Kaupunginjohtaja Jari Heiniluoma Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen lakiesityksestä sekä siihen liittyvistä laeista Aihe: Asiantuntijakutsu/lausuntopyyntö (StV) ti 3.3.2015 klo 10.15; HE 324/2014 vp sote Hyvä vastaanottaja (lähetetty: kaupunki@parkano.fi), Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa (StV) on käsiteltävänä hallituksen esitys HE 324/2014 vp eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi http://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiakirjat/he+324/2014 * * * Sosiaali- ja terveysvaliokunta pyytää tahonne edustajan asiantuntijana kuultavaksi kokoukseensa tiistaina 3.3.2015 klo 10.15 valiokunnan hallitukseen esitykseen ehdottamista säädösmuutoksista. (tai vaihtoehtoisesti voitte lähettää asiantuntijakuulemisen sijaan kirjallisen lausunnon) Arvoisat sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet, Kiitän kutsusta antamaan asiantuntijalausunnon, jo toisen kerran runsaan kuukauden sisällä, nyt uudistetuista sote-lakien esityksestä. Valiokunta on nopealla tahdilla tehnyt uuden version, jossa hallintomallia on hieman uudistettu. Emme kuitenkaan näe, että uusi lakiversio ratkaisisi edellisen perustuslaillisia sen enempää kuin rahoitukseen ja kannustavuuteen liittyviä keskeisiä ongelmia. Eräiltä osin uusi esitys tuo uusia ongelmia edelliseen lakiesitykseen nähden. Uusi esitys poikkeaa merkittäviltä osin siitä hallituksen esityksestä, josta pyydettiin kuntien lausunnot. Kyse erittäin suuresta kuntien asemaan vaikuttavasta hankkeesta, ja katsomme Kuntaliiton tavoin, että lakihankkeessa ei voida edetä, ennen kuin kunnille on järjestetty kuulemiskierros lakiehdotuksesta. Lakiesitys koskee yli puolta kuntien kaikista menoista, Parkanon osalta se kattaa runsaat 61 % kaikista menoistamme. On välttämätöntä avata esityksen pohjana olevan rahoitusmallin perusteet tarkemmin. Tässä muodossa sote-lakiesitys muuttaisi kokonaan kuntien toimintamahdollisuudet vastata muista tehtävistä jäljelle jäävällä budjetillaan ja taseellaan. Esimerkiksi maakunnan reuna-alueella, noin 90 km päässä maakunnan keskuksesta pitää olla edellytykset turvata mm. peruskoulutus ja toisen asteen koulutusmahdollisuudet. Kuntaliitto on kuntakentän puolesta edellyttänyt hyvän hallintotavan mukaista lainvalmistelua ja lain vaikutusten arviointia perusteellisesti ja avoimesti. Julkisten palvelujen rahoitusperiaatetta pitää noudattaa. Osassa kuntia tehta va t ja velvoitteet ovat jo nyt epa suhteessa kuntien rahoitusmahdollisuuksiin. Kuntien veroprosenttien eroja pidä kasvattaa niin, että talouden kantokyky vaarantuu. Uuden lakiesityksen määräykset rahoituksesta ei vastaa Kuntalakia. Kuntalaki lähtee siitä, että kunnat määrittelevät kuntayhtymän rahoituksen sen perussopimuksen yhteydessä. Sote-lakiesitys puolestaan määrää hyvin tarkasti miten rahoitus määräytyisi, ja tämä ei vastaa Kuntalain henkeä eikä määräyksiä. Lakiesitys ei siis kunnioita kuntalain periaatetta, jonka mukaan kunnat päättävät kuntayhtymän rahoituksesta (kunnallinen itsehallinto). Uusi järjestämismalli on ongelma kunnalliselle demokratialla Uusi esitys näyttäisi asemoivan kunnat aluerajauksiin nykyisten sairaanhoitopiirien pohjalta. Pirkanmaalla kaikki kunnat ovat lähteneet siitä, että edellisen lakiesityksen tavoitteiden mukaisesti toimintaan haetaan uutta tehokkuutta, ja tuotantovastuualue olisi rakennettu kuntien palvelutarpeiden pohjalta, uudelta
pohjalta. Lisäksi jää epäselväksi, miten kunnalliselta pohjalta saataisiin erikoissairaanhoitoon tehostamista ja erikoistumista suuremmalla alueella. Kun tämä lähtökohta nyt muuttuu, kuntien tulee voida lausua oma tahtotilansa näin merkittävässä aluejaossa. Pidämme huonona, jos lakiesitys 19 sote-alueesta johtaa nykyisten sairaanhoitopiirien vanhalle pohjalle rakennettavaan hallinto- ja tuotantomalliin. Jos tavoitteena edelleen pidetään julkisen talousvajeen umpeenkuromista ja toiminnan radikaalia tehostamista ja kehittämistä, se ei voi rakentua vanhojen, hyvin tehottomiksi osoittautuneiden kuntayhtymien pohjalle. Keskeinen ongelma on tähän saakka ollut se, että kunnat kokevat sairaanhoitopiirit paljolti monopolivallan omaavaksi maksujenkorotusautomaatiksi, jota kunnat käytännössä eivät pysty ohjaamaan. Uusi lakiesitys ei siis poista demokratiavajetta kuntien rahoista ja palvelutarpeista päätettäessä. Kuntien edustus Pirkanmaan kokoisessa jättikuntayhtymässä muodostuisi nimellisiksi erityisesti pienten kuntien osalta, eikä kuntayhtymän valtuusto ei synny edustuksellisen demokratian periaatteiden mukaisesti. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan laatima esitys vaatii kuntien aitoa kuulemista. On erittäin huonoa lainsäädännön valmistelua sekä huonoa hallintotapaa ellei kunnilta tässä tilanteessa pyydetä valtuustotasoisia kannanottoja Rahoitusjärjestelmä ei ole vieläkään selvillä eikä avoin. - Uudet tasausrajat eivät poista sitä faktaa, että kuntakohtaiset erot voivat silti muodostua suuriksi ja häviäjinä ovat monet kunnat, joiden sote-palvelut ovat tuotettu tehokkaasti sekä taloudellisesti. - Uudenkaan esityksen mukaan kunta ei voi itsenäisesti päättää verotuksestaan, mikäli rahoitus kiertää kuntien kautta. - Esitys ei pidä sisällään minkäänlaisia kannustimia kustannuskehityksen hallitsemiseen. Parkanon osalta uusi lakiesitys on vielä edellistäkin mallia kohtuuttomampi. Se jopa lisäisi kapitaatiomallin perusteella aikaisempaan nähden 202 eurolla / as., kun edellinen jo olisi lisännyt 138 eurolla / as. Tämä tuo suoraan lähes kahden %-yksikön korotuspaineen tuloverotukseemme. Tämä on kohtuutonta ja kestämätön lisätaakka kaupunkimme taloudelle. Olemme pyrkineet tuottamaan sote-palvelut laadukkaasti ja kustannustehokkaasti maakunnan reunaalueella oloissa, joissa ikääntyneiden määrä on suuri ja etäisyydet pitkät. Koska palvelutarpeet edelleen nopeasti kasvavat vanhusten määrän kasvaessa, olemme päättäneet satsata vahvoihin lähipalveluihin ja ennaltaehkäisevään työhön, niin että voimme merkittävästi säästää erikoissairaanhoidossa. Niinpä vuodesta 2015 lähtien tuotamme sote-palvelut yksityisen kumppanin kanssa vielä huomattavasti tehokkaammin ja edullisemmin kuin tähän saakka. Vuodesta 2017 lähtien lisäkustannukset omaan toimintamalliimme nousisivat useisiin miljooniin euroon vuodessa. Katsomme, että tällä tavoin ei kurottaisi mitenkään umpeen julkisen talouden kestävyysvajetta. Päinvastoin, ja vaarana olisi lähipalvelujen ja muiden kunnan tehtävien toteutuminen jatkossa. Nyt julkistetut kuntakohtaiset rahoitusta koskevat laskelmat eivät kerro sitä, mihin ne pohjautuvat. Tasausrajat ovat nyt laskettu vuosien 2011-2013 toteutuneiden kustannusten perusteella. Kaikkien tiedossa on fakta, että sote-kustannuskehitys on valtakunnan tasolla n. + 5 % vuodessa. Miten esitetyt tasausrajat ja tulevat kustannukset suhtautuvat siihen, että uuden lain mukainen toiminta on tarkoitus alkaa vuonna 2017? Nyt esitetyt laskelmat eivät voi silloin enää pitää paikkaansa. Kustannusten pohjaksi on otettava vuosien 2015-16 uusimmat luvut. Lisäksi rahoitusmallia on muutettava niin, että kuntien tuottavuuden ja laadun hyväksi tekemää työtä kannustetaan. On otettava kuntakohtaiset indikaattorit ja tuoreet tilastoluvut pohjaksi.
Katsomme, että järjestämisvastuun ja rahoitusvastuun ollessa eri organisaatioilla ei malli tule koskaan toimimaan kustannustehokkaasti. Pirkanmaan kokeilu osoitti, että malli ei tuo esityksessä toivottuja tuloksia. - 19 tuotantoaluetta eivät takaa yhtenäistä ja harmoonista palvelujen integraatiota jo pelkästään sen vuoksi, että alueiden välillä on järkyttävän suuria mittakaavaeroja => vrt. Keski-Pohjanmaa vs. HUS. - Pirkanmaan alueella on ollut kokeilu, jossa sairaanhoitopiiri vetoisesti on integroitu perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito samalle palvelutuottajalle (Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalue 2002-2012). Tuo kokeilu ei millään tapaa osoittanut, että integraatio tuottaisi palveluiden määrän tai laadun paranemista. Lisäksi kustannuskehitys oli hallitsematonta => koeilualueeseen kuului kaksi Pirkanmaan kuntaa (Mänttä- Vilppula ja Ruovesi), joissa tarvevakioidut asukaskohtaiset kustannukset olivat selkeästi Pirkanmaan korkeimmat (Liite). - Uusi esitys korostaa edelleen erikoissairaanhoidon osuutta, mikäli se viedään läpi nykyisten sairaanhoitopiirien rajojen mukaisesti. Erityisesti maakunnan reuna-alueilla ja maaseutukunnissa keskeisin haaste lähivuosina on kuitenkin sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon kehittämisessä. - Sosiaalipalvelujen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon suunnitellun integraation edut menetetään ainakin osittain sillä, että näiden palveluiden integraatio kuntien muihin ennaltaehkäiseviin palvelukokonaisuuksiin menetetään. - Nykyisten sairaanhoitopiirien välillä on jo alkanut "kilpavarustelu", ja esitetty malli varmuudella tulee jatkamaan sekä kärjistämään kilpailua ja kilpailuun liittyviä investointeja. Kunnat joutuvat sen maksumiehiksi. - Suomeen syntyy 19 suurta julkista sote-työnantajaa. Sen myötä luonnollinen kilpailu osaavasta työvoimasta siirtyy lähes kokonaan alueelliseksi kilpailuksi => osaavan työvoiman kilpailun väheneminen johtaa pitemmällä aikavälillä osaamistason laskuun. - 19 suurta sote-työnantajaa merkitsee myös sitä, että työnantaja voi määritellä työntekijänsä työpisteen. Tämä merkitsee pakostakin sitä, että työpaikat tulevat keskittymään kasvu- ja maakuntakeskuksiin, joissa palvelutarve tulee koko ajan kasvamaan. Hyvin todennäköistä on, että maaseudun ja harvaan asutun alueen lähipalvelut tulevat häviämään. Tällöin palveluverkon karsiminen lisää kalliita hoitokustannuksia ja kalliita matkoja, esimerkiksi Parkanon seudulta lähes 100 km. päästä Taysiin. Huomio kiinnitettävä lähipalveluihin ja hoitoketjujen alkupäähän Jotta saadaan kustannustehokkuutta, huomio pitää kiinnittää ennaltaehkäisyyn ja hoitoketjujen alkupäähän, lähipalveluihin. Olemme valmiita kertomaan lähemmin Parkanon yksityisen kumppanin kanssa kehitettävistä palvelumalleista. Keskeistä siinä on myös turvata henkilökunnan motivaatio ja varmuus omasta työpaikasta sekä luovuus lähipalvelujen kehittämisessä. Kehittäminen edellyttää eri toimintamallien kilpailua. Maakunnallisten suurten sote-piirien luomisessa keskeistä on myös, miten välttää jäykistävä byrokratia. Alueille tarvitaan joustavuutta, siten että tunnistetaan lähipalvelujen kehittämisen tarpeet ja mahdollisuudet sekä kannustavuus. Kuntien ja paikallisten sote-toimijoiden asiantuntemus, energia ja luovuus käyttöön. Kannustetaan myös uuden kokeiluun.
Terveyden- ja sosiaalihuollon tarvevakioidut menot 2012 Pirkanmaa Nettomenot Nettomenot, indeksi Tarvekerroin Tarvevakioidut menot, indeksi Kunta Euroa/asukas Koko maa=100 Koko maa=1,00 Koko maa=100 Ruovesi 3919 144 1,14 127 Mänttä-Vilppula 3569 131 1,15 114 Urjala 3342 123 1,10 112 Kuhmoinen 3768 139 1,25 111 Orivesi 3097 114 1,04 109 Juupajoki 3117 115 1,05 109 Jämsä 3268 120 1,13 106 Pälkäne 3033 112 1,07 104 Akaa 2833 104 1,00 104 Virrat 3212 118 1,14 104 Sastamala 3035 112 1,09 103 Tampere 2700 99 0,97 103 Hämeenkyrö 2813 104 1,02 101 Parkano 3036 112 1,10 101 Valkeakoski 2756 101 1,00 101 Ikaalinen 2881 106 1,06 100 Kihniö 3217 118 1,19 99 Vesilahti 2411 89 0,93 96 Lempäälä 2139 79 0,86 91 Kangasala 2271 84 0,92 91 Nokia 2282 84 0,93 90 Pirkkala 2011 74 0,83 90 Ylöjärvi 2139 79 0,89 89
Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot 2012 Pirkanmaa Nettomenot Nettomenot, indeksi Tarvekerroin Tarvevakioidut menot, indeksi Kunta Euroa/asukas Koko maa=100 Koko maa=1,00 Koko maa=100 Ruovesi 3432 157 1,14 138 Mänttä-Vilppula 3142 144 1,15 125 Urjala 2980 136 1,10 124 Kuhmoinen 3193 146 1,26 116 Juupajoki 2623 120 1,04 115 Pälkäne 2665 122 1,07 114 Kihniö 2960 136 1,19 114 Virrat 2782 127 1,13 113 Orivesi 2484 114 1,03 110 Sastamala 2487 114 1,08 106 Valkeakoski 2307 106 1,01 105 Parkano 2505 115 1,10 104 Tampere 2136 98 0,98 100 Vesilahti 1993 91 0,92 99 Jämsä 2404 110 1,13 97 Ylöjärvi 1813 83 0,88 94 Pirkkala 1673 77 0,83 93 Lempäälä 1721 79 0,85 92 Kangasala 1847 85 0,92 92 Nokia 1860 85 0,93 91
Ennuste 2014 = 5 milj Esa Sirviö, kaupunginjohtaja + Markus Auvinen, talousjohtaja 3