RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2012 1

ILMANLAATU RAAHEN ALUEELLA 2012

RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2012 1 Päivämäärä 7.5.2013 Laatija Kimmo Salokannel, Eerik Järvinen, Sanna Ojala Tarkastaja Eerik Järvinen Hyväksyjä Outi Salonen Kuvaus Ilmanlaadun seurantaraportti, Raahe 2012 Viite 82142292

RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2012 2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 3 2. ILMANLAATU LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ 4 2.1 Ilmanlaadun ohjearvot 4 2.2 Raja-arvot terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi 4 2.3 Raja-arvot kasvillisuuden haittojen ehkäisemiseksi 5 2.4 Tavoitearvot 5 2.5 Arviointikynnykset 6 3. MITTAUKSET JA MENETELMÄT 7 4. TULOSTEN LAADUNVARMISTUS 9 5. PÄÄSTÖT 11 5.1 Teollisuuden päästöt 11 5.2 Energiantuotannon ja liikenteen päästöt 14 6. ILMANLAATU 15 6.1 Ilmanlaatuindeksi 15 6.2 Hengitettävät hiukkaset 17 6.3 Hengitettävien hiukkasten koostumus 19 6.3.1 Metallipitoisuudet 19 6.3.2 Muutos määritysmenetelmässä 20 6.3.3 PAH-yhdisteet 23 6.4 Kaasumaiset ilman epäpuhtaudet 26 6.4.1 Rikkidioksidi SO 2 26 6.4.2 Typenoksidit 28 6.5 Laskeumat 32 7. SÄÄTIEDOT 36 8. YHTEENVETO 38 LIITTEET Liite 1 Keskeisiä käsitteitä Liite 2 metallipitoisuudet näytteittäin Liite 3 PAH-yhdisteiden pitoisuudet näytteittäin 2012

RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2012 3 1. JOHDANTO Ilman laatu koostuu paikallisten päästölähteiden ilmaan vapauttamista epäpuhtauksista, sekä kaukokulkeumasta. Kaukokulkeuma saattaa aiheuttaa poikkeustilanteissa merkittävää haittaa jopa hyvin kaukana päästölähteestä, kuten esimerkiksi laajojen metsäpalojen tai tulivuorenpurkausten aikana. Taajama- ja kaupunkialueella ilmanlaadun määräytyy kuitenkin hyvin pitkälle paikallisista päästöistä. Näitä vapautuu muun muassa teollisuuden ja energiantuotannon toiminnoista, liikenteen pakokaasuista, sekä ajoviiman ja tuulen nostattamasta tiepölystä. Erityisen selvästi tiepölyn vaikutus näkyy keväällä, maalis-toukokuussa, jolloin talven aikana tielle jauhautunut hiekka, suola, asfaltti ja kumi yhdessä muiden epäpuhtauksien kanssa kohoaa ilmaan, heikentäen ilmanlaatua liikennöidyillä alueilla. Väestön kannalta liikenteen päästöt ovat merkittävimmät, sillä päästöt vapautuvat lähes suoraan hengityskorkeudelle. Energiantuotannon- ja teollisuuden piippupäästöt vapautuvat korkealta, jolloin ne voivat esiintyä hengityskorkeudella vasta hieman kauempana. Teollisuuden luonteesta riippuen osa päästöistä saattaa vapautua ns. hajapäästönä, jonka päästökorkeus on piippupäästöjä matalampi. Hajapäästöjä ovat esimerkiksi teollisuusalueen kestopäällystettyjen kenttien pölyäminen ja yleispoistokanavat. Suomessa teollisuuden ja energiantuotannon päästöt ovat vuosien mittaan vähentyneet, johtuen puhdistin- ja tuotantotekniikan kehittymisestä yhdessä kiristyneen lainsäädännön kanssa. Pientaloalueilla puun poltto voi heikentää ilman laatua merkittävästi. Koko Suomen tasolla pienhiukkaspäästöistä noin neljännes muodostuu pientulisijoista. Ongelmallista pientulisijojen päästöille on niiden vapautuminen suhteellisen matalalta, mikä näkyy usein mm. alueen bentso(a)pyreenipitoisuuksissa. Raahen ilmanlaadun tarkkailu on tyypillisiin vastaavan kokoisiin kaupunkeihin verrattuna kattavampi, johtuen paikkakunnalla toimivan teollisuuden luonteesta. Mitattavia komponentteja ja mittauspisteitä on enemmän, sillä teollisuuden ympäristölupavelvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat mittaukset toteutetaan yhdessä kaupungin ilmanlaadun mittausten kanssa. Mittausten perustella Raahen ilmanlaatu on pääosin hyvää. Vuoden 2011 tuloksiin verrattuna ilmasta ja erityisesti laskeumasta mitattujen metallien pitoisuuksissa on havaittavissa laskeva suuntaus. Muun muassa laskeuman lyijypitoisuudet ovat laskeneet ja lähestyvät tehdasalueen läheisissä mittauspisteissä vertailuna toimivan tausta-aseman pitoisuuksia. Myös raudan pitoisuudet ovat laskeneet vuoden 2011 tasosta. Raahessa raja- tai tavoitearvojen suhteen merkittävimmät ilman epäpuhtaudet ovat nikkeli, polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH) ja typenoksidit.

RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2012 4 2. ILMANLAATU LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Ilmanlaadun seurantavelvoite on säädetty kunnille joiden tulee huolehtia siitä, että pitoisuudet pysyvät raja-arvojen alapuolella. Vastaavasti toiminnanharjoittajalla on velvoite olla selvillä oman toimintansa vaikutuksesta ympäristölle. 2.1 Ilmanlaadun ohjearvot Valtioneuvoston asetuksessa 480/1996 "Ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta" esitetään ohjearvoja tietyille ilman epäpuhtauksille ulkoilmassa alueilla, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä ja joissa ihmiset saattavat altistua ilman epäpuhtauksille. Oheisessa taulukossa (Taulukko 1) esitetään kyseiset ohjearvot. Taulukko 1. Ulkoilman epäpuhtauksien tavoitteelliset ohjearvot VNa 480/1996 "Ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvoista" mukaisesti. Epäpuhtaus Laskennallinen määrittely Ohjearvo, 20 C / 1 atm Rikkidioksidi, SO 2 kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste 250 µg/m 3 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo 80 µg/m 3 Typpidioksidi, NO 2 Hiilimonoksidi, CO Hiukkaset, kokonaisleijuma (TSP) Hengitettävät hiukkaset, PM 10 Haisevien rikkiyhdisteiden kokonaismäärä (TRS) kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste 150 µg/m 3 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo 70 µg/m 3 1 h 20 mg/m 3 tuntiarvojen liukuva 8 tunnin keskiarvo 8 mg/m 3 vuoden vuorokausiarvojen 98. prosenttipiste 120 µg/m 3 vuosikeskiarvo 50 µg/m 3 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo 70 µg/m 3 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo TRS ilmoitetaan rikkinä 10 µg/m 3 Ohjearvojen ylittyminen tulisi estää ennakolta. VNa 480/1996 asetetut ohjearvot on otettava huomioon ilman pilaantumisen ehkäisemiseksi suunnittelussa, kuten maankäytön ja liikenteen suunnittelussa, rakentamisen muussa ohjauksessa ja ilman pilaantumisen vaaraa aiheuttavien toimintojen sijoittamisessa ja lupakäsittelyssä. 2.2 Raja-arvot terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi Alueille, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä ja joilla ihmiset saattavat altistua ilman epäpuhtauksille, on Valtioneuvoston asetuksessa 38/2011 "Ilmanlaadusta" asetettu raja-arvot rikkidioksidin, typpidioksidin, hiukkasten, lyijyn, hiilimonoksidin, hiukkasten ja bentseenin pitoisuuksille ulkoilmassa. Raja-arvot esitetään taulukossa 2.

RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2012 5 Taulukko 2. Ulkoilman epäpuhtauksien raja-arvot VNa 38/2011 mukaisesti. Epäpuhtaus Keskiarvon Raja-arvo 2), laskenta-aika 1) µg/m 3 Sallittujen ylitysten määrä kalenterivuodessa (vertailujakso) Rikkidioksidi, SO 2 1 h 350 24 24 h 125 3 Typpidioksidi, NO 2 1 h 200 18 kalenterivuosi 40 - Hiilimonoksidi, CO 8 h 3) 10 000 - Bentseeni, C 6 H 6 kalenterivuosi 5 - Lyijy, Pb kalenterivuosi 0,5 - Hengitettävät 24 h 50 35 hiukkaset, PM 10 kalenterivuosi 40 - Pienhiukkaset PM 2,5 kalenterivuosi 25-1) Mittaustuloksia yhdistettäessä ja tilastollisia tunnuslukuja laskettaessa noudatettava asetuksen VNa 38/2011 liitteen 9 perusteita 2) Kaasumaisilla yhdisteillä tulokset ilmaistaan 293 K lämpötilassa ja 101,3 kpa paineessa. Lyijyn ja hiukkasten tulokset ilmaistaan ulkoilman lämpötilassa ja paineessa. 3) Vuorokauden korkein kahdeksan tunnin keskiarvo valitaan tarkastelemalla kahdeksan tunnin liukuvia keskiarvoja. Kukin kahdeksan tunnin jakso osoitetaan sille päivälle, jona jakso päättyy. Eri raja-arvojen lisäksi rikkidioksidille ja typpidioksidille on annettu varoituskynnysarvot. Rikkidioksidin varoituskynnysarvo on 500 µg/m 3 (kolmen peräkkäisen tunnin arvo) ja typpidioksidin 400 µg/m 3 (kolmen peräkkäisen tunnin arvo). 2.3 Raja-arvot kasvillisuuden haittojen ehkäisemiseksi Valtioneuvoston asetuksessa 38/2011 "Ilmanlaadusta" asetetaan taulukon 3 mukaiset raja-arvot kasvillisuuden ja ekosysteemien suojelemiseksi rikkidioksidin ja typen oksidien pitoisuuksille ulkoilmassa. Taulukko 3. Rikkidioksidin ja typen oksidien raja-arvot kasvillisuuden haittojen ehkäisemiseksi VNa 38/2011 mukaisesti. Epäpuhtaus Keskiarvon laskenta-aika 1) Kriittinen taso 2), µg/m 3 Rikkidioksidi, SO 2 kalenterivuosi ja talvikausi (1.10.-31.3.) Typen oksidit, NO x kalenterivuosi 30 1) Mittaustuloksia yhdistettäessä ja tilastollisia tunnuslukuja laskettaessa noudatettava asetuksen VNa 38/2011 liitteen 9 perusteita 2) Tulokset ilmaistaan 293 K lämpötilassa ja 101,3 kpa paineessa. 20 2.4 Tavoitearvot 1.1.2013 voimaan astuneet, VNa 164/2007 "ilmassa olevasta arseenista, kadmiumista, elohopeasta, nikkelistä ja polysyklisistä aromaattisista hiilivedyistä", tavoitearvot ilman arseeni-, kadmium-, nikkeli- ja bentso(a)pyreenipitoisuuksille esitetään taulukossa 4. Tavoitearvojen tarkoituksena on, että terveyshaittoja ja ympäristöön kohdistuvia haittoja saataisiin ehkäistyä. Luvanvaraisessa toiminnassa tavoitearvojen ylittymistä tulee pyrkiä estämään käyttämällä parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) ja noudattamalla ympäristön kannalta parasta käytäntöä siten kuin ympäristönsuojelulaissa (86/2000) säädetään.

RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2012 6 Taulukko 4. VNa 164/2007 "ilmassa olevasta arseenista, kadmiumista, elohopeasta, nikkelistä ja polysyklisistä aromaattisista hiilivedyistä" asetetut tavoitearvot arseenille, kadmiumille, nikkelille ja bentso(a)pyreenille. Epäpuhtaus Keskiarvon laskentaaika Tavoitearvo 1), ng/m 3 Arseeni, As kalenterivuosi 6 Kadmium, Cd kalenterivuosi 5 Nikkeli, Ni kalenterivuosi 20 Bentso(a)pyreeni 2) kalenterivuosi 1 1) Pitoisuus määritetän hengitettävien hiukkasten massapitoisuudesta kalenterivuoden keskiarvona. Tulokset ilmoitetaan ulkoilman lämpötilassa ja paineessa. 2) Bentso(a)pyreeni on polysyklinen aromaattinen yhdiste, jota käytetään näiden yhdisteiden syöpävaarallisuuden merkkiaineena Taulukossa 5 esitetään VNa 38/2011 "Ilmanlaadusta" asetetut tavoitearvot otsonipitoisuudelle ulkoilmassa. Otsonipitoisuudelle on annettu myös tiedotuskynnys (180 µg/m 3 ) ja varoituskynnys (240 µg/m 3 ), tuntikeskiarvona. Taulukko 5. Otsonin tavoitearvopitoisuudet. Peruste Terveyshaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen Kasvillisuuden suojeleminen Keskiarvon laskenta-aika 1) Pitkän ajan tavoite 2) 8 h 3) 120 µg/m 3 kalenterivuoden aikana AOT40 4) 6 000 µg/m 3 h 1) Mittaustuloksia yhdistettäessä ja tilastollisia tunnuslukuja laskettaessa noudatettava asetuksen VNa 38/2011 liitteen 9 perusteita 2) Tulokset ilmaistaan 293 K lämpötilassa ja 101,3 kpa paineessa. 3) Vuorokauden korkein kahdeksan tunnin keskiarvo valitaan tarkastelemalla kahdeksan tunnin liukuvia keskiarvoja. Kukin kahdeksan tunnin jakso osoitetaan sille päivälle, jona jakso päättyy. 4) AOT40 lasketaan 1.5. 31.7. välisen ajan tuntiarvoista, jotka mitataan klo 9.00-21.00 välisenä aikana Suomen normaaliaikaa, joka on klo 10.00-22.00 Suomen kesäaikaa 2.5 Arviointikynnykset Ilmanlaadun jatkuvia mittauksia tulee tehdä seuranta-alueilla, joilla VNa 164/2007 asetettu ylempi arviointikynnys ylittyy. Ylemmän ja alemman arviointikynnyksen ylittyminen määritetään viiden edellisen vuoden pitoisuuksien perusteella. Arviointikynnys katsotaan ylittyvän, kun kynnyksen lukuarvo on ylittynyt vähintään kolmena edellisenä vuotena kyseisen viiden vuoden ajanjakson aikana. Ylemmät ja alemmat arviointikynnykset esitetään taulukossa 6.

RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2012 7 Taulukko 6. VNa 164/2007 asetetut ylemmät ja alemmat arviointikynnykset ilman komponenteille. Epäpuhtaus Alempi arviointikynnys (% tavoitearvosta) Ylempi arviointikynnys (% tavoitearvosta) Arseeni, As 40 % (2,4 ng/m 3 ) 60 % (3,6 ng/m 3 ) Kadmium, Cd 40 % (2 ng/m 3 ) 60 % (3 ng/m 3 ) Nikkeli, Ni 50 % (10 ng/m 3 ) 70 % (14 ng/m 3 ) Bentso(a)pyreeni 2) 40 % (0,4 ng/m 3 ) 60 % (0,6 ng/m 3 ) 3. MITTAUKSET JA MENETELMÄT Kuvassa 1 esitetään v. 2012 mittauspisteiden ja asemien sijainnit. Mittauspisteet olivat samat kuin myös aiempina vuosina. Laskeumatuloksia mitattiin Sarkalassa, Saloisissa ja Välikylässä. Hengitettävät hiukkaset ja kaasumaiset komponentit analysoitiin Merikadun, Lapaluodon ja Keskustan mittauspisteistä. Taulukossa 7 esitetään mittauspisteet Raahen alueelta vuonna 2012 ja analysoidut parametrit. Kuva 1. Mittauspisteet vuonna 2012.

RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2012 8 Taulukko 7. Vuonna 2012 Raahen alueen mittauspisteet ja analysoitavat parametrit. Mittauspiste Kuvaus Määritettävä parametri Määritystiheys Hengitettävät hiukkaset, PM 10 Raahen keskusta Liikenne Typen oksidit, NO x Typpidioksidi, NO 2 Typpioksidi, NO Säätiedot PAH-yhdisteet Raskasmetallit (PM 10 ) Jatkuva 1 näyte/2 vko Merikatu Lapaluoto Liikenne ja teollisuus Teollisuus Hengitettävät hiukkaset, PM 2,5 Rikkidioksidi, SO 2 PAH-yhdisteet Raskasmetallit (PM 10 ) PM 10 Rikkidioksidi, SO 2 PAH-yhdisteet Raskasmetallit (PM 10 ) PM 10 Jatkuva 1 näyte/vko* 5 näytettä/vko Jatkuva 1 näyte/vko* 3 näytettä/vko *Merikadulla ja Lapaluodossa on tihennetty näytteenotto raskasmetallien ja PAH-yhdisteiden osalta. Kuva 2. Merikadun mittauspiste. Katolla näytteenottopäät vasemmalta oikealle: kaasumaisten komponenttien (SO 2), hiukkasten (PM 10) ja hiukkasten (PM 2,5) näytteenottopäät. Merikadun asema oli ennen Varikon mittausasema. Näillä kahdella paikalla on eroa noin 200 metriä. Siirto tehtiin vuonna 2009. Taulukossa 8 esitetään ilmanlaadun mittausnäytteiden analysoinnissa käytetyt menetelmät.

RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2012 9 Taulukko 8. Mittausnäytteiden analysoinnissa käytetyt menetelmät vuonna 2012. Parametri Rikkidioksidi, SO 2 Typen oksidit, NO x Hengitettävät hiukkaset, PM 10 Pienhiukkaset PM 2,5 Leijuma Laskeuma Rauta (Fe), sinkki (Zn), lyijy (Pb), kadmium (Cd), arseeni (As), nikkeli (Ni), kromi (Cr), kupari (Cu), Vanadiini (V) PAH-yhdisteet Menetelmä Jatkuvatoiminen SO 2 -analysaattori, Thermo Electron model 43 C Jatkuvatoiminen NO-NO 2-NO x Thermo Electron model 42 C Jatkuvatoiminen PM 10 analysaattori: TEOM RP 1200 C Jatkuvatoiminen PM 2.5 analysaattori: TEOM 1400 AB SFS 3863, Leijuvan pölyn määrittäminen ilmasta. Tehokeräysmenetelmä, soveltaen SFS 3865 Laskeuman määrittäminen SFS-EN 14902 perustuen Ambient air quality. Standard method for the measurement of Pb, Cd, As and Ni in the PM 10 fraction of suspended particulate matter. Alkuaineiden uutto ja analysointi on akkreditoitu mukautuvalla pätevyysalueella ICP-MS ja ICP- OES tekniikoille, perustuen mm. seuraaviin standardeihin: ISO 17294-2:2003 ja SFS-EN ISO 11885:2009 Analysointi on akkreditoitu perustuen menetelmiin Nordtest Report NT Tech Report 329 ja ISO 18287. Näytteenotto SFS-EN 15549 soveltaen: Ilman laatu. Standardimenetelmä ympäröivän ilman benso[a]pyreenipitoisuuden mittaamiseen. Kuva 3. PAH-näytteiden analysointia Ramboll Analyticsin laboratoriossa 4. TULOSTEN LAADUNVARMISTUS Ilmanlaadun mittaus sisältää päivittäisiä että pitemmän aikavälin toimenpiteitä mittausten laadun varmistamiseksi ja jatkuvaksi parantamiseksi. Laadunvarmistustoimenpiteet noudattavan Ilmanlaadun mittausohjetta, Ilmatieteen laitos, 2004. Mittauksissa tai laitteissa havaitut ongelmat ja poikkeamat, esimerkiksi sähkökatkot, mittaustuloksiin vaikuttava toiminta mittausaseman ympäristössä, tiedonsiirto-ongelmat, mahdolliset kaukokulkeumat ja muut vastaavat kirjataan. Lisäksi

RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2012 10 laitteiden toimintaa ja niihin liittyviä parametreja seurataan säännöllisesti. Laitehäiriöiden ja kalibrointien vaikutukset korjataan raportoitaviin mittaustuloksiin. Jatkuvatoimisista analysaattoreista SO 2 - ja NO x -pitoisuudet nolla- ja aluetaso kalibroidaan automaattisesti kerran vuorokaudessa. Aluetaso kalibroidaan suhteessa laitteen permeaatioputken antamaan pitoisuuteen. Tämän lisäksi SO 2 - ja NO x -analysaattoreiden kalibrointi suoritetaan neljä kertaa vuodessa ulkopuolisen kalibroijan toimesta käyttäen kansalliseen mittanormaaliin jäljitettävää kalibrointikaasua, jonka analyysitarkkuus on ±3% SO 2 ja ±2% NO. Jatkuvatoimisen hiukkasmittarin virtaukset ja vaakavakion arvo tarkistetaan kaksi kertaa vuodessa. Mittausten yleistä tasoa ja vertailukelpoisuutta muiden mittaajien tuloksiin seurataan osallistumalla kansallisiin vertailumittauksiin. Vertailumittaukset toteutetaan yleensä vain kaasumaisten epäpuhtauksien osalta. Vuoden 2011 vertailumittauksessa Ilmatieteen laitoksen edustajat kävivät syöttämässä mittausasemien analysaattoreihin mittaajille tuntematonta kaasupitoisuutta. Mittausryhmät ilmoittivat syötetyn näytekaasun pitoisuudet ja ilmoittivat tulokset vertailun järjestäjälle. Vuoden 2011 vertailumittauksissa vertaillut komponentit olivat NO ja SO 2. Vertailun perusteella Raahen mittausten laatu on valtakunnallisesti erinomaisella tasolla. Alla olevissa kuvissa on esitetty eri vertailumittauksiin osallistuneiden ryhmien tulokset NO:n ja SO 2 :n osalta. Kuva 4. NO poikkeamat vertailuarvoista 140 ja 440 ppb

RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2012 11 Kuva 5. SO 2 poikkeamat vertailuarvoista 40 ja 140 ppb Vertailumittausten yhteydessä suoritettiin järjestelmä-auditointi, jossa katselmoitiin mittausasemaan, sen sijaintiin, henkilöstöön, näytteenottopaikkaan ja näytelinjaan, analysaattoreihin, huoltoon ja laadunvarmennustoimenpiteisiin, tiedonkeruuseen sekä mittausten dokumentointiin liittyviä asioita. Metallien ja PAH-yhdisteiden analysoinnissa analysoidaan säännöllisesti tunnetun pitoisuuden sisältävä referenssinäyte, jonka saannon tulee olla hyväksyttävää tasoa, lisätietoja kappaleessa 6.3.2. 5. PÄÄSTÖT Ilmanlaatuun vaikuttavia tekijöitä ovat ilman epäpuhtauksien päästömäärät ja -korkeudet sekä niiden lisäksi sääolot, ympäristön maastonmuodot ja avoimuus. Päästölähteinä ovat mm. teollisuus, energiantuotanto ja liikenne. Ensimmäiseksi päästöt joutuvat ilmakehän alimpaan kerrokseen, josta päästöt sekoittuvat ympäröivään ilmaan ja epäpuhtauspitoisuudet laimenevat. Päästöt voivat levitä liikkuvien ilmamassojen mukana laajoille alueille. 5.1 Teollisuuden päästöt Raahen alueella merkittävimmät teollisuuden päästöt muodostuvat Ruukki Metals Oy:n ja Nordkalkin toiminnoista. Alla on esitetty teollisuuden merkittävimmät päästöt vuodelta 2012. Edeltäviin vuosiin verrattuna päästöt ovat pienentyneet merkittävästi, johtuen Ruukin toimintojen muutoksista vuonna 2011, jolloin uusittiin masuunin pölynpoistojärjestelmät ja suljettiin sintraamo.

kg/tuotettu terästonni RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2012 12 Kuva 6. Ruukki Metals Oy, Raahen tehdas ( Ruukki Metals Oy) 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Pöly 0,87 0,96 0,70 0,62 0,85 0,73 0,70 0,64 0,69 0,10 NOx 0,97 0,99 0,89 0,80 0,83 0,92 1,08 1,06 0,97 0,73 SO2 1,69 1,46 1,79 1,61 1,60 1,93 2,33 1,76 2,08 0,44 Kuva 7. Pöly- ja kaasumaiset päästöt tuotettua terästonnia kohden. SO 2 -pitoisuuksien väheneminen 2012 johtuu sintraamon sulkemisesta.

kg/a RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2012 13 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Arseeni 51 36 19 38 7 59 10 42 11 Kadmium 79 84 35 30 10 49 76 107 2 Kromi 542 376 348 404 331 321 436 414 245 Kupari 466 205 109 598 647 629 662 681 287 Lyijy 4162 2295 2086 2476 892 1846 3422 2003 69 Nikkeli 362 236 224 266 334 245 338 533 114 Sinkki 1572 2544 1108 426 2811 2782 3691 1894 861 Vanadiini 1020 715 652 916 887 1352 723 1130 143 Koboltti 24 41 58 12 Elohopea 10 10 19 19 191 16 1 0 0 Kuva 8. Raahen terästehtaan raskasmetallipäästöt (kg/vuosi) vuosina 2004-2012. Erityisesti lyijypitoisuuksien väheneminen vuonna 2012 johtuu sintraamon sulkemisesta.

t/vuosi RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2012 14 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Pöly Raahen tehdas 2432 2600 1922 1783 2170 1876 1320 1429 1527 224 Pöly Nordkalk 7 36 36 36 632 38 77 145 5 3 NOx Raahen tehdas 2707 2698 2441 2273 2117 2387 2047 2359 2153 1673 NOx Nordkalk 36 35 35 35 35 30 28 30 33 31 SO2 Raahen tehdas 4732 3975 4906 4593 4079 4987 4412 3913 4609 1021 SO2 Nordkalk 7 7 7 7 6 5 6 6 Kuva 9. NO x, SO 2 ja pölypäästöt 5.2 Energiantuotannon ja liikenteen päästöt Liikenteen päästöt edustavat merkittävää osaa ilman epäpuhtauksista. Liikenteen päästöjen merkitystä lisää se, että ne vapautuvat lähellä ihmisten hengityskorkeutta. Päästömäärien kehitykseen vaikuttavat mm. uusien henkilöautojen pienemmät päästöt, biopolttoaineet ja yleinen talouden tilanne. Liikenteen kehitystä voidaan seurata liikennesuoritteen avulla. Liikenneviraston vastuulla olevista maanteistä on saatavilla liikennesuoritetilastoja. Oheisessa kuvassa on otettu huomioon Raahen ja Vihannin kuntaliitos joka vaikuttaa tilastointiin siten, että jo vuoden 2012 tilastot ovat näiden kahden osalta yhdistetty. Kuvan luvuissa on esitetty myös aikaisempina vuosina Raahen ja Vihannin yhteen lasketut liikennesuoritteet jotta lukuja olisi helpompi verrata. Liikennesuorite ei peräkkäisiä vuosia verratessa ole muuttunut merkittävästi. Liikennesuorite on kasvanut vuodesta 2011 noin 0,5 prosenttia vuoteen 2012. Tämän voidaan ajatella kuvastavan myös katuliikenteen kehitystä. Vaikka liikennesuorite näyttäisi olevan hienoisessa kasvussa, VTT:n LIPASTO-järjestelmän mukaan päästöjen ennustetaan kuitenkin pääosin olevan laskussa. Muutokset peräkkäisten vuosien välillä ovat niin pieniä, että niiden vaikutusta ilmanlaatuun on vaikea nähdä ilmanlaadun epäpuhtauksien mittauksissa. Liikenteen päästötietoja ei ole Raahen alueelle vielä tätä kirjoitettaessa julkaistu mutta vuoden 2011 luvut on esitetty edellisvuoden raportissa (Ilmanlaatu Raahessa 2011).

RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2012 15 164 Liikennesuorite, maantiet 162 160 158 156 milj. km/v 154 152 150 2008 2009 2010 2011 2012 Kuva 10. Liikennesuorite maanteillä, Raahe ja Vihanti 6. ILMANLAATU 6.1 Ilmanlaatuindeksi Ilmanlaatuindeksi on laskennallinen arvo, joka koostuu rikkidioksidin, typpidioksidin, hengitettävien hiukkasten, pienihiukkasten, otsonin, hiilimonoksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuuksista. Ilmanlaatuindeksi lasketaan tunneittain mittausasemaa kohden ja se kuvaa sen hetkistä ilmanlaatua suhteutettuna ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin. Koska mittausasemilla ei pystytä mittaamaan kaikkia ilmanlaatuindeksiin vaikuttavia parametreja, lasketaan indeksi vain mitattavista parametreista. Tästä syystä eri mittausasemien ilmanlaatuindeksit eivät ole välttämättä suoraan vertailukelpoisia keskenään. Merikadun ilmanlaatuindeksit on laskettu rikkidioksidi- ja PM 2,5 pitoisuuksien tuntikeskiarvojen perusteella ja keskustan mittausaseman ilmanlaatuindeksi typpidioksidi- ja PM 10 -pitoisuuksien perusteella. Lapaluodossa tuntipohjaista mittausdataa on saatavilla vain rikkidioksidipitoisuuksista, joten kyseisen mittausaseman ilmanlaatuindeksiä ei ole tässä raportissa tarkemmin esitelty. Vuonna 2012 Lapaluodon ilmanlaatuindeksi oli 99 prosenttisesti hyvä. Ilmanlaatuindeksiä käytetään päivittäisessä tiedotuksessa ilmanlaadusta. Indeksin avulla mittausasemakohtainen ilmanlaatuindeksi voidaan ilmaista havainnollisella väriasteikolla sekä laatusanoilla (hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono tai erittäin huono). Tässä raportissa on ilmanlaatuindeksin laskennassa käytetty Ilmanlaatuportaalissa kuvattua menetelmää. Indeksiarvot eivät ole suoraan verrannollisia vuoden 2011 raportin arvoihin. Vuonna 2012 Raahessa ilmanlaatuindeksi oli hyvä tai tyydyttävä suurimman osan ajasta. Merikadun mittausasemalla ilmanlaatuindeksi oli välttävä tai huono vain alle prosentin ajasta ja keskustan mittausasemalla alle kaksi prosenttia ajasta. Indeksi ei ollut erittäin huono yhtään kertaa vuonna 2012. Ilmanlaatuindeksejä on esitetty kuvissa 11 ja 12. Merikadun indeksin arvoon vaikuttivat eniten PM 2,5 -pitoisuudet. Rikkidioksidin alaindeksi ei ollut koskaan tyydyttävää huonompi. Keskustan mittausasemalla PM 10 -pitoisuuksien kohotessa usein myös NO 2 -pitoisuus kohosi.

Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu % kuukauden tunneista RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2012 16 Taulukko 9. Ilmanlaatuindeksien kuvaukset Ilmanlaatuindeksi Terveysvaikutukset Muut vaikutukset Erittäin huono Mahdollisia herkillä väestöryhmillä Selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Huono Mahdollisia herkillä yksilöillä Selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Välttävä Tyydyttävä Hyvä Epätodennäköisiä Hyvin epätodennäköisiä Ei todettuja Selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä Taulukko 10. Ilmanlaatuindeksin alaindeksien laskennassa käytettävät rajat tuntikeskiarvoille (μg/m³) Ilmanlaatuindeksi CO NO 2 SO 2 O 3 PM 10 PM 2.5 TRS Erittäin huono >31 >201 >351 >181 >201 >76 >51 Huono 21-30 151-200 251-350 141-180 101-200 51-75 21-50 Välttävä 9-20 71-150 81-250 101-140 51-100 26-50 11-20 Tyydyttävä 5-8 41-70 21-80 61-100 21-50 11-25 6-10 Hyvä <4 <40 <20 <60 <20 <10 <5 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Erittäin huono Huono Välttävä Tyydyttävä Hyvä Kuva 11. Merikadun ilmanlaatuindeksi kuukausittain vuonna 2012

Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu % kuukauden tunneista RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2012 17 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Erittäin huono Huono Välttävä Tyydyttävä Hyvä Kuva 12. Keskustan mittausaseman ilmanlaatuindeksi kuukausittain vuonna 2012 6.2 Hengitettävät hiukkaset Hengitettävien hiukkasten esiintyminen kuvaa hyvin ilman terveydellistä laatua, koska alle 10 μm hiukkaset pystyvät tunkeutumaan nenäonteloa ja kurkunpäätä syvemmälle hengitysteihin. Aerodynaamiselta halkaisijaltaan alle 2,5 μm pienhiukkaset pystyvät puolestaan tunkeutumaan keuhkojen ääreisosiin, aina keuhkorakkuloihin saakka. Pienhiukkasia pidetään länsimaissa merkittävimpänä terveyshaittaa aiheuttavana ilman epäpuhtautena. Vuonna 2012 hengitettäviä hiukkasia (PM 10 ja PM 2,5 ) mitattiin Raahen Keskustassa, Lapaluodossa ja Merikadulla. Keskustan mittausasemalla mitattava PM 10 ja Merikadun PM 2,5 tulokset on mitattu jatkuvatoimisesti. Merikadun ja Lapaluodon PM 10 -pitoisuudet on mitattu näytteenottimilla, jotka antavat suodattimelle kerätyn pölyn määrän vuorokauden ajalta. 25 20 μg/m 3 15 10 5 Lapaluoto PM10 Varikko PM10 Merikatu PM10 Keskusta PM10 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuva 13. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot (PM 10). Vuoden 2009 lopulla Varikon mittausasema siirrettiin Merikadulle, jossa mittaustoiminta jatkuu.

RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2012 18 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Keskusta PM10 Merikatu PM10 Lapaluoto PM10 Merikatu PM2,5 Kuva 14. Hengitettävät hiukkaset kuukausikeskiarvot Taulukko 11. Hengitettävien hiukkasten (PM 10) vuosikeskiarvot 2005-2012 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Rajaarvo Mittausasema μg/m 3 μg/m 3 μg/m 3 μg/m 3 μg/m 3 μg/m 3 μg/m 3 μg/m 3 μg/m 3 Lapaluoto 20,2 16,1 19,3 12,5 18,8 18,9 18,6 16,1 40 Varikko 16,4 16,4 16,3 11,3 22,5* - - - 40 Merikatu - - - - 9,0** 17,5 16,6 14,2 40 Keskusta 18,5 19,9 19,6 17 18 15,7 13,9 10,7 40 *mittausaika 9 kk **mittausaika 3 kk Taulukko 12. PM 10 vuorokausikeskiarvojen raja-arvojen ylitykset vuoden 2012 mittauksissa. Hengitettävät hiukkaset PM 10 (µg/m³) Raja-arvo 50 µg/m 3 Mittausaika Merikatu Lapaluoto Keskusta 14-15.2.2012-63,2-12-13.3.2012 54,7 - - 2-3.4.2012 54,2 - - 27-28.5.2012 64,8 - - Hengitettävien hiukkasten raja-arvojen ylitysten määrä on pienentynyt vuoden 2011 mittauksista. Vuonna 2011 Merikadulla ylityksiä oli 9 kpl ja Lapaluodossa 8 kpl. Vuonna 2012 PM10 mittaukset ylittivät vuorokausikeskiarvon Merikadulla kolme kertaa ja Lapaluodossa yhden kerran. Keskustan mittausasemalla raja-arvo ei ylittynyt. Asetuksen VNa 38/2011 mukaan raja-arvon saa ylittää korkeintaan 35 kertaa. Ylitykset on listattu oheisessa taulukossa. Kalenterivuodelle on annettu raja-arvo, 40 µg/m³, eikä se ylittynyt millään mittausasemalla. Ilmanlaadun ohjearvoissa annettu raja, 70 µg/m3 kuukauden toisiksi suurimmalle vuorokausiarvolle, ei vuonna 2012 ylittynyt. Vuonna 2012 suurin vuorokausiarvo PM2,5-pitoisuudelle oli helmikuussa mitattu 31 µg/m³. Rajaarvo 25 µg/m³ on annettu kalenterivuodelle eikä se ylittynyt.

µg/m3 µg/m3 RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2012 19 50 Keskusta PM10 40 30 20 10 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Merikatu PM2,5 40 30 20 10 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kuva 15. Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien vuorokausikeskiarvot PM10 ja PM2,5 6.3 Hengitettävien hiukkasten koostumus 6.3.1 Metallipitoisuudet Hengitettävistä hiukkasista tutkitaan metallipitoisuuksia. Lyijylle (Pb), arseenille (As), kadmiumille (Cd) ja nikkelille (Ni) on annettu raja- ja tavoitearvoja. Näiden lisäksi mitataan kromi (Cr), kupari (Cu), nikkeli (Ni), rauta (Fe), sinkki (Zn) ja vanadiini (V) -pitoisuuksia. Lapaluodossa ja Merikadulla hiukkasia kerätään (PM 10 ) suodattimelle, josta metallipitoisuus määritetään laboratoriossa. Keräysjaksot ovat 24 tunnin mittaisia ja vuonna 2012 niitä oli molemmilla asemilla 52 kpl. Keskustan mittausasemalla metallit kerätään seitsemän päivän jaksoissa ja niitä oli vuonna 2012 27 kpl. Lyijyn kalenterivuoden keskiarvo oli korkeimmillaan keskustan mittausasemalla, 0,013 μg/m³. Raja-arvo lyijyn vuosikeskiarvolle on 0,5 μg/m³, joten lyijyn pitoisuudet Raahessa vuonna 2012 tehdyissä mittauksissa eivät ylitä raja-arvoa. Hengitettävien hiukkasten metallipitoisuuksien vuosikeskiarvoille on Valtioneuvoston asetuksessa 164/2007 annettu tavoitearvoja ja arviointikynnyksiä (As, Cd ja Ni). Tavoitearvot ja arviointikynnykset astuvat voimaan vuoden 2013 alusta. Arseenin (6 ng/m³) ja kadmiumin (5 ng/m³) osalta Raahen vuoden 2012 mittaustulokset ovat selvästi alle tavoitearvon eikä alempi arviointikynnys ylity. Nikkelin osalta Merikadun 19,4 ng/m³ on juuri tavoitearvon alla, kun tavoitearvo on 20 ng/m³. Nikkelin ylempi arviointikynnys on 60 % tavoitearvosta ja se ylittyy. Nikkelipitoisuus on edellisten vuosien tasossa ja sen pitoisuuksiin on

RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2012 20 tulevina vuosina kiinnitettävä erityistä huomiota. Valtioneuvoston asetuksen (164/2007) neljännessä pykälässä sanotaan, että alueilla joilla säädetty tavoitearvo ylittyy tai on vaarassa ylittyä, on toteutettava kaikki tarvittavat toimet, joista ei aiheudu kohtuuttomia kustannuksia, ja joilla pyritään estämään tavoitearvojen ylittyminen säädetyssä määräajassa. Lisäksi sanotaan että toimet tulee kohdistaa merkittävimpiin päästölähteisiin. 6.3.2 Muutos määritysmenetelmässä Metallien analysoiminen siirtyi Ramboll Analyticsin ympäristölaboratorioon toukokuussa 2012. Samassa yhteydessä metallien uutossa ja analysoinnissa siirryttiin vuonna 2006 julkaistun standardin SFS-EN 14902 Standard method for the measurement of Pb, Cd, As and Ni in the PM10 fraction of suspended particulate matter pohjautuvan menetelmän käyttöön. Aikaisempina vuosina analyysit on tehty käyttäen mm. modifioituja standardeja SFS 5008: Ilmansuojelu. Leijuvan pölyn sisältämän lyijyn massakonsentraation määritys. Atomiabsorptiospektrometrinen menetelmä, vuodelta 1984, sekä SFS 3047 Veden, lietteen ja sedimentin metallipitoisuudet. Määritys atomiabsorptiospektrometrisesti liekkimenetelmällä. Erityisohjeita kadmiumille, koboltille, kuparille, lyijylle, nikkelille, raudalle ja sinkille vuodelta 1980. Menetelmien keskeinen ero liittyy suodatinnäytteessä olevan pölyn liuottamiseen. Aiemmin käytetyssä menetelmässä liuottaminen tapahtui olosuhteissa, jossa pöly ei kaikkien komponenttien osalta liuennut täydellisesti uuttoliuokseen. Uudessa menetelmässä käytetään vahvempaa happoa yhdistettynä mikroaaltohajotukseen, jolloin kaikki suodattimella oleva pöly liuotetaan. Tästä johtuen pitoisuudet ovat useiden metallien osalta huomattavasti korkeammat verrattuna saman näytteen analysoimiseen vanhalla menetelmällä. Menetelmien eroa selvitettiin halkaisemalla kymmenen pölyä sisältävää suodatinta kahtia. Toinen puolikas lähetettiin laboratorioon, jossa analyysit on tehty aikaisemmin ja se analysoitiin vanhalla menetelmällä. Toiset puolikkaat analysoitiin Ramboll Analyticsin ympäristölaboratoriossa uutta menetelmää käyttäen. Vertailun tulokset on esitetty alla, Taulukko 13. Taulukko 13, Uuden ja vanhan menetelmän vertailukokeen tulokset, RA = uusi (Ramboll Analytics); LAB = vanha (Labtium) Vertailunäyte RA LAB RA LAB RA LAB RA LAB RA LAB RA LAB RA LAB RA LAB RA LAB 1 0,055 0,05 <0,010 <0.01 1,50 0,43 0,74 0,57 0,24 0,17 0,98 0,36 54,0 12,1 2,10 1,81 0,50 0,43 2 0,047 0,04 0,32 0,28 0,38 0,17 0,11 0,09 1,40 1,19 0,33 0,14 150,0 16,6 12,0 9,91 1,70 1,05 3 0,062 0,04 0,011 0,01 7,00 1,95 2,20 1,71 0,38 0,33 4,10 1,78 150,0 36,7 2,40 2,07 0,53 0,37 4 0,065 0,05 0,015 0,01 5,20 0,80 1,30 0,74 0,52 0,43 4,90 1,11 270,0 30,5 3,40 2,79 0,99 0,62 5 0,053 0,03 <0,010 <0.01 0,58 0,24 0,76 0,59 1,10 0,86 0,39 0,17 36,0 7,81 1,20 1,17 0,10 0,08 6 0,019 0,02 <0,010 <0.01 0,12 0,05 0,32 0,16 0,31 0,19 0,17 0,06 60,0 <5 3,80 1,29 0,28 0,17 7 0,041 0,04 0,01 0,01 0,31 0,10 0,24 0,20 0,24 0,22 0,36 0,12 36,0 8,24 2,30 1,59 0,20 0,18 8 0,064 0,04 0,13 0,11 0,29 0,10 0,54 0,53 2,20 1,92 0,41 0,22 260,0 19,0 44,0 34,6 0,69 0,46 9 0,027 0,02 0,034 0,03 0,29 0,12 0,32 0,22 1,20 0,99 0,46 0,17 150,0 10,3 15,0 11,1 0,71 0,55 10 0,056 0,05 0,015 0,01 0,31 0,19 0,08 0,08 0,57 0,50 0,19 0,08 160,0 18,0 1,40 1,35 1,10 0,90 Keskiarvo: 0,049 0,038 0,076 0,066 1,60 0,42 0,66 0,49 0,82 0,68 1,23 0,42 132,60 17,69 8,76 6,77 0,68 0,48 Saanto % (vanha/uusi): As Cd Cr 78 % 86 % 26 % 74 % 83 % 34 % Cu Pb Ni Fe Zn 13 % 77 % 71 % V Näytteitä analysoitaessa Ramboll Analyticsin menetelmän tulosten oikeellisuutta seurattiin analysoimalla referenssisuodattimia, joiden sisältämät alkuainemäärät tunnetaan ja joiden pitoisuus on jäljitettävissä kansainvälisiin mittanormaaleihin. Taulukko 14. Viiden referenssinäytteen tulokset Ramboll Analyticsin analysoimana. Arseeni (As) Kadmium (Cd) Kromi (Cr) Kupari (Cu) Nikkeli (Ni) Rauta (Fe) Sinkki (Zn) Vanadiini (V) µg/näyte Lyijy (Pb) Referenssin ilmoitettu pitoisuus 7,55±0,08 14,8±0,1 47,2±0,5 74±0,7 36,5±0,4 59,5±0,6 514±5 223±2 15,3±0,2 Ramboll Analyticsin analysoiman viiden referenssinäytteen keskiarvopitoisuus 7,34 15,4 48,8 78,4 40,8 62 506 222 15,2 Poikkeama referenssistä -2,8 % 4,1 % 3,4 % 5,9 % 11,8 % 4,2 % -1,6 % -0,4 % -0,7 %

RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2012 21 Taulukon 13 tuloksista on nähtävissä, että aiemmin käytössä ollut menetelmä antaa kaikille alkuaineille uutta menetelmää pienemmät tulokset. Erityisen merkittävää tämä on raudan, kromin ja nikkelin osalta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että aikaisempien vuosien hengitettävistä hiukkasista analysoidut metallipitoisuudet eivät ole suoraan verrattavissa vuonna 2012 mitattuihin tuloksiin. Alla olevissa kuvissa on esitetty yhtenäisellä viivalla pitoisuudet, joissa aikaisempien vuosien tulokset on korjattu taulukon 13 saannolla, jolloin pitoisuuksien muutosta suhteessa aiempiin vuosiin voidaan suuntaa-antavasti verrata. On korostettava, että korjaus saannolla ei muuta aiempien vuosien pitoisuuksia täysin vertailukelpoiseksi. Pisteviivalla on esitetty vuotta 2012 aiemmat tulokset, kuten ne ovat vuosittain raportoitu. 5,00 Merikatu* 4,50 Merikatu*, 4,00 korjaamaton 3,50 Keskusta 3,00 Rauta [µg/m³] 2,50 Keskusta, korjaamaton2,00 Lapaluoto 1,50 1,00 Lapaluoto, 0,50 korjaamaton 0,00 2008 2009 2010 2011 2012 Merikatu* 2,85 3,52 3,00 3,97 1,32 Merikatu*, korjaamaton 0,38 0,47 0,4 0,53 0,83 Keskusta 2,17 1,27 1,35 1,20 0,38 Keskusta, korjaamaton 0,29 0,17 0,18 0,16 0,18 Lapaluoto 2,10 2,70 3,37 3,97 1,53 Lapaluoto, korjaamaton 0,28 0,36 0,45 0,53 0,87 Kuva 16. Rauta hengitettävistä hiukkasista, vuosikeskiarvot (*Varikon mittauspiste 2009 saakka) Merikatu* Merikatu*, 0,200 0,180 0,160 Sinkki [µg/m³] korjaamaton 0,140 Keskusta 0,120 0,100 Keskusta, korjaamaton 0,080 Lapaluoto 0,060 0,040 Lapaluoto, 0,020 korjaamaton 0,000 2008 2009 2010 2011 2012 Merikatu* 0,063 0,078 0,078 0,097 0,117 Merikatu*, korjaamaton 0,049 0,06 0,060 0,075 0,10 Keskusta 0,027 0,028 0,041 0,063 0,031 Keskusta, korjaamaton 0,021 0,022 0,032 0,049 0,03 Lapaluoto 0,063 0,109 0,096 0,160 0,180 Lapaluoto, korjaamaton 0,049 0,084 0,074 0,124 0,15

RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2012 22 Kuva 17. Sinkki hengitettävistä hiukkasista (*Varikon mittauspiste 2009 saakka) Merikatu* Merikatu*, korjaamaton Keskusta Keskusta, korjaamaton Lapaluoto 0,016 0,014 0,012 0,010 0,008 0,006 0,004 Lyijy [µg/m³] Lapaluoto, korjaamaton 0,002 0,000 2008 2009 2010 2011 2012 Merikatu* 0,014 0,010 0,008 0,007 0,007 Merikatu*, korjaamaton 0,012 0,008 0,007 0,006 0,006 Keskusta 0,010 0,011 0,008 0,007 0,013 Keskusta, korjaamaton 0,008 0,009 0,007 0,006 0,012 Lapaluoto 0,014 0,012 0,011 0,012 0,009 Lapaluoto, korjaamaton 0,012 0,010 0,009 0,010 0,0078 Kuva 18. Lyijy hengitettävistä hiukkasista (*Varikon mittauspiste 2009 saakka) Merikatu* Merikatu*, korjaamaton Keskusta Keskusta, korjaamaton Lapaluoto 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 Kadmium [ng/m³] Lapaluoto, korjaamaton 0,50 0,00 2008 2009 2010 2011 2012 Merikatu* 0,48 2,45 0,30 0,42 0,23 Merikatu*, korjaamaton 0,41 2,11 0,26 0,36 0,22 Keskusta 0,13 0,17 0,30 0,44 0,13 Keskusta, korjaamaton 0,11 0,15 0,26 0,38 0,12 Lapaluoto 0,49 1,35 0,40 0,79 0,34 Lapaluoto, korjaamaton 0,42 1,16 0,34 0,68 0,31 Kuva 19. Kadmium hengitettävistä hiukkasista (*Varikon mittauspiste 2009 saakka)

RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2012 23 Merikatu* Merikatu*, korjaamaton Keskusta Keskusta, korjaamaton Lapaluoto 1,80 1,60 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 Arseeni [ng/m³] Lapaluoto, korjaamaton 0,20 0,00 2008 2009 2010 2011 2012 Merikatu* 0,90 0,76 0,00 0,00 0,68 Merikatu*, korjaamaton 0,7 0,59 0 0 0,61 Keskusta 0,39 0,51 0,49 0,68 0,46 Keskusta, korjaamaton 0,3 0,4 0,38 0,53 0,41 Lapaluoto 0,77 0,95 0,60 1,54 0,76 Lapaluoto, korjaamaton 0,6 0,74 0,47 1,20 0,68 Kuva 20. Arseeni hengitettävistä hiukkasista (*Varikon mittauspiste 2009 saakka) Merikatu* Merikatu*, korjaamaton Keskusta 25,0 20,0 15,0 Nikkeli [ng/m³] Keskusta, korjaamaton 10,0 Lapaluoto 5,0 Lapaluoto, korjaamaton 0,0 2008 2009 2010 2011 2012 Merikatu* 29,5 8,2 17,2 24,2 19,4 Merikatu*, korjaamaton 10,1 2,8 5,9 8,3 17,3 Keskusta 7,6 5,8 6,4 4,1 2,3 Keskusta, korjaamaton 2,6 2 2,2 1,4 1,5 Lapaluoto 16,9 5,8 6,4 9,0 3,6 Lapaluoto, korjaamaton 5,8 2 2,2 3,1 2,3 Kuva 21. Nikkeli hengitettävistä hiukkasista. (*Varikon mittauspiste 2009 saakka) 6.3.3 PAH-yhdisteet PAH-yhdisteitä, eli polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä, syntyy kun orgaaninen aine palaa epätäydellisesti. PAH-pitoisuudet voivat kohota pientaloalueilla kun rakennuksia lämmitetään polttamalla puuta tai jopa jätteitä. Tästä johtuen PAH-pitoisuuksissa usein näkyy talven pakkasten aiheuttaman lämmityksen vaikutus.

ng/m³ RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2012 24 PAH-yhdisteiden määrää ilmassa tarkkaillaan, koska monet niistä ovat syöpää aiheuttavia. Erityisen kiinnostuksen kohteena on Bentso(a)pyreeni jonka tulokset ilmoitetaan erikseen, koska sen on havaittu olevan PAH-yhdisteistä todennäköisimmin syöpää aiheuttava. Raahessa PAH-yhdisteitä mitataan Merikadun, Lapaluodon ja keskustan mittausasemilla. Keskustan mittausasemalla näytettä otetaan seitsemän vuorokauden ajan joka toinen viikko. Suodattimen läpi virtaa seitsemässä vuorokaudessa noin 137 m³ ilmaa. Muilla asemilla näytettä otetaan joka viikko 24 tunnin keräysajalla. Yhden näytteenoton aikana suodattimen läpi virtaa noin 55 m³. Näytteistä määritetään 16 eri PAH-yhdistettä, joiden pitoisuuksien vuosikeskiarvot on esitetty oheisessa taulukossa (). Vuoden 2012 mittauksissa Bentso(a)pyreenin vuosikeskiarvo oli Merikadulla 0,59 ng/m³, Lapaluodossa 2,14 ng/m³ ja keskustan mittausasemalla 0,43 ng/m³. Bentso(a)pyreenille on 1.1.2013 astunut voimaan tavoitearvo 1 ng/m³ vuosikeskiarvolle (VNa 164/2007). Vuoden 2012 tulos Lapaluodon mittausasemalta ylittää tavoitearvon. Tulos ylittää siten myös ylemmän arviointikynnyksen joka on 60 prosenttia tavoitearvosta. Merikadun ja keskustan mittausasemien tulokset ylittävät alemman arviointikynnyksen. Lisätietoja tavoitearvosta ja arviointikynnyksestä on saatavilla kappaleissa 2.4 ja 2.5. Verrattaessa vuosikeskiarvoja vuoden 2011 vastaaviin huomataan, että Merikadun osalta vuoden 2012 arvo on pienempi (2011: 1,00 ng/m³), Lapaluodon arvo on vuodelta 2012 korkeampi (2011: 1,19 ng/m³) ja keskustassa pienempi (2011: 0,65 ng/m³). Korkein vuorokausipitoisuus oli Merikadulla 5,12 ng/m³. Lapaluodossa korkein vuorokausipitoisuus oli 20,79 ng/m³ ja toisiksi suurin 9,92 ng/m³. Pitoisuuksien keskiarvoja on esitetty kuvassa 23. Helmikuun alussa erityisesti Lapaluodon tuloksissa näkyvän pitoisuuspiikin aikaan (kuvat 23 ja 24) vallitseva tuulensuunta on ollut kaakon suunnalta. Seurantajakson alkuvuosina 1986 91 mitatut pitoisuudet olivat nykyistä tasoa korkeammat, minkä jälkeen pitoisuudet ovat laskeneet nykyiselle tasolle. PAH-yhdisteiden pitoisuuksien laskua selittää osaltaan teollisuuden siirtyminen suljetumpiin systeemeihin. 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Varikko 0,8 0,3 0,5 1,4 0,4 1,0 0,3 0,9 0,6 0,6 Keskusta 0,4 0,5 0,3 0,3 0,3 0,4 0,3 0,4 0,3 0,5 0,7 0,7 0,4 Lapaluoto 1,0 0,6 0,9 0,8 1,6 1,7 1,5 1,5 1,5 1,1 2,1 Saloinen 1,2 1,1 1,2 0,3 Merikatu 0,9 1 0,6 Kuva 22. Bentso(a)pyreenin pitoisuus 1999-2012

ng/m³ ng/m³ RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2012 25 25 20 15 10 5 Keskusta Lapaluoto Merikatu 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 kk Kuva 23. Bentso(a)pyreeni vuonna 2012 600 500 400 300 200 Keskusta Lapaluoto Merikatu 100 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 kk Kuva 24. PAH-yhdisteiden (16 yhdistettä) summapitoisuudet eri mittausasemilla v. 2012.

Lapaluoto Merikatu Keskusta Lapaluoto Merikatu Keskusta Lapaluoto Merikatu Keskusta Lapaluoto Merikatu Keskusta RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2012 26 Taulukko 15. PAH-yhdisteiden vuosikeskiarvot v.2009-2012 2012 2011 2010 2009 PAH-yhdiste (ng/m³) Antraseeni 1,07 0,34 0,24 0,54 0,58 0,10 0,44 0,55 0,10 0,71 0,24 0,09 Asenafteeni 0,36 0,31 0,59 1,58 1,82 0,69 1,63 2,43 0,68 1,80 1,66 0,94 Asenaftyleeni 15,46 7,53 2,65 31,40 20,40 7,10 28,60 29,30 8,90 45,80 38,60 11,38 Bentso(a)antraseeni 3,73 0,97 0,47 2,08 1,93 0,79 2,52 1,80 0,90 2,76 0,97 0,58 Bentso(a)pyreeni 2,14 0,59 0,43 1,19 1,00 0,65 1,45 0,89 0,72 1,48 0,58 0,50 Bentso(b)fluoranteeni 3,06 0,87 0,86 1,29 1,37 1,07 1,82 1,13 1,13 2,15 0,86 0,78 Bentso(ghi)peryleeni 1,70 0,58 0,49 0,77 0,88 0,74 0,99 0,78 0,74 1,28 0,59 0,57 Bentso(k)fluoranteeni 1,33 0,40 0,34 0,63 0,67 0,50 0,89 0,55 0,53 0,98 0,41 0,35 Dibentso(ah)antraseeni 0,32 0,10 0,07 0,15 0,16 0,11 0,21 0,14 0,11 0,34 0,12 0,09 Fenantreeni 5,06 1,91 0,87 4,09 3,65 1,04 3,32 3,91 0,97 4,13 2,37 0,88 Fluoranteeni 8,53 3,63 0,89 5,80 5,54 1,62 4,41 6,81 0,90 5,37 2,79 1,41 Fluoreeni 0,52 0,25 0,35 0,50 0,47 0,14 0,32 0,36 0,11 0,50 0,37 0,15 Indeno(123cd)pyreeni 2,64 0,84 0,79 1,31 1,48 0,85 1,71 0,91 0,72 1,12 0,67 0,45 Kryseeni 3,91 1,10 0,66 2,15 2,14 0,88 2,53 1,83 0,95 2,99 1,08 0,63 Naftaleeni 1,47 1,14 1,05 1,37 1,65 0,69 1,31 1,92 0,72 1,49 1,57 0,63 Pyreeni 6,79 2,45 1,02 4,48 4,43 1,57 4,91 4,91 1,79 5,21 2,36 1,27 6.4 Kaasumaiset ilman epäpuhtaudet 6.4.1 Rikkidioksidi SO 2 Rikkidioksidi (SO 2 ) on peräisin teollisuudesta ja energiantuotannosta. Pitoisuudet ovat laskeneet huomattavasti Raahen alueella 80-luvulta, mikä johtuu teollisuuden prosessipäästöjen, sekä energiantuotannon ja liikenteen päästöjen vähenemisestä. Merkittävä osa tästä on aiheutunut siirryttäessä rikittömiin tai vähärikkisiin polttoaineisiin. Vuonna 2012 rikkidioksidia mitattiin Merikadulla ja Lapaluodossa. Aikaisemmin Raahessa on rikkidioksidia mitattu myös muissa pisteissä. Niiden mittausten tuloksia ei enää tässä raportissa esitetä, sillä viimeisimmät niistä on tehty vuonna 2004. 80-luvun pitoisuudet olivat merkittävästi suurempia verrattuna viime vuosien pitoisuuksiin. Lisätietoja löytyy aiemmista Raahen ilmanlaaturaporteista. Vuonna 2012 kummallakaan mittausasemalla ei ollut merkittäviä katkoksia, joten tulokset niiltä osin ovat edustavia. Pisimmät katkot olivat Merikadulla 30.7 kello 16:42-1.8. kello 11:08 jolloin sähkökatko aiheutti tietokoneen rikkoutumisen ja Lapaluodossa 4.8.12 kello 13:38-6.8.12 kello 9:56 joka oli ukkosen aiheuttama. Mittauskopin katolle rakennettiin 25.6-19.7.2012 tikkaita. Raja-arvot kasvillisuuden haittojen ehkäisemiseksi eivät ylittyneet (VNa 38/2011). Raja-arvo sekä vuoden keskiarvolle että talvikauden keskiarvolle on 20 µg/m 3. Vuosikeskiarvo oli Merikadulla 1,95 µg/m 3 ja Lapaluodossa 2,59 µg/m 3. Talvikauden (1.10.2011-31.3.2012) keskiarvo oli Merikadulla 1,7 µg/m 3 ja Lapaluodossa 3,9 µg/m 3. Tuntikeskiarvoista suurin yksittäinen tulos oli Lapaluodossa 44,1 µg/m 3 ja Merikadulla 43,4 µg/m 3. Kumpikaan tuntikeskiarvoista ei ylitä rikkidioksidille asetettua raja-arvoa 350 µg/m 3 (VNa 38/2001). Suurimpien keskiarvojen perusteella myöskään ohjearvo kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipisteelle, 250 µg/m 3, ei ylity kummassakaan pisteessä (VNa 480/1996). Suurimmat vuorokausikeskiarvot olivat Lapaluodossa 22,6 µg/m 3 ja Merikadulla 5,1 µg/m 3. Vuorokausikeskiarvot eivät ylitä raja-arvoa 125 µg/m 3 (VNa 38/2001). Kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo jää siten selvästi ohjearvon 80 µg/m 3 alle.

µg/m³ µg/m³ RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2012 27 5,0 4,0 3,0 2,0 Lapaluoto Merikatu Varikko 1,0 0,0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuva 25. Rikkidioksidi (SO 2) vuosikeskiarvot. Vuonna 2009 Varikon piste siirtyi ja nimettiin Merikadun pisteeksi kesken vuotta. Lähde: Ilmanlaatuportaali 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kuva 26. (SO 2) tuntikeskiarvot Lapaluodossa

µg/m³ µg/m³ RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2012 28 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kuva 27. SO 2 tuntikeskiarvot Merikadulla Merikadun mittausaseman suurin kuukausikeskiarvo oli vuoden 2011 tapaan toukokuussa. Kuukausikeskiarvo oli 2,46 µg/m³ (2011 toukokuu, 3,34 µg/m³). Lapaluodon asemalla suurin kuukausikeskiarvo oli tammikuussa 5,41 µg/m³ kun vuoden 2011 suurin kuukausikeskiarvo oli joulukuussa 6,14 µg/m³. 6 5 4 3 2 Lapaluoto Merikatu 1 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kuva 28. SO 2 kuukausikeskiarvot 6.4.2 Typenoksidit Typenoksideilla (NO X ) tarkoitetaan ilmanlaadusta puhuttaessa typpioksidia (NO) ja typpidioksidia (NO 2 ). Suurin osa typenoksidien (NO x ) pitoisuudesta tulee liikenteen päästöistä. Teollisuuspäästöjen vaikutus näkyy lähinnä typpidioksidi (NO 2 )-pitoisuudessa. Yleensä kaupunki-ilman NO- ja NO 2 -pitoisuudet ovat korkeampia talven aikana (kuvat 30 ja 31). Korkeimmat NO 2 -pitoisuudet pitoisuudet ovat tuulettomalla ja pakkassäällä talviaikaan. Myös NO-pitoisuus on riippuvainen sääolosuhteista ja talven pitoisuushuiput yleensä tulevat liikenteen aiheuttamista päästöistä. Kuvassa 29 näkyy kuinka NO 2 pitoisuus on pienempi yöllä.

Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai µg/m³ RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2012 29 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Kuva 29. NO x-pitoisuudet viikolla 51/2012 keskustan mittausasemalla. Raahen keskustan mittausasemalla mitataan NO x ja NO jatkuvatoimisella mittalaitteella ja niiden pitoisuus ilmoitetaan laskettuna NO 2 :ksi. Vuoden 2012 mittaukset onnistuivat hyvin eikä merkittäviä katkoksia ollut. Katkoksia oli heinäkuun lopulla (30.7. kello 18:42-31.7. kello 18:40), lokakuussa (24.10) ja marraskuussa (8.11.). Katkokset olivat niin lyhyitä, että niillä ei ole merkittävää vaikutusta tulosten edustavuuteen. 15.11. kello 7:00-16:00 mittausaseman läheisyydessä tehtiin hulevesiputken kaivuutöitä. Kaivuut nostivat kyseisen päivän pitoisuuskeskiarvoa. Vuonna 2012 Raahen keskustan mittausasemalla NO 2 pitoisuuskeskiarvo oli 17,2 µg/m³ mikä ei ylitä raja-arvoa. Kalenterivuoden raja-arvo on 40 µg/m³. Kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo saa asetuksen mukaan olla 70 µg/m³. Tämä raja ei keskustan mittausasemalla ylittynyt. Myöskään kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste ei ylittänyt ohjearvoa. Typpidioksidin suurin mitattu tuntiarvo oli 108,4 µg/m³ joka ei ylitä sille asetettua raja-arvoa 200 µg/m³. Taulukko 16. Keskustan mittausasema, NO 2 2012 kuukausien tuntiarvojen 99. prosenttipiste. Ohje-arvo on 150 µg/m³. Kuukausi µg/m³ Tammikuu 65 Helmikuu 89 Maaliskuu 76 Huhtikuu 53 Toukokuu 32 Kesäkuu 22 Heinäkuu 40 Elokuu 45 Syyskuu 39 Lokakuu 39 Marraskuu 68 Joulukuu 62

µg/m³ RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2012 30 Taulukko 17. Keskustan mittausasema, NO 2 2012, kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo. Ohje-arvo on 70 µg/m³. Kuukausi µg/m³ Tammikuu 43 Helmikuu 53 Maaliskuu 48 Huhtikuu 27 Toukokuu 18 Kesäkuu 14 Heinäkuu 21 Elokuu 23 Syyskuu 26 Lokakuu 21 Marraskuu 25 Joulukuu 41 120 100 80 60 40 20 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kuva 30. Keskustan NO 2-tuntikeskiarvot vuonna 2012

µg/m³ µg/m³ RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2012 31 400 350 300 250 200 150 100 50 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kuva 31. Keskustan NO tuntikeskiarvot vuonna 2012 70 60 50 40 30 20 10 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kuva 32. Keskustan NO 2-pitoisuuden vuorokausikeskiarvot

µg/m³ µg/m³ RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2012 32 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kuva 33. Keskustan NO-pitoisuuden vuorokausikeskiarvot NO x -pitoisuuksien kalenterivuoden keskiarvo ei saisi ylittää 30 µg/m³. Tämä arvo kriittiselle tasolle on annettu kasvillisuuden haittojen ehkäisemiseksi. Vuonna 2012 keskustan mittausaseman tuntiarvojen keskiarvo oli 32,6 µg/m³ mikä ylittää kriittisen tason. Vuosikeskiarvon ylittävä pitoisuus voi aiheuttaa suoria haitallisia vaikutuksia kasvillisuudessa tai ekosysteemeissä. 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kuva 34. Keskustan NOx-pitoisuuden vuorokausikeskiarvot 6.5 Laskeumat Laskeumana mitataan sitä osaa ilmakehän pölystä, joka laskeutuu kuukauden aikana painovoiman vaikutuksesta maanpinnalle. Laskeumassa sisältää sateen ja tuulien mukana kulkeutuvia ilmansaasteita pitkienkin matkojen takaa, tämän lisäksi paikalliset päästölähteet aiheuttavat alueellisia pitoisuustason nousuja. Laskeuman mittauspaikkojen sijainnissa on kiinnitetty huomiota teollisuuden metalli-päästöihin suurimman päästölähteen ollessa Ruukin terästehdas. Mittauspisteistä Välikylä (3 km) ja Saloinen (2 km) edustavat lähellä suurinta päästölähdettä olevaa laskeumatasoa. Kolmas laskeumamittauspaikka on taustapitoisuutta ja mahdollista kaukokulkeuman tasoa edustava Sarkala, joka sijaitsee noin 12 km päässä Raahen keskustasta. Las-

mg/m²/kk RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2012 33 keuman keräysaika on 12 kuukautta vuodessa ja laskeumakeräin vaihdetaan kuukausittain (Kuva 35. Laskeumakeräin). Laskeumista määritettävät raskasmetallit ovat lyijy (Pb), kadmium (Cd), arseeni (As), nikkeli (Ni), kromi (Cr), vanadiini (V), rauta (Fe), sinkki (Zn) ja kupari (Cu). Alla olevissa taulukoissa on esitetty kuukausilaskeumien vuosikeskiarvojen kehitys eri mittauspisteissä raudan, lyijy, sinkin ja kadmiumin osalta, sekä vuoden 2012 kuukausikertymät. Laskeumanäytteiden tulosten perusteella raudan laskeuma vuonna 2012 oli noin puolet vuoden 2011 laskeumaa pienempi. Kuva 35. Laskeumakeräin 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Sarkala 1,1 1,3 0,9 1,6 2,2 5,4 8,5 1,6 4,5 0,6 1,0 1,376 Saloinen 4 12 25 30 31 28 36 14 25 24 14 11 Välikylä 45 59 39 38 19 28 77 24 44 52 23 71 Kuva 36. Rautalaskeuma eri mittauspisteissä kuukausittain vuonna 2012