WESTERN RIDER 2/03 1

WESTERN RIDER 2/03 1

Western Rider Western Riders Finland ry:n jäsenlehti, 11. vuosikerta, lehti ilmestyy 4 kertaa vuonna 2003 ISSN 1458-7025 Painopaikka: Lahti-Kopio Oy, Lahti Julkaisija ja kustantaja Western Riders Finland ry Lehden toimitus Arja Nikkinen puh. (03) 718 4203 Imjärventie 188 GSM 040 774 2071 18300 HEINOLA KK fax. (03) 718 4213 s-posti: lehti@westernriders.fi Ilmoitushinnat jäsenille (A tai B) ei jäsenille 1 /1-sivu 34,00 68,00 ½-sivu 17,00 34,00 ¼-sivu 12,00 24,00 Osta/myy/vaihda rivi-ilmoitukset ilmainen 10,00 Ilmoitusten tulee olla maksettu ennen julkaisemista. Pankkiyhteys Kotkan Seudun Osuuspankki 517216-25594 Western Riders Finland ry:n hallitus ja toimihenkilöt v. 2003 Tiina Ripatti, puheenjohtaja Viereläntie 244 03300 OTALAMPI GSM 040 720 3656 fax. (09) 223 3422 s-posti: puheenjohtaja@westernriders.fi Arja Nikkinen, jäsensihteeri, rahastonhoitaja Imjärventie 188 18300 HEINOLA KK puh. (03) 718 4203 GSM 040 774 2071 s-posti: jasensihteeri@westernriders.fi Minni Turtiainen Maakaari 6 A 6 00710 HELSINKI GSM 040 565 5765 s-posti: jasen2@westernriders.fi Juhani Mantila, webmaster Isonnevantie 17 A 7 00320 HELSINKI puh. (09) 587 5051 GSM 040 595 8624 s-posti: webmaster@westernriders.fi Ursula Turtiainen,kilpailuvastaava, WRF-tuotteiden myynti puh. (05) 220 1227 GSM 040 556 1159 s-posti: ursula.turtiainen@scanarab.net Osoitteenmuutokset, jäsen ja postitusasiat, kilpailuluvat ym. Ilmoitusmateriaali Ilmoitukset mielellään sähköisessä muodossa (s-posti). Rivi -ilmoitukset voi lähettää esim. postikortilla, tekstiviestinä tai sähköpostilla. Toimitus ei vastaa lehteen lähetetystä materiaalista eikä juttujen ja ilmoitusten sisällöstä. Omalla nimellä varustetut kirjoitukset voidaan julkaista. Lehden ilmestyminen Lehti ilmestyy maalis-, touko-, syys ja joulukuussa. Aineistopäivä on aina edellisen kuukauden 25. päivä. Jotta lehti ilmestyisi ajallaan on materiaalin oltava perillä toimituksessa edellisen kuukauden 25. päivänä. Jäsenmaksut v. 2003 Varsinainen jäsen 49,00 Perhejäsen 34,50 WRF:n nettisivut osoitteessa: www.westernriders.fi Seuraava lehti ilmestyy syyskuussa. Aineistopäivä 25.8.2003. Hinnat 2003 Vuosikerta 25,00 Irtonumero 6,25 V. 2002 numerot 5,00 Yli vuoden vanhat numerot 2,00 Postikulut lisätään irtonumeroiden hintaan. Myyntituotteet: T-paita vihreä tai harmaa 12,00 College vihreä tai harmaa 25,00 Tarra 1,00 Kansi: Lotta Leiramo karjanajossa Oregonissa. 2

KALIFINA KALIFIN PAIKALLA? Arja tuossa taannoin kyseli viitsisinkö kenties vaivautua kirjoittamaan muutaman rivin lehteen. Tekstinpätkä oli jo melkein paketissa kun kaikki meni uusiksi. Nimittäin tuli kevät! Pakinassani oikein urakalla voivottelin kylmän sään ankeutta ja vannoin, että piposta ja toppatakista en hevillä luovu. Niinpä vain kävi että T-paitakelit vihdoin tulivat. Silti en malta olla vähän rutisemattakin: kulunut talvi todella iski luihin ja ytimiin -ja samalla myös talliyrittäjän lompakkoon. Pakkasten myötä jäi moni harrasteratsastaja kotinsa lämpöön ja työnsi kypärän ja saappaat komeron nurkkaan odottamaan aikaa parempaa! Menneet kuukaudet todella näkyvät pidettyjen ratsastustuntien määrässä. Ja huom. meillä on sentään maneesi käytössä! Tosin muistan kyllä ne tammikuun sikapakkaset ja ne muutamat urheat, jotka toppavaatteisiin hukuttautuneina saapuivat valmennukseen! Toisenlaistakin lamaannusta on selvästi ilmassayritykset ovat irtisanoneet työntekijöitään (myös niitä hyväpalkkaisia), joten epävarmuus tulevasta haittaa myös harrastuksia. Eläinlääkärin kanssa jutustellessa ilmeni, että esim ostotarkastusten määrä on selvästi vähentynyt tämä kertonee hevoskaupan hiljentymisestä? Toivonpa todella, etteivät nuo 90-luvun alun lamavuodet olisi uusimassa! Tästäpä sainkin oivan aasinsillan tähän seuraavaan: joihinkin (varsinkin kai miehiin) iskee keväisin kuume moottoriajoneuvoihin. Toisenlaistakin tautia on liikkeellä eli hevoskärpäsen puremaa, joka myös aiheuttaa monenlaista vaivaa! Meikäläisenkin tallissa on 13 kauramoottoria mutta lisää vaan pitäisi saada kun vielä puuttuu se aito oikea lännenhevonen! Monenlaisilla polleilla sitä on tämäkin tyttö yrittänyt vääntää mutta aina on tullut jos vaikka mitä mutkia matkaan. Helposti innostuvana on sitten tullut joskus retkahdettua kaikkiin hullutuksiin. Hevoskauppias soitteli ja kertoi, että nyt olis oikea peli kaupan! Kamppeet autoon ja menoksi no rotuappaloosa oli ok mutta siihen se sitten jäikin! Seuraava tapaus oli, että tällä kertaa pukkasi tekstiviestiä: taas olisi hyvä ellei suorastaan erinomainen westernhepo myynnissä; kotimaassaan oikein rankingpisteitä kerännyt yksilö! Jännityksestä kihisten saavuin paikalle ja ilmeeni oli varmaan näkemisen arvoinen kun äkkäsin karsinassaan seisovan takkuisen poninpurriaisen Että silleen! Hakusessa on siis edelleen meikäläisen kisapolle. Kilpailukausi on jo käynnistynyt ja meno senkun vaan paranee. Omallekin kontolle tullee muutaman kisan järjestäminen. Tässä hommassa olen usein ajatellut, että olisi helpompaa toimia kun kauden alkaessa aktiivit kilpailijat ottaisivat yhteyttä ja esittäisivät toiveitansa siitä minkälaisia luokkia kilpailuissa järjestetään! Onko kenties odotettavissa juniorhevosten invaasio vai onko youth-luokat niitä mitä kaivataan Tarttukaa puhelimeen ja kertokaa mitä kentällä halutaan. Jälkikäteen on sitten turha voivotella! Nyt vaan kaikki puleeraamaan varusteet kisakuntoon- kannattaa muuten opiskella edellisestä lehdestä juttu kilpailupukeutumisesta. Vanhat virttyneet villapaidat ja henkselihousut eivät kuulu minkään tason kisoihin! HYMYÄ HUULEEN - SE ON KESÄ NYT! Tiina PS. Vielä yksi juttu mistä on aivan pakko kirjoittaa! Olen aina mykistyneenä ihaillut ratsastajia, jotka hallitsevat eleettömän ratsastuksen taidon. Näitä osaajia löytyy kaikista ratsastuksen lajeista mutta erityisesti olen kokenut sen ns. klassisen kouluratsastuksen parissa. Olen joskus 90-luvun alussa nähnyt Wienin Espanjalaisen Ratsastuskoulun esityksen livenä ja se elämys ei unohdu koskaan! Nyt ihan tuoreeltaan sain jälleen ihailla taitavaa hevosen käsittelyä: Cadre Noir ssa Saumurissa päävalmentajana toiminut ranskalainen eversti Christian Carde opasti suomalaisia ratsastajia Espoossa. Tämä charmikkaasti harmaantunut grand old man viihtyi hevosen selässä täydellisessä istunnassa ja silmin havaitsemattomin avuin sai ratsunsa suorittamaan annetut tehtävät halukkaasti. Ei puhettakaan voimakkaista ohjasotteista tai pohkeidenannosta! Hevonen hakeutui muotoon (=peräänantoon) aktiivisesti takaosa alla ja kulkien suorana pehmeästi ja tahdikkaasti. Lännenratsastajien raamatusta eli AQHA:n Official Handbook of Rules & Regulations voi lukea tämän saman: The best reined horse should be willfully guided or controlled with little or no apparent resistance (reining). Tai the rider and horse working in complete unison, executing each maneuver with subtle aids and cues. (western horsemanship). Näitä asioita ei koskaan voi olla painottamatta kaikessa ratsastuksessa. Siinäpä meille kaikille tavoitetta kerrakseen! idem 3

WESTERN RIDERS FINLAND RY Sääntömääräinen kevätkokous PÖYTÄKIRJA Aika 2.3.2003 klo 12.30 Paikka Läsnä Constall, Artjärvi oheisen listan mukaiset jäsenet Käsitellyt asiat: 1 KOKOUKSE AVAUS Varapuheenjohtaja Tiina Ripatti avasi kokouksen ja toivotti jäsenet tervetulleiksi. 2 KOKOUKSEN PUHEENJOHTAJAN, SIHTEERIN JA PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Ursula Turtiainen, sihteeriksi Arja Nikkinen ja pöytäkirjantarkastajiksi ja ääntenlaskijoiksi Anne Rosti ja Helena Rosti. 3 LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Todettiin kokous oli kutsuttu koolle kutsutuksi (jäsenille lähetetty kokouskutsu 5.2.2003 joko sähköpostilla tai kirjeitse) ja päätösvaltaiseksi. 4 KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Hyväksyttiin esityslista kokouksen työjärjestykseksi. 5 ESITETÄÄN TILINPÄÄTÖS, VUOSIKERTOMUS JA TILINTARKASTAJIEN LAUSUNTO Rahastonhoitaja esitti tilinpäätöksen vuodelta 2002, luki vuosikertomuksen sekä tilintarkastajien lausunnon. Jäsenillä ei ollut tilinpäätöksestä huomautettavaa. 6 TILINPÄÄTÖKSEN VAHVISTAMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN Myönnettiin yksimieleisesti vastuuvapaus hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille. 7 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 12.45. Vakuudeksi: URSULA TURTIAINEN Ursula Turtiainen puheenjohtaja ARJA NIKKINEN Arja Nikkinen sihteeri Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty Villähteellä 27.4.2003 ANNE ROSTI Anne Rosti HELENA ROSTI Helena Rosti 4

TULOSLASKELMA 1.1.2002-1.1.2001-31.12.2002 31.12.2002 Varsinainen toiminta: Tuotot 1 050,46 190,05 Kulut: Muut kulut 4 105,51 2 785,02 Kulut yhteensä 4 105,51 2 785,02 Tuotto-/Kulujäämä 3 055,05-2 594,97- Varainhankinta: Tuotot 5 508,58 5 289,51 Kulut 2 119,83 1 537,24 Varainhankinta yhteensä 3 388,75 3 752,27 Tuotto-/Kulujäämä 333,70 1 157,30 Sijoitus- ja rahoitustoiminta Tuotot 0,00 0,00 Sijoitus- ja rahoitustoiminta yhteensä 0,00 0,00 Tuotto-/Kulujäämä 333,70 1 157,30 Tilikauden tulos 333,70 1 157,30 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 333,70 1 157,30 T A S E Tilikausi Tilikausi V A S T A A V A A 2002 2001 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Aineet ja tarvikkeet... 1 527,60 0,00 Yhteensä... 1 527,60 0,00 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 1 527,60 0,00 VAIHTUVAT VASTAAVAT Lyhytaikaiset saamiset Siirtosaamiset 136,94 0,00 Yhteensä 136,94 0,00 Rahat ja pankkisaamiset... 3 496,67 4 291,51 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 5 161,21 4 291,51 V A S T A A V A A 5 161,21 4 291,51 V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA Ed. tilikausien voitto (tappio)... 4 291,51 3 134,21 Tilikauden voitto (tappio)... 333,70 1 157,30 4 625,21 4 291,51 OMA PÄÄOMA 4 625,21 4 291,51 Lyhytaikainen vieras pääoma Muut velat... 43,00 0,00 Siirtovelat... 493,00 0,00 Yhteensä... 536,00 0,00 VIERAS PÄÄOMA 5 161,21 4 291,51 V A S T A T T A V A A 5 161,21 4 291,51 5

WRF:N TOIMINTAKERTOMUS 1.1. 31.12.2002 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja kehittää lännenratsastusharrastusta jäsentensä keskuudessa koko maassa. HALLITUS WRF:n hallitukseen ovat vuosikokouksen valitsemina v. 2002 kuuluneet puheenjohtaja Juha Leppänen, Arja Nikkinen Minni Turtiainen, Jaana Tammi sekä Seija Anttonen. Hallitus on kokoontunut kaksi kertaa 17.2. ja 11.8.. Sen lisäksi asioista on keskusteltu sähköpostin välityksellä sekä puhelimitse. Sääntömääräinen vuosikokous pidettiin 26.1. Saukkolassa. Jäsenten pyynnöstä pidettiin ylimääräinen jäsenistön kokous 11.8.2002, jolloin päätettiin seuran sääntöjen ja alueen muutoksesta. Vuoden 2002 loppuun mennessä uusia toimintasääntöjä ei vielä ollut käsitelty yhdistysrekisterissä, mutta alueen muutos Kaakkois-Suomen aluejaoston alle hyväksyttiin SRL:ssa ja se astuu voimaan v. 2003 alusta. WRF hallitus esitti Etelä-Suomen Ratsastukselle Ursula Turtiaista ESRA:n lännenratsastusvastaavaksi. Ursula valittiin toimeen vuoden 2002 loppuun. Liiton syyskokouksen yhteydessä pidetyssä pienten lajien seminaarissa 24.11.2002 WRF:ia edusti Minna Leikola. SEURATOIMINTA Hallitus katsoi parhaaksi lakkauttaa WRF-cupin, sillä se ei palvelut seuran jäseniä toivotulla tavalla. Sen tilalle kehitettiin kilpailuavustusjärjestelmä, jossa valmennukset ja kilpailut pisteytetään ja jäsenille maksetaan hakemusten perusteella ja seuran kulloinenkin rahatilanne huomioon ottaen raha-avustuksia vuoden lopussa. WRF:n hallitus otti käyttöön termit A-jäsen ja B-jäsen. A-jäsen kuuluu Suomen Ratsastajainliittoon WRF:n kautta ja edustaa siten seuraa. B-jäsen kuuluu johonkin toiseen SRL:n alaiseen seuraan. Vuoden 2002 lopussa seuraan kuului: A-jäseniä 61 B-jäseniä 103 Jäsensihteeri on kerännyt jäsenten sähköpostiosoitteita, jotta mahdollinen lehtien ilmestymisten välillä tapahtuva tiedotus voitaisiin hoitaa sähköisesti, postimaksuja säästäen. Vuosikokouksen päätöksen mukaisesti v. 2003 alusta lähtien WRF hyväksyy jäsenikseen ainoastaan niitä henkilöitä, jotka samalla myös liittyvät SRL:oon. Kaikille B-jäsenille lähetettiin tiedustelu haluavatko he liittyä WRF:n kautta liittoon vai siirtyä lehden vuositilaajiksi. Vastausprosentti oli 29. Yhdistyksen vuosikokouksessa päätettiin myös muuttaa seuran toimintasääntöjä. Yhdistysrekisterille lähetettiin anomus sääntöjen 9 ja 11 pykälän muutoksesta siten, että yhdistys toteuttaa kahden vuosikokouksen mallia. Seuralle tilattiin uusi erä logolla varustettuja T-paitoja ja college-puseroita. 6

KILPAILUTOIMINTA Seuran hallitus laati säännöt kilpailujen järjestämisestä WRF:n nimissä. Kilpailut anotaan hallitukselta ja seura ottaa osaa kilpailujen kustannuksiin hankkimalla ruusukkeet, maksamalla tuomaripalkkiot sekä toimihenkilöiden ruokailun. Arja Nikkinen teki seuralle kaksi 40 numeron sarjaa kilpailunumeroita. WRF ja Millcreek Ranch järjestivät kauden ensimmäiset E-kilpailut 9.5. Luokkia oli 5 ja startteja kaikkiaan 26. Toiset E-kilpailut piti järjestää Koivulan Tallilla 9.6., mutta ne peruttiin liikkeellä olleen pääntaudin vuoksi. WRF ja Koivulan Talli järjestivät 6.7. E-kilpailut, joissa luokkia oli 8 ja startteja 31. Kauden viimeiset D-kilpailut järjestettiin myös Koivulan Tallilla 1.9. ja silloin luokkia oli 10 ja startteja 55. Kilpailutoiminta jäi tappiolliseksi vähäisen osanottajamäärän vuoksi. Aluelupa oli 3 jäsenellä. TIEDOTUS Western Rider lehti sai uuden toimittajan ja painopaikan. Vuoden 4 lehteä on kasannut Arja Nikkinen ja ne on painettu digitaalitekniikalla Lahti-Kopiossa, Lahdessa. Lehden vuositilaajia oli v. 2002 lopussa 9 ja 9 ilmaislehteä lähetettiin eri intressiryhmille. Ulkomaille lähetettiin 3 lehteä. Vuoden alussa Western Rider lehti ilmoitettiin kansainväliseen kausijulkaisujen rekisteröintijärjestelmään ja se sai oman ISSN-numeronsa. Lehteä voidaan nyt markkinoida tuotteena ja uutena mahdollisuutena onkin tilata lehteä liittymättä jäseneksi. WRF-esite uusittiin ja siitä voidaan ottaa kopioita tarpeen mukaan. Vuoden alussa Ville Tuovinen uudisti Internet-sivut, mutta sivujen ylläpito päätettiin siirtää hallitukselle, joka on paremmin ajan tasalla seuran tapahtumista. Vuoden lopussa WRF:n sivuilla rekisteröitiin liki 7000 vierailua. VALMENNUSTOIMINTA Vuoden 2002 lopussa WRF aloitti valmennukset Ursula Turtiaisen johdolla, joihin mukaan pääsevät kilpailullisesti tavoitteelliset seuran jäsenet. TALOUS Seuran tulos oli 333,70 ylijäämäinen. Tulokseen vaikutti edelliselle tilikaudelle kuuluneet kustannukset, suuruudeltaan 431,19, sekä kassatilin korjaus 146,02. TULEVA KEHITYS WRF:n toiminta on innostanut useita uusia lännenratsastuksen harrastajia liittymään seuraan ja jäsenmäärän odotetaankin reilusti kasvavan tulevina vuosina. V. 2002 kilpailut antoivat selviä merkkejä siitä, että kilpailutoiminta on virkistymän päin. V. 2003 aikana tullaan järjestämään useammat kilpailut ja toiminta yritetään saada voitolliseksi. Kilpailijamäärien lisäämiseksi WRF-Cup otetaan käyttöön uudistetuin säännöin. Kannustimena ovat rahapalkinnot ja siihen voivat osallistua vain seuran varsinaiset jäsenet. 7

HALLITUKSEN KOKOUS 4.5.2003 Sihteeri esitti John Moore demon tulot ja menot. Tilaisuudesta jäi hieman voittoa. Vahvistettiin v. 2003 kilpailukalenteri. Päätettiin pitää 3 seurakilpailut 13.7., 24.8. ja 5.10. Koivulan Tallilla. Kilpailuvastaava esitti Suomen Arabihevosyhdistyksen esityksen järjestää WRF:n nimissä matkaratsastuksen SM-kilpailut Haminan Metsäkylässä 19.7. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Ursula Turtiainen on kisoissa WRF:n edustajana ja valitsee Horsemanship - pokaalin saajan kilpailijoiden joukosta. Päätettiin irtisanoa sopimus kotisivujen palveluntarjoajan Saunalahden kanssa ja tehdä uusi sopimus Homepage-SJR:n kanssa vuodeksi 2004. Kustannussäästö on n. 200. Päätettiin periä maksu seuran nettisivujen käytöstä v. 2004 alusta Hyväksyttiin 8 uutta jäsentä. Käsiteltiin seuran puheenjohtajan anomus erota hallitustehtävistä. Anomus hyväksyttiin. Uudeksi puheenjohtajaksi siirtyi nykyinen varapuheenjohtaja Tiina Ripatti. Eronneen puheenjohtajan tilalle hallitukseen valittiin Ursula Turtiainen. Päätettiin pitää syyskokous Heinolassa sunnuntaina 2.11. klo 13.00. Seuran uusi puheenjohtaja on TIINA RIPATTI. OSTA KESÄKSI WRF:N T-PAITA TAI COLLEGE. T-PAITA 12 E COLLEGE 25 E EIKÄ MAKSA PALJON! m y y d ä ä n Yleissatula PFIFF Pilot 15. Todella siisti, toppauksen jälkeen ei käytetty. H. 500,-. Tiedustelut Tiina Ripatti 040 720 3656 HUOM! HYVINKÄÄN RATSASTAJIEN KILPAILUT 17. 18.5. PERUUTETTU! 8

HEVOSNÄYTTELY MILLCREEK RANCHILLA 8.6.03 klo 11.00 Tuomari: Tuula Pyöriä, Suomen Hippoksen jalostuslautakunnan jäsen. RYHMÄ I RATSUT Luokka 1 Pienet ponit alle 135 cm 1-3 v Luokka 2 Pienet ponit alle 135 cm 4 v-> Luokka 3 Isot ponit yli 136 1-3 v Luokka 4 Isot ponit yli 136 cm 4v -> ****** Luokka 5 Nuoret hevoset 1-3v Luokka 6 Hevoset 4 v -> Best in Show poni/hevonen RYHMÄ II WESTERNHEVOSET Luokka 7 Nuoret tammat,westernhevoset 1-2v Luokka 8 Nuoret oriit ja ruunat, westernhevoset 1-2v Luokka 9 Westernhevoset, tammat 3 v -> Luokka 10 Westernhevoset, ruunat ja oriit 3->v Best in Show Westernhevonen RYHMÄ III ARABIT Luokka 11 Nuoret arabitammat 1-3v Luokka 12 Arabitammat 4 v -> Luokka 13 Nuoret arabioriit ja ruunat 1-3 v Luokka 14 Arabioriit ja ruunat 4-> Best In Show Arabi Luokka voidaan yhdistää toiseen, mikäli ilmoittautuneita on alle 3 sekä jakaa kahtia, mikäli ilmoittautuneita on yli 10, jako silloin iän mukaan. Osallistumismaksu on 10 /hevonen. Hevonen voi osallistua useampaan luokkaan. ryhmäjaon mukaisesti (esim arabi+western+ ratsut). Ilmoittautumismaksu maksettava 4.6.2003 mennessä tilille: Scanarab Oy 517202-211424 Karsinapaikkoja saatavana rajoitetusti 15 / vrk Paikalla buffetti. Ilmoittautumiset 4.6.mennessä osoitteella: Ursula Turtiainen Myllysuontie 40-53 49200 HEIN- LAHTI tai faxilla 05-2201667 tai sähköpostilla ursula.turtiainen@scanarab.net llmoita ponin/hevosen nimi, ikä sukupuoli, kasvattaja/syntymämaa (mikäli tiedossa) ja näytteilleasettaja Luokkiin 11-14 osallistuvasta arabista ilmoitettava lisäksi arabirekisterinumero (FAR). Hevosen/ponin ei tarvitse olla rekisteröity osallistuessaan luokkiin 1-10. Ei jälki-ilmoittautumisia. Näyttelypaikka Millcreek Ranchin aidattu hiekkakenttä. SEURAAVA LEHTI ILMESTYY SYYSKUUSSA. 9

KARJAVAISTON TUNNISTAMINEN By Kat Sutphin Karjavaisto on yksi karjahevosten tärkeimmistä ominaisuuksista. Työlinjaisten quartereiden jalostuksessa on jo vuosikymmeniä painotettu luontaisen karjavaiston merkitystä valittaessa siitokseen sopivia yksilöitä. Quartereiden Lisäksi myöskin muissa roduissa saattaa esiintyä luontaista karjavaistoa, jota on sitten jalostuksella pyritty lisäämään entisestään, näistä tässä yhteydessä mainittakoon mm. paintit, arabit, appaloosat, täykkärit ja morganit. Mikäli hevoselta puuttuu luontainen voimakas karjavaisto, sen pystyy kyllä kouluttamaan karjahevoseksi ja käyttämään tilan töissä, mutta se työskentelee 'mekaanisesti' nautojen kanssa vaatien quarterhevoskantaisista mm. King, Leo ja Three Bars esiintyvät lähes jokaisen cutting-hevosen pidennetyssä sukutaulussa ja modernimpia linjoja puolestaan edustavat Poco Bueno ja Doc Bar sukuiset hevoset, etenkin Doc Olena ja Smart Little Lena, seka Peppy San Badger ja Colonel Freckles linjat. Tässä vain muutamia mainitakseni. Mikäli varsan molemmat vanhemmat ovat hyviä karjahevosia, mahdollisuus karjavaiston periytymiseen varsalle ovat suuret. Lupaavat karjahevoset osoittavat jo pikkuvarsoina piirteitä, joista voi päätellä näillä olevan taipumuksia karjahevosiksi. Laitumella ratsastajalta jatkuvasti apuja. Tällaiset hevoset yleensä pidetään rancheilla ns. "circle" - hevosina, toisin sanoen niitä käytetään suurissa karjanajoissa ja laumojen kokoon keräämisissä, joissa ei vaadita välttämättä mitään luontaista karjavaistoa, vaan ainoastaan kestävyyttä pitkillä matkoilla. Itsenäisesti nautojen kanssa työskentelevät hevoset puolestaan ovat tilojen cutting ja roping -hevosia, eikä näitä arvokkaita ratsuja haluta rasittaa ylimääräisesti turhaan pitkillä karjanajoilla, vaan pyritään käyttämään ainoastaan erotteluissa ja lassoamisissa. Karjahevosta valittaessa kannattaa katsoa hevosen sukutauluun, mikäli sieltä löytyy kuuluisia karjahevosia, todennäköisesti tältäkin yksilöltä saattaisi löytyä tarvittavaa karjavaistoa. Varhaisista ollessaan ne tarkkailevat ympäristöään uteliaasti ja mikäli samalla laitumella on nautoja, varsa saattaa rohkeasti jättää emonsa ja laumansa ja käydä isottelemassa lehmille ja pyrkiä ajamaan niitä paikasta toiseen. Hieman vanhemmat varsat puolestaan saattavat valita lehmälaumasta yhden naudan ja sitten tarkoituksella pyrkivät estämään tämän lehmän palaamista takaisin laumaan. Lehmien puuttuessa tulevat karjahevoset saattavat jahdata ja pyrkiä työskentelemään koiria, kissoja, lintuja, lampaita tms. Kuuluisa cutting periyttäjäori Smart Little Lena ollessaan varsana laitumella jahtasi perhosia päivät pitkät, kuten cutterit työskentelevät karjaa, muiden varsojen leikkiessa keskenään. Itselläni omat varsani ja hevoseni ollessaan laitumella työskentelevät usein karjaa 10

itsenäisesti, jopa siinä määrin nykyisin, että harvemmin enää voi pitää hevosia ja lehmiä samoissa aitauksissa. Mikään ei ole hienompi tunne karjahevosihmiselle kuin huomata omien hevosten, etenkin varsojen, osoittavan kiinnostusta lehmiä kohtaan jo nuoresta iästä alkaen. Vuosia sitten yksi tammoistani ollessaan silloin 2,5 vuotias oli samassa aitauksessa villin hiehon kanssa. Yritimme jalkaisin saada tätä hiehoa aitauksesta pois, mutta se ei suostunut menemään portista läpi, vaan juoksi villinä ympäri aitausta. Tamma katseli aikansa tätä sirkusta heinäkasansa luota, sitten käveli tomerasti hiehon luokse ja alkoi itsenäisesti työskennellä sitä porttia kohti ja lopulta ajoi sen portista läpi palaten sitten takaisin heinäkasalleen. Tuskinpa tarvitsee edes mainita, että kyseinen tamma on nykyisin parhaita karjahevosiani ranchilla. Viimeistään koulutuksen yhteydessä voi päätellä hevosessa olevan karjavaiston määrän ja mahdollisesti kehittää sitä lisää treenauksen myötä. Osa nuorista hevosista on heti alusta alkaen valmis tarkkailemaan nautoja ja työskentelemään niiden kanssa ilman ratsastajan jatkuvaa apua, kun taas osa puolestaan saattaa edistyä hieman hitaammin alussa, mutta koulutuksen edistyessä nekin oppivat vähitellen itsenäisesti katsomaan lehmien liikkeitä ja reagoimaan tämän mukaisesti. Siinä vaiheessa, kun nuori hevonen alkaa reagoida koulutuksessa naudan liikkeisiin ennen kouluttajaansa, tietää saaneen allensa aidon karjahevosen. uusia jäseniä Rantanen Pia Mäntyniemi Susanna Holmlund Mikael Vähäkylä Maija-Riitta Vähäkylä Tommi-Henrik Vähäkylä Kalle-Erik 27840 KAKKURI 39340 KARHE 10120 TÄHTELÄ 10120 TÄHTELÄ 10120 TÄHTELÄ 10120 TÄHTELÄ WRF:n kotisivut ovat osoittautuneet oivaksi tietokanavaksi lännenratsastuksesta kiinnostuneille ja WRF:n yhteyshenkilönä olenkin saanut lukuisia tiedusteluja talleista/paikoista, joissa voisi lajiamme harrastaa. Lähettäkää minulle yhteystietoja paikoista, joissa on lännenratsastusta harrastavia henkilöitä ja mahdollisuus nähdä/kuulla/kokeilla lännenratsastusta. Kokoan niistä listan, joka voidaan myös julkaista kotisivuillamme. Paikan ei tarvitse olla SRL:n virallisesti hyväksymä ratsastustalli, riittää kunhan paikalla on henkilö, jonka avulla päästä lajissa alkuun. Arja 11

PIN Peter Ljungbergin artikkelin perusteella UT/2003 Kuvat Bob Loomisin kirjasta: Reining The Art of Performance In Horses Spin on eräs Reiningin keskeisistä asioista ja liike, joka vaatii paljon hevoselta ja ratsastajalta. Reiningissä on enimmillään 4 spiniä/suorituskohtaa. Spinissä hevosen etuosa kiertää ravissa takaosan ympäri siten, että sisätakajalka on kiertoliikkeen keskipisteenä. Reining-hevosen pitkä harja on usein hienoissa spineissä aivan vaakatasossa liikkeen vauhdikkuudesta johtuen. Fyysisesti spin on raskas liike, sillä suuri osa hevosen painosta on takajaloilla ja siitä syystä sen lihasten tulee olla valmiit tähän suoritukseen. Spin on oikeastaan nopea ravipiruetti, sillä liikerata on periaatteessa sama kuin (laukka)piruetissa. Ero on oikeastaan siinä, että ulkoetujalan tulee myös astua ristiin sisäetujalan ulkopuolelta. Spinin keskipisteenä on kilpailusuorituksessa sisätakajalka, jonka ympäri muut jalat kiertävät. Tuomarit katsovat liikkeen keskittämistä sisätakajalan ympärille, ristiin astumista ja vauhtia sekä ratsastajan apuja. Lyhyesti sanottuna spin on eteenpäinpyrkivä raviliike, jossa hevosen paino on takaosalla ja liikkeen keskipisteenä on sisätakajalka. Kaikki hevosen pystyvät periaatteessa tekemään jonkinlaisen spinin, mutta tavallisesti hevoset lyövät helposti etujalkoja toisiinsa ristiin astumisen sijaan. Reiningiin jalostetut hevoset pystyvät suorittamaan liikkeen parhaiten ja ne saavatkin eniten pisteitä tuomarilta. Spinin harjoittelussa pitää hevosen etujalat ehdottomasti suojata myös vuohisnivelen suojaavalla materiaalilla/suojilla. Kaviosuojat ovat myös hyvät olla olemassa. Spin on erittäin nopea raviliike, jossa vaaditaan tarkkuutta ja oikeaa ajoitusta ja siinä hevosen omalla rakenteella ja kyvyllä käyttää kehoaan on suuri merkitys. Apuja käytetään sen mukaan miten hevonen liikkeen suorittaa, onko se raskas edestä vai pyrkiikö takaosa ulospäin. Hevosen oma tapa liikkua vaikuttaa siihen, mitä ratsastajan tulee tehdä. Ennen spinin opettamisen aloittamista hevosen tulee olla kuuliainen avuille, mennä pohkeen ja ohjan paineesta poispäin. Koulutus aloitetaan käyntivolteilla, hevonen on kevyellä kuolaintuntumalla, ei liian lyhyenä eikä liian pitkänä. Jos pitää hevosta liian lyhyenä tulee lapojen liikkeestä huono ja ulkoetujalka ei pysty astumaan ristiin sisäetujalan ohi. Pahimmassa tapauksessa liike suuntautuu taaksepäin. Jos hevonen on liian pitkänä, siitä tulee raskas edestä. Ihanne on, että hevonen on tasapainossa jossa se pystyy parhaalla mahdollisella taval- Ensiksikin on tärkeää, että hevonen menee ohjien paineesta poispäin. Mikäli hevonen on koulutettu oikein, tämä ei ole ongelma. Tässä tarkoitetaan neck reiningiä eli sitä, että ulko-ohjan koskettaessa hevosen kaulaa se kääntää päätään poispäin ohjasta. 12

la käyttämään kehoaan. Aloitetaan siis käyntivoltilla, käytetään ulkopohjetta hieman voimakkaammin ja siirretään samalla ulkoohjaa hieman sisään ja ylöspäin, jotta saadaan lavan liike ylöspäin. Samanaikaisesti hevosen tulee olla asetettuna sisäänpäin. Jos hevosta ei ole asetettu oikein se astuu vinosti eteen/sisäänpäin sen sijaan, että astuisi suoraan sivulle. Tahti ja rytmi ovat hyvin tärkeitä. Ulkoetujalan tulee aina astua ennen sisäetujalkaa. Aluksi ratsastetaan vain 3-4 askelta ja sitten taas eteenpäin, laske tahtia sisäetujalan poljennasta. Käytä ulkopohjetta hieman voimakkaammin joka kerran kun ulkoetujalka nousee maasta ja tee se liikkeen tahdissa, pehmeästi ja kevyesti. Jos hevonen pyrkii eteenpäin, älä pidä vastaan ohjilla ennalta ehkäisevästi, vaan anna hevosen ensin tehdä virhe. Peruuta sen jälkeen takaisin siihen pisteeseen mistä aloititte ja aloita uudelleen. Jos sitä vastoin alusta lähtien pitää vastaan on olemassa suuri riski, että hevonen pyrkii menemään taaksepäin spinin aikana, joka on paljon suurempi virhe. Samalla menettää sitä paitsi keveyden apujen käytössä siis jos alkaa pitämään vastaan ohjilla. Mikäli hevonen pyrkii peruuttamaan, tulee keventää ohjasotetta ja lisätä pohkeen vaikutusta. Jos hevonen pyrkii työntämään takaosaansa ulospäin, ratsasta suoraan eteenpäin pois käyntivoltilta, oikaise hevonen ja ratsasta pohkeenväistöä liikkeen suuntaan asetettuna, hyvin eteenpäin pyrkien. Näin saat hevosen astumaan oikein etuosalla. Kun saat hevosen tekemään tämän 3-4 askelta, avaa sisäpohkeella ja pyydä spiniä hitaassa käynnissä muutama askel. Jos taas tulee ongelmia lopeta spin ja ratsasta edelleen pohkeenväistöä. Näin jatketaan. Aloita 3-4 askeleella, lisää sitten annosta 1-1,5 kierrokseen koko ajan hitaassa käynnissä. Tämän onnistuttua jatketaan ravissa sama ohjelma. Vasta sen jälkeen lisätään vauhtia ja lopuksi keskitytään siihen, että käännös pysyy keskitetysti sisätakajalan päällä. Tärkeää on muistaa myödätä välittömästi kun hevonen tekee mitä pyydetään. Spin lopetetaan sanomalla whoa (joka tietysti on pitänyt opettaa hevoselle jo aikaisemmin). Whoa merkitsee hevosen jalkojen ehdotonta pysähtymistä. On hyvin tärkeää, että osataan myös lopettaa spin oikein. Lopussa voi myös laittaa sisäpohkeen kevyesti päälle, hevosen pysäyttämiseksi. Kestää 1-2 vuotta, että hevonen oppii spinin hyvin ja perusteellisesti oikein, koska liikkeen suorittaminen vaatii lihaksiston rakentamista ja perusteellista koulutusta vastaamaan ratsastajan apuihin. Muista, että spinin opettamiseen ja oppimiseen täytyy, ja saa kulua aikaa. Kyseessä ei siis ole mikä tahansa pyörähdys m y y d ä ä n Shetlanninponiruuna, synt 90 Suomessa, sk n 100 cm, väri musta. Ollut 7,5 vuotta opetuskäytössä, on kiltti ja hyvin hoidettu. Ponilla voi myös ajaa ja se on luotettava talutusratsu. Hinta 1800,- sis alv. Liettuassa 94 syntynyt puoliveriruuna (budjonney?). Säkä n 163 cm, sirorakenteinen, väri kullanrautias. Ollut 4,5 vuotta opetuskäytössä. Ruuna on kiltti ja hyvin hoidettu mutta hieman arka luonteeltaan. Koulutus helppo A ja westernissä sopii pleasure, horsemanship ja western riding - luokkiin. Hinta 3600,- sis alv. Molemmat hevoset nähtävänä Vihdissä Koivulan Tallilla. Lisätietoja Tiina Ripatilta, puh. 040 720 3656. m y y d ä ä n Käytetty satula COURT S Roper, 16, h. 673 e. Satula Klaukkalassa. Tiedustelut: 040 753 1521 / Kirsi 13

TIETÄÄKÖ HEVONEN VOITTANEENSA? Ote Desmond Morrisin kirjasta Hevosen Elämää Ei tiedä, vaikka tämä vastaus onkin ristiriidassa sen hempeämielisyyden kanssa, jota hevosurheilupiireissä osoitetaan voittajahevosia kohtaan. Ratsastuskilpailuja seikkaperäisesti havainnoitaessa on ilmennyt selvästi, etteivät hevoset tiedä voittaneensa suuria summia omistajilleen, kouluttajilleen ja ratsastajilleen. Tämä totuus näyttää olevan läpeensä vastenmielinen hevosasiantuntijoille. Täysiverinen ponnistelee kilpailun loppuvaiheessa joka lihaksellaan miellyttääkseen ratsastajaa eikä voittaakseen. Hevoset ovat erittäin herkkätunteisia ja yhteistyöhaluisia eläimiä. Ne oppivat kunnioittamaan ratsastajaansa ja tottelemaan hänen jokaista käskyään. Ne tietävät, milloin selässä istuva ihminen vaatii niitä nopeuttamaan tai hidastamaan vauhtia, koska ne vastaanottavat tuntoaistillaan hänen välittömiä kosketusviestejään ohja-, pohje- ja painoapuja. Ne tietävät jockeyn olevan tyytyväinen, jos hän taputtaa niiden kaulaa tai hihkaisee ilosta, mutta ne eivät tajua hänen mielihyvänsä aiheutuvan siitä, että ne ovat ylittänet maaliviivan ennen muita hevosia. Tuo tuiki tärkeä tapahtuma on täysin inhimillinen käsite, eikä sillä ole vähäisintäkään merkitystä hevosille. On hämmästyttävää, etteivät hevosurheilun harrastajat halua hyväksyä tätä totuutta, vaikka eivät itsekään ole aina selvillä kilpailun voittajasta. Kun valokuvia tarvitaan todisteiksi jonkin täpärän kilpailun päätyttyä, maalipylvään vierellä seisovat ihmisetkään eivät tiedä voittanutta hevosta. Miten sitten hevonen tietäisi? silloinkin kun ensimmäisellä ja toisella juoksijalla on väliä ruumiinmitan verran, hevonen ei käsitä kilpailun ratkeavan juuri sillä hetkellä, kun se on ohittanut jokin valkoisen pylvään. Oikeastaan ei ole luultavaa, että hevoset ylipäätään tajuat kilpailevansa, saati olevansa voittajia. Ne ymmärtävät vain sen, että kun niitä on ensin pidetty pienessä tallissa, ne päästetään suurenmoiselle ruohokentälle, mitä pitkin niitä innostetaan juoksemaan niin nopeasti kuin suinkin, kunnes ne eivät kykene enää etenemään tai selässä istuva ratsastaja rentoutuu ja lakkaa hoputtamasta niitä. Juoksu on niille pelkkää liikuntaa, johon yhdistyy lauman pakokauhua muistuttava tunne. Hevoset eivät juokse luonnostaan kilpaa eivätkä tule juoksemaan, vaikka luuloteltaisiin hevosharrastajan romanttisen mielikuvituksen koko voimalla. Kun eräs irlantilainen hevonen oli juuri voittanut merkittävän kilpailun ja seisoi huohottaen ja hien peitossa onnekkaiden irlantilaisten vedonlyöjien riemuitsevan joukon keskellä, televisioselostaja tervehti sitä sanoen: Siinä on hevonen, joka takuulla tietää voittaneensa! kaikki taputtivat iloisina eläimen kaulaa, kylkiä, selkää, lautasia ja joka kohtaa, mihin vain innostuksissaan yltivät. On arvailun varassa, mitä hevonen ajatteli tuosta taputus- ja huutoryöpystä, mutta varmaa on kumminkin, ettei se tiennyt ohittaneensa valkoista pylvästä murto-osasekunnin verran ennen toista hevosta. Ehkäpä se arveli, että sitä höykytettiin jonkin kauhean virheen takia, kun taas toiset hevoset saivat iloita kotvan ajan rauhasta ja hiljaisuudesta. Missään tapauksessa se ei ollut muut kuin häkeltynyt ja kiusaantunut kaikesta hälinästä ja tunkeilusta. Vaikka hevoset ovat verrattoman luottavia ja älykkäitä eläimiä, ne eivät ole ihmisiä, saati vedonlyöjiä. Eivätkä ne ole nerojakaan, ja on täysin mahdotonta, että ne tietäisivät voittaneensa kilpailun. 14

ONKO ONGELMIA LASTAUKSESSA? KANNATTAISIKO KÄYDÄ KURSSILLA? 15

RATSASTA PYÖREÄ YMPYRÄ Laurie Tsuskauskas / Western Horseman Jan 02/ an Opi ratsastamaan tasaisen pyöreitä ympyröitä tällä helpolla harjoituksella. Kykysi ratsastaa pyöreitä ympyröitä kertoo ratsastustaidoistasi ja hevosesi kyvystä vastata apuihisi. Pyöreät ympyrät ei pitkulaiset, munanmuotoiset eikä ovaalit ovat ehdottoman tärkeitä niin reining-ohjelmissa, kuin muissakin ratsastuksen lajeissa. Lisäksi ympyrällä ratsastaminen opettaa hevosellesi tasapainoa samalla kun se oppii taipumaan ja myötäämään, mikä on tärkeää jokaiselle hyvin koulutetulle hevoselle. Tässä harjoituksessa voit käyttää mitä tahansa merkkejä merkitsemään täydellisen pyöreä ympyrä. Merkkejä apuna käyttäen opit tuntemaan miltä ympyrällä ratsastaminen tuntuu, jotta voit myöhemmin menestyksekkäästi ratsastaa tasaisen pyöreitä ympyröitä ilman merkkien apua. MERKITSE YMPYRÄN KEHÄ Tarvitset 9 keilaa tai muuta merkkiä, 8 kehälle ja yksi ympyrän keskelle. Laita yksi keila keskelle tasaista ratsastusaluetta. Mittanauhaa tai askeleitasi apuna käyttäen (itse otan 10 pitkää askelta jokainen askel on n. 1m) mittaa 10 m keskikeilasta kehälle ja laita siihen keila. Tee sama keskikeilasta vastakkaiseen suuntaan. Sijoita samoin loput keilat kehälle. Tavoitteenasi on ratsastaa kehällä keilalta keilalle. Keskittymällä ratsastamaan seuraavalle merkille varmistat sen, että kätesi ja jalkasi pitävät hevosesi tasaisella kaarella sen sijaan, että se hoippuisi ja vaappuisi epämääräisesti ympyrää eteenpäin. Koska sinun on katsottava aina seuraavaan merkkiin, ovat silmäsi kohdistuneet eteenpäin, mikä pitää hartiasi ylhäällä, mikä vastaavasti pitää hevosesi lavat ylhäällä. Hevosesi tuntee määrätietoisuutesi ja tottelee apujasi halukkaammin. HARJOITTELE PERUSASIOITA Ratsasta käyntiä kehällä keilojen ulkopuolella ja pyri pitämään sama etäisyys jokaisesta keilasta (esim. 1 m). Jotta voisit pitää jokaisen ympyrän tasaisen pyöreänä, on etäisyytesi jokaisesta keilasta oltava sama. Jos sinulla on vaikeuksia ylläpitää tasaista etäisyyttä, johtuu se siitä, että hevosesi valuu sisään tai ulos kehältä. Harjoittele tätä ympyrällä käyntiä 5-10 16 min. joka kerta harjoitusta tehdessäsi, jotta voit parantaa kykyäsi ohjata hevostasi sinne minne haluat. Kun ratsastat ympyrän kaarella, hevosen on seurattava turpaansa ja katsottava menosuuntaan. Ratsasta ohjat molemmissa käsissä ja käytä sisäohjaa ohjaamaan hevosen turpa kaaren suuntaiseksi siten, että juuri ja juuri näet sisäpuoleisen silmän kulman, ja sen pää ja kaula ovat kehän suuntaisesti. Käytä nyt sisäpohjetta taivuttamaan hevonen kaaren suuntaiseksi. Etuosaa tulee hieman työntää ulospäin samalla kun pää ja kaula ovat ympyrän suuntaisesti. Hevosen tulee olla taipuneena kehän suuntaisesti. Jos se ei vastaa kevyeen sisäpohkeella annettuun apuun, pumppaa sitä kevyesti sisäpohkeella satulavyön kohdalta kunnes se siirtää etuosaa ympyrän ulkopuolelle; lopeta heti kun se reagoi. Muista pitää hevosen sisälapa ylhäällä. Kun hevonen pudottaa lavan ympyrällä, se tuntuu samalta kuin jos polkupyörä kaatuisi sisäänpäin tiukassa kurvissa. Hevosen on pysyttävä pystyssä, jotta se oppisi kulkemaan tasapainoisesti ja koottuna. Pitääksesi sisälavan ylhäällä, nosta hieman sisäohjaa harjan yläpuolelle.

Kun hevosesi on oikein taivutettu ja kulkee hyvin ympyrällä, poista paine kiitokseksi ja katso, jos se pysyy taipuneena ilman painetta. Korjaa tarvittaessa. PÄIVITTÄINEN RUTIINI sen takaisin ympyrälle. Voit aluksi joutua liioittelemaan korjausta. Ajan myötä hevosesi tulisi vastata kevyempiin ja kevyempiin apuihin. Lisää tämä ympyräharjoitus käynnissä, ravissa ja laukassa jokapäiväiseen ratsastusohjelmaasi. Työskentele tasaisen etäisyyden ja hevosen oikean muodon ylläpitämiseksi. Voit välillä ratsastaa kahdeksikkoa käynnissä ja ravissa. Kierrä keskimerkki, vaihda suuntaa ja kierrä kehällä oleva keila. Vaihda suuntaa, ratsasta keskimerkin ohi, vaihda suuntaa ja kierrä taas seuraava keila. Jatka näin koko kehän ympäri tehden kahdeksikkoa ulkokeilojen ja keskikeilan ympäri. Voit myös ratsastaa kiemurauraa käynnissä ja ravissa keilojen ulkopuolelta. Jos hevosesi ei ole erittäin hyvin koulutettu, älä yritä tätä laukassa. Laukassa hevosen täytyisi vaihtaa laukkaa joka kerta kun suunta muuttuu. Pyöreän ympyrän ratsastaminen hevonen oikein taivutettuna ja tasapainossa auttaa teitä molempia oppimaan miltä tuntuu ratsastaa pyöreä ympyrä. Opit tuntemaan miltä tuntuu, kun hevonen ei kulje oikein ja korjaamaan virheet. Aikanaan et enää tarvitse keiloja avuksesi. ONGELMAT JA NIIDEN KORJAUS Jos hevonen valuu ympyrän keskelle, käytä sisäpohjetta saadaksesi sen takaisin ympyrälle. Jos tuntuu siltä kuin hevonen kaatuisi ympyrälle, jolloin se laskee sisälavan, nosta sisäohjaa saadaksesi sisälapa takaisin ylös. Voit myös joutua käyttämään sisäpohjetta ohjataksesi hevosen takaisin ympyrälle. Jos hevonen kääntyy ympyrän keskustaa kohti, kevennä sisäohjantuntumaa. Ota sisäohjalla vain kevyt tuntuma ja lisää sitä juuri sen verran, että saat hevosen pään kaaren suuntaiseksi. Taivuta hevonen sisäpohkeella ympyrän kaarelle. Jos taas hevonen on ympyrällä liian suora, nosta sisäohjaa ja käytä sisäpohjetta taivuttaaksesi sen pää, kaula ja koko kroppa vastaamaan ympyrän kehää. Jos hevonen valuu kehän ulkopuolelle, pidä sen pää ja kaula kevyesti taivutettuna sisäohjalla. Käytä ulko-ohjaa kaulalla ja ulkopohjetta saadaksesi Pidä etäisyys keiloista samana, käännä hevosen päätä hieman sisäänpäin ja käytä sisäpohjetta taivuttamaan hevonen kaaren suuntaiseksi. 17

UUDISTETUT LÄNNENRATSASTUSSÄÄNNÖT ratapiirroksineen (1.4.2003) löytyvät SRL:n sivuilta. Käykää imuroimassa tai tilatkaa SUL:n myyntitoimistosta. Puuttuuko jäsenkortistasi MERKINTÄ MAKSETUSTA ALUELUVASTA? Ota yhteys jäsensihteeriin.. KIPA-KILPAILUJÄRJESTELMÄ KILPAILUJÄRJESTELMÄ on tullut käyttöön myös ALUEKISOIHIN. REKISTERÖIMMÄTTÖMÄT HEVOSET KIPA:SSA Hevoset, joita ei ole rekisteröity Suomen Hippokseen sekä ratsastuskoulujen hevoset saavat KIPA-kilpailujärjestelmään väliaikaiset rekisterinumerot. Tätä varten tarvitaan hevosista seuraavat tiedot rekisteriin syöttöä varten: nimi, sukupuoli, syntymäaika (pp.kk.vvvv), omistaja sekä, jos tiedossa, isä, emä ja emänisä. Tiedot voi lähettää s-postilla Osmo Metsälälle, osmo.metsala@pp.inet.fi tai Tuula Pöyhiälle, tuula.poyhia@rkm.inet.fi. Tiedot voi lähettää vaikka ei ihan heti olisikaan osallistumassa kilpailuihin. 18

MINNA PAANASELLE JA MINNI TURTIAISELLE SUURI KIITOS JOHN MOORE DEMON JÄRJESTELYISTÄ. Hallitus Miten voit tehdä hevosilla pienen omaisuuden? - Aloittamalla suurella. 19

KULTAA JA TÄYTEKEKSIÄ SUSANNE OJALA Nykyiset länkkärirodut olisivat ominaisuuksiltaan ja ulkonäöltään varsin erilaisia ilman jalostuksessa käytettyjä Englannin täysiverihevosia. Three Bars, Top Deck, Depth Charge, Jackstraw ja Piggin String ovat tärkeimpiä länkkärijalostuksessa käytettyjä täysiverioriita, joiden kaikkien sukutauluissa löytyy kolme hyvin mielenkiintoista herrasmiestä. Suorittaja Vanhin näistä herroista oli valtavan paksukaulainen ori Voltigeur. Tämä hevonen oli nimensä veroinen suorittaja sekä laukkahevosena että siitosorina. Voltigeur syntyi 1847 ja perusti oman vahvan sukulinjansa. mustat täplät jotka esiintyvät hyvin yleisesti myös orin jälkeläisissä. Bend Or in lukuisista lapsista tunnetuin oli Ormonde. Esimerkiksi ori Sir Gallahad III on tämän linjan suora jälkeläinen. Toinen vaikuttava poika oli Bona Vista, jonka poika Cyllene perusti oman legendaarisen linjansa. Bona Vistan tytär Vahren sai pojan The Tetrarch, myös Yhdysvalloissa vahvasti vaikuttanut ori. Tytärpuolella ei voi olla mainitsematta tammaa Fairy Gold. Tamma tuotiin Yhdysvaltoihin 1903 ja sai kaksi vuotta myöhemmin pojan Fair Play jonka tunnetuin poika oli itse Man O War. Bend Or in viimeisiä poikia oli Radium jonka kuuluisista jälkeläisistä voi mainita mm. Gallant Fox. Voltigeurin poika Billet tuotiin Yhdysvaltoihin ja sai arvoisensa pojan Sir Dixon, joka oli maan johtava periyttäjä 1901. Vaikuttavin Voltigeurin poika oli kuitenkin Vedette, jonka poika Galopin nousi legendojen sarjaan poikansa St Simonin ansiosta. Tämä Voltigeur Vedette Galopin St Simon Persimmon linja ja näiden oriiden lukemattomat perilliset esiintyvät hyvin vahvasti moderneissa länkkäreissä. Ori Three Barsin suvussa löytyvät mm Sir Dixon, Voltigeurin tytär Marie Frances ja Galopinin tytär Bonnie Gal. Voltigeur oli tunnettu as a charming individual jonka rakkain ystävä, pieni kissa, nukkui tuntikausia kookkaan orin selässä. Voltigeur jouduttiin lopettamaan 27 vuoden ikäisenä. Täplikästä kultaa Courage, class, beauty, kindness... Näillä sanoilla muistetaan 1877 syntynyttä oria Bend Or. Kuten isänsä Doncaster, oli Bend Or kookas hevonen. Mutta toisin kun muut tämän linjan täysiverit, kehittyi Bend Or yllättävän nopeasti ja pystyi kilpailemaan jo kaksivuotiaana. Bend Or had a strong shoulder and powerful quarters that helped propel him to many of his close wins. Kuulostaako tutulta? Bend Or in peitinkarva oli kullanhohtoinen. Erikoista olivat lukemattomat valkoiset läiskät ja Ori Bend Or Ori Top Deck komeilee sukutaululla jossa löytyy mm Man O War kolme kertaa ja Sir Gallahad III. Bend Or was the sweetest-tempered horse in the world. A child could do anything with him. Tämä kultainen ori nukkui pois aamukävelyllä 26 vuoden ikäisenä. Täytekeksi Domino syntyi 1891 ja eli lyhyen elämänsä täysillä. Tämä hevonen oli sprintteri, lähes lyömätön lyhyillä, alle mailin matkoilla. Domino, Himyarin poika sai vain 19 nimettyä lasta. Kaunis, lähes musta ori on vaikuttanut vahvasti nykyajan länkkärirotuihin. Tämän mahdollisti Dominon muutamat, mutta aivan upeat lapset. Ori Disguise oli Dominon kuuluisimpia poikia 20