmukaisuutta sekä luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lupamääräykset 15 17 Ympäristölupapäätöksessä on annettava määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista. Toiminnan päätyttyä luvan haltija vastaa edelleen lupamääräysten mukaisesti tarvittavista toimista pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä vaikutusten selvittämisestä ja tarkkailusta. Jätteiden vastaanoton loputtua käytetty paikka on saatettava sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Lupamääräys 18 Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan kaatopaikkatoimintaa harjoittavalta on vaadittava ympäristöluvan yhteydessä vakuus tai muu vastaava järjestely asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi. Kaatopaikan luokalla ei ole merkitystä vakuuden määräämisen kannalta. Vakuussumman suuruus on arvioitu siten, että sillä katetaan välittömät maisemointitoimenpiteet ja toteutetaan seurantaa. Vakuutta tarkistetaan tarvittaessa kaatopaikan täyttymisen ja maisemoinnin etenemisen mukaan. (lupamääräys 18). LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 31.12.2016 mennessä, ellei toiminta ole sitä ennen päättynyt. Alueen täyttö, maisemointi ja jälkihoito on oltava valmiina päättymiseen mennessä. Mikäli toiminnassa tapahtuu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 )
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 12/12 Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Lupapäätöstä tulee noudattaa sen saatua lainvoiman. Koska kyseessä on olemassa oleva toiminta, voidaan sitä jatkaa entisellään tämän päätöksen lainvoimaiseksi tuloon saakka. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 3, 4, 5, 6, 7, 8, 28, 35, 41, 42, 43, 45, 46, 54, 56, 62, 76, 90, 96, 97, 100, 101 ja 105 :t Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 19, 20, 30 ja 37 :t Jätelaki (1702/1993) 4, 6, 15, 19, 51 ja 52 :t Jäteasetus (1390/1993) 3a, 7, 8, 9, 10 ja 22 :t Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Ympäristöministeriön asetus yleisempien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tästä päätöksestä peritään maksuperustelain (150/1992) ja ympäristöministeriön asetuksen (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perusteella maankaatopaikan ympäristöluvan käsittelymaksua 3 130 euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Keski Suomen ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti Keski Suomen ympäristökeskuksen sekä Jyväskylän kaupungin virallisilla ilmoitustaululla. Lisäksi päätöksestä on annettu tieto hakemuksen johdosta kuulluille asianosaisille. Päätöksestä ei tiedoteta sanomalehdessä, koska asian merkitys on vähäinen. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta ympäristönsuojelulain 96 :n mukaan valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika päättyy 5.1.2009 klo 16:15. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelu tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.
13/13 Ympäristölupapäällikön sijaisena ympäristöinsinööri Esa Kuitunen Ylitarkastaja Petri Poikonen JAKELU Päätös Jyväskylän kaupunki Tekninen palvelukeskus Katu ja puisto osasto PL 233 40101 JYVÄSKYLÄ Jäljennös päätöksestä Jyväskylän kaupunginhallitus Jyväskylän kaupungin rakennus ja ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus (kirjaamo.syke@ymparisto.fi) Tiedoksi Asianosaiset, joille on erikseen annettu tieto lupahakemuksesta LIITTEET Valitusosoitus
VALITUSOSOITUS LIITE 1 Valitusviranomainen Valitusaika Valituskirjelmän sisältö Valituskirjelmän liitteet Tähän päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta kirjallisella valituksella. Valituskirjelmä on toimitettava Keski Suomen ympäristökeskukseen kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen antamispäivästä. Valitusaikaa laskettaessa päätöksen antamispäivää ei oteta lukuun. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto, juhannusaatto tai arkilauantai, valituskirjelmän saa toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa, päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi, perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä: Keski Suomen ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä, asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle, asiamiehen valtakirja. Valituskirjelmän toimittaminen perille Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Valituskirjelmän voi myös omalla vastuulla lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Valituskirjelmä on toimitettava perille viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen Keski Suomen ympäristökeskuksen aukioloajan päättymistä. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille edellä mainitussa ajassa. Keski Suomen ympäristökeskuksen postiosoite on PL 110, 40101 JYVÄSKYLÄ ja käyntiosoite Ailakinkatu 17, Jyväskylä sekä puhelinvaihde 020 490 5800 ja telefax 020 490 5811. Sähköpostiosoite: kirjaamo.ksu@ymparisto.fi Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993) nojalla muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä hallintooikeudessa 82 euron oikeudenkäyntimaksu. Maksua on tarkistettu Valtioneuvoston asetuksella 1280/2005. Oikeudenkäyntimaksua ei kuitenkaan peritä, jos hallinto oikeus muuttaa Keski Suomen ympäristökeskuksen päätöstä muutoksenhakijan eduksi.