Koneellinen kullankaivuu kahden kullanhuuhdonta-alueen kokonaisuudella Mäkärän alueella ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta,

1 LUPAPÄÄTÖS Nro 114/2021 Dnro PSAVI/9425/2020 Annettu julkipanon jälkeen 18.6.2021 ASIA Koneellinen kullankaivuu kahden kullanhuuhdonta-alueen kokonaisuudella Mäkärän alueella ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Sodankylä LUVAN HAKIJA Kujala Pekka

2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 Ympäristöluvan hakemisen peruste... 4 Vesitaloushakemuksen peruste... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA KAAVOITUSTILANNE... 4 Yleiskuvaus toiminnasta... 5 Tuotanto ja tuotantokapasiteetti... 6 Vedenhankinta... 7 Polttoaineet... 7 Liikennejärjestelyt... 7 Jätteet... 7 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus... 8 YMPÄRISTÖN KUVAUS... 8 HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 11 Vaikutukset yleisen viihtyisyyteen ja ihmisten terveyteen... 11 Vaikutukset luontoon... 11 Vaikutus vesistöön ja sen käyttöön... 12 Tulvan ja sateiden huomioon ottaminen toiminnassa... 12 Vaikutus ilmaan... 13 Vaikutus maaperään ja pohjaveteen... 13 Melun ja tärinän vaikutukset... 13 Selvitys kullankaivuhankkeen mahdollisten vaikutusten suhteesta saamelaisten oikeuteen harjoittaa kieltään ja kulttuuriaan... 13 TARKKAILU JA RAPORTOINTI... 18 Käyttötarkkailu... 18 Vaikutustarkkailu... 19 Menettely poikkeustilanteissa... 20 Tulosten raportointi... 20 Ohjelman muuttaminen... 20 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 20 VAHINKOARVIO... 21 TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA... 21 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 22 Lupahakemuksen täydennykset... 22 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 22 Lausunnot... 22 Muistutukset... 29 Hakijan kuuleminen ja selitys... 33 MERKINTÄ... 37 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 38 YMPÄRISTÖLUPA... 38 VEDEN OTTAMINEN... 38 LUPAMÄÄRÄYKSET... 38 Yleiset määräykset... 38 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 39 Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet... 40 Tarkkailu- ja raportointimääräykset... 40

Toimet kaivukauden päätteeksi... 41 Toiminnan lopettaminen... 41 VEDEN OTTOA KOSKEVA MÄÄRÄYS... 42 OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE... 42 RATKAISUN PERUSTELUT... 42 Ympäristöluvan harkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset... 42 Vesilain mukainen oikeus veden ottamiseen... 45 Lupamääräysten perustelut... 45 Veden otto koskevan määräyksen perustelut... 48 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 48 LUVAN VOIMASSAOLO... 49 Päätöksen voimassaolo... 49 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 49 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 49 Päätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus... 49 Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta ja oikeus veden ottoon... 50 Perustelut... 50 Vakuus ja sen arvioinnin perustelut... 50 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 51 KÄSITTELYMAKSU... 51 Ratkaisu... 51 Perustelut... 51 Oikeusohje... 51 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN... 52 MUUTOKSENHAKU... 53 3

4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Pekka Kujala on Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon toimitetulla ja myöhemmin täydennetyllä hakemuksella hakenut ympäristölupaa koneelliseen kullankaivuun sekä ympäristönsuojelulain 199 :n mukaista oikeutta aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. Lisäksi on haettu vesilain mukaista lupaa ottaa vettä Keltaojasta ja valmistelulupaa. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Koneellista kullankaivua on tarkoitus harjoittaa Sodankylän kunnassa Vuotson kylässä Siikaselän eteläpuolella lähellä Tankajokea niin sanotulla Mäkärän alueella. Alue kuuluu Metsähallituksen Metsätalousyksikön hallinnoimaan metsätalousalueeseen (kiinteistötunnus 758-893-10-1 Sodankylän valtionmaa I), Lapin paliskuntaan ja saamelaisten kotiseutualueeseen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristöluvan hakemisen peruste Ympäristönsuojelulaki 27 :n 1 momentti ja liitteen 1 taulukon 2 kohta 7a Vesitaloushakemuksen peruste Vesilaki 4 luku 3 2 momentti LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 luvun 1 :n 2 momentin 7 a) kohdan mukaisesti aluehallintovirasto ratkaisee koneellisen kullankaivun ympäristölupa-asian. Vesilain 1 luvun 7 :n mukaisesti aluehallintovirasto toimii vesilaissa tarkoitettuna lupaviranomaisena. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA KAAVOITUSTILANNE Tukes on 21.5.2019 myöntänyt kullanhuuhdontaluvan koneelliseen kullankaivuun alueelle Heijankulta (HL2014:0039). Kullanhuuhdonta-alue on 29.10.2020 siirretty, ja. Nykyisin alueen nimi on KHR Mäkärä.

5 Suursalmi Oy on 4.9.2020 toimittanut Tukesille kullanhuuhdontahakemuksen koneelliseen kullankaivuun alueelle Hunajaholli (HL2020:0043). Alueella on voimassa valtioneuvoston 27.12.2007 vahvistama PohjoisLapin maakuntakaava. Kaavassa haettu alue on merkinnällä M1 (metsäja porotalousvaltainen alue). Aluetta voidaan käyttää pääasiallista käyttötarkoitusta sanottavasti haittaamatta ja luonnetta muuttamatta myös muihin tarkoituksiin. Alueella ei ole voimassa yleiskaavaa, osayleiskaavaa tai asemakaavaa. Yleiskuvaus toiminnasta Koneellinen kullankaivu tapahtuu Sodankylän kunnassa Vuotson kylässä Siikaselän eteläpuolella lähellä Tankajokea yhdellä kaivuyksiköllä, johon kuuluu yksi kaivinkone, enimmäispainoltaan 20 tonnia, ja toinen enintään 15 tonnin apukaivinkone. Kaivumäärä on enintään 2 999 m3 vuodessa. Kulta erotetaan painovoimaisesti käyttämällä seulaa ja perinteistä ränniä. Prosessin vesi on 100 %:sti kiertovettä, jota kierrätetään kiertovesialtaissa polttomoottoripumpuilla enintään 1 000 l/min. Huuhdonta-alueella kaivualtaiden pohjat imuroidaan tarvittaessa pienellä (alle 120 mm:n halkaisija) sukeltajan käyttämällä alipaineimurilla. Kaivu jatkuu vuosittain touko lokakuussa noin viidentoista vuoden ajan. Huuhdontavesi on pääasiassa soisesta maaperästä suotautuvaa vettä, ja sade- ja valumavesiä. Vesi kierrätetään 1 3 kiertovesialtaan kautta. Altaiden tilavuus noin 120 m3/allas. Tarvittaessa vettä imeytetään maastoon kullanhuuhdonta-alueella.

6 Koekuoppien, leirin ja polttoaineen säilytyspaikan sijainnit. Tuotanto ja tuotantokapasiteetti Hankkeessa tuotetaan hippukultaa, kultahiekkaa ja korukiviä. Tuotanto alkaa tuotantoalueen valmistelulla. Kaivinkone valmistelee ensin kaivualueen: poistaa kaivupaikan kullattomat pintamaat, läjittää ne sivulle, tekee kiertovesi- ja selkeytysaltaat ja siirtää kaivettavan kultapitoisen maan kaivun etenevään suuntaan. Varsinaisessa rikastuksessa kaivinkone nostaa tämän läjitetyn kultapitoisen maan täryseulaan, joka erottelee suurimmat kivet. Seulottu maa-aines putoaa ränniin, jossa painavin aines jää pohjan rihloihin. Lopuksi rihloihin jäänyt rikaste huuhdotaan vaskoolilla. Kullan rikastusprosessin kriittinen tekijä on erottelulaitteen seulontanopeus ja rännin erottelukyky. Hakijan erottelulaite perustuu täryseulaan ja perinteiseen ränniin ja sen teoreettinen maksimituotanto on noin 15 m3 tunnissa. Hakija pyrkii ennen kaivun aloittamista kartoittamaan alueen kultapitoisuuden koekuoppia tekemällä ja etsimään kultapitoisimmat

7 vyöhykkeet, ja hyödyntää vain ne. Tavoitteena on minimoida maan siirto ja vähentää näin kaivutyön kuluja (polttoaine ja koneiden kuluminen). Päinvastainen tapa olisi kaivaa koko alue rajoja myöten, käsitellä kaikki maa ja perustaa työ maankäsittelyn tehokkuuteen - näin ei siis aiota menetellä. Hakijan tarkoituksena on minimoida kullattoman ja vähäkultaisen maan kaivaminen ja esimerkiksi kiertovesialtaita ei rakenneta kullattomalle alueelle, vaan ne tehdään mahdollisuuksien mukaan entisiin kaivukuoppiin. Eli valikoivalla kaivutavalla rikastetaan vain noin neljäsosa siitä, mitä laitteistolla kyettäisiin päiväkohtaisesti tekemään. Kokonaismaansiirtoa tehdään vain kymmenesosa siitä, mitä kyettäisiin tekemään. Ajatuksena on siis löytää sopiva tasapaino massiivisen kaivun ja hyvin pienipiirteisen kaivun välillä. Tässä toiminta-ajatuksessa hyväksytään, että kullan vuosittainen kokonaissaanto jonkin verran pienenee. Mutta myös kulut pienenevät suhteessa saatuun kultamäärään (vielä enemmän) ja taloudellinen kokonaistulos paranee. Vedenhankinta Lisäveden tarve on epätodennäköistä, mutta tarvittaessa sitä otetaan Keltaojasta korkeintaan 600 litraa minuutissa. Polttoaineet Polttoaineina käytetään polttoöljyä 2 800 litraa vuodessa ja bensiiniä 50 litraa vuodessa. Polttoaineet varastoidaan henkilöauton kuomullisessa perävaunussa. Varastoitava enimmäismäärä on 220 litraa. Voiteluaineina käytetään biohajoavia öljyjä 20 litraa vuodessa moottorien öljynvaihtojen yhteydessä ja vaseliinia 5 litraa vuodessa. Öljyjen varastoitava enimmäismäärä on yhteensä 35 litraa. Liikennejärjestelyt Huoltoajo alueelle tapahtuu pääasiassa kesäisin alueelle pohjoisesta tulevaa metsäautotietä pitkin. Jätteet Jäteöljyä muodostuu kaivukauden öljynvaihdoissa yhteensä enintään noin 20 litraa. Asumisesta ja elämisestä syntyvät jätteet sekä kuivakäymäläjätteet kompostoidaan. Paperit ja pakkaukset poltetaan. Pieni määrä palamatonta ja maatumatonta jätettä (max. 10 kg/vuosi) kuljetetaan välittömästi kunnan osoittamiin keräyspisteisiin. Mitään jätettä ei varastoida kaivualueella. Kullanhuuhdonta-alueet ovat mukana kunnan jätehuolto-ohjelmassa ja maksavat palvelusta jätehuoltoyhtiön (Lapeco) taksoituksen mukaisesti.

8 Pintamaat ja käsitellyt maat läjitetään ja käytetään myöhemmin täyttöihin ja maisemointiin. Aiemmissa aluehallintoviraston ympäristöluvissa on linjattu, että pilaantumattoman maa-aineksen väliaikainen läjitys, joka käytetään maisemointiin, ei muodosta sellaista kaivannaisjätteen jätealuetta, josta olisi laadittava erillinen jätehuoltosuunitelma tai jolle olisi asetettava vakuus. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Kaivinkoneet, erottelulaitteet ja sähköagregaatit ovat täsmälleen samoja tai samanlaisia kuin vastaavissa töissä muuallakin käytetään ja ne edustavat parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kaivinkoneen pienempi koko, tässä tapauksessa tehtävä yhteistyö ja niin sanottu valikoiva kaivutapa minimoivat ympäristövaikutuksia ja parantavat suhteellista tehokkuutta. Kansainvälisessä vertailussa kyseinen toiminta on erittäin energiatehokasta ja ympäristöä säästävää. Muualla maailmalla vastaavassa toiminnassa tavanomaisesti käytettäviä räjähdysaineita, syanidia tai elohopeaa ei käytetä lainkaan. Tuotannon keskeisimmät laitteet ovat tavallisia kaivinkoneiden, täryseulan ja pumppujen dieselmoottoreita, ja niiden energiankäyttö on tavanomainen. YMPÄRISTÖN KUVAUS Haettu kullanhuuhdonta-alue ja sen ympäristö kuuluvat Metsähallituksen Metsätalousyksikön hallinnoimaan metsätalousalueeseen. Haetulla alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole mitään suojelualueita. Alueella ei ole merkittäviä luonnonnähtävyyksiä. Alueen topografia on murroslaaksojen halkomaa murtunutta peneplaania, jossa horstinousujen (noin 60 miljoonaa vuotta vanha geologinen liike) tuottamat pienet lohkot ovat pyöristyneet hyvin loivapiirteisiksi vaaroiksi. Vallitseva maalaji on hienoainesmoreeni. Ympäristön kasvillisuus on harvaa ja monin paikoin huonosti kasvavaa mäntymetsää ja mäntyvaltaista sekametsää, joka on kauttaaltaan Metsähallituksen hakkaamaa 1950- ja 1960-luvuilla. Läheisyydessä on myös yksityismaita, jotka on samalla tavalla hakattu. Koskematonta vanhaa metsää alueella ei ole lainkaan. Metsä on uusiutunut kohtalaisesti. Haetulla alueella maapohjaa ei ole käsitelty. Vallitseva puulaji on mänty. Aiempi ilmeisesti kuiva kangasmetsä on muuttunut suurelta osin rämeeksi. Alue rajoittuu märkiin aapasuoalueisiin, jotka ovat pääasiassa sarasoita. Aapasoiden rannat ovat soistuneet ja soistumisen merkkejä on myös

9 kaikkialla painanteissa ja jopa tasaisella maalla. Nämä kuivan maan soistumisen jäljet liittynevät hakkuiden jälkeiseen vesitaseen muutokseen. Aapasuot vaihettuvat rämeeksi sararämeen kautta. Kaikilla alueen vesistöalueilla on voimakkaita tulvia johtuen vähäisestä järvisyydestä. Kevät- ja syystulvien lisäksi ankarat sateet kasvattavat virtaamaa useita kertoja kesässä. Alueella on paljon erilaisia metsäautoteitä, metsäuria, talvitien pohjia ja korjuuteitä. Alue sijaitsee erityisellä porotalousalueella ja saamelaisalueella. Paikallinen paliskunta on Lapin paliskunta. Haetun alueen välittömässä läheisyydessä ja osittain myös tällä alueella on aiemmin kaivettu kultaa järjestelmällisesti sekä lapiolla että kaivinkoneella. Kaivu on ollut laajaa 1990-luvulla, jonka jälkeen toiminta on vähentynyt ja nyt viime vuosina se on virinnyt uudelleen. Ympäristössä on lisäksi jälkiä kalliokullan etsimisyrityksistä ja uudempia jälkiä geologisista tutkimuksista (Geologian tutkimuskeskus). Alueen läheisyydessä ei ole loma- tai pysyvää asutusta. Joitakin yksittäisiä kesämökkejä on Tankajoen varrella noin 1,5 kilometrin päässä. Vuotson kylälle on matkaa noin seitsemän kilometriä. Kuivimmillaan haettu alue on taimikkovaiheessa olevaa kuivaa kangasmetsää. Puusto on harvaa ja erittäin pienikokoista.

10 Alueella on harjoitettu lapiokaivuuta viime vuosina. Kuvassa näkyy, miten kuiva mäntykangas vaihettuu sararämeeksi. Suurin osa haetusta alueesta on juuri tällaista. Hakemuksessa on esitetty Keltaojan valuma-alueen (65.881; oikeammin Tankajoen alaosan alue 65.881) virtaama mitattuna Metsäkeskuksen virtaamatyökalun avulla. Keltaojan valuma-alueen pinta-ala on 1 949 hehtaaria (19,5 km2), mistä sadannan perusteella muunnettu virtaama (perustuen Laanilan mittausaseman keskivalumiin ja valuman vaihteluihin) kesäkuukausina on esitetty alla olevassa taulukossa:

11 Virtaama: Keltaoja km2 kk l/s/km2 touko 44,80 kesä 38,00 heinä 17,00 elo 14,50 syys 14,60 19,49 l/s 873 741 331 283 285 m3/min 52,39 44,44 19,88 16,96 17,07 Uoman leveys vaihtelee 0,5 2 metriin. Keskimääräinen leveys on noin metri ja keskimääräinen syvyys 30 cm. Alueelle tuleva metsäautotie menee ojan poikki ja se on henkilöautollakin yliajettavissa pois lukien kevättulvan aikaa, jolloin kuitenkin se on maastoautolla yliajettavissa. Keltaojan vesi on puhdasta, vaikkakin tyypillistä tummahkoa suovettä, humushappojen värjäämää. Ojan valuma-alue on suurimmaksi osaksi ojittamatonta suota. Keltaoja laskee Tankajokeen noin kilometrin ylävirtaan säännöstellyn Lokka-Porttipahtaan tekoaltaiden yläveden tason yläpuolella. Hakija ei ole tavannut Keltaojasta kalaa, mutta on luultavaa, että Keltaojan alavirralla on samaa kalastoa kuin Tankajoessa eli särkikaloja ja ahventa, ehkä hauenpoikasiakin. Latvaosassa, missä Keltaoja virtaa hiljalleen suossa, voi olla myös alamittaista taimenta. HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Kokonaisuudessaan kyseisellä alueella harjoitettava toiminta on pienimuotoista, eikä sillä ole merkittäviä yhteisvaikutuksia ympäristölle eikä sidosryhmille. Luvanhakijalla on pitkä kokemus kullankaivuusta, yksi kullanhuuhdontaluvan haltijoista ( ) on harjoittanut menestyksellistä ja katselmuksissakin vastuulliseksi todettua konekaivuuta esimerkiksi Sotajoella. Luvanhakijalla ja kullanhuuhdontalupien haltijoilla on käytössään modernit laitteet ja tarvittava osaaminen ympäristön kannalta parhaan käytännön soveltamiseen. Vaikutukset yleisen viihtyisyyteen ja ihmisten terveyteen Kaivu aiheuttaa paikallisen, lyhytkestoisen esteettisen haitan. Haitan kokeminen on subjektiivinen tunne. Jokaista toiminnan haitalliseksi kokevaa kohti on useita, jotka tulevat varta vasten katsomaan kyseistä toimintaa. Vaikutukset luontoon Alue on kokonaisuudessaan metsätalouden käytössä olevaa metsätalousmaata. Nyt haetun alueen läheisyydessä on aiemmin 1990-luvulla kaivettu koneellisesti kultaa. Alue ei suurelta osalta ole luonnontilainen.

12 Vaikutus vesistöön ja sen käyttöön Hakemuksen mukaan Lapin Kullankaivajain Liitto ry:n Koneellisen kullankaivun yhteistarkkailu vuonna 2018 Ivalojoen Sotajoen Vuotson alue -raportin (Eurofins Ahma Oy 8.3.2019) mukaan lähimmät näytteenottopisteet (S16 Lauttaojan alajuoksu ja S17 Lauttaojan latva) sijaitsevat Mäkärän kullankaivualueen yläpuolella. Mäkärän alueen lähellä ei ole ollut näytteenottopisteitä. Hakija ei hae hankkeelleen minkäänlaista päästöoikeutta eikä näe, että vähäisellä lisäveden ottamisella voisi olla minkäänlaista vaikutusta Tankajoen kalastoon. Vesistöön voi päästä pieni määrä mineraalisuspensiota, kolloideja, maaperästä liuenneita ioneja sekä humushappoja. Normaalitilanteessa määrä on määrältään ja laadultaan vastaava kuin ympäröivillä alueilla olevasta toiminnasta tulee. Aineet eivät ole myrkkyjä tai ravinteita, vaan luonnon omia aineita, joita esimerkiksi kevättulvan aikana luontaisestikin liikkuu. Toiminta ei todennäköisesti aiheuta samenemaa alapuoliseen vesistöön, sillä valtaosiltaan toiminta ei tapahdu vesistön läheisyydessä. Vesistövaikutuksia voisi syntyä täysin poikkeuksellisessa tilanteessa, mitä on tässä paikalla oikeastaan mahdoton edes kuvitella. Mikäli aivan erityisessä poikkeustilanteessa syntyy samentumaa, se koostuu luonnon omista aineksista: maa-ainessuspensiosta, kolloideista, liuenneista alkuaine- ja molekyyli-ioneista sekä humushapoista. Läheisen Tankajoen vesi on luontaisesti humushappojen tummaksi värjäämää ja vesi laskee tekoaltaisiin, Lokkaan ja Porttipahtaan. Samanlaista samentumaa, sekä määrältään että laadultaan, aiheuttavat myös muut alueen kullankaivajat. Vastaavan kaltaisia samenemia on ollut 1870-luvulta lähtien ja täsmälleen nykyisen kaltaisia 1970-luvulta lähtien. Luonnon omat prosessit muun muassa kevättulvan yhteydessä sekä saman joen latvapuroilla Metsähallituksen ja yksityisten maanomistajien tekemät ojitukset ja tieojitukset, jotka johtavat paikoin suoraan jokeen, tuottavat täsmälleen samankaltaista ja määrältäänkin verrattavaa kuormaa. Tulvan ja sateiden huomioon ottaminen toiminnassa Saariselän eteläpuolisella alueella sateet ovat voimakkaampia kuin Saariselän pohjoispuolella. Tämä johtuu siitä, että lännestä ja etelästä tulevat matalan rintamat eivät aina pääse Saariselän tunturikaaren yli. Hakijan kaivu tapahtuu pääsääntöisesti kaukana vesistöistä, eikä hakija näe, että toiminnalla voisi olla vaikutusta vesistöön tulvatilanteessakaan. Hakijan näkemys tästä perustuu hakijan viereisellä alueella viime vuosina tehtyyn konekaivuuseen, mikä on mittakaavaltaan paljon suurempaa kuin hakijan suunnittelema kaivu on.

13 Lähialueen kaivajien kokemuksen mukaan sateet imeytyvät maahan hyvin, eikä paikallinen rankkojenkaan sateiden pintavalunta ole vaikuttanut vesijärjestelyihin millään lailla. Mikäli hakijan kaivu lähestyy Keltaojaa, kaivaa hakija tavanomaisen poikittaisen uoman vesistön ja hakijan allasjärjestelmän väliin, mikä estää mahdollisen altaan ylivuodon pintavirtaaman Keltaojaan. Suurin osa toiminnasta tapahtuu kuitenkin niin kaukana Keltaojasta, että suurikin vesimäärä imeytyy maahan ja noin puolet alueesta on harjanteen eteläpuolella, mistä mahdollinen pintavalunta virtaisi etelään päin eikä Keltaojaan päin. Vaikutus ilmaan Kyseessä on tavanomaiset polttomoottoreista syntyvät päästöt. Kalusto on uutta tai uudenveroista. Toiminnasta pääsee ilmaan samanlaisia polttomoottoreista tulevia päästöjä kuin liikenteestä tms. Pölypäästöjä ei kullankaivusta tyypillisesti tule lainkaan, sillä seulonta on märkäseulontaa. Hakijan mukaan toiminnalla ei ole vaikutusta ilman laatuun. Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Kaivualueella maaperän kerrosjärjestys muuttuu. Kaivun aikana toiminta saattaa vaikuttaa pienialaisesti pohjaveden pinnan tasoon. Vaikutusalueen laajuus riippuu maalajista, ja alueelle tyypillisellä hienoainesmoreenialueella vaikutus on tyypillisesti joitakin kymmeniä metrejä. Kaivun päätyttyä vaikutus loppuu. Normaalitilanteessa maaperään tai pohjaveteen ei tule mitään päästöjä. Onnettomuustilanteissa voi ympäristöön joutua mahdollisesti koneiden polttoainetta tai öljyjä. Päästöt ympäristöön estetään säilyttämällä polttoja voiteluaineet asianmukaisesti, varaamalla riittävä määrä imeytysturvetta sekä huoltamalla ja kunnossapitämällä koneet ja laitteet asianmukaisesti. Melun ja tärinän vaikutukset Toiminnan melutaso on vähäinen, normaalit kaivinkoneen ja erottelulaitteen äänet. Toiminnasta ei aiheudu tärinää ympäristöön. Selvitys kullankaivuhankkeen mahdollisten vaikutusten suhteesta saamelaisten oikeuteen harjoittaa kieltään ja kulttuuriaan Hakija tunnistaa sen, että hän on velvollinen selvittämään hankkeen mahdollisia vaikutuksia liittyen saamelaisten oikeuteen harjoittaa kieltään ja kulttuuriaan siten kuin vesilaissa ja ympäristönsuojelulaissa määrätään. Näitä samoja asioita on selvitetty ja selvitellään Hunajahollin osalta kullanhuuhdontalupaprosesseissa siltä osin kuin kaivoslaki niitä velvoittaa

14 selvittämään yhteistyössä muun muassa saamelaiskäräjien, Metsähallituksen ja paliskunnan kanssa. Ympäristölupaprosessissa selvitysvelvollisuus on yksin hakijalla. Hakijan käsitys on, että sikäli kuin kyseessä oleva mahdollinen vaikutus liittyy maan käyttöön, se on ratkaistava kullanhuuhdontalupaprosessissa ja siltä osin kuin vaikutus liittyy mihinkään päästöön tai välillisestikin vesistöön, se tulee ratkaista ympäristö- ja vesitalousluvassa. Tämä pääperiaate on voimassa, vaikka korkein hallinto-oikeus päätti vuosikirjapäätöksessään (KHO:2020:124) määrätä poroille aitaa vasten 300 metrin levyisen kuljetusreitin, minkä kaltaisia määräyksiä on aiemmin annettu ainoastaan kullanhuuhdontalupiin liittyen. Hakija haluaa tuoda lupaprosessiin kaiken sen, mihin hakija tältä osin kykenee eli ensisijaisesti oman tietonsa kaivutavasta ja -määrästä, liikkumisesta ja muusta toiminnasta. Tältä pohjalta hakija on pyrkinyt tunnistamaan vaikutuksia ja vaikutusketjuja porotalouteen sekä erityisesti saamelaisten kielellisiin ja kulttuurillisiin oikeuksiin. Saamelaiskulttuurin ilmenemismuotoja ovat julkisesti saatavien tietojen mukaan muun muassa poronhoito, metsästys, kalastus, tarinaperinne, keräily, joikaus ja käsityöt perinteisessä ja nämä kaikki osin myös nykyaikaisessa muodossaan. Edellä mainituilla toiminnoilla on oikeus muuttua ja siksi muun muassa koneellistunut poronhoito on katsottu kuuluvaksi edellä mainitun kulttuurinsuojan piiriin. Hakijan kaivu ei tapahdu vesistön äärellä ja kun oletettavia vaikutuksia esimerkiksi yleiseen kalastukseen ei ole, niin ei voi olla mitään vaikutuksia erityiseen saamelaiseen kalastusperinteeseen. Hakija ei siis hae mitään päästöoikeuksia vähäiseen Keltaojaan. Samoin toiminnalla on äärettömän pieni vaikutus yleiseen, kaikkien harjoittamaan metsästykseen, jolloin sillä on olettavasti vastaava osuus myös saamelaiseen metsästysperinteeseen. Pinta-alaan perustuva metsästyksen olosuhteiden pieneneminen on hakijan arvion mukaan kymmenesmiljoonasosia, sillä kullankaivualue ei ole sinällään pois metsästyskäytöstä. Hakija ei kykene rakentamaan mitään vaikutusketjuja (vaikutuslähde, vaikutustapa, vaikutuskohde) tarinaperinteeseen, keräilyyn, joikaukseen tai käsitöiden tekemiseen. Läheiseltä Roivaisen kulta-alueelta ( ) on aiempien lupaprosessien yhteydessä esitetty väite muun muassa kenkäheinän saatavuuden ratkaisevasta vähenemisestä ja sen kielteisistä välillisistä vaikutuksista, mutta nämä väitteet on todettu aluehallintoviraston katselmuksissa epäuskottaviksi. Suhde saamelaiseen porotalouteen on ongelmallisempi. Hakija käsittelee tässä ensisijaisesti päästöjen vaikutusta porotalouteen, mutta myös pinta-alavaikutusta porotalouden kannattavuuteen, vaikka siltä osin hakijan käsityksen mukaan asia tulee ratkaista kullanhuuhdontalupaprosessissa.

15 Alueella on pidetty paikallisen Lapin paliskunnan vaatimuksesta ainakin yksi katselmus, missä hakijan avustaja on ollut mukana. Katselmus liittyi nyt konekaivun alaisena olevien kullanhuuhdontalupa-alueiden kaivoslain mukaisiin lupaprosesseihin. Nyt kysymyksessä olevan alueen itäpuolella kulkee poroaita lähimmillään noin 400 metrin päässä nyt kyseessä olevan alueen reunasta. Kyseistä aitaa ei kuitenkaan ole merkitty kartalle, eikä siitä oltu aiemmin tehty vuokrasopimusta Metsähallituksen kanssa. Hakijan avustajan tulkinnan mukaan kysymyksessä on ilman lupaa (siis ilman sopimusta) tehty kevytrakenteinen aita. Vasta kun hakijan avustaja kysyi paliskunnasta ja Metsähallitukselta ym. katselmukseen liittyen kyseisen aidan statusta, solmivat paliskunta ja Metsähallitus siitä vuokrasopimuksen. Yllä mainitussa katselmuksessa käsiteltiin kyseisen ohjausaidan statusta ja paliskunnan silloinen poroisäntä kertoi sen käytöstä seuraavasti: Porot ovat paliskunnan nyt kyseessä olevalla läntisellä alueella kesälaitumella ja ne kuljetetaan kyseiseen poroaitaan ohjautuen noin 30 kilometrin päähän poroteurastamolle ja että kuljetusreitti on paliskunnalle erittäin tärkeä. Katselmuksessa todettiin, että poronkuljetus tapahtuu alkutalvesta sen jälkeen, kun kullankaivu on päättynyt. Kaivosviranomainen antoi kyseessä oleviin lupapäätöksiin ylimääräisen määräyksen, että poroaidan lähellä tulee kaivuiden olla tasattuna jokaisen kaivukauden päätyttyä, niin että altaat, kaivannot tai läjitykset eivät häiritse porojen kulkua. Tähän päätökseen paliskunta tyytyi. Hakijan avustajalle syntyi kuva, että poroja todellakin kuljetaan paliskunnan poroisännän kertomalla tavalla ja että kuljetusreitti todella on olemassa ja se on tärkeä. Läheskään aina näin ei ole ollut asia, vaan Lapin paliskunnan eteläisellä alueella on esitetty valheellisia väitteitä porojen kuljetuksesta. Samoin Ivalon paliskunnan alueella on esitetty usein keskenäänkin ristiriitaisia väitteitä porojen kuljetuksesta. Näiden yksinomainen tarkoitus on ollut vaikeuttaa ja hidastaa luvan saamista. Alla on kuva Metsähallituksen laatimasta kartasta, jossa näkyy edellä mainittu poroaita.

16 Hakija toteaa, että nyt kyseessä oleva hanke on kokonaisuudessaan katselmoidun alueen takana aidasta ja kuljetusreitistä päin katsottuna. Saamelaiskäräjien sarjatuotetuissa muistutus- ja valitusdokumenteissa viljellään julistuksenomaisesti, että saamelainen poronhoito on luontosidonnaista ja perustuu muun muassa laidunkiertoon, luonnonlaitumiin, luonnon kunnioittamiseen yms. hyviin asioihin. Näillä argumenteilla saamelainen poronhoito erotetaan jostakin muusta, mitä on samoissa paliskunnissa tapahtuva suomalaisten poromiesten poronhoito tai suomalaisten paliskuntien vastaavissa luonnonolosuhteissa tapahtuva poronhoito. Näiden väitteiden todenperäisyyttä tai asiaan liittyvien erojen todenperäisyyttä hakija ei kykene arvioimaan. Lapin paliskunta on suuri paliskunta. Suurin sallittu eloporomäärä on 8 000 ja poronomistajia on peräti 147 (lähde: Paliskuntain yhdistys ry). Hakija on tietoinen, että tämä alue, millä hakija toimii, kuuluu Lapin paliskunnan eteläiseen tokkakuntaan, jonka porot laiduntavat erillään paliskunnan muista poroista ja joita varten läheinen erotuspaikka on tehty. Kullankaivajia hämmentää se, että saamelaisalueella poronhoito on motorisoitunut aivan samalla tavalla tai ehkä jopa enemmän kuin suomalaisella poronhoitoalueella. Saamelaisten ja suomalaisten poronhoidon elementtien erottaminen on kulttuuripiirin ulkopuoliselle hyvin vaikeaa. Saamelaisalueella poroja ruokitaan maastoon ja otetaan yhä useammin aitoihin keinoruokittavaksi koko talvikauden ajaksi, aivan kuten kaikkialla muuallakin. Paliskunnan raja-aitojen lisäksi käytetään runsaasti ylimääräisiä laidunaitoja ja ohjausaitoja, joilla porojen kuljetusta helpotetaan.

17 Poronajossa käytetään helikoptereita, mönkijöitä, moottoripyöriä ja moottorikelkkoja ja porot kuljetetaan pitkiä matkoja teurastettavaksi teurastamoihin. Hakija tunnistaa ympäristön aiempien kullanhuuhdontalupien käsittelyn yhteydessä Lapin paliskunnan esittämän kuljetustarpeen läheiselle erotuspaikalle, mutta toteaa, että se on lähimmillään noin 400 metrin päässä nyt kyseessä olevan alueen rajasta. Yllä viitatut kaivupaikat ovat tuotannossa, eikä hakijalle ole syntynyt sellaista käsitystä, että niiden toiminnasta olisi ollut porotaloudelle minkäänlaista haittaa. Muista porotalouden tarvitsemista reiteistä tai rakenteista ei ole alueen muiden luvitusprosessien yhteydessä ollut mitään tietoa. Hakija tunnistaa siis tämän kuljetustarpeen ja on tietoinen, että useana vuotena poroja on kuljetettu edellä mainittua reittiä pitkin ja ymmärtää siirron merkityksen paliskunnalle, mutta ei kykene erottelemaan liittyykö siirto tavanomaiseen ei-saamelaiseen porotalouteen vai onko se saamelaisen porotalouden rakenne ja siten perinteisen saamelaisen porotalouden nykyaikainen muoto ja siten kulttuurin suojan piirissä. Haettu kaivualue ulottuu kokonaisuudessaan 12 hehtaarin alueelle ja Lapin paliskunnan ala on 454 971 hehtaaria eli 0,000026 osa paliskunnan pinta-alasta. Hakija ei kuitenkaan käsittele koko aluettaan, eikä koko alue poistu porotalouskäytöstä, vaan enimmillään noin 50 %, josta osa ehtii maisemoitumaan vielä kaivun ollessa kesken. Hakijan arvion mukaan porotalouden käytöstä on hänen toimiensa vaikutuksesta enimmillään noin 25 % koko alasta eli kolme hehtaaria, mikä on 0,000006 osaa (kuusimiljoonasosaa) paliskunnan pinta-alasta. Kyseinen kolmen hehtaarin osa on porotalouden käytön ulkopuolella vain lyhyen aikaa parin vuoden ajan. Nyt kyseessä olevissa hienoainespitoisissa maalajeissa maisemoituminen on tavanomaista nopeampaa. Hakijan toimien vaikutusta poronhoidon kokonaistalouteen eli nettotuottoon on vaikea laskea, sillä porotalouden lihan myynnin tuotto on Lapissa kuluja pienempi (myyntituotto 7,50 euroa per kilo ja kulut 19,20 euroa per kilo). Euroiksi muutettuna hakijan toimien laitumia pienentävä porotalousvaikutus on laskutavasta riippuen joistakin kymmenistä senteistä noin viiteen euroon vuodessa. Yhteisvaikutusten osalta hakija arvioi, että hänen suunniteltu toimintansa voisi laajimmillaan olla noin 5 % Lapin paliskunnassa tapahtuvasta tai suunnitellusta kullankaivusta. Näin kaikkien kullankaivajien kielteinen taloudellinen laidunalueiden pienenemisestä tuleva kokonaisvaikutus paliskunnalle on porotuotannon kulut mukaan huomioiden 50 euroa. Kyseisen luvun laskeminen on hyvin vaikeaa, sillä porotalouden kustannukset ovat suuremmat kuin lihanmyynnistä saadut tulot ja vain yhteiskunnan tuki sekä erilaiset korvaukset tekevät porotaloudesta kannattavaa. Lisäksi kyseinen alue on aiemmissa lupaprosesseissa annetuissa tiedoissa kokonaisuudessaan kesälaidunaluetta. Hakijan käsityksen mu-

18 kaan talvilaitumien määrä määrittää porokarjan maksimikoon ja Lapin paliskunnassa on runsas ylimäärä kesälaitumia. Tämän ylimäärän pieneneminen ei vähennä porokarjan käytettävissä olevaa laidunta lainkaan. Yllä määritetty taloudellinen kuorma kohdistuu siis kaikkiin poronomistajiin ei siis ainoastaan saamelaisiin poronomistajiin. Saamelaiseen ja muuhun porotalouteen kohdistuvan vaikutuksen erittely on haastavaa. Hakija osoitti porotalouteen liittyvässä kohdassa toimiensa vähäisen vaikutuksen porotaloudelle keskimääräinen vaikutus saamelaiseen kielen ja kulttuurin kokonaisuuteen on vielä tätäkin vähäisempi, sillä on yleisesti tiedossa, että 44 % saamelaisalueen poronomistajien tulosta on eläkettä, 28 % on palkkatuloa muista töistä, 14 % on poronlihanmyyntituloa ja 14 % on erilaisia porotalouteen liittyviä korvauksia tai tukia (MTT selvityksiä nro 156, 2008, s. 3 ja s. 23 sekä paliskuntien yhdistyksen www-sivut). Lisäksi tiedämme, että suurin osa saamelaisalueella asuvista saamelaisista ei ole porotalouteen mitenkään sidoksissa ja heidän tulonmuodostukseensa hakijan toiminnan porolaitumia pienentävä vaikutus ei vaikuta millään tavalla. Lisäksi hakija on tietoinen, että yli puolet saamelaisista asuu nykyään saamelaisalueen ulkopuolella, eikä ole sidoksissa porotalouteen lainkaan. Hakijan arvion mukaan kokonaisvaikutus on sadasmiljoonasosia saamelaisen väestön (noin 4 800 äänioikeutettua henkilöä) kokonaistuloista. Kun ei synny merkittäviä, kielteisiä, suoria taloudellisia vaikutuksia, ei hakijan näkemyksen mukaan voi syntyä myöskään talouden pienenemisestä johtuvia välillisiä kielteisiä kulttuurisia tai kielellisiä vaikutuksia. Ympäristö- ja vesitalouslupaan liittyen vaikutus on vielä tätäkin vähäisempi. Hakija tunnistaa sen, että alueella liikkuvat porot saattavat kuulla koneiden ääntä. Hakijan kokemuksen mukaan porot eivät välitä koneiden äänestä ainakaan silloin, kun niitä ei kuljeteta, eivätkä ne ole mistään stressautuneita. Mikäli lähistöllä on petoja, porot saattavat hakeutua ihmistoiminnan lähelle. Kuljetuksen yhteydessä äänillä voi olla merkitystä, mikä hakijan käsityksen mukaan voidaan lupamääräyksillä poistaa ja on jo kullanhuuhdontalupiin liittyvillä määräyksillä poistettu. TARKKAILU JA RAPORTOINTI Käyttötarkkailu Toiminnanharjoittajan on pidettävä päiväkirjaa huuhdonta-aikana. Käyttöpäiväkirjaan merkitään muun muassa seuraavat asiat. - kaivualueet ja -ajat, kaivumäärät (m3), saostusaltaiden toiminta,

19 - koneiden, laitteiden ja polttoainesäiliöiden toimintahäiriöt sekä muut poikkeustilanteet, toiminnassa muodostuvat jätteet (ei normaali talousjäte) ja muut ympäristövaikutusten kannalta merkittävät tiedot. Muilta osin käyttötarkkailua tehdään ympäristöluvan määräysten mukaisesti. Vaikutustarkkailu Hakija osallistuu Lapin Kullankaivajain Liitto ry:n järjestämään vesistöjen yhteistarkkailuun (Koneellisen kullankaivun käyttöja vaikutustarkkailusuunnitelma Ivalojoen Sotajoen Laanilan kulta-alue). Näytteet otetaan vuosittain kaksi kertaa kaivukauden aikana. Ensimmäiset näytteet otetaan viikoilla 26 28. Näytteet pyritään ottamaan normaaliveden tilasta, ei tulvavedestä. Toiset näytteet otetaan viikoilla 31 33. Mikäli jostain syystä näytteenotto ei sovittuina aikoina onnistu, voidaan Lapin ELY-keskuksen kanssa sopia jokin muu näytteenottoaika. Näytteidenottovälin on kuitenkin tällöinkin oltava vähintään kolme viikkoa. Mikäli näytettä otettaessa näytteissä havaitaan ongelmia, esimerkiksi poikkeuksellista samentumista, selvitetään samassa yhteydessä ongelman aiheuttaja. Vaikutusalueen laajuuden selvittämiseksi otetaan lisänäytteitä näytteenottopisteestä alavirtaan yhden kilometrin välein, kunnes vesistövaikutusta ei ole enää silmämääräisesti havaittavissa. Vaikutuksen keston selvittämiseksi otetaan tarvittaessa lisänäytteet kohteesta viikon välein, kunnes vaikutusta ei enää havaita. Näytteiden oton yhteydessä kirjataan ylös havainnot vesistövaikutuksista sekä muista mahdollisista toimintaan/ympäristöön vaikuttavista tekijöistä. Tarkkailu on toteutettava siten, että päästöistä ja niiden vaikutuksista saadaan luotettava tieto. Näytteenotossa ja veden laadun analysoinnissa on käytettävä standardisoituja menetelmiä tai muita ympäristöhallinnon hyväksymiä menetelmiä. Vesinäytteistä analysoidaan seuraavat muuttujat: - sameus, kiintoaine, väriluku, CODMn ja haihdutus-/hehkutusjäännös. Näytteet ottaa Lapin ELY-keskuksen hyväksymä henkilö ja analysoi julkisen valvonnan alainen laboratorio. Näytteenotossa on luovuttu yksikkökohtaisesta seurannasta. Jatkossa seurataan kokonaisuuksia. Pienten latvavesien ns. vertailunäytteitä ei oteta, koska ne käytännössä ovat täysin samentumattomia lähdevesiä.

20 Menettely poikkeustilanteissa Tulosten raportointi Ohjelman muuttaminen Jos vesistöön tai maaperään joutuu tai uhkaa joutua laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, toiminnanharjoittajan on tehtävä asiasta viipymättä ilmoitus Lapin ELY-keskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille sekä yhteistarkkailun yhteyshenkilölle. Valvovien viranomaisten kanssa sovitaan tuolloin, onko tarvetta suorittaa ylimääräistä näytteenottoa. Mikäli näytteenotto, näytteiden kuljetus tai laboratorioanalyysit epäonnistuvat toiminnanharjoittajista riippumatta siten, että tuloksia ei voi pitää luotettavina tai näyte tuhoutuu kokonaan, näytteiden ottajan vastuulla on ottaa uudet näytteet omalla kustannuksellaan. Muilta osin poikkeustilanteissa tulee toimia ympäristöluvan määräysten mukaisesti. Tulokset toimitetaan välittömästi niiden valmistuttua tai viimeistään neljän (4) viikon kuluttua ELY-keskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille tiedoksi. Tuloksiin on liitettävä maastohavainnot ja sanallinen kuvaus veden laadusta. Vesinäytteiden tulokset tulee toimittaa lisäksi ympäristöhallinnon pintavesirekisteriin viimeistään yhden (1) kuukauden kuluessa kaivukauden viimeisen näytteen ottamisesta. Vuosittain tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä ilmoitetaan käyttötarkkailun tulokset Lapin ELY-keskukselle vuosi-ilmoituslomakkeella. Yhteistarkkailuun osallistuvat toimittavat kopion ilmoituksesta yhteistarkkailun vastuuhenkilölle, joka laatii yhteenvetoraportin toteutetusta ympäristövaikutusten tarkkailusta. Vuosi-ilmoituslomakkeella ja yhteenvetoraportissa esitetään myös ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika ja päästö) sekä niistä aiheutuneet seuraamukset ja toimenpiteet. Yhteistarkkailuohjelmaa voidaan muuttaa Lapin ELY-keskuksen sekä Lapin Kullankaivajain liitto ry:n yksimielisellä päätöksellä. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Toimintaan liittyvät ympäristöriskit ovat vähäisiä. Toiminnassa ei käytetä muita kemikaaleja kuin poltto- ja voiteluaineita. Kiertovesialtaat erotetaan luonnonvesien juoksusta.

21 Mahdollisessa öljyvuototilanteessa tukitaan alimman altaan niin sanottu puhdasvesijuoksu, käynnistetään pintaimeytys sekä levitetään vauriopaikalla imeytysturvetta. Öljyvuotoja minimoidaan polttoaineiden huolellisella säilyttämisellä ja varastoimalla vain pieniä määriä sekä käyttämällä pieniä astioita. Toiminnasta ei aiheudu korvattavaa vahinkoa kalastolle tai virkistyskäytölle. VAHINKOARVIO Toiminnasta ei vahinkoa kalastolle eikä virkistyskäytölle. TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA Toiminnalle on haettu ympäristönsuojelulain mukaista toiminnanaloittamislupaa ja vesilain mukaista valmistelulupaa muutoksenhausta huolimatta. Perusteluinaan hakija on esittänyt seuraavaa: Alue on kauttaaltaan tavanomaista metsätalousmaata, missä ei ole erityisiä luonnonarvoja. Aluetta halkovat metsäautotiet/talvitien urat. Lisäksi alueella on harjoitettu runsaasti kullankaivua lapiolla mittakaavalla, mikä vastaa kaikkein pienimuotoisinta konekaivua. Alueella ei ole mitään sellaisia luontoarvoja, jotka voisivat vahingoittua, minkä takia toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta ei tee muutoksenhakua tarkoituksettomaksi. Saamelaiskäräjät on valittanut järjestelmällisesti koneellisen kullankaivun erilaisista luvista vuoden 2011 jälkeen. Yhteensä erilaisia valituksia on tehty lähes sata ja niiden ensisijainen tarkoitus on hidastaa lupaprosesseja ja tuottaa taloudellista vahinkoa yrittäjille. Vesilain mukaista valmistelulupaa haetaan samoilla perusteilla. Hankkeen kannalta se ei ole niin kriittinen asia, sillä kaivutyö on tarkoitus aloittaa kaukana Keltaojasta ja todennäköisesti vettä on saatavissa maavedestä, mutta varmuuden vuoksi hakija haluaa hakea myös vesilain mukaista valmistelulupaa. Hakija esittää ylimääräiseksi vakuudeksi ennallistamiseen, mikäli muutoksenhaku menestyy, 2 000 euroa. Perusteluna on, että alue ei ole lainkaan luonnontilaista ja maisemointi on helppoa. Lisäksi mikäli hakija ei pystyisi sitä itse tekemään, alueella on runsaasti muiden kullankaivajien kaivinkoneita, millä kalustolla ennallistaminen on helppoa ja edullista. Alue on lisäksi tavanomaista metsätalousmaata, missä on hyvin nuorta metsää. Työn aloittaminen muutoksenhausta huolimatta ei pilaa mitään luontoarvoja.

22 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 14.2.2021 muun muassa toiminnanaloittamisluvan perusteluilla sekä tiedoilla Keltaojan valuma-alueesta, alueen tulvista, porotaloudesta ja kaavoituksesta. 18.2.2021, 22.2.2021 ja 11.3.2021 on toimitettu valtakirjoja. 19.2.2021 on täsmennetty valmistelupahakemusta. 23.3.2021 on toimitettu naapurikiinteistön yhteystiedot. Täydennykset käyvät soveltuvin osin ilmi päätöksen kertoelmaosasta. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on tiedotettu julkaisemalla kuulutus ja hakemusasiakirjat lupaviranomaisen verkkosivuilla osoitteessa https://ylupa.avi.fi 26.4. 2.6.2021. Tieto kuulutuksesta on julkaistu myös kuntien yleisessä tietoverkossa Sodankylän kunnan verkkosivuilla. Hakemuksesta on lisäksi erikseen annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Lapin elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Lapin ELY-keskuksen Pohjois-Suomen kalatalouspalveluilta, Sodankylän kunnalta, Sodankylän kunnan ympäristönsuojelu-, terveydensuojelu- ja kaavoitusviranomaisilta, saamelaismuseo Siidalta, Saamelaiskäräjiltä, Luonnonvarakeskus Lukelta ja Paliskuntain yhdistykseltä. Hakemuksesta on ilmoitettu 28.4.2021 sanomalehti Sompiossa. Lausunnot 1. Lapin ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat Kullanhuuhdonta-alueella ei Laji.fi-tietokannan mukaan ole luonnonsuojelulain 42 :n nojalla koko maassa rauhoitettujen kasvilajien, 46 :n uhanalaisten lajien tai 47 :n erityisesti suojeltavien lajien esiintymiä ja eläinten havaintopaikkoja, eikä luontodirektiivin liitteiden II ja IV lajien esiintymiä ja eläinten havaintopaikkoja tai petolinnun pesäreviirejä (tilanne 4.5.2021). Alueelta ei kaikilta osin ole tehty ympäristöhallinnon toimesta systemaattisia uhanalaisinventointeja, vaan tiedot perustuvat otantaluonteisiin inventointeihin ja kasviharrastajien ilmoittamiin esiintymätietoihin. Näin ollen alueella saattaa olla uhanalaisten ja direktiivilajien esiintymiä, jotka eivät ole ympäristöhallinnon tiedossa. Mikäli alueelta havaitaan edellä mainittuja lajeja, huuhdontatoiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu luonnonsuojelulaissa kiellettyä seurausta, kuten lajin heikentämistä tai häviämistä eikä lajin elinympäristön heikentämistä tai tuhoutumista. Tarvittaessa edellä mainitut laji- ja luontotyyppiesiintymät on rajattava huuhdonta-alueen ulkopuolelle, ellei esiintymien säilymistä voida turvata muilla toimenpiteillä.

23 Vaikka hakemuksen mukaan suunnitellusta toiminnasta ei pääsääntöisesti aiheudu haitallisia vesistövaikutuksia, niiden estämiseen tulee kuitenkin varautua käyttämällä suljettua kiertovesijärjestelmää, jossa huuhdontavesi johdetaan selkeytys- ja kiertovesialtaiden kautta takaisin kiertoon. Lisäksi on huolehdittava, että käytössä olevalla huuhdonta-alueella muodostuvat valuma- ja sadevedet johdetaan kiertovesijärjestelmään. Vesiensuojelurakenteissa on huomioitava tulvahuippujen (rankkasateet) aiheuttama kiertovesialtaiden täyttymisen estäminen. Altaiden mitoituksen tulee olla riittävä estämään ylivuodot myös poikkeustilanteissa. Mikäli ylivuotovesiä imeytetään maaperään kaivuualueella, se tulee tapahtua siten, ettei samentuneita vesiä pääse esimerkiksi oikovirtausten vuoksi vesistöön ja ettei kiintoaineita leviä imeytyksen yhteydessä kullanhuuhdonta-alueiden ulkopuolelle maastoon. Toiminnasta tulee pitää käyttöpäiväkirjaa. Ennen toiminnan aloittamista ja kaivukauden päätteeksi alue tulee valokuvata, jotta voidaan seurata toiminnan etenemistä ja sen vaikutuksia. Hakijan tulee liittyä Lapin Kullankaivajain Liiton järjestämään vesistön yhteistarkkailuun. Toiminnan vaikutuksista ja laajuudesta tulee toimittaa vuositiedot Lapin ELY-keskuksen pyytämällä tavalla. Poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista, esimerkiksi vesistön samentumisesta ja muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön, on viipymättä ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle ja Sodankylän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä tarpeen mukaan alueelliselle pelastusviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on viipymättä keskeytettävä samentumista tai muita poikkeuksellisia päästöjä aiheuttava toiminta ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen ja vastaisten vahinkojen estämiseksi ja järjestettävä tarpeellinen tarkkailu päästöjen selvittämiseksi. Maisemointia varten alueelta poistettava pintakerros (kuntta) tulee irrottaa ja säilyttää erillään varsinaisista kaivumaista. Kaivualueiden maisemointia tulee tehdä työn edetessä siten, että maan erodoituminen on mahdollisimman vähäistä, kuitenkin vähintään aina kaivukauden päättyessä. Edellä mainittu huomioiden Lapin ELY-keskuksen tiedossa ei ole mitään sellaisia luonnonsuojelullisia tai muita syitä, jotka estäisivät hakemuksen mukaisen toiminnan. Alue sijaitsee Kemijoen vesistössä Tankajoen alaosan vesistöalueella 65.881. Toiminnalla ei asianmukaisesti toimittaessa ole todennäköisesti merkittäviä vaikutuksia Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa alueen vesimuodostumille asetettuihin tilatavoitteisiin. Mäkärän kullanhuuhdontakeskittymässä on tällä hetkellä 20 eri luvitusvaiheessa olevaa kullanhuuhdonta-aluetta, joiden yhteispinta-ala on noin

24 109 hehtaaria. Voimassa olevien ympäristölupien mahdollistama vuotuinen kaivumäärä on tällä hetkellä yhteensä 41 497 m 3 vuodessa. Hakemuksen mukaisen toiminnan aloittamisesta on ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle ennen töiden aloittamista. 2. Lapin ELY-keskus, Pohjois-Suomen kalatalouspalvelut Kalatalousviranomaisena Lapin ELY-keskus on huomauttanut, että kiertovesijärjestelmä, altaat ja kaivuualueet tulee sijoittaa siten, ettei liettymishaittoja ja samentumista alapuoliseen vesistöön pääse syntymään. Ylivuotoja ei saa tapahtua missään olosuhteissa ja vesistön suojauksesta on huolehdittava riittävällä, vähintään kymmenen metrin levyisellä suojavyöhykkeellä suhteessa Keltaojaan. Koneellinen kullankaivuu tulee lopettaa 30.9. mennessä. Vedenotosta ei saa aiheutua puron kuivumista. Hakijalle ei tarvitse määrätä kalatalousmaksua, mutta luvanhaltijan tulee osallistua Lapin kullankaivajaliiton yhteistarkkailuun. Perusteluinaan kalatalousviranomainen on esittänyt, että kaivuun ulottumien Keltaojan läheisyyteen soisempaan maaperään lisäisi kiintoaine-, ravinne- ja liukoisen orgaanisen hiilen kuormitusta alapuoliseen vesistöön. Huomioiden tästä aiheutuva riski muun muassa kalastolle kalatalousviranomaisen näkemys on, että Keltaojaan asti ulottuvaa muokkaavaa toimintaa ei tule sallia ja suojavyöhyke on tarpeellinen. Myös kauempana vesistöstä tapahtuva toiminta tulee olla sellaista, ettei siitä aiheudu merkittäviä pysyviä vaikutuksia kalojen elinympäristöön. Kun vesistön suojauksesta huolehditaan, ei kalatalousmaksua toiminnan koko huomioiden tarvita. Vaikutusten tarkkailuun on kuitenkin osallistuttava. 3. Sodankylän kunta Kunnanhallitus päätti todeta lausuntonaan, että kunta ei hyväksy alueellaan koneellista kullankaivuuta ja jos lupa myönnetään, rajana olisi 500 m 3. 4. Saamelaiskäräjät Saamelaiskäräjät viittaa lupa-aluetta HL2014:0039 koskeneeseen kullanhuuhdontalupahakemukseen liittyen lausumaansa. Lausunto sisältyy kaivosviranomaisen 21.5.2019 päivättyyn kullanhuuhdontalupapäätökseen (hakemuksen liite M Kullanhuuhdontalupa KHR Mäkärä HL20140039). Saamelaiskäräjät pyytää myös huomioimaan Lapin paliskunnan lausunnon, joka sisältyy samaan päätökseen. Saamelaiskäräjät ja Lapin paliskunta ovat vastustaneet kullanhuuhdontaluvan myöntämistä siten, että silloinen toiminnanharjoittaja voisi siirtyä lapiokaivusta koneelliseen kullankaivuun. Käsillä oleva lupahakemus mahdollistaisi tuolloin käsillä olleen kullanhuuhdontatavan muutoksen toimeenpanon lupa-alueella HL2014:0039 ja sen viereen haetulla uudella kullanhuuhdonta-alueella HL2020:0043. Saamelaiskäräjien kanta on edelleen kielteinen. Edellytyksiä myöntää lupaa toiminnan aloittamiselle ennen lupa-aluetta HL2020:0043 koskevan kullanhuuhdontaluvan myöntämistä sekä lainvoimaisuutta ei myöskään ole.

25 Saamelaiskäräjät seuraa huolestuneena kullanhuuhdontatoiminnan lisääntymistä Mäkärän alueella. Aluehallintoviraston tulisi lupaharkinnassaan toimeenpanna ympäristönsuojelulain 49 :n luvan myöntämisen edellytyksiin sisältyvä arviointi haetun toiminnan vaikutuksista yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa saamelaiskulttuurin harjoittamisen edellytyksiin. Lupa-alue ja koko Mäkärän alueen kultakeskittymä sijoittuvat saamelaisten kotiseutualueelle ja erityisellä poronhoitoalueella Lapin paliskunnan alueelle. Saamelaiskäräjät toteaa, että ongelmalliseksi yksittäisen kyseiselle alueelle sijoittuvan hankkeen tekevät kullankaivutoiminnan yhteisvaikutukset ja poronhoidon turvaamiseen tähtäävien lupamääräysten epäyhdenmukaisuus. Saamelaiskäräjät ei näe edellytyksiä myöntää uusia koneellisen kullankaivun mahdollistavia ympäristölupia ilman, että alueella toimiville kullankaivuhankkeille asetetaan sekä kullanhuuhdonta- että ympäristöluvissa samat poronhoidon huomioimista koskevat lupamääräykset. Paliskunnan kesä- ja syyskäyttöön tarkoitetun laidunkiertoaidan käyttö vaikeutuu ilman yhteisesti sovittuja pelisääntöjä, kuten rauhoittamisaikoja ja turvallisuuteen tähtääviä toimenpiteitä sijaitessaan koneellisen kullankaivutoiminnan välittömässä läheisyydessä. Saamelaiskulttuurin harjoittamisen edellytyksiä voidaan turvata vähimmillään kaikille alueella toimiville kullanhuuhtojille asetetuille yhteisillä suuntaviivoilla. Saamelaiskäräjien poronhoidon tuntemukseen perustuva arvio on, että alueen kullanhuuhdonta jo nykyisellään aiheuttaa poronhoidolle huomattavaa haittaa ja heikentää saamelaiskulttuurin elinvoimaisuutta. Asiassa tulee huomioida korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu 25.11.2020, taltionumero 4268, dnro 3374/1/19, joka koskee ympäristönsuojelulain soveltamista koneellista kullankaivua koskevassa ympäristölupa-asiassa. Ratkaisussa todetaan, että sovellettaessa ympäristönsuojelulain 49 :n 6 kohtaa on perusteltua tarkastella kullankaivutoiminnan vaikutuksia laajemmasta kuin vain pilaavien päästöjen näkökulmasta. KHO jatkaa: Erityisesti ympäristönsuojelulain 49 :n 6 kohdan sisältämien, perustuslaista ja KP-sopimuksen [kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen] 27 artiklasta johtuvien aineellisten velvoitteiden toteutuminen tässä tapauksessa edellyttää, että kullankaivutoiminnan vaikutuksia saamelaiselinkeinojen harjoittamiselle arvioidaan kokonaisvaltaisemmin kuin vain pilaavien vaikutusten osalta. (s. 40). Tämä vastineeksi hakijan saamelaiskulttuurivaikutusten arviointia koskien esittämäänsä siltä osin, mitä tulee lupaprosessien väliseen työnjakoon. Saamelaiskäräjät painottaa, että lupaviranomaisella on velvollisuus edistää saamelaisten oikeuksien toteutumista (viittaus: Heinämäki, Leena (2021). Opas saamelaisia koskevien oikeusnormien tulkintaan ja soveltamiseen ympäristöön ja maankäyttöön liittyvissä kysymyksissä. Sámediggi Saamelaiskäräjät, 2021. https://www.samediggi.fi/2021/03/29/opas-saamelaisia-koskevien-oikeusnormien-tulkintaan-ja-soveltamiseen-ymparistoon-ja-maankayttoon-liittyvissa-kysymyksissa-julkaistu/.)

26 Saamelaiskulttuurin heikentämiskiellon toteutuminen edellyttää, että alueella aikaisemmin toteutettujen toimenpiteiden vaikutukset otetaan kumulatiivisesti huomioon arvioitaessa vireillä olevan hankkeen vaikutuksia saamelaisten mahdollisuuksiin harjoittaa kulttuuriaan (HE 132/2015 vp, s. 11; HE 167/2014 vp, s. 15). Saamelaiskulttuuriin katsotaan kielen ja perinteisten elinkeinojen ja niiden nykyaikaisten harjoittamismuotojen lisäksi kuuluvan muun muassa saamelainen kulttuuriperintö, saamelaisten kulttuuri-ilmaukset, saamelaisten perinteinen tieto, saamen käsityö sekä keräily (HE 167/2014 vp, kohta 3 a Saamelaiskulttuuri). Kulttuurinsuojaan kuuluu siis oikeus perinteisiin elinkeinoihin (HE 309/1993 vp, s. 65). Saamelaisten perinteiset elinkeinot ylläpitävät saamen kielen sanastoa ja keskeisiä ilmaisuja. Saamelaisten perinteinen tieto vaikuttaa keskeisesti esimerkiksi tavassa organisoida ja toteuttaa poronhoitoa eikä tätä poista nykyaikaisten välineiden käyttö. KHO viittaa edellä mainitussa ratkaisussaan KP-sopimuksen 27 artiklan osalta myös, että artikla merkitsee velvollisuutta taloudellisten toimenpiteiden suunnittelemiseen ja toteuttamiseen siten, että saamelaisten elinkeinojen, kuten poronhoidon, taloudellinen kannattavuus säilyy (s. 35). Saamelaisilla on perustuslaillinen oikeus ylläpitää, mutta myös kehittää perinteisiä elinkeinojaan. Vuotson alueella perinteisten elinkeinojen, erityisesti poronhoidon, merkitys kulttuurin ylläpitäjänä korostuu, sillä alueen saamelaisasutus on perustunut poronhoidolle, ja saamelaiskulttuurin ja alueen elinvoimaisuus on täysin riippuvainen poronhoidosta. Lapin paliskunnan nykyinen toimiva laidunkierto on kehittynyt pitkällä aikavälillä Lokan ja Porttipahdan altaiden rakentamisen jälkeen, jonka aiheuttamat laidunmenetykset ja ympäristömuutokset ajoivat tuolloin alueen poronhoidon suureen murrokseen. Poronhoidon laidunkierto perustuu ajatukseen, että tietyt alueet ovat käyttämättöminä osan aikaa vuodesta tai elpymässä pidempään jopa vuosia. Tämä edellyttäisi kullanhuuhdonnan vaikutuksia poronhoitoon tarkastelemista ei vain lupahakemus kerrallaan ja vain niihin rakenteisiin ja toimintoihin nähden, jotka ovat valtauksen alueella tämänhetkisen laidunkierron mukaan, vaan huomioiden kullanhuuhdonnan kokonaisvaikutus porojen laidunnusmahdollisuuksiin, ja siihen mitä laidunmenetykset tarkoittavat kokonaisuudessaan alueen poronhoidolle ja laitumien elpymismahdollisuuksille, ja poronhoidon mahdollisuuksille selviytyä myös luonnonolosuhteiltaan erilaisina vuosina ja jopa kriisitilanteissa. 5. Saamelaismuseo Siida Saamelaismuseo Siida on todennut, että ympäristölupahakemusalueella ei ole valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009) eikä muinaismuistolailla (295/1963) suojeltuja kiinteitä muinaisjäännöksiä. Saamelaismuseo Siida on huolestunut laajojen kullanhuuhdonta-alueiden vaikutuksista alueen luonnonympäristöön, kulttuuriympäristöön ja erityisesti maisemaan. Kullanhuuhdonta-alueiden kokonaisvaltaiselle tarkastelulle sekä niiden maisemaan ja ympäristöön kumuloituvien vaikutusten arvioinnille on selkeä tarve tilanteessa, jossa yksittäiset pinta-alal-

27 taan pienet huuhdonta-alueet muodostavat käytännössä suuren yhtenäisen alueen. Suuruudeltaan enintään seitsemän hehtaarin vierekkäisiä kullanhuuhdonta-alueita tulisi voida käsitellä laajempina aluekokonaisuuksina, esimerkiksi jokilaaksoittain tai muuten alueittain, jotta kullanhuuhdonnan kokonaisvaikutuksia voidaan arvioida luonnonympäristön, kulttuuriympäristön ja maiseman kannalta. 6. Paliskuntain yhdistys Yhdistys on todennut, että alue sijaitsee Lapin paliskunnan alueella. Paliskunta sijoittuu erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetulle alueella ja saamelaisten kotiseutualueelle, missä poronhoidon merkitys elinkeinona ja osana kulttuuria on suuri. Alue on lapin paliskunnan kevät-, kesä- ja syyslaidunaluetta. Kullankaivualueesta noin 400 metriä itään sijaitsee paliskunnan laidunkiertoaita. Paitsi että aita erottaa vuodenaikaisia laidunalueita, sitä käytetään myös hyväksi porojen kuljettamisessa Vuomaselän erotusaitaan syksyllä. Laidunkiertoaita näkyy maastokartoilla. Alueen lähelle, noin viiden kilometrin päähän sijoittuu Lupposelän erotusaitapaikka, jota käytetään kesämerkinnöissä keskikesällä välillä juhannus heinäkuun puoliväli. Aidassa merkityt porot löysätään samalle alueelle, missä kullankaivualueet sijaitsevat. Tällöin on tärkeää, että porot pysyisivät alueella, eivätkä lähtisi kulkemaan, jolloin ne voivat sekoittua merkitsemättömien porojen kanssa. Sekoittuminen johtaa siihen, että ne voivat joutua uudelleen aitaan, mikä aiheuttaa lisätyötä ja rasittaa pieniä vasoja turhaan. Poronhoidon huomioon ottaminen Poronhoitolaki (PHL, 848/1990) tulee ottaa huomioon poronhoitoalueella toimittaessa. Poronhoidon kannattavuuden edellytys on vapaa laidunnusoikeus. Se on lainsäädännössä tarkoitettu ja tunnustettu pysyväksi oikeudeksi ja tarkoittaa porolle oikeutta ottaa ravintonsa vapaasti luonnosta poikkeuksin, jotka on lueteltu laissa (eivät koske kullankaivua). Poronhoitoa saa harjoittaa poronhoitoalueella maan omistus- ja hallintaoikeudesta riippumatta (PHL 3 ). Alue kuuluu Lapin paliskuntaan, erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetulle alueelle. Alueella tapahtuvalla toiminnalla ei saa aiheuttaa huomattavaa haittaa poronhoidolle (PHL 2.2. ). Suunnitellessaan valtion maita koskevia poronhoidon harjoittamiseen olennaisesti vaikuttavia toimenpiteitä valtion viranomaisen on neuvoteltava asianomaisen paliskunnan edustajan kanssa (PHL 53 ). Porojen menestymisen kannalta on tärkeää, että niitä ei tarpeettomasti häiritä. Siksi poronhoitolaissa (42 ) säädetään, että porojen pelottelu on kielletty ja että pelottelemisesta poronomistajalle ja paliskunnalle aiheutunut vahinko ja haitta on korvattava. Poronhoidolle aiheutuvat vaikutukset Vaikutukset alueen poronhoidolle ovat tapauskohtaisia ja riippuvat hankkeen sijainnista paliskunnassa sekä paliskunnan poronhoitotavoista. Vaikutukset tulee siitä syystä aina selvittää tapauskohtaisesti. Vaikutuksista

28 poronhoidolle on kerrottu muun muassa Paliskuntain yhdistyksen poroyva-oppaassa (paliskunnat.fi/poroyva). Oppaassa ei käsitellä kullankaivua, mutta sen liitteessä 3 on ohjeita poronhoidon huomioon ottamisesta malminetsinnässä. Yleisellä tasolla kullankaivun aiheuttamia vaikutuksia voivat olla: 1. Laidunten menetys ja pirstoutuminen suoraan toiminnan alle sekä epäsuorasti, mikäli porot välttävät alueita häiriön vuoksi. Lukuisissa pohjoismaisissa tutkimuksissa on osoitettu muun maankäytön aiheuttamia häiriövaikutuksia poroille. Etenkin kevättalvella, kun vaatimet ovat viimeisillään kantavana, niitä ei saisi häiritä, sillä pahimmassa tapauksessa voi seurauksena olla vasan luominen. Myös vasoma-aika (toukokuu kesäkuun alku) on herkkää ja silloin porot yleensä välttävät ihmistoiminnan aiheuttamaa häiriötä. Laitumen menetyksen arvoa tai vaikutusta ei voi mitata pelkällä prosentilla paliskunnan pinta-alasta, vaan siinä tulee ottaa huomioon toiminnan sijainti suhteessa laidunalueeseen tai sen merkitykseen paliskunnalle. Jokin alue paliskunnassa voi olla arvokkaampi kuin toinen; esimerkiksi, jos paliskunnassa tai kyseisellä tokkakunnan alueella on vähän tiettyä laiduntyyppiä tai toiminnallista aluetta (rykimä, vasonta jne.) tai jos alue sijaitsee vaikkapa tärkeän erotusaidan kuljetusreitillä tai tärkeässä joen ylityskohdassa jne. 2. Vaikutukset poronhoitotöihin: porojen kuljettaminen erotukseen tai vasanmerkintään on herkkää häiriölle ja liike tai melu tokan edessä saa sen helposti hajoamaan. Kuljetusreitit ovat yleensä vakiintuneita ja sijaitsevat siellä, missä porot kulkevat luontaisestikin helposti. Kuljetusreitit voivat olla useita satoja metrejä, jopa puolen kilometrin levyisiä alueesta riippuen. Vasanmerkintä ajoittuu yleensä kesäkuun lopusta heinäkuun puoliväliin ja erotukset syyskuun lopusta eteenpäin. 3. Vaikutuksia poronhoidon rakenteisiin voi olla joko suoraan (rakenteet toiminnan alle tai niihin tulee tehdä muutoksia, esimerkiksi veräjä, kulkemisen vuoksi) tai epäsuorasti (porojen kuljettaminen aitaan ei onnistu häiriön vuoksi). Paliskunnat ovat kertoneet veräjistä, joita on tehty aitoihin kullankaivualueille kulkemiseksi ilman paliskunnan lupaa. Vääränlaiset veräjät heikentävät aidan rakennetta ja porot kulkevat väärälle puolelle aitaa, mikäli niitä ei pidetä kiinni. Tästä aiheutuu ylimääräistä työtä ja hakukustannuksia. 4. Onnettomuudet: esimerkiksi jyrkkäreunaisilla kaivannoilla, porojen loukkaantuminen jätteisiin (esimerkiksi metalli tai lasi) ja lippusiimojen, rautalankojen tms. tarttuminen sarviin, mikä voi johtaa porojen hirttymiseen. Porot, etenkin hirvasporot, jotka ovat vähemmän herkkiä häiriölle, voivat hakeutua kullankaivualueille keskikesällä räkkäsuojaan avonaisten sorapintojen houkuttamana. Myös poronhoitajille voi tapahtua onnettomuuksia kaivannoilla esimerkiksi kuljettaessa maastoajoneuvolla lumipeitteisenä aikana. Siksi niiden peittäminen ja loiventaminen on tärkeää. Jos tämä ei ole mahdollista, ne tulee merkitä näkyvästi heijastavilla aurausviitoilla tai muoviverkolla lippusiiman tms. sijaan.

29 5. Muutokset ympäristön tilassa: esimerkiksi porojen juomaveden pilaantuminen/heikentyminen. Vaikutusten selvittämiseksi ja lieventämiseksi toimijan tulee olla yhteydessä Lapin paliskuntaan. Esimerkiksi kulkureiteistä, kuoppien merkitsemisestä, kaivualueella tai kulkureitillä sijaitsevista poroaitarakenteista, toiminnan aiheuttaman häiriön vähentämisestä poronhoidolle kriittisinä aikoina ja yhteydenpidon muodoista tulee sopia. Mieluiten asioista tulee antaa määräyksiä ympäristöluvassa. Paliskunnalle aiheutuneet vahingot ja haitat tulee korvata. Tämä tulee sisällyttää lupaehtoihin. Haitallisia vaikutuksia tulee estää lupaharkinnassa. Harkinnassa tulee myös ottaa huomioon kokonaisuutena kullankaivutoiminnan kumulatiiviset vaikutukset paliskunnan alueella. Ympäristön perusteellinen ennallistaminen toiminnan jälkeen tulee niin ikään sisällyttää lupaehtoihin. Ehtojen toteutumista tulee valvoa. Lapin paliskunta pyytää aluehallintovirastolta katselmusta alueelle toiminnan aiheuttamien haittojen ja yhteisvaikutusten toteamiseksi ja niiden estämiseksi tarpeellisten keinojen löytämiseksi. Tätä edellyttää myös PHL 53. Lapin paliskunnan ja sen osakkaisen kannanotot tulee ottaa huomioon painoarvoltaan merkittävinä toiminnan ympäristöluvasta päätettäessä sekä muussa toimintaan liittyvässä päätöksenteossa. Lapin paliskunnan kanssa tulee neuvotella ennen ympäristöluvan myöntämistä, mikäli paliskunta katsoo sen tarpeelliseksi (PHL 53 ). Paliskunta pyytää katselmusta alueelle. Mikäli ympäristölupa myönnetään, siinä tulee antaa määräyksiä haittojen estämisestä ja lieventämisestä. Toiminnasta sen aikana ja myöhemmin ilmenevät vahingot ja haitat tulee korvata paliskunnalle täysimääräisesti. Muistutukset 7. Metsähallitus Muistuttaja on todennut muun muassa, että sodankyläläisessä paikannimistössä Mäkärän alue on noin kymmenen kilometriä luoteeseen. Kullankaivajat ovat nimittäneet alueen Mäkärän alueeksi aiheuttaen epäselvyyttä sijainnin kuvaamisessa. Alue on Pohjois-Lapin maakuntakaavassa maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M-1). Kaava ei rajoita haetun kaltaista toimintaa. Metsähallituksella ei ole tällä hetkellä tiedossa kyseisen alueen lähistöllä nykyistä maankäyttöä muuttavia suunnitelmia. Hakemusalueen läheisyydessä ei ole matkailun yritystoimintaa eikä erityistä virkistyskäyttöä. Alueen merkitykselliset käyttömuodot ovat metsätalous ja porotalous. Metsästys, retkeily ja marjanpoiminta ovat satunnaista alueella. Alue ei ole marjamaata vaan lähinnä kanervikkoa.

30 Alueella on harjoitettu metsätaloustoimintaa pitkään, ilmeisesti jo 1900- luvun alkuvuosikymmeninä ja niin sanottujen allashakkuiden aikana 1960-luvulla. Nykyisellään kullanhuuhdonta-alueen ympäröivät metsämaat ovat nuorta ja keski-ikäistä mäntyä kasvavaa kuivan ja kuivahkon kankaan kasvatusmetsää ja tukkiosuus pikkutukkina on noin neljännes ainespuustosta. Kasvatushakkuita miltei koko hakemusalueen metsämailla on ollut vuonna 2007. Hakemusalueella ei ole taimikkovaiheen metsiä ollenkaan (kitu- ja joutomaiden pieniä puustoja ei pidä käsittää metsämaiksi). Alue on luontaisesti uudistuvaa. Pääryhmät, laserkeilauksen latvusmalli ja kullanhuuhdontalupa-alueet Hakija kuvaa alueen soistuneen hakkuiden seurauksena. Alue on kuitenkin edelleen tavallista metsämaata ja maapohja on samanlaista kuin ennen hakkuita, ellei kuivempaakin. Alueen metsätyypin heikkokasvuisuus johtuu pääosin loivapiirteisestä tasankomaisuudesta vesipinnan ollessa alueella ympäröivän suoalueen vuoksi korkealla, ja maalaji on vettä pidättävä hienoainesmoreeni. Hakkuu ei ole muuttanut alueen maapohjia ja soistuminen päinvastoin on hidastunut alueen nykyisen kasvatuspuuston runsaamman haihduttamiskyvyn seurauksena. Puustoa voi olla nykyisin jopa enemmän kuin ennen mahdollisesti jokivarsien uittoon harsintahakattujen luonnonmetsien uudistushakkuita. Puusto metsämaalla on täystiheää ja hyväkuntoista ja kitu- ja joutomaaosilla harvempaa ja pienempää. Vanhoilla hakkuilla on aikoinaan käsitelty myös kitu- ja joutomaita, jota ei nykyisin enää tehdä. Metsähallituksen laserkeilausaineiston mukaan hakemusalueen metsämaalla on mäntypuustoa 40 90 m 3 /ha.

31 Samoin alueella kuvataan olevan paljon erilaisia metsäautoteitä, metsäuria, talvitien pohjia ja korjuuteitä. Alueella on huomattavan vähän puunkorjuun merkkejä nähtävissä. Hakkuut on suoritettu talvihakkuina talviautotielle tai ajettu suoraan Tankajoen rantaan uitettavaksi. Maapohjaan ei ole kajottu juurikaan ja maanmuokkauksia ei ole tehty koskaan alueella. Myöskään ojituksia ei alueella ole koskaan tehty eikä Keltaojan vaikutusalueellakaan. Nykyisellään alueen maisemakuvan muuttaja on laajamittainen koneellinen kullanhuuhdonta, joka hävittää puuston lähes täysin ja muun kasvillisuuden kaivualueilta ja kesäaikaisen liikkumisen seurauksena ympäristöstä ja jatkuu samalla alueella jopa vuosikymmeniä. Kullanhuuhdontaluvan haltija on kaikilta osin vastuussa Metsähallitukselle ja kolmannelle osapuolelle kaivutoiminnasta mahdollisesti aiheutuvista vahingoista ja haitasta. Kullanhuuhdonta-alueilla luvanhaltija on velvollinen korvaamaan täysimääräisesti Metsähallitukselle aiheuttamansa puusto- yms. vauriot sekä taimikoiden ja puuston odotusarvon menetykset. Lisäksi luvanhaltijan on korvattava kullanhuuhdonnan ajalta metsämaan puuntuoton menetykset siltä osin kuin alue on pois puuntuotannosta. Edelleen hakijan on toiminnan päätyttyä metsitettävä alue kustannuksellaan tai korvattava metsittämisestä aiheutuvat kustannukset. Alue on metsätalousmaata ja uuden puuston kasvuun on investoitu. Puuston poisto on rajoitettava vain välttämättömimpään tarpeeseen. Tällä hetkellä Metsähallituksella ei ole tiedossa, että hakemusalueella olisi uhanalaisten kasvien ja eläinten esiintymiä, petolintujen pesintää tai tunnettuja kulttuuriperintökohteita. Alueelta tai sen välittömästä läheisyydestä ei ole kartoitettu muinaismuistolain (17.6.1963/295) suojaamia muinaisjäännöksiä tai muita kulttuuriperintökohteita. Jos maata kaivettaessa tai muuta työtä suoritettaessa tavataan kiinteä muinaisjäännös, työ on muinaisjäännöksen kohdalta heti keskeytettävä ja ilmoitettava kohde Museovirastolle tarpeellisia toimenpiteitä varten. Ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Myös muut alueella mahdollisesti olevat kulttuuriperintökohteet, kuten vanhat kullankaivun historiaan liittyvät jäännökset, tulee ottaa huomioon maankäytössä. Metsähallitus toteaa kuitenkin, että tällä hetkellä Metsähallituksen tiedossa ei ole edellä mainittuja kohteita hankkeen alueella, mutta Metsähallitus ei tule tekemään alueella maastokartoituksia kyseisen hankeen johdosta. Metsähallitus ei täten sitoudu tällä lausunnollaan vastuuseen alueen mahdollisista kartoittamattomista ja vielä löytymättömistä kohteista. Luonnonsuojelu- ja vesilain viranomaisvalvonnasta alueella vastaa Lapin ELY-keskus. Tarkemmat tiedot mainituista alueen vesiluontotyypeistä, suojelualueista, rauhoitetuista ja suojelluista kohteista ja lajeista sekä haetun toiminnan vaikutuksista niihin antaa Lapin ELY-keskus. Kalaston osalta Metsähallitus muistuttaa, että kullanhuuhdonta on huomattava vesistöihin suoraan vaikuttava maankäyttömuoto. Kalaston osalta kaivutoiminta tulee järjestää siten, ettei alapuoliseen vesistöön

32 pääse kalastolle ja muulle vesiluonnolle haitallisessa määrin liettymistä aiheuttavaa mineraaliainesta eikä ravinteita. Maa-aineksien pääsy alapuoliseen vesistöön voidaan estää riittävällä veden kierrätyksellä ja saostusaltailla vaikkakin alue sijaitsee siten, ettei suoria valumia virtaaviin vesistöihin ei synny. Mahdolliseen lisäveden ottoon Keltaojasta Metsähallitus suhtautuu myönteisesti ja otolla ei arvioida olevan haittavaikutuksia. Tarve voi tulla kuivina kesinä aiemmin alueella tehdyn kaivutoiminnan kokemuksiin viitaten. Metsähallitus pyytää muistuttamaan kaivajaa seuraavista asioista mahdollisen luvan myöntämisen yhteydessä: Kaivutoiminta tulee tapahtua siten, että alapuoliseen vesistöön ei pääse liettymistä ja rehevöitymistä aiheuttavaa mineraaliainesta eikä ravinteita. Maa-aineksien pääsy alapuoliseen vesistöön tulee estää riittävällä veden kierrätyksellä ja saostusaltailla. Ympäristölupaehdoissa ja vesisensuojelutoimenpiteiden mitoituksessa on huomioitava myös kevättulvien ja rankkasateiden jälkeisten tulvahuippujen aiheuttama kiertovesi- ja ylivuotovesialtaiden täyttymisen estäminen ja virtaamien pääsy alapuoliseen vesistöön. Lupaehdoissa tulee huomioida myös ravinteiden talteenotto. Kaivukauden päättyessä ja kaivun keskeytyessäkin jyrkät kaivantojen reunat on luiskattava. Reunat on myös merkittävä maastoon riittävän näkyvästi porotaloutta haittaamattomalla tavalla. Öljyntorjuntavalmiuden osalta koneissa on oltava öljynimeytysmatto tai -liina tai jotain muuta öljynimeyttämiseen sopivaa materiaalia. Tämän lisäksi työmaan huoltopaikassa tulee olla turvetta tai jotain muuta öljyn imeyttämiseen sopivaa materiaalia ja jätesäkkejä öljyisen turpeen tai muun imeytysmateriaalin ja maan keräämiseen. Erityistä huomiota tulee kiinnittää koneen letkujen sekä poltto- ja voiteluaineastioiden kuntoon. Huolto- ja korjaustöiden tekoa ei saa tehdä vesialueen läheisyydessä. Vähäistä suuremmat tapahtuvat öljy- ja polttoainevahingot tulee ilmoittaa hätäkeskukseen, joka ilmoittaa tilanteesta edelleen alueen pelastustoimelle sekä tarvittaessa Suomen ympäristökeskuksen päivystäjälle. Vahingosta tulee ilmoittaa aina myös Metsähallitukselle ja kunnan ympäristöviranomaiselle. Polttoainekuljetukset tulee hoitaa niiden säädösten mukaisesti, jotka koskevat vaarallisten aineiden kuljetuksia. Hydrauliikkaöljyjen yms. osalta Metsähallitus suosittelee biohajoavien öljyjen käyttöä, mutta ei edellytä käytettäväksi. Alkusammutuskalusto on oltava säädösten mukainen ja tulenkäsittelyssä on oltava erityisen varovainen metsäpalovaaran vuoksi ja erityisesti metsäpalon sammuttamiseen on varauduttava.

33 Metsähallitus arvioi, ettei porotalouden rakenteille kyseessä olevassa tapauksessa aiheudu haittaa, koska rakenteita ei ole hakemusalueen sisällä. Lähiympäristössä on Lapin paliskunnan väliaita lähimmillään alueen rajassa. Porotalouden TOKAT-paikkatietojärjestelmän mukaan hakemusalue on porojen laidunalueita ympärivuotisesti. Porojen aitaankuljetusreittejä ei ole järjestelmässä kyseiselle alueelle merkitty. Poronhoitotyöt on huomioitava kullanhuuhdonnassa. Kullanhuuhdonta-alueelle Tankajoen länsipuolelta johtava tiestö on osittain yksityismailla, johon Metsähallituksella ei ole kulkuoikeutta ja mikäli kullanhuuhdontalupa myönnetään, on luvan saaja velvollinen hankkimaan koneellisia kulkuneuvoja varten luvan myös yksityisiltä maanomistajilta. Tankajoen alueella haetun luvan ympäristössä on yhteensä noin 108 hehtaaria kullanhuuhdontalupa-alueita ja hakemusalueita, jotka liittyvät toisiinsa ja muodostavat näin yhtenäisen laajan kullanhuuhdontaan varatun toiminta-alueen ja suuri osa on koneellista kullanhuuhdontaa, mikäli haetut kullanhuuhdontaluvat myönnetään. Puheena olevan luvan ja ympärillä olevien muiden kullanhuuhdontalupien yhteisvaikutuksella voi olla tästä syystä haittaa paikallisen paliskunnan harjoittamalle porotaloudelle ja myös metsätaloudelle kasvussa olevan puuston ennenaikaisella hakkaamisella aiheutettuna. Koneellisen kullanhuuhdonnan myötä haittavaikutukset ovat myös suuremmat verrattuna käsin tapahtuvaan huuhdontaan. Lupapäätöstä myönnettäessä tulee arvioida, onko edellä kerrotun laajuisen kullanhuuhdonta-alueen muodostuminen yksittäisten kullanhuuhdontalupien kautta haittaa aiheuttavaa. Metsähallitus katsoo muutenkin, että erilaisten ympäristövaikutusten arvioinneissa ei tule pidättäytyä nyt lausunnolla olevan kaltaisessa tilanteessa yksittäiseen hakemukseen, vaan arvioida kysymyksessä olevaa toimintaa ja sen vaikutuksia kokonaisuutena. 8. Lapin paliskunta Lapin paliskunta on todennut, että kyseinen ympäristölupahakemus yhdessä muiden samalla alueella olevien koneellisten kullanhuuhdontalupien ja -hakemusten kanssa muodostavat jo noin 120 hehtaarin kokoisen kullanhuuhdonta-alueen. Paliskunta on vaatinut, että ennen ympäristölupapäätöksen antamista aluehallintoviraston tulee järjestää poronhoitolain 53 mukainen neuvottelu ympäristölupahakemuksen toiminnan aiheuttamien haittojen toteamiseksi. Hakijan kuuleminen ja selitys Lapin ELY-keskuksen lausunnot ja Metsähallituksen muistutus Hakija pyytää ympäristöviranomaista huomioimaan päätöksessään, että Lapin ELY-keskus on ympäristöön liittyvissä asioissa vastuuviranomainen ja lausuu siinä roolissaan, että Edellä mainittu huomioiden Lapin

34 ELY-keskuksen tiedossa ei ole mitään sellaisia luonnonsuojelullisia tai muita syitä, jotka estäisivät hakemuksen mukaisen toiminnan. Alue sijaitsee Kemijoen vesistössä Tankajoen alaosan vesistöalueella 65.881. Toiminnalla ei asianmukaisesti toimittaessa ole todennäköisesti merkittäviä vaikutuksia Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa alueen vesimuodostumille asetettuihin tilatavoitteisiin. Hakijalla ei ole muilta osin lausuttavaa liittyen Lapin ELY-keskuksen lausuntoihin ja Metsähallituksen muistutukseen. Esitetyt yleiset ohjeet ja vaatimukset ovat sellaisia, mitä hakija muutenkin noudattaa. Lapin ELY-keskuksen kalatalousyksikkö esittää, että kalatalousvelvoitetta ei ole tarpeen määrätä, mikäli kaivu ei etene 10 metriä lähemmäs Keltaojaa ja että hakija pitää hyvän huolen siitä, että valumavesiä ei pääse vesistöön. Hakija ei vastusta, mikäli Keltaojaan määrätään ko. suojavyöhyke. Hakija pyytää lupakäsittelijää panemaan merkille, että sekä Lapin ELYkeskus että Metsähallitus yhtyvät keskeisissä asioissa hakijan tekemiin selvityksiin ja johtopäätöksiin. Yleisesti viittauksista vesistövaikutuksiin ja esitettyihin vesistövaikutuksiin hakija haluaa korostaa, että hakija ei hae mitään päästöoikeuksia vesistöön. Etäisyys vesistöstä, maaston muodot, kaivurajaus, kaivutapa ja varotoimet ovat sellaisia, että poikkeustilanteissakaan ei ole mahdollista, että mitään päästöjä, lyhtyaikaisiakaan, vesistöön koskaan tulisi. Tämän vuoksi hakija ei näe tarpeelliseksi liittyä vesistön yhteistarkkailuun, mutta ei vastusta, jos ympäristöviranomainen näin päätöksessään edellyttää. Sodankylän kunnan lausunto Hakija on yllättynyt, että asiasta lausuu Sodankylän kunnanhallitus, mikä ei aiemmin ole lausunut mitään kenenkään kullankaivuajan asioihin liittyen ei ainakaan hakijan avustajan pitkän kokemuksen mukaan. Sodankylän kunnanhallitus ei esitä mitään perusteluja vaatimukselleen pienemmästä kaivukiintiöstä. Tässä prosessissa vaatimukset tulisi perustella ympäristönsuojelu- ja vesilakiin liittyen mihin ei edes viitata lausunnossa. Jos perustelu on elinkeinopoliittinen, kulttuurinen tai muu alueen käyttöön liittyvä kysymys, niin asia olisi tullut ottaa esiin jo lainvoimaan saaneessa kullanhuuhdontalupa-asiassa, missä yhteydessä Sodankylän kunnanhallitus ei ole lausunut mitään tällaista. Ympäristöön liittyen kunnanhallituksen vaatimasta 500 m 3 vuosikiintiön kaivusta tulee samanlaista melua ja veden käyttö on vastaavaa kuin haetussa 3 000 m 3 kiintiössä. Ainoastaan vuosittainen melun kesto olisi lyhyempi, mutta toisaalta alueen kaivutyö kestäisi moninkertaisen ajan. Hakijan käsitys lausunnosta on, että kysymys on kunnallisvaalien läheisyyden aiheuttama keskustelu, joka on tuottanut erikoisen lopputuloksen, eikä sitä voida ottaa tässä prosessissa huomioon.

35 Saamelaiskäräjien ja Paliskuntain yhdistyksen lausunnot ja Lapin paliskunnan muistutus Porojen kulun estyminen kaivun vuoksi ja laidunaluevaikutus on kullanhuuhdontaluvassa käsiteltävä asia ja vain siltä osin, kun kaivualueen ulkopuolelle kuuluva melu voi vaikuttaa porojen kulkuun, voidaan asiaan liittyviä määräyksiä antaa ympäristöluvassa tai ympäristöilmoitusprosessissa. Hakijat ovat toimineet alueella aiemmin muilla lupa-alueilla ja ovat nähneet alueella päivittäin runsaasti poroja, jotka eivät tunnu välittävän mitään kullankaivutoiminnasta, mikä on ollut täsmälleen samanlaista, vaikkakin suurempaa, kuin nyt suunniteltu, eikä hakija sen vuoksi usko esitettyjä väitteitä välttelyalueesta. Kysymys porojen kuljettamisesta alueen läpi on ratkaistu/ratkaistaan kullanhuuhdontalupaprosessissa. Hakija on tietoinen, että lähellä kyseistä poroaitaa olevien kullankaivajien kullanhuuhdontalupiin on annettu määräyksiä, että poroaidan läheisyydessä kultaa kaivettaessa täytyy alue tasata vuosittain ennen syksyn porojen kuljetusta tietyltä alueelta niin, että kullankaivun rakenteet eivät estä porojen kuljetusta aidan vartta pitkin. Tämän kaltaista ratkaisua on aiempi poroisäntä ehdottanut ja tämän kaltaiseen ratkaisuun on paikallinen paliskunta tyytynyt. Hakija toteaa, että porotalous toistaa kaikissa lupamenettelyissä tässäkin esiin tuomansa väitteen siitä, että kyseinen alue on poronhoidon kannalta, erityisesti liikkumisen kannalta, erityisen merkittävä. Tämä väite on tuotu esiin kaikilla neljällä erillisellä kullankaivualueella, mitä Lapin paliskunnan alueella on. Hakijan avustajalla on kokemusta tällaisista väitteistä jo 1980-luvulta saakka: koskaan ei ole löytynyt kultaaluetta tämän tai minkään muunkaan paliskunnan alueelta, missä porotalous ei ole tätä väitettä esittänyt, vaan porotalouden mukaan kaikki alueet ovat erityisiä ja jokaisen hehtaarin väitetään olevaan keskiarvoa moninkertaisesti arvokkaamman. Hakijan avustaja esitti tähän liittyvän kommentin Rovaniemellä 18.6.2018 Pohjois-Suomen aluehallintoviraston järjestämässä viranomaiskokoontumisessa, mihin liittyen Paliskuntain yhdistyksen edustaja porotalousneuvoja vahvisti, että juuri näin asia onkin kaikki alueet ovat erityisiä. Seuraavan päivän (19.6.2018) katselmuksessa Sotajoen kultaalueelle, vahvistivat Ivalon paliskunnan poroisäntä ja Hammastunturin paliskunnan tämän omien paliskuntiensa osalta ja 20.6.2018 katselmuksen jatkuessa Lapin paliskunnan puolella, vahvisti paliskunnan uusi poroisäntä myös sen, että kaikki alueet ovat erityisen tärkeitä, minkä paikalla ollut vuotsolainen Saamelaiskäräjien edustaja vielä toisti. Koska tämä väite alueen erityisyydestä esitetään aina, se ei ole uskottava ja se tulee jättää tässä yhteydessä käsittelemättä. Tyypillisesti porojen ainoa mahdollinen kuljetusreitti esitetään kulkevan aina siitä kohdasta, mihin kulloinkin kullanhuuhtoja suunnittelee hankettaan.

36 Tässä tapauksessa useassa katselmuksessa naapurikaivajien lupa-asioihin liittyen on selvitetty, että porojen kuljetusreitti menee aidan vartta pitkin ja että sitä käytetään ainoastaan syksyllä, kun lumi on tullut maahan porojen kuljettamiseksi teurastamolle. Kuljetusaikana kullankaivua ei voi eikä lupamääräysten vuoksi saakaan harjoittaa, joten melua ei ole eikä melulla voi olla vaikutusta kuljetuksen onnistumiseen. Kyseisen reitin ja hakijan hankkeen välillä on suurelta osalta kaksi ympäristöluvitettua (lainvoimaista) lupa-aluetta, minkä kullankaivumäärät ovat noin kymmenkertaisia hakijan nyt kyseessä olevaan hankkeeseen verrattuna. Näihin päätöksiin ja päätöksissä annettuihin em. määräyksiin on paliskunta tyytynyt. Kullankaivajat keskeyttävät kaivutoimintansa ja moottorilaitteiden käytön paliskunnan pyynnöstä, mikäli joku satunnainen tarve porojen liikutteluun tulee kesän aikana. Muilla alueilla tällaisia tarpeita on ollut ja porojen kuljetus näyttää sujuvan ilman ongelmia. Tällä alueella kyseistä tarvetta ei ole aiemmin ollut. Hakija on käyttänyt lapiokaivussa moottoripumppua, eikä sen melusta ole kukaan valittanut eikä paliskunta ole esittänyt porojen sitä välttelevän. Koneellinen kaivu ei lisää oleellisesti melua, sillä kaivinkoneen ja traktorin ääni on matalataajuista eikä kuulu niin kauas kuin korkeakierroksisen pumpun ääni. Hakijan ympäristöilmoituksessa esittämiä arvioita ja laskelmia hakijan toiminnan vaikutuksista saamelaisten oikeuteen harjoittaa kieltään ja kulttuuriaan ei ole kiistetty saamelaiskäräjien eikä paliskunnan antamissa lausunnossa, minkä hakija tulkitsee osoittavan sen, että ne ovat ainakin suuruusluokaltaan oikeita. Yleiset moitteet laskelmasta, ilman että esitetään suoria virheitä tai korjaavia laskelmia, eivät ole riittävää argumentaatiota. Hakija haluaa esitetyn lisäksi täydentää arvioitaan niin, että naapurikullankaivajien tapauksissa selvitetyssä on käynyt ilmi, että tämä koko alue on kesälaidunta. Hakija on tietoinen, että talvilaitumien määrä on yleisesti porotaloudessa kriittinen ja Lapin paliskunnassa kesälaitumia on ylimäärin. Hakijan noin euron arvio laidunalueen pienenemisestä on ylisuuri. Todellista vaikutusta ei ole lainkaan, sillä hakijan hanke pienentää kesälaitumia, mitä on kaikilla paliskunnilla ylimäärä ja että talvilaitumien kantokyky on poromäärän minimitekijä. Hakijan käsityksen mukaan ympäristölupaan liittyvä erilainen selvittäminen on ollut jopa laajempaa kuin mitä tämän kokoiselta maan- ja luonnonkäyttöön liittyvältä hankkeelta tulisi vaatia. Saamelaiskäräjät pyrkii väitteillään kymmenistä tuhansista kuutioista hämärtämään sitä tosiseikkaa, että hakija hakee 3 000 m 3 /v kaivuoikeutta. Kullanhuuhdontalupien yhteydessä haetut alustavat kuutiot eivät liity tähän asiaan mitenkään, sillä kullanhuuhdontaluvassa haetaan ensisijaisesti kullan omistusoikeutta ja vasta ympäristöluvassa tarkastellaan, kuinka kaivu voidaan toteuttaa ympäristönsuojelu- ja vesilain mukaisesti.

37 Hakija vastustaa vaatimusta erilaisten neuvottelujen ja katselmusten vaatimisesta. Hakijan avustajan käsitys on, että pääsääntöisesti ne ovat keinoja hidastaa lupaprosesseja ja estää yrittäjätulon saaminen yhdeltä vuodelta. Alueella on pidetty naapurikaivajien lupa-asioihin liittyen useita katselmuksia eri kokoonpanoilla, eikä hakija usko, että mitään uutta voisi tulla esille. Metsähallituksen muistutus Lähes kaikki Metsähallituksen esille ottamat asiat, kuten vahingot taimikolle, puuston käyttö ja tiestön käyttö käsitellään kullanhuuhdontalupaprosessissa ja hakija on tietoinen näihin liittyvistä oikeuksistaan ja velvoitteistaan. Hakija ei ota kantaa, onko Metsähallituksen alueella tekemät metsätaloustyöt vähäisiä vai merkittäviä. Hakijan toimittamasta ilmakuvasta näkyvät alueen runsaat metsäautotiet, talvitien pohjat ja lanssialueet täysin selvästi. Esityksellään hakija ei pyri arvostelemaan Metsähallituksen toimia, vaan kuvailemaan alueen luonnontilaisuutta tai tässä tapauksessa sen puuttumista. Hakija ei ryhdy kiistelemään Metsähallituksen kanssa alueen soistumiskehityksen syistä tämän enempää. Hakija toteaa Metsähallituksen muistutuksen vahvistavan hakijan luontokuvauksen. Kysymyksessä on tavanomainen talouskäytössä oleva vaatimaton metsämaa suon ja metsän välimuotoa, missä ei ole mitään erityisiä luonnonarvoja, luonnontilaisuutta tai tai mitään muutakaan huomioon otettavaa. Metsähallitus ei ole tuonut muistutuksessaan esiin mitään sellaista, mikä vaatisi lisäselvittämistä tai olisi este ympäristöilmoituksen käsittelylle ja hyväksymiselle. Hakijalla ei ole pääsyä porojen laidunalueita ja kulkureittejä kuvaavaan Tokat-aineistoon, mihin Metsähallitus viittaa. Hakija arvostaa sitä, että Metsähallitus kertoo, mitä järjestelmään on kuvattu. Tässä tapauksessa alueelle ei kohdistu kuljetuskäyttöä tai erityistä laidunaluekäyttöä, mikä tulee esille Metsähallituksen muistutuksessa. MERKINTÄ Aluehallintovirastolla on ollut päätöstä ratkaistessaan käytössä Lapin Kullankaivajain Liitto ry:n yhteistarkkailun raportti vuodelta 2020.

38 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU YMPÄRISTÖLUPA Aluehallintovirasto myöntää Pekka Kujalalle ympäristöluvan koneelliseen kullankaivuun KHR Mäkärä -kullanhuuhdonta-alueella (HL2014:0039) ja suunnitellulla Hunajaholli-kullanhuuhdonta-alueella (HL2020:0043) Sodankylän kunnassa. Lupa koskee hakemuksen mukaista toimintaa siltä osin kuin sitä ei ole jäljempänä lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla muutettu tai rajoitettu. Ennalta arvioiden lupamääräysten mukainen toiminta ei aiheuta korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan ohjaus. Toiminnassa on noudatettava tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. VEDEN OTTAMINEN Aluehallintovirasto myöntää Pekka Kujalalle vesilain mukaisen oikeuden lisäveden ottamiseen lyhytaikaisesti Keltaojasta kullanhuuhdonnan tarpeisiin kullanhuuhdonta-alueille KHR Mäkärä (HL2014:0039) ja Hunajaholli (HL2020:0043) Sodankylän kunnassa. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan toimenpitein estettävää, hyvitettävää tai korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan ohjaus. Toiminnassa on noudatettava tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Yleiset määräykset 1. Kultaa saa koneellisesti kaivaa ja huuhtoa KRH Mäkärä -kullanhuuhdonta-alueella ja suunnitellulla Hunajaholli-kullanhuuhdonta-alueella vuosittain 15.5. 30.9. enintään yhdellä hakemuksessa ilmoitetulla kaivuyksiköllä. Vuosittainen kaivuaika sisältää myös valmistelevat työt ja maisemointityöt. Koneellinen kullankaivu on tehtävä niin, että se ei vaikeuta tai estä alueella liikkumista. Keltaojaan on jätettävä vähintään 10 metriä levyinen koskematon suojavyöhyke molemmin puolin uomaa, jolla ei saa rikkoa maanpintaa eikä liikkua koneilla. Vedenottoon liittyvä toiminta on sallittua kyseisillä alueilla.

39 Melua aiheuttavat työt on alueella toimivan paliskunnan poroisännän tai hänen valtuuttamansa ilmoituksesta keskeytettävä lyhytaikaisesti porojen kuljetusta varten. 2. Vuosittainen kaivumäärä saa olla enintään 2 999 m 3 kokonaismaaainesmääränä edellyttäen, että myös kullanhuuhdontaluvat mahdollistavat tämän suuruisen kaivumäärän. Kaivumäärään luetaan mukaan myös pintamaat ja kaivukuoppien pohjalta alipaineimuroitava määrä. 3. Kullanhuuhdonta-alueella tehtävät kaivannot on luiskattava kaltevuuteen 1:2 tai sitä loivemmaksi tai aidattava tai merkittävä muulla Lapin ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla, ei kuitenkaan lippusiimalla tai narulla. 4. Jos toiminta-alueella havaitaan luonnonsuojelulain tai muinaismuistolain nojalla suojeltuja kohteita, niistä on viipymättä ilmoitettava asiassa toimivaltaiselle viranomaiselle. Kohteet on merkittävä näkyvästi niiden tuhoutumisen estämiseksi. Tarvittaessa laji- ja luontotyyppiesiintymät ja muinaismuistoesiintymät on rajattava toiminta-alueen ulkopuolelle, ellei esiintymien säilymistä voida turvata muulla toimenpiteillä. Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 5. Huuhdonnassa on käytettävä hakemuksen mukaista suljettua kiertovesijärjestelmää, jossa huuhdontavesi johdetaan kolmen selkeytysaltaana toimivan kiertovesialtaan kautta takaisin kiertoon huuhdonnassa käytettäväksi. Kiertovesijärjestelmä ja altaat on mitoitettava ja rakennettava ja niitä on käytettävä niin, että niiden täyttyminen ja ylivuodot voidaan hetkellisten rankkasateiden aikana estää. Selkeytysaltaiden kokonaistilavuuden on oltava vähintään käytettävän pumpun kahden tunnin tuottoa vastaava tilavuus. Selkeytysaltaisiin kertyvän lietteen määrää on tarkkailtava ja poistettava liete tarvittaessa. Alueella muodostuvat valuma- ja sadevedet on johdettava kiertovesijärjestelmään. Kierrosta poistettava selkeytetty vesi on imeytettävä maaperään kullanhuuhdonta-alueella siten, ettei vesiä pääse johtumaan suoraan Keltaojaan oikovirtauksien kautta. Luvan saajan on tehtävä suunnitelma imeytysalueiden sijainnista ja esitettävä se Lapin ELY-keskukselle ennen toiminnan aloittamista. Toiminnasta ei saa aiheutua silmin nähden havaittavaa samentumaa Keltaojaan. 6. Koneiden hydrauliikkajärjestelmissä on käytettävä biohajoavaa öljyä. 7. Polttoaineiden ja öljyjen käsittelyssä on noudatettava asiaan kuuluvaa varovaisuutta. Poltto- ja voiteluaineet sekä jäteöljyt ja muut mahdolliset ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat aineet on varas-

40 toitava tiiviissä astioissa ja sateelta suojattuna sekä siten, että ulkopuoliset eivät pääse niihin käsiksi. Polttoaineen irtosäiliöt on varastoitava tiiviillä ja kantavalla alustalla siten, että polttoaine voidaan vuodon sattuessa kerätä talteen tai imeyttää imeytysaineella. Koneiden tankkaus- ja huoltotyöt on järjestettävä niin, ettei niistä aiheudu päästöjä maaperään. 8. Toiminnassa on huolehdittava, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja että siitä ei aiheudu roskaantumista eikä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuolto on hoidettava Sodankylän kunnan alueella voimassa olevien jätehuoltomääräysten mukaisesti. Luvan saajan on järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 9. Poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavissa tilanteissa (esimerkiksi normaalista poikkeava melu tai rankkasateista aiheutuva poikkeuksellinen tilanne) luvan saajan on tehostettava päästöjen rajoittamista, rajoitettava toimintaa, ryhdyttävä muihin tarpeellisiin toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi tai viime kädessä pysäytettävä toiminta kokonaan. Poikkeuksellisista ja häiriötilanteista sekä muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön, on viipymättä ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle ja Sodankylän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä tarpeen mukaan alueelliselle pelastusviranomaiselle. Mahdollisista öljy- ja polttoainevahingoista on ilmoitettava edellä mainittujen lisäksi aina Metsähallitukselle. Luvan saajan on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen sekä vastaavanlaisten tilanteiden toistumisen estämiseksi ja järjestettävä tarpeellinen tarkkailu päästöjen selvittämiseksi ja niiden vaikutusalueen laajuuden selvittämiseksi. 10. Öljypäästöjen varalta luvan saajalla on oltava riittävä määrä imeytysturvetta tai ominaisuuksiltaan vastaavaa muuta imeytysmateriaalia. Määrässä on otettava huomioon alueella varastoitavan poltto- ja voiteluaineiden enimmäismäärä ja mahdolliset konerikot. Maahan päässyt öljy tai polttoaine ja sillä pilaantunut maa-aines on viipymättä kerättävä talteen ja toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn. Tarkkailu- ja raportointimääräykset 11. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan aikana kiertovesialtaiden, käytettävien koneiden ja laitteiden sekä polttoainesäiliöiden toimintaa ja kuntoa. Luvan saajan on pidettävä kirjaa kaivualueista (merkitsemällä ne myös karttaan), kaivumääristä ja -ajoista sekä muodostuvista jätteistä ja muista ympäristövaikutusten kannalta tarpeellisista

41 tiedoista sekä valokuvattava tai dokumentoitava kuvauskopterilla toiminta-alue ennen toiminnan aloittamista sekä jokaisen kaivukauden päätteeksi. Luvan saajan on osallistuttava Lapin ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla Lapin Kullankaivajain Liitto ry:n järjestämään vesistön yhteistarkkailuun. Luvan saajan on osallistuttava Tankajoen kalaston ja kalastuksen yhteistarkkailuun, mikäli sellainen alueella järjestetään. 12. Luvan saajan on toimitettava Lapin ELY-keskukselle ja Sodankylän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain joulukuun loppuun mennessä vuosiyhteenveto toiminnasta, siitä aiheutuneista päästöistä, muodostuneiden jätteiden ja jätehuoltoon toimitettujen jätteiden määrästä ja laadusta sekä toteutetusta ympäristövaikutusten tarkkailusta ja valokuvat tai video kaivualueesta Lapin ELY-keskuksen ohjeiden mukaisesti. Vuosiyhteenvedossa on esitettävä myös ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika ja päästö) sekä niistä aiheutuneet seuraukset ja toimenpiteet, joihin tapahtuman vuoksi on ryhdytty. 13. Luvan saajan on ilmoitettava tämän luvan mukaisen toiminnan aloittamisesta Lapin ELY-keskukselle ennen töiden aloittamista. 14. Mikäli toiminnanharjoittaja tai toiminta muuttuu, tästä on ilmoitettava välittömästi Lapin ELY-keskukselle. Myös toiminnanharjoittajan yhteystietojen muutokset on ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle. Toimet kaivukauden päätteeksi 15. Kaivukauden päätteeksi kaivualueet, vesialtaat ja imeytysalueet on viimeistään 30.9. mennessä peitettävä. 16. Kaivukauden päätyttyä kaikki jäljellä olevat jätteet sekä poltto- ja voiteluaineet on vietävä pois kullanhuuhdonta-alueelta. Toiminnan lopettaminen 17. Kaivualueilta poistettavat pintamaat on varastoitava erillään muista massoista sulkemis- ja maisemointitöissä käyttöä varten. 18. Käytöstä kokonaan poistettavat kaivualueet, vesialtaat ja imeytysalueet on kaivukauden aikana tai viimeistään kaivukauden päätteeksi 30.9. mennessä muotoiltava ympäristöön sopeutuviksi. Muotoilluille alueille on levitettävä pintamaakerros, joka mahdollistaa alueen nopean kasvittumisen.

42 19. Kaivutoiminnan lopettamisen jälkeen luvan saajan on saatettava alue viipymättä lähiympäristöön sopeutuvaksi. Maaston muotojen ja kasvittumisen on vastattava mahdollisimman hyvin luonnontilaista aluetta. Alueelta on maisemoinnin jälkeen poistettava kaikki huuhdontatyöhön liittyvät koneet, laitteet, rakenteet ja jätteet. Maisemoinnin valmistumisesta ja toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava välittömästi Lapin ELY-keskukselle. VEDEN OTTOA KOSKEVA MÄÄRÄYS Vettä saa ottaa kullanhuuhdonnassa käytettäväksi Keltaojasta kullanhuuhdonta-alueen kohdalta satunnaisesti enintään 600 l/min. Veden ottaminen on rajoitettava sellaiseksi, ettei toimenpiteestä aiheudu vedenoton estymistä uoman varrella ja ettei Keltaojan virtaama muutu merkittävästi alivirtaamakaudellakaan. OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE Vahingonkärsijä voi hakea luvanhaltijalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta koskevasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä aluehallintovirastolle. Ennakoimatonta vahinkoa koskevan korvaushakemuksen yhteydessä voi esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskevan vaatimuksen. RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristöluvan harkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Kyseessä on koneellinen kullankaivu KHR Mäkärä -kullanhuuhdonta-alueella (HL2014:0039) ja Hunajaholli (HL2020:0043). Hunajaholli-kullanhuuhdonta-alueen kullanhuuhdontalupahakemus on vireillä Tukesissa. Ympäristöluvan mukaiselle toiminnalle ei ole kaavasta johtuvaa estettä. Pohjois-Lapin maakuntakaavassa alue on merkitty metsätalous- ja poronhoitovaltaiseksi alueeksi. Kaava ei rajoita haetun kaltaista toimintaa. Lapin ELY-keskuksen lausunnon mukaan kullanhuuhdonta-alueella ei ole luonnonsuojelulain 42 :n nojalla koko maassa rauhoitettujen kasvilajien, 46 :n uhanalaisten lajien tai 47 :n erityisesti suojeltavien lajien esiintymiä ja eläinten havaintopaikkoja, eikä luontodirektiivin liitteiden II ja IV lajien esiintymiä ja eläinten havaintopaikkoja tai petolinnun pesäreviirejä. Saamelaismuseo Siidan lausunnon mukaan kullanhuuhdonta-alueella ei ole muinaismuistolailla suojeltuja kiinteitä muinaisjäännöksiä. Luvassa on kuitenkin annettu luonnonsuojelulain ja muinaismuistolain nojalla lupamääräys, jolla varmistetaan, että toiminnassa otetaan huomioon lajien suojelu ja mahdolliset muinaismuistokohteet. Aluehallintovirasto pi-

43 tää määräyksessä 4 olevaa velvoitetta riittävänä tässä tilanteessa varmistamaan, ettei toiminnasta aiheudu luonnonsuojelulaissa kiellettyä seurausta eikä muinaisjäännöksiin kajota. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä. Kiertovesialtaiden käyttö, ylimääräisen veden maahan imeyttäminen ja biohajoavan öljyn käyttö hydrauliikkajärjestelmissä on koneellisessa kullankaivussa kiintoainepäästöjen rajoittamisen ja ympäristön pilaantumisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Vesienkäsittelyn tehostaminen, toiminnan rajoittaminen tai tilapäinen keskeyttäminen poikkeuksellisissa tilanteissa sekä imeytysaineiden varaaminen maaperään aiheutuvien vahinkojen estämiseksi ovat parasta ympäristökäytäntöä. Hakemuksen mukaan Lapin Kullankaivajain Liitto ry:n Koneellisen kullankaivun yhteistarkkailu vuonna 2018 Ivalojoen Sotajoen Vuotson alue -raportin (Eurofins Ahma Oy 8.3.2019) mukaan lähimmät näytteenottopisteet (S16 Lauttaojan alajuoksu ja S17 Lauttaojan latva) sijaitsevat Mäkärän kullankaivualueen yläpuolella. Mäkärän alueen lähellä ei ole ollut näytteenottopisteitä. Lapin ELY-keskukselta 31.3.2021 saadun tiedon mukaan vuonna 2020 Mäkärän alueen lähelle Tankajokeen on lisätty näytteenottopisteet S21 (Tankajoen yp) ja S22 (Tankajoen ap). Koneellisen kullankaivun yhteistarkkailu vuonna 2020 Ivalojoen Sotajoen Vuotson alue -raportin (Eurofins Ahma Oy 29.3.2021) mukaan vuonna 2020 näytteenottokerrat ajoittuivat alivirtaaman aikaan. Vuonna 2020 veden laatu oli koko yhteistarkkailualueella pääosin hyvä eikä selvää kullankaivun aiheuttamaa samentumista havaittu. Kullanhuuhdonta-alueet sijaitsevat Tankajoen alaosan vesistöalueella. Keltaoja kulkee sekä Hunajahollin ja KHR Mäkärän pohjoisosien lävitse. Keltaoja laskee Tankajokeen noin 600 metrin päässä kullanhuuhdontaalueen rajasta. Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuosille 2016 2021 on Tankajoki luokiteltu ekologiselta tilaltaan hyväksi. Luvassa on rajattu kullanhuuhdontaa Keltaojan läheisyydessä vesistön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Ennakolta arvioiden hakemuksen mukaisella ja tämän päätöksen määräyksillä rajoitetulla toiminnalla sekä määrätyllä tavalla johtaa kaivupaikan sade- ja valumavedet kiertovesijärjestelmään ja jättämällä suojavyöhyke Keltaojaan varmistetaan, ettei toiminta-alueelta pääse ylivirtaamakaudella tai runsassateisinakaan vuosina haitallisissa määrin kiintoainetta Keltaojaan ja sitä kautta Tankajokeen. Toimittaessa lupamääräysten mukaisesti kalatalousvaikutukset jäävät vähäiseksi eikä kalatalousmaksua katsota tarpeelliseksi. Kalatalouden yhteistarkkailuun on kuitenkin liityttävä, mikäli sellainen alueella järjestetään. Toiminnalla ei ole haitallista vaikutusta vesistöjen tilaan eikä toiminta siten vaikeuta Kemijoen vesienhoitoalueen vuosille 2016 2021 laaditun vesienhoitosuunnitelman toteutumista, mikäli toimitaan tässä päätöksessä määrätyn mukaisesti. Toiminnassa muodostuu kaivannaisjätteitä, jotka luokitellaan pilaantumattomiksi maa-aineiksi. Ne on määrätty hyödynnettäväksi alueen maisemoinnissa, jota tehdään toiminnan edetessä. Näin ollen alueelle ei

44 muodostu sellaista kaivannaisjätteen jätealuetta, josta olisi laadittava erillinen jätehuoltosuunnitelma tai jolle olisi asetettava vakuus. Kullankaivualue sijaitsee poronhoitolain tarkoittamalla erityisellä poronhoitoalueella Lapin paliskunnassa ja saamelaiskäräjistä annetun lain mukaisella saamelaisten kotiseutualueella. Hakemusasiakirjojen ja Metsähallituksen muistutuksen mukaan porotalouden rakenteita ei ole lupahakemusalueella eikä sen välittömässä läheisyydessä. Maanmittauslaitoksen Karttapaikka -palvelun karttatarkastelun perusteella lähin poroaita sijaitsee noin 500 metrin etäisyydellä kaivualueesta. Lisäksi asiakirjoista saadun selvityksen mukaan lähistöllä noin 400 metrin etäisyydellä on aitarakenne, jota käytetään porojen kuljetukseen alkutalvesta. Kyseinen aita ei näy julkisissa karttapalveluissa eikä Metsähallituksen muistutuksen mukaan TOKAT-paikkatietojärjestelmässä. Mäkärän kullankaivualueella on eri vaiheissa olevia kullanhuuhdontalupia noin neliökilometrin alueella. Osassa harjoitetaan lapiokaivua. Asiassa saadun selvityksen perusteella toiminnasta aiheutuu melua ja tärinää moottorien äänestä, kaivinkoneen kaivuäänistä ja erottelulaitteen kolinasta. Aluehallintovirasto arvioi, että hakemuksen mukainen toiminta ei ulotu niin laajalle alueelle eikä hakemuksen mukainen kaivumäärä ole niin suuri, että toiminta yksinään aiheuttaisi huomattavia haitallisia vaikutuksia poronhoidolle tai muille saamelaiselinkeinoille. Melua aiheuttavat työt on alueella toimivan paliskunnan poroisännän tai hänen valtuuttamansa ilmoituksesta määrätty keskeytettäväksi lyhytaikaisesti porojen kuljetusta varten. Koneellista kullankaivua harjoitetaan vain osan vuotta ja porojen vasomisajan ulkopuolella. Toiminta-aikana koneellisen kullankaivun aiheuttama melu voi jossain määrin häiritä porojen laiduntamista. Koneellinen kullankaivu ei kuitenkaan estä laiduntamista, jolloin mahdollisuus käyttää laidunaluetta säilyy. Edellä olevan perusteella aluehallintovirasto arvioi, että luvan mukaisesta toiminnasta aiheutuvasta melusta ja muista päästöistä yhdessä koneellista ja lapiokaivua harjoittavien kanssa ei aiheudu olennaista haittaa saamelaiskulttuurille. Vaikutukset saamelaisten perinteiselle elinkeinolle, kuten poronhoidolle, kalastukselle ja metsästykselle, tai ympäröivälle luonnolle ovat vähäisiä ja paikallisia. Arvioinnissa on otettu huomioon viereiset kullanhuuhdonta-alueet. Hakemuksen mukainen ja tämän päätöksen määräyksiä noudattava toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset toiminnan sijoittumisesta, päästöistä ja niiden ehkäisemisestä, jätteistä sekä toiminnan päästöjen ja vaikutusten tarkkailusta, sekä sen, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toimittaessa hakemuksen ja annettujen lupamääräysten mukaisesti toiminnasta ei ennakolta arvioiden aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän, pohja- tai pintaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai kiellettyä seurausta saamelaisalueelle tai -kulttuurille eikä kohtuutonta rasitusta naapureille.

45 Päätöstä harkittaessa ja päästöjä ehkäisevien ja rajoittavien määräysten asettamisessa on otettu huomioon toiminnan luonne, paikalliset ympäristöolosuhteet ja nykytila, hakemuksesta annetut lausunnot ja muistutukset ja se, mitä yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi on säädetty. Vesilain mukainen oikeus veden ottamiseen Kyse on vesilain 4 luvun 3 :ssä tarkoitetusta pintaveden ottamisesta toisen vesialueelta muuhun kuin tavanomaiseen kiinteistökohtaiseen käyttöön, johon aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää oikeuden. Haettu vedenottomäärä on vähäinen eikä vedenottamisesta aiheudu vesilaissa tarkoitettua haittaa. Lupamääräysten perustelut 1) Koneellinen kullankaivuaika on rajattu siten, että toiminta on toteutettavissa ympäristölle vähiten haittaa aiheuttaen ja alueella olevan vakiintuneen ratkaisukäytännön mukaisesti. Rajoitus varmistaa osaltaan sen, että toiminnanharjoittaja ehtii tehdä lupamääräysten 15 ja 16 mukaiset toimenpiteet kaivukauden päätteeksi ennen talven tuloa. Keltaoja sijaitsee kullanhuuhdonta-alueiden pohjoisosassa ja laskee Tankajokeen noin 600 metrin päässä. Määräyksessä on rajoitettu kullankaivua Keltaojan lähellä, ettei toiminnasta aiheudu vesistön pilaantumista tai haitallisia kalatalousvaikutuksia. Määräyksellä estetään myös koneilla ja laitteilla liikkuminen alueella, millä ehkäistään maaperän rikkoutumisesta aiheutuvat kiintoainepäästöt vesistöön ja mahdollisia oikovirtausuomia kaivualueelta Keltaojaan muodostavien ajourien syntyminen. Lisäksi määräyksellä varmistetaan kasvillisuuden säilyminen suojavyöhykkeellä. Määräys melun lyhytaikaisesta rajoittamisesta on tarpeen poronhoidolle aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. 2) Määräys mahdollistaa hakemuksen mukaisen kaivumäärän kullakin kaivukaudella. Luvan saajan on otettava huomioon myös kullanhuuhdontaluvassa (Tukes) sallittu vuosittainen kaivumäärä. 3) Jyrkkäreunaiset kaivannot voivat olla vaaraksi liikuttaessa alueella moottorikelkalla ja voivat aiheuttaa muutakin haittaa poroille tai porotalouden harjoittamiselle, minkä estämiseksi on annettu määräys kaivantojen luiskien kaltevuudesta, kaivantojen aitaamisesta tai muusta merkitsemisestä. Merkinnässä ei saa käyttää lippusiimaa tai narua, koska ne voivat aiheuttaa takertumisvaaran poroille ja muille alueella liikkuville eläimille. 4) Lupamääräys on annettu, jotta toiminnasta ei aiheudu luonnonsuojelulaissa kiellettyä seurausta, kuten lajin heikentämistä tai häviämistä eikä lajin elinympäristön heikentämistä tai tuhoutumista. Lapin ELYkeskus on lausunnossaan todennut, että kullanhuuhdonta-alueella ei

46 tällä hetkellä ole Lajit-tietokannan mukaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja kohteita. Luvan saaja on muinaismuistolain 14 :n mukaisesti velvollinen ottamaan toiminnassaan huomioon muinaisjäännökset muun muassa ilmoittamalla niistä asiassa toimivaltaiselle viranomaiselle. Suojeltujen kohteiden merkitsemisellä varmistetaan, että niitä ei hävitetä tai heikennetä tahattomasti. Saamelaismuseo Siidan lausunnon mukaan kullanhuuhdonta-alueella ei ole muinaismuistolailla suojeltuja kiinteitä muinaisjäännöksiä. 5) Määräyksellä varmistetaan, että huuhdontaveden käyttö ja johtaminen on hallittua, kiertovesijärjestelmä toimii tehokkaasti ja riskit ympäristön pilaantumiseen ovat mahdollisimman pienet. Kiertoveden imeyttäminen maaperään vähentää kiintoainepäästöjä, kunhan huolehditaan, ettei oikovirtauksia pääse muodostumaan. Lisäksi määräyksellä varmistetaan, että luvan saaja on ennalta varautunut ylimääräisten vesien suunnitelmalliseen poistoon esittämällä imeytysalueiden sijainnin ELY-keskukselle. Tällä päätöksellä ei ole annettu lupaa johtaa toiminnasta syntyviä vesiä suoraan Keltaojaan. Samentumista koskeva määräys on annettu vesistön pilaantumisen ja siitä aiheutuvien kalataloushaittojen ehkäisemiseksi ottaen huomioon varovaisuusperiaate. 6) Biohajoavia hydrauliikkaöljyjä valmistetaan kasviöljypohjaisista ja täysin synteettisistä öljyistä. Uusimpien biohajoavien öljyjen käyttöominaisuudet vastaavat mineraaliöljypohjaisia tuotteita. Biohajoavan öljyn käyttäminen kaivinkoneiden hydrauliikkajärjestelmissä on koneellisessa kullankaivussa ympäristön pilaantumisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. 7) Polttoaineiden ja öljytuotteiden käsittely- ja varastointimääräyksellä vähennetään maaperän ja ympäristön pilaantumisen riskejä ja estetään ympäristöhaittoja. Määräyksessä on otettu huomioon palavien nesteiden haitallisuus ympäristölle, toiminnan sijainti ja alueen luonnon ominaispiirteet. 8) Ympäristöön jäävät jätteet aiheuttavat roskaantumista. Erityisesti vaaralliset jätteet aiheuttavat ympäristöön joutuessaan muun muassa maaperän pilaantumista. Ympäristöhaitat estetään jätteiden asianmukaisella säilytyksellä ja käsittelyllä. 9) Määräyksellä varmistetaan asianmukainen toiminta häiriö- ja poikkeuksellisissa tilanteissa ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. Ilmoitusvelvollisuus mahdollistaa toiminnan valvonnan. 10) Alueella ja työkoneiden välittömässä läheisyydessä on määrätty pidettäväksi riittävä määrä imeytysmateriaalia mahdollisen konerikon tai polttoainesäiliön vuodon seurauksena maaperään päässeen öljyn

47 tai polttoaineen imeyttämiseksi, vahinkojen rajoittamiseksi ja ympäristön pilaantumisen estämiseksi. 11) 13) Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa vaikutuksista. Tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailemiseksi. Käyttötarkkailulla vähennetään erilaisten poikkeuksellisten tilanteiden ja niiden aiheuttaman ympäristön pilaantumisen riskiä ja voidaan tunnistaa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksia myös normaalitoiminnassa. Velvollisuus valokuvata tai dokumentoida toiminta-alue kuvauskopterilla helpottavat valvontaviranomaiselle asetettua valvontatyötä. Vesistö- ja kalataloustarkkailulla seurataan toiminnan vaikutuksia, jotka on perusteltua pyrkiä järjestämään yhteistarkkailuna, koska vesistöalueella on useita koneellista kullankaivua harjoittavia toimijoita. 14) Velvoite ilmoittaa toiminnanharjoittajan yhteystietojen muutoksesta, omistajan tai toiminnanharjoittajan vaihdoksesta, valvonnan kannalta toiminnan oleellisesta muutoksesta ja toiminnan päättymisestä on tarpeen valvonnan mahdollistamiseksi. 15) ja 16) Kaivukauden päätteeksi tehtävällä peittämisellä vähennetään hienoaineksen huuhtoutumista ja estetään kuopista aiheutuvaa terveyshaittaa ja haittaa poroelinkeinoille. Määräyksellä kuljettaa kaivukauden päätteeksi jätteet ja ympäristölle vaaralliset poltto- ja voiteluaineet pois kaivualueelta vähennetään ympäristön pilaantumisen vaaraa. 17) 19). Toiminnan loppumisen jälkeisillä peittämis- ja maisemointitoimenpiteillä vähennetään hienoaineksen huuhtoutumista ja estetään kuopista aiheutuvaa terveyshaittaa ja haittaa poroelinkeinoille. Alueen palauttaminen viipymättä takaisin mahdollisimman luonnonmukaiseksi vähentää erodoitumista ja siitä aiheutuvia haittoja. Pintamaiden hyödyntäminen maisemoinnissa nopeuttaa oleellisesti alueen kasvittumista. Velvoitteella kuljettaa huuhdonta-alueelta toiminnan loppumisen jälkeen pois koneet, laitteet, rakenteet ja jätteet vähennetään ympäristön pilaantumisen vaaraa ja roskaantumista. Velvoite ilmoittaa maisemoinnin valmistumisesta on tarpeen, jotta valvontaviranomainen voi varmistaa maisemoinnin riittävyyden ja sen, ettei alueesta voi aiheutua ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Lapin ELY-keskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja raukeamiseen liittyviä määräyksiä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta tai ilmoituksesta täydentää toiminnan lopettamista koskevia määräyksiä ja hakemuksesta määrätä päätöksen raukeamaan, jos toiminta on pysyvästi keskeytetty.

48 Veden otto koskevan määräyksen perustelut Kiertovesijärjestelmään on ajoittain tarpeen ottaa vettä läheisestä Keltaojasta. Lupamääräyksellä varmistetaan, ettei hankkeesta aiheudu vedenoton estymistä tai virtaaman merkittävää muuttumista. Vedenottomäärä on vähäinen ja hakemuksessa esitetyn mukainen. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN 1. Lapin ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen ja 2. Lapin ELY-keskuksen Pohjois-Suomen kalatalouspalveluiden vaatimukset on otettu huomioon ratkaisusta, lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevästi. 3. Sodankylän kunnan lausunnon osalta aluehallintovirasto toteaa, että lupahakemus on koskenut kaivumäärältään 2 999 m 3 :n kullankaivua eikä toiminnan rajoittamiseen ole ollut syytä ratkaisun perusteluista tarkemmin ilmenevästi. 4. Saamelaiskäräjien lausunnon osalta aluehallintovirasto toteaa, että aluehallintovirasto ei voi viran puolesta muuttaa alueella toimivien ympäristölupavelvollisten toimijoiden ympäristölupia poronhoitoa koskevien lupamääräyksien osalta. Luvan muuttamisen tarpeen arvioi ELY-keskus. Lapiokaivun muuttamisesta koneelliseksi kaivuksi aluehallintovirasto toteaa, että sillä ei ole toimivaltaa kyseisessä asiassa vaan kaivutavasta määrääminen kuuluu Tukesin toimivaltaan. Yhteisvaikutusten osalta aluehallintovirasto viittaa ratkaisun perusteluihin. 5. Saamelaismuseo Siidan lausunnossa esiin tuodusta kumulatiivisten vaikutusten huomioon ottamisesta aluehallintovirasto toteaa, että ympäristölupaharkinnassa on otettu päästöjen yhteisvaikutukset huomioon ympäristönsuojelulaissa edellytetyllä tavalla. 6. Paliskuntain yhdistyksen lausunto on otettu huomioon luparatkaisusta, -määräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevästi. Luvan saajan yhteydenpidosta paliskuntaan poronhoidon rakenteiden osalta todetaan, että rakenteiden osalta toimivaltainen viranomainen on Tukes. Lisäksi aluehallintovirasto toteaa, että ympäristölupamenettelyn suhteesta poronhoitolain 53 :n mukaiseen neuvotteluvelvoitteeseen ei ole erikseen säädetty eikä ympäristönsuojelulaissa ole viittausta poronhoitolain 53 :n neuvotteluvelvoitetta koskevaan säännökseen. Näin ollen neuvottelua ei ole tarpeen järjestää, kun huomioidaan lisäksi toimintaa ja sen päästöjä rajoittavat lupamääräykset. Hallintolain (434/2003) 38 :n mukaista katselmusta ei ole katsottu tarpeelliseksi asian selvittämiseksi. Paliskuntain yhdistys on vaatinut lupaehtoihin sisällytettävän, että paliskunnalle aiheutuvat vahingot ja haitat tulee korvata. Kaivoslakiin perus-

49 tuvasta vahinkojen ja haittojen korvaamisesta määrätään kullanhuuhdontaluvassa. Ennalta arvioiden lupamääräysten mukainen toiminta ja sen päästöt eivät aiheuta ympäristönsuojelulain mukaisesti korvattavaa vahinkoa ja ennakoimattomien vahinkojen varalta on annettu ohjaus. 7. Metsähallituksen muistutus on otettu huomioon ratkaisusta ja määräyksistä sekä niiden perusteluista ilmenevällä tavalla siltä osin kuin ne koskevat ympäristönsuojelulain mukaista toimintaa. Ravinteiden talteenottoa ei ole määrätty toiminnan luonne ja annetut määräykset huomioon ottaen. Puustosta määrääminen kuuluu Tukesin toimivaltaan (kullanhuuhdontalupa). Muistutuksessa esitetystä kullanhuuhdonta-alueiden yhteisvaikutusten huomioon ottamisesta koskevasta vaatimuksesta aluehallintovirasto toteaa, että ympäristölupaharkinnassa on otettu päästöjen yhteisvaikutukset huomioon ympäristönsuojelulaissa edellytetyllä tavalla. 8. Lapin paliskunnan muistutuksen osalta aluehallintovirasto viittaa ratkaisuun, määräyksiin ja niiden perusteluihin. Maastokatselmuksen osalta aluehallintovirasto viittaa edellä Paliskuntain yhdistykselle antamaansa vastaukseen. LUVAN VOIMASSAOLO Päätöksen voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Toiminta edellyttää kaivoslain mukaista lainvoimaista tai täytäntöönpanokelpoista kullanhuuhdontalupaa. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 89 ja 93 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, asetusta on luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 70 :n nojalla. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman

50 Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta ja oikeus veden ottoon Perustelut Päätöksen mukainen koneellinen kullankaivu voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa tätä lupapäätöstä noudattaen KHR Mäkärä (HL2014:0039) ja suunnitellulla Hunajaholli (HL2029:0043) -kullanhuuhdonta-alueilla. Kaivumäärä saa olla enintään yhteensä 2 999 m 3 kaivukaudessa. Toiminta edellyttää myös kaivoslain mukaisen lainvoimaisen tai täytäntöönpanokelpoisen luvan koneelliseen kullanhuuhdontaan. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. Kyseessä oleva toiminta on pienimuotoista, sitä harjoitetaan vain osan vuotta ja sen vaikutukset lupapäätöksen mukaisesti toimittuna ovat vähäiset ja ennalta arvioitavissa. Lisäksi maisemointia tehdään jatkuvasti työn edetessä. Edellä mainitussa tilanteessa toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta on ympäristönsuojelulain 199 :ssä tarkoitettu perusteltu syy. Tämän päätöksen mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu palauttamattomia muutoksia vesien tilaan, kalastolle tai muuta merkittävää ympäristön pilaantumista. Olot voidaan olennaisilta osin palauttaa nykytilan veroisiksi, mikäli lupa evätään tai sen määräyksiä muutetaan. Koneellisen kullankaivun porotaloudelle mahdollisesti haitalliset melupäästöt ovat ohimeneviä. Oikeus toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta voidaan näin ollen myöntää. Veden otosta ei aiheudu huomattavaa haittaa vesien käytölle tai luonnolle ja sen toiminnalle. Alueen olot voidaan palauttaa ennalleen siinä tapauksessa, että lupapäätös kumotaan tai luvan ehtoja muutetaan. Vakuus ja sen arvioinnin perustelut Luvan saajan on ennen lupapäätöksen mukaisen toiminnan aloittamista asetettava Lapin ELY-keskukselle 2 000 euron hyväksyttävä vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen tai mahdollisten vahinkojen korvaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Päätöksen saatua lainvoiman luvan saaja voi hakea vakuutta palautettavaksi erillisellä hakemuksella ELY-keskukselta. Aluehallintovirasto arvioi, että ympäristönsuojelulain perusteella määrätyn vakuuden suuruus on riittävä saattamaan ympäristö nykytilaa vastaavalle tasolle, mikäli lupapäätös kumotaan tai lupamääräyksiä muutetaan. Lisäksi hakija on todennut, että jos hakija ei pystyisi sitä itse tekemään, alueella on runsaasti muiden kullankaivajien kaivinkoneita, joilla ennallistaminen on helppoa ja edullista. Vedenotto-oikeuteen liittyvä vakuus on ilmeisen tarpeeton.

51 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 48, 49, 51 1 momentti, 52 1 ja 3 momentti, 58 1 momentti, 62, 63, 87 1 momentti ja 199 1 momentti Vesilaki 2 luku 8, 3 luku 16 1 ja 2 momentti, 17 1 ja 3 momentti 4 luku 3 2 momentti ja 6 1 momentti Jätelaki 8 1 momentti, 13 1 ja 2 momentti, 15 1 momentti ja 28 1 momentti KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on 2 990 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Perustelut Sovelletaan vireilletuloajan maksuasetusta. Alla mainitun valtioneuvoston asetuksen (1244/2018) maksutaulukon mukainen koneellista kullankaivua koskevan ympäristölupa-asian käsittelymaksu on 2 870 euroa, kun kaivumäärä on alle 3 000 m 3 /vuosi. Vedenottoasiassa on kyse vähäisen ja pelkästään yksityistä tarvetta varten vireille pannun asian käsittelystä, jonka lupamaksu peritään valtioneuvoston asetuksen asian vaatiman työmäärän perusteella (60 euroa/h). Asiaan käytetty työmäärä on ollut neljä (4) tuntia. Kysymyksessä on ympäristönsuojelulain 47 :n mukaisessa yhteiskäsittelyssä käsiteltävä asia, joten asian käsittelystä peritään käsittelymaksuna ympäristölupia koskevan maksutaulukon mukainen maksu ja puolet vesitalousasian maksusta. Näin ollen kullankaivua koskevasta hakemuksesta peritty maksu on 2 870 euroa ja vedenotto-oikeuden käsittelystä peritty maksu on 120 euroa. Oikeusohje Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista vuonna 2021 (1121/2021) 8 Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2019 ja 2020 (1244/2018)

52 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija Päätös tiedoksi sähköpostitse Sodankylän kunta Sodankylän kunnan kaavoitusviranomainen Sodankylän kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Sodankylän kunnan terveydensuojeluviranomainen Lapin ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Lapin ELY-keskus, Pohjois-Suomen kalatalouspalvelut Saamelaiskäräjät Saamelaismuseo Siida Luonnonvarakeskus Luke Paliskuntain yhdistys Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Asianosaiset Ilmoittaminen yleisessä tietoverkossa ja lehdessä Aluehallintovirasto tiedottaa päätöksen antamisesta julkaisemalla kuulutuksen ja päätöksen lupaviranomaisen verkkosivuilla https://ylupa.avi.fi. Tieto kuulutuksesta julkaistaan myös Sodankylän kunnan verkkosivuilla. Päätöstä koskeva ilmoitus julkaistaan Sompio-sanomalehdessä.

53 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Tarja Savela Maarit Saukkoriipi Päätöksen ratkaissut ympäristöneuvos Tarja Savela (puheenjohtaja) ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Maarit Saukkoriipi (esittelijä). Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 0295 017 503 tai 0295 017 500. Asiakirja on hyväksytty sähköisesti. Merkintä sähköisestä hyväksymisestä on asiakirjan viimeisellä sivulla. Liite Valitusosoitus

1(2) VALITUSOSOITUS Tähän aluehallintoviraston päätökseen tai siitä perittävään maksuun voi hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on lainvastainen. Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, sijaintikunta ja vaikutusalueen kunnat ja niiden ympäristönsuojeluviranomaiset, sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Asian käsittelystä hallinto-oikeudessa voidaan periä oikeudenkäyntimaksu siten kuin tuomioistuinmaksu-laissa (1455/2015) ja oikeusministeriön asetuksessa tuomioistuinmaksulain 2 :ssä säädettyjen maksujen tarkistamisesta (1383/2018) säädetään. Maksun suuruus on 260 euroa. Tuomioistuinmaksulaissa on erikseen säädetty tapauksista, joissa maksua ei peritä. Tarkempia tietoja maksuista saa hallinto-oikeudesta. Toimi näin Jos haet muutosta aluehallintoviraston päätökseen, tee kirjallinen valitus Vaasan hallinto-oikeuteen ennen valitusajan päättymistä. Valitusaika päättyy 26.7.2021. Valitusaika määräytyy seuraavasti: Päätöksen tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen viimeistään seitsemäntenä (7.) päivänä siitä, kun aluehallintovirasto on julkaissut päätöksen verkkosivuillaan. Valitusaika on 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Kun määräaikaa lasketaan, sitä päivää, kun päätös on saatu tiedoksi, ei oteta lukuun. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto, juhannusaatto tai arkilauantai, määräaika päättyy ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Ilmoita valituksessa valittajan nimi, postiosoite, puhelinnumero ja muut tarpeelliset yhteystiedot, kuten sähköpostiosoite. Jos valittajana on yhteisö, ilmoita sen nimi ja yhteystiedot. laillisen edustajan, asiamiehen tai muun valituksen laatineen henkilön nimi ja postiosoite, puhelinnumero ja muut tarpeelliset yhteystiedot, kuten sähköpostiosoite sellainen postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Hallinto-oikeus voi valita, mihin osoitteeseen se toimittaa asiakirjat, jos sille on ilmoitettu useampia prosessiosoitteita tai jos yhtäkään ilmoitettua yhteystietoa ei ole nimetty prosessiosoitteeksi. päätös, johon haetaan muutosta päätöksen kohta, johon haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan perusteet, joilla muutosta vaaditaan mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan Yhteystietojen muutoksesta on ilmoitettava viipymättä hallinto-oikeudelle valituksen vireillä olon aikana. Valituksen liitteet aluehallintoviraston päätös, johon muutosta haetaan (alkuperäisenä tai jäljennöksenä) asiakirjat, joita käytetään vaatimusten tukena (jollei niitä ole toimitettu jo aiemmin aluehallintovirastoon) valtakirja o asiamiehen on liitettävä valitukseen valittajalta saatu valtakirja ellei hän ole asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai sellainen oikeudenkäyntiavustaja, joka määritellään luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetussa laissa (715/2011). o asiamiehen ei tarvitse toimittaa valtakirjaa, jos hallinto-oikeuteen toimitetaan sellainen sähköinen asiakirja, jossa on selvitys asiamiehen toimivallasta. Asiamiehen ei myöskään tarvitse esittää valtakirjaa, jos valittaja on antanut valtuutuksen suullisesti tuomioistuimessa tai jos asiamies on toiminut asiamiehenä asian aikaisemmassa käsittelyvaiheessa.