1 LUPAPÄÄTÖS Nro 72/07/1 Dnro Psy-2006-y-3 Annettu julkipanon jälkeen 23.7.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Ylitornion kirkonkylän jätevedenpuhdistamon ympäristölupa, Ylitornio Ylitornion kunta PL 38 95601 Ylitornio
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO...3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA...3 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE3 TOIMINTA... 4 Yleiskuvaus toiminnasta... 4 Jäteveden puhdistus... 4 Lietteen käsittely ja kompostointi... 4 Käytettävät kemikaalit ja niiden varastointi... 5 Puhdistamon päästölupaehdot ja päästöt... 5 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)... 5 Liikenne... 6 Tiedot käytettävästä energiasta ja sen tehokkuudesta... 6 HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN... 6 Muut kuin vesistösidonnaiset ympäristövaikutukset...6 Päästöt maaperään ja pohjaveteen... 6 Päästöt ilmaan... 6 Melu ja tärinä... 7 Jätteet, niiden määrä ja hyödyntäminen... 7 Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin... 7 Vaikutus yleiseen viihtyisyyteen ja ihmisten terveyteen... 7 HANKKEEN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILUSUUNNITELMA... 7 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 8 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY...8 Lupahakemuksen täydennykset... 8 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 8 Lausunnot... 8 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 9 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 9 LUPAMÄÄRÄYKSET... 9 Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi...9 Päästöt ilmaan... 9 Melu... 10 Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen... 10 Kemikaalien varastointi... 10 Häiriötilanteet ja muut poikkeustilanteet... 10 Muut toimet, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja...11 Toiminnan lopettaminen... 11 Tarkkailu- ja raportointimääräykset... 11 RATKAISUN PERUSTELUT... 12 Luvan myöntämisen edellytykset... 12 Lupamääräysten perustelut... 12 LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA... 13 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 13 Luvan voimassaolo... 13 Lupamääräysten tarkistaminen... 13 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 13 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 13 Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus... 13 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 14 KÄSITTELYMAKSU... 14 Ratkaisu... 14 Perustelut... 14 Oikeusohje... 14 MUUTOKSENHAKU... 15
3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Ylitornion kunta on 2.1.2006 ympäristölupavirastoon saapuneessa hakemuksessa pyytänyt toistaiseksi voimassa olevaa ympäristönsuojelulain mukaista lupaa Ylitornion kirkonkylässä sijaitsevalle jätevedenpuhdistamolle. Ylitornion kunta on samanaikaisesti hakenut Ylitornion kirkonkylän jätevedenpuhdistamolla puhdistettuja jätevesiä koskevan päätöksen 24.11.1989, M21/89 lupaehtojen tarkistamista nykyisten puhdistusvaatimusten mukaisesti suomalais-ruotsalaiselta rajajokikomissiolta. Ympäristölupahakemus ei koske jätevesien johtamisesta mahdollisesti aiheutuvia vaikutuksia, jotka ratkaisee suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupaa haetaan Ylitornion kirkonkylän jätevedenpuhdistamon toimintaan. Jätevedenpuhdistamo sijaitsee Ylitornion kunnan omistamalla tilalla RN:o 35:92 Ylitornion kunnan Alkkulan kylässä. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 13) a kohdan mukaan asukasvastineluvultaan vähintään 100 henkilön jätevesien käsittelemiseen tarkoitetulla puhdistamolla on oltava ympäristölupa. Valvontaviranomainen on velvoittanut hakemaan ympäristönsuojelulain mukaisen luvan toiminnalle. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 2 momentin mukaan ympäristölupavirasto ratkaisee sellaisen ympäristönsuojeluasetuksen 1 :ssä tarkoitetun toiminnan ympäristöluvan, jonka vesistön pilaantumista aiheuttavasta toiminnasta määrätään Suomen ja Ruotsin välisessä rajajokisopimuksessa (SopS 54/1971). TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Ylitornion kirkonkylän jätevedenpuhdistamolla ei ole ympäristönsuojelulain mukaista lupaa. Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio on 24.11.1989 antamallaan päätöksellä M21/89 myöntänyt Ylitornion kunnalle luvan jätevesien johtamiseen puhdistettuna Tornionjokeen lupapäätöksestä ilmenevin lupaehdoin.
4 Ylitornion kunnan rakennuslautakunta on 14.12.1989 myöntänyt rakennusluvan Ylitornion kirkonkylän jätevedenpuhdistamon laajentamiseen/ saneeraamisen ja huoltorakennuksen rakentamiseen. Puhdistamoalue kuuluu kaavoituksellisesti Alkkulan asemakaavaan merkinnällä yhdyskuntateknisen huollon alue (ET). Ylitornion kunnanvaltuusto on hyväksynyt Alkkulan asemakaavan 9.6.1997. TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Jäteveden puhdistus Ylitornion kirkonkylän 28.6.1990 käyttöön otettu jätevedenpuhdistamo on tyypiltään kaksivaiheinen rinnakkaissaostuslaitos, jossa fosforin saostamiseen käytetään ferrosulfaattia. Puhdistamolla käsitellään myös Ylitornion meijerin jätevedet, jotka ohjataan erilliseen biologiseen vaiheeseen, koska ne sisältävät runsaasti orgaanista ainetta. Biologiseen vaiheeseen ohjataan myös osa asumajätevesistä. Keskimäärin 2000-luvulla meijerilinjan tulokuormitus (BOD 7 ) on ollut 102 kg/d ja kokonaisfosforikuormitus 1,8 kg/d, kun meijerivesilinjan mitoitusarvot ovat 400 kg/d (BOD 7 ) ja 5 kg/d (fosfori). Vastaavasti asumajätevesilinjan tulokuormitus (BOD 7 ) on ollut 145 kg/d ja kokonaisfosforikuormitus 5 kg/d, kun asumajätevesilinjan mitoitusarvot ovat 180 kg/d (BOD 7 ) ja 10 kg/d (fosfori). Näin ollen kuluneen viiden vuoden aikana puhdistamon kapasiteetista on ollut käytössä alle puolet mitoituskuormasta. Vastaisuudessa jätevesikuormituksen oletetaan edelleen vähenevän kunnasta poismuuton myötä. Puhdistamon keskimääräinen tulokuormitus vuonna 2004 vastasi asukasvastineluvultaan BOD 7 :n (3 135), kokonaistypen (2 696), kiintoaineen osalta (2 181) ja kokonaisfosforin (1 588) osalta alle 3 150 henkilön jätevesiä. Puhdistamon mitoitus on 7 700 AVL vuodelle 2010. Vedenkäsittelyprosessi koostuu seuraavista virtaussuunnassa etenevistä yksikköprosesseista: siivilöinti, rasvan- ja hiekanerotus, esi-ilmastus, selkeytys, ja jälkiselkeytys. Puhdistamolla käsitellään Ylitornion taajamassa syntyvät yhdyskuntajätteet sekä noin 2 500 m 3 sakokaivolietettä vuosittain. Ylitornion jäteveden puhdistamon kirkonkylän puhdistamon lisäksi myös Meltosjärven jäteveden puhdistamon. Verkostoa on viime vuosina saneerattu niin, että vanhaa betoniviemäröintiä on uusittu sujuttamalla muoviputkea betoniputken sisään. Hakemuksen tarkoituksena on jatkaa jätevesien puhdistamista nykyisellä jätevedenpuhdistamolla ja jatkaa puhdistettujen jätevesien johtamista Tornionjokeen. Lietteen käsittely ja kompostointi Puhdistamolla syntyvää lietettä ei varastoida puhdistamoalueella. Sakokaivoliete menee välppäyksen jälkeen keräysaltaaseen, josta liete siirretään toisen välpän kautta takaisin prosessiin ja edelleen sakeuttamon kaut-
5 ta kierrekuivaimeen. Kuivattu liete kerätään 15 m 3 :n kokoiselle vaihtolavalle. Puhdistamolta poistettua puhdistamolietettä kompostoidaan vuosittain noin 780 m 3 Perämeren Jätehuolto Oy:n Riukkajängän jätteenkäsittelyasemalla. Lietteen kunnostamiseen käytettiin polymeeriä noin 340 kg vuoden 2004 aikana. Myös puhdistamolle syntyvä liete käsitellään saman tapaan: prosessin jälkeen liete siirretään sakeuttamon kautta kierrekuivaimeen, jonka jälkeen liete siirretään vaihtolavalle. Täyttynyt lava peitetään pressulla hajuhaittojen ehkäisemiseksi ja liete kuljetetaan kompostoitavaksi Riukkajängän kaatopaikalle, jolla on asianmukainen lupa kompostointiin. Kompostoitua puhdistamolietettä voidaan käyttää viherrakentamisessa. Käytettävät kemikaalit ja niiden varastointi Fosforin saostamiseen käytetään ferrosulfaattia, jota on käytetty viime vuosina 55 106 102 718 kg/v. Saostuskemikaalia tuodaan varastoaltaaseen noin 35 tonnia kerrallaan kaksi kertaa vuodessa. Kemikaali pidetään erossa vedestä, voimakkaista hapettimista, emäksistä ja muista yhteen sopimattomista materiaaleista. Varastoinnissa huolehditaan siitä, että kemikaalia ei pääse vuotamaan. Kemikaalin käsittelyssä noudatetaan valmistajan ohjeita. Puhdistamon päästölupaehdot ja päästöt Ylitornion kirkonkylän jätevedenpuhdistamolle on suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission 24.11.1989 antamassa päätöksessä lupaehdossa 1 määrätty, että puhdistamoa on käytettävä siten, että puhdistamolta vesistöön johdettavan jäteveden BOD 7 -arvo on enintään 25 mg/l ja kokonaisfosforipitoisuus enintään 1,5 mg/l puolivuosikeskiarvona mitattuna. Vastaavasti puhdistustehon on oltava BOD 7 :n ja kokonaisfosforin osalta 80 %. Lupaehdon 2 mukaan puhdistamolle tuotava sakokaivoliete sekä prosessissa syntyvä ylijäämäliete on käsiteltävä hakemussuunnitelmassa esitetyllä tavalla kuivaus ja stabilointi ja sijoitettava sopivalle kompostointialueelle Ylitornion kunnan ympäristö- ja terveyslautakunnan ja Lapin vesi- ja ympäristöpiirin hyväksymällä tavalla. Puhdistamo on täyttänyt lähes poikkeuksetta sille asetetut vaatimukset. Lähtevän veden fosforipitoisuus ylittyi vuonna 1996, mutta tuolloinkin vaadittu vähimmäispoistuma saavutettiin. Puhdistamolta vesistöön johdettu vuosien 1991 2004 keskimääräinen kuormitus vastaa asukasvastineluvuilla laskien orgaanisen aineen (BOD 7 ) osalta 129, kokonaisfosforin osalta 150, kokonaistypen osalta 1 533 ja kiintoaineen osalta 203 henkilön puhdistamattomia jätevesiä. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Puhdistamo on täyttänyt sille asetetut vaatimukset lähes poikkeuksetta. Puhdistamo on mitoitettu viime vuosina toteutunutta huomattavasti suuremmalle tulokuormitukselle, mistä syystä puhdistamokapasiteettia on reservissä. Jätevesikuormituksen oletetaan edelleen alenevan.
6 Hakijan mukaan puhdistamoprosessin tehostaminen ei ole tarpeen. Prosessi pidetään tehokkaana ja varmana säännöllisellä kunnossapidolla ja hoidolla. Kunnan talousarviossa vuodelle 2005 on varattu rahaa uuden ruuvikuivaimen, polymeerilaitteiston ja porrasvälppien uusimiseen. Päästöjä voitaisiin edelleen vähentää lisäämällä saostuskemikaalin määrää ja ilmastuskapasiteettia. Ilmastuksen lisäys kuluttaisi lisää energiaa ja eikä menetetyllä energialla hakijan käsityksen mukaan saavutettaisi ympäristön ja purkuvesistön kannalta mainittavaa hyötyä. Mikäli prosessia tehostettaisiin saostuskemikaalin määrää lisäämällä, lisäkemikaali päätyisi valmiiseen kompostituotteeseen rajoittaen sen jatkokäyttöä. Myöskään puhdistamolta lähtevän puhdistetun jäteveden fosforipitoisuuden alentaminen nykyistä enemmän ei mainittavasti vaikuttaisi alapuolisen vesistön tai ympäristön tilaan todennäköisesti edes mittauksin havaittavaa määrää. Liikenne Jätevedenpuhdistamolle johtava tie on päällystetty asfaltilla. Liikenne koostuu puhdistamonhoitajan työmatkoista, kemikaalikuljetuksista, lietteen kuljetuksesta Riukkajängän kaatopaikalle sekä kemikaalikuljetuksista. Puhdistamoalueelle on käytössä kulkukelpoinen tie ympäri vuoden. Puhdistamoliikenne koostuu sakokaivolietteen ja muun lietteen kuljetuksesta säiliöautoilla, tarkastuskäynneistä henkilöautolla, näytteen oton käynneistä, kemikaalikuljetuksista sekä muusta huolto- ja satunnaisliikenteestä. Tiedot käytettävästä energiasta ja sen tehokkuudesta Puhdistamon energian kulutus vuonna 2004 oli 248 296 kw eli 0,84 kwh käsiteltyä jätevesikuutiometriä kohti. HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN Muut kuin vesistösidonnaiset ympäristövaikutukset Päästöt maaperään ja pohjaveteen Jätevedenpuhdistamon läheisyydessä on kolme vedenhankintaa varten tärkeää I-luokan pohjavesialuetta. Lähinnä oleva Reväsvaaran pohjavesialue sijaitsee puhdistamolta 3,3 km itään. Laataksen ja Rovavaaran pohjavesialueet sijaitsevat puhdistamolta noin 3,8 km ja 4,9 km koilliseen. Hakijan mukaan toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Päästöt ilmaan Ilmavirtausten käydessä puhdistamolta asutukseen päin vähäisiä hajuhaittoja voi esiintyä ajoittain. Hajuhaittoja on vähennetty ottamalla käyttöön aiempaa pienempi ja siten useammin tyhjennettävä välpejäteastia (240 l). Vähäiset hajuhaitat aiheutuvat pääosin lietettä käsiteltäessä.
Melu ja tärinä 7 Puhdistamon toiminnasta ei hakijan mukaan aiheudu merkittävää melua tai tärinää. Jätteet, niiden määrä ja hyödyntäminen Vuonna 2005 jätevedenpuhdistamolla syntyi jätettä 14,1 tonnia, josta välpejätettä oli 9,6 tonnia ja hiekkaa 4,5 tonnia. Sakokaivolietettä käsiteltiin yhteensä 2 508 m 3 vuonna 2005. Välpejäte ja hiekka kerätään porrasvälppäyksen jälkeen normaaliin 240 litran vetoiseen talousjätteen keräysastiaan ja kuljetetaan astian täytyttyä Riukkajängän kaatopaikalle. Kompostoitua puhdistamolietettä voidaan käyttää viherrakentamisessa. Muulle jätteelle ei ole hyötykäyttöä. Jätteen määrää ei voida vähentää, koska se suoraan verrannollinen puhdistettuun vesimäärään. Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Puhdistetut jätevedet johdetaan Tornionjokeen, joka on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon. Puhdistamon läheisyydessä sijaitsevat arvokkaat maisemakohteet Aavasaksa (MAO120154), Tornionlaakso (MAO120134) sekä Eholammen luonnonsuojelualue (YSA121537). Jätevedenpuhdistamon toiminnasta ei hakijan mukaan ole havaittu aiheutuneen haitallisia vaikutuksia suojelualueille tai muille luonnonarvoille. Vaikutus yleiseen viihtyisyyteen ja ihmisten terveyteen Puhdistamo sijaitsee keskellä Ylitornion kirkonkylää 150 metrin etäisyydellä Tornionjoesta. Lähin asutus sijoittuu noin 250 metrin päähän puhdistamosta etelään. Puhdistamon toiminnasta ei ole ilmoitettu olevan haitallisia vaikutuksia yleiseen viihtyisyyteen eikä ihmisten terveyteen. HANKKEEN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILUSUUNNITELMA Puhdistamon käyttö- ja päästötarkkailua on suoritettu Lapin vesi- ja ympäristöpiirin 17.9.1990 hyväksymän ohjelman mukaisesti. Lapin ympäristökeskuksen kanssa on 10.2.2000 sovittu Lapin ympäristökeskuksen toimialueella sijaitsevien jätevedenpuhdistamoiden tarkkailuajankohtien yhtenäistämisestä. Tällöin Ylitornion jätevedenpuhdistamon tarkkailuajankohdiksi muutettiin kuormitustarkkailun osalta helmi-, huhti- ja heinä elokuu sekä loka marraskuu. Käyttö- ja päästötarkkailu koskee lähinnä jätevesien käsittelyä ja jätevesipäästöjä. Lietteen laatua ei ole tutkittu velvoitetarkkailussa. Kesällä 2003 jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailu on liitetty uudistettuun Tornion-Muonionjoen yhteistarkkailuun.
8 Hakija esittää, että nykyistä puhdistamon käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailua jatketaan. Erillistä haju- ja melupäästöjä sekä muodostuvia jätteitä koskevaa tarkkailua ei ole esitetty. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Todennäköisin häiriötilanne Ylitornion kirkonkylän puhdistamolla on kemikaalipumpun rikkoutuminen, jolloin jätevedet joudutaan johtamaan käsittelemättömänä vesistöön. Ylitornion jätevesiviemäriverkostossa on yhteensä 11 pumppaamoa, joista kaksi on varustettu yhdellä ja muut kahdella pumpulla. Jokaisessa pumppaamossa on lisäksi katastrofiputket. Viemäriverkosto on lisäksi varustettu kaukohälytysjärjestelmällä, tosin muutamassa pumppaamossa toimii valohälytys. Kaukohälytysjärjestelmän avulla mahdollinen häiriötilanne havaitaan mahdollisimman nopeasti. Laiterikon ohella jätevettä voidaan osittain joutua johtamaan puhdistamatta vesistöön poikkeuksellisen suuren tulovirtauksen aikana. Tornionjoesta aiheutuvaa tulvavaaraa ei puhdistamon kohdalla ole. Häiriötilanteisiin varaudutaan henkilökunnan ammattitaidon ylläpidolla ja koulutuksella sekä pitämällä tärkeimpiä varaosia välittömästi saatavilla. Lisäksi verkoston saneeraamisella alennetaan vuotovesien määrää. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 28.6.2006. Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Ylitornion kunnassa 5.4. 5.5.2006 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu 6.4.2006 paikallislehti Meän Tornionlaaksossa. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Lapin ympäristökeskukselta ja Ylitornioon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunnot 1. Lapin ympäristökeskus Ylitornion kirkonkylän jätevedenpuhdistamon toiminta perustuu suomalaisruotsalaisen rajajokikomission päätökseen M21/89, jossa Ylitornion kunnalle myönnetään lupa puhdistettujen jätevesien johtamiseen Tornionjokeen. Ympäristölupahakemus ei siten koske jätevesipäästöjä ja niiden vesistövaikutuksia, joihin haetaan samanaikaisesta lupatarkistusta suomalaisruotsalaiselta rajajokikomissiolta.
9 Jätevedenpuhdistamo on tyypiltään kaksivaiheinen rinnakkaissaostuslaitos, jossa fosforin saostamiseen käytetään ferrosulfaattia. Laitos on otettu käyttöön vuonna 1990. Jätevedenpuhdistamoa on tarkkailtu 17.9.1990 hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Vuonna 2005 tarkkailusta vastasi Lapin Vesitutkimus Oy. Vaikutustarkkailu toteutetaan osana Tornion- Muonionjoen yhteistarkkailua. Jätevedenpuhdistamo sijaitsee Suomen Natura 2000 -verkostoehdotukseen sisältyvän alueen (Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalue FI1301912) välittömässä läheisyydessä ja puhdistetut jätevedet johdetaan Tornionjokeen. Vuonna 2005 laitoksella käsiteltiin keskimäärin 902 m 3 jätevettä vuorokaudessa. Laitoksen puhdistustulos on viimevuosina täyttänyt rajajokikomission puhdistusteholle asettamat vaatimukset. Vuonna 2005 vesistöön johdetun jäteveden BOD 7 /ATU arvo oli keskimäärin 7,2 mg/l ja puhdistusteho 96%. Vesistöön johdetun jäteveden fosfori pitoisuus oli keskimäärin 0,82 mg/l ja puhdistusteho 90%. Puhdistamon kuormituksen vaikutukset Muonionjoen kokonaisainevirtaamiin ovat erittäin pieniä. Lapin ympäristökeskuksen tietoon ei ole viime vuosina tullut toiminnasta aiheutuneita valituksia. Lapin ympäristökeskuksen mukaan Ylitornion kirkonkylän jätevedenpuhdistamolle voidaan myöntää hakemuksen mukainen ympäristölupa. Jatkossa on kiinnitettävä yhä huomiota viemäriverkoston saneeraamiseen vuotovesien vähentämiseksi. Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Ylitornion kunnalle ympäristöluvan, joka koskee hakemuksen mukaista ja laajuista jätevesien käsittelyä Ylitornion kirkonkylän kaksivaiheinen rinnakkaissaostus -tyyppisellä puhdistamolla sekä puhdistamolta poistetun ja kuivatun lietteen käsittelyä ja varastointia puhdistamoalueella. Lupa koskee muuta kuin jätevesien johtamista ja vesistön pilaantumista aiheuttavaa toimintaa. Luvan saajan on noudatettava jäljempänä ilmeneviä lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt ilmaan 1. Jäteveden käsittely sekä lietteen käsittely ja varastointi on hoidettava niin, ettei toiminnasta aiheudu merkittävää hajuhaittaa ympäristöön.
Melu 10 2. Jäteveden puhdistus, lietteen käsittely sekä puhdistamoalueella tapahtuva liikenne on hoidettava välttäen tarpeetonta melua ympäristöön. Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen 3. Välppäyksessä ja muussa varsinaisessa puhdistustoiminnassa syntyvät jätteet (jätekoodi 19 08 01) ja hiekanerotuksessa syntyvät jätteet (jätekoodi 19 08 02) ja asumisjätevesien käsittelyssä syntyvät lietteet (jätekoodi 19 08 05) on kuljetettava Riukkajängän tai muulle jätteenkäsittelylaitokselle, jolla on lupa mainittujen jätteiden vastaanottoon ja puhdistamolietteen kompostoimiseen. Kuljettamisesta ei saa aiheutua haju- tai hygieniahaittaa. Asumisjätevesien käsittelyssä syntyvät lietteet on ennen kompostoivaksi siirtämistä kuivattava kierrekuivaimella ja varastoitava puhdistamoalueella vaihtolavalla tai muutoin asianmukaisesti niin, että lietteen kuivauksessa muodostuvat valumavedet johdetaan jätevedenpuhdistusprosessiin käsiteltäväksi. Lietteen käsittelyssä tulee noudattaa asianomaisten säädösten määräyksiä. Lietteen varastointilava on pidettävä peitettynä hajuhaittojen minimoimiseksi. Muutoin toiminnassa muodostuvien tavanomaiseen asumajätteeseen rinnastettavan jätteen ja ongelmajätteiden osalta on noudatettava Ylitornion kunnan jätehuoltomääräyksiä. Ongelmajätteet on ennen ongelmajätteen vastaanottopisteeseen toimittamista varastoitava niille varatussa paikassa asianmukaisesti merkityissä astioissa niin, etteivät ne pääse sekoittumaan keskenään tai muihin jätteisiin. Kemikaalien varastointi 4. Saostuskemikaalin varastoinnissa, käytössä ja siirroissa on noudatettava asianmukaista varovaisuutta ja käytettävän kemikaalin käyttöturvallisuustiedotteen ohjeita. Mahdollisiin kemikaalivuotoihin ja tulipalon aiheuttamiin poikkeustilanteisiin on varauduttava riittävin henkilösuojaimin sekä laatimalla selkeät toimintaohjeet ympäristöhaittojen estämiseksi. Häiriötilanteet ja muut poikkeustilanteet 5. Puhdistamon ja viemäriverkon toiminnan ympäristön tilaa vaarantavista tai sitä uhkaavista häiriöistä on viipymättä ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle ja Ylitornion kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja, mikäli häiriöstä saattaa olla vaaraa terveydelle, myös kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä ja havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. Poikkeustilanteiden varalta on oltava toimintasuunnitelma ja toimintavalmius. Toimintasuunnitelma on säilytettävä puhdistamolla ja sitä on tarvittaessa päivitettävä. Toimintasuunnitelma on 31.12.2007 mennessä toimitettava tiedoksi Lapin ympäristökeskukselle.
11 Muut toimet, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja 6. Puhdistamon hoitaminen ja lietteen käsittely on toteutettava siten, että kaikki ympäristöhaitat minimoidaan. 7. Puhdistamon ja lietteen varastointialueen rakenteet ja laitteet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Erityisesti on huolehdittava altaiden, pengerrysten ja muiden rakenteiden kunnossapidosta niin, ettei puhdistamolta ja kompostointialueelta pääse maaperään tai pohjaveteen haitallisia päästöjä. Tarvittaessa rakenteisiin on tehtävä sellaisia muutoksia, joilla haittojen syntyminen estetään. Muutokset on tehtävä Lapin ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Toiminnan lopettaminen 8. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kaksi kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esitettävä Lapin ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi yksityiskohtainen suunnitelma jätevedenpuhdistamon ja lietteen varastointialueen toiminnan lopettamisen edellyttämistä ympäristönsuojelua koskevista toimista ja jälkihoidosta. Suunnitelmaan on liitettävä muun ohella perusteltu esitys tarpeettomien putkilinjojen, rakennusten ja altaiden purkamisesta, allaspenkereiden tasaamisesta, mahdollisesti likaantuneiden pintamaiden poistamisesta ja korvaamisesta puhtailla mailla, alueen maisemoinnista sekä toiminnan lopettamisen jälkeisestä tarkkailusta. Tarkkailu- ja raportointimääräykset 9. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa aiheuttamasta kuormituksesta ja sen vaikutuksista ympäristöön. Jätevedenpuhdistamon toiminnan ja valvonnan kannalta tarpeellisten tietojen saamiseksi on sen käytöstä pidettävä käyttöpäiväkirjaa. Päiväkirjasta on käytävä ilmi myös mahdolliset käyntihäiriöt ja niiden syyt. Päiväkirjat on säilytettävä vähintään viiden (5) vuoden ajalta ja niiden on oltava viranomaisen saatavilla. Vuosiyhteenveto toiminnasta, aiheutuneista päästöistä ja vastaanotetuista, käsitellyistä ja toiminnassa syntyneistä jätteistä on toimitettava Lapin ympäristökeskukselle ja Ylitornion kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kyseistä kalenterivuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä, jollei ympäristökeskuksen kanssa toisin sovita. Toiminnan tarkkailu ja raportointi on toteutettava vähintään tämän päätöksen liitteen 2 mukaisesti. Ympäristökeskus voi tarvittaessa tarkentaa tarkkailua.
RATKAISUN PERUSTELUT 12 Luvan myöntämisen edellytykset Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio on 24.11.1989 myöntänyt luvan nykyisen puhdistamon rakentamiseen ja puhdistettujen jätevesien johtamisen Tornionjokeen. Puhdistamo ja lietteenkäsittelyalue sijaitsevat Ylitornion kunnan omistamalla maalla. Kirkonkylän jätevedenpuhdistamo sijaitsee asemakaavassa alueella, joka on varattu yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET). Jätevedenpuhdistamon rakentamiseen on myönnetty rakennuslupa 14.12.1989. Jätevedenpuhdistamo ei sijaitse Natura 2000 -verkostoon kuuluvalla alueella tai muullakaan suojelualueella. Puhdistamolta mahdollisesti tulevat päästöt ilmaan ja maaperään sekä melu eivät todennäköisesti merkittävästi heikennä Natura 2000 -verkostoon sisällytetyn Tornionjoen tai Eholammen luonnonsuojelualueen luontoarvoja. Toiminnalle on asetettu päästöjä ehkäisevät ja rajoittavat lupamääräykset, joiden asettamisessa on otettu huomioon toiminnan luonne ja paikalliset ympäristöolosuhteet. Asetetut lupamääräykset huomioon ottaen toiminta ei aiheuta luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huononemista, yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista ympäristössä tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla. Lietteenkäsittelyn osalta toiminnanharjoittajalta ei vaadita ympäristönsuojelulain 42 :n 3 momentin mukaista vakuutta, koska kuntaa on pidettävä riittävän vakavaraisena luvan haltijana. Lupamääräysten perustelut Lupamääräykset 1 ja 2 on annettu velvollisuutena minimoida puhdistamoja lietteen varastointialueen haju- ja meluhaittoja. Lupamääräys 3 on annettu puhdistamolla syntyvän lietteen asianmukaisen käsittelyn varmistamiseksi. Lisäksi on annettu yleisluonteiset määräykset alueelta käsittelemättöminä pois vietävien jätteiden käsittelystä. Lupamääräyksessä 4 on annettu määräys puhdistamokemikaalien säilytyksestä. Lupamääräyksellä 5 varmistetaan, että viemärilaitoksen häiriötilanteet tulevat nopeasti korjatuiksi ja että keskeiset viranomaiset saavat viipymättä tiedon jätevedenpuhdistamon toiminnan häiriöistä. Lupamääräykset 6 ja 7 puhdistamon hoidosta ovat tarpeen puhdistamon asianmukaisen hoidon varmistamiseksi ja siten ympäristökuormituksen minimoimiseksi. Lupamääräys 7 mahdollistaa myös puhdistamon ja lietteen käsittelyalueen rakenteiden ja laitteiden tarkoituksenmukaiset muutokset. Toiminnan lopettamista ja alueen jälkihoitoa koskeva lupamääräys 8 on annettu ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin 4 kohdan nojalla ja sillä varmistetaan tarvittaessa riittävät jälkihoitotoimenpiteet puhdistamo- ja liet-
13 teen varastointialueella ja se, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Lisäksi varmistetaan alueiden jääminen mahdollisimman käyttökelpoiseen tilaan. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia mm. tarpeettomien rakenteiden ja altaiden purkamisesta, alueen siistimisestä ja maisemoinnista, mahdollisesti likaantuneiden pintamaiden poistamisesta sekä riittävästä toiminnan lopettamisen jälkeisestä tarkkailusta. Tarkkailu- ja raportointimääräys 9 on annettu valvonnallisista ja puhdistamon toiminnallisista syistä. LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA Lapin ympäristökeskuksen vaatimus kiinnittää huomio viemäriverkoston saneeraamiseen vuotovesien estämiseksi on otettu huomioon lupamääräyksessä 5. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa aikaisempaa lupaa tai ympäristönsuojelulain 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä peruuttaa luvan valvontaviranomaisen aloitteesta. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on vuoden 2017 kesäkuun loppuun mennessä tehtävä ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus uhalla, että ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä ympäristönsuojeluasetuksen mukaiset selvitykset. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava, kuten ympäristönsuojelulain 56 :ssä säädetään. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET 14 Ympäristönsuojelulaki 41, 42 1 ja 3 momentti, 43 1 ja 3 momentti, 45 1 momentti, 46 1 momentti, 52 1 momentti, 55 2 momentti, 62 ja 110 2 momentti Jätelaki 4, 6 ja 51 1 momentti KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksuna peritään 910 euroa. Perustelut Jätevedenpuhdistamon, joka on tarkoitettu asukasvastineluvultaan yli 100 henkilön jätevesien käsittelemiseen, ympäristöluvasta perittävä maksu on maksutaulukon mukaisesti 1 400 euroa. Ylitornion kirkonkylän jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus ei koske jätevesien johtamisen mahdollisesti aiheuttamia ja muita vesistösidonnaisia vaikutuksia, jotka ratkaisee suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio. Ottaen huomioon asian käsittelyn vaatima työmäärä, maksu peritään 35 prosenttia taulukon mukaista maksua alempana. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003)
15 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valtteri Niskanen Simo Perkkiö Paavo Liimatta Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneuvos Valtteri Niskanen (esittelijä) sekä ympäristöneuvokset Simo Perkkiö (tarkastava jäsen) ja Paavo Liimatta. Tiedustelut, asian esittelijä, puh. 0400 364 035 tai 020 690 182 (asiakaspalvelupiste). VN/pj Liitteet Liite 1 Liite 2 Valitusosoitus Tarkkailuohjelma
Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 22.8.2007, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Isokatu 14, 6. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu puhelin: asiak.palv. 020 690 182; telekopio 020 490 6499 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
1 Liite 2 YLITORNION KIRKONKYLÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILU (muilta kuin vesistösidonnaisilta osin) Tarkkailu on tehtävä siten, että laitteiden ja menetelmien toimivuus ja teho, toiminnasta aiheutuvat päästöt ja toiminnan ympäristövaikutukset voidaan laskea tai arvioida riittävällä tarkkuudella. Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua on tehtävä työpäivittäin mm. seuraavista asioista: käsitelty jätevesimäärä (m 3 /vrk) vastaanotettu sakokaivoliete (m 3 /vrk) kemikaalien syöttömäärät (kg/vrk, g/m 3 ) todetut käyttö- ja toimintahäiriöt ja niiden syyt hoitotoimet ohijuoksutukset (m 3 /vrk) lietteenpoiston määrät (m 3 ) näytteenotto ja valvontatarkastukset selkeytyksen näkösyvyys (cm) puhdistamonhoitajan tekemät mittaukset vesistöön johdettu vesimäärä Käyttötarkkailusta on pidettävä puhdistamolla päiväkirjaa, joka on säilytettävä vähintään viiden vuoden ajan. Käyttötarkkailuun on kirjattava myös lietteen käsittelyyn ja varastointiin liittyvät toimet, kuten kulloinkin varastoidun lietteen määrä (m 3 ) ja kuljetukset edelleen kompostoitavaksi. Lietteen laadun tarkkailu Puhdistamolla syntyvän lietteen laatu on tutkittava kerran vuodessa. Lietteestä on määritettävä seuraavat pitoisuudet: kuiva-aine, TS g/kg (%) hehkutusjäännös g/kg (%) ph Ravinteet ja hivenaineet: typpi N mg/kg (%/TS) fosfori P mg/kg (%/TS) kalium K mg/kg (%/TS) kalsium Ca mg/kg (%/TS) magnesium Mg mg/kg (%/TS)
Raskasmetallit: kadmium Cd mg/kg TS koboltti Co mg/kg TS kromi Cr mg/kg TS kupari Cu mg/kg TS elohopea Hg mg/kg TS mangaani Mn mg/kg TS nikkeli Ni mg/kg TS lyijy Pb mg/kg TS sinkki Zn mg/kg TS 2 Raportointi Käyttötarkkailun yhteenvetolomakkeet (viikkovirtaamat, päivittäiset ohitukset ja käyttötarkkailun yhteenveto) toimitetaan Lapin ympäristökeskukselle sähköisesti ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tietojen toimittamiseen voidaan käyttää esimerkiksi ympäristöhallinnon TYVI-palvelua. Käyttötarkkailun tiedot toimitetaan myös kuormitustarkkailusta vastaavan konsultin tietoon. Käyttötarkkailutiedot toimitetaan ympäristökeskukselle ja konsultille puolivuosittain kahden viikon kuluessa laskentajakson päättymisestä. Tarkkailutuloksista laaditaan vuosittain yhteenvetoraportti, jossa tarkastellaan puhdistamon toimintaa ja lupamääräysten toteutumista. Tarvittaessa on annettava riittävän yksityiskohtaiset toimenpidesuositukset puhdistustuloksen parantamiseksi. Raportti toimitetaan Lapin ympäristökeskukselle ja Ylitornion kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailun muuttaminen Lapin ympäristökeskus voi tarkentaa tarkkailua. Laadunvarmistus Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja tai muita kyseessä olevien viranomaisten hyväksymiä menetelmiä. Tarkkailua koskevissa yhteenvetoraporteissa esitetään tulosten lisäksi tarkkailua koskevat epävarmuustekijät ja käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkkailun tarkentamis- ja muutossuositukset.