Naapurina voimajohto
Sisällys 3 Fingrid lyhyesti Fingrid lyhyesti Sähkö on välttämätön osa kaikkien suomalaisten arkipäivää. Yhteiskunta toimii sähköllä. UTSJOKI 4 Pysytään hyvissä väleissä Fingridillä käyttöoikeus johtoalueisiin Maanomistajalle korvaus johtoalueen käytöstä Jykevä mutta hyödyllinen naapuri 7 Pidetään huolta linjoista Kunnossapidon perustana voimajohtojen tarkastukset Puuston säännöllinen käsittely takaa käyttövarmuuden Yksityisteiden käyttökorvaukset 9 Tiedä ennen kuin toimit Puiden kaato ja puutavaran varastointi Työkoneen turvallinen käyttö Viljele ja laidunna turvallisesti Älä suihkuta vettä voimajohtoon Varmista suojaharsojen kiinnitys Aitojen ja peltikattojen maadoitus Avotulen teko kielletty Fingridistä ohjeet räjäytystöihin Älä tankkaa voimajohdon lähellä Pylväissä kiipeily hengenvaarallista Pidä kalastusvapa kaukana johdosta Älä lennätä leijaa johtoaukealla Trampoliinit ja kiipeilytelineet Ilmoita johtoviasta Fingridiin 13 Monta tapaa hyödyntää johtoaluetta Virkistys Metsästys Tien tai ulkoilureitin perustaminen Moottorikelkkailu Rakennukset ja rakenteet Maanotto, läjitys ja ojittaminen 14 Hyvä tietää 15 Luvanvaraiset hankkeet voimajohdon läheisyydessä Fingrid Oyj on yritys, joka vastaa sähkönsiirtojärjestelmän toimivuudesta Suomessa. Kantaverkko on sähkönsiirron runkoverkko, johon ovat liittyneet suuret voimalaitokset ja tehtaat sekä alueelliset jakeluverkot. Fingridin hallitsemaan Suomen kantaverkkoon kuuluu 400, 220 ja 110 kilovoltin voimajohtoja noin 14 000 kilometriä, yli sata sähköasemaa sekä sähköjärjestelmän vakavissa häiriötilanteissa tarvittavia varavoimalaitoksia. Fingrid huolehtii siitä, että Suomi saa sähköä häiriöttä nyt ja tulevaisuudessa. Osallistumme EU:n yhteisiin ilmasto- ja energiatalkoisiin vahvistamalla kantaverkkoa uusien energiaratkaisujen mukaisesti. Edistämme sähkömarkkinoiden toimivuutta. Tehokkaasti toimivat yhteiseurooppalaiset sähkömarkkinat, joihin sidosryhmät luottavat, ovat myös kuluttajan etu. Fingrid Oyj:n voimansiirtoverkko 10/2016 400 kv kantaverkko 220 kv kantaverkko 110 kv kantaverkko muiden verkko % TUOVILA KRISTINESTAD KRISTIINA MERI-PORI %% % SEINÄJOKI ULVILA OLKILUOTO RAUMA HUITTINEN NAANTALINSALMI VENTUSNEVA VALAJASKOSKI PETÄJÄSKOSKI PIRTTIKOSKI OSSAUSKOSKI TAIVALKOSKI KEMINMAA ASMUNTI SELLEE TUOMELA KALAJOKI % LEVÄSUO ALAJÄRVI PETÄJÄVESI ISONIEMI UUSNIVALA KANGASALA LAVIANVUORI JÄMSÄ TOIVILA % IVALO VAJUKOSKI PIKKARALA PYHÄKOSKI PYHÄNSELKÄ UTANEN NUOJUA VIHTAVUORI VISULAHTI PYHÄVESI KOKKOSNIVA VUOLIJOKI ALAPITKÄ VARKAUS HUUTOKOSKI YLLIKKÄLÄ FORSSA HIKIÄ KORIA HYVINKÄÄ LIETO NURMIJÄRVI KYMI ANTTILA SALO VIRKKALA KOPULA LOVIISA LÄNSISALMI TAMMISTO ESPOO INKOO SEITENOIKEA ONTOJOKI IMATRA PUHOS LIEKSA UIMAHARJU 2 3
Pysytään hyvissä väleissä Ukkosjohdin Voimajohto on naapuri, joka ei halua häiritä muita eikä myöskään tulla itse häirityksi. Tähän esitteeseen on koottu tietoa ja turvallisuusohjeita, jotka tekevät yhteiselosta johtonaapurin kanssa häiriötöntä ja turvallista. Fingridillä käyttöoikeus johtoalueisiin Mikäli maanomistajalle syntyy voimajohdon kunnossapidon yhteydessä haittaa tai vahinkoja, niiden korvaamisesta sovitaan hänen kanssaan tapauskohtaisesti erikseen. Jykevä mutta hyödyllinen naapuri Kuvan pylvästyyppi on yleisimmin käytetty harustettu portaalipylväs, mutta käytössä on myös ns. vapaasti seisovia teräspylväitä, joista harukset puuttuvat. Ukkosuloke Orsi Eristinketju Eristinlautanen Virtajohdin Fingrid ei omista voimajohtojen alla olevaa maata eikä johtoalueen puustoa, vaan ne kuuluvat maanomistajalle. Yhtiö on lunastamalla hankkinut pysyvän oikeuden käyttää johtoaluetta. Lunastuksen perusteella yhtiöllä on oikeus mm. johtoalueen käyttöön, rakentamisen rajoittamiseen, johtoaukean raivaukseen ja ylipitkien reunavyöhykepuiden käsittelyyn. Yhtiön oikeus ja velvollisuus antaa jäljempänä esitettyjä ohjeita perustuu sähköturvallisuuslakiin ja valtioneuvoston antaman luvan perusteella tehtyyn johtoalueen lunastukseen. Maanomistajalle korvaus johtoalueen käytöstä Johtoalueen käyttöoikeus on korvattu lunastustoimituksessa määrätyllä kertakorvauksella. Fingrid ei päätä lunastuskorvauksista, vaan ne määrittelee puolueeton toimikunta lunastuslain mukaisesti. Johtoalue on se alue, johon Fingrid on lunastanut käyttöoikeuden. Käyttöoikeus asettaa maanomistajalle käyttörajoituksia. Suomessa käytetään voimajohtojen jännitetasoina 110, 220 ja 400 kilovolttia (kv)*. Jännitetason voi helposti tunnistaa eristinketjun pituuden ja eristinlautasten lukumäärän perusteella: Jännitetaso kv Eristinketjun pituus Eristinlautasten lukumäärä 110 noin 1 metri 6 8 220 noin 2 metriä 10 12 400 noin 4 metriä 18 21 *1 kv = 1 000 volttia (V) Vaakaside Jalka Harus Numerokilpi Perustus Maadoitusjohdin MAANALAISET RAKENTEET Harusankkuri Voimajohdon pylvään pylväsala ulottuu kolmen metrin etäisyydelle maanpäällisistä pylväsrakenteista. 20 m 20 m Reunavyöhyke 10 m Johtoaukea Johtoalue / Rakennuskieltoalue 10 m 110 kv johdon johtoaukean leveys on yleensä 26 30 metriä. 220 kv johdon johtoaukean leveys on yleensä 32 38 metriä. 400 kv johdon johtoaukean leveys on yleensä 36 42 metriä. Reunavyöhyke Reunavyöhykkeen leveys on johdon molemmin puolin 10 metriä, aina yhteensä 20 metriä. Johtoalueen muodostavat johtoaukea sekä johtoaukean molemmin puolin sijaitsevat reunavyöhykkeet, joissa puiden kasvukorkeus on rajoitettu, jotta puu mahdollisesti kaatuessaan ei yllä johtoon. JOHDON KESKILINJA 3 m 3 m 3 m 3 m Harustettu, kaksijalkainen pylväs. JOHDON KESKILINJA 3 m 3 m Harustamaton, yksijalkainen pylväs. 3 m 3 m 4 5
Pidetään huolta linjoista Kunnossapidon perustana voimajohtojen tarkastukset Voimajohdon omistajana Fingridillä on velvollisuus pitää johto sähköturvallisuusmääräysten mukaisessa kunnossa. Velvollisuuden täyttämiseksi yhtiön työntekijöillä ja palvelutoimittajilla on oikeus liikkua johtoalueella jalkaisin, työkoneilla ja ajoneuvoilla, käyttää johtoalueelle vieviä teitä ja polkuja sekä tarvittaessa muitakin alueita. Johdon kuntoa ja johtoalueen kasvuston korkeutta seurataan 1 3 vuoden välein toistuvilla tarkastuksilla. Tarkastuksilla havainnoitavia asioita ovat mm: johtoalueen kasvusto, uudet rakenteet, kaivannot pylväsrakenteiden mahdolliset kallistumat, teräsosien kunto maadoitukset ja perustukset eristimien ja johtimien eheys ja kunto. Talviaikana johtimille kertynyttä lunta poistetaan tarpeen mukaan. Puuston säännöllinen käsittely takaa käyttövarmuuden Johtoaukeiden puusto raivataan joko koneellisesti tai miestyövoimin 5 8 vuoden välein. Voimajohtojen reunavyöhykepuut käsitellään 10 25 vuoden välein. Ylipitkät puut kaadetaan tai puiden latvoja katkaistaan 2 4 metriä helikopterisahauksella. Latvasahattuja puita ei tarvitse korjata heti. Latvotun puun lahoaminen etenee niin hitaasti, että lahovauriot eivät ehdi alentaa puiden arvoa, kunhan niiden hakkuu liitetään jonkun läheisen metsäkuvion hakkuuseen lähivuosina. Myös latvomattomat reunavyöhykepuut kannattaa hakata samalla kertaa. Fingrid ilmoittaa johtoaukeiden raivauksista ja reunavyöhykkeiden puustonkäsittelystä maanomistajille kirjeitse. Mikäli reunapuut joudutaan kaatamaan, Fingrid pyrkii järjestämään korjattaville puille yhteishakkuun ja -myynnin. Puuston omistajana maanomistajalla on kuitenkin oikeus päättää, miten johdon kunnossapidon aiheuttama reunapuiden korjuu ja myynti järjestetään. On silti muistettava, että sähköjohdon lähellä tehtävä hakkuu vaatii erityistä ammattitaitoa, eikä sitä pitäisi tehdä omatoimisesti metsänomistajatyönä. Jos suurin osa reunavyöhykepuista on ylipitkiä, on yleensä järkevintä käsitellä reunavyöhyke kokonaisvaltaisesti niin, että vyöhykkeeltä hakataan pois kaikki muut paitsi sivun 5 kaaviokuvan mukaista pituutta selvästi lyhyemmät puut. Reunavyöhykkeiden metsänhoitoon liittyy monia erityispiirteitä, jotka tulisi ottaa huomioon reunametsien uudistamis- ja hoitotoimenpiteistä päätettäessä. Kehittääkseen näiden erityiskohteiden metsänhoitoa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio on laatinut metsänhoitosuositukset reunavyöhykkeille. Tämä Suurjännitejohtojen reunametsien hoito -esite on ladattavissa Fingridin internetsivuilta kohdasta Verkkohankkeet -> Verkon kunnossapito ja rakenne -> Puuston käsittely. Yksityisteiden käyttökorvaukset Johtoalueille vievien yksityisteiden käytöstä Fingrid tekee tienhaltijoiden kanssa huoltotie sopimukset kymmenvuotiskausiksi. Yhtiö on Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:n sekä Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC rf:n kanssa laatinut yksityistien käyttöä koskevan korvaussuosituksen. Suosituksessa on muun muassa määritetty tien käyttömaksujen yksikköhinnat käyttöluokittain. 6 7
Jos puu varotoimista huolimatta alkaa kaatua voimajohtoon päin, toimi näin: Keskeytä työskentely välittömästi. Loiki vain toinen jalka maata kerrallaan koskettaen mahdollisimman nopeasti vähintään 20 metrin etäisyydelle puusta. Jos kaatuva puu osuu johtoon tai jää kiinni johtimiin, ilmoita siitä heti Fingridin kantaverkkokeskukseen (puh. 030 395 4300) tai yleiseen hätänumeroon 112. Pidä huoli siitä, että kukaan ei mene lähelle puuta. Johtimia koskettavaa puuta ei saa mennä irrottamaan. Tiedä ennen kuin toimit Puiden kaato ja puutavaran varastointi Voimajohdon läheisyydessä puita ei saa kaataa johtoon päin. Kaatosuunta on aina varmistettava puunkorjuutöiden turvallisuusmääräysten mukaisesti. Fingrid antaa tarvittaessa lisätietoja ja kaatoapua. Turvallisuussyistä puutavaraa tai energiapuuta ei saa varastoida voimajohdon alla eikä sivusuuntaan mitattuna kymmentä metriä lähempänä johdon lähintä virtajohdinta. Työkoneen turvallinen käyttö Johdon alla voi vapaasti liikkua tavanomaisilla maatalouskoneilla. Pylväsrakenteiden läheisyydessä on maatalouskoneilla työskenneltäessä noudatettava varovaisuutta. Harustettu pylväsrakenne voi sortua jo pienestäkin koneen kosketuksesta. Erityisesti harukset ovat herkkiä vaurioitumaan. Jos konetyössä kuormain tai taakka koskettaa johtoja, toimi näin: Ajoneuvon sisätiloissa olet aluksi turvassa. Yritä ajaa kone irti sähköjohdosta. Jos kone syttyy tuleen tai sen renkaat savuavat, hyppää työkoneesta ulos tasajalkaa. Älä kosketa työkonetta ja maata samanaikaisesti. Loiki vain toinen jalka kerrallaan maata koskettaen mahdollisimman nopeasti vähintään 20 metrin päähän työkoneesta. Ota välittömästi yhteys Fingridiin, vaikka sähköjohto ei olisi näkyvästi vaurioitunut. Varmista onnettomuuspaikan vartiointi. Jos pylväsrakenne vaurioituu, on siitä ilmoitettava välittömästi Fin gridiin. Jos työskentelet kaivurilla, nosturilla tai muulla työkoneella voimajohdon läheisyydessä, varo menemästä liian lähelle jännitteisiä virtajohtimia. Työkoneella ei saa liikkua pylväsalalla. Viereisessä taulukossa on esitetty työkoneen ja sen mahdollisen kuorman sallitut vähimmäisetäisyydet voimajohdon virtajohtimiin. Voimajohdon jännitetaso Työkoneen ja kuorman vähimmäisetäisyys virtajohtimien alla Työkoneen ja kuorman vähimmäisetäisyys virtajohtimien sivuilla 110 kv 3 metriä 5 metriä 220 kv 4 metriä 5 metriä 400 kv 5 metriä 5 metriä Älä koskaan aja koneella pylväsjalkojen välistä, haruksen alta äläkä kolmea metriä lähempää pylväsrakenteita! 5 m 110 kv = 3 m 220 kv = 4 m 400 kv = 5 m Kaikenlainen varastointi pylväsalueella on turvallisuussyistä ehdottomasti kielletty. Voimajohdon lähellä olevien puiden kaato on aina syytä jättää ammattilaisten tehtäväksi. 8 9
Varmista suojaharsojen kiinnitys Pylväissä kiipeily hengenvaarallista Jos istutukset peitetään harsoilla, on painojen tai muiden Voimajohtopylväissä kiipeily on hengenvaarallista ja kiinnittimien avulla varmistettava, että harsot pysyvät ehdottomasti kiellettyä. Pylväisiin ei myöskään saa paikallaan myös puuskaisella ja voimakkaalla tuulella. kiinnittää mitään. Myös ilman lämpiäminen harson alla aiheuttaa nostetta, joka voi irrottaa harson lentämään korkealle ilmaan. Jos Pidä kalastusvapa kaukana johdosta harsoja varotoimista huolimatta lentää voimajohdon rakenteisiin, niitä ei missään tapauksessa saa irrottaa itse. Asiasta on ilmoitettava välittömästi Fingridiin. Kalastajan on huolehdittava, etteivät vapa ja siima pääse ulottumaan viittä metriä lähemmäksi johdon virtajohtimia. Aitojen ja peltikattojen maadoitus Älä lennätä leijaa johtoaukealla Voimajohdon sähkökenttä ei yleensä synnytä merkittäviä jännitteitä piikkilanka-aitaan tai metalliseen verkkoaitaan. Ne ovat hyvin maadoitettuja aitapylväiden, ruo- Leijan lennättäminen johtoaukealla on kiellettyä vaaratilanteiden välttämiseksi. hon tai muun kasvillisuuden välityksellä. Jos aita kulkee pitkän matkan voimajohdon lähellä tai se on eristetty Trampoliinit ja kiipeilytelineet maasta, siihen voi kuitenkin syntyä haitallinen jännite. Tällöin aita on maadoitettava. Johdon alle ei saa henkilöturvallisuuden takia sijoittaa trampoliineja, kiipeilytelineitä eikä mitään muitakaan Voimajohdon sähkökenttä saattaa myös aiheuttaa sen, että johdon alla oleviin peltikattoihin latautuu sinällään laitteita, joiden avulla voidaan nousta normaalia maanpintaa korkeammalle. vaaraton varausjännite. Tämäkin voidaan helposti poistaa maadoittamalla katto esimerkiksi vesikouruja pitkin Ilmoita johtoviasta Fingridiin maahan. Säännöllisten tarkastusten ja kunnossapidon ansiosta Tarkempia neuvoja maadoitusasioista saat Fingridistä. johtoviat ovat harvinaisia, mutta täysin niiltä ei voida välttyä. Jos havaitset vian tai poikkeavan ilmiön joh- Avotulen teko kielletty dossa, pyydämme ilmoittamaan siitä mahdollisimman pian puhelimitse Fingridin kantaverkkokeskukseen Avotulen teko voimajohdon alla tai sen välittömässä (puh. 030 395 4300). läheisyydessä on turvallisuussyistä kielletty. Jos aiot Viljele ja laidunna turvallisesti Johtoaukeaa saa viljellä ja kotieläimet voivat turvallisesti laiduntaa voimajohtojen alla. Muista kuitenkin, että pylväsala on rauhoitettava kaikesta koneellisesta toiminnasta. Johtoaukeaa voidaan käyttää myös kasvimaana ja sinne ja joulukuusia voi kasvattaa johtoaukealla, kunhan niiden korkeus pysyy sallituissa rajoissa. Puiden kasvatuksesta on sovittava Fingridin kanssa kirjallisella raivausaluesopimuksella. Älä suihkuta vettä voimajohtoon Keinokastelujärjestelmiä voidaan käyttää normaalisti kulottaa 50:tä metriä lähempänä johtoa, ota yhteys Fingridiin. Fingridistä ohjeet räjäytystöihin Jos suunnittelet louhinta- tai räjäytystöitä tehtäväksi sataa metriä lähempänä voimajohtoa, kysy ohjeistusta Fingridistä. Jos voimajohdon virtajohdin on katkennut tai muuten riippuu lähellä maata, on hengenvaarallista mennä sen lähelle! saa istuttaa esimerkiksi marjapensaita. Pensaita istutettaessa johdon keskilinjalle on jätettävä kulkuväylä, jotta voimajohdon tarkastajat ja kunnossapitäjät voivat tarvittaessa liikkua sillä kävellen tai työkoneilla. Hedelmäpuita johdon läheisyydessä, kunhan vesisuihku ei osu johtimiin. Kastelujärjestelmiä koottaessa, siirrettäessä ja purettaessa on varottava, etteivät laitteet ulotu vaarallisen lähelle johtimia. Älä tankkaa voimajohdon lähellä Paloturvallisuuden vuoksi vältä ajoneuvon tai työkoneen tankkausta 20:tä metriä lähempänä voimajohtoa. Muista, että johdosta ei koskaan pala sulake, vaan se on aina vaarallinen! 10 11
Monta tapaa hyödyntää johtoaluetta frisbee golf Viljelyn ja laiduntamisen lisäksi johtoaukeita voi hyödyntää monin eri tavoin. Virkistys Johtoalue sopii mainiosti monenlaiseen virkistyskäyttöön. Alueella voi huoletta retkeillä, marjastaa ja sienestää. Johtoaukeat ovat myös perhosten ja monien kasvilajien suosimia elinympäristöjä. Metsästys Voimajohtoaukeita käytetään hyvän näkyvyyden vuoksi myös metsästykseen. Turvallisuussyistä passipaikat on sijoitettava niin, etteivät johdon rakenteet ole ampumalinjalla. Ampumalavojen pystyttämisestä on syytä sopia etukäteen Fingridin kanssa. Johtoaukeilla oleville vanhoille pelloille voi perustaa riistapeltoja. Uusien peltojen raivaamiseen on syytä pyytää Fingridin lupa. Tien tai ulkoilureitin perustaminen Voimajohdon alla myös maan pinnalle levitetyt pitkät valaisin- tai muuhun käyttöön tarkoitetut johdot voivat aiheuttaa vaaraa. Lupa tarvitaan myös, jos johtoalueella sijaitsevaa aiemmin rakennettua kohdetta aiotaan muuttaa. Maanotto, läjitys ja ojittaminen Johtoaukealla tapahtuvaan soran, hiekan, saven, mullan ja turpeen ottoon tarvitaan Fingridin lupa. Sama koskee myös ojittamista ja maa-ainesten läjitystä johtoalueelle. Pylväsalalle ei saa tehdä ojia. Ojien reunat eivät saa missään oloissa olla kolmea metriä lähempänä pylväsja harusrakenteita. Mikäli kaivettavan ojan syvyys on puoli metriä, on otettava huomioon maanalaiset maadoitusjohtimet. Katkenneista maadoitusjohtimista on ilmoitettava Fingridiin. Voimajohtoalueella voi kuntoilla ja hiihtää. Tien, ulkoilureitin, kuntoradan tai latupohjan perustamiseen on pyydettävä maanomistajan lupa sekä Fingridin lausunto. Moottorikelkkailu Johtoaukeaa voidaan maanomistajan ja Fingridin luvalla käyttää moottorikelkkailuun. Pylväsaloilla kelkkailu on kuitenkin ehdottomasti kielletty. Kelkkailureitti on sijoitettava niin kauaksi pylväistä, että törmäysvaaraa pylväsjalkoihin tai haruksiin ei ole. Rakennukset ja rakenteet Johtoalueet ovat rakennuskieltoaluetta. Rakennusten rakentaminen alueille on kiellettyä, ja muiden rakenteiden, kuten katosten, teiden, pysäköintialueiden, avojohtojen ja maakaapeleiden, vesijohtojen, viemäreiden, valaisinpylväiden, lipputankojen, kala-altaiden ym. sijoittamiseen ja rakentamiseen tarvitaan Fingridin lupa. 12 13
Hyvä tietää tonta, mutta koska ääni on aina merkki energiahäviöstä, se pyritään jo senkin takia pitämään mahdollisimman pienenä. Koronaa esiintyy lähinnä 400 kilovoltin jännitetasolla. Ääntä saattaa suurjännitejohdon läheisyydessä syntyä myös tuulesta, joka ravistelee johdon eri osia, kuten teräspylväitä, johtimia, orsia tai eristimiä. Ääntä esiintyy riippumatta siitä, onko johto jännitteinen vai ei. Jotkut kehon sisäiset lääketieteelliset laitteet (esimerkiksi sydämentahdistimet) voivat toimia johdon alla virheellisesti. Tahdistimen häiriintymistä voidaan vähentää säädöin ja erityisesti tahdistinvalinnoin. Radion FM-lähetyksiä (ULA) eli yleisimpiä Yleisradion ja paikallisradioiden ohjelmia voimajohdot eivät häiritse. Tv:n katseluakin voimajohto voi häiritä vain todella harvoissa tapauksissa. Jos ongelmia ilmenee, ota yhteys Fingridin asiantuntijoihin. Kädessä pidettävä loisteputki saattaa syttyä voimajohdon alla johtimien synnyttämästä sähkökentästä. Putkessa kulkeva virta on luonnollisesti paljon heikompi kuin normaalisti. Loistetta ei yleensä edes erota kuin hämärässä. Tämä puhtaasti sähköinen ilmiö ei aiheuta mitään haittaa terveydelle. Voimajohdon sähkökentän ominaisuuksiin kuuluu, että sen läheisyydessä olevat maasta eristetyt, sähköä johtavat esineet metallilapiot, työkalut jne. varautuvat sähköisesti. Myös ihminen varautuu työskennellessään johdon alla. Tavallisesti tätä ei edes huomaa, mutta käyttäessäsi paksupohjaisia jalkineita, vaikkapa kumisaappaita, saatat tuntea heikon kipinän koskiessasi maadoitettuun esineeseen, esimerkiksi metalliseen aitatolppaan. Ilmiö on samanlainen ja yhtä vaaraton kuin tekokuituisen puseron riisumisen yhteydessä syntyvä kipinä. Myös esimerkiksi sateenvarjon kipinöiminen voimajohdon alla on vaaratonta ja johtuu sähköisestä varautumisesta. Tieteellisissä tutkimuksissa ei ole havaittu, että voimajohdolla olisi haittavaikutuksia laiduneläinten terveyteen tai hedelmällisyyteen. Myöskään kreosootilla käsiteltyjen puupylväiden nuolemisesta ei ole todettu aiheutuvan haittoja eläimille. Asiasta on antanut lausunnon mm. Eläinlääketieteellinen korkeakoulu / Elintarvike- ja ympäristöhygienian osasto (25.10.1994). Muuttolintujen reiteille tai pesimispaikkojen läheisyyteen voidaan erityiskohteissa asentaa varoituspalloja johtimiin. Tiedot havaituista törmäyskohteista on hyvä kertoa Fingridille, joka päättää lintupallojen asennuksista. Voimajohtojen ympärilleen aiheuttamien sähkö- ja magneettikenttien mahdollisia terveysvaikutuksia on tutkittu paljon. Tutkimustiedon perusteella niistä ei ole todettu aiheutuvan vaaraa ihmisille tai eläimille. Julkaisuja aiheesta on ladattavissa Fingridin verkkosivuilta. Voimajohdot eivät Ilmatieteen laitoksen mukaan lisää salamointia eivätkä ohjaa ukkospilvien liikkeitä, vaan itse asiassa parantavat salamaturvallisuutta. Koska voimajohtopylväät ovat usein lähiympäristönsä korkeimpia kohteita ja lisäksi maadoitettuja, ne houkuttelevat itseensä lähialueelle joka tapauksessa iskevät salamat. Johto on rakennettu niin, että salamapurkaus ohjautuu ukkosjohtimen kautta vaarattomasti maahan. Aivan johdon välittömässä läheisyydessä ei siis ukonilmalla ole syytä olla. Myöskään salamoinnin määrään eivät voimajohdot voi vaikuttaa. Määrä on täysin riippuvainen ukkospilven ominaisuuksista, ei sen alla olevista pylväistä. Johdon läheisyydessä kuuluva sirisevä ääni johtuu johtimien tai eristimien pinnalla ilmenevistä koronapurkauksista. Koronailmiö on ihmiselle harmiton. Ilmiön aiheuttaa ilman ionisoituminen johtimien, eristimien tms. pintojen läheisyydessä. Koronan synnyttämä ääni on voimakkaimmillaan kostealla säällä tai talvella, kun johtimiin muodostuu huurretta. Koronapurkauksen välttäminen täydellisesti on käytännössä lähes mahdo- Luvanvaraiset hankkeet voimajohdon läheisyydessä LUPIA JA LAUSUNTOJA VARTEN TARVITAAN: Kartta, johon on merkitty aiotun hankkeen ja voimajohdon sijainti. Asemapiirros, jossa on esitetty hankkeen tarkka sijainti voimajohtoon nähden. Hakijan nimi ja osoite sekä puhelinnumero, josta voimme tarvittaessa saada lisätietoja. Lausuntoa voi pyytää Fingridin karttapalvelun kautta. Karttapalveluun pääsee Fingridin internetsivujen etusivulla olevasta linkistä. Lausuntopyynnön voi lähettää myös postitse: Fingrid Oyj Risteämälausunnot PL 530 00101 Helsinki tai sähköpostitse: risteamalausunnot@fingrid.fi 14 15
Läkkisepäntie 21, 00620 Helsinki / PL 530, 00101 Helsinki Puhelin 030 395 5000 Faksi 030 395 5196 www.fingrid.fi Fingridin kantaverkkokeskus Puhelin 030 395 4300 (24 h)