Sisältö 1. ESIPUHE... 1 2. LUKIJALLE... 2 3. YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄN LAADINTAPROSESSI... 2 3.1. Ympäristötyöryhmä tai ympäristövastaava... 2 3.2.

KAUNIAISTEN SEURAKUNTAYHTYMÄ YMPÄRISTÖOHJELMA 2012 2015

Sisältö 1. ESIPUHE... 1 2. LUKIJALLE... 2 3. YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄN LAADINTAPROSESSI... 2 3.1. Ympäristötyöryhmä tai ympäristövastaava... 2 3.2. Sisäinen ympäristökatselmus... 3 3.3. Ympäristöohjelma... 3 3.4. Johdon sitoutuminen ja ympäristövastaavan nimittäminen... 3 3.5. Henkilöstön koulutus... 3 3.6. Auditointi (ulkoinen ympäristökatselmus)... 4 3.7. Tehtäväalueiden ympäristövastaavat... 4 3.8. Sisäinen jatkokoulutus... 4 3.9. Ulkoinen tiedotus... 4 3.10. Muut toimenpiteet... 5 3.11. Tavoitteet kaudelle 2009 2015... 5 4. TOIMINTA JA TALOUS... 6 4.1. Toiminta ja taloussuunnitelma... 6 4.2. Rakentaminen ja maankäyttö... 6 4.3. Hankinnat... 6 4.4. Eettinen sijoittaminen... 7 4.5. Lähetystyön ja kansainvälisen diakonian osuus verotuloista... 7 4.6. Ekologinen rakentaminen ja investoinnit... 7 4.7. Ympäristömerkityt tuotteet... 7 4.8. Ympäristöindikaattorit... 8 4.9. Muut toimenpiteet... 8 4.10. Tavoitteet kaudelle 2012 2015... 8 5. YMPÄRISTÖKASVATUS... 9 5.1. Ympäristökasvatussuunnitelma... 9 5.2. Luomakunnan sunnuntai ja muu jumalanpalveluselämä... 10 5.3. Ympäristöasiat eri tehtäväalueilla... 10 5.4. Ympäristöaiheiset erityisjumalanpalvelukset... 12 5.5. Ympäristökasvatus läpäisyperiaatteella... 12 5.6. Erilliset ympäristötapahtumat... 13 5.7. Yhteistyö eri tahojen kanssa... 13 5.8. Kannanotot ympäristökysymyksiin... 13 5.9. Muut toimenpiteet... 13 5.10. Tavoitteet kaudelle 2010 2015... 13 6. JÄTEHUOLTO... 14 6.1. Jätehuoltoselvitys... 14 6.2. Jätehuoltosuunnitelma... 15 6.3. Ongelmajätteiden käsittely... 15 6.4. Biojätteen käsittely... 16 6.5. Hyötyjätteiden keräys... 16 6.6. Hautakynttilät... 16 6.7. Hyötyjätteiden vapaaehtoinen keräys... 16 6.8. Kertakäyttötuotteiden vähentäminen... 16 6.9. Muut jätteiden määrän vähennystoimet... 17 6.10. Kaatopaikkajätteen väheneminen... 17 6.11. Muut toimenpiteet... 17 6.12 Tavoitteet kaudelle 2010 2015... 17 7. SIIVOUS... 19 7.1. Ympäristöselvitys... 19 7.2. Ympäristömerkityt tuotteet... 19 7.3. Hankintojen ympäristökriteerit... 19 7.4. Jätehuollon järjestäminen... 19

7.5. Henkilökunnan koulutus... 20 7.6. Haitallisista aineista luopuminen... 20 7.7. Vaihtoehtoiset tuotteet... 20 7.8. Muut toimenpiteet... 20 7.9. Tavoitteet vuosille 2011 2015... 20 8. KIINTEISTÖNHOITO... 21 8.1. Energian ja veden kulutuksen seuranta... 22 8.2. Energiakatselmus... 22 8.3. Energiavastuuhenkilön nimeäminen... 22 8.4. Henkilöstön koulutus... 22 8.5. Säästötavoitteiden toteutuminen... 23 8.6. Uusiutuvan energian käyttö... 23 8.7. Ekosähkö ja lämpö... 23 8.8. Energiansäästöviikko... 23 8.9. Muut toimenpiteet... 23 8.10. Tavoitteet kaudelle 2010 2015... 24 9. KEITTIÖT JA RUOKALAT...24 9.1. Jätehuoltoselvitys... 24 9.2. Energiakatselmus... 25 9.3. Ympäristömerkityt tuotteet... 25 9.4. Reilun kaupan tuotteet... 25 9.5. Ravintosuositukset... 25 9.6. Lähituotteet... 25 9.7. Luomutuotteet... 26 9.8. Kasvisruoka... 26 9.9. Reilun kaupan pisteet... 26 9.10. Jätehuollon pisteet... 26 9.11. Muut toimenpiteet... 26 9.12. Tavoitteet kaudelle 2011 2015... 26 10. TOIMISTOTYÖ... 27 10.1. Jätehuoltoselvitys... 27 10.2. Energiansäästöohjeet... 27 10.3. Ympäristömerkityt tuotteet... 28 10.4. Hankinnat... 28 10.5. Paperin kulutuksen vähentäminen... 28 10.6. Kertakäyttötuotteiden vähentäminen... 28 10.7. Muut toimenpiteet... 29 10.8. Tavoitteet kaudelle 2010 2015... 29 11. HAUTAUSMAAT JA VIHERALUEET... 30 11.1. Ympäristöselvitys... 30 11.2. Hoito ohjeet ja koulutus... 30 11.3. Jätehuollon järjestäminen... 30 11.4. Hautausmaan kulttuurihistoriallisten arvojen inventointi... 31 11.5. Luonnonvaraisen hoidon alueet... 31 11.6. Luonnon muistolehdot... 31 11.7. Perennat ja muut istutukset... 31 11.8. Haitallisten kemikaalien vähentäminen... 31 11.9. Vaihtoehdot muovisille hautakynttilöille... 31 11.10. Hyötyjätepisteet... 31 11.11. Kasteluveden vähentäminen... 31 11.12. Vähäpäästöiset työkoneet ja polttoaineet... 32 11.13. Muut toimenpiteet... 32 11.14. Tavoitteet kaudelle 2010 2015... 32 12. LEIRI JA KURSSIKESKUKSET... 33 12.1. Ympäristöselvitys... 33

12.2. Ympäristöohjelma... 33 12.3. Jätehuollon järjestäminen... 33 12.4. Jätevesien käsittely... 33 12.5. Luontoarvojen suojelu... 34 12.6. Biojätteiden kompostointi... 34 12.7. Pesäpöntöt ja luontopolut... 34 12.8. Vapaaehtoiset suojelukohteet... 34 12.9. Kuljetukset... 34 12.10. Muut toimenpiteet... 34 12.11. Tavoitteet kaudelle 2012 2015... 34 13. METSÄNHOITO... 35 13.1. Metsälain ympäristönormien noudattaminen... 35 13.2. Luonnonsuojelulain noudattaminen... 35 13.3. Metsien sertifiointi... 35 13.4. Isojen petolintujen ja liito oravien säästäminen... 35 13.5. Osallistuva metsäsuunnittelu... 36 13.6. Vastuuhenkilöiden koulutus... 36 13.7. Luonnonmuistomerkin tai luonnonsuojelualueen perustaminen... 36 13.8. Perintömetsä... 36 13.9. Metsien ennallistaminen... 36 13.10. Kesähakkuiden lopettaminen... 36 13.11. Muut toimenpiteet... 36 13.12. Tavoitteet kaudelle 2010 2015... 36 14. LIIKENNE... 37 14.1. Liikenneselvitys... 37 14.2. Ajoneuvojen energiankulutus ja huolto... 37 14.3. Ympäristöominaisuudet hankinnoissa... 38 14.4. Polttoaineen valinta... 38 14.5. Taloudellisen ajon koulutus... 38 14.6. Kimppakyydit ja yhteiskuljetukset... 38 14.7. Kevyt ja joukkoliikenteen lisääminen... 38 14.8. Toimintojen logistiikan kehittäminen... 38 14.9. Muut toimenpiteet... 38 14.10. Tavoitteet kaudelle 2010 2015... 39 LIITTEET... 40 Liite nro 1: Hankintasääntö... 40 Liite nro 2: Kynttiläkysely... 41 LISÄPISTEIDEN ARVIOINTI...42

1 1. ESIPUHE Kristillisen elämän ytimessä on usko Jumalaan, joka on kaiken luoja. Uskomme on, että maailma, jossa elämme ja jonka rajoituksiin meidät on sijoitettu, on Jumalan tahtoma, luoma ja hyvä. Jumala on antanut ihmiselle tässä luomassaan maailmassa erityisen aseman ja tehtävän. Ihminen on elävä henki, joka poikkeaa kaikesta muusta Jumalan luomasta. Meille Jumala on antanut vapaan tahdon, kyvyn suunnitella tulevaisuutta ja nähdä sen, mitä ei vielä näy. Meille hän on antanut kyvyn ymmärtää, mitä tarkoittaa vastuu. Luoduista vain ihminen voi tuhota maailman, jossa elämme. Meillä ei ole siihen kuitenkaan oikeutta. Meille on annettu velvollisuus huolehtia siitä, että myös tulevat ihmissukupolvet sekä kasvi ja eläinkunnan edustajat voivat elää tässä maailmassa. Ympäristöasioissa puheet eivät riitä, tarvitaan myös tekoja. Kauniaisten seurakuntayhtymän ympäristöohjelma on yksi tapa, jolla pyrimme yhteisöllisesti kantamaan vastuutamme luonnosta, johon itsekin kuulumme ja josta olemme riippuvaisia. Haluan kiittää kaikkia seurakunnan luottamushenkilöitä ja työntekijöitä, jotka ovat olleet tekemässä tätä ohjelmaa. Sitä on käsitelty mm. kaikissa vuoden 2010 yhteisissä työkokouksissa. Erityiskiitos kuuluu diakoni Sinikka Salomaalle sekä ympäristötyöryhmän jäsenille. Ilman Tage Lampénin ja Juhani Mannisen uurastusta työtä ei olisi saatu päätökseen. Kiitos teille! Ympäristöohjelma on laadittu. Se on alku. Nyt meitä kaikkia kutsutaan sitoutumaan ja toteuttamaan linjauksia, jotka tähän ohjelmaan on kirjattu. Yhdessä siis eteenpäin. Kiitos, kun olet mukana! Mauri Vihko kirkkoherra yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja

2 2. LUKIJALLE Kädessäsi on Kauniaisten seurakuntayhtymän ympäristöohjelma vuosiksi 2012 2015, joka on laadittu Kirkon ympäristödiplomin hakua varten. Sen otsikointi ja kappalejako noudattavat Kirkon ympäristödiplomin käsikirjan vuoden 2005 version rakennetta. Tämä helpottaa selvityksessä annettujen tietojen vertailua ympäristödiplomin edellyttämiin vaatimuksiin. Diplomikäsikirja on jaettu 14 päälukuun, jotka kattavat kaikki diplomiin sisältyvät aihepiirit alkaen diplomin esittelystä päättyen liikenneteemaan. Tämä ympäristöohjelma sisältää vastaavat luvut samoine alaotsikoineen. Näiden jatkeena on kussakin luvussa vielä Tavoitteet kaudelle 2012 2015. Nämä tavoitteet pyritään toteuttamaan esitetyn aikataulun puitteissa ja niiden toteutumisesta laaditaan selvitys vuosittaisessa talous ja toimintasuunnitelmassa. Ympäristöohjelman kriteerit perustuvat seurakuntayhtymämme omiin sekä Kirkon ympäristödiplomin käsikirjassa hyväksi havaittuihin käytäntöihin. Toimintaa kehitetään vastaamaan ulkoisia ja sisäisiä muutoksia. Vuosittaisiin toimintasuunnitelmiin sisällytetään ympäristötavoitteet yhtenä kohtana. Toimenpiteiden vastuuhenkilöt eivät voi yksin ylläpitää ja kehittää järjestelmää. Ympäristötyöryhmän toiminta ei myöskään yksin riitä, vaan jokainen työntekijä ja seurakuntayhtymän palvelujen käyttäjä vaikuttaa omalta osaltaan tavoitteiden saavuttamiseen. 3. YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄN LAADINTAPROSESSI 3.1. Ympäristötyöryhmä tai ympäristövastaava Yhteinen kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan 23.3.2009 hakea ympäristödiplomia ja asetti 1.9.2009 ympäristötyöryhmän jäsenet: Tage Lampén Satu Luode Sinikka Salomaa Pippi Collander Juhani Manninen Sari Laamanen Jukka Sipponen Ola Byfält Carola Tonberg Skogström Puheenjohtaja, luottamushenkilö, svenska församlingen Sihteeri, diakoni, suomalainen seurakunta (31.12.2009 asti) Sihteeri, diakoni, suomalainen seurakunta (7.1.2010 alkaen) jäsen, luottamushenkilö, svenska församlingen jäsen, luottamushenkilö, suomalainen seurakunta talouspäällikkö, yhtymän edustaja (27.11.2009 alkaen) ylivahtimestari, yhtymän edustaja (1.2.2010 alkaen) vt. kappalainen, svenska församlingen (21.1. 31.3.2011) kappalainen, svenska församlingen, (1.4.2011 alkaen)

3 3.2. Sisäinen ympäristökatselmus Ympäristötyöryhmä teki sisäisen ympäristökatselmuksen vuonna 2010. Siinä käytiin läpi toiminnot eri työalojen edustajien kanssa. Katselmuksessa käytiin läpi kaikki seurakuntayhtymän toiminnoissa syntyvät ympäristövaikutukset. 3.3. Ympäristöohjelma Ympäristökatselmuksen pohjalta laadittiin vuosille 2012 2015 ympäristöohjelma, jossa asetettiin konkreettiset tavoitteet ja vastuuhenkilöt. Yhteinen kirkkoneuvosto hyväksynee ympäristöohjelman kesäkuussa 2011, ja siitä tiedotetaan seurakunnan työntekijöille ja luottamushenkilöille. Hiippakunnan nimeämä auditoija tarkastaa ympäristöjärjestelmän syksyllä 2011. Ympäristöohjelman tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain seurakuntayhtymän tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa. Toiminta ja taloussuunnitelmassa esitetään seuraavan vuoden tavoitteet yksityiskohtaisemmin kunkin yksikön kohdalla. 3.4. Johdon sitoutuminen ja ympäristövastaavan nimittäminen Yhteinen kirkkoneuvosto osoitti sitoutumisensa Kauniaisten seurakuntayhtymän ympäristöohjelmaan päättäessään 23.3.2009 hakea Kirkon ympäristödiplomia vuosille 2012 2015. Yhteinen kirkkoneuvosto sitoutuu ympäristötavoitteisiin hyväksyessään ympäristöohjelman. Yhteinen kirkkoneuvosto valitsee seurakuntayhtymän ympäristövastaan kesäkuussa 2011. Hänen tehtäviinsä kuuluu ympäristöohjelman tavoitteiden toteutumisen seuranta, henkilökunnan koulutus ja muut työnjaossa sovitut tehtävät. Yhteinen kirkkoneuvosto päättää, että ympäristövastaava voi jatkossakin käyttää ympäristötyöryhmän asiantuntemusta tehtäviensä hoidossa. Kun yhteinen kirkkoneuvosto on hyväksynyt ympäristöohjelman, se lähettää sen tiedoksi yhteiselle kirkkovaltuustolle sekä seurakuntien seurakuntaneuvostoille, jolloin tieto asiasta menee kaikille luottamushenkilöille. 3.5. Henkilöstön koulutus Ympäristökatselmuksen yhteydessä ympäristötyöryhmä kertoi ympäristövaikutuksien merkityksestä ja painotti jokaisen työntekijän omaa vastuuta ympäristöasioissa. Lisäksi aihetta on käsitelty seurakuntien sisäisissä työkokouksissa sekä seurakuntayhtymän yhteisissä työkokouksissa.

4 Ympäristötyöryhmän kokouksissa on ollut vieraana Espoon seurakuntayhtymän edustaja, joka kertoi Espoon seurakuntayhtymän ympäristödiplomin laadinnasta ja hakuprosessista, sekä Kauniaisten kaupungin edustaja, joka esitteli kaupungin saamaa WWF:n Green Office merkkiä. 3.6. Auditointi (ulkoinen ympäristökatselmus) Kun ympäristöohjelma on valmistunut ja yhteinen kirkkoneuvoston sen hyväksynyt, ohjelma auditoidaan ja suoritetaan ulkoinen ympäristökatselmus. Auditoinnin ja tarkastuksen tekee Espoon hiippakunnan tuomiokapitulin nimeämä puolueeton henkilö. 3.7. Tehtäväalueiden ympäristövastaavat Yhteinen kirkkoneuvosto päättänee, että varsinaisen ympäristövastaavan tehtäviä hoitaa yksi henkilö. Eri työalojen vastaavat huolehtivat omalta osaltaan ympäristöön liittyvistä aiheista. Ympäristötyöryhmä jatkaa toimintaansa ympäristövastaavan johdolla, ja on hänen sekä työalojen vastaavien tukena ja apuna. 3.8. Sisäinen jatkokoulutus Henkilöstön ympäristökoulutus otetaan osaksi työntekijöiden koulutusta. Se otetaan osaksi seurakuntayhtymän sisäistä koulutussuunnitelmaa. Kehityskeskustelujen yhtenä osana käydään läpi tarve ympäristöön liittyvään koulutukseen. Sisäisissä työkokouksissa käsitellään yhtenä osana ympäristöön liittyviä asioita. Kirkon ympäristöpäiville lähetetään ainakin yksi osallistuja. Ympäristötyöryhmä jatkaa toimintaansa ja tuo tarvittaessa oman asiantuntemuksensa työyhteisön avuksi. 3.9. Ulkoinen tiedotus Seurakuntayhtymän ja seurakuntien kotisivuilla tiedotetaan ympäristöohjelmasta ja sen tuloksista. Ruotsalaisen seurakunnan omassa Vår församling lehdessä kerrotaan aiheesta. Kirkollisia lehtiä, esim. ESSE ja Kyrkpressen, voidaan hyödyntää tiedottamisessa. Lisäksi tiedottamisessa voidaan käyttää KaunisGrani paikallislehden laajaa levikkiä Kauniaisissa. Ympäristötyöryhmän jäsenet tuovat aktiivisesti esille näkemyksiään omissa sosiaalisissa verkostoissaan.

5 3.10. Muut toimenpiteet Ympäristötyöryhmä teki ympäristöasennekartoituksen syksyllä 2009. Kysymyslomakkeet lähetettiin seurakuntayhtymän henkilöstölle sekä luottamushenkilöille. Vastausprosentti oli noin 50 ja asenne oli pääsääntöisesti myönteinen. 3.11. Tavoitteet kaudelle 2009 2015 Tavoite Keinot Aikataulu Vastuuhenkilö Kirkon ympäristödiplomin hakeminen Yhteinen kirkkoneuvosto päätti 2009 Yhteinen kirkkoneuvosto ja työryhmän perustaminen kokouksessaan hakea ympäristödiplomia ja asetti ympäristötyöryhmän Sisäinen Tehty 2010 Ympäristötyöryhmä ympäristökatselmus Ympäristöohjelma Laadittu 2011 Ympäristötyöryhmä Johdon sitoutuminen, ympäristövastaavan nimittäminen ja ympäristötyöryhmän jatkaminen Määritelty 2011 Yhteinen kirkkoneuvosto Henkilöstön koulutus Koulutusta vuosittain Ympäristövastaava ja ympäristötyöryhmä Auditointi (ulkoinen ympäristökatselmus) Auditointi suoritetaan 2011 Yhteinen kirkkoneuvosto Tehtäväalueiden Työalojen vastaavat Työalojen vastaavat ympäristöavustajat auttavat osaltaan Sisäinen jatkokoulutus Ympäristöjärjestelmä ja sen toteutus Ympäristövastaava ja ympäristötyöryhmä Ulkoinen tiedotus Yhtymän ja Tapahtumien Ympäristövastaava seurakuntien kotisivut, seurakuntalehti, kirkolliset julkaisut ja paikallislehti yhteydessä vuosittain Muut toimenpiteet Asennekartoitus Tehty 2009 Uusinta 2013 Ympäristövastaava

6 4. TOIMINTA JA TALOUS 4.1. Toiminta ja taloussuunnitelma Seurakuntayhtymän toiminta ja taloussuunnitelmissa 2011 on ensimmäistä kertaa maininta ympäristödiplomin hakemisesta. Hakuprosessin yhteydessä käydään läpi eri osa alueiden ympäristövaikutukset. Tavoitteet asetetaan seuraavassa seurakuntayhtymän toiminta ja taloussuunnitelmassa. Tulevissa toimintakertomuksissa tullaan raportoimaan tavoitteiden toteutumisesta. Kun tavoitteita vuodelle 2012 asetetaan, ovat vertailukohteina kirkonmäen kiinteistöjen osalta valittujen ympäristöindikaattoreiden toteutuneet arvot vuonna 2010: Sekajäte 3,74 tonnia Biojäte 0,97 tonnia Ongelmajäte taso määritellään 2011 lämmön ominaiskulutus (kwh/rm 3 ) 44,62 sähkön ominaiskulutus (kwh/rm 3 ) 3,22 veden ominaiskulutus (m 3 ) 472,50 4.2. Rakentaminen ja maankäyttö Rakentamisen ja maankäytön suunnittelussa noudatetaan voimassaolevia lakeja ja asetuksia sekä ympäristösäädöksiä. 4.3. Hankinnat Seurakuntayhtymässä on voimassa kirjanpidon ja maksuliikenteen sisäisen valvonnan ohjeistus vuodelta 2009. Ohjeistus sisältää myös seurakuntayhtymän hankintaohjeet. Pääsääntönä on, että seurakuntayhtymän hankinnat tulee tehdä hyvän hallintotavan mukaisesti ja niiden tulee noudattaa lakia julkisista hankinnoista. Hankintoihin liittyvät toimintaohjeet määritellään hankintasäännössä. Hankintasääntö laaditaan vuoden 2011 aikana. Hankintasäännössä tullaan huomioimaan mm. hankintojen ympäristöominaisuudet ja vaatimukset sekä Reilun kaupan tuotteet.

7 4.4. Eettinen sijoittaminen Seurakuntayhtymä ja seurakunnat noudattavat kaikissa sijoituksissaan kirkkohallituksen laatimia eettisen sijoittamisen periaatteiden ohjeita. 4.5. Lähetystyön ja kansainvälisen diakonian osuus verotuloista Yhtymän budjetoiduista verotuloista 7 % ohjautuu lähetystyöhön ja kansainväliseen diakoniatyöhön. Seurakuntaneuvostojen päätöksellä kyseinen summa jaetaan väkilukujen suhteessa mm. Suomen Lähetysseuralle, Kirkon Ulkomaanavulle ja Suomen Merimieskirkolle. 4.6. Ekologinen rakentaminen ja investoinnit Tällä hetkellä ei ole näköpiirissä rakentamista eikä investointeja. Rakentamisessa ja investoinneissa on päätetty noudattaa hyvää rakennustapaa ja kestävälle kehitykselle perustuvaa käytäntöä. 4.7. Ympäristömerkityt tuotteet Toimistossa pyritään käyttämään ympäristömerkittyjä tuotteita silloin kun se on käytännöllistä. Kopiokoneet vaativat niille sopivia papereita, arkistointi asettaa myös omat vaatimuksensa. Uusiopaperi on ongelmallista, sillä se ei ole arkistointikelpoista. Seurakuntayhtymässä on paljon pysyvästi tai 50 75 vuottaa arkistoitavaa materiaalia, joten uusiopaperia ei voida siirtyä käyttämään pelkästään. Ympäristömerkittyjä tuotteita käytetään seuraavissa tuoteryhmissä: kirjekuoret lehtiöpaperit puhdistusaineet toimistopaperit wc paperit tee käsipyyhkeet kahvi käsienpesuaineet sokeri astianpesuaineet hedelmät mopit tietokoneet sisustusmateriaalit kopiokoneet

8 4.8. Ympäristöindikaattorit Ympäristötavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain ympäristöindikaattoreiden avulla, joita ovat: Sekajäte Biojäte Ongelmajäte Sähkönkulutus Vedenkulutus Lämmönkulutus 4.9. Muut toimenpiteet Seurakunnat keräävät vaatteita, leluja, käytöstä poistettuja koneita ja laitteita ja lähettävät niitä 1 2 kertaa vuodessa Sangasten seurakuntaan Viroon ym. ystävyysseurakuntiin. Vaatteita, joita ei voi käyttää, lähetetään Kauniaisten Marttojen keräykseen ja toimitetaan edelleen teollisuuskäyttöön lumpuiksi. Seurakunnat osallistuivat vuonna 2010 Läskillä lukutaitoa kampanjaan. Tulos oli 107,5 kiloa, joka tuotti 1 613 euroa. Tällä summalla tuettiin Nepalin lapsia oppimaan lukemaan. 4.10. Tavoitteet kaudelle 2012 2015 Tavoite Keinot Aikataulu Vastuuhenkilö Taloussuunnitelmassa Kirkkoherrat ja varataan riittävät talousarvion talouspäällikkö resurssit henkilöstön laadinnassa ympäristökoulutukseen Toiminta ja taloussuunnitelma Hankinnat Noudatetaan v. 2011 laadittua hankintaohjetta Eettinen sijoittaminen Seurakuntayhtymä ja seurakunnat noudattavat kaikissa sijoituksissaan kirkkohallituksen laatimia eettisen sijoittamisen periaatteiden ohjeita. Tarkistetaan vuosittain talousarvion laadinnassa Talouspäällikkö ja ylivahtimestari Talouspäällikkö

9 Lähetystyön ja kansainvälisen diakonian osuus verotuloista Ympäristömerkityt tuotteet Yhtymä ohjaa verotuloistaan 7 % kansainväliseen diakoniatyöhön. Seurakunnat jakavat kyseisen summan väkilukujen suhteessa seurakuntaneuvostojen päätöksellä Seurakuntayhtymän hankintaohje. Kaikissa hankinnoissa yhtenä kriteerinä on ympäristöominaisuudet talousarvion laadinnassa Tarkistetaan vuosittain Kirkkoherrat ja talouspäällikkö Talouspäällikkö, ylivahtimestari ja emäntä Ympäristöindikaattorit Muut toimenpiteet ympäristöön liittyvät hankkeet Ympäristötavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain indikaattoreiden avulla Tavaroiden uusiokäytön jatkamista ja kehittämistä yhteenvetotaulukot sopivien hankkeiden muodossa Ylivahtimestari Koko henkilöstö 5. YMPÄRISTÖKASVATUS 5.1. Ympäristökasvatussuunnitelma Seurakunnan ympäristökasvatus perustuu kristilliseen luomisuskoon. Jumala ei luonut kasveja ja eläimiä vain ihmistä varten, vaan niillä on myös itseisarvonsa. Toisaalta Jumala asetti ihmisen viljelemään ja varjelemaan luomakuntaansa. Kristinusko lopetti luonnon palvonnan mutta Raamatun Jumala ei riisu luonnolta pyhyyttä, päinvastoin Jumala siunasi kalat, linnut, ihmiset ja maan hedelmät (1. Moos. 1:22,28, 5. Moos.7:13). Siunattua ei saa kohdella miten hyvänsä Raamattu opettaa kohtuullista elämäntapaa. (Kirkon ympäristökäsikirja 2005) Ympäristökasvatus sisällytetään taloussuunnitteluun. Taloussuunnitelman jokaisessa osaalueessa on maininta ympäristön huomioonottamisesta. Jokaisen työalan ympäristökasvatuksen toteutuksesta raportoidaan toimintakertomuksessa ja tavoitteet asetetaan toimintasuunnitelmassa. Parhaimmillaan ympäristökasvatus toteutuu läpäisyperiaatteella kaikessa seurakunnan toiminnassa.

10 Seurakuntayhtymä pyrkii omalla esimerkillään vaikuttamaan ihmisten asenteisiin ja käyttäytymiseen ja ottamaan kantaa ympäristökysymyksiin. Kiinteistöjen ja ympäristön hoidossa toteutetaan kestävän kehityksen periaatetta. Seurakuntayhtymä osallistuu vuosittain pidettävään WWF:n Earth Hour tapahtumaan sammuttamalla kiinteistöjensä valot. 5.2. Luomakunnan sunnuntai ja muu jumalanpalveluselämä Yhtymän seurakuntien julistuksissa on otettu huomioon luontoteema mm. luomakunnan sunnuntain jumalanpalvelusten saarnassa ja virsivalinnoissa, sekä lapsi, äiti ja kirkkokuorojen messussa esittämissä ohjelmistoissa. 5.3. Ympäristöasiat eri tehtäväalueilla Lapsityö Päiväkerhotyössä on lapsia opetettu seuraaviin asioihin sekä kerhossa että kotona: vanhemmat oppivat pakkaamaan lasten eväät rasioihin muovipussien asemesta sekä käyttämään pulloja mehutetrojen asemesta kerrottu lapsille kierrätyksestä, valvottu ruokailujen yhteydessä jätteiden lajittelua sekä opastettu lapsia siihen lapset oppivat sammuttamaan tarpeettomat valot lapset opetetaan lajittelemaan jätteet oikeisiin kohteisiin lapset opetetaan kunnioittamaan luontoa ja eläimiä perheitä neuvottu lajittelemaan seurakunnan tiloissa mm. lastenruokapurkit, muoviastiat, pienet peltiastiat sekä kompostoitavat materiaalit oikeisiin paikkoihin

11 Nuoriso ja rippikoulutyö matkat leireille yhteiskuljetuksin materiaalien kierrätys leireillä ja leirikeskuksissa, koska edellytykset ovat jo olemassa matkoilla kertyneet tyhjät pullot ja purkit kerätään kauppaan toimitettavaksi. Saadut rahat toimitetaan nuorten omalle kummilapselle (Suomen Lähetysseura) opetetaan ottamaan ruokaa vain se määrä, mitä aikoo syödä hankintojen optimoimiseksi sekä kompostoitavan määrän vähentämiseksi. Mahdollisesti jäljellejääneet ruokatavarat (leivät yms.) pakastetaan seuraavaa käyttöä varten viestinnässä keskitytään käyttämään sähköpostia, Facebookia sekä seurakuntien kotisivuja ja vähennetään samalla paperin käyttöä leirikirjeet, lupalaput yms. leiriasiat tulostetaan jo kerran käytetylle paperille. Kirjekuoret ovat eko kuoria. Vältetään turhaa kopiointia luonto luominen luomakunta pohdintaa: miten elämme, itsekkäästi vai toisia ja koko maailmaa ajatellen? opetetaan kuinka voi vähentää omaa kulutusta sekä välttämään turhaa ostamista opastetaan käyttämään julkista liikennettä, innostetaan kävelemään ja pyöräilemään nuorten illassa 2.9.2010 toteutettiin Roska päivässä kampanja. Nuoret keräsivät kukin vähintään 5 roskaa kirkon ympäristöstä Diakonia Hyvän tuulen ystäväkerhossa ja Tisdagsträffenissä on kerrottu lajittelun ja uudelleenkäytön tärkeydestä sekä ympäristödiplomista ja sen hankintaprosessista matkat eri tilaisuuksiin yhteiskuljetuksin tilaisuuksissa käytetään Reilun kaupan tuotteita (kahvi, tee, kukat) käytetyt kääreet ja muut materiaalit (paperit, kirjekuoret yms.) säästetään uudelleen käyttöä varten vapaaehtoistyön kurssilla kerrottiin ympäristödiplomista sekä Reilun kaupan tuotteiden käytöstä yksi luottamushenkilöistä osallistui Kirkon ympäristöpäiville. Diakoniatilaisuuksissa hän kertoi ympäristöpäivillä pidetyistä esitelmistä ja kirkon yhteisistä ympäristötavoitteista seurakunnat keräävät käytöstä poistettuja vaatteita ja atk ja muita laitteita ja lähettävät ne mm. Viroon, Sangasten seurakunnalle vaatteita, joita ei voida käyttää, toimitetaan Kauniaisten Marttojen kautta teollisuuskäyttöön Kirkkomusiikki luomakunnan sunnuntaiden vietto luomakuntatematiikka virsien valinnoissa matkat tapahtumiin yhteiskuljetuksin paperisten käsiohjelmien minimointi muuten toiminnassa seurattu muiden osa alueiden tavoin energian säästöä sekä materiaalien uudelleen käyttöä ja lajittelua lapsikuoron ja äitikuoron ohjelmistossa on luomakunnan vaalimiseen liittyviä lauluja

12 kanttorit kulkevat Kauniaisissa yleensä kävellen tai pyörällä. Myös työmatkat taittuvat julkisilla kulkuvälineillä tai pyörällä koulutuksissa kanttori on käyttänyt junaa lentokoneen asemesta, vaikka ajankäytön osalta lentokone olisi ollut huomattavasti sujuvampi vaihtoehto, eikä kustannuksissakaan olisi ollut suurta eroa tulostettaessa tai kopioidessa kerhorakennuksen pienellä tulostimella, musiikkityössä pyritään käyttämään jo kerran käytettyä paperia kuoromateriaali on mahdollisimman usein tulostettu kaksipuolisille papereille lahjoissa ja kukkamuistamisissa sekä kuorojen ja konserttiesiintyjien tarjoiluissa käytetään lähellä tuotettuja tai Reilun kaupan tuotteita sekä kasvisvaihtoehtoja 5.4. Ympäristöaiheiset erityisjumalanpalvelukset luomakunnan sunnuntaimessut vietettiin syys ja lokakuussa 2010 ruotsalaisessa seurakunnassa pyhiinvaellusteemaan liittyvä jumalanpalvelus pääsiäisenä 2011 lisäksi virsivalinnoissa huomioidaan ympäristöaiheet 5.5. Ympäristökasvatus läpäisyperiaatteella ympäristökasvatusta on suoritettu seuraavilla osa alueilla: o lapsityö o nuoriso ja rippikoulutyö o diakonia o kirkkomusiikki Varsinainen toteutus on kohdassa 5.3.

13 5.6. Erilliset ympäristötapahtumat seurakuntalaiset ovat osallistuneet keväisin järjestettävään kaupungin ympäristön siistimistalkoisiin 5.7. Yhteistyö eri tahojen kanssa koulujen, päiväkotien ja kerhojen kanssa yhteistyö on jatkunut jo vuosikymmenien ajan yhteistyö kaupungin sekä eri puolueiden kanssa on tiivistä luottamushenkilöiden kautta yhteydet Suomen Latuun, Natur och miljöhön sekä Suomen Luonnonsuojeluliittoon ovat tiiviit ja näkemykset tulevat hyvin esiin Suomen Raamattuopiston kanssa on yhteistyötä musiikkitoiminnassa 5.8. Kannanotot ympäristökysymyksiin Ympäristötyöryhmä kysyi kynttilävalmistajalta mahdollisuutta saada ekokynttilöitä alumiinisten lämpökynttilöiden sijaan. Toimittaja ei tällä hetkellä pysty toimittamaan niitä, mutta, on valmis selvittämään, onko mahdollista aloittaa uudelleen niiden valmistus. Vastaus liitteessä nro 2. 5.9. Muut toimenpiteet pyhiinvaelluksia on järjestetty 1 2 kertaa vuodessa 5.10. Tavoitteet kaudelle 2010 2015 Tavoite Keinot Aikataulu Vastuuhenkilö Ympäristökasvatussuunnitelma Sisällytetään vuoden 2012 toimintasuunni 2012 Työalavastaavat Luomakunnan sunnuntai ja muu jumalanpalveluselämä Ympäristöasiat eri tehtäväalueilla telmaan Luomakunnan sunnuntai sekä eri tilaisuuksien virsivalinnat Kaikilla seurakunnan tehtäväalueilla pohditaan ja kehitetään ympäristöasioihin liittyviä aiheita Koko vuosi Koko vuosi Kirkkoherrat ja kanttorit Työalojen vastaavat

14 Ympäristöaiheiset erityisjumalanpalvelukset Ympäristökasvatus läpäisyperiaatteella Yhteistyö eri tahojen kanssa Kannanotot ympäristökysymyksiin Pyhiinvaellusteemaan liittyvät jumalanpalvelukset sekä aiheen huomioiminen virsivalinnoissa Ympäristöaiheet ovat esillä jumalanpalveluksissa ja kaikilla työaloilla tilanteiden mukaan Päiväkodeissa ja kouluissa on tuotu esille ympäristöasioiden huomioimista. Tietojen vaihtoa kaupungin edustajien kanssa Tiedusteltu valmistajalta onko mahdollisuutta korvata alumiiniset lämpökynttilät ekokynttilöillä Koko vuosi Koko vuosi Kirkkoherrat ja kanttorit Työalojen vastaavat Työalojen vastaavat 2011 Ympäristötyöryhmä Muut toimenpiteet Pyhiinvaelluksia Työalojen vastaavat 6. JÄTEHUOLTO 6.1. Jätehuoltoselvitys Kauniaisten seurakuntayhtymän jätehuolto noudattaa Kauniaisten kaupungin jätehuoltomääräyksiä. Kunta on osallisena seutukunnan yleisessä jätehuoltojärjestelmässä, HSY:ssä. Kirkko ja seurakuntarakennus Kirkolla on jätehuoltoastioita varten erillinen katos. Sekajätettä varten on kaksi 300 l:n astiaa, biojätteille on varattu 140 l astia, kartongeille on erillinen kehikko sekä keräyspapereille oma laatikko. Energiajätettä varten ei vielä ole olemassa erillistä keräyspistettä, mutta sen järjestämiseksi on aloitettu suunnittelu. Nestepakkauskartongit viedään toistaiseksi sekajätteisiin.

15 Toimistossa on kussakin työpisteessä sekajätettä varten roskakori sekä keräyspaperia varten erillinen keräyslaatikko. Määrätty vastuuhenkilö tyhjentää astiat niiden täytyttyä. Keittiössä on sekajätteille oma jätesäkki sekä biojätteelle erillinen biojätesäkki. Ongelmajätettä syntyy vähän ja se kierrätetään asianmukaisesti tavarantoimittajien kautta tai viedään erillisiin kunnan keräyspisteisiin. Sähkö ja elektroniikkaromu, kodinkoneet, toimistolaitteet, värikasetit yms. toimitetaan niille kuuluviin keräyspisteisiin. ATK laitteet on vuokrattu, joten vuokranantaja hoitaa niiden kierrätyksen. Sebastos Keittiössä on kolme erillistä astiaa, sekajätteille, biojätteille sekä energiajätteelle, kullekin omansa. Ne tyhjennetään taloyhtiön jätekeräyspisteeseen. Kertynyt lasi ja pienmetallijäte (mm. vauvanruokapurkit) käytetään myyjäisissä myytäviin tuotteisiin. Ongelmajätteet annetaan takaisin niiden toimittajille. Toimistohuoneissa on työpisteissä sekajätettä varten roskakori sekä keräyspaperia varten erillinen keräyslaatikko. Määrätty vastuuhenkilö tyhjentää ne tarvittaessa. Kolumbaario Kolumbaariossa syntyy biojätettä (kukat) sekä pienmetallijätettä, joille on erilliset keräysastiat. Ne tyhjennetään asianmukaisiin keräyspisteisiin. 6.2. Jätehuoltosuunnitelma Jätekatoksen laajentamisen suunnittelu on annettu arkkitehtitoimiston tehtäväksi. Laajennus tuo oman tilan energiajätteille ja mahdollisuuden kerätä myös lasijäte omaan astiaan. Energiajätteen kerääminen pois sekajätteestä tuo samalla säästöjä jätekustannuksiin. Täyttöasteen seuraaminen tuo mahdollisuuden optimoida astioiden kokoa ja tyhjennyksen aikaväliä, joista myös syntyy kustannussäästöjä. Jätehuollosta vastaa ylivahtimestari. Sähkösuunnittelija tutkii mahdollisuutta siirtyä energiansäästölampuista led valaistukseen. Tämä on pitemmän ajan suunnitelma, mutta osoittaa seurakuntayhtymän kiinnostusta uuden teknologian käyttämiseen. Samalla vähennetään ongelmajätettä. 6.3. Ongelmajätteiden käsittely Toiminnassa syntyvää ongelmajätettä on pääasiassa valaistuksen loisteputket, paristot, rikkinäiset matkapuhelimet sekä niiden oheislaitteet (mm. laturit ja akut). Loisteputket ja lamput kierrätetään tavarantoimittajien kautta. Matkapuhelimet ja niiden oheislaitteet kierrätetään Kierrätäkännykkä palvelun kautta, josta maksettava korvaus lahjoitetaan Kirkon

16 Ulkomaanavulle. Paristoja kerätään omassa keräyspisteessä ja astia tyhjennetään kunnan keräyspisteeseen. Ongelmajätteen keräyksestä ja kierrättämisestä vastaa ylivahtimestari. 6.4. Biojätteen käsittely Jätteet kerätään kirkon, kerho ja virastorakennusten sekä Sebastoksen keittiöissä oleviin erillisiin jäteastioihin. Määrätyt vastuuhenkilöt tyhjentävät astiat päivittäin niille osoitettuihin paikkoihin. Sopimus jätteen noudosta on tehty HSY:n kanssa. Jäte kerätään 140 l astiaan, joka noudetaan kerran viikossa ja viedään Ämmässuon jäteasemalle. Sebastoksessa jätehuollon vastuu on taloyhtiöllä. 6.5. Hyötyjätteiden keräys Seurakuntayhtymällä on erilliset sopimukset keräyspahvin ja paperin noudoille. Ne kerätään jätekatoksessa oleviin astioihin. Lasi ja pienmetalli viedään kunnan osoittamaan keräyspisteeseen. Arkkitehti laatii suunnitelman jätekatoksen laajentamiseksi. Laajennusosaan tulee tila energia sekä lasijätteelle. 6.6. Hautakynttilät Kolumbaariossa käytetään omaisten tuomia kynttilöitä ja tuikkuja. Ne kerätään talteen ja viedään joko sekajätteeksi tai pienmetalliastioihin. 6.7. Hyötyjätteiden vapaaehtoinen keräys Seurakunnat keräävät käytöstä poistettuja vaatteita ja vielä käyttökelpoisia toimisto ja muita laitteita ja lähettävät ne lähialueiden ystävyysseurakunnille. Vaatteita, joita ei voida käyttää, toimitetaan Kauniaisten Marttojen kautta teollisuuskäyttöön lumpuksi. Lastenkerhojen yhteydessä käytetyt vauvanruokapurkit kerätään ja pestään. Niitä käytetään mm. myyjäisissä myytävien tuotteiden pakkauksiin. 6.8. Kertakäyttötuotteiden vähentäminen Aulakahvien kertakäyttömukit on vaihdettu muovisiin kestomukeihin. Toimiston kahviossa on siirrytty käyttämään posliiniastioita.