Muistio Liite 1 1 (5)

Muistio Liite 1 1 (5) VPO / VPA Asp 15.6.2015 LVM/57/07/2015 Sanomalehdistön tuki vuonna 2015 Valtion vuoden 2015 talousarvioon on momentille 31.40.42 (Sanomalehdistön tuki) varattu 500 000 euron suuruinen määräraha ruotsinkielellä tai valtakunnallisilla vähemmistökielillä eli saamen, karjalan tai romanin kielellä julkaistavien sanomalehtien ja niitä vastaavien sähköisten julkaisujen tukemiseen, viittomakielisten vastaavien sähköisten julkaisujen tukemiseen sekä ruotsinkielisten uutispalvelujen tuottamisen tukemiseen. Määrärahaa saa käyttää myös sellaisten saamen- tai karjalankielisten sisältöjen tuottamiseen, jotka sisältyvät suomen tai ruotsin kielellä julkaistaviin sanomalehtiin. Avustukset julistettiin haettaviksi Helsingin Sanomissa, Hufvudstadsbladetissa sekä Virallisessa lehdessä 30.1.2015 julkaistuilla ilmoituksilla. Määräaikaan mennessä avustushakemuksen lähettivät seuraavat hakijat: Hakija Karjalan kielen seura ry STT/Nyhetsbyrån FNB Ab Alma Media Kustannus Oy/Lapin Kansa Finlandssvenska teckenspråkiga r.f. Fontana Media Ab Oy/Kyrkpressen Tuen käyttötarkoitus Haettu 28 080 euroa karjalankielisen sanomalehden ja sen verkkolehden Karjal Zurnualun julkaisukustannusten alentamiseen. Haettu 500 000 euroa ruotsinkielisen uutispalvelun tuottamisen tukemiseen Haettu 50 000 euroa pohjoissaamenkielisen uutismateriaalin tuottamiseen, lähinnä saamenkielisen tuottajan palkkakuluihin. Haettu 8500 euroa suomenruotsalaisen viittomakielisen dova.fi verkkolehtipalvelun kehittämiseen ja julkaisemiseen. Haettu 34 988 euroa kyrkpressen.fiverkkolehden julkaisukustannusten alentamiseen. YHTEENSÄ 621 568 euroa Karjalan kielen seura r.y. / Karjal Zurnualu on karjalankielen elvyttämistä varten perustettu lehti, joka on ilmestynyt vuodesta 2011. Avustusta haetaan lehden ja sen verkkoversion kustannuksiin. Seura julkaisee verkkolehteä, jota on päivitetty viime aikoinna sanomalehdistön tuesta annetun asetuksen 389/2008 edellyttämällä tavalla. Lukijoita julkaisuilla on tällä hetkellä vajaa 1000 ja potentiaalia 5 000 ja jopa yli. Karjalankieltä puhuvia Suomessa lasketaan olevan 5 000 ja ymmärtäviä 20000 henkeä. Venäjällä karjalan puhujia on noin 200000 henkeä. Heitä on suunnilleen yhtä paljon Karjalan tasavallassa ja Venäjän sisäosien karjalaisalueilla eli lähinnä Tverin hallinto- Asiakirja ID 012345 Versio nro 01234 Liikenne- ja viestintäministeriö Käyntiosoite Postiosoite Puhelin www.lvm.fi Eteläesplanadi 16 (kirjaamo) PL 31 (09) 160 02 etunimi.sukunimi@lvm.fi 00100 Helsinki 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@lvm.fi

2 (5) alueella ja Tihvinän alueella. Sisä-Venäjän karjalaiset ovat enimmäkseen alun perin lähtöisin Suomen Karjalasta. Karjalan Kielen Seura on saanut viime vuosina opetus- ja kulttuuriministeriöltä toiminta-avustusta sekä tukea lehden verkkopalvelun kehittämiseen. Lehti sai sanomalehdistön tukea ensimmäistä kertaa vuonna 2014. STT/Nyhetsbyrån FNB Ab on Suomen Tietotoimisto Oy:n (STT) omistama tytäryhtiö, joka perustettiin 15.12.2006 yhtiön ruotsinkielistä toimintaa varten. Liikevaihto tulee lähes täysin ruotsinkieliseltä medialta, jonka kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. FNB:llä oli vuonna 2014 yhteensä 18 uutispalveluasiakasta. Jos yhtiölle myönnetään haettu avustus, se voi tarjota ruotsinkielisille asiakkaille palvelujaan samaan hintaan kuin STT tarjoaa vastaavia palveluitaan suomenkielisille asiakkaille. Ilman avustusta ruotsinkielisen uutispalvelun veloitus taas olisi 70 prosenttia suomenkielistä vastaavaa korkeampi. Nyhetsbyrån FNB Ab:lle vuonna 2014 myönnetystä avustuksesta huolimatta STT joutui tukemaan viime vuonna tytäryhtiötään konserniavustuksella, jonka suuruus vuonna 2014 oli 184 000 euroa. STT:n tulosennuste vuodelle 2015 ei näytä hyvältä, joten edellytykset FNB:n toiminnan tukemiseen samassa laajuudessa ovat heikentyneet. Avustuksen epääminen vuonna 2015 johtaisi FNB:n mukaan tilanteeseen, jossa ruotsinkielisen uutispalvelun jatkamismahdollisuudet olisivat uhattuina. STT vaihtaa uutisia muiden Pohjoismaiden kesken ruotsiksi. Näin FNB:n uutiset leviävät käytännössä kaikkiin viestimiin muissa Pohjoismaissa. Alma Media Kustannus Oy/Lapin Kansa, Lapin Kansa on 7-päiväinen Rovaniemellä ilmestyvä lehti, jonka julkaisija on Alma Media konserniin kuuluva Alma Aluemedia Oy. Lehti on saatavissa myös elektronisesti. Lehdellä on Enontekiöstä, Inarista ja Utsjoesta muodostuvalla saamelaisalueella noin 1700 painetun lehden tai digi+ tilaajaa. Saamelaisten kotiseutualueella tilaajapeitto vaihtelee 30 50 prosentin välillä. Verkkojulkaisu Ságatin sivuilla käydään kuukaudessa noin 900 eri selaimelta. Kävijöistä 85 prosenttia on Suomen alueelta, 6 prosenttia Norjasta ja noin 4 prosenttia Ruotsista. Suomessa on noin 8 700 saamelaista. Heistä yli 60 prosenttia asuu jo kotiseutualueensa ulkopuolella, mikä asettaa saamenkieliselle opetukselle, palveluille ja tiedonvälitykselle uudenlaisia vaatimuksia. Kaikkiaan saamelaisia arvioidaan olevan eri maissa yhteensä yli 75 000. Finlandssvenska teckenspråkiga rf on suomenruotsalaisten viittomakielisten yhdistys. Yhdistyksen tarkoituksena on vuosien 2015 2106 aikana yhdistää dova.fiverkkopalveluun nykyisin yhdistyksen ylläpitämiä verkkopalveluita, joista suosituin on muun muassa yhdistyksen jäsenille uutisia tarjoileva Tecknecko.fi. Dova.fi-julkaisusta on tarkoitus kehittää vuorovaikutteinen, suomenruotsalaisia viittomakielisiä uutisia keskitetysti tuottava ja julkaiseva palvelu. Tuen avulla on tarkoitus kehittää aktiivinen jäsenlehti, joka sijaitsee pääosin verkossa, mutta ilmestyy myös painettuna versiona 2-4 kertaa vuodessa.

3 (5) Suomenruotsalaisen viittomakielen käyttäjiä on Suomessa arviolta noin 300, joista 150 kuuroja. Suomenruotsalaisen viittomakielen tulevaisuus on epävarma. Muun muassa tiedonsaanti omalla kielellä on uhattuna. 1 Fontana Media Ab Oy julkaisee Kyrkpressen.fi-verkkojulkaisua. Kyrkpressen.fi keskittyy laajasti kirkollisiin asioihin niin Suomessa, Pohjoismaissa kuin maailmallakin. Vuonna 2006 perustetun verkkojulkaisun toimitustyötä tehdään osittain yhdessä painetun, ruotsinkielisten seurakuntien jäsenille viikoittain jaettavan Kyrkpressen-lehden kanssa. Osa sisällöstä julkaistaan vain verkkosivuilla. Kyrkpressenin levikki on yhteensä 92 000 2. Lehden ilmoitusmyynnin tuotot eivät riitä kattamaan verkkojulkaisun kustannuksia. Avustusten jakoesitys Jakoperusteet: Jakokelpoisuus määräytyy valtioneuvoston asetuksen sanomalehdistön tuesta (389/2008) mukaisesti. Kelvollisia hakemuksia viidestä oli neljä: STT/Nyhetsbyrån FNB Ab, Alma Media Kustannus Oy/Lapin Kansa, Karjalan kielen seura ry ja Fontana Media Ab Oy/Kyrkpressen. Näiden kesken valtion budjetissa olevan summan, 500 000, jakoperusteina on käytetty valtioneuvoston asetuksen (389/2008) mukaista tuen tarkoitusta, erityisesti ottaen huomioon myös asetuksen 5 ja sen 4 momentti. Valtioneuvoston asetuksen (389/2008) 2 :n mukaisen sanomalehdistön tuen tarkoitus on tukea ruotsin, saamen, karjalan ja romanin kielillä sekä viittomakielellä julkaistujen sanomalehtiä ja verkkojulkaisuja, saamenkielisen aineiston tuottamista ja julkaisemista suomen tai ruotsin kielellä julkaistavan lehden yhteydessä sekä ruotsinkielistä uutispalvelua. Tuella pyritään edistämään sananvapautta sekä tiedonvälityksen monipuolisuutta ja moniarvoisuutta. Asetuksen 5 :n 4 momentin mukaan ennen päätöksen tekemistä liikenne- ja viestintäministeriö kuulee asiassa suomenruotsalaisia kansankäräjiä ja saamelaiskäräjiä. Avustusta myönnettäessä tulee pykälässä mainittujen seikkojen lisäksi erityisesti huomioida 2 :ssä mainittu tuen tarkoitus. Jakoesitys: Liikenne- ja viestintäministeriö esittää, että sanomalehdistön tukeen tarkoitetusta määrärahasta 440 000 euroa keskitetään ruotsinkielistä lehdistöä laajasti palvelevan Nyhetsbyrån FNB Ab:n tukemiseen. Ministeriö pitää tärkeänä, että uutispalveluja voidaan tarjota ruotsinkielisille sanomalehdille hintaan, joka vastaa suunnilleen suomenkielisten palvelujen hintaa ja että tätä palvelua voidaan kehittää. Ilman avustusta ruotsinkielisen uutispalvelun veloitus olisi noin 70 prosenttia suomenkielistä vastaavaa korkeampi. Ministeriö katsoo, että sanomalehdistön tuesta annetun asetuksen 2 :n mukaista tuen tarkoitusta edistetään tarkoituksenmukaisemmin keskittämällä tuki ruotsinkielistä 1 Suomen kuurojen liitto 2 Kyrkpressen.fi, mediakortti http://www.kyrkpressen.fi/fileupl/kp_mediekort2015-1.pdf

4 (5) lehdistöä ja yleisöä laajasti palvelevalle Nyhetsbyrån FNB:lle. Näin voidaan varmistaa erityisesti laajasti ruotsinkielistä lehdistöä palvelevan ruotsinkielisen uutispalvelun jatkuminen. Liikenne- ja viestintäministeriö esittää, että Alma Media Kustannus Oy/Lapin Kansalle myönnetään haettavana olevasta määrärahasta 40 000 euroa saamenkielisen uutisaineiston tuottamiseen ja välillisiin kustannuksiin. Hakemuksessa esitetty, saamenkielisen aineiston säännöllistä tuottamista ja julkaisemista painetun lehden ja sen internet-sivuston yhteydessä ylläpitävä hanke Ságat, on sanomalehdistön tuesta annetun asetuksen 2 :n mukainen tapa tukea saamenkielisen aineiston tuottamista ja julkaisemista. Ministeriö pitää tärkeänä, että suuren osan saamelaisväestöstä tavoittavan saamenkielisen aineiston tuottaminen osana Lapin Kansan julkaisukanavia turvataan. Liikenne- ja viestintäministeriö esittää, että haettavana olevasta määrärahasta myönnettäisiin Karjalan kielen seura ry:lle 20 000 euroa verkkojulkaisun julkaisukustannusten alentamiseen. Karjalan kielen seura ry:n julkaisema Karjal Zurnualu on tärkeä karjalankieltä elvyttävä media. Julkaisu ilmestyy jatkuvasti päivitettävänä verkkojulkaisuna. Julkaisu lisää myös Suomi-tietoutta Raja-Karjalassa. Finlandssvenska teckenspråkiga r.f. koskevan hakemuksen ministeriö esittää hylättäväksi, koska lehti ei ole sanomalehdistön tuesta annetun asetuksen 3 :n mukainen sanomalehti tai verkkojulkaisu. Asetuksen mukaan sanomalehdeksi katsotaan julkaisu, joka julkaistaan vähintään kerran viikossa ja verkkojulkaisulla avoimen tietoverkon kautta toimitettua sähköistä julkaisua, jonka sisältöä täydennetään vähintään kolme kertaa viikossa. Hakemuksen mukaan uutta, yhdistyksen kanavia kokoavaa verkkojulkaisua ei ole vielä perustettu. Erikseen mainittua Teckeneko.fi-julkaisua ei ole täydennetty asetuksella vaaditulla tavalla, eikä perusteilla oleva jäsenlehti täytä asetuksen 3 :ssä esitettyä sanomalehden määritelmää. Fontana Media Ab Oy:ta / Kyrkpresseniä koskevan hakemuksen ministeriö esittää hylättäväksi. Ministeriö katsoo, että sanomalehdistön tuesta annetun asetuksen 2 :n mukainen tuen tarkoitus edistetään tarkoituksenmukaisemmin keskittämällä tuki ruotsinkielistä lehdistöä ja yleisöä laajasti palvelevalle FNB:lle. Näin voidaan varmistaa erityisesti laajasti ruotsinkielistä lehdistöä palvelevan ruotsinkielisen uutispalvelun jatkuminen. Erityisesti otetaan huomioon Folktingetin lausunto, jossa on niin ikään katsottu tuen keskittämisen olevan tarkoituksenmukaisin keino ruotsinkielisen sanomalehdistön tukemiseen sekä lisäksi vastustettu FNB:n tukimäärän pienentämistä. Edellä mainituin perustein Kyrkpressenille ei esitetä tukea. Haettu Ehdotus 2015 Myönnetty 2014 Nyhetsbyrån FNB Ab 500000 440000 440000 Karjalan Kielen Seura r.y. 28080 20000 20000 Finlandssvenska teckenspråkiga r.f. 8500 0 ei hakenut Fontana Media Ab Oy/Kyrkpressen 34988 0 ei hakenut Lapin Kansa/ Alma Media Kustannus 50000 Oy 40000 40000

5 (5) Lausunnot Svenska Finlands Folkting: Folktinget keskittyy lausunnossaan ruotsinkieliselle lehdistölle ja ruotsinkieliselle uutispalvelulle myönnettävään tukeen. Folktinget näkee ruotsinkieliselle lehdistölle ja uutispalvelulle myönnettävän tuen olevan tärkeässä asemassa ruotsinkielisen median ja yleisesti ruotsin aseman ja kehittämisen kannalta. Tuki on Folktingetin mukaan linjassa 2012 hyväksytyn valtioneuvoston Kansalliskielistrategian kanssa. Folktinget tukee lausunnossaan ministeriön esitystä tuen keskittämistä uutispalvelu FNB:lle. Folktinget pitää tärkeänä, että uutispalvelun asiakkaita eli laajasti ruotsinkielistä lehdistöä pystytään palvelemaan tasa-arvoisella tavalla, samoilla hinnoilla STT:n suomenkielisten asikkaiden kanssa. Folktinget pitää valitettavana, että FNB:n saama tukimäärä on esityksessä ja vuonna 2014 pienentynyt 10 000 eurolla vuoteen 2013 verrattuna. Folktinget korostaa, että momentille 31.40.42 osoitettuja määrärahoja täytyy tulevaisuudessa nostaa, jotta voidaan varmistaa Suomen kahden kansalliskielen tasavertainen kohtelu. Samalla tulee mahdollistaa myös muiden kieliryhmien, saamen, romanin ja karjalan oikeutta säilyttää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaiskäräjät: Saamelaiskäräjät esittää, että Lapin Kansalle tulisi myöntää sen hakemuksen mukaisesti 50 000 euroa. Saamelaiskäräjät pitää huolestuttavana sitä, että uudet tukikelpoiset hakijat (Karjalan kielen seura ry, sai tukea ensimmäisen kerran vuonna 2014) leikkaavat saamelaiselle medialle osoitettua tukea samansuuruisena kuin FNB:lle osoitettua tukea 3. Saamelaiskäräjien mukaan määrärahaa tulisi kasvattaa, jotta uudet hakemukset eivät vähentäisi saamenkielisen median rahoitusta. Lisäresursseja tarvittaisiin muun muassa saamenkielisen osion saamiseen Lapin Kansan mobiilisivuille. Saamelaiskäräjät toteaa, että pelkästään saamenkielisen aineiston julkaiseminen suomen- tai ruotsin kielellä julkaistavan lehden yhteydessä ei riitä turvaamaan saamelaisten kielellisiä ja tiedollisia tarpeita. Tavoitteena tulisi Saamelaiskäräjien mukaan olla saamenkielisen sanomalehden perustaminen. Tällä hetkellä saamelaisilla tahoilla ei kuitenkaan ole mahdollisuuksia tällaisen toiminnan aloittamiseksi. Saamelaiskäräjien mukaan myös valtioneuvoston asetuksessa sanomalehdistön tuesta mainitut ehdot ovat liian tiukat edellä mainitun tavoitteen kannalta. Saamelaiskäräjät pitää tärkeänä, että saamenkielisen uutispalvelun tueksi perustetaan yhdessä Lapin Kansan kanssa toimintaa kehittävä neuvottelukunta. Saamelaiskäräjät esittää, että sen lausunnot tulisi liittää Lapin Kansalle lähetettävään tukipäätökseen. Lisäksi Saamelaiskäräjät muistuttaa Euroopan neuvoston neuvoaantavan komitean antamista, Euroopan neuvoston kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen toteutumista koskevista suosituksista Suomelle. Niiden mukaan inarin ja koltan saamen kielten näkyvyyden turvaaminen suomalaisessa sanomalehdistössä edellyttää lisää toimenpiteitä. 3 Molempien tuki on vähentynyt vuoden 2013 tasosta 10 000 euroa.