Porvoon Energia -yhtiöiden asiakaslehti 1 2012 Suuri mittariuudistus alkaa Hans on the bass Porvoon sää 2012 Mökki kesäkuntoon -vinkit
KUVA susanna heiska Porvoon Energia Vieläkin vihreämpää 1. 2. 3. 4. 5. Pyrimme arvojemme mukaisesti järjestelmällisesti vähentämään ekologista jalanjälkeämme. Investoimme ympäristöystävälliseen energiatuotantoon. Meillä on Suomen luonnonsuojeluliiton Ekoenergia-merkillä sertifioitua sähköä myytävänä. Ekosähköä tuotamme puulla omassa lämpövoimalaitoksessa Tolkkisissa. Tolkkisten lämpövoimalaitoksen viereen valmistuva uusi biovoimalaitos lähes kaksinkertaistaa vihreän ekosähkön tuotantokapasiteettimme. Kaukolämmön tuottajana olemme kokoluokkamme vihreimpiä energiayhtiöitä Suomessa. Tuotamme lähes 70 prosenttia lämmöstä uusiutuvilla polttoaineilla. Tolkkisten biovoimalaitoksen ansiosta osuus nousee noin 90 prosenttiin. Vihreän linjamme mukaisesti satsaamme jatkuvasti myös vesi- ja tuulivoimaan. Lisäksi tutkimme aurinkovoimalan rakentamisedellytyksiä. 2
3
Voimamies Akke Kuusela s.36 kuva virpi lehtinen Porvoon kesäsää s.8 Sisältö Vieläkin vihreämpää ---------------------------- 2 Sisältö ---------------------------------------------- 4 Pääkirjoitus --------------------------------------- 5 Operaatio mittarinvaihto alkaa -------------- 6 PBE maailmalle ------------------------------- 10 Milllainen on Porvoon kesäsää 2012 ----- 12 Sähköä saaristoon meren pohjaa pitkin --- 23 Pärjättiin kunnialla, Tapaninpäivän myrskyn opetukset --------- 18 Mökki kesäkuntoon s.34 JULKAISIJA Porvoon Energia -yhtiöt Mannerheiminkatu 24, PL 95, 06101 Porvoo puh. 019 661 411 faksi 019 661 4211 www.porvoonenergia.fi PÄÄTOIMITTAJA Patrick Wackström TOIMITusneuvosto Benny Broman, Nina Fransas, Magnus Nylander, Ari Raunio, Tommi Vierikko, Patrick Wackström, Merja Wilkman TOIMITUS & ULKOASU peak press & productions oy Laivurinkatu 2, 07920 Loviisa www.peakpress.net TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Seppo Iisalo TOIMITTAJA Rolf Gabrielsson AD Sanna Nylén KANNEN KUVA Studio Lindell/Oscar PAINO Painoyhtymä Oy Teollisuustie 21 06150 Porvoo www.painoyhtyma.fi PAINOSMÄÄRÄ 30 000 kpl 4
Pääkirjoitus Hans on the bass s.22 Asiakkailta luottamuksen osoitus kuva eeva kangas Tervetuloa ekokauppaan --------------------- 20 Hans on the bass - Sähköä ilmassa -------- 22 Arjen energiaa --------------------------------- 26 Luovasti sähköä mökille --------------------- 31 Miltä näyttää maailman energiatulevaisuus 2035 --------------------- 32 Mökki kesäkuntoon --------------------------- 34 Akke Kuusela, voimamies ------------------ 36 PBE Porvoossa ---------------------------------38 Lukijakilpailu ---------------------------------- 39 Arjen energiaa s.26 Tuore tutkimus osoittaa, että Porvoon Energian asiakkaat ovat tyytyväisiä toimintaamme ja palveluihimme. Yhtiömme saa paremman arvosanan kuin toimiala keskimäärin. Olemme siis asiakkaiden mielestä hoitaneet leiviskämme melko hyvin. Tästä nöyrä kiitos. Kun kuusi vuotta sitten otin vastaan Porvoon Energian toimitusjohtajan tehtävät, minulta kysyttiin, miten tulen johtamaan yhtiötä. Vastauksessani otin vertailukohdaksi entisajan isojen kartanoiden tilanhoitajat, pehtorit, joiden vastuulla oli käytännössä tilan pyörittäminen ja sen varallisuusarvon kasvu. Porvoon Energian toimitusjohtajan tehtäviä voidaan mielestäni verrata tilanhoitajan tehtäviin. Hänen on pidettävä yhtiön pyörät pyörimässä ja omistajat tyytyväisinä sekä huolehdittava siitä, että yhtiön varallisuusarvo karttuu. Vuodelta 1913 peräisin olevasta konttorimme piirustuksesta löytyykin osuvasti yhden huoneen kohdalla merkintä disponentsrum, eli isännöitsijän huone. Isännöitsijä oli vastuussa silloisen sähkölaitoksen toiminnasta ja tavallaan verrattavissa kartanoiden pehtoreihin. Kehitämme toimintaamme niin, että se vastaa yhä paremmin asiakkaidemme toiveita. Porvoon Energian nykyisen pehtorin ominaisuudessa voin vakuuttaa, että tulemme jatkamaan toimintamme kehittämistä vastaamaan yhä paremmin asiakkaidemme toiveita. Yhtenä keskeisenä tavoitteena on pitää kuluttajahinnat mahdollisimman edullisina. Kaikkiin hintatekijöihin emme pysty vaikuttamaan. Esimerkiksi erilaiset verot muodostavat jo lähes kolmanneksen kotitaloussähkön hinnasta. Mutta niiltä osin kuin hinnanmuodostus on meidän omissa käsissämme pyrimme vakauteen ja siihen, että hinnat ovat kilpailukykyisiä. Siitä päätellen, että hintamme kuuluvat jatkuvasti maan edullisimpiin, emme ole aivan huonosti siinä tavoitteessa onnistuneet. Patrick Wackström toimitusjohtaja 5
Operaatio mittarin- vaihto alkaa 6
Kaikki sähkömittarit Porvoon Energian verkkoalueella vaihdetaan etäluettaviksi. Vaihtotyö alkaa kevään 2012 aikana ja etenee alueittain noin sadan mittarin päivävauhdilla vuoden 2013 loppuun asti. Rolf Gabrielsson Kuva Studio Lindell/Oscar Kaikkiaan noin 32 000 mittarin vaihtaminen maksaa noin kuusi miljoonaa euroa. Asiakkaalle valtioneuvoston asetukseen perustuvasta mittarinvaihdosta ei aiheudu suoria kuluja, vaan ne sisältyvät verkkopalvelumaksuun. Ensin vaihdetaan noin 1 500 sähkömittaria Porvoon keskustan alueella. Kohteena tässä pilottihankkeessa ovat kerrostalojen ja rivitalojen monimittarikeskukset. Sen jälkeen vaihtoja jatketaan 7
Operaatio mittarinvaihto Kerros- ja rivitalojen sähkömittarit vaihdetaan vuoden 2012 aikana. Päivitämme aikataulua nettisivuillamme sitä mukaan kuin projekti etenee. saatujen kokemusten perusteella. Omakotitalojen ja muiden kiinteistöjen yksittäismittarien vuoro on ensi vuonna. Ei vaivaa asiakkaille Asiakkaat saavat hyvissä ajoin kirjeitse ilmoituksen vaihtotyön tarkasta ajankohdasta. Vaihtotöitä tehdään myös iltaisin ja viikonloppuisin. Mittarin vaihdon vuoksi sähköt katkaistaan 10-30 minuutin ajaksi. Tästä ei ole haittaa sähkölaitteille. Asiakkaille lähetettävässä kirjeessä annetaan ohjeet, joita noudattamalla voi omalta osaltaan varmistaa, että mittarin vaihto sujuu mahdollisimman vaivattomasti, mittauspäällikkö Tomas Nordström painottaa. Lähes kaikissa kerros- ja rivitaloissa mittarit sijaitsevat taloyhtiön yhteisissä tiloissa eikä asentajan tarvitse näin ollen päästä asuntoihin. Uusien mittareiden ansiosta arvio- ja tasauslaskut jäävät historiaan ja oman sähkönkäytön seuraaminen onnistuu paljon nykyistä paremmin. Varmista esteetön pääsy Mittaria vaihdettaessa asiakkaan ei välttämättä tarvitse olla itse paikalla esimerkiksi omakotitalossa. Kannattaa kuitenkin varmistaa, että kiinteistölle ja mittarille on esteetön pääsy. Kulkuväylä ulkona sijaitseviin mittareihin ei saa olla suljettu esimerkiksi lukituin portein, eikä mittarin edessä saa olla esineitä estämässä vaihtoa. Huolehdi myös siitä, että lumityöt mittarikaapin edestä on tehty, Tomas Nordström neuvoo. Lisäksi on syytä tarkistaa, että kirjeessä mainittu käyttöpaikan osoitetieto on oikea ja täsmällinen. Mikäli kirjeen tarkistuslistan kohteisiin on korjattavaa tai täsmennettävää, ota yhteyttä ajanvarauspalveluun. Puhelinnumero löytyy kirjeestä. 8
Omakoti- ja paritalojen sähkömittarit vaihdetaan vuoden 2013 aikana. Milloin oltava paikalla? Niille asiakkaille, joiden sisällä oleviin mittarikeskuksiin ei ole vapaata pääsyä, ilmoitetaan tarkasta vaihtoajankohdasta kirjeitse hyvissä ajoin ennen vaihtoa. Tällöin asiakkaan on oltava paikalla tai muuten varmistettava asentajan pääsyn mittarille. Jos ehdotettu vaihtotyön ajankohta ei sovi, ole yhteydessä ajanvarauspalveluun, Nordström kehottaa. Arvio- ja tasauslaskut historiaan Etäluettavien mittarien myötä arvio- ja tasauslaskut jäävät historiaan, kun jatkossa sähkölaskut ovat täsmälliset ja kulutukseen perustuvat. Uusien mittareiden ansiosta oman sähkönkäytön seuraaminen onnistuu paljon nykyistä paremmin. Tulevaisuudessa asiakas voi netin kautta kirjautua palveluun, jossa sähkönkulutus näkyy jopa tunnin tarkkuudella. Tämä tekee sähkönkulutuksen säästökohteiden tunnistamisen helpoksi ja säästön vaikutus näkyy aikaisempaa nopeammin. Mittareiden avulla voit myös hoitaa sujuvasti sähkösopimusten alkamiseen ja päättämiseen liittyvät sähköjen kytkennät ja katkaisut. Hyödyt lisääntyvät tulevaisuudessa, kun etäluennan piiriin kehitetään uusia palveluja. Vaadittava tekniikka löytyy nyt käyttöön tulevista mittareista. Lisäksi uudet mittarit auttavat Porvoon Energiaa mahdollisten sähkövikojen hallinnassa. Esimerkiksi myrskyjen aiheuttamien vaurioiden löytyminen helpottuu. Laskutusväli muuttuu Sähkölaskun muuttuminen täsmälliseksi ja todelliseen kulutukseen perustuvaksi aiheuttaa muutoksia laskutusrytmiin. Etäluettavan sähkömittarin hyödyt Täsmälliset, kulutukseen perustuvat sähkölaskut. Arviolaskut jäävät nyt historiaan. Lisätietoa energiankäytöstä. Asiakas voi jatkossa seurata energian kulutustaan jopa tuntitasolla. Enää asiakkaan ei tarvitse ilmoittaa mittarilukemia, koska mittarin luku tapahtuu automaattisesti. Esim. myrskyjen jälkeisten vikatilanteiden hallinta helpottuu. Uudenlaisia tuotteita ja raportointipalveluita. 9
Koonneet Rolf Gabriesson ja Seppo Iisalo Biovoimalaitoksen rakentaminen aikataulussa Porvoon Energian biovoimalaitoksen rakentaminen Tolkkisissa etenee aikataulun mukaisesti. Harjakaisia vietetään maaliskuussa. Sen jälkeen työt siirtyvät yhä enemmän rakennuksen sisäpuolelle, jossa tehdään muun muassa asennustöitä. Höyrykattilaosat saapuivat Tolkkisiin Puolasta jo viime vuoden loppupuolella. Joulun alla kattilan tulisija saatiin kootuksi ja paikoilleen. Höyrykupu nostettiin paikalle tammikuun kuva Shutterstock puolessa välissä. Tammikuun lopussa oli vuorossa toinen näyttävä rakennusvaihe, kun Kangasalalta tuodusta kolmesta savupiippuosasta koottiin tulevan voimalaitoksen 75 metriä korkea savupiippu. Vieressä olevan lämpövoimalaitoksen piippu on 15 metriä lyhyempi. Biovoimalaitos on määrä ottaa koekäyttöön vuoden lopussa ja kaupalliseen käyttöön ensi vuoden alkupuolella. Lisää tuulivoimaa Suomen Voima Oy:n tuulivoimapuiston voimalat Haminan Mäkelänkankaalla on määrä alkaa jauhaa sähköä Porvoon Energialle ja muille Suomen Voiman osakkuusyhtiölle tulevana kesänä. Tuulivoimapuiston rakennustyöt käynnistyivät viime vuoden elokuun alussa. Meneillään olevat asennustyöt jatkuvat kesään asti, jolloin puisto myllyineen suunnitelmien mukaan valmistuu. Tuulivoimalat toimittaa Hyundai Heavy Industries. Ne ovat 2 MW:n tehoisia ja niitä tulee puistoon tässä vaiheessa neljä kappaletta. Voimalat on suunniteltu pieniin tuuliin soveltuen hyvin suomalaisiin tuuliolosuhteisiin. Vesivoiman määrä tuplaantunut Vesivoiman määrä Porvoon Energian sähkönhankinnassa on muutamassa vuodessa kaksinkertaistunut noustuaan noin 16 gigawattituntiin (GWh). Vesivoimaa yhtiö on saanut lisää varsinkin SV Vesivoima Oy:n osaomistuksensa kautta. Porvoon Energian osuus SV Vesivoima Oy:n hankkimasta norjalaisesta pienvesivoimatuotannosta on 15 prosenttia. Porvoon Energian ja yhdeksän muun energiayhtiön omistama SV Vesivoima Oy osti vuosi sitten norjalaista pienvesivoimaa omistavan yhtiön NK Energy Real 1 AS:n koko osakekannan. Bergenissä kotipaikkaansa pitävä NK Energy Real 1 AS (NKER) omisti silloin pienvesivoimaosuuksia ja vesioikeuksia vastaten 24 GWh:n vuosituotantoa, josta Porvoon Energian osuus oli 3,6 GWh. Viime vuoden lopussa NKER hankki omistukseensa viidennen ja kuudennen pienvesivoimalan kasvattaen tuotantokapasiteettiaan noin 53 gigawattituntiin. Porvoon Energian osuus kasvoi samalla lähes 8 gigawattituntiin. Porvoon Energia ostaa myös Porvoon Treksilässä yksityisomistuksessa olevan pienvesivoimalan koko 1 gigawattitunnin tuotannon. Laitos otettiin käyttöön vuodenvaihteen tienoilla oltuaan suljettuna noin kolme vuotta kalatiekiistan vuoksi. Kiista ratkesi Treksilän Vesivoima Oy:n eduksi. Yhtiön ei tarvitse rakentaa kalatietä. 10
Hintojen nousu taittui loppuvuonna Kotitaloudet maksoivat viime vuonna sähköstään keskimäärin 2,9 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Kotitaloussähkön hinta nousi loppukesään asti, mutta syksyllä hinnannousu päättyi. Vuosi 2011 alkoi kuivana ja kylmänä ja loppui lämpimänä ja märkänä. Kun teollisuustuotanto vielä vähän putosi loppuvuonna, niin sekin vaikutti markkinahintaan, Porvoon Energian sähkökauppapäällikkö Benny Broman kertoo. Suomen kotitaloudet maksavat edelleen sähköstään selvästi vähemmän kuin Ruotsin kuluttajat ja Porvoon Energian kerrostalo- ja omakotiasukkaat vähemmän kuin sähköyhtiöiden pienasiakkaat keskimäärin Suomessa. Ero on säilynyt kutakuinkin samansuuruisena koko 2000-luvun ajan. Porvoon Energian tavoitteena on pitää hinnat vakaina ja edullisina kaikille asiakkaillemme, Benny Broman muistuttaa. Samoilla markkinoilla mutta käytännöt vaihtelevat Pohjoismaat, Ruotsi, Norja, Tanska ja Suomi toimivat kaikki samoilla sähkömarkkinoilla, mutta markkinahintojen vaihtelut siirtyvät kuluttajahintoihin hieman eri tavoin eri maissa. Esimerkiksi Norjassa markkinahintojen muutokset siirretään suoraan asiakkaille, ja Norjassa on muutenkin erilaiset toimitusehdot kuin Suomessa. Norjassa riskit siirretään suoraan asiakkaille, kun Suomessa riskeistä vastaavat sähköyhtiöt, Benny Broman toteaa. Mikä vaikuttaa sähkön hintaan Kotitalouskuluttajan sähkön hinnan muodostuminen 1.1.2012 Jakeluverkkosiirto 26 % Sähköverot 11 % Arvonlisävero 19 % Suomen, Ruotsin ja Norjan pienasiakashintojen kehitys 2000 2011 Kerrostaloasukas, 2 000 kwh/vuosi 12 10 Ruotsi Suomi Norja Porvoon Energia Kantaverkkosiirto 2 % Sähkön myynti 7 % Sähkön hankinta 35 % snt/kwh (alv. 0%) 8 6 4 Lähde: Enengiamarkkinavirasto 2 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Vertailu koskee toimitusvelvollisuushintoja. Lähde: Energiameklarit Oy 1. Sähkön hinta muodostuu aina kysynnän ja tarjonnan mukaan: kuinka iso on kulutus ja mihin hintaan voidaan tuottaa tarvittava määrä energiaa. snt/kwh (alv. 0%) Sähkölämmittäjä, 18 000 kwh/vuosi 12 Ruotsi Suomi 10 Norja Porvoon Energia 8 6 4 2 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Vertailu koskee toimitusvelvollisuushintoja. Lähde: Energiameklarit Oy 2. 3. Pitkällä aikavälillä sähkön hintaan vaikuttavat yleinen hintataso ja verot. Kun uutta sähköntuotantoa joudutaan rakentamaan, maksaa se yleensä enemmän kuin vanha. Sähkön hintojen vaihteluun vaikuttavat eniten fundamentit, kuten pohjoismaiden vesitilanne, hiilidioksidipäästöjen hinnat sekä polttoainehinnat. 11
Meteorologin haastattelu Millainen on Porvoon kesäsää 2012? Iltapäivälehdissä on lähes joka viikko uusi sääennuste. Aina ei kuitenkaan kannata uskoa siihen, mitä lehdissä kirjoitetaan. Tällä hetkellä yksi vuodenaikaismalli näyttää hieman tavanomaista lämpimämpää kesää, mutta aika näyttää, miten käy. Itse en laittaisi rahojani likoon suuntaan tai toiseen, sanoo Ilmatieteen laitoksen meteorologi Pauli Jokinen. seppo iisalo KUVAT Janne lehtinen
13
Porvoon sääpiikkejä 2000-luvulla 2000-luvun lämpimin päivä Porvoossa oli 28. heinäkuuta 2010, jolloin päästiin paikoin noin +33 asteeseen. Yksi kylmimmistä päivistä oli 7. tammikuuta 2003. Silloin lämpötila käväisi noin -33 asteessa. Myrskyjä, rajuilmoja ja muita ääritilanteita on ollut useita. Sylvin päivän rajuilman aikoihin 8. elokuuta 2010 Porvoon edustalla mitattiin puuskassa yli 30 m/s. Se oli yksi viime vuosien Porvoon voimakkaimmista ukkosista. Harvinaisen kova talvimyräkkä osui Porvooseen 23.-24. marraskuuta 2008. Lunta kertyi alle vuorokaudessa yli 40 cm kovan tuulen kera. Tyypillisenä kevätpäivänä Porvoossa on melko aurinkoista ja melko viileää sisämaahan verrattuna, meteorologi Pauli Jokinen sanoo. Aurinko paistaa ja vettä sattaa... Meteorologi Pauli Jokisen mukaan joillakin säähän liittyvillä sanonnoilla saattaa joskus olla perää todellisuuden kanssa. Sääprofeettojen useiden viikkojen tai kuukausien ennusteisiin hän ei kuitenkaan luota. Tällaisten pitkien ennusteiden luotettavuus ei ole juuri tuuria hääppöisempää, hän toppuuttelee. Vuodenaikaisennusteet ovat Suomen leveysasteilla kaiken kaikkiaan epävarmoja, paljon epävarmempia kuin esimerkiksi lähellä päiväntasaajaa. Ennusteen luotettavuus riippuu myös paikasta ja säätyypistä. Mikäli Suomen ylle jumittuu niin sanottu sulkukorkeapaine, voidaan säätä ennustaa melko hyvin jopa 1-2 viikon päähän. Jos taas säätyyppi on hyvin vaihteleva ja matalapainevoittoinen, voi seuraavankin päivän sään ennustaminen olla haastavaa. Tyypillisenä ennustettavuuden rajana meteorologi Pauli Jokinen pitää noin yhtä viikkoa. Toki silloinkin ennusteen loppupään tarkkojen sateen al- Viimeisten 50 vuoden ajanjaksolla Porvoon viidestä lämpimimmästä vuodesta neljä on koettu 2000-luvulla. 14
Keskilämpötilat Porvoossa 2000 2011 Pouta -ja sadepäivät Porvoossa 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Poutapäiviä Sadepäiviä Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu -2,9-2,4-0,9 5 9,4 13,4 16,7 15,2 9,1 8,8 4,7 1,4-1,7-7,4-3,9 4,9 9 13,7 20 16 12,1 8,1 0,3-6,7-3,5-0,9 0,1 4,4 11 15,8 18,8 18,9 11,1 1-2,4-7,8-9,9-5,8-2,2 1,8 8,8 12,8 20,2 16,2 11,2 3,8 3-0,6-6,8-5 -1,5 3,5 9,4 12,9 16,5 16,8 12,3 5,9 0,1-0,1-1 -5,7-6,3 3,6 9,3 13,9 18,7 16,3 12,5 7,4 4,4-2,9-4,5-9,2-6,9 2,8 9,8 15,3 18,2 18,6 13,1 8,2 1,9 3,5-1,8-9,6 2,2 4,7 9,7 15,1 17 17,3 11,3 7 0,7 1,8 0 0,3-0,7 5,2 10,1 13,7 17 15,2 10,3 8,8 3,3 0,7-3,4-4,7-1,7 3,5 10,4 13,8 17 16,4 13,2 3,9 2,9-4,5-11,8-9,3-2,7 3,8 10,9 14,4 21,9 18,1 12 5,7-1 -8,3-5,2-11,1-1,7 4,7 9,4 16,2 20,5 17,2 13,1 8,1 4,8 2,7 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 14 14 17 18 21 18 19 16 13 14 12 12 17 14 14 12 10 12 12 15 17 17 18 19 Lämpimin kuukausi Kylmin kuukausi Lähde: Ilmatieteen laitos Eniten poutapäiviä Eniten sadepäiviä kamishetkien ajoittaminen on hankalaa. Yleensä pystytään kuitenkin sanomaan, onko sää epävakaista vai poutaista ja antamaan hieman tarkempi haarukka lämpötiloille. Toukokuussa eniten poutapäiviä Tilastojen perusteella Porvoossa on touko-, kesä-, heinä- ja elokuussa selvästi enemmän poutapäiviä kuin sadepäiviä. Eniten poutapäiviä on toukokuussa. Tyypillisenä kevätpäivänä Porvoossa on melko aurinkoista ja melko viileää sisämaahan verrattuna. Syynä on merituuli. Toki mitä kauempana ollaan rantaviivasta, sitä pienempi merkitys tällä on. Alkukesästä samantyyppinen sää on vielä valloillaan, mutta loppukesästä lämmennyt meri nostaa sade- ja ukkoskuurojen riskiä ja lisää yleisesti ottaen pilvisyyttä. Porvoon sää ei Pauli Jokisen mukaan juurikaan poikkea Turun saariston, Hangon tai vaikkapa Saimaan alueen kevät- ja kesäsäästä. Näissä kaikissa on samantyyppinen tilanne kuin Porvoossa, eli meri Saimaan tapauksessa laaja järvialue pitää lämpötilat hieman kurissa ja sään sisämaata aurinkoisempana. Lapissa on yleensä vielä keväällä reippaasti lunta ja viileämpää, mutta kesällä erot hieman kapenevat. Lapissa voi olla keskikesällä jopa lämpimämpää joinakin päivinä kuin Porvoossa. Esimerkiksi 2011 kesän Suomen ylin lämpötila mitattiin Ylitorniossa, +32,8 astetta. Haastavaa hommaa Ilmatieteen laitoksen sääennusteen pohjana käytetään tietokonemallia, jonka avulla meteorologi editoi sääennusteen. Paikallissää on meteorologin näkökulmasta haastava, sillä siinä annetaan yksi totuus hyvin pienelle alueelle. Jos kesällä sääkartalla näkyy oman paikkakunnan kohdalla sadepisaran merkki, ei se välttämättä tarkoita, että sadekuuro osuu varmuudella omalle mökille, vaan sitä, että alueella on sadekuuron riski. Pauli Jokinen muistuttaa, että kesällä yksittäinen sadekuuro voi olla vain muutaman kilometrin kokoinen, joten sen tarkka ennustaminen on erittäin hankalaa. Kaupungin yhdessä osassa voi tulla vettä, mutta toisella puolella kaupunkia paistaa aurinko. Pahimmat karikot Meteorologille vaikeimpia ovat hyvin vaihtelevat säätilanteet, kuten myrskyt talvisin. Silloin pienetkin muutokset matalapaineen ajoituksessa ja reitissä voivat johtaa siihen, että tietyssä paikassa tiettyyn aikaan heikon tuulen sijasta tuuli on myrskyisää, vaikka reitti olisi muuttunut vain muutamia kymmeniä kilometrejä. Tällöin ennuste suuremmassa mittakaavassa ei mennyt pieleen, mutta tämä pienikin muutos ajoituksessa tai reitissä tuo paikallisesti suuren eron toteutuneen ja ennustetun välillä. Jokisen mukaan hankalimmat tapaukset liittyvät juuri voimakkaimpiin sääilmiöihin. Sen sijaan silloin kun säätilanne on rauhallinen, eivät pienet yksityiskohdat vaikuta suurestikaan esimerkiksi lämpötilaan tai sateisiin. Mitä pienempi sääilmiö itsessään on, sitä vaikeampi sitä on ennustaa. Esimerkiksi paikalliset sumut ovat hankalia, puhumattakaan trombeista, meteorologi Pauli Jokinen sanoo. 15
kuva Studio Lindell/Oscar kuva virpi lehtinen Myrskyt ja tulvat ajoittuvat tyypillisesti marras-, jouluja tammikuulle. Poutapäiviä on eniten toukokuussa. 1. 2. 3. 4. 5. Ilmastonmuutos Suomessa 1. 2. 3. 4. 5. Suomen keskilämpötila on noussut vajaan asteen sadan vuoden aikana. 1930-luku oli lämmin erityisesti pohjoisessa. Korkeiden lämpötilojen todennäköisyys on moninkertaistunut. Pienessä mittakaavassa ja lyhyissä aikasarjoissa luonnollinen vaihtelu korostuu. Muissa ilmaston piirteissä ei ole havaittu pitkäaikaista muutosta, vaihtelua kylläkin. Lähde: www.ilmasto-opas.fi Maailman ilmastonmuutos Maapallon keskilämpötila on noussut vajaan asteen. Keskiajan lämpöhuippu pohjoisella pallonpuoliskolla on ylitetty. Jää, routa ja lumi ovat vähenemässä. Troposfäärissä on enemmän lämpöä ja vesihöyryä. Sademäärät ovat yhtäällä lisääntyneet ja toisaalla vähentyneet. Trooppiset myrskyt ovat jonkin verran voimistuneet Atlantilla. Sateiden todennäköisyys Runsaimmat sateet saadaan ukkoskuurojen yhteydessä. Yksittäiset runsaat sateet painottuvat yleensä heinäkuun loppuun ja elokuun alkuun, kun ilma on lämpimintä ja ilmaan mahtuu eniten vesihöyryä. Osittain lämpimästä merestä johtuen rankkoja sateita voi Porvoossa esiintyä vielä marraskuussakin. Alkukesällä rankimpien sateiden aikana ilmavirtaus puhaltaa tyypillisesti mantereelta, kun taas loppukesällä mereltä. Talvella vesihöyryn määrä ilmassa on vähäisempää, eikä sademäärältään yhtä rankkoja sateita voi esiintyä. Myrskyjä, rajuilmoja ja muita ääritilanteita on Jokisen mukaan vaikea luokitella yksiselitteisesti esimerkiksi Porvoon Top 5 -listaksi. Sääpiikkejä on 2000-luvulla ollut useita (ks. sääpiikit edelliseltä aukeamalta). Keskilämpötila noussut Suomen ja Porvoon sää on hyvin vaihtelevaa: välillä on kylmää, välillä taas lämmintä kuivaa tai sateista. Mitä lyhyempää jaksoa tai pienempää aluetta katsotaan, sitä enemmän luonnollinen vaihtelu korostuu. Tämän vuoksi tulee katsoa pidempiä aikasarjoja ja mielellään laajempia alueita, Pauli Jokinen huomauttaa. Meteorologi kehottaa katsomaan aina 50 vuoden päähän. Vuodesta 1961 alkavasta aikasarjasta nähdään, että lineaarisen trendin perusteella Porvoon kunnan vuotuinen keskilämpötila on noussut noin 0,4 astetta vuosikymmentä kohti, eli yhteensä noin 2 astetta. Mielenkiintoinen havainto on sekin, että viimeisten 50 vuoden ajanjaksolla Porvoon viidestä lämpimimmästä vuodesta neljä on koettu 2000-luvulla. 16
Matka Majvikenin lahdesta Sandön saarelle on lähes kaksi kilometria pitkä. Merikaapelin asentaminen aloitettiin Majviikenistä. Vetovuorossa Casimir Uddström ja takana Jari Hakamaa. Sähköä saaristoon meren pohjaa pitkin teksti ja Kuvat Rolf Gabrielsson Saaristossa on vielä kiinteistöjä ilman verkkosähköä. Merikaapeleita asentamalla Porvoon Sähköverkko Oy tuo sähkön uusien asiakkaiden ulottuville. Suurin osa verkkosähköä vailla olevista kiinteistöistä on vapaa-ajan asuntoja. Sähköttömyys voi olla asukkaiden tietoinen valinta, mutta se voi johtua myös sähköverkon puuttumisesta. Viime syksyn Sandön saaren liittäminen sähköverkon piiriin oli tyypillinen Porvoon Sähköverkko Oy:n merikaapelihanke, johon sisältyi paitsi merikaapelin asentaminen myös saaressa tehdyt johto- ja muuntajatyöt. Meren pohjalle laskettiin 20 kv:n kaapeli vajaan kahden kilometrin matkalle Ölandetin Majvikenin lahdesta Sandön saareen. Saareen tarvittiin muuntaja ja ilmajohtoja sähkön saamiseksi perille uusille asiakkaille. Myös lähtöpäässä tehtiin johtotöitä. Haastava ympäristö työlle Saariston sähköistämisessä eteen voi tulla asioita, joihin mantereella ei välttämättä törmätä. Esimerkiksi merilinnut ja niiden pesiminen on otettava huomioon. Sandön merikaapeli on Natura 2000 -alueella, mistä johtuen Ympäristökeskus asetti kaapelin asentamisen ehdoksi sen, että työtä ei tehdä lintujen pesimäaikana 15.4.-31.7. Pääsimme asennustöihin vasta syksyllä, jolloin työtä vaikeuttivat muun muassa myrskytuulet, Porvoon Sähköverkko Oy:n työmaavalvoja Peter Loman kertoo. Lisäksi piti ottaa huomioon Sandön saaren rannalla kasvava harvinainen kasvi, rantatyräkki, jota ei saanut vahingoittaa kaivutöissä. Verkkosähkö tuo mukavuutta Loppu hyvin, kaikki hyvin. Nyt Sandön saari on osa Porvoon Sähköverkon jakeluverkon piirissä. Saaren noin kymmenestä kesäasukkaasta kolme on tässä vaiheessa solminut sähköverkon liittymäsopimuksen. Alkavasta kesästä lähtien he saavat nauttia verkkosähkön tuomasta mukavuudesta. Liittymä maksaa 7 125 euroa Hinta pysyy samana seuraavat kymmenen vuotta, Peter Loman kertoo muille kiinnostuneille sandölaisille. Sähköä uusille alueille Tällä hetkellä Porvoon Sähköverkossa tutkitaan mahdollisuutta sähkönjakeluverkon laajentamista myös Herrskärin. Navigointi hallinnassa. Kuvassa merikaapeli odottaa kaivuutöitä Sandön saarella. 17
Pärjättiin kunnialla Tapaninpäivän myrskystä silti paljon opittavaa Olosuhteisiin nähden pärjättiin kunnialla. Näin tiivistää toimitusjohtaja Magnus Nylander Porvoon Sähköverkko Oy:n selviytymisen Tapaninpäivän myrskyvaurioista. Rolf Gabrielsson Kuva Yrjö Hallamäki Myrsky oli Porvoon Sähköverkon alueellakin kovin sitten vuoden 2001 Janika-myrskyn. Pahimmat metsätuhot ja muut vauriot olivat kuitenkin Länsi- Suomessa. Meillä viat olivat enimmäkseen yksittäisten terveiden puiden aiheuttamia ja keskeytykset sähkönjakelussa kestivät pisimmillään kolme vuorokautta, Nylander vertaa Länsi-Suomen tilanteeseen, jossa sähkö oli paikoin poikki jopa viikkoja. Parannettavaa varautumisessa meil- 18 Tapaninpäivän myrsky Porvoon Sähköverkon alueella Tuulen puuskat yli 30 m/s Enimmillään noin 15 000 asiakasta ilman sähköä Pisimmät keskeytykset kolme vuorokautta Vakiokorvauksia maksetaan noin 150 000 euroa yhteensä noin 1 700 asiakkaalle Vahingot sähköverkolle noin 200 000 euroa Puheluita vikanumeroon noin 25 000 kpl vuorokauden aikana Reilu kolmannes puheluista pystyttiin ottamaan vastaan Talvella sähkökatkoksiin liittyy kovan tuulen lisäksi usein myös lumi. Tapaninpäivän myrskyn vauriot olisivat voineet olla vielä paljon pahimmat, jos samaan aikaan olisi satanut lunta tai puissa olisi ollut valmiiksi lumikuormaa.
lekin jäi silti kyllä aivan riittävästi. Tärkeimmät myrskyn antamat opetukset liittyvät Nylanderin mukaan tiedottamiseen ja vararesurssien saatavuuteen. Pitäisi pystyä antamaan reaaliaikainen vikatilannekuva netissä, nyt tiedottaminen ontui. Vaikka meillä on sopimukset monen verkkoyhtiön ja muutaman ulkopuolisen urakoitsijan kanssa vika-avun saannista, niiden saatavuudesta ei ole aina takeita silloin, kun vikoja tapahtuu samanaikaisesti koko maassa. Nylander muistuttaa, että omat resurssit olivat jo nyt kovan paineen alla. Oma henkilökunta teki loistavaa työtä kovalla asenteella. Silti väsymys hiipii jokaisen puseroon, kun töitä tehdään monta vuorokautta melkein tauotta. Tämän takia pitää olla paremmin valmistautuneita vielä nyt koettua suurempaan häiriöön. Nylander katsoo lisäksi, että verkkoon on laitettava enemmän rahaa toimitusvarmuuden parantamiseksi. Vaikka Porvoon Sähköverkko on jo nyt ennen myrskyä satsannut paljon verkkoihin, tahtia on kuitenkin kiristettävä, kuitenkin niin, ettei verkkomaksuihin kohdistu kohtuuttomia nostopaineita. Maakaapeloinnin tahtia kiristetään Porvoon Sähköverkko Oy lisää maakapeloinnin tahtia noin 100 kilometriin vuodessa. Tähän asti ilmajohtoja on vaihdettu maakaapeleihin noin 75 kilometrin vuosivauhtia. Verkkomme on 3 500 kilometrin pituinen, ja siitä maakaapeleiden osuus on vajaa kolmannes. Tavoitteemme on saada noin 80 prosenttia verkosta maan alle 20 vuodessa, toimitusjohtaja Magnus Nylander toteaa. Tavoitteen saavuttamiseksi pitää nykyistä maakaapelointitahtia lisätä noin 25 kilometrillä per vuosi, mikä nostaa verkkoinvestoinnit noin 4 miljoonaan euroon vuodessa. Kun verkkoa samaan aikaan myös laajennetaan, vuosittainen investointisumma nousee 5 miljoonaan euroon. Porvoon Sähköverkko Oy:n liikevaihto on 13-14 miljoonan euron luokkaa. Sähkönjakelun käyttövarmuuden parantamiskeinoja 1. 2. 3. 4. 5. Maakaapelointi Sähköverkkoautomaation lisääminen ja sähköverkkorakenteen kehittäminen Vikatilanteisiin varautumisen parantaminen Teiden reuna-alueiden hyödyntäminen sähköverkon sijoittamisessa Ilmajohtoverkon johtokatujen leventäminen Lähde: Energiamarkkinavirasto 19
Tervetuloa ekokauppaan Kaikki yhdessä paketissa Porvoon empirekaupunginosan yhdessä ihastuttavassa sisäpiirissä sijaitsee ekologinen hyvänolontalo Fredrikan Lähde. Päiväsaikaan täällä käy paljon ruokailijoita, sillä tarjolla on herkullisia luomukasvislounaita. Iltaisin ja viikonloppuisin alakerran ruokasali muuttuu joogasaliksi ja hyvinvointikurssien tiloiksi. Rakennuksen toinen kerros kätkee sisälleen luontaishoitotilat, joissa työskentelee myös ekokosmetologi. Kaikki mitä käytetään pohjautuu ekologisuuteen. Kalusteetkin ovat kierrätyskalusteita, Piri Aarnikko kertoo. Fredrikan lähde toimii osuuskuntapohjalla. Piri Aarnikon lisäksi osakkaita ovat Annika Björk, Inari Lantto ja Anja Sorasalo. Fredrikan Lähde, Runeberginkatu 18, Porvoo, puh. 040 828 8889 Avoinna arkisin klo 11-17. www.fredrika.fipiri Aarnikko & Inari Lantto Janne Kortelainen Ekoa kivijalasta Porvoossa, Mannerheiminkadulla sijaitsee sananmukaisesti kivijalkamyymälä, joka on erikoistunut ekologisiin elintarviketuotteisiin, kuten kuivattuihin marjoihin, hilloihin ja erilaisiin teelajeihin. Tuoreet leivonnaiset ja leivät tulevat paikallisilta valmistajilta. Liikkeen hyllyiltä löytyy myös luonnonkosmetiikkaa ja kierrätysmateriaaleista tehtyjä käsitöitä. Ihmiset haluavat massatuotannon rinnalle tällaisia ekologisia vaihtoehtoja. Pidämme hinnat mahdollisimman kilpailukykyisinä. Esimerkiksi meillä myydään varmasti Porvoon edullisimpia luomukananmunia, Janne Kortelainen huomauttaa. Porvoon Ekokauppa, Mannerheiminkatu 10, puh. 050 408 2374 Avoinna arkisin klo 10-18 ja lauantaisin klo 10-15. posti@porvoonekokauppa.fi 20
Yksi ekoteko, kiitos! Haluatko edistää kestävää kehitystä ja pienentää ekologista jalanjälkeäsi? Voit tehdä sen omilla valinnoillasi, esimerkiksi suuntaamalla ekokauppaan. Sydämen asialla Ekosalonki Cielon omistajille Riikka Jaakkolalle ja Ursula Kvistille oli jo liikkeen perustamisvaiheessa selvää, että he haluavat parturi-kampaamoliikkeeseensä ekosähkön. Vaikka ekosähkö on vähän kalliimpaa, katsomme, että käyttämällä bioenergiasta saatavaa energiaa välitämme huomisesta ja siitä, mitä jätämme seuraaville sukupolville. Haluamme ajatella ympäristöä ja pyrimme työssämme mahdollisimman paljon ekologisuuteen, he sanovat. Myös Cielon käyttämät tuotteet ovat pääosin ekologisia. Siinä olemme ottaneet mukaan lähituoteajattelun. Eli valitsemme ulkomaalaisen tuotteen sijasta suomalaisen. Ekosalonki Cielo, Jokikatu 10, Porvoo, puh. 019 523 0111 www.ekosalonkicielo.ficielo Ursula Kvist Riikka Jaakkola Dennis Andersson Herkkukauppa torin laidalla Loviisassa, torin laidalla sijaitseva idyllinen herkkukauppa Lilla Hugo on toiminut vajaan vuoden, mutta liikkeen asiakaskunta alkaa jo vakiintua. Aloitimme pääsiäisenä 2011 ja silloin lampaanliha oli ykköstuotteemme. Jouluna tekivät kinkut kauppansa, kauppias Dennis Andersson kertoo. Lilla Hugo muistuttaa entisajan kotikadun elintarvikekauppaa, josta sai ostettua tuoreita elintarvikkeita. Eikä siihen aikaan puhuttu lisäaineista. Lilla Hugon tuotteet hankitaan pääosin alueen pientuottajilta. Myymme tuotteita, joita ei välttämättä isoista marketeista saa. Lilla Hugo, Brandensteininkatu 11, Loviisa, puh. 019 53 3350 Avoinna: ti-pe kello 10-18 ja la klo 9-15. Kesäaikaan avoinna joka arkipäivä. 21
Sähköä ilmassa 22
Sähköä on ilmassa, kun AD-muusikko Klaus Suhonen laittaa soimaan muutama vuosi sitten perustamansa Hans on the bass -yhtyeen uutta, pian julkaistavaa musiikkia. Säveltäjäsanoittaja-solisti on tyytyväinen letkeään ja hyväntuuliseen musiikkiin. Reija Kokkola KUVAT HAns on the bass albumi oli ehkä vielä harjoituskappale, mutta tämä on jo selkeästi valmiimpaa kamaa, Klaus Suhonen toteaa. -Ensimmäinen Hans on the bass -yhtyeen basisti, ruotsalaisvahvistus Hans Täckenström on tullut tänään piipahtamaan Suomeen äänittämään uutta levyä. Hans kertoo, että Klaus se juuri hänet innostikin aikoinaan soittamaan tosin kitaraa. Muusikoita yhdisti jo tuolloin mainosmaailma, mutta yhteisen musiikin tekeminen ei vielä tullut mieleenkään. Klaus kannusti minua soittamaan kitaraa, Hans muistelee. Klausin mielestä hyvä ystävä tarvitsi silloin hieman enemmän kuin kannustavaa puhetta. Melkein pakotin hänet kitarakauppaan, hän nauraa. Keskustelu käydään sekä englanniksi että ruotsiksi, mutta sitten Hans yllättää. Minun föräldrar, vanhempani, ovat Suomesta. Olin lapsena usein Oulussa ja Dahlbrukissa, Taalintehtaalla, jolloin puhuin hieman suomea. Kotona puhuttiin vain ruotsia, hän sanoo selvällä suomen kielellä. Ja sitten kieli kääntyy ruotsiin. Porvoolaiset puhuvat ruotsin lisäksi hyvää englantia, joten en juuri pääse harjoittelemaan suomea. Joskus juttelen taksi-gubben kanssa suomeksi. Paitajekusta bändille nimi Kolme vuotta sitten perustetun yhtyeen nimi on Hans on the bass, ja Hansin soi- 23
Kappaleet soivat hyvin paikallisradiossa ja etenkin Radio Vegassa. tin on tosiaan vaihtunut kitarasta bassoon. Pidän bassosta enemmän soittimena. Tykkään sen rytmiikasta, hän sanoo. Kun Hans on the bass -yhtye oli ensimmäisellä keikallaan Tukholmassa vuonna 2008, ei Hans edes tiennyt bändin nimeä. He olivat vain innoissaan soitelleet, koska siitä tuli hyvä fiilis, ja soittaminen oli kivaa. Klaus hieman pelkäsi, että Hans peräti jänistää koko keikalta. Siksi bändi painatti itselleen paidat, joissa komeili nimikin: Hans on the bass. Jekku oli hauska, sillä keikalla oli paljon Hansin kavereita. Basistia itseään paitatemppu ei heti alkuun naurattanut. Olin aivan nolona, sillä kaverit tietenkin luulivat minun keksineen paitaidean 24 ja bändin nimen. Myöhemminkin vähän nolotti sanoa yhtyeen nimi ääneen, kun se kuulosti itsestä niin kornilta. Nyt olen jo tottunut siihen. Hyväntuulen musiikkia Hyvä niin, sillä bändin nimi on ja pysyy. Kun ensimmäinen albumi Scandinavian Breakfast julkaistiin vuonna 2009, tuli nimi jo laajemmin tunnetuksi. Kappaleet soivat hyvin paikallisradiossa ja etenkin Radio Vegassa. Musiikkiaan Klaus kuvailee monipuoliseksi, hyväntuulen musiikiksi, jota on vaikea lokeroida mihinkään tiettyyn muottiin. Silti ensimmäistä levyä myytiin varsin hyvin. Olemme innoissamme uudesta levystä. Se on syntynyt halusta tehdä juuri tällaista musiikkia. Ilmeisesti levyn nimi Helsinki Stockholm viittaa taas Hansiin, joka ramppaa vähän väliä Suomessa nauhoituksissa, keikoilla ja treeneissä. Ei aivan. Koko bändi lähtee pian Tukholmaan äänittämään uutta levyä. Sitä tuotetaan kolmella eri studiolla, jotta saundimaailmasta saadaan monipuolinen, Klaus sanoo. Teatteria ja elävää musiikkia Klaus on asunut perheineen Porvoossa vajaat kaksi vuotta. Koko perhe on innoissaan kaupungin kauneudesta, sopivasta pienuu-
kuva shutterstock Musiikin pieni suurkaupunki Loistopaikka luovalle työlle Sähkökitaroita eteisessä, sähkökitaroita portaikossa, sähkökitaroita ison talon vintille remontoidussa mainostoimisto People s Village Oy:ssä. Sähköä on muutenkin ilmassa: on tietokoneita, näyttöjä ja jos jonkinlaisia vempaimia. Hyllyköissä ja pöydillä on myös monenlaista mainosmateriaalia, jota People s Village Oy tuottaa asiakkailleen. Yrityksen AD:nä toimiva Klaus Suhonen siirtyy kätevästi mainosmaailmaan vain kiipeämällä portaita kotinsa yläkertaan. Hänen mielestään Porvoo on inspiroiva ympäristö. Tämä on loistopaikka luovalle työlle. www.peoples.fi desta sekä ennen kaikkea runsaasta kulttuuritarjonnasta. En ole koskaan aiemmin käynyt yhtä usein teatterissa kuin Porvoossa, sillä teatteri on lähellä. Myös elävää musiikkia pääsee kuuntelemaan helposti, mikä on mielestämme aivan ihanaa. Muutto tuli ajankohtaiseksi kun perheen vanhemmat, Klaus ja Lotten, kyllästyivät pääkaupungin ruuhkiin ja välimatkoihin. Suhonen-Lindborgit asuivat lähiössä, mutta kävivät Helsingin keskustassa päivittäin. Matkat lasten hoitopaikkojen ja kauppojen kautta kotiin saattoivat venyä puolitoistatuntisiksi. Vaimo Lotten pähkäili uutta sopivaa kotikaupunkia mielessään toive siitä, että joka paikkaan pääsisi kävellen. Porvoo on lisäksi lähellä Helsinkiä, jos sinne on tarve lähteä. Ison talon yläkertaan rakennettiin viihtyisä toimisto. Kun remontoimme vinttiä, otimme huomioon energiaseikat tekemällä sen mahdollisimman tiiviiksi. Lisäksi ihmiset, lukuisat tietokoneet ja laitteet tuottavat lämpöä. Irrotan myös akut ja laturit yöksi. Lotten huolehtii yleensä perheen tarvitsevien palvelujen valinnasta ja kilpailuttamisesta. Mielestäni on hyvä valita paikallinen toimija. Jos jotain sattuu, on apukin lähellä. Porvoon Energiasta olen aina saanut tarvittavaa informaatiota riittävästi ja nopeasti, hän kiittää. Ravintolapäällikkö Jocke Lybeck Bar Sohosta elää Porvoon musiikkimaailman keskiössä, sillä parhaillaankin Bar Sohoon jonottaa keikalle tuhatkunta bändiä. Ravintola Soho edustaa lähes kaikkia musiikin genrejä. Viikonloppuiltaisin soi hevi-rock tai teknoravit lontoolaisten tiskijukkien tahtiin. Sunnuntaisin porukka kerääntyy jazz-jameihin, joissa soittavat alan huiput. Viikolla porvoolaisia on tosin vaikea saada liikkeelle. Live-musiikin tuomaa nautintoa ei voita mikään. Ei ainakaan tv:n ääressä istuskelu, Lybeck napauttaa. Isot helsinkiläisbändit ovat löytäneet Bar Sohosta keikkapaikan lisäksi hyvän treenimestan. Meillä on niin hyvä akustiikka, että isot yhtyeet tulevat mielellään testaamaan PA-laitteitaan meille ennen kiertuetta. Vastavuoroisesti ne heittävät sitten meillä keikan. Lybeckin mielestä Porvoota voi kutsua kokoonsa nähden musiikin suurkaupungiksi. Hän nostaa esiin muun muassa Magnusborgin, jossa toimii lukuisia luovan alan tuotantoyhtiöitä. Porvoon katukuvassa vilisee myös paljon tunnettuja muusikoita. Herra Ylppö, A.W. Yrjänä, Mikko Kaakkuriniemi, Jan Vaaka, Hombre Lampinen, Miro Mantere, Klaus Suhonen, Lybeck listaa. Helsingin läheisyys on hänen mielestään kaksiteräinen miekka. Toisaalta pääkaupunkiseudulta muutetaan mielellään idylliseen Porvooseen, mutta Porvoosta on myös helppo hurauttaa live-keikoille Helsinkiin, vaikka omassa kaupungissakin on hyvää live-tarjontaa. Bar Sohon bändien lisäksi Grandissa järjestetään konsertteja ja pienemmissä paikoissa esiintyvät trubaduurit. 25
Arjen energiaa Jokaisella meistä on omanlaisensa suhde energiaan, energiansäästöön ja luontoon. Niin myös Janette Englundilla, Heikki Poralla ja Petteri Saariolla. 1. Mukana energiaalan muutoksessa Vanhaa taloa kunnioittaen Porvoon Energiassa asiakasneuvojana työskentelevä Janette Englund iloitsee siitä, että saa olla työn puolesta mukana energia-alan muutoksessa. 2. Loviisan muuttanut Poran perhe remontoi Ajurintaloaan pieteetillä vanhaa kunnioittaen. Sopiva lämmitysjärjestelmäkin löytyi kaukolämpö. 3. Sopusoinnussa luonnon kanssa Porvoolainen dokumentaristi Petteri Saario on vankasti sitä mieltä, että energian säästäminen ei edellytä luopumista jostakin tärkeästä tai palaamista kivikauteen, päinvastoin. 26
Energia & Minä Maarit Gabrielsson kuva Studio Lindell/Oscar Mukana energia-alan muutoksessa Englund Asiakasneuvoja 1.Janette Porvoon Energia kodissamme ekologisuus oli itsestäänselvyys. Lapsuuden Elimme normaalia maalaiselämää. Jätteet kompostoitiin, sähkön käyttö oli hallittua ja ylipäätään elettiin luonnon mukaisesti. Nyt asun puolisoni ja kolmen lapsen, 11-vuotiaiden kaksosten sekä 8-vuotiaan pojan kanssa Pellingissä meren rannalla. Meillä on iso perhe ja olemme yhdessä miettineet, miten kulutamme jo ihan pelkästään senkin takia, että rahan pitäisi riittää kaikkeen. Opetan lapsillenikin, miten arkielämässä sähkönkulutusta voisi vähentää. Tietokoneet ja muut laitteet pyrimme sulkemaan, kun niitä ei käytetä. Vettä ei valuteta turhaan, ja astianpesukone pyörii ekoohjelmalla. Kotona meillä on suurin osa lampuista säästölamppuja. Omalla työpaikallani Porvoon Energiassa arvostetaan sitä, että energiayhtiö on mukana tuottamassa vihreää sähköä. Meidän Tolkkisten voimalassa tuotetaan Suomen Luonnonsuojeluliiton sertifioimaa ekosähköä. Asiakkaat kysyvät minulta usein, miten he voisivat käyttää sähköä energiatehokkaasti. Itse olen sitä mieltä, että vihreä ajatusmaailma ja energiatehokkuus kuuluvat yhteen. Jos haluaa käyttää ekosähköä, joka maksaa vähän enemmän, niin silloin ollaan valmiita myös kontrolloimaan omaa sähkönkulutusta. Olen huomannut, että energia-ala elää muutosten kourissa. Muutaman vuoden sisällä tapahtuu paljon. Tulee kaukoluettavia sähkömittareita ja älykkäitä sähköverkkoja. On mielenkiintoista saada olla työn puolesta tässä kaikessa mukana. 27
Vanhaa taloa kunnioittaen 28
Energia & Perhe Reija kokkola KuvaT VIRPI LEHTINEN 2. Heikki Pora Loviisa muutti Loviisan alakaupunkiin Perheemme Ajurintaloon puolitoista vuotta sitten. Ihastuimme yli sata vuotiaan talon henkeen, sen jykeviin seiniin ja kauniisti aaltoileviin ikkunoihin. Ikkunanpokat ovat alkuperäiset. Olemme tehneet vain hieman pintapuhdistusta ja uusineet kitit. Mitä pidempään talossa asuu, sitä vähemmän tulee remontin tarvetta. Emme halunneet tehdä mitään peruuttamatonta. Seiniä avasimme vain sen verran, että näimme missä kunnossa ne ovat. Puu on paksua ja kovaa, osa hirsistä on varmasti 200 300 vuotta vanhoja. Iän päättelimme tontin vanhoista piirustuksista, joissa näkyy kolme taloa, jotka purettiin nykyisen tieltä. Niiden hirret käytettiin tähän taloon. Puuhan on ikuista, kunhan se saa olla kuivassa. Remonttia tehdessäni olen miettinyt tarkasti, mihin aikakauteen talon eri osat palautetaan. Suurimpaan osaan taloa on tehty viimeksi remontti 50-luvulla. Talon päädyssä on 70-luvulla remontoitu vuokra-asunto, jonka olen nyt kunnostanut perheen käyttöön. Pidämme 50-luvun tyylistä, joten se sai jäädä. Sen sijaan purimme pois 70-luvulla suositut muovi- ja lastulevypinnat. Tuolle ajalle tyypillisen värimaailman muutimme muistuttamaan vuosisadan alun tyyliä. Laitoimme aidot, hengittävät paperitapetit. Lämmitykseen valitsimme Porvoon Energian toimittaman kaukolämmön, kun siihen tarjoutui mahdollisuus. Se on edullinen ja kestävä ratkaisu. Entiseen lämpökeskukseen tein itselleni työtilan. 29
Energia & Luonto Maarit Gabrielsson kuva peak press Saario 3.Petteri Dokumentaristi är en del av naturen, Människan fastän vi inte alltid vill minnas det. Det, som vi gör åt naturen, det gör vi i sista hand åt oss själva. Naturen är förstås också för mig personligen en mycket viktig alstrare av välbehag. Om jag skulle tvingas vistas inomhus hela tiden, skulle ingen stå ut med mig. Tyvärr lever dagens människa inte i någon särskilt bra harmoni med naturen. På lång sikt är det en ohållbar situation. Om vi inte förmår ändra den går det illa för oss och samtidigt naturligtvis också för många andra av naturens skapelser. Att leva i harmoni med naturen betyder inte en återgång till stenåldern. Vad det innebär är att slöseri och skrytkonsumtion ersätts med nya och bra uppfinningar. Jag har ibland sagt att när människan blir tillräckligt civiliserad börjar hon värna miljö och liv. Jag anser att det är varje människas skyldighet, men också rättighet, att bry sig om miljön. Jag har också lagt märke till att människor, som bryr sig om miljön, också bryr sig om andra människor och dem, som inte själva har någon talan. Kommande generationer tackar oss, om vi sköter bra om miljön. Om vi däremot handlar dumt går det tvärtom, de kommer att vara ytterst arga på oss. Att spara energi förutsätter inte att man avstår från någonting viktigt eller går tillbaka till stenåldern. Tvärtom, sparar man energi och effektiverar energianvändningen skapar det mera arbetsplatser än då man bygger ny energi. Sopusoinnussa luonnon kanssa 30
Luovasti sähköä mökille Kun verkkosähköä ei ole saatavilla, mikä neuvoksi? Me kartoitimme neljä mahdollisuutta. teksti ja kuvat Jukka salminen 12 V 12 V 12 V 230 V 12 V 1. Aurinkopaneelit 2. Lataussäädin 3. Akkupankki 1. 3. 1. Aurinkoenergia Kesällä sähköenergiaa kertyy vaivattomasti Ympäristöystävällinen, äänetön 12V tasavirta ja vaihtoehtoisesti lisäksi 230V vaihtovirta invertterillä (vaihtomuuntimella) Aurinkopaneelin huipputeho saadaan paneelista keskipäivällä, kun aurinko paistaa siihen kohtisuoraan. Aurinkojärjestelmät tuottavat kesällä energiaa koostaan riippuen 10 200 W. 2. Mieti aluksi, mihin sähköä tarvitset Kartoita sähkölaitteet, joita käytät jatkuvasti ja laitteet joita käytät vain satunnaisesti (valaistus, matkapuhelimen ja kannettavan tietokoneen lataus, televisi, jääkaappi, veden pumppaus, jne.) Nyrkkisäännöt Jos käyt mökillä harvoin, kannattaa panostaa enemmän akustoon kuin paneeleihin. Jatkuva käyttö taas vaatii tehokkaan paneeliston. Pienempikin akkupankki riittää. Jos vietät mökillä paljon aikaa ja sähkölle on suuri tarve, iso akkupankki on tarpeen. Tarvitset myös paljon paneeleita, mahdollisesti myös tuulimyllyn. Aggregaatin avulla saat lisätehoa kulutushuippuina. 2. Tuulienergia Täydentää aurinkovoimaa Toimivin rannikkoalueilla ja saaristossa Tehokas hyvissä tuuliolosuhteissa Tuottavuus vaihtelee tuulisuuden mukaan 12V tasavirta ja vaihtoehtoisesti lisäksi 230V vaihtovirta invertterillä Tuulivoimala tulee rakentaa mahdollisimman korkealle ja tuuliselle paikalle. Tehokkuuteen vaikuttavat maaston korkeus, myllyn koko ja tekniikka. Tuulijärjestelmillä saadaan aikaan 70 800 W energiaa. Energiatuotannon arvioimiseksi on tiedettävä asennuspaikan keskituulennopeus. 1. 2. 12 V 12 V 12 V 230 V 12 V 1. Tuuligeneraattori 2.. Lataussäädin 3. Akkupankki 3. 230 V 2. 1. Turbiini 2. Virtauskanava 3. Virtausputki 3. 1. 1,5 m 3. 1. 2. 230 V 230 V 12 V 1. Aggregaatti 2. Akkulaturi 12V 3. Käynnistysautomatiikka 4. Akkupankki 3. Mikrovesivoima Vaatii virtaavan veden, ja pieninkin pienoisturbiini vaatii 1,5 m:n padotuskorkeuden Useimmiten luvanvaraista 230V vaihtovirta Tasaisen varma tuotto Vesivoiman hyödyntämisen edellytyksenä on mökkitontilla virtaava puro. Sähkölaitteet (televisio, kaivopumppu, valaistus, vastuksella toimiva lämmityslaite, akuston latauslaite, jne.) voivat olla verkkovirtakäyttöisiä. Saatavilla on 230V tuottavia 200W 1000W tehoisia pienoisturbiineja. Voimalaitos ei tarvitse patoa, vain virtauskanavan ja -putken, joilla ohjataan vesi turbiinille. 12 V 12 V 12 V 4. 4. Aggregaatti Tuottaa 230V vaihtovirtaa tarvittaessa paljon virtaa vieviin laitteisiin Automaattinen käynnistys mahdollinen vain suurta tehoa tarvittaessa Hyvä varmistus hätätilanteiden varalle Meluisa, ei kovin ympäristöystävällinen Polttoainekäyttöinen aggregaatti eli generaattori ei ole välttämättä paras vaihtoehto jatkuvaan sähköntuottoon, mutta erinomainen tuottamaan hetkellisesti suurta tehoa 230V-järjestelmään, kun 12V invertterin teho ei enää riitä. Nykytekniikka mahdollistaa automaattisen ohjauksen, jolloin aggregaatti käy vain tarvittaessa. Laitteella voidaan myös ladata aurinko- sekä tuulivoimalan akustoa. Aggregaattia voidaan hyödyntää hätätilanteessa sähköistetyn mökin varavoimana. Lisätietoja ja hintaesimerkkejä: www.motiva.fi, www.playgreen.fi 31
Miltä näyttää maailman energiatulevaisuus 2035 Kansainvälinen energiajärjestö esittää arvionsa maailman energiatulevaisuudesta tuoreessa World Energy Outlook -vuosiraportissaan. Se luotaa kehitystä aina vuoteen 2035 asti. Seppo Iisalo graafit Sanna Nylén Raportin suuri linja on selvä: maailman energiankulutus kasvaa edelleen. Erityisesti kasvua on nopeasti kehittyvissä talouksissa, kuten Kiinassa, joka vahvistaa asemaansa maailman suurimpana energiankuluttajana. Fossiiliset polttoaineet - hiili, öljy ja kaasu - pysyvät tärkeimpinä energialähteinä vuoteen 2035 asti. Tämä merkitsee sitä, että maailman hiilidioksidipäästöt kasvavat. 32 Huolestuttava näköala Toteutuessaan Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n ennuste tietäisi sitä, että maapallon lämpötilanousu vuoteen 2035 mennessä voisi olla 3,5 asteen luokkaa pahimmassa tapauksessa jopa 6 astetta. Maailma on sitomassa itsensä epävakaaseen energiatulevaisuuteen. Ilman rohkeaa politiikan suunnanmuutosta joudumme epävarmaan, tehottomaan ja runsashiiliseen energiajärjestelmään, raportti varoittaa. Talouden, hyvinvoinnin ja väestön kasvu lisäävät maailman energiantarvetta tulevina vuosikymmeninä. IEA esittääkin, että hallitusten on otettava käyttöön voimakkaampia toimia edistääkseen tehokkaita ja vähäpäästöisiä teknologioita. Kiina nousee edelleen Tulevien vuosien energiankulutuksen kasvusta 90 prosenttia tapahtuu OECD:n (teollisuusmaiden) ulkopuolisissa maissa. Kiina vahvistaa jatkossa asemaansa maailman suurimpana energiankuluttajana. Maa kuluttaa energiaa vuonna 2035 IEA:n arvioiden mukaan 70 prosenttia enemmän kuin Yhdysvallat, vaikka Kiinan energiankulutus per asukas on tuolloin edelleen alle puolet Yhdysvaltain vastaavasta asukaskohtaisesta määrästä. Öljyn kysyntä ei taitu Raportissa arvioidaan, että fossiilisten polttoaineiden osuus maailman primäärienergiasta supistuu nykyisestä 81 prosentista noin 75 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. Uusiutuvien energioiden osuus taas nousee 13 prosentista noin 18 prosenttiin. Öljyn kysyntä nousee IEA:n arvion mukaan vuoden 2010 noin 87 miljoonasta tynnyristä päivässä 99 miljoonaan tynnyriin päivässä 25 vuoden kuluessa. Henkilöautojen määrä kaksinkertaistuu. Vaikka hybridi- ja sähköautot kehittyvät, kestää kuitenkin vuosia ennen kuin ne lyövät itsensä läpi markkinoilla. Kiina kuluttaa nykyisin puolet maailman hiilestä, ja maailman hiilen käyttö kasvaa 65 prosenttia vuoteen 2035. Nykyistä tehokkaammat voimalaitokset sekä hiilidioksidin talteenotto ja varastointi voisivat vahvistaa hiilen asemaa, mutta poliittisen tahdon puute sekä tekniset esteet jarruttavat kehitystä. Ydinvoima, maakaasu ja päästöt Fukushiman ydinvoimaonnettomuus nosti esiin kriittisiä kysymyksiä ydinvoiman tulevaisuudesta. Tästä huolimatta Kansainvälisen energiajärjestön vuosiraportti esittää skenaarion, jonka mukaan ydinvoiman tuotanto nousee 70 prosenttia vuoteen 2035 mennessä.
M tonnia Primäärienergian kysynnän kasvu WEO 2011:n uuden politiikan skenaariossa (New Policies Scenario) 4500 4000 3500 3000 2500 2000 Kiina Intia Muu kehittyvä Aasia Venäjä Lähi-itä 1500 Muu maailma 1000 Teollisuusmaat 5 00 0 2010 2015 2020 2025 2030 2035 kpl CO 2 -päästöt (gigatonnia) Maailmanlaajuinen energian kysyntä kasvaa kolmanneksella vuodesta 2010 vuoteen 2035. Kiinan ja Intian osuus kasvusta on 50 %. Ajoneuvoa tuhatta ihmistä kohti valikoiduilla markkinoilla 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Yhdysvallat Euroopan Kiina Intia Lähi-itä Unioni Matkustaja-ajoneuvokanta tuplaantuu 1,7 miljardiin vuonna 2035. OECD:n ulkopuolisten maiden käytännöt tulevat olemaan avainasemassa globaalissa öljyn kysynnässä, sillä vuoteen 2020 menessä suurin osa autoista myydään OECD:n ulkopuolella. Kaksi erilaista kehityskaarta 45 40 6 kehityskaari 35 30 2 kehityskaari 25 20 15 10 5 0 2010 2015 2020 2025 2030 2035 Ilman lisätoimia nykyiset tehtaat, voimalat ja rakennukset ylittävät skenaarion mukaiset CO2-päästörajoitukset jo vuoteen 2017 mennessä. 2010 2035 Viive ennen 2016 Viive ennen 2015 Päästöt nykyisestä infrastruktuurista EU:n tavoitteet Euroopan unionin energiapolitiikalla on kolme päätavoitetta: kestävä kehitys, kilpailukyvyn ylläpitäminen ja energiavarmuudesta huolehtiminen. Näihin tavoitteiseen pyritään parantamalla energiatehokkuutta, edistämällä uuden teknologian käyttöönottoa sekä hyödyntämällä paremmin uusiutuvia energialähteitä. Maaliskuussa 2007 Eurooppa-neuvosto määritti yhteisiksi strategisiksi tavoitteiksi vähentää päästöjä 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta ja parantaa energiatehokkuutta 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi tavoitteena on lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä siten, että niiden osuus energian loppukäytöstä olisi 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Suurimmat teknologiaan liittyvät haasteet liittyvät erityisesti puhtaiden energiateknologioiden kehittämiseen: toisen sukupolven biopolttoaineiden tuotantoon ja käyttöönottoon, hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin kaupalliseen käyttöönottoon, tuuli- ja aurinkovoiman tehokkaampaan hyödyntämiseen, neljännen sukupolven ydinvoimaan, sähköverkoston ja yhteyksien parantamiseen sekä energiatehokkuuden edistämiseen. Lähde: Energiateollisuus Toisaalta raportissa esitetään myös alhaisen ydinvoimatuotannon malli, jossa ydinvoiman tuotanto jäisi puolet arvioitua pienemmäksi. Tämä johtaisi uusiutuvan energian kysynnän voimakkaaseen kasvuun ja tekisi ilmastonmuutoksen hillitsemisestä entistä kalliimpaa. Maakaasun näkymät ovat raportin mukaan valoisat. Kaasun käyttö kasvaa ja saavuttaa likimain hiilen kulutuksen. IEA:n mukaan kaasun kulutuksen kasvusta hyötyy erityisesti Venäjä. Sen on kuitenkin pystyttävä rahoittamaan aikaisempaa kalliimpien uusien öljy- ja kaasukenttien rakentaminen sekä parantamaan maan energiatehokkuutta. Jos Venäjä nostaisi energiatehokkuutensa OECDmaiden tasolle, maa voisi alentaa energiankulutustaan kolmanneksen. WEO 2011 -raportti on painettuna 660-sivuinen energia-alan pikkujättiläinen. Lisätietoja: www.worldenergyoutlook.org, Lähde: Energiateollisuus 33
Mökki kesäkuntoon! Kun kevätaurinko lämmittää ja ensimmäiset leskenlehdet nostavat päätään, alkavat mökkiläiselläkin mielihyvähormonit hyrrätä. Edessä on mökin laittaminen kesäkuntoon. Linnut laulavat, ja nekin ovat pesäntekopuuhissaan. Maarit Gabrielsson Kuvitus Sanna Nylén Ennen takan tai uunin lämmitystä tarkista tulisijo- 2. jen ja hormien kunto. Tarvittaessa pyydä nuohooja apuun. Muista, että säännöllisessä käytössä olevan kesämökin hormit pitää nuohota vähintään kolmen vuoden välein. Lämmityksessä saattaa tulla tenkkapoo eteen, kun pitkään kylmillään olleet hormit tahtovat puskea savua ja nokea sisätiloihin. Hyvä niksi vedon aikaansaamiseksi on puhaltaa tuhkaluukuista hormeihin lämmintä ilmaa kuumailmapuhaltimella ennen pesäpuiden sytyttämistä. Toinen perinteisempi konsti on polttaa ensin muutama sanomalehden sivu tuhkaluukussa. Kukapa haluaisi olla yltä päältä noessa ja savun ympäröimänä! Varmista palovaroittimien toimivuus. Vaihda paristot tarvittaessa. Nykyään on myytävänä myös erilaisia häkävaroittimia. Ne tuovat mökkiläisille turvallisuutta varsinkin silloin, kun lämmität puilla. 1. Talven aikana sisätiloihin on muodostunut kosteutta ja tekstiilit ovat tunkkaisen tuntuiset ja tuoksuiset. Ensimmäiseksi mökki kannattaakin tuulettaa perusteellisesti. Myös mökin ulkopuolinen tarkistus on syytä tehdä silmämääräisesti. Ikkunat, ovet ja katto saattavat vaatia korjaamista talvimyrskyjen ja painavan lumen jälkeen. Nykyään kesämökeillä on runsaasti elektroniikkaa ja sähkölaitteita. Talven jäljiltä niiden käyttöönotto vaatii kärsivällisyyttä, sillä laitteisiin tiivistynyt kosteus voi tehdä tepposet. Ota laitteet käyttöön vasta, kun mökkiin on palautunut normaali huonelämpötila. 34
3. V uodevaatteet on hyvä viedä ulos tuulettumaan. Käy myös astia- ja jauhohyllyt läpi ja tarkista, onko hiiri käynyt vierailulla. Kaapeista kannattaa heittää pois vanhentuneet ja pilaantuneet kuiva-aineet. Sängyt on hyvä imuroida, ettei niihin jää kuolleita pikkuötököitä. Imuroinnilla saat nurkista poistettua ylimääräiset hämähäkin seitit. Tamppaa matot ja sohvien ja tuolien istuintyynyt ja jätä ne raikkaaseen ulkoilmaan tuulettumaan. 5. 4. J oskus kaivoon on saattanut pudota hiiri tai myyrä, jonka raato aiheuttaa vedessä vähintäänkin pahan hajun. Kaivo saattaa muutenkin kaivata huoltoa. Mikäli vesi maistuu oudolta tai haisee pahalle, vie vesinäyte terveystarkastajalle. Kaivon suodatinhiekka on hyvä vaihtaa. Samalla voit puhdistaa kaivonrenkaat ja tiivistää niiden välejä. S aunatilojen perusteellinen puhdistus kruunaa mökin kevätkunnostuksen. Nosta ritilät ulos tuulettumaan ja pese sauna lattiasta kattoon ja sama pukuhuoneessa. Kerää ylimääräiset romppeet pois naulakoista ja ripusta puhtaat raikkaat pyyheliinat tilalle. Kun tämä kaikki on valmista, odottaa sauna enää löylynheittäjiä. Ja mikäs on sen makoisampaa kuin nauttia puulämmitteisen saunan pehmeistä löylyistä. Mikäli pidät vihtomisesta, saat tuoreista koivuista oivallisen vihdan. On siinä somaa ihmisen nauttia hyvänolontunteesta kauniissa kevätillassa. Ympärillä lintujen laulua ja kevään kaunista vihreyttä. 35