Metsäteollisuus ja energia. Energia



Samankaltaiset tiedostot
Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Teollisuudelle turvattava varma ja kilpailukykyinen sähkö Suomessa Fingridin käyttövarmuuspäivä Anja Silvennoinen, UPM-Kymmene Oyj

Puu vähähiilisessä keittiössä

Energian tuotanto ja käyttö

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus

BIOENERGIAA METSÄTEOLLISUUDEN NÄKÖKULMASTA. Säteilevät Naiset seminaari Anja Silvennoinen, UPM-Kymmene Oyj

Sahojen merkitys metsäteollisuudelle

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsä Groupin biotuotetehdas

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus

Riittääkö puuta kaikille?

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari , Juuso Konttinen

Monikäyttöinen paperi. Paperi

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi,

Powered by UPM BioVerno

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Tulevaisuuden mahdollisuudet paperiteollisuudessa. PMA Pentti Ilmasti

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia Pia Nilsson, UPM

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Energiaintensiivinen teollisuus. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsä Groupin liikevaihto vuonna 2014 oli 5,0 miljardia euroa, ja se työllistää henkilöä. Konsernilla on toimintaa noin 30 maassa.

BioForest-yhtymä HANKE

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

ÄÄNEKOSKEN BIOTUOTETEHDAS

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija

METSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Äänekosken biotuotetehdas

UPM NÄKÖKULMA METSÄTEOLLISUUDEN TULEVAISUUTEEN. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen UPM

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Biotalouden edelläkävijä

HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

METSÄSSÄ KASVAA SUOMEN TULEVAISUUS

Suomen metsäsektorin tulevaisuuden energiakysymykset

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

Äänekosken biotuotetehdas

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN

Metsäalan strateginen ohjelma ja bioenergia-alan edistäminen

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia

Energiaa turpeesta tai puusta mitä väliä ilmastolle?

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Puutavaraseminaari Vaasa Puunhankinta kuitua vai energiaa? Jorma Länsitalo, Metsäpäällikkö, Stora Enso Metsä

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Tuontipuu energiantuotannossa

Puun kaskadikäyttö Suomessa. Energia 2016 messut Tampere Kati Koponen, VTT

Matkalle puhtaampaan maailmaan. Jaakko Nousiainen, UPM Biopolttoaineet Puhdas liikenne Etelä-Karjalassa

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Arvioita Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotannolle ja energiavaikutuksille

Hirsitaloteollisuus r.y.

Puu paperiksi ja energiaksi?

Odotukset ja mahdollisuudet

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry

Kestävää hyvinvointia metsävarojen

Energiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki 15.5.

BIOTUOTETEHDAS Enemmän kuin sellutehdas Tutkimusjohtaja Niklas von Weymarn, Metsä Fibre

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa

KESTÄVIÄ PUUTUOTTEITA UPM TIMBER

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Keski-Suomen energiatase 2016

Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa?

Keski-Suomen energiatase 2014

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

KUULEMINEN HALLITUSNEUVOTTELUISSA 17.5.

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Ympäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus

Metsät ja puu biotalouden raaka-aineeksi. Agenda. 1. Biotalous, metsä ja puu 2. Puukuitu 3. Bioenergia 4.

Transkriptio:

Metsäteollisuus ja energia Energia 1

Energia on ydinkysymys ENERGIA on metsäteollisuuden tärkeimpiä tuotannontekijöitä puuraaka-aineen ohella. Energia ja puu ovat kehittyvän metsäteollisuuden perusedellytyksiä, joiden tasaisesta saatavuudesta huolehtimalla kannustetaan teollisuutta investoimaan kotimaahan. YHTEISKUNTA KEHITTYY JA SEN ENERGIATARPEET MUUTTUVAT. Uutta sähköntuotantoa tarvitaan vähentämään tuontiriippuvuutta, korvaamaan poistuvaa sähkön tuotantokapasiteettia ja vastaamaan kasvavaan kulutukseen. Metsäteollisuus voi investoida Suomeen, kun täällä on käytettävissä ympäristöystävällisesti tuotettua sähköä kilpailukykyisellä kustannustasolla. YDINVOIMAN LISÄRAKENTAMINEN PALVELEE YHTEISKUNNAN KOKONAISETUA Pitkän aikavälin energiapolitiikalla on ratkaiseva merkitys metsäteollisuuden tulevaisuudelle Suomessa. Alan tuomat vientitulot ovat välttämättömiä nykyisen elintason ja peruspalvelujen rahoittamiseksi. Metsäteollisuudella on strateginen rooli Suomen ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamisessa. 70 prosenttia uusiutuvasta energiasta tuotetaan metsäteollisuuden tuotannon yhteydessä. MENESTYVÄ METSÄTEOLLISUUS tarvitsee sähköä kilpailukykyiseen hintaan ja alan sähköntarve kasvaa. Sähkö on esimerkiksi biodieselin valmistuksen toiseksi merkittävin kustannuskomponentti puuraaka-aineen jälkeen. KANSALLISET ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ovat Suomelle suuri haaste ja metsäteollisuus tarjoaa niihin ratkaisuja. Metsäteollisuus on investoinut ja investoi jatkossakin monipuolisesti alan tarpeisiin soveltuvaan ja hiilidioksidivapaaseen sähköntuotantoon. Puu on tulevaisuudessa yhä monipuolisempi lisäarvon lähde. YHTEISKUNTA kehittyy ja energiatarpeet muuttuvat. Sähköntuotantoa pitää sen vuoksi uudistaa ja lisätä. Varmuus sähkön hinnasta ja saatavuudesta lisäävät suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä ja kannustavat investoimaan Suomeen. 2 3

Metsäteollisuus energian käyttäjänä METSÄTEOLLISUUS ON SUOMEN TÄRKEIMPIÄ VIENTIALOJA Metsäteollisuus valmistaa paperituotteita 100 miljoonalle ja puutuotteita 50 miljoonalle kuluttajalle. Tuotteita viedään ympäri maailmaa, eniten EU-maihin. PUUN JALOSTAMISEEN TARVITAAN ENERGIAA Metsäteollisuuden osuus Suomen sähkön käytöstä on reilu neljännes. Ennen kuin puusta syntyy paperia, se täytyy jalostaa kuiduksi. Mekaaninen kuitumassa valmistetaan hiertämällä tai hiomalla ja kemiallinen massa keittämällä puu selluksi. Mekaanisen massan valmistukseen kuluu paljon sähköä, mutta samasta puumäärästä saadaan kaksi kertaa niin paljon tuotteita kuin sellusta. Sellunvalmistuksessa taas syntyy sivutuotteena paljon bioenergiaa. Molempia prosesseja tarvitaan, jotta papereille saadaan erilaisia ominaisuuksia. PUUTUOTTEIDEN EKOLOGINEN JALANJÄLKI ON PIENI Metsäteollisuuden tuotteista puutuotteiden valmistus vie vähiten energiaa. Puurakenteiden valmistus kuluttaa huomattavan vähän myös luonnonvaroja. Puurakenteista saadaan lopuksi enemmän energiaa kuin niiden valmistukseen kuluu. Suomessa kulutetaan sähköä noin 90 terawattituntia vuodessa. Teollisuus käyttää siitä hieman yli puolet. Useissa muissa maissa sähköä kuluu eniten asumiseen, palveluihin ja maatalouteen. Teollisuuden merkittävä sähkönkäyttö selittyy sillä, että Suomessa on paljon energiaintensiivistä vienti teollisuutta. ENERGIAA 24/7 Paperi- ja sellutehtaat tarvitsevat sähköä tasaisesti ympäri vuoden, koska ne toimivat vuorokauden ympäri seitsemänä päivänä viikossa. Tehtaiden omista voimalaitoksista saadaan noin 40 prosenttia sähköstä, josta suurin osa on tuotettu biopolttoaineilla. Metsä yhtiöt hankkivat energiaa myös ulkopuolisista voimalaitoksista ja sähkömarkkinoilta. Metsäteollisuudelle tärkeitä, vähäpäästöisiä energialähteitä ovat biomassan lisäksi ydinvoima ja vesivoima, jotka varmistavat tasaisen sähkön saannin kaikkina aikoina, myös kovimpina pakkaspäivinä. ENERGIATEHOKKUUS SÄÄSTÄÄ KUSTANNUKSIA JA VÄHENTÄÄ PÄÄSTÖJÄ Energiatehokkuuden parantaminen on tehtailla arkipäivän toimintaa. Tässä on onnistuttu hyvin, sillä energiankulutus on kasvanut tuotantoa hitaammin. Metsäteollisuus on 2000-luvulla investoinut yli miljardi euroa energiatehokkuuteen ja bioenergiaan. Investointien myötä tuotannon hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet yli 40 prosenttia tuotetonnia kohti. 4 5

Metsäteollisuus energian tuottajana METSÄTEOLLISUUS ON SUOMEN SUURIN BIOENERGIAN TUOTTAJA Noin 75 prosenttia tehdasvoimalaitosten tuottamasta sähköstä ja lämmöstä tuotetaan puupohjaisilla biopolttoaineilla. Tämän vuoksi metsäteollisuuden tehtaiden hiilidioksidipäästöt ovat melko pieniä, vaikka tuotantovolyymit ovat suuria. Bioenergiaa saadaan tuotannon sivutuotteista, esimerkiksi puun kuoresta ja sellunvalmistuksessa syntyvästä bioliemestä. LÄMPÖÄ TEHTAIDEN NAAPUREILLE Kun voimalaitoksessa tuotetaan yhtä aikaa sekä sähköä että lämpöä, päästöt vähenevät ja luonnonvaroja säästyy. Lämmön ja sähkön yhteistuotannon (CHP) hyötysuhde on hyvä ja menetelmä on ympäristön kannalta tehokas tapa tuottaa energiaa. Metsäteollisuudessa yleiset CHP-laitokset tuottavat usein kaukolämpöä myös ympäröivän yhteiskunnan tarpeisiin. Esimerkiksi Raumalla paperitehtaan ja kaupungin yhteisessä voimalaitoksessa tuotetaan pääosin biopolttoaineilla tehtaalle prosessihöyryä ja sähköä sekä kaupungille sähköä ja kaukolämpöä. Kaupunki ja tehdas puhdistavat myös jätevesiä yhteistyössä. Tehtaan biologisessa puhdistamossa käsitellään kaupungin noin 35 000 asukkaan jäte vedet. MITÄ ON ENERGIAPUU? Energiapuuta eli metsähaketta saadaan puiden korjuun hakkuutähteestä, kuten oksista ja latvuksista, nuorten metsien harvennuspuista sekä kannoista. Suomi on edelläkävijämaa energiapuun korjuun kehittäjänä. Suomessa ja muualla EU:ssa on mahdollista tuottaa ympäristöystävällistä bioenergiaa ja biotuotteita parantamalla puun saatavuutta sekä lisäämällä hakkuutähteiden korjuuta. Massa- ja paperitehtaisiin integroituvat biojalostamot mahdollistavat kotimaisen uusiutuvan puupohjaisen biomassan tehokkaan käytön sekä vahvistavat metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä Suomessa. BIOJALOSTAMO ON MAHDOLLISUUS Perinteisten metsäteollisuustuotteiden massan-, paperin ja kartongin, niiden jalosteiden sekä puutuotteiden rinnalle on nousemassa uusia innovatiivisia tuotteita. Metsäteollisuus kehittää parhaillaan voimakkaasti muun muassa biojalostamoja. Biojalostamoissa puun kemiallisia yhdisteitä erotetaan ja niistä jalostetaan uusia tuotteita kuten biodieseliä, bioetanolia, biopolttoöljyä sekä vihreitä kemikaaleja. Puu käytetään tarkkaan Talousmetsistä uusiutuvaa luonnonmateriaalia Puun monipuolisuus hyödyksi, tuotteita moniin tarpeisiin Kierrätyksellä ja energiakäytöllä pitkä ikä biomassalle Kasvava metsä Tukit Kuitupuu Purut Kuori Metsähake Sahatavara levyt, puurakentaminen Paperi, kartonki ja jatkojalosteet Bioliemi Lämpö Sähkö Bioenergiaa Hiilinieluja Hiilen kiertokulku 6 7

Metsäteollisuus ja ilmasto METSIEN TÄRKEÄ ROOLI Ilmakehän hiilen vähentäminen ja ilmaston lämpenemisen hidastaminen ovat keskeisiä tulevaisuuden haasteita. Maailman metsillä on ainutlaatuinen kyky sitoa ilmakehästä hiilidioksidia ja varastoida sitä. Ilmastonmuutosta voidaan hidastaa panostamalla puun hyödyntämiseen ja siirtämällä kulutuksen painopistettä uusiutuvista raaka-aineista valmistettuihin tuotteisiin. Rakentamisen ympäristövaikutuksia voidaan pienentää suosimalla rakentamisessa puuta. Kartonki on ekologinen tapa pakata esimerkiksi elintarvikkeita. Hiilidioksidia pääsee ilmaan eniten fossiilisista polttoaineista. Metsä teollisuus on Suomen suurin uusiutuvan energian tuottaja. PUU ON YLIVOIMAINEN RAAKA-AINE Puuta ja siitä jalostettuja tuotteita käytettäessä ilmakehän hiilidioksidimäärä ei lisäänny. Puusta jalostetut tuotteet toimivat hiilivarastoina, sillä hiili sitoutuu niihin koko elinkaaren ajaksi. Elinkaarensa lopussa niin paperit kuin puutuotteetkin voidaan kierrättää monta kertaa ja sitten polttaa energiaksi. Näin tuotteet toimivat lopulta bioenergian lähteinä. Puusta valmistettujen tuotteiden lisäksi myös hoidetut ja kasva - vat metsät toimivat tehokkaina hiilen sitojina. Uusiutuvaa energiaa edistetään parhaiten kehit tämällä metsäteollisuuden tuotantoa Metsäteollisuus tuottaa paljon energiaa ja vähän hiilidioksidipäästöjä. Uusiutuva puuraakaaine CO 2 -vapaata sähköä Osuus Suomen uusiu tuvasta energiasta Osuus Suomen CO 2 -päästöistä 100 % 80 % 70 % 7 % 8 9

Otsikko? Biotalouden suunnannäyttäjä Puu on ylivoimainen luonnonmateriaali. Uusiutuva, kierrätettävä ja biohajoava. Puusta jalostetut tuotteet varastoivat hiiltä koko elinkaarensa ajan. Puunjalostus tuottaa enemmän lisäarvoa ja työllistää enemmän kuin puun poltto pelkästään energiaksi. Suomen metsät kasvavat enemmän kuin niitä käytetään. Metsiä riittää virkistykseen, metsänkasvatukseen ja suojeluun. Metsäteollisuus on johtava uusiutuvan energian tuottaja ja investoija. Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotannosta viedään ulkomaille yli 90 prosenttia. Joka kymmenes suomalainen saa toimeentulonsa metsäteollisuudesta tai sitä palvelevilta aloilta. 10 11

Metsäteollisuus on Suomen ylivoimaisesti suurin uusiutuvan energian tuottaja Lähes 70 prosenttia Suomen uusiutuvasta energiasta tuotetaan metsäteollisuuden tuotannon osana. Noin 40 prosenttia tehtaille tulevasta puusta päätyy eri prosessivaiheiden kautta bioenergian tuotantoon. EU ASETTI SUOMEN TAVOITTEEKSI nostaa uusiutuvan energian osuus 38 prosenttiin kaikesta energian kulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää menestyvää kaikkien uusiutuvien energiamuotojen kehittämistä. METSÄTEOLLISUUDEN TUOTTEET ovat tärkeä osa kehittyvää yhteiskuntaa. Uusiutuvien ja kierrätettävien tuotteiden avulla voidaan vähentää uusiutumattomien raaka-aineiden ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Suomessa on runsaasti metsäteollisuuden tarvitsemia luonnonvaroja, metsää ja vettä sekä osaamista. Siksi on globaalisti kestävää tuottaa paperi- ja puutuotteita juuri Suomessa. Lue lisää metsäteollisuuden energia-asioista: www.metsateollisuus.fi BIOTALOUDEN SUUNNANNÄYTTÄJÄ Maaliskuu 2010 METSÄTEOLLISUUS RY, SNELLMANINKATU 13, 00170 HELSINKI, PL 336, 00171 HELSINKI, PUHELIN (09) 132 61 TELEKOPIO (09) 132 4445, WWW.METSATEOLLISUUS.FI, METSATEOLLISUUS@METSATEOLLISUUS.FI 12