POHJOIS-SUOMEN EAKR OHJELMAN 2007-2013 SEURANTAKOMITEA

1 POHJOIS-SUOMEN EAKR OHJELMAN 2007-2013 SEURANTAKOMITEA 1 /2011 PÖYTÄKIRJA Kokousaika: Keskiviikko 18.5.2011 klo 9.00-16.10 Kokouspaikka: Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Talonpojankatu 2B, Kokkola Käsitellyt asiat 1) LÄSNÄOLIJOIDEN TOTEAMINEN, KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS SEKÄ TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN...4 2) EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN HYVÄKSYMINEN...4 3) HALLINTOVIRANOMAISEN AJANKOHTAISKATSAUS...4 4) OULUNSEUTU RAKENNEMUUTOSALUEENA/CASE NOKIA JA SEN VAIKUTUKSET OHJELMA ALUEELLA...5 5) POHJOIS-SUOMEN EAKR OHJELMA-ALUEEN TILASTOKATSAUS...6 6) P-S EAKR OHJELMAN TOTEUMAKATSAUS...7 7) P-S EAKR OHJELMAN VUOSIRAPORTIN 2010 HYVÄKSYMINEN...10 8) MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN 2007-2013 KATSAUS JA NÄKYMÄT 2014+...11 9) KATSAUS TULEVAAN OHJELMAKAUTEEN 2014+...11 10) MUUT ASIAT...13 11) SEURAAVA KOKOUS...14 Esittelijän aikataulullisista syistä käsittelykohta 8 käsiteltiin kesken kohdan 6 käsittelyn. Tämän jälkeen jatkettiin hyväksytyn työjärjestyksen mukaisesti.

2 POHJOIS-SUOMEN EAKR OHJELMAN 2007-2013 SEURANTAKOMITEA 1/2011 Aika: Keskiviikko 18.5.2011 klo 9.00-16.10 Paikka: Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Talonpojankatu 2B, Kokkola Osallistujat: Puheenjohtaja aluekehitysjohtaja Jussi Yli-Lahti, TEM Varapuheenjohtaja aluekehitysjohtaja Kielo Karioja-Mäkelä, TEM Jäsenet opetusneuvos Ulla Mäkeläinen, Opetus- ja kulttuuriministeriö neuvotteleva virkamies Juha Majanen, budjettineuvos Rauno Lämsä,VM neuvotteleva virkamies Sirpa Karjalainen, MMM talouspäällikkö Tuomo Kanniainen, P-P ELY-keskus (LVM) ylitarkastaja Sirpa Hautala, TEM ohjelmakoordinaattori Kati Herranen-Haapaniemi, STM hallitusneuvos Lippe Koivuneva, TEM ylitarkastaja Susanna Wähä, YM johtaja Leila Helaakoski, P-P:n ELY-keskus EU-koordinaattori Paula Alho, Lapin ELY-keskus sivistystoimen päällikkö Kauko Kunnari, Lapin ELY-keskus maakuntajohtaja Altti Seikkula, Keski-Pohjanmaan liitto kehittämisjohtaja Kaj Lyyski, Keski-Pohjanmaan liitto ohjelmapäällikkö Anne Pesola, Keski-Pohjanmaan liitto oikeusapusihteeri, kunnallisneuvos Inkeri Yritys, Lapin liitto kapteeni evp. Raimo Kostamovaara, Lapin liitto maakuntajohtaja Esko Lotvonen, Lapin liitto vt. kehittämisjohtaja Marko Varajärvi Lapin liitto maakuntajohtaja Pauli Harju, Pohjois-Pohjanmaan liitto aluekehityspäällikkö Heikki Ojala, Pohjois-Pohjanmaan liitto kehitysjohtaja Ilkka Yliniemi, Pohjois-Pohjanmaan liitto MYRrin puh.joht. Matti Heikkilä, Pohjois-Pohjanmaan liitto johtaja Keijo Sahrman, Suomen kuntaliitto toiminnanjohtaja Kaija Kinnunen, MTK ry liikkeenharjoittaja Reeta Laitinen, Suomen Yrittäjät ry projektipäällikkö Tarja Sanila, Yrittäjänaisten Keskusliitto ry toimitusjohtaja Timo Rautajoki, Keskuskauppakamari (Lapin kauppak.) aluepäällikkö Keijo Putkonen, Elinkeinoelämän keskusliitto EK aluejohtaja Seppo Wikström, SAK ry alue- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Lauri Korkeaoja, STTK ry järjestösihteeri Merja Fyhrberg, AKAVA valtiotieteen tohtori Tytti Isohookana-Asunmaa, NYTKIS aluepäällikkö Merja Ylönen, Suomen luonnonsuojeluliitto

3 Läsnä olleet komission edustajat: Alain Roggeri, Euroopan komissio, DG REGIO Unit H2, Head of Unit Joanna Metaxopoulou, Euroopan komissio, DG REGIO, Deputy Head of Unit Läsnä olleet sihteeristön jäsenet: Seurantakomitean sihteeristön edustajat (muut kuin seurantakomiteaan jo kuuluvat) varsinainen Johanna Osenius, TEM Maire Mäki, P-P ELY Hannu Kalapudas, Lapin ELY Sirkku Wacklin, Pohjanmaan ELY Eine Kela-Löytynoja, P-P ELY Satu Huikuri, Lapin ELY Riitta Ilola, P-P ELY Minna Hietanen, Lapin liitto Päivi Keisanen, P-P:n liitto varajäsen Terho Liikamaa, Lapin ELY Kalevi Seppänen, P-P ELY Pekka Selkälä, Lapin ELY Päivi Kentala, E-P ELY Paula Lohikoski, P-P ELY Marja Kivekäs/Lapin ELY Mervi Nikander, Lapin liitto Katarina Timisjärvi, P-P liitto Tuija Puumala, seurantakomitean sihteeri Muut läsnä olleet: Arvioitsijoiden edustaja Eeva Terävä, Ramboll Managent Consulting Ilkka Rintala, Keski-Pohjanmaan liitto PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS JA HYVÄKSYMINEN Pöytäkirja on tarkistettu ja hyväksytty ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS Aluekehitysjohtaja Jussi Yli-Lahti Seurantakomitean puheenjohtaja Maakuntajohtaja Altti Seikkula Seurantakomitean sihteeristön puheenjohtaja

4 1) LÄSNÄOLIJOIDEN TOTEAMINEN, KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS SEKÄ TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Esitys: Todetaan läsnäolijat, kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä hyväksytään esityslista kokouksen työjärjestykseksi. Päätös: Todettiin läsnäolijat ja kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Hyväksyttiin esityslista kokouksen työjärjestykseksi. 2) EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN HYVÄKSYMINEN Edellisen kokouksen 2/2010 (1.12.2010) pöytäkirja on toimitettu esityslistan mukana. Esitys: Seurantakomitea hyväksyy ao. pöytäkirjan. Päätös: Hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja. 3) HALLINTOVIRANOMAISEN AJANKOHTAISKATSAUS Kuullaan seurantakomitean puheenjohtaja Jussi Yli-Lahden ajankohtaiskatsaus ohjelmatyöstä. Esitys: Seurantakomitea käy alustuksen pohjalta viriävän keskustelun sekä merkitsee tiedoksi. Käsittely: Puheenjohtaja kävi avauspuheenvuorossaan läpi rakennerahasto-ohjelmien yleistoteumatilanteen (esitelty kalvomateriaali on nähtävissä P-S rakennerahastosivustolla www.pohjois-suomi.fi) Puheenjohtajan puheenvuorossa nousi esille mm. seuraavaa: - rakennerahastoilla ollut selkeästi merkitystä Pohjois-Suomen pitkäjänteiseen kehittämistyöhön - Pohjois-Suomen ohjelma tulee toteutumaan täysimääräisesti (selkeästi korkein toteuma-aste tällä hetkellä) - koko rakennerahastotoiminnan haasteena kuitenkin vuodesta toiseen siirtyvät valtuudet ja niiden purkaminen (noin 300 milj. ); edellyttää rahoituksen kysynnän tarkastelua valtakunnan tasolla sekä tarvittaessa myös reagointia

5 - pääomasijoitustoiminta käynnistymässä ja mm. Oulunseudun osalta selvitetty myös yksityisen pääomasijoitusmallin käyttöönottoa rakennerahastotoiminnassa - Valtion tuottavuusohjelma asettaa omat haasteensa rakennerahastotoimintaan osallistuvalle henkilöstölle (toiminnan tehostaminen) - hankkeiden käsittelyajat erityisesti ELYjen osalta vieläkin liian pitkiä; asian tiimoilta käynnistetty maaliskuussa 2011 puolen vuoden tehostustoimenpiteet - Alukehityskomissaari Hahn todennut Suomen vierailullaan Pohjois-Suomen EAKR ohjelman toteutuksen olevan erinomaisella tasolla, ja että kokemuksia olisi syytä välittää myös muille maille Päätös: Merkittiin kuultu katsaus ja sen pohjalta käyty keskustelu tiedoksi. 4) OULUNSEUTU RAKENNEMUUTOSALUEENA/CASE NOKIA JA SEN VAIKUTUKSET OHJELMA ALUEELLA Kuullaan johtaja Leila Helaakosken katsaus Oulunseudun rakennemuutoksesta ja Nokian tilanteen vaikutuksista Pohjois-Pohjanmaan ja ohjelma-alueen tulevaisuuden näkymiin. Esitys: Seurantakomitea käy alustuksen pohjalta viriävän keskustelun sekä merkitsee tiedoksi. Käsittely: Kokouksessa kuultiin johtaja Leila Helaakosken/Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus katsaus asiasta. Helaakosken puheenvuorossa nousi keskeisesti esille seuraavaa: - taustatukena on ollut P-P:n TE-keskuksen jo vuosina 2008-2009 tekemä varautumissuunnitelma äkillisiin rakennemuutoksiin - kaikkinensa ICT -työvoiman kysyntä ei ole ollut sitä luokkaa, kuin mitä koulutuksesta valmistuu, joten tässä suhteessa koulutuspaikkojen suuntaamisessa tulevaisuudessa on mietinnän paikka - Nokian vaikutusten osalta tilanne ei ole Oulunseudulla niin paha kuin pelättiin; Nokialta vapautuva työvoima hyvin kysyttyä ja avaa myös uusia mahdollisuuksia; mm. metallialalla oltu erityisen kiinnostuneita - EAKR varojen merkitys tilanteen korjaamisessa on ollut erityisen tärkeä; ESR on välineenä kankeampi ja taipumattomampi yritysten tarpeisiin - käynnissä on merkittäviä EAKR hankkeita (Hautomo, Duunaamo, olemassa olevien yritysten kasvu- ja kansainvälistymishankkeita jne.), joilla tilannetta hoidetaan Keskustelussa esille nousi mm. seuraavaa:

6 - ennakoivalla toiminnalla voidaan mittaviakin rakennemuutoksia hallita ja mm. EAKR varojen avulla hyödyntää olemassa olevaa osaamista toisaalla sekä varmistaa olemassa olevan osaamisen säilyminen alueella - kiinnostus nokialaisia kohtaan ollut suurempaa kuin heitä Oulun seudulla vapautuu - pienyritysten kansainvälisyyden tukeminen tilanteen hoitamisessa keskeistä - positiivinen suhtautuminen avannut mahdollisuuksia - t&k verokannustin tulisi ottaa käyttöön myös Suomessa; pk-kentässä paljon potentiaalia t&k toiminnan lisäämisessä Päätös: Merkittiin kuultu katsaus ja sen pohjalta käyty keskustelu tiedoksi. 5) POHJOIS-SUOMEN EAKR OHJELMA-ALUEEN TILASTOKATSAUS Kehittämissuunnittelija Ilkka Rintala Keski-Pohjanmaan liitosta esittelee Pohjois- Suomen tilaa uusimpien saatavissa olevien tilastojen valossa. Esitys: Seurantakomitea käy esittelyn pohjalta syntyvän keskustelun sekä merkitsee tiedoksi. Käsittely: Kuultiin Ilkka Rintalan katsaus P-S tilastollisesta asemasta (esitelty tilastokatsaus on nähtävillä Pohjois-Suomen rakennerahastosivustolla www.pohjoissuomi.fi). Tilastokatsauksessa nousi keskeisesti esille seuraavaa: - vaikka taantuma selkeästi näkyy tilastoissa, niin se ei ole koetellut Pohjois- Suomea kuitenkaan erityisen raskaasti - väestökehitys on positiivinen (vuoden 2010 väestönlisäys 2 751) - työpaikkakehitys noudattelee suurin piirtein valtakunnallista trendiä, paitsi kaivostoiminnan osalta se on selkeästi parempi (P-S osuus 56 % koko valtakunnan vuoden 2008 lisäyksestä) ja rakentamisen osalta selkeästi heikompi (19 % koko valtakunnan laskusta) - tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus (Tekes) yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille on laskenut vuodesta 2009 vuoteen 2010 ja vastaavasti TKI rahoitus yrityksille on noussut edellisestä vuodesta - taantuman jälkeen vienti on lähtenyt kasvuun nopeimmin Lapissa, mutta myös Keski-Pohjanmaalla; P-P:lla pysytellyt vielä askeneella tasolla - esillä oli myös tehdyn kesukierroksen (koulutuspaikkojen suuntaaminen) perus- ja tavoiteurat; joissa erityisenä huomion aiheena sote alan rakennemuutos ja työvoimatarve tulevaisuudessa sekä teollisten työpaikkojen vähentyminen Keskusteluissa esille nousi mm. seuraavaa: - katsaus osoittaa, että taantumasta ollaan hiljalleen toipumassa

7 - harvaan asuttujen alueiden tilannetta tulisi tarkastella erikseen (ei tullut esittelyssä esille), kuinka Itä- ja Pohjois-Suomen harvaa asutut alueet ovat kehittyneet suhteessa muuhun alueeseen - elinkeinoelämälle huhtikuussa 2011 tehdyn kyselyn (barometri) mukaan kehityksessä (mm. tilauskannat) ollaan palaamassa ns. normaalille tielle; elinkeinoelämän tulevaisuuden odotukset Pohjois-Suomessa ovat myönteisemmät kuin maassa keskimäärin - huolenaiheena se, että vaikka myyntihinnat ovat kasvussa, niin samalla tuotantokustannukset (materiaali, energiakustannukset jne.) ovat kasvaneet myyntihintojen kasvua nopeammin; ero ei saa kasvaa liian suureksi eikä kuilua saa kotikutoisin toimin lisätä muuhun maailmaan verrattuna - myös Lapin osalta tilastot näyttävät pitkään aikaan positiivisilta; tulisi kuitenkin edelleen huomioida, että matkailun ja kaivosbuumin vaikutusten ulkopuolelle jää vielä runsaasti alueita, joissa väki vähenee ja palveluiden tuottaminen asettaa haasteita; aleneva kehitys tulisi pystyä pysäyttämään myös näillä alueilla (palvelutaso turvattava sekä kansallisin toimin että rakennerahastovarojen avulla) - logistiikan merkitys on teollisuuden kannalta keskeinen (mm. Seinäjoki-Oulu rata) - Pohjois-Suomen vientiriippuvaisena alueena tulee olla näpösillä viennin kehittymisen suhteen; tarvitaan Terva ryhmän tapaista varautumista mahdollisiin nopeisiin muutoksiin - P-S myönteistä kehitystä tullee jatkossa vaikeuttamaan ikärakenne, joka asettaa hurjat vaatimukset sekä palvelutuotannolle että työvoimatarpeelle - P-S:ssa tarvitaan uutta yrittäjyyttä ja uusia luovia ideoita (varautuminen tulevaan) - tärkeää on myös resurssien (mm. EAKR, ESR) tarkka kohdentaminen jatkossa - huomiota herätti myös kesun maa- ja metsätalouden sekä toimistotyön työpaikkatavoitteiden asettaminen miinukselle peruskehitystä vahvemmin Päätös: Merkittiin kuultu katsaus ja sen pohjalta käyty keskustelu tiedoksi. Sovittiin, että Ilkka Rintala valmistelee seuraavaan seurantakomitean kokoukseen seutukuntatasoisen tarkastelun, josta nähtävissä erikseen harvaan asuttujen alueiden kehitys verrattuna muihin alueisiin. 6) P-S EAKR OHJELMAN TOTEUMAKATSAUS Ohjelmakoordinaattori Tuija Puumala esittelee ohjelman toteumatilanteen sekä ohjelman toimeenpanon toimintalinjoittain. Kunkin toimintalinjan esittelyn jälkeen arvioitsijoiden edustaja Eeva Terävä Net Effect Oy:stä käy läpi arvioinnin keskeiset huomiot ao. toimintalinjaan liittyen sekä esittää arvioinnin yleisnäkemyksen P-S EAKR ohjelman toteutuksesta.

8 Esitys: Seurantakomitea merkitsee kuullut katsaukset tiedoksi, käy ohjelman toteuttamista koskevan keskustelun sekä esittää omat huomionsa ja suosituksensa ohjelman jatkototeutukseen. Käsittely: Tuija Puumala kävi läpi ohjelman tilannekatsauksen huhti-toukokuussa 2011 ja Eeva Terävä esitteli arvioinnin näkökulmat ohjelman toteutukseen. Toteumakatsaus toukokuun alussa 2011 lyhyesti: - sidottu 59 % (EU+valtio) - sidottu + varattu 65 % (EU+valtio) - yksityinen ja kunnat satsanneet ohjelman toteutukseen tähän mennessä osuuttaan enemmän - Lissabonin strategian mukaisuus vielä vajaa, tällä hetkellä 72 % (tavoite 76 %) - varoilla on ensisijaisesti pystytty pitkällä tähtäimellä vahvistamaan alueen vetovoimaisuutta ja kilpailukykyä - hyvin keskeistä on ollut alueellisten innovaatio-, t&k- ja oppimisympäristöjen vahvistuminen - myös suorien yritystukien merkitys on keskeinen (alueen yritysrakenne huomioiden) - varoilla on vaikutettu uusien yritysten syntymiseen ja luotu korvaavia työpaikkoja menetettyjen tilalle - varoilla on ollut vaikutusta myös taloustaantumasta selviytymiseen (mm. äkillisten rakennemuutosvarojen käyttö) - tällä kaudella on menty aimo harppaus eteenpäin alueellisessa (maakunnan sisäisessä) verkostoitumisessa toimijoiden kesken sekä ovea on saatu raotettua myös yli maakuntarajojen; jossa työssä on vielä tehtävää tulevalle kaudelle - haastetta on edelleen alueen kytkemisessä kansainvälisiin verkostoihin (toteutunut tähän mennessä enemmänkin raja-ohjemien, Interret, ENPI jne kautta) - haastetta on myös naisyrittäjyyden lisäämisessä ja t&k työpaikkojen synnyttämisessä myös Oulun seudun ulkopuolelle - haastetta loppuohjelmakaudelle on myös Lissabonin strategian täyttymisessä, Flat raten käyttöönotossa sekä ohjelman täysimääräisessä toteuttamisessa ohjelmatavoitteiden linjausten mukaisesti (vaikka tilanne hyvä P-S osalta onkin) - tarvittaessa ohjelman loppuvaiheessa on myös oltava valmiutta varojen joustavaan siirtoon eri hallinnonalojen välillä maakuntien sisällä, ja loppupeleissä myös maakuntien välillä, jos siihen tarvetta ilmenee - ohjelmasta ei ole rahoitettu hankkeita, joilla olisi huomattavia ympäristöhaittoja - P-S EAKR ohjelman merkittävin ympäristövaikutus on, että sen avulla nopeutetaan ympäristökuormituksen alenemista - tasa-arvon osalta ohjelmavaroilla on edistetty erityisesti alueellista tasa-arvoa Tarkempi kokouksessa läpikäyty toteumakatsaus on nähtävillä P-S rakennerahastosivuilla www.pohjois-suomi.fi.

9 Arvioinnin keskeiset havainnot: Teema 1 (TL 1) - yritystukien lisäarvo kyseenalainen (olisiko toteutunut myös ilman tukea?) - toiminta tukenut kuitenkin yritysten kilpailukykyä ja kasvua - maakuntien liittojen rahoittamat hankkeet olleet parhaiten lisäarvoa tuottavia ja vaikuttavia - verkostoitumisen lisäämisessä ja kansainvälistymisessä vielä tehtävää - riskinottokykyä tulisi lisätä Teema 2 (TL 2) - yhteistyötä TL 1 ja 2 hankkeiden välillä tulisi lisätä - riskinottoa tulisi lisätä - kaupallistaminen ja tuotteistaminen edelleen heikolla pohjalla - pitkäjänteinen klusteripohjainen ajattelutapa vahvemmin käyttöön Teema 3 (TL 3) - erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa tärkeää toimintalinjan strateginen laajaalaisuus - erittäin merkittävää tukea myös elinkeinoelämän kasvulle edellytyksiä luovaa infraa (mm. liikenne- ja ympäristöhankkeet) - palvelukokeiluosio toteutunut heikosti (ilmeisesti vaikuttanut mm. se, että päällekkäisyyttä Sitran, STM:n Kaste ohjelman jne. kanssa) Teema 4 (Kestävä kehitys ja ympäristövaikutukset) - ympäristövaikutukset (myös välilliset) tulisi tunnistaa, arvioida ja niitä tulisi myös seurata systemaattisesti - ympäristöasiantuntijuutta tulisi parantaa (hankkeiden neuvonta jne.) - huomioitava tarve myös pitkän aikavälin arvioinnille - ympäristöohjeen laatiminen suositeltavaa Tarkempi arviointia koskeva materiaali on nähtävillä Pohjois-Suomen rakennerahastoportaalissa www.pohjois-suomi.fi. Keskustelussa esille nousi mm. seuraavaa: TL 1 - yritystukien myönnettäessä kasvu lähes 100 %:sti tähtäimenä - noin 70 % P-S yritystuista kohdistunut käyttäjälähtöisen innovaatoiminnan edistämiseen sekä uusien tuotteiden, palveluiden ja tuotantomenetelmien käyttöönottoon - tuen avulla hanke toteutetaan nopeammin, korkeatasoisempana jne. - verkostoitumisessa ja kansainvälistymisessä tehtävää edelleen - julkinen tuki toimii usein käynnistysmekanismina hankkeille; kun julkisella tuella lähdetään mukaan, niin muutkin rahoittajat lähtevät (hanke hyvä) - tärkeää on mahdollistaa rahoituksella osaajien palkkaaminen potentiaalisten kasvuyritysten sisälle - tarvetta yritysrahoituksen vaikutusten tarkemmalle seurannalle

10 TL 2 - MYR ja sihteeristö toimintaa tulisi kehittää edelleen strategisempaan suuntaan ja ennakoivammaksi - painotus tarjontalähtöisestä hanketoiminnasta enemmän kysyntälähtöiseen toimintaan (kaipaa toimintakulttuurin muutosta) - TL 2 toiminta nykyaikaista yrityspalvelua! - kärkialan on maakunnissa löydetty ja niitä viedään vahvasti eteenpäin - arviointia olisi hyvä tehdä pidemmän aikavälin tarkasteluna; mitä esimerkiksi edelliseltä kaudelta jäänyt elämään/kasvun tielle; todelliset vaikutukset TL 2 tyyppisestä toiminnasta nähtävissä usein vasta 10 vuoden kuluttua TL 3 - toimintalinjan hankkeilla parannettu merkittävästi alueen kilpailukykyä (päätelmä lienee kiistaton) - jatkossakin tämän tyyppinen toiminta (infrahankkeet) tulisi olla P-S:ssa mahdollisia rakennerahastovaroin - ketkä jatkossa toimivat asiantuntijoina ja toteuttavat ympäristöhankkeita (esim. vesienhoidon toimenpiteet), jos kaavailluissa olevat suunnitelmat ympäristövastuualuetta koskevista uudistuksista toteutuvat? Kestävä kehitys ja ympäristövaikutukset - puutteena se, että hakuvaiheessa kysytyille ympäristövaikutuksille ei ole rakennettu systemaattista seurantaa (ei ole järkeä kysyä asioita, joita ei sitten seurata; tarpeetonta tiedon keräämistä tässä tapauksessa! - tulevalla kaudella ympäristövaikutukset tulee saada aktiiviseksi sisällölliseksi toiminnaksi; painotus seurannasta toiminnallisuuteen Päätös: Merkittiin kuultu toteumakatsaus, arvioinnin näkökulma ja suositukset sekä käyty keskustelu tiedoksi. 7) P-S EAKR OHJELMAN VUOSIRAPORTIN 2010 HYVÄKSYMINEN Pohjois-Suomen EAKR ohjelman vuosiraportti vuodelta 2010 tulee hyväksyä seurantakomiteassa ennen sen toimittamista komissiolle. Seurantakomitealle on jaettu esityslistan mukana 1) Pohjois-Suomen EAKR ohjelman vuosiraportti vuodelta 2010 2) vuosiraportin liitteenä alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen EAKRtoimenpideohjelmien huhtikuussa 2011 päivitetty viestintäsuunnitelma

11 Ohjelmakoordinaattori Tuija Puumala käy lyhyesti läpi vuosiraportin keskeisen sisällön. Esitys: Seurantakomitea hyväksyy esitetyn P-S EAKR ohjelman vuosiraportin liitteineen toimitettavaksi edelleen komission hyväksyttäväksi. Käsittely: Vuosiraporttia ei käyty enää kokouksessa tarkemmin läpi, koska olennaiset raportissa ilmenevät asiat tulivat esille jo edellisen pykälän ohjelmaesittelyn yhteydessä. Päätös: Hyväksyttiin esityksen mukaisena sillä varauksella, että seurantakomitean jäsenet voivat toimittaa koordinaattorille vielä havaitsemiaan pienimuotoisia korjauksia. 8) MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN 2007-2013 KATSAUS JA NÄKYMÄT 2014+ Neuvotteleva virkamies Sirpa Karjalainen maa- ja metsätalousministeriöstä esittelee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 tilannekatsauksen sekä tiedossa olevat näkymät tulevalle ohjelmakaudelle 2014+. Esitys: Käydään esittelyn pohjalta syntyvä keskustelu sekä merkitään tiedoksi. Käsittely: Sirpa Karjalainen kävi lyhyesti läpi maaseutuohjelman tilanteen. Karjalaisen esittämä materiaali on nähtävissä Pohjois-Suomen rakennerahastosivustolla www.pohjois-suomi.fi Päätös: Merkittiin kuultu katsaus tiedoksi. 9) KATSAUS TULEVAAN OHJELMAKAUTEEN 2014+ EU:n alue- ja rakennepolitiikan 2014+ toteutusta Suomessa valmisteleva työryhmä on nimetty ja se on käynnistänyt työnsä 30.3.2011. Työryhmän puheenjohtajana toimii alivaltiosihteeri Heikki Aurasmaa työ- ja elinkeinoministeriöstä. Työryhmän pääsihteerinä toimii Leif Ehrstèn (TEM) ja muina sihteereinä Johanna Osenius, Suvi Tuhkanen, Sirpa Liljeström ja Pasi Rantahalvari. Työryhmä kokoontuu seuraavan kerran 4.5. ja 30.6. Työryhmän tehtävänä on valmistella kansallisia linjauksia

12 komission asetus- ja budjettiehdotuksiin, jotka annetaan kesällä 2011. Työryhmä valmistelee myös koheesiopolitiikan uudistusta sekä toimeenpanoa kevään ja syksyn 2011 aikana. EU tasolla valmistelut etenevät pääpiirteittäin seuraavan aikataulun mukaisesti: - 29.6. komission rahoituskehysesitys - heinäkuun 2011 aikana komission koheesiopolitiikan asetusesitykset - syksyllä 2011 komission maaseutu/maatalouspoliittiset asetusesitykset - syksyllä 2011 käynnistyvät kahdenkeskiset keskustelut komission ja jäsenmaiden välillä investointi- ja kumppanuussopimusten sisältöperiaatteista - joulukuussa 2012 poliittinen ratkaisu rahoituskehyksistä - syksyllä 2012-syksyllä 2013 Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteispäätösmenettely sekä rahoituksesta että asetuksista - syksyllä 2012-syksyllä 2013 rahoitusratkaisun jälkeen Eurooppa 2020 strategiaan perustuvan yhteisöstrategian (CSF) hyväksyminen komissiossa, jonka jälkeen investointi- ja kumppanuussopimukset voidaan käsitellä loppuun ja allekirjoittaa Kuullaan komission edustajan Alain Roggerin puheenvuoro EU tason valmistelusta, seurantakomitean puheenjohtajan Jussi Yli-Lahden puheenvuoro kansallisesta valmistelusta sekä Pohjois-Suomen alueen odotukset ja näkemykset tulevalle kaudelle. Esitys: Seurantakomitean käy alustusten pohjalta viriävän keskustelun sekä merkitsee tiedoksi. Käsittely: TEMin puheenvuorossa esille nousseet asiat - komissio on määrittänyt EU:lle viisi tavoitetta, jotka saavutettava vuoteen 2020 mennessä - jäsenmaiden tulisi valita kumppanuussopimukseensa (ja toimenpideohjelmiinsa) rajallinen määrä painopisteitä - kehittyneempiä jäsenmaita ja alueita voitaisiin vaatia valitsemaan 2-3 painopistettä/toimintalinjaa per prioriteetti Prioriteetit ja niiden alla olevat 7 lippulaivahanketta: Älykäs kasvu Innovaatiounioni Digitaaliagenda Nuoret liikkeellä Kestävä kasvu Resurssitehokas Eurooppa Globaalin aikakauden elinkeinopolitiikka

13 Osallistava kasvu Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma Köyhyydentorjuntafoorumi - keskeistä on pyrkimys entistä strategisempaan työskentelyyn, keskittäminen, sekä vaikuttavuuden parantaminen - parhaat tulokset saavutetaan keskitetymmällä toimintamallilla yhdistettynä alueelliseen toteuttamiseen Komission puheenvuorossa esille nousi mm. seuraavaa: - Suomen pystyttävä vakuuttamaan muut Euroopan maat, että tuki edelleen tarpeen - Suomen pystyttävä perustelemaan rahoituksen lisäarvo entistä paremmin (kansallista rahoitusta ei voi korvata EU varoin) - komission ja jäsenvaltioiden kumppanuussopimusten laatimisessa myös alueiden tulisi olla mukana - priorisointi ja erikoistuminen keskiössä - luotava järjestelmä varojen joustavalle käytölle; suunnattavissa helposti kysynnän mukaan (nykyinen Suomen järjestelmä kankea tähän) Päätös: Merkittiin kuullut alustukset ja niiden pohjalta esitetyt kommentit tiedoksi. 10) MUUT ASIAT 1) Viestintä Johanna Osenius esittelee hallintoviranomaiset keskeisimmät lähiajan viestinnälliset suunnitelmat. Huhtikuussa 2001 päivitetty EAKR toimenpideohjelmia koskeva viestintäsuunnitelma on jaettu seurantakomitean jäsenille vuosiraportin 2010 liitteenä. 2) Muut esille otetut asiat Esitys: Seurantakomitea merkitsee tiedoksi sekä päättää muiden esille otettujen asioiden käsittelyyn ottamisesta. Käsittely: Johanna Osenius toi esille viestinnän keskeiset painotukset loppuohjelmakaudelle:

14 painotetaan erityisesti tulosviestintää ja vaikuttavuustiedon levittämistä sekä yhteisesti valituista teemoista että rakennerahastotoimintaa ohjaavista yleisistä periaatteista panostetaan viestinnän koulutukseen ja toimijoiden kumppanuuden ja verkostoitumisen lisäämiseen lisätään erilaisia tilaisuuksia kohtaamiseen kehitetään sähköistä mediaa lisätään mediatyötä keskitetään viestinnän seuranta muutamiin indikaattoreihin alueilla painotetaan erityisesti hyvien käytäntöjen levittämistä, hankkeiden juurruttamista pysyväksi toiminnaksi ja hankkeiden välisen verkostoitumisen edistämistä Tarkempi kokouksessa esitetty katsaus on löydettävissä www.pohjois-suomi.fi -sivustolta. Päätös: Merkittiin kuultu katsaus tiedoksi sekä todettiin, ettei muita esille otettuja asioita ole. 11) SEURAAVA KOKOUS Esitys: Seurantakomitean seuraava kokous pidetään marras-joulukuun vaihteessa. Tarkempi aika ja paikka sovitaan myöhemmin. Päätös: Merkittiin tiedoksi.