TEM Tilastotiedote 2011:2. Työnvälityksen vuositilastot vuonna 2010



Samankaltaiset tiedostot
TEM Tilastotiedote 2010:2. Työnvälityksen vuositilastot vuonna 2009

TEM Tilastotiedote 2008:2. Työnvälityksen vuositilastot vuonna 2007

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS ETELÄ-SAVOSSA TAMMIKUU 2O12

Joulukuun työllisyyskatsaus 2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 2/2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

Etelä-Savossa työttömyys lisääntynyt vuodentakaisesta lähes kaikissa ammattiryhmissä. Työllisyyskatsaus, maaliskuu

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2013

Nuorisotyöttömien lasku taittunut, avoimia työpaikkoja runsaasti

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote

Etelä-Savossa lähes 700 työtöntä enemmän kuin edellisessä vuodenvaihteessa. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00

Syyskuun työllisyyskatsaus 9/2013

Etelä-Savossa huhtikuussa työttömiä työnhakijoita 400 edellisvuotta enemmän

Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2014

Omaehtoinen opiskelu työttömyysturvalla ja vuorotteluvapaasijaisuudet vähentävät erityisesti naisten työttömyyttä

Hämeen työllisyys- ja työpaikkatilanne selvästi vuoden takaista parempi

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

Yli vuoden työttömänä olleiden määrä kasvoi vuodessa Etelä-Savossa lähes kahdellasadalla. Työllisyyskatsaus, heinäkuu

Työttömyys painui taas jyrkästi alas elokuussa

Nuorisokuntatakuun toteutumisesta Satakunnassa alkuvuonna Juhani Sundell Satakunnan ELY-keskus

Satakunnan työllisyyskatsaus 11/2015

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 10/2015

Pirkanmaan TE-toimiston työttömien osuus työvoimasta oli 14,5 %, joka oli edelleen korkeampi kuin koko maan työttömyysaste 12,5 %.

Keski-Suomen työllisyyskatsaus

Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/2014

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työttömyysaste vakaa 2,1 %. Alueelliset erot selvät.

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömien määrä kasvoi

Pirkanmaan TE-toimiston työttömien osuus työvoimasta oli 14,8 %, joka oli edelleen korkeampi kuin koko maan työttömyysaste 12,6 %.

Satakunnan työllisyyskatsaus 2/2015

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 12/2015

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 3/2015

Nuorisotakuun seuranta TEMissä toukokuu 2014

Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2012

Keski-Suomen työllisyyskatsaus

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Kesäkuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä )

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 6/2015

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Maaliskuu 2013

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 7/2014

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00

Keski-Suomen työllisyyskatsaus

Keski-Suomen työllisyyskatsaus

Työttömiä Etelä-Savossa 600 enemmän kuin vuosi sitten. Työllisyyskatsaus, elokuu klo 9:00

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Elokuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä )

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 2009 puh ja Julkistettavissa klo 9.

Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu

alle 5 5-9, , , ,9

NAISVOITTOISTEN ALOJEN TYÖLLISYYS HEIKENTYY, PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS KASVUSSA

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 9/2014

Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan)

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 8/2015

Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan)

Työttömyyden vuositason kasvu hidastui neljäntenä kuukautena peräkkäin

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Elokuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä )

Työttömyyden vuositason kasvu hidastui viidentenä kuukautena peräkkäin

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 2/2015

Keski-Suomen työllisyyskatsaus

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9 /2012

Keski-Suomen työllisyyskatsaus

Keski-Suomen työllisyyskatsaus

KUVA 1. Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskuksen alueella vuosina

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015

Syyskuun työllisyyskatsaus 9/2014

Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet

TYÖLLISYYSKATSAUS 2002 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 '10

Nuorisotakuu määritelmä

Satakunnan työllisyyskatsaus 10/2015

2016:20 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2002 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 '10

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2002 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 '10

TYÖLLISYYSKATSAUS 2007 '08 '09 '10 '11 '12

TYÖLLISYYSKATSAUS 2007 '08 '09 '10 '11 '12

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2002 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 '10

TYÖLLISYYSKATSAUS 2002 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 '10

Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2015

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Koko maa. Varsinais-Suomi

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2007 '08 '09 '10 '11 '12

TYÖLLISYYSKATSAUS 2002 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 '10

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2007 '08 '09 '10 '11 '12

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS 2007 '08 '09 '10 '11 '12

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2012 puh ja Julkistettavissa klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 2009 puh ja Julkistettavissa klo 9.

TYÖLLISYYSKATSAUS (1) 2001 '02 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: TAMMIKUU 2009 puh ja Julkistettavissa klo 9.

Transkriptio:

TEM Tilastotiedote 2011:2 Työnvälityksen vuositilastot vuonna 2010

SISÄLLYSLUETTELO 1. Avoimet työpaikat työ- ja elinkeinotoimistoissa vuonna 2010 1 2. Työ- ja elinkeinotoimistojen työnhakijat vuonna 2010 5 3. Työttömät työnhakijat vuonna 2010 8 Lähde: työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilaston vuositilastot

1 TYÖNVÄLITYKSEN VUOSITILASTOT VUONNA 2010 1. AVOIMET TYÖPAIKAT TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTOISSA VUONNA 2010 Työ- ja elinkeinotoimistoihin ilmoitettujen avoimien työpaikkojen määrä kääntyi edellisen vuoden notkahduksen jälkeen kasvuun vuonna 2010. Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuonna 2010 avoinna kaikkiaan 477 300 työpaikkaa. Paikkojen määrä oli 51 100 eli 12 % suurempi kuin edellisenä vuonna. Eniten työpaikkoja ilmoitettiin Uudenmaan (185 600), Pirkanmaan (37 800), Pohjois- Pohjanmaan (37 100) ja Varsinais-Suomen (34 900) ELY-keskusten (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) alueilla. Edellisestä vuodesta työpaikat lisääntyivät kaikkien ELY-keskusten alueilla; eniten Uudenmaan (23 700), Pohjois-Pohjanmaan (5 500), Pirkanmaan (4 700) ja Varsinais-Suomen (5 500) ELY-keskusten alueilla. Ahvenanmaalla avointen työpaikkojen määrä hieman laski (-100) vuonna 2010 edellisestä vuodesta. Taulukko 1. TE-toimistoihin ilmoitetut avoimet työpaikat ELY-keskuksittain, vuosina 2010 ja 2009 ELY-keskus Avoinna olleet työpaikat Avoinna- Vuonna 2010 Vuonna 2009 Muutos % ol.kesto* km.vrk Työpaikkaa % Työpaikkaa % 2009/2010 2010 Uusimaa 185 636 38,9 161 979 38,0 14,6 20 Varsinais-Suomi 34 859 7,3 30 400 7,1 14,7 20 Satakunta 16 574 3,5 14 644 3,4 13,2 19 Häme 29 111 6,1 27 893 6,5 4,4 25 Pirkanmaa 37 796 7,9 33 097 7,8 14,2 18 Kaakkois-Suomi 16 341 3,4 15 459 3,6 5,7 25 Etelä-Savo 9 865 2,1 9 065 2,1 8,8 26 Pohjois-Savo 18 941 4,0 17 565 4,1 7,8 22 Pohjois-Karjala 9 812 2,1 8 836 2,1 11,0 18 Keski-Suomi 16 956 3,6 15 694 3,7 8,0 21 Etelä-Pohjanmaa 14 266 3,0 11 988 2,8 19,0 23 Pohjanmaa 23 076 4,8 19 793 4,6 16,6 25 Pohjois-Pohjanmaa 37 132 7,8 31 638 7,4 17,4 19 Kainuu 5 483 1,1 5 418 1,3 1,2 19 Lappi 17 083 3,6 13 345 3,1 28,0 24 Ahvenanmaa 1 993 0,4 2 096 0,5-4,9 35 Koko maa ** 477 284 100,0 426 195 100,0 12,0 21 * Täyttyneiden työpaikkojen avoinnaolon kesto ** Sisältää ulkomaan paikat Vuoden 2010 aikana avoimina olleista työpaikoista täyttyi vuoden aikana 424 800 ja työnantaja peruutti 29 700 työpaikan avoinnaolon. Vuoden 2010 lopussa oli avoinna 22 900 työpaikkaa. Täyttyneistä työpaikoista 27 % (131 100) täyttyi työ- ja elinkeinotoimiston hakijalla ja 3 % täyttyi muuten. Avoinnaolo työ- ja elinkeinotoimistoissa päättyi 58 %:lle paikoista, koska työnhaun määräaika oli loppunut.

2 Työpaikoista 41 % täyttyi kahden viikon kuluessa, 80 % yhden kuukauden kuluessa ja 95 % kahden kuukauden kuluessa. Täyttyneiden työpaikkojen avoinnaolon kesto vuonna 2010 oli keskimäärin 21 vuorokautta, mikä on kaksi vuorokautta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Avoinnaolon kesto nousi ainoastaan rakennus- ja kaivosalan työssä (kasvua 1 vrk) sekä muualla luokittelemattomassa työssä (kasvua 1 vrk). Hallinto- ja toimistotyössä sekä kaupallisessa työssä avoinnaolon kesto pysyi ennallaan. Kaikissa muissa ammattiryhmissä keskimääräinen avoinnaolon kesto laski. Eniten avoinnaolon kesto laski maa- ja metsätaloustyön (-6 vrk) ammateissa. Nopeimmin täyttyivät kaupallisen työn, kuljetus- ja liikennetyön, rakennus- ja kaivosalan sekä teollisuuden (vaatetus, kone, puu, sähkö) työpaikat; kaikissa keskimäärin 18 vuorokaudessa. Työpaikoista 90 % täyttyi työnantajan ilmoittamaan määräaikaan mennessä. Taulukko 2. TE-toimistoihin ilmoitetut avoimet työpaikat ammattiryhmittäin, vuosina 2010 ja 2009 Ammattiryhmä Avoinna olleet työpaikat Avoinnaolon Vuonna 2010 Vuonna 2009 Muutos % kesto * km.vrk. Työpaikkaa % Työpaikkaa % 2009/2010 2010 Tieteellinen, tekninen, ym. työ 44 684 9,4 38 135 8,9 17,2 21 Terveydenhuolto ja sosiaaliala 73 996 15,5 73 289 17,2 1,0 24 Hallinto- ja toimistotyö 39 674 8,3 33 762 7,9 17,5 19 Kaupallinen työ 137 624 28,8 125 775 29,5 9,4 18 Maa- ja metsätaloustyö 16 935 3,5 17 130 4,0-1,1 29 Kuljetus- ja liikenne 15 350 3,2 12 751 3,0 20,4 18 Rakennus- ja kaivosala 21 086 4,4 14 709 3,5 43,4 18 Teollisuus: vaatetus, kone, puu, sähkö 29 689 6,2 18 816 4,4 57,8 18 Muu teollisuus ja varastoala 22 600 4,7 21 214 5,0 6,5 24 Palvelutyö 74 975 15,7 69 869 16,4 7,3 23 Muualla luokittelematon työ 671 0,1 745 0,2-9,9 28 Yhteensä 477 284 100,0 426 195 100,0 12,0 21 * Täyttyneiden työpaikkojen avoinnaolon kesto Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli avoinna eniten kaupallisen työn (29 %), palvelutyön (16 %) sekä terveydenhuolto- ja sosiaalialan (16 %) ammattiryhmien paikkoja. Edellisestä vuodesta vähenivät ainoastaan luokittelemattoman työn (-10 %) sekä maa- ja metsätaloustyön (-1 %) työpaikat. Avoimet työpaikat lisääntyivät vuonna 2010 eniten rakennus- ja kaivosalan työn (43 %), teollisen työn 1 (31 %), kuljetus- ja liikennetyön (20 %), hallinto- ja toimistotyön (18 %) sekä korkeimmin koulutettujen (17 %) ammattiryhmissä. 1 Teollisuuden ammattiryhmät Teollisuus: vaatetus, kone, puu, sähkö ja Muu teollisuus ja varastoala yhteenlaskettuna.

Taulukko 3. TE-toimistoihin ilmoitetut avoimet työpaikat työnantajasektorin mukaan, vuosina 2010 ja 2009 3 Työnantaja Avoinna olleet työpaikat Vuonna 2010 Vuonna 2009 Muutos % Työpaikkaa % Työpaikkaa % 2009/2010 Valtio 9 481 2,0 10 913 2,6-13,1 Kunta, kuntayhtymä 81 987 17,2 79 643 18,7 2,9 Yksityinen sektori 385 816 80,8 335 639 78,8 14,9 Yhteensä 477 284 100,0 426 195 100,0 12,0 Työ- ja elinkeinotoimistojen avoimista työpaikoista 2 % oli valtion, 17 % kuntien ja 81 % yksityisten työnantajien ilmoittamia työpaikkoja. Työpaikkojen määrä väheni edellisestä vuodesta valtiosektorilla 13 % ja lisääntyi yksityisellä sektorilla 15 % ja kuntasektorilla 3 %. Taulukko 4. TE-toimistoihin ilmoitetut avoimet työpaikat työpaikan työajan mukaan, vuosina 2010 ja 2009 Työaika Avoinna olleet työpaikat Vuonna 2010 Vuonna 2009 Muutos % Työpaikkaa % Työpaikkaa % 2009/2010 Säännöllinen kokopäivätyö 312 087 65,4 281 043 65,9 11,0 2-vuorotyö 8 702 1,8 8 226 1,9 5,8 3-vuorotyö 51 222 10,7 44 096 10,3 16,2 Osapäivätyö 54 454 11,4 52 327 12,3 4,1 Muu osa-aikatyö 50 819 10,6 40 503 9,5 25,5 Yhteensä 477 284 100,0 426 195 100,0 12,0 Vuonna 2010 avoinna olleista työpaikoista 65 % oli säännöllisiä kokopäivätöitä, 2 % kaksivuorotöitä, 11 % kolmivuorotöitä, 11 % osapäivätöitä sekä 11 % muita osa-aikatöitä, joita ei tehdä viikon kaikkina työpäivinä. Avoinna olleista työpaikoista 49 % oli tarkoitettu yli vuoden kestäviksi, 25 % yli 3 kk mutta alle vuoden kestäviksi, 23 % oli väliaikaisia (alle 3 kk mutta yli 10 vrk kestäviä) ja 3 % oli tilapäisiä töitä (kesto alle 11 vrk). Yli vuoden kestävien paikkojen osuus on kasvanut yhden prosenttiyksikön edellisestä vuodesta ja kaikkien muiden osuudet ovat pysyneet lähes ennallaan.

4 Kuvio 1. Vuoden 2010 aikana avoinna olleet työpaikat täyttymisen syyn mukaan 6,2 % 58,2 % 4,8 % 27,5 % 3,3 % Täyttynyt TE-toimiston hakijalla Täyttynyt muuten Ehdokkaita riittävästi tai hakuaika päättynyt Peruutetut työpaikat Avoinna edelleen Kuvio 2. Vuoden aikana täyttyneiden työpaikkojen avoinnaolon kesto (vrk) vuosina 2006-2010 työpaikkaa 250000 200000 150000 100000 0-14 15-28 29-60 yli 60 50000 0 2006 2007 2008 2009 2010

5 2. TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTOJEN TYÖNHAKIJAT VUONNA 2010 Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2010 aikana työnhakijana kaikkiaan 791 800 henkilöä 2. Työnhakijoiden määrä oli 5 600 pienempi kuin edellisenä vuonna. Työnhakijoiden määrä väheni kaikkien muiden ELY-keskusten alueella, paitsi Varsinais-Suomessa (4 %) ja Uudellamaalla (1 %). Eniten työnhakijoiden määrä väheni Kainuussa (-5 %) ja Lapissa (-4 %). Määrällisesti eniten työnhakijoita oli Uudenmaan ELY-keskuksen alueella (175 500). Taulukko 5. Työ- ja elinkeinotoimistojen työnhakijat vuonna 2010 ja 2009 ELY-keskus Työnhakijoiden määrä Työnhaun Vuonna 2010 Vuonna 2009 Muutos % kesto 2009/ km. vkoa Työnhakijat % Työnhakijat % 2010 2010 Uusimaa 175 503 22,2 172 940 21,7 1,5 38 Varsinais-Suomi 64 825 8,2 62 276 7,8 4,1 39 Satakunta 35 433 4,5 36 426 4,6-2,7 55 Häme 58 817 7,4 59 550 7,5-1,2 47 Pirkanmaa 77 811 9,8 78 212 9,8-0,5 45 Kaakkois-Suomi 54 483 6,9 55 008 6,9-1,0 53 Etelä-Savo 25 148 3,2 25 802 3,2-2,5 48 Pohjois-Savo 42 310 5,3 42 811 5,4-1,2 45 Pohjois-Karjala 32 129 4,1 33 047 4,1-2,8 57 Keski-Suomi 45 825 5,8 46 425 5,8-1,3 47 Etelä-Pohjanmaa 26 838 3,4 27 625 3,5-2,8 38 Pohjanmaa 31 207 3,9 32 033 4,0-2,6 43 Pohjois-Pohjanmaa 66 305 8,4 66 634 8,4-0,5 38 Kainuu 16 744 2,1 17 536 2,2-4,5 54 Lappi 35 496 4,5 37 090 4,7-4,3 39 Ahvenanmaa 1 891 0,2 1 904 0,2-0,7 20 Koko maa ** 791 761 100,0 797 318 100,0-0,7 43 ** Sisältää ulkomailla olevat työnhakijat Työnhakijoista yli viidennes (22 %) kuului teollisen työn 3 ammattiryhmään. Ammattitaidottomien, opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden ryhmän (muualla luokittelematon työ) osuus oli 18 %, korkeasti koulutettujen 11 % sekä hallinto- ja toimistotyön hakijoiden 10 %. Työnhakijoiden määrä lisääntyi edellisestä vuodesta terveydenhuolto- ja sosiaalialan työssä (3 %), luokittelemattomassa työssä (0,3 %) ja korkeimmin koulutettujen ammattiryhmässä (0,2 %). Työnhakijoiden määrä väheni eniten maa- ja metsätaloustyön (-7 %), kuljetus- ja liikennetyön (-3 %) sekä rakennus- ja kaivosalan työn (-3 %) ammattiryhmissä. 2 2 Luvussa ovat mukana työttömien lisäksi ne työnhakijat, jotka työssä tai koulutuksessa ollen etsivät uutta työpaikkaa, henkilökohtaisesti lomautetut, lyhennetyllä työviikolla olevat sekä työttömyyseläkeläiset. 3 Teollisuuden ammattiryhmät Teollisuus: vaatetus, kone, puu, sähkö ja Muu teollisuus ja varastoala yhteenlaskettuna.

Taulukko 6. Työnhakijat ammattiryhmittäin, vuosina 2010 ja 2009 6 Ammattiryhmä Työnhakijoiden määrä Vuonna 2010 Vuonna 2009 Muutos % Työnhakijat % Työnhakijat % 2009/2010 Tieteellinen, tekninen, ym.työ 85 737 10,8 85 591 10,7 0,2 Terveydenhuolto ja sosiaaliala 67 853 8,6 65 568 8,2 3,5 Hallinto- ja toimistotyö 82 927 10,5 84 266 10,6-1,6 Kaupallinen työ 58 381 7,4 59 086 7,4-1,2 Maa- ja metsätaloustyö 21 360 2,7 22 930 2,9-6,8 Kuljetus ja liikenne 26 197 3,3 27 124 3,4-3,4 Rakennus- ja kaivosala 59 638 7,5 61 284 7,7-2,7 Teollisuus: vaatetus, kone, puu, sähkö 128 707 16,3 130 087 16,3-1,1 Muu teollisuus ja varastoala 43 947 5,6 44 581 5,6-1,4 Palvelutyö 75 788 9,6 75 977 9,5-0,2 Muualla luokittelematon työ 141 226 17,8 140 824 17,7 0,3 Yhteensä 791 761 100,0 797 318 100,0-0,7 Työnhakijoista oli alle 25-vuotiaita 19 %, 25-39-vuotiaita 30 % ja yli 40-vuotiaita 51 %. Työnhakijoissa alle 25-vuotiaiden ja 25-39-vuotiaiden osuudet säilyivät lähes ennallaan ja yli 40- vuotiaiden osuus laski yhden prosenttiyksikön edellisestä vuodesta. Nuorten osuus työnhakijoista vaihteli ELY-keskuksittain Uudenmaan 17 prosentista Pohjois-Pohjanmaan 25 prosenttiin. Ahvenanmaalla nuorten osuus työnhakijoista oli 28 prosenttia. Vuonna 2010 kaikista työnhakijoista oli miehiä 419 000 (53 %) ja naisia 372 900 (47 %). Työnhakijana olleiden miesten määrä väheni kolme prosenttia ja naisten määrä pysyi ennallaan. Kaikkien työnhakijoiden määrän muutokset sukupuolen mukaan olivat samat kuin työttömien työnhakijoiden muutokset (katso sivu 8). Työnhakijoista perusasteen koulutuksen saaneita oli 33 %, keskiasteen ammatillisen koulutuksen saaneita 46 % ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneita 20 %. Koulutus oli tuntematon 2 %:lla työnhakijoista. Työnhakijat olivat työnvälityksen asiakkaina vuoden 2010 aikana noin 1 066 000 eri työnhaun ajan. Jokaista työnhakijaa kohden oli keskimäärin 1,3 työnhakujaksoa. Työnhaun kesto oli keskimäärin 43 viikkoa eli selvästi alle yksi vuosi. Kesto on pidentynyt edellisestä vuodesta kahdella viikolla. Pisimpään työnhaut kestivät Pohjois-Karjalan (keskimäärin 57 viikkoa), Satakunnan (55 viikkoa) ja Kainuun (54 viikkoa) ELY-keskusten alueella. Lyhin keskimääräinen kesto oli Uudellamaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla; kaikissa 38 viikkoa. Ahvenanmaalla työnhaun keskimääräinen kesto oli vuonna 2010 20 viikkoa. Vuoden 2010 aikana päättyi 1 255 600 työnhakujaksoa. Työnhakujakson päättäneistä 528 100 (42 %) sai työtä avoimilta työmarkkinoilta. Osuus on yhden prosenttiyksikön pienempi kuin edellisenä vuonna. Työllistämistoimin sijoitettiin lisäksi työhön 146 700, työvoimakoulutuksen aloitti 77 900 ja muun koulutuksen 26 500, työnhakuun ETA/EU-valtioihin siirtyi 600 työnhakijaa, työvoiman ulkopuolelle (eläkkeelle, kotityöhön) siirtyi 104 200 ja työttömyyseläkkeelle 3 600 hakijaa. Lisäksi 368 000 työnhakujaksoa päättyi niin, ettei työnvälitykselle ilmoitettu syytä.

Taulukko 7. Työnhakujakson päättymisen syyt vuosina 2010 ja 2009 7 Työnhakujakson päättymisen syy Päättyneet työnhakujaksot Vuonna 2010 Vuonna 2009 % % Saanut työtä avoimilta työmarkkinoilta 528 074 42,1 526 315 43,1 Sijoitettu työllistämistoimenpitein 146 734 11,7 130 533 10,7 Aloittanut työvoimakoulutuksen 77 942 6,2 70 605 5,8 Aloittanut muun koulutuksen 26 532 2,1 19 525 1,6 Mennyt työnhakuun ETA/EU-valtioon 594 0,0 469 0,0 Siirtynyt työvoiman ulkopuolelle 104 156 8,3 98 334 8,1 Työttömyyseläkkeelle 3 557 0,3 12 038 1,0 Muu syy tai ei tietoa 368 046 29,3 362 486 29,7 Yhteensä 1 255 635 100,0 1 220 305 100,0 Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2010 aikana ulkomaalaisia työnhakijoita 56 000, mikä on 5 300 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Hakijat edustivat noin 180 eri kansalaisuutta. Suurin osa ulkomaalaisista työnhakijoista oli naapurimaista: Venäjältä 13 300, Virosta 6 900 ja Ruotsista 1 300. Muita suuria ryhmiä olivat irakilaiset (3 100), somalialaiset (2 800), thaimaalaiset (2 300), turkkilaiset (1 500), afganistanilaiset (1 500) ja iranilaiset (1 400). Vuonna 2010 työnhakijoina olleista 791 800 henkilöstä oli 620 800 (78 %) ollut työttömänä työnhakijana. Työttömistä oli ollut henkilökohtaisesti lomautettuna vuoden aikana 82 300 (13 %), mikä on 28 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Työttömyyseläkettä sai vuoden 2010 aikana 54 000 työnhakijaa, mikä on 11 % vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. 180000 160000 140000 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 Kuvio 3. Työnhakijoiden määrä vuoden aikana ELY-keskuksittain vuosina 2009 ja 2010 2009 2010 Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa

8 3. TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT VUONNA 2010 Vuoden 2010 aikana työnhakijoista oli ollut työttömänä lyhyemmän tai pidemmän aikaa 620 800 henkilöä 4. Määrä on 11 500 pienempi kuin edellisenä vuonna. Vuoden alussa työttömänä oli 308 000 työnhakijaa ja uusia työttömiä ilmoittautui työ- ja elinkeinotoimistoihin vuoden 2010 aikana 416 100. Vuoden aikana päättyi 325 900 henkilön työttömyys ja vuoden lopussa oli työttömänä 267 000 työnhakijaa, kun lomautetut lasketaan mukaan. Taulukko 8. Työttömät työnhakijat vuonna 2010 ELY-keskuksittain ja sukupuolen mukaan ELY-keskus Yhteensä Miehet Naiset Alle 25- vuotiaat Uusimaa 138 435 77 263 61 172 24 539 Varsinais-Suomi 52 736 29 982 22 754 10 025 Satakunta 27 534 14 706 12 828 5 608 Häme 46 517 26 027 20 490 9 388 Pirkanmaa 61 641 33 754 27 887 12 679 Kaakkois-Suomi 41 292 23 090 18 202 8 053 Etelä-Savo 19 368 11 072 8 296 3 898 Pohjois-Savo 32 515 18 604 13 911 6 854 Pohjois-Karjala 25 593 14 302 11 291 5 190 Keski-Suomi 36 270 19 752 16 518 7 820 Etelä-Pohjanmaa 21 069 11 932 9 137 4 629 Pohjanmaa 23 539 13 236 10 303 5 265 Pohjois-Pohjanmaa 51 829 28 534 23 295 12 066 Kainuu 12 694 7 416 5 278 2 606 Lappi 27 745 15 609 12 136 5 843 Ahvenanmaa 1 327 664 663 424 Koko maa 620 784 346 350 274 434 124 958 Eniten työttömiä työnhakijoita oli Uudenmaan (138 400) ja Pirkanmaan (61 600) ELY-keskuksen alueella. Vuoden aikana työttömänä olleiden määrä laski Varsinais-Suomea (5 %) ja Uuttamaata (1 %) lukuun ottamatta kaikkien muiden ELY-keskusten alueilla edelliseen vuoteen verrattuna. Suhteellisesti eniten työttömien määrä laski Kainuussa (-8 %), Lapissa (-6 %), Pohjois-Karjalassa (-6 %) ja Etelä-Pohjanmaalla (-5 %). Työttömistä työnhakijoista oli vuonna 2010 koko maassa naisia 71 900 vähemmän kuin miehiä. Työttömänä työnhakijana olleiden miesten määrä laski edellisestä vuodesta kolme prosenttia ja naisten määrä pysyi ennallaan (+0,03 %). Vuonna 2009 työttömien miesten lukumäärä nousi huomattavasti naisia enemmän, koska talouden taantuma kohdistui miesvaltaisille vientiteollisuuden ja rakentamisen aloille. Vuoden 2010 aikana kyseisten alojen kehitys kääntyi positiiviseksi. 4 Lukuun sisältyvät henkilökohtaisesti lomautetut.

9 Taulukko 9. Työttömät työnhakijat vuonna 2010 iän ja sukupuolen mukaan Ikäryhmä Molemmat Miehet Naiset sukupuolet Henkilöä % Henkilöä % Henkilöä % 15-24 124 958 20,1 73 433 21,2 51 525 18,8 25-34 144 863 23,3 78 853 22,8 66 010 24,1 35-44 118 768 19,1 63 410 18,3 55 358 20,2 45-54 125 912 20,3 71 262 20,6 54 650 19,9 55+ 106 283 17,1 59 392 17,1 46 891 17,1 Yhteensä 620 784 100,0 346 350 100,0 274 434 100,0 Työttömistä työnhakijoista oli alle 25-vuotiaita 20 %. Miehillä nuorten osuus työttömistä oli 21 %, mikä on kaksi prosenttiyksikköä suurempi kuin naisilla. Nuorten osuus työttömistä oli korkein Pohjois-Pohjanmaan (23 %), Pohjanmaan (22 %), Etelä-Pohjanmaan (22 %) ja Keski-Suomen (22 %) ELY-keskusten alueella. Alhaisin nuorten osuus oli Uudellamaalla (18 %). Ahvenanmaalla nuorten osuus työttömistä työnhakijoista oli 32 %. Taulukko 10. Työttömät työnhakijat vuonna 2010 koulutuksen ja sukupuolen mukaan Koulutus Molemmat Miehet Naiset sukupuolet Henkilöä % Henkilöä % Henkilöä % Perusasteen koulutus 187 569 30,2 113 291 32,7 74 278 27,1 Keskiasteen koulutus 297 362 47,9 172 928 49,9 124 434 45,3 Alin korkea-aste 43 929 7,1 19 051 5,5 24 878 9,1 Korkeakouluaste ja tutkijakoulutus 75 566 12,2 32 930 9,5 42 636 15,5 Tuntematon 16 358 2,6 8 150 2,4 8 208 3,0 Yhteensä 620 784 100,0 346 350 100,0 274 434 100,0 Vuonna 2010 työttöminä työnhakijoina olleista 30 % oli saanut perusasteen, 48 % keskiasteen ja 19 % korkea-asteen koulutuksen. Perusasteen koulutuksen saaneiden osuus on laskenut vajaan yhden prosenttiyksikön, keskiasteen koulutuksen saaneiden vastaavasti noussut 0,4 prosenttiyksikköä ja korkea-asteen koulutuksen saaneiden säilynyt ennallaan. Työttömillä naisilla oli miehiä korkeampi koulutustaso. Naisista 45 % oli suorittanut keskiasteen ja 25 % korkea-asteen koulutuksen. Työttömillä miehillä vastaavat osuudet olivat 50 % ja 15 %.

10 Vuoden 2010 aikana päättyi 928 200 eri työttömyysjaksoa. Jokaista työttömänä ollutta kohden jaksoja oli keskimäärin 2,0 vuoden aikana. Päättyneistä työttömyysjaksoista 564 200 (61 %) johti työnvälityksen saaman tiedon mukaan henkilön työllistymiseen. Jakson päättymisen syynä oli 467 600 (50 %) tapauksessa työllistyminen avoimille työmarkkinoille ja 96 700 (10 %) tapauksessa sijoittuminen tukityöhön. Työvoimakoulutuksen aloittaminen päätti 70 500 (8 %) ja muu koulutus 20 400 (2 %) työttömyysjaksoa. Työttömyyseläkkeelle siirtyi 3 200 sekä muulla tavalla työvoiman ulkopuolelle 71 500 työtöntä työnhakijaa. Näiden lisäksi päättyi 198 300 työttömyysjaksoa, joiden päättymissyy ei ollut tiedossa työ- ja elinkeinotoimistossa. Taulukko 11. Vuonna 2010 päättyneiden työttömyysjaksojen keskimääräinen kesto ELY-keskus Molemmat Miehet Naiset sukupuolet Keskimäärin viikkoa Uusimaa 16 17 15 Varsinais-Suomi 11 14 9 Satakunta 14 17 12 Häme 14 16 12 Pirkanmaa 17 20 14 Kaakkois-Suomi 15 18 12 Etelä-Savo 13 15 10 Pohjois-Savo 13 16 10 Pohjois-Karjala 14 18 10 Keski-Suomi 14 17 11 Etelä-Pohjanmaa 11 14 9 Pohjanmaa 12 15 10 Pohjois-Pohjanmaa 13 15 10 Kainuu 12 14 10 Lappi 10 13 8 Ahvenanmaa 12 13 12 Koko maa 14 16 11 Vuonna 2010 päättyneiden yhtäjaksoisten työttömyysjaksojen keskimääräinen kesto oli 14 viikkoa, alle neljä kuukautta. Keskimääräinen kesto oli yhden viikon pidempi kuin edellisenä vuonna. Naisilla työttömyys kesti keskimäärin huomattavasti lyhyemmän ajan (11 viikkoa) kuin miehillä (16 viikkoa). Työttömyyden lyhyemmän keston vuoksi naisia (110 500) oli työttömänä työnhakijana vuonna 2010 keskimäärin kuukauden lopussa selvästi vähemmän kuin miehiä (154 300), vaikka uusista työttömistä työnhakijoista oli naisia yhtä paljon kuin miehiä. Työttömyysjaksot ovat sitä pidempiä, mitä vanhemmasta työttömien ryhmästä on kysymys. Nuorilla alle 25-vuotiailla työttömyysjaksot olivat lyhimmät, keskimäärin 8 viikkoa. 50-60- vuotiailla työttömyys kesti keskimäärin 15 viikkoa (neljä kuukautta) ja yli 60-vuotiailla 37 viikkoa (yli yhdeksän kuukautta). Alueittain tarkastellen työttömyysjaksot olivat pisimmät Pirkanmaan (17 viikkoa), Uudenmaan (16 viikkoa) ja Kaakkois-Suomen (15 viikkoa) ELY-keskusten alueella. Lyhimpiä työttömyysjaksot olivat Lapissa (10 viikkoa) ja Etelä-Pohjanmaalla (11 viikkoa).

11 Vuoden 2010 aikana pitkäaikaistyöttömiä (henkilöitä, joiden työttömyys oli kestänyt yhtäjaksoisesti yli vuoden) oli 111 700. Määrä on vajaa viidesosa kaikkien työttömien työnhakijoiden määrästä. Pitkäaikaistyöttömistä oli miehiä 61 % ja naisia 39 %. Miesten osuus on noussut ja naisten laskenut kolmella prosenttiyksiköllä edellisvuodesta. Pitkäaikaistyöttömistä 3 100 (3 %) oli alle 25-vuotiaita. Uusia pitkäaikaistyöttömiä tuli vuoden aikana 65 700 ja pitkäaikaistyöttömyyksiä päättyi 54 500. Vuonna 2010 ennen työttömyyden alkamista 55 % oli ollut työssä ja 45 % työvoiman ulkopuolella. Työstä tulleiden osuus oli laskenut viidellä prosenttiyksiköllä ja työvoiman ulkopuolelta tulleiden vastaavasti noussut viidellä prosenttiyksiköllä. 18 % kaikista työttömistä tuli julkisista ja muista palveluista, teollisuudesta tuli 5 %, kaupan alalta 4 % ja rakennustoiminnasta 2 %. Kaikista työttömistä miehistä 13 % tuli julkisista ja muista palveluista, teollisuudesta 6 %, kaupan alalta 4 % ja rakennusalalta 3 %. Kaikista työttömistä naisista 24 % oli jäänyt työttömäksi julkisista ja muista palveluista sekä 5 % kaupan alalta. Työvoiman ulkopuolelta tulleista työttömistä 90 000 (10 % kaikista työttömistä) oli ollut koulussa tai opiskelemassa ennen työttömäksi joutumistaan. Palkattomasta kotitaloustyöstä tuli 4 % ja asepalveluksesta 2 %. Työttöminä olleista naisista 12 % ja miehistä 8 % tuli koulusta tai opiskelemasta. Taulukko 12. Työttömät työnhakijat ammattiryhmittäin ja sukupuolen mukaan vuonna 2010 Ammattiryhmä Yhteensä Miehet Naiset Alle 25-vuotiaat Henkilöä % Henkilöä % Henkilöä % Henkilöä % Tieteellinen, tekninen, ym. työ 68 929 11,1 35 571 10,3 33 358 12,2 3 188 2,6 Terveydenhuolto ja sosiaaliala 52 412 8,4 5 346 1,5 47 066 17,2 6 342 5,1 Hallinto- ja toimistotyö 60 458 9,7 21 944 6,3 38 514 14,0 5 845 4,7 Kaupallinen työ 42 248 6,8 16 664 4,8 25 584 9,3 5 196 4,2 Maa- ja metsätaloustyö 17 559 2,8 10 243 3,0 7 316 2,7 2 241 1,8 Kuljetus ja liikenne 20 099 3,2 17 577 5,1 2 522 0,9 2 056 1,6 Rakennus- ja kaivosala 54 731 8,8 52 330 15,1 2 401 0,9 7 309 5,8 Teollisuus: vaatetus, kone, puu, sähkö 109 005 17,6 90 903 26,2 18 102 6,6 23 388 18,7 Muu teollisuus ja varastoala 33 054 5,3 23 499 6,8 9 555 3,5 3 655 2,9 Palvelutyö 56 315 9,1 15 684 4,5 40 631 14,8 10 070 8,1 Muualla luokittelematon työ 105 974 17,1 56 589 16,3 49 385 18,0 55 668 44,5 Yhteensä 620 784 100,0 346 350 100,0 274 434 100,0 124 958 100,0

12 Kuvio 4. Alkaneet työttömyysjaksot työttömyyttä edeltäneen toiminnan mukaan vuonna 2010 28,9 % 3,6 % 55,5 % Työssä Koulussa, opiskelemassa Asepalveluksessa Kotitaloustyössä 2,1 % 9,9 % Muualla työv. ulkopuolella Kuvio 5. Päättyneet työttömyysjaksot työttömyyden päättymisen syyn mukaan vuonna 2010 8,1 % 9,8 % 21,4 % 50,4 % Työllistynyt avoimille työmarkkinoille Työllistynyt toimenpitein Aloittanut työvoimatai muun koulutuksen Siirtynyt työvoiman ulkopuolelle Muu syy 10,4 %

Työ- ja elinkeinoministeriö PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO TEM Tilastotiedote 2011:2 Tiedustelut: Työ- ja elinkeinoministeriö Toiminnan seuranta Ella Laakso 010 604 8051 Petri Syvänen 010 604 8050 sähköposti: etunimi.sukunimi@tem.fi Julkaisu löytyy Internetistä osoitteesta: www.tem.fi/tilastojulkaisut ISSN 1797-3732 verkkojulkaisu