ILMANLAATU RAAHEN ALUEELLA 211
ILMANLAATU RAAHEN ALUEELLA 211 Pekka Parvinen Anitta Massinen Labtium Oy Rantakatu 4 921 Raahe Kansi Leena Junnila, Anitta Massinen, Juri Klemanski
3
JOHDANTO 5 1. ILMANLAADUN SEURANNAN LAINSÄÄDÄNNÖLLINEN POHJA 6 1.1. Ilmanlaadun ohjearvot 6 1.2. Raja-arvot 7 1.3. Tavoitearvot 8 1.4. Arviointikynnykset 9 1.5. Kynnysarvot 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT 1 3. PÄÄSTÖT 14 3.1. Teollisuuden päästöt 14 3.2. Energiatuotannon ja liikenteen päästöt 17 4. ILMANLAATU 18 4.1. Ilmanlaatuindeksi 18 4.2. Hengitettävät hiukkaset 19 4.3. Hengitettävien hiukkasten koostumus 24 4.3.1. Metallipitoisuudet 24 4.3.2. PAH-yhdisteet 29 4.4. Kaasumaiset ilman epäpuhtaudet 33 4.4.1. Rikkidioksidi SO 2 33 4.4.2. Typenoksidit 35 4.5. Mittausaseman siirron vaikutus pitkäaikaisseurantaan 38 4.6. Laskeumat 39 5. PITOISUUDET ILMANLAATUNORMEIHIN VERRATTUNA 42 6. SÄÄTIEDOT 44 7. KIRJALLISUUS 46 Liite 1: Keskeisiä käsitteitä 48 Liite 2: Metallipitoisuudet näytteittäin 53 Liite 3: PAH-yhdisteiden pitoisuudet 56 4
JOHDANTO Raahen alueen systemaattinen ilmanlaadun seuranta aloitettiin vuonna 1967, jolloin ensimmäiset laskeumakeräimet otettiin käyttöön kaupungineläinlääkäri Seppo Koskelan toimesta. Kaasumaisista epäpuhtauksista rikkidioksidin säännöllinen jatkuvatoiminen seuranta aloitettiin kolmella asemalla vuosina 1977-1978. Kattavia perusselvityksiä Raahen alueen ympäristön tilasta ja ilmanlaadusta on tehty Raahen kaupungin, Ruukki Metals Oy:n ja Raahen seudun ktt:n kuntayhtymän ympäristöterveydenhuollon toimesta197-luvulla. Oulun yliopiston kasvitieteen laitos teki vuonna 1976 bioindikaattoritutkimuksen Raahen tehtaan päästöjen vaikutuksesta ympäristöön, minkä jälkeen tutkimus uusittiin vuosina 1982, 1994 ja 27. Vuonna 198 aloitettiin yhdyskuntailman kokonaisleijuman mittaus suurtehokeräimillä ja samalla aloitettiin leijuman PAH-yhdisteiden sekä metallipitoisuuksien määritys. Raahen vuosittainen PAH-yhdisteiden pitoisuuksien seurantahistoria onkin ainutlaatuinen Suomessa ja jopa koko maailmassa. 199-luvun puolivälissä hankittiin ensimmäinen hengitettäviä hiukkasia mittaava PM 1 -laite, joka mittaa aerodynaamiselta halkaisijaltaan alle 1 μm:n suuruisia hiukkasia. 2-luvun alusta otettiin käyttöön uusia PM 1 -laitteita vanhojen suurtehokeräinten rinnalle ja korvaamaan niitä siten, että kokonaisleijuman mittaaminen lopetettiin vuonna 23. Tämän jälkeen leijumamittauksia on suoritettu vuosittain 3-4 PM 1 -laitteella ja vuodesta 29 alkaen myös yhdellä alle 2.5 μm hiukkasia mittaavalla PM 2.5 -laitteella. Nykyään ilmanlaadun mittausjärjestelmässä on kolme mittausasemaa, joilla kaikilla on PM 1 -mittaus ja yhdellä lisäksi PM 2.5 -mittaus. Näistä jatkuvatoimisia ovat Keskustan PM 1 -mittaus ja Merikadun PM 2.5 -mittaus. Lisäksi jatkuvatoimisia ovat Keskustan asemalla typenoksidien mittaus, sekä Merikadulla ja Lapaluodossa rikkidioksidimittaukset. Kaikilla mittausasemilla seurataan myös säännöllisesti leijuman raskasmetalli- ja PAH-pitoisuuksia. Jatkuvatoimisten mittausten tiedot menevät reaaliajassa Ilmatieteen laitoksen sivustolle, missä mitattujen komponenttien pitoisuuksia samoin kuin niistä laskettua ilmanlaatuindeksiä voidaan seurata (www.ilmanlaatu.fi). Ilmakehässä on erilaisia liikenteen, teollisuuden ja kaukokulkeuman aiheuttamia epäpuhtauksia, jotka laskeutuvat alas sopivissa olosuhteissa. Raahessa seurataan märkälaskeumalla raskasmetallien tasoa Välikylän, Saloisten ja Sarkalan mittausasemilla, joista Sarkalan asema toimii tausta-asemana ja edustaa pääasiassa muualta tulevaa kaukolaskeumaa. Labtium Oy on suorittanut Raahen kaupungin ja Ruukki Metals Oy.n toimeksiannosta näytteiden keruun ja huolehtinut laitteiden kunnosta, käytännön mittaustoiminnasta, analytiikasta sekä tarkkailuraportin laadinnasta. Tällä ilmanlaadun seurannalla tulevat täytetyksi Ruukki Metals Oy:lle ja Raahen kaupungille laissa ja luvissa määrätyt velvoitteet. 5
1. ILMANLAADUN SEURANNAN LAINSÄÄDÄNNÖLLINEN POHJA Ilmanlaadun seurantaa koskeva velvoite on säädetty ympäristösuojelulain (86/2) 25 :ssä kunnille. Lisäksi toiminnanharjoittajalla on velvoite olla selvillä oman toimintansa vaikutuksesta ympäristölle. Ilmanlaadun seurannan sisältö ja tavoitteellisuus korostui, kun vuonna 1984 annettiin ensimmäinen valtioneuvoston päätös ilmanlaatua koskevista ohjeista (537/1984). Kehitys jatkui, kun päätös vuonna 1996 korvattiin uusilla ilmanlaadun ohjearvoilla (48/1996). Samassa yhteydessä annettiin valtioneuvoston päätös ilmanlaadun raja-arvoista ja kynnysarvoista (481/1996). Ilmanlaadun seurannan periaatteet eivät muuttuneet ympäristönsuojelulain säätämisen yhteydessä, eivätkä myöskään elokuussa 21, kun valtioneuvosto antoi asetuksen ilmanlaadusta (711/21) kahden ilmanlaatua koskevan EY:n direktiivin (1999/3/EY ja 2/69/EY) täytäntöön panemiseksi. Ilmanlaadun neljännessä tytärdirektiivissä on annettu tavoitearvot ja arviointikynnykset arseenille, kadmiumille, nikkelille ja bentso(a)pyreenille, sekä suositukset seurannan järjestämiselle. Pitoisuuksien lisäksi on seurattava myös kyseisten aineiden ja yhdisteiden kokonaislaskeumia tausta-alueilla. Raskasmetalleja ja PAH-yhdisteitä koskevat direktiivin säännökset on pantu täytäntöön valtioneuvoston asetuksella ilmassa olevasta arseenista, kadmiumista, elohopeasta, nikkelistä ja polysyklisistä aromaattisista hiilivedyistä (164/27). Suomessa ja muissa EU-maissa viranomaiset antavat määräyksiä ja tavoitteita suurimmista sallituista päästöistä ja päästökorkeuksista (piippujen mitoitus). Lisäksi päästöjen määrää pyritään vähentämään asettamalla teollisuudelle tiukkoja päästörajoja, joita sen on toiminnan jatkamiseksi noudatettava. Liikenteen päästöjä valvotaan pakokaasumääräyksin. Vuoden 211 alussa tuli uusi valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta 38/211 (28.1.211), jolla pannaan täytäntöön ilmanlaadusta ja sen parantamisesta Euroopassa annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 28/5/EY. Asetuksen mukaan nykyiset terveysperusteiset ilmanlaadun raja-arvot ja otsonin tavoitearvot sekä tiedotus- ja varoituskynnykset pysyvät ennallaan. Myös kasvillisuuden ja ekosysteemien suojelun taso säilyy muuttumattomana. Pienhiukkasille säädetään raja-arvo sekä väestön altistumisen vähentämistä koskevia tavoitteita. Merkittävimmät muutokset koskevat hiukkasmittauksia kaupunki- ja maaseututausta-alueilla sekä mittaajia ja kansallista vertailulaboratoriota koskevia, mittausten laadun varmistamiseen liittyviä vaatimuksia. Asetuksella kumotaan ilmanlaadusta 9. päivänä elokuuta 21 annettu valtioneuvoston asetus (711/21) ja alailmakehän otsonista 4. päivänä syyskuuta 23 annettu valtioneuvoston asetus (783/23) niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen. 1.1. Ilmanlaadun ohjearvot Valtioneuvoston päätöksen ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvoista (48/1996) tarkoituksena on ehkäistä ilman epäpuhtauksista aiheutuvia ter- 6
veydellisiä haittoja ja luonnon vahingoittumista, sekä vähentää viihtyvyyshaittoja. Vuonna 1996 voimaantulleet kansalliset ohjearvot ovat ensisijaisesti ympäristöviranomaisten käytössä suunnittelun ja päätöksenteon apuvälineenä. Ne on otettava huomioon maankäytön ja liikenteen suunnittelussa, rakentamisen ohjauksessa ja ilman pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan sijoittamisessa ja päästöjä aiheuttavan toiminnan ympäristölupamenettelyssä. Tavoitteena on, että ohjearvojen ylittyminen estetään ennalta. Alueilla, joilla ohjearvot toistuvasti ylittyvät, on toimittava tämän estämiseksi pidemmän ajanjakson kuluessa. Ohjearvot terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi Ilman epäpuhtauksien terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi on ohjeena, että epäpuhtauksien pitoisuudet ulkoilmassa ovat enintään taulukossa 1 mainittuja. Ohjearvot koskevat alueita, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä. Taulukko 1. Ilmanlaadun ohjearvot terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi. Valtioneuvoston päätös 19.6.1996. Komponentti Ohjearvot Määrittely (2 C, 1 atm) Hiilimonoksidi (CO) 2 mg/m 3 Tuntikeskiarvo 8 mg/m 3 8 tunnin liukuva keskiarvo Typpidioksidi (NO 2 ) 15 μg/m 3 Kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste 7 μg/m 3 Kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Rikkidioksidi (SO 2 ) 25 μg/m 3 Kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste 8 μg/m 3 Kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Kokonaisleijuma (TSP) 12 μg/m 3 Vuoden vrk-arvojen 98. prosenttipiste 5 μg/m 3 Aritmeettinen vuosiarvo Hengitettävät hiukkaset (PM1) 7 μg/m 3 Kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Haisevien rikkiyhdisteiden kokonaismäärä (TRS) 1 μg/m 3 Kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo TRS ilmoitetaan rikkinä Lisäksi ekosysteemien suojelemiseksi pitkän ajan tavoitteena on, ettei rikkilaskeuma ylitä,3 g/m 2 vuodessa. 1.2. Raja-arvot Raja-arvot terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi Valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (711/21) asetetaan rikkidioksidin, typpidioksidin, hiukkasten ja lyijyn pitoisuuksien sekä bentseenin ja hiilimonoksidin raja-arvot. Raja-arvot määrittelevät ilmansaasteille korkeimmat sallitut pitoisuudet, joiden ylittyessä viranomaisten on ryhdyttävä toimenpiteisiin pitoisuuksien alentami- 7
seksi (Taulukko 2 ja 2b). Raja-arvot ovat Euroopan unionin sitovimmat ilmanlaatunormit. Taulukko 2. Ilmanlaadun raja-arvot terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Jokaisesta tunti- ja vuorokausiraja-arvon ylityksestä on viipymättä tiedotettava väestölle. Yhdiste Keskiarvon laskenta-aika Raja-arvo μg/m 3 Sallittujen ylitysten määrä (kpl) Rikkidioksidi (SO 2 ) 1 h 35 24 24 h 125 3 Typpidioksidi (NO 2 ) 1h 2 18 Kalenterivuosi 4 - Hengitettävät hiukkaset (PM 1) 24 h Kalenterivuosi 5 4 35 - Lyijy (Pb) Kalenterivuosi.5 - Hiilimonoksidi (CO) 8 h (vrk:n korkein liukuva keskiarvo) 1 - Bentseeni (C 6 H 6 ) Kalenterivuosi 5 - Taulukko 2b. Kasvillisuuden suojelemiseksi annetut raja-arvot. Yhdiste Aika Raja-arvo µg/m 3 Rikkidioksidi, SO 2 Vuosi/talvikausi 2 Typpioksidit, NO ja NO 2 Vuosi 3 1.3. Tavoitearvot Tavoitearvot eivät ole oikeudellisesti sitovia kuten raja-arvot. Tavoitearvojen ylittyminen on kuitenkin pyrittävä mahdollisuuksien mukaan estämään käyttämällä parasta saatavilla olevaa tekniikkaa kustannustehokkuus huomioiden. Ekosysteemin suojelemiseksi pitkän ajan tavoitteena on, ettei rikkilaskeuma ylitä.3 grammaa neliömetrille vuodessa (Valtioneuvoston päätös 19.6.1996, rikkilaskeuman tavoitearvo). Tavoitearvoja on annettu lisäksi esim. otsonille, jonka pitoisuuksia ei pelkästään kansallisilla toimenpiteillä pystytä laskemaan. Tavoitearvoja on esitetty taulukoissa 3 ja 3b. Taulukko 3. Arseenin, kadmiumin, nikkelin ja bentso(a)pyreenin voimaan tulevat tavoitearvot. Tavoitearvo Voimaantulo Yhdiste Aika µg/m 3 Arseeni Vuosi.6 213 Kadmium Vuosi.5 213 Nikkeli Vuosi.2 213 Bentso(a)pyreeni Vuosi.1 213 Bentso(a)pyreeni on polysyklinen aromaattinen yhdiste, jota käytetään näiden yhdisteiden syöpävaarallisuuden merkkiaineena. 8
Taulukko 3b. Otsonin tavoitearvot. Tilastollinen Peruste määrittely Tavoitearvo vuodelle 21 terveyshaittojen ehkäisemiseksi Tavoitearvo vuodelle 21 kasvillisuuden suojelemiseksi Pitkän ajan tavoite terveyshaittojen ehkäisemiseksi Pitkän ajan tavoite kasvillisuuden suojelemiseksi Pitoisuus tai AOT-arvo (293 K, 11,3 kpa) Korkein päivittäinen kahdeksan tunnin keskiarvo 12 µg/m 3 AOT4 1) 18 µg/m 3 h Sallitut ylitykset Enintään 25 päivänä kalenterivuodessa kolmen vuoden keskiarvona Viiden vuoden keskiarvo Korkein päivittäinen kahdeksan tunnin keskiarvo 12 µg/m 3 - AOT4 1) 6 µg/m 3 h - AOT4-arvoa, joka on 8 µg/m 3 ylittävien otsonin tuntipitoisuuksien ja 8 µg/m 3 erotuksen kumulatiivinen summa. 1.4. Arviointikynnykset Ilmanlaadun seurannan suunnittelussa otetaan huomioon ja käytetään yhtenä apuvälineenä arviointikynnyksiä. Ilmanlaadun jatkuvia mittauksia tulee tehdä seurantaalueilla, joilla ylempi arviointikynnys ylittyy. Seuranta-alueilla, joilla pitoisuudet ovat ylemmän ja alemman arviointikynnyksen välillä, ilmanlaadun arvioimiseksi voidaan käyttää jatkuvien ja suuntaa-antavien mittausten sekä mallintamistekniikoiden yhdistelmää. Taulukko 4. Eri komponenteille asetetut arviointikynnykset. Arseeni Kadmium Nikkeli Bentso(a)- pyreeni Ylempi arviointikynnys prosentteina tavoitearvosta 6 % (3,6 ng/m 3 ) 6 % (3 ng/m 3 ) 7 % (14 ng/m 3 ) 6 % (,6 ng/m 3 ) Alempi arviointikynnys prosentteina tavoitearvosta 4 % (2,4 ng/m 3 ) 4 % (2 ng/m 3 ) 5 % (1 ng/m 3 ) 4 % (,4 ng/m 3 ) Ylemmän ja alemman arviointikynnyksen ylittyminen määritetään viiden edellisen vuoden pitoisuuksien perusteella. Arviointikynnyksen katsotaan ylittyvän, kun kynnyksen lukuarvo on ylittynyt vähintään kolmena vuonna kyseisten viiden vuoden aikana. Jos pitoisuustietoja ei ole saatavilla viiden vuoden jaksolta, voidaan käyttää lyhyemmiltä mittausjaksoilta saatuja tietoja sekä päästökartoituksista ja ilmanlaatumalleista saatuja tietoja. Tietojen tulee edustaa alueita ja vuodenaikoja, jolloin pitoisuudet ovat tyypillisesti korkeimmillaan. 9
1.5. Kynnysarvot Varoituskynnys on pitoisuustaso, jonka ylittyessä lyhytaikainenkin altistuminen vaarantaa väestön terveyden. Varoituskynnykset on annettu otsonille, rikkidioksidille ja typpidioksidille (taulukko 5). Suomessa ei ole esiintynyt näin korkeita pitoisuuksia. Tiedotuskynnys puolestaan on taso, jonka ylittyminen voi vaarantaa erityisen herkkien väestöryhmien terveyden. Otsonin tiedotuskynnyksen ylitykset ovat harvinaisia, mutta kuitenkin mahdollisia myös Suomessa. Kymmenen viime vuoden aikana on Suomessa ollut kolme tiedotuskynnyksen ylittävää tilannetta. Myös hengitettävien hiukkasten PM 1 -pitoisuuksien kustakin vuorokausiarvon 5 µg/m 3 ylittymisestä tulee tiedottaa. Taulukko 5. Asetetut kynnysarvot. Yhdiste Aika Tiedotuskynnys µg/m 3 Varoituskynnys µg/m 3 Otsoni, O 3 Tunti 18 24 Rikkidioksidi, SO 2 Kolme peräkkäistä 5 tuntia Typpidioksidi, NO 2 Kolme peräkkäistä tuntia 4 2. AINEISTO JA MENETELMÄT Raahen alueella on ilmanlaadun säännöllistä seurantaa tehty vuodesta 1978 lähtien. Vuoden 211 ilmanlaadun seurantaa suoritettiin hengitettävien hiukkasten ja kaasumaisten komponenttien osalta edellisten vuosien tapaan kolmella mittausasemalla (Merikatu, Lapaluoto ja Keskusta), samoin laskeumia mitattiin kolmessa pisteessä (Saloinen, Välikylä ja Sarkala). Mittausasemien ja pisteiden sijainnit on esitetty kuvassa 1. Leijumista määritettäviä komponentteja olivat PAH-yhdisteet ja keskeisimmät raskasmetallit myös laskeumista määritettiin keskeiset raskasmetallit (taulukot 6 ja 7, kuvat 2 ja 3). Saatuja mittaustuloksia on verrattu em. valtioneuvoston päätöksiin. PAH-yhdisteet sekä raskasmetallit analysoidaan PM 1 -suodattimista. PM 1 - mittauslaitteisiin vaihdetaan suodattimet Lapaluodossa 3 kertaa ja Merikadulla 5 kertaa viikossa. Varsinaista mittausaikaa kertyy 24 tuntia, jonka jälkeen suodattimet kuivataan ja punnitaan hiukkasmäärän laskemiseksi. Edelleen suodattimista määritetään kerran viikossa raskasmetallit ja PAH-yhdisteet (kuivaamattomasta suodatinnäytteestä). Jatkuvatoiminen Keskustan PM 1 -mittauslaite kerää näytettä viikon jaksona. Määrityksinä tehdään joka toinen viikko raskasmetallit ja joka toinen viikko PAH-yhdisteet. 1
Merikatu PM 2.5, PM 1, SO 2 Sarkala Laskeuma Välikylä Laskeuma Linja-autoasema Sää, PM 1, NO x Lapaluoto PM 1, SO 2 Varikko Saloinen Laskeuma Kuva 1. Ilmanlaadun mittausasemien ja laskeuman keräyspisteiden sijainnit. Kuvassa myös Varikon Merikadulle siirretyn aseman paikka. Raahen kaupunki 1/27 (Raahen kaupungin luvalla) Taulukko 6. Raahen ilmanlaadun mittauksessa käytetyt määritykset ja menetelmät. Määritys Menetelmä Rikkidioksidi SO 2 Jatkuvatoiminen SO 2 -analysaattori Thermo Electron, model 43 C Typen oksidit NO X Jatkuvatoiminen NO-NO 2 -NO X -analysaattori Thermo Electron, model 42 C Hengitettävät hiukkaset PM 1 Jatkuvatoiminen PM 1 -analysaattori: TEOM: RP 12 C Hengitettävät hiukkaset PM 2.5 Jatkuvatoiminen PM 2.5 -analysaattori: TEOM 14AB Leijuma SFS 3863 Laskeuma SFS 3865 Rauta (Fe) ja sinkki (Zn), Lyijy (Pb) Kadmium (Cd), Arseeni (As), Nikkeli (Ni), kromi (Cr), ICP- MS / OES kupari (Cu), vanadiini (V) Polyaromaattiset hiilivedyt (PAH) HPLC: oma sovellus, vuodesta 1991 11
Taulukko 7. Raahen alueen mittausasemat ja niillä suoritettavat määritykset. Sijainti Kuvaus Määritettävät komponentit Määritystiheys Raahen keskusta Liikenne Jatkuvatoiminen mittaus: Hengitettävät hiukkaset PM 1 Typen oksidit NO x Typpidioksidi NO 2 Typpioksidi NO Säätiedot Laboratoriomääritykset: PAH-yhdisteet Jatkuva 1 näyte/2 viikkoa Merikatu Liikenne ja teollisuus Raskasmetallit (PM 1 ) Jatkuvatoiminen mittaus: Hengitettävät hiukkaset PM 2.5 Rikkidioksidi SO 2 Laboratoriomääritykset: PAH-yhdisteet 1 näyte/2 viikkoa Jatkuva Jatkuva 1 näyte/viikko* Raskasmetallit (PM 1 ) 1 näyte/viikko* PM 1, Lapaluoto Teollisuus Jatkuvatoiminen mittaus: Rikkidioksidi SO 2 Laboratoriomääritykset: PAH-yhdisteet Raskasmetallit (PM 1 ) 5 näytettä/viikko Jatkuva 1 näyte/viikko* 1 näyte/viikko* PM 1 3 näytettä/viikko *Merikadulla ja Lapaluodossa on raskasmetallien ja PAH-yhdisteiden osalta tihennetty näytteenotto. Kuva 2. Vasemmalta oikealle jatkuvatoimisen PM 1 :n (Keskusta), jatkuvatoimisen PM 2.5 :n (Merikatu) ja keräävän PM 1 :n (Lapaluoto ja Merikatu) näytteenottopäät, sekä oikealla kaasumaisten komponenttien (SO 2, NO X ) jatkuvatoimisten mittausten näytteenottopää (Keskusta, Merikatu, Lapaluoto). 12
Kuva 3. Merikadun mittausaseman yläosa. Katolla näytteenottopäät vasemmalta oikealle: kaasumaisten komponenttien (SO 2 ), hiukkasten (PM 1 ) ja hiukkasten (PM 2.5 ) näytteenottopäät. Tulosten laadunvarmistus Ilmanlaadun jatkuvan mittauksen toiminnan varmentamiseksi mittalaitteet ovat säännöllisen ulkopuolisen kalibroinnin piirissä. Vuoden aikana kalibrointia ovat suorittaneet J.P. Pulkkinen Ky ja Heikki Orava, Oulun seudun ympäristövirasto. Kalibroinnissa käytettävien kaasujen analyysitarkkuudeksi on ilmoitettu SO 2 :n osalta ±3 % ja NO:n osalta ±2 %. Kalibroinnissa käytettävät pitoisuudet kalibroidaan kaksi kertaa vuodessa Ilmatieteen laitoksen kalibrointilaboratoriossa. Ilmanlaadun mittausohjelma suorittaa kerran vuorokaudessa analysaattoreiden automaattisen nolla- ja aluetason tarkastuksen. Käyttökalibroinnit teki laborantti Leena Junnila. Analysaattoreiden toimintaa seurataan päivittäin ENVIEW-ohjelman avulla sekä tarkastetaan näyttämät ilmanlaatuportaalissa. Kemialliset ja fysikaaliset määritykset on tehnyt Labtium Oy, jolla on sertifioitu laatujärjestelmä (FINAS T25). Ilmatieteen laitos järjestään noin kolmen vuoden välein vertailumittauksia ja kenttäauditointeja. Vertailumittaus oli vuonna 211, mutta sen tuloksia ei vielä ole saatu. Aiemmin vertailumittauksissa on menestytty hyvin. Vuonna 29 tehtiin lisäksi Raa- 13
hen kaupungin ja Rautaruukki Oyj:n toimesta mittausjärjestelmän ulkoinen auditointi. Kuva 4. Laborantti Leena Junnila ja Mgr.Ing. Juri Klemanski suorittamassa PAHmäärityksiä. 3. PÄÄSTÖT Ilmanlaatuun vaikuttavat päästöjen määrä ja luonne sekä päästökorkeus. Alueellisesti ilmanlaatuun vaikuttavat myös vallitsevat sääolosuhteet ja varsinkin rannikoilla yleinen inversiotilanne. Inversiolla tarkoitetaan säätilaa, jolloin kylmän ja lämpimän ilmamassan rajalle muodostuu ilman sekoittumista rajoittava kerros. Tällöin liikenteen ja teollisuuden aiheuttamat päästöt jäävät alempiin ilmakerroksiin. 3.1. Teollisuuden päästöt Raahen kaupungin alueella on useita pieniä teollisuusyrityksiä, joista suuri osa toimii metallialalla. Suurin yksittäinen päästöjen aiheuttaja on Rautaruukki Oyj Ruukki Metals, Raahen terästehdas (kuva 5), jonka ilmoittamat päästömäärät on esitetty kuvissa 6-8. Vuoden 211 NO X -päästöt ovat hieman pienentyneet edelliseen vuoteen nähden samalla kun pöly- ja SO 2 -päästöt ovat hieman kasvaneet. Terästehtaan vuoden 211 metallien kokonaispäästöt ovat laskeneet, mikä johtuu suurelta osin sinkki- ja lyijymäärien alenemisesta. Sen sijaan kadmium- ja nikkelipäästöt ovat kasvaneet. Muiden mitattujen metallien pitoisuudet ovat pysytelleet edellisten vuosien tasolla. Tulevaisuudessa rikkipäästöt ja lyijypäästöt tulevat vähenemään, koska sintraamo suljettiin vuoden 211 lopussa, koska vuonna 212 raaka-ainepohja vaihtuu rikasteesta pellettiin. 14
kg /tuotettu terästonni Kuva 5. Rautaruukki Oyj:n, Ruukki Metals Raahen tehdas Kuljunlahdelta nähtynä. Etualalla koksaamo. 2.5 2. 1.5 1..5. 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Pöly.87.96.7.62.85.73.7.64.69 NOx.97.99.89.8.83.92 1.8 1.6.97 SO2 1.69 1.46 1.79 1.61 1.6 1.93 2.33 1.76 2.8 Kuva 6. Raahen terästehtaan pöly- ja kaasumaiset päästöt terästonnia kohden. 15
t/vuosi kg/ a 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 24 25 26 27 28 29 21 211 Elohopea 1 1 19 19 191 16 1 Koboltti 24 41 58 Vanadiini 12 715 652 916 887 1352 723 113 Sinkki 1572 2544 118 426 2811 2782 3691 1894 Nikkeli 362 236 224 266 334 245 338 533 Lyijy 4162 2295 286 2476 892 1846 3422 23 Kupari 466 25 19 598 647 629 662 681 Kromi 542 376 348 44 331 321 436 414 Kadmium 79 84 35 3 1 49 76 17 Arseeni 51 36 19 38 7 59 1 42 Kuva 7. Raahen terästehtaan raskasmetallipäästöt (kg/vuosi) vuosina 24-211. 12 1 8 6 4 2 23 24 25 26 27 28 29 21 211 SO2 Nordkalk 6.7 6.7 7 6.8 6 5 5.7 6.3 SO2 Raahen tehdas 4732 3975 496 4593 479 4987 4412 3913 469 NOx Nordkalk 36 35 35 35 35 3 28 3 33 NOx Raahen tehdas 277 2698 2441 2273 2117 2387 247 2359 2153 Pöly Nordkalk 7 36 36 36 632 38 77 145 5 Pöly Raahen tehdas 2432 26 1922 1783 217 1876 132 1429 1527 Kuva 8. Raahen terästehtaan alueen typpi-, rikkidioksidi- ja pölypäästöt (tonnia/vuosi) vuosina 23-211. 16
3.2. Energiantuotannon ja liikenteen päästöt Energiatuotannon ja liikenteen vaikutus päästölähteenä on merkittävä. Energiatuotannon päästöjä on pyritty keskittämään ja vähentämään kaupungeissa kaukolämpöverkostojen avulla. Energiantuotannon päästömäärät riippuvat pitkälti käytetystä polttoaineesta sekä suodatintekniikasta. Jätteiden ja kivihiilen polttaminen tuottaa eniten pienhiukkasia, kun taas öljyn sekä kaasun polttaminen on päästöiltään vähäistä. Yksittäisten kotitalouksien lämmityskattiloiden päästöt voivat paikallisesti nostaa hiukkaspitoisuuksia varsinkin talvisin kovien pakkasjaksojen aikana. Kovien pakkasten aikaan myös inversiotilanteet ovat yleisiä ja tällöin havaitaan korkeita ilmansaasteiden pitoisuuksia. Teiden hiekoitus näkyy ilmanlaadussa hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien kasvamisena etenkin keväällä. Liikenteen päästöjä on laajemmin mahdollista tarkastella paikkakunnittain LIPASTO-sivustolla (http://lipasto.vtt.fi), jolla esitetään VTT:ssä toteutettu Suomen liikenteen pakokaasupäästöjen ja energiankulutuksen laskentajärjestelmä. Taulukossa 8 on esitetty Raahen tieliikenteen eri osa-alueiden päästöerittely, josta voidaan havaita valtaosan tieliikenteen päästöistä tulevan pääkaduilta ja pääteiltä (65-75 %). Verrattaessa liikenteen päästöjä teollisuuden päästöihin voidaan havaita, että liikenteen päästöissä rikkidioksidin ja typenoksidien määrät ovat alle 1/1 teollisuuden päästöistä. Taulukko 8. Liikenteen päästöt Raahen alueella v. 211 (LIPASTO, laskettu 211). 211 CO CO 2 NO x N 2 O SO 2 Hiukkaset t/a t/a t/a t/a t/a t/a Pääkadut 149 14186 39.1.69.9 2.44 Kokoojakadut 26 1861 5.1.9.1.35 Tonttikadut 69 2736 7.6.12.2.54 Taajaman päätiet 96 8892 35.2.4.6 1.72 Taajaman muut tiet 58 4539 15.2.22.3.96 Maaseudun päätiet 81 7599 3.1.34.5 1.39 Maaseudun muut tiet 15 1587 5.6.8.1.29 Yhteensä 493 414 138 1.94.26 7.69 Henkilöautot ei kat 159 1444 13.2.65.8.5 Henkilöautot kat 263 14983 28.1.6.82.9 Henkilöautot diesel 33 9363 21.5.551.64 3.33 Pakettiautot ei kat 8 92.5.3..3 Pakettiautot kat.4 3..4.. Pakettiautot diesel 11 4293 11.6.31.3 1.99 Linja-autot 3 178 11.3.7.11.39 Kuorma-autot ip 7 3744 2.8.149.25.88 Kuorma-autot peräv 7 5343 29.8.174.37.92 17
4. ILMANLAATU 4.1. Ilmanlaatuindeksi Ilmanlaatuindeksiä käytetään kuvaamaan ilmanlaadun yleistä tasoa. Indeksi on mittausaseman mittaustuloksista laskettava vertailuluku, joka kuvaa sen hetkistä ilmanlaatua suhteutettuna ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin. Laskennassa huomioidaan paikkakunnittain ja asemittain mitattavaksi valittujen epäpuhtauskomponenttien (SO 2, NO 2, PM 1, PM 2.5, CO ja O 3.) pitoisuudet. Raahessa ilmanlaatuindeksin laskenta perustuu Keskustassa NO 2 -ja PM 1 - sekä Merikadulla SO 2 - ja PM 2.5 -mittauksiin (kuvat 9 ja 1). Ilmanlaatuindeksin määrittämiseksi kullekin mitattavalle yhdisteelle lasketaan ensin pitoisuuksien tuntikeskiarvoista ali-indeksi. Ali-indekseistä korkein arvo määrää ilmanlaatuindeksin arvon toisin sanoin komponentti, jonka suhteen ilman laatu on heikoin, määrää ilmanlaatuindeksin arvon. Keskustassa ilmanlaatu oli edellistä vuotta parempi siten, että tuntitasolla ilmanlaatu oli hyvää 81 % mittausajasta (vuonna 21 74 %), ollen kuukausittain 51 99 %. Myös Merikadulla mitattu ilmanlaatu oli edellistä vuotta parempaa, siten että tuntitasolla ilmanlaatu oli hyvää 77 % mittausajasta (vuonna 21 75 %), ollen kuukausittain 49 99 %. Molemmilla asemilla mitattu ilmanlaatu oli edellisvuotta parempaa etenkin vuoden loppupuoliskolla kesäkuusta alkaen. Kuva 9. Ilmanlaatuindeksin tuntikeskiarvot Raahen Keskustan (musta) ja Merikadun (sininen) mittausasemilla 211. Kuvasta 9 voidaan nähdä eri mittausasemilla mitattujen ilmanlaatuindeksien seuraavan pääsääntöisesti toisiaan. 18
Tuntia Tuntia 3 Keskustan mittausasema 25 2 15 1 5 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Tyydytt 151 245 218 247 123 146 49 5 19 72 91 5 Välttävä 17 36 28 92 28 9 1 6 17 Huono 1 11 5 3 Eritt huon. 2 Hyviä 572 391 493 37 584 565 574 686 699 671 67 737 3 Merikadun mittausasema 25 2 15 1 5 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Tyydytt 266 282 222 178 95 168 115 83 46 136 123 4 Välttävä 7 56 18 25 27 18 5 2 8 16 Huono 3 2 1 2 Eritt huon. hyviä 469 326 51 517 69 533 59 656 672 598 581 378 Kuva 1. Heikentyneen ilmanlaadun tuntimäärät kuukausittain tuntikeskiarvoina mitattuna, ilmanlaadun ollessa Keskustan asemalla hyvää 81 % ja Merikadulla 77 % mittausajasta. 4.2. Hengitettävät hiukkaset Hengitettävien hiukkasten esiintyminen kuvaa hyvin ilman terveydellistä laatua, koska alle 1 µm hiukkaset pystyvät tunkeutumaan nenäonteloa ja kurkunpäätä syvemmälle hengitysteihin ja alle 2,5 µm hiukkaset pystyvät puolestaan tunkeutumaan keuhkojen ääreisosiin, keuhkorakkuloihin, saakka. Vuonna 211 hengitettäviä hiuk- 19
kasia (PM 1 ) mitattiin Raahen Keskustassa, Lapaluodossa ja Merikadulla. Vuosikeskiarvot alle 1 µm hiukkasilla olivat: Keskusta 13.8 μg/m 3, Merikatu 16.6 μg/m 3 ja Lapaluoto 18.6 μg/m 3. Edelliseen vuoteen verrattuna mitatuissa pitoisuuksissa ei ole merkittäviä muutoksia (vuonna 21 Keskusta 15.7, Merikatu 17.5 ja Lapaluoto 18.9 μg/m 3 ). Kalenterivuoden raja-arvo 4 μg/m 3 ei ylity yhdelläkään mittausasemalla (taulukko 9 ja kuvat 11 ja 12). Korkeimmat kuukausikeskiarvot olivat Keskustassa huhtikuussa 26.6 μg/m 3, samoin Merikadulla huhtikuussa 27.8 μg/m 3 ja Lapaluodossa kesäkuussa 27.5 μg/m 3. Merikadulla oli alle 2,5 µm hiukkasten vuosikeskiarvo 8.3 μg/m 3, maksimipitoisuuden ollessa helmikuussa 11.5 μg/m 3. µg/m 3 45 4 35 3 25 2 15 1 5 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 Lapaluoto PM1 Keskusta PM1 Varikko PM1 Merikatu PM1 Merikatu PM2.5 Saloinen PM1 Raja-arvo Kuva 11. Raahen hengitettävien hiukkasten alle 1 µm ja myös alle 2.5 µm vuosikeskiarvot (μg/m 3 ) v. 1994-211 (PM 1 ja PM 2.5 ). Vuoden 29 lopulla Varikon mittausasema siirrettiin Merikadulle, jossa mittaustoiminta jatkuu. 2
3. µg/m 3 25. 2. 15. 1. 5.. Merikatu PM1 Lapaluoto PM1 Keskusta PM1 merikatu PM2.5 Kuva 12. Hengitettävät hiukkaset kuukausikeskiarvona (PM 1 ) kaikilla Raahen mittausasemalla v. 211. Lisäksi kuvassa Merikadun 2.5 µm (PM 2.5 ) hiukkaset. Taulukko 9. Hengitettävien PM 1 - hiukkasten vuosikeskiarvot mittauspisteittäin v. 25-211. Rajaarvo Mittausasema 25 26 27 28 29 21 211 μg/m 3 μg/m 3 μg/m 3 μg/m 3 μg/m 3 μg/m 3 μg/m 3 μg/m 3 Lapaluoto 2,2 16,1 19,3 12.5 18.8 18.9 18.6 4 Varikko 16,4 16,4 16,3 11.3 22.5* 4 Merikatu 9.** 17.5 16.6 4 Keskusta 18,5 19,9 19,6 17. 18. 15.7 13.9 4 *mittausaika 9 kk **mittausaika 3 kk. Keskustan suurin PM 1 -vuorokausikeskiarvopitoisuus 66 µg/m 3 oli 15.4.211. Lapaluodon ja Merikadun mittarit eivät ole jatkuvatoimisia ja niiden ajallinen mittausaika on noin 5 % (pölymittaus: 2 vuorokauden mittausjaksoa/viikko Lapaluodossa ja 4 vuorokauden mittausjaksoa/viikko Merikadulla), joten mitatut pitoisuudet ovat suuntaa antavia. Vuonna 211 Lapaluodossa PM 1 -vuorokausiarvojen maksimipitoisuus oli 79.7 µg/m 3 (31.5 1.6.211), maksimipitoisuuden Merikadulla ollessa 66.1 µg/m 3 (3 31.3.211). Vuorokausiraja-arvo hiukkasille on 5 mikrogrammaa kuutiometrissä ja kalenterivuoden aikana se saa ylittyä 35 vuorokautena. Kaikilla asemilla ylitysten määrät jäivät alle kymmeneen (taulukko 1). Raahen Keskustan asemalla liikenteen kevätpöly näkyy hengitettävien hiukkasten määrässä (kuvat 13 ja 14). Merikadulla ja Lapaluodossa hengitettävien hiukkasten 21
määrään vaikuttavat eniten teollisuuden päästöt ja kaukokulkeumat, lisäksi Merikadulla näkyvät myös liikenteen päästöt. Pöly on alueemme suuri ilmanpilaaja ja ottaen huomioon vakavat terveydelliset vaikutukset, sen päästöihin ja päästöjen valvontaan tulee kiinnittää tulevaisuudessa yhä enemmän huomiota. Taulukko 1. PM1 vuorokausikeskiarvojen raja-arvon ylityksiä v. 211. Raja-arvo on 5 µg/m 3, josta sallittuja ylityksiä saa olla vuodessa 35 kpl. PM 1 Merikatu Lapaluoto Keskusta 7-8.3. 55.8 9-1.3. 57.3 3-31.3. 66.1 14.4. 59 14-15.4. 64.5 15.4. 66 9.5. 63 9-1.5. 74.4 24-25.5. 63.4 25-26.5. 73.5 31.5-1.6. 79.7 7-8.6. 66.1 9-1.6. 58.5 12-13.6. 5.7 22-23.6. 62.9 2-3.8. 62.5 6-7.9. 62.1 18-19.1. 6.3 17-18.11. 79.5 2-21.11. 75.3 22
7 µg/m 3 PM 1 6 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kk 3 µg/m 3 PM 2.5 25 2 15 1 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kk Kuva 13. Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien vuorokausikeskiarvot Raahen Keskustan mittauspisteessä (PM 1 ) yläkuva ja Merikadun mittauspisteessä (PM 2.5 ) alakuva v. 211. 23
25 µg/m 3 2 15 1 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kk Kuva 14. Hengitettävien hiukkasten (PM 1 ) tuntikeskiarvot Raahen keskustan mittausasemalla v. 211. 4.4. Hengitettävien hiukkasten koostumus 4.3.1. Metallipitoisuudet Hengitettävien hiukkasten metalleista määritetään arseeni (As), kadmium (Cd), kromi (Cr), kupari (Cu), nikkeli (Ni), lyijy (Pb), vanadiini (V), sinkki (Zn) ja rauta (Fe). Metallit kerätään Lapaluodossa ja Merikadulla (PM 1 ) suodattimille jaksottaisella 24 tunnin mittauksella (suodattimen läpi virtaa 55,2 m 3 ). Vuonna 211 metallimäärityksiä tuli sekä Lapaluodossa että Merikadulla 52 kpl. Raahen keskustan mittausasemalta (PM 1 ) kerätään metallit viikon jaksoina (suodattimen läpi virtaa 14 m 3 ) joka toinen viikko. Vuonna 211 keräys-/ määritysviikkoja oli 26 kpl (metallipitoisuudet liitteet 1-3). Taulukossa 11 on esitetty eri metallien vuosikeskiarvot viime vuosilta ja kuvissa 15 2 eri metallipitoisuuksien pitempiä trendejä. Hengitettävien hiukkasten (PM 1 ) rautapitoisuus vuosikeskiarvona on merkittävin Raahen ilmanlaadun metallipitoisuuksista. Leijuman rautapitoisuus Merikadulla oli.53 μg/m 3 (,4 μg/ m 3 vuonna 21), Raahen Keskustassa.16 μg/m 3 (,18 μg/ m 3 vuonna 21) ja Lapaluodossa.53 μg/m 3 (,45μg/m 3 vuonna 21) (Taulukko 11, kuva 15). 24
Toinen leijuman päämetalleista on sinkki, jonka vuosikeskiarvopitoisuus oli Raahen keskustassa.49 μg/ m 3, Merikadulla.75 μg/m 3 ja Lapaluodossa.12 μg/m 3. Pitoisuudet olivat hieman edellistä vuotta korkeammat (taulukko 11, kuva 16). Leijuman sinkki ei ole yhtä haitallista kuin muut mitattavat raskasmetallit. Lyijypitoisuus vuosikeskiarvona oli Merikadulla.6 μg/m 3, Raahen keskustassa.6 μg/m 3 (,7 μg/m 3 vuonna 21) ja Lapaluodossa.1 μg/m 3 (,9 μg/m 3 vuonna 21). Pitoisuudet olivat siten edellisen vuoden tasoa. Valtioneuvoston ilmanlaatuasetuksen (711/21) mukaan lyijyn raja-arvo on,5 μg/m 3 /a. Raahessa lyijyn vuosikeskiarvot jäävät tästä kymmenenteen osaan (Taulukko 11, Liite 2). Leijuman kadmiumpitoisuudet ovat vähäisiä siten, että vuosikeskiarvopitoisuudet olivat Raahen keskustassa.38 µg/m 3 ja Merikadulla.36 µg/m 3. Lapaluodossa pitoisuus oli.68 µg/m 3. Valtioneuvoston asettama tavoitearvo on.5 µg/m 3 (5, ng/m 3 ), jonka kaikkien mittausasemien mitatut pitoisuudet alittivat. Kadmium on myrkyllinen ravintoketjussa rikastuva alkuaine, jota esiintyy luonnossa vähäisiä määriä. Leijuman nikkeli- ja arseenipitoisuudet ovat myös ohjearvoihin verrattaessa alhaisia. Nikkelipitoisuuksien vuosikeskiarvot ovat Lapaluodossa 3.1 ng/m 3 ja Keskustassa 1.4 ng/m 3 ja Merikadulla 8.3 ng/m 3, alittaen selvästi tulevan (v. 213) tavoitearvon 2 ng/m 3. Arseenipitoisuuksien vuosikeskiarvot ovat Lapaluodossa 1.2 ng/m 3, Keskustassa.53 ng/m 3 ja Merikadulla.84 ng/m 3, jotka alittavat tulevan tavoitearvon 6 ng/m 3. 25
Taulukko 11. Hengitettävien hiukkasten metallipitoisuudet vuosikeskiarvoina v.25-211. RAUTA µg/m 3 25 26 27 28 29 21 211 Varikko.3.16.38.47 Merikatu.4.53 Keskusta.12.18.22.29.17.18.16 Lapaluoto.42.65.28.36.45.53 LYIJY µg/m 3 25 26 27 28 29 21 211 Varikko.33.9.12.8 Merikatu.7.6 Keskusta.7.14.8.8.9.7.6 Lapaluoto.15.17.12.1.9.1 SINKKI µg/m 3 25 26 27 28 29 21 211 Varikko.9.25.49.6 Merikatu.6.75 Keskusta.27.2.24.21.22.32.49 Lapaluoto.98.18.49.84.74.124 KADMIUM ng/m 3 25 26 27 28 29 21 211 Varikko.65 1..41 2.11 Merikatu.26.36 Keskusta.21.18.99.11.15.26.38 Lapaluoto 1.23 1.37.42 1.16.34.68 ARSEENI ng/m 3 25 26 27 28 29 21 211 Varikko.57.53.7.59 Merikatu.62.84 Keskusta.37.5.39.3.4.38.53 Lapaluoto 1. 2.1.6.74.47 1.2 NIKKELI ng/m 3 25 26 27 28 29 21 211 Varikko (19*) 1.1 2.8 Merikatu 5.9 8.3 Keskusta (3.5*) 2.6 <2 2.2 1.4 Lapaluoto (8.7*) 5.8 <5 2.2 3.1 *vain yksittäisiä tuloksia, ei edusta vuosikeskiarvoa. 26
Varikko PM1 Merikatu PM1 Keskusta PM1 Lapaluoto PM1 Saloinen PM1 3 2.5 2 rauta µg/m 3 1.5 1.5 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Kuva 15. Rauta hengitettävistä hiukkasista (PM 1 ) μg/m 3 v. 1996-211. Varikko PM1 Merikatu PM1 Keskusta PM1 Lapaluoto PM1 Saloinen PM1 1.8 1.6 1.4 Sinkki µg/m 3 1.2 1..8.6.4.2. 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Kuva 16. Sinkki hengitettävistä hiukkasista (PM 1 ) μg/m 3 v. 1996-211. 27
.4 Varikko PM1 Merikatu PM1 Keskusta PM1 Lapaluoto PM1 Saloinen PM1 Lyijy µg/m 3.35.3.25.2.15.1.5 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Kuva 17. Lyijy hengitettävistä hiukkasista (PM 1 ), vuosikeskiarvo μg/m 3 v. 1996-211. Raja-arvo on.5 μg/m 3 /a. Varikko PM1 Merikatu PM1 Keskusta PM1 Lapaluoto PM1 Saloinen PM1 1.4 1.2 Kadmium ng/m 3 1.8.6.4.2 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Kuva 18. Kadmium hengitettävistä hiukkasista (PM 1 ) ng/m 3 (1 ng=,1 µg) v. 1996-211. 28
Arseeni ng/m3 2.5 Varikko Merikatu Keskusta Lapaluoto 2 1.5 1.5 25 26 27 28 29 21 211 Kuva 19. Arseeni hengitettävistä hiukkasista (PM 1 ) ng/m 3 (1 ng=,1 µg) v. 25-211. 2 Varikko Merikatu Keskusta Lapaluoto 15 Nikkeli ng/m 3 1 5 26 27 28 29 21 211 Kuva 2. Nikkeli hengitettävistä hiukkasista (PM 1 ) ng/m 3 (1 ng=,1 µg) v. 26 211 ( Huom! 26 vain yksittäisiä tuloksia ei edusta vuosikeskiarvoa). 4.3.2. PAH-yhdisteet Vuonna 211 PAH-yhdisteet määritettiin Keskustan pisteestä 26 kertaa, Merikadun pisteestä 5 kertaa ja Lapaluodon pisteestä 5 kertaa. PAH-määritysten näytteenotto tapahtuu siten, että Raahen Keskustan mittausasemalta kerätään näytettä viikon keräysjaksona joka toinen viikko (kokoamanäytteenä, suodattimen läpi virtaa 14 m 3 ), normaalisti Lapaluodossa ja Merikadulla näytettä otetaan joka toinen viikko 24 tunnin keräysajalla (suodattimen läpi virtaa 55,2 m 3 ), minkä lisäksi molemmilla asemilla oli tihennetty näytteenkeruuta jatkettiin koko vuoden ajan. Suodattimista määritetään 16 eri PAH-yhdistettä, joiden pitoisuuksien vuosikeskiarvot on esitetty 29
ng/m 3 /v taulukossa 12. Bentso(a)pyreenin pitoisuus ilmoitetaan erillisenä, koska sen on havaittu olevan PAH-yhdisteistä todennäköisimmin syöpää aiheuttava. Sen vuosikeskiarvo oli Merikadulla 1. ng/m 3, Raahen Keskustassa.65 ng/m 3 ja Lapaluodossa 1.8 ng/m 3, vuonna 213 voimaan tulevan tavoiteraja-arvon ollessa 1, ng/m 3 (kuva 21-23). Korkeimmat vuorokausipitoisuudet olivat Lapaluodossa 7,3 ng/m 3 ja Merikadulla 7.55 ng/m 3. Verrattaessa edelliseen vuoteen pitoisuudet ovat Lapaluodon osalta alhaisempaa tasoa (21 1,3 ng/m 3 ), Keskustan arvo on sen sijaan edellisvuotta korkeampi. Korkeimmat yksittäiset bentso(a)pyreeni-pitoisuudet ovat olleet Raahen Keskustassa 3.58 ng/m 3 14 21.2 välisellä mittausjaksolla (viikko). Kaikkien mitattujen PAH-yhdisteiden summakuvaaja on esitetty kuvassa 24. 1.8 1.6 1.4 1.2 1.8.6.4.2 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Varikko.8.3.5 1.4.4 1..3.9.58.58 Keskusta.4.5.3.3.3.4.3.4.28.5.72.65 Lapaluoto 1..6.9.8 1.6 1.7 1.47 1.48 1.45 1.8 Saloinen 1.2 1.1 1.2.3 Merikatu.89 1 Kuva 21. Bentso(a)pyreeni (ng/m 3 /v) Raahen alueella v.1999-211. (Varikon mittausasema siirtyi n. 2 m ja on nyt Merikadun asema). Seurantajakson alkuvuosina 1986-91 mitatut pitoisuudet olivat suuret, minkä jälkeen pitoisuudet ovat laskeneet nykyiselle tasolle. Suurtehokeräimellä saavutetut tulokset ovat PAH-yhdisteiden osalta vertailukelpoisia myöhemmin PM 1 :llä kerättyihin, koska PAH-yhdisteet esiintyvät nimenomaan hienoimmissa partikkeleissa niiden laajan aktiivisen pinta-alan vuoksi. Tässä näkyy selvästi tekniikan kehitys suljetumpiin systeemeihin teollisuudessa (kuva 22). 3
8 7 6 5 ng/m 3 4 3 2 1 1984 1989 1994 1999 24 29 Lapaluoto TSP Lapaluoto PM1 Keskusta TSP Keskusta PM1 Pattijoki TSP Varikko PM1 Saloinen PM1 Ollinsaari PM1 Merikatu PM1 - Kuva 22. Bentso(a)pyreeni (ng/m 3 /v) Raahen alueella v.1984-211. Vuoteen 23 asti määritykset on tehty suurtehokeräimellä kerätyistä näytteistä ja osittain sen rinnalla PM 1 näytteistä v. 1999 alkaen. 5 4 ng/m 3 3 2 1 Kesk. Merik. Lapal. Kuva 23. Bentso(a)pyreeni- pitoisuudet eri mittausasemilla 211. 31
3 25 ng/ m 3 2 15 1 5 Kesk. Merik. Lapal. Kuva 24. PAH- yhdisteiden (16 yhdistettä) summapitoisuuksien kuukausikeskiarvot eri mittausasemilla v. 211. Taulukko 12. PAH-yhdisteiden vuosikeskiarvot (hengitettävät PAH-yhdisteet (ng/m 3 ) hiukkaset PM 1 ) 211 21 29 Merikatu Merikatu Varikko Lapaluoto Keskusta Lapaluoto Keskusta Lapaluoto Keskusta PAH-yhdiste (ng/m 3 ) Naftaleeni 1.37 1.65.69 1.31 1.92.72 1.49 1.57.63 Asenaftaleeni 31.4 2.4 7.1 28.6 29.3 8.9 45.8 38.6 11.38 Asenafteeni 1.58 1.82.69 1.63 2.43.68 1.8 1.66.94 Fluoreeni.5.47.14.32.36.11.5.37.15 Fenantreeni 4.9 3.65 1.4 3.32 3.91.97 4.13 2.37.88 Antraseeni.54.58.1.44.55.1.71.24.9 Fluoranteeni 5.8 5.54 1.62 4.41 6.81.9 5.37 2.79 1.41 Pyreeni 4.48 4.43 1.57 4.91 4.91 1.79 5.21 2.36 1.27 Bentso(a)antraseeni 2.8 1.93.79 2.52 1.8.9 2.76.97.58 Kryseeni 2.15 2.14.88 2.53 1.83.95 2.99 1.8.63 Bentso(b)fluoranteeni 1.29 1.37 1.7 1.82 1.13 1.13 2.15.86.78 Bentso(k)fluoranteeni.63.67.5.89.55.53.98.41.35 Bentso(a)pyreeni 1.8 1..65 1.45.89.72 1.48.58.5 Dibentso(ah)antraseeni.15.16.11.21.14.11.34.12.9 Bentso(ghi)peryleeni.77.88.74.99.78.74 1.28.59.57 Indeno(123cd)pyreeni 1.31 1.48.85 1.71.91.72 1.12.67.45 32
4.4. Kaasumaiset ilmanepäpuhtaudet 4.4.1. Rikkidioksidi SO 2 Rikkidioksidi (SO 2 ) on peräisin teollisuudesta ja energiantuotannosta. Pitoisuudet ovat laskeneet huomattavasti Raahen alueella 8-luvulta, mikä johtuu teollisuuden prosessipäästöjen sekä energiantuotannon ja liikenteen päästöjen vähenemisestä. Vuonna 211 rikkidioksidia mitattiin Lapaluodossa ja Merikadulla. Aiemmin mittauksia on suoritettu myös Saloisissa ja Ollinsaaressa. Mittaustoiminta on lopetettu Ollinsaaren osalta vuonna 2 ja Saloisten osalta vuoden 24 aikana, jolloin mittaus siirrettiin Lapaluotoon. Varsinainen Lapaluodon SO 2 mittaus aloitettiin 22.9.24. Kuvassa 23 on esitetty rikkidioksidipitoisuuksien kehitys eri mittausasemilla yli 3 vuoden mittausjakson aikana. Vuoden 211 rikkidioksidin vuosikeskiarvo oli Merikadulla 1.72 µg/ m 3, ja mitattujen tuntikeskiarvojen määrä 8656 kpl. Lapaluodon SO 2 -vuosikeskiarvo puolestaan oli 3.63 μg/m 3, joka käsitti tuntiarvoja 8752 kpl. Mitatut pitoisuudet olivat edellisten vuosien tasoa (Kuva 25). Suurin yksittäinen tuntipitoisuushuippu 63.4 μg/m 3 mitattiin Lapaluodossa (25.5.211), Merikadulla vastaava huippu oli 49.2 μg/m 3 (21.5.211). Valtioneuvoston päätöksen mukainen raja-arvon tuntiarvo on 35 μg/m 3 (kuvat 26 ja 27, mitatut tuntiarvot). 35 µg/m 3 3 25 2 15 1 5 1978 198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 VARVI/VARIKKO SALOINEN OLLINSAARI LAPALUOTO MERIKATU Kuva 25. Rikkidioksidi SO 2 vuosikeskiarvot Raahessa 1978 211. Raja-arvo 2 µg/m 3. (29 Varikon mittausasema siirtyi n. 2 m ja jatkaa nyt Merikadun asemana). 33
7 µg/m 3 6 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kk Kuva 26. Vuoden 211 SO 2 -tuntikeskiarvot Lapaluodon mittausasemalla. (Rajaarvo 35 µg/m 3 ). 6 µg/m 3 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kk Kuva 27. Vuoden 211 SO 2 -tuntikeskiarvot Merikadun mittausasemalla. (Raja-arvo 35 µg/m 3 ). 34
Suurin kuukausikeskiarvo mitattiin joulukuussa Lapaluodossa (SO 2 ) 6.14 μg/m 3 ja toukokuussa Merikadulla (SO 2 ) 3.34 μg/m 3 (kuva 28). Korkein SO 2 - vuorokausikeskiarvo oli Lapaluodossa 23.9 μg/m 3 (1.6.211) ja Merikadulla 16.1 μg/m 3 (8.5.211). Valtioneuvoston päätöksen mukainen vuorokauden SO 2 -rajaarvo on 125 μg/m 3, joka ei Raahessa ylity. 7 µg/m 3 6 5 4 3 Lapaluoto Merikatu 2 1 Kuva 28. Vuoden 211 SO 2 kuukausikeskiarvot mittausasemilla. 4.4.2. Typenoksidit Typenoksideilla (NO X ) tarkoitetaan typpioksidia (NO) ja typpidioksidia (NO 2 ). Raahessa NO X mitataan Keskustan mittausasemalta jatkuvatoimisella mittalaitteella. Mittaustuloksina vuonna 211 oli 7927 kpl tuntiarvoa, kesäkuun mittausjakso jäi puuttumaan laiteongelmien takia. Suurin osa typenoksidien (NOx) pitoisuudesta tulee liikenteen päästöistä. Teollisuuspäästöjen vaikutus näkyy lähinnä typpidioksidi (NO 2 )-pitoisuudessa. Yleensä kaupunki ilman NO- ja NO 2 -pitoisuudet ovat korkeampia talven aikana (kuvat 29 ja 3). Korkeimmat NO 2 -pitoisuudet pitoisuudet ovat tuulettomalla ja pakkassäällä talviaikaan. Myös NO-pitoisuus on riippuvainen sääolosuhteista ja talven pitoisuushuiput yleensä tulevat liikenteen aiheuttamista päästöistä. Vuoden 211 Raahen Keskustan NO 2 keskiarvopitoisuus oli 14 μg/m 3, joka ei ylitä raja-arvoa. Raahen Keskustan NO 2 -pitoisuuden vuorokausikeskiarvot nähdään kuvasta 31, raja-arvojen ylityksiä ei ole tullut, pitoisuuksien jäädessä alle 13 μg/m 3. 35
12 µg/m 3 1 8 6 4 2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kk Kuva 29. Raahen Keskustan NO 2 -tuntikeskiarvot vuonna 211. Tuntiraja-arvo 2 µg/m 3. 35 µg/m 3 3 25 2 15 1 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kk Kuva 3. Raahen Keskustan NO -tuntikeskiarvot vuonna 211. 36
8 µg/m 3 7 6 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kk 16 µg/m 3 14 12 1 8 6 4 2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kk 3 µg/m 3 25 2 15 1 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kk Kuva 31. Keskustan NO 2 -(yläkuva), NO ja NO x - (alakuva) vuorokausikeskiarvot vuonna 211. 37
Liikenteen merkitys NO 2 -päästöihin havaitaan selvästi Raahen Keskustan mittausasemalla seurattaessa NO 2 tuntiarvoja. Pitoisuudet kasvavat päivän aikana ja alhaisimmat pitoisuudet saavutetaan aamuyöstä, lisäksi kuvassa 32 näkyy liikenteen väheneminen Jouluaattona. 5 µg/m 3 4 3 2 1 19.12 2.12 21.12 22.12 23.12 24.12 25.12 Kuva 32. Typpioksidin (NO 2 ) tuntikeskiarvot Keskustan mittausasemalla jouluviikolla (ma-su) 211. 4.5. Mittausaseman siirron vaikutus pitkäaikaisseurantaan Varikon mittausasema siirrettiin vuoden 29 syksyllä n15 metriä länteen lähemmäksi Keycast Oy:tä, samalla mittausasema nimettiin Merikadun mittausasemaksi. Leijuvan pölyn määrät ovat Merikadun mittausasemalla samaa tasoa kuin aiemmin Varikolla mitattu. Lisäksi verrattaessa Varikolla mitattua leijuvan pölyn määrää Keskustan asemalla mitattuun on niiden suhde samaa luokkaa kuin Merikadun ja Keskustan asemalla mitattujen suhde. Vuosikeskiarvoissa tosin näkyi että Merikadun mitatut pölypitoisuudet olivat hieman korkeammat kuin keskustassa, kun Varikon pitoisuudet olivat olleet aiemmin keskustaa alhaisemmat. Leijuvan pölyn sisältämien metallien pitoisuudet olivat samaa luokkaa (Fe, Zn, Pb, Cd). Verrattaessa Varikon ja Merikadun mittausasemien eri metallien pitoisuuksien keskinäisiä suhteita havaittiin niiden olevan leijuman pääkomponenttien raudan ja sinkin osalta samaa luokkaa. Kaasumaisista komponenteista rikkidioksidipitoisuudet jatkuvat Merikadulla samalla tasolla kuin ne ovat olleet Varikon pisteessä. Samoin trendit ovat yhteneväiset. Yhteenvetona voitiin todeta että mittausaseman siirrolla ei havaittu olevan merkittävää vaikutusta eri komponenttien mitattuihin pitoisuustasoihin. 38
4.6. Laskeumat Meillä laskeumana mitataan sitä osaa ilmakehän pölystä, joka laskeutuu kuukauden aikana painovoiman vaikutuksesta maanpinnalle. Laskeumassa todetaan sateen ja tuulien mukana kulkeutuvia ilmansaasteita pitkienkin matkojen takaa, tämän lisäksi paikalliset päästölähteet aiheuttavat alueellisia pitoisuustason nousuja. Laskeumamittauspaikkojen sijainnissa on kiinnitetty erityistä huomiota teollisuuden metallipäästöihin suurimman päästölähteen ollessa Raahen terästehdas. Mittauspisteistä Välikylä (3 km) ja Saloinen (2 km) edustavat lähellä suurinta päästölähdettä olevaa laskeumatasoa. Kolmas laskeumamittauspaikka on taustapitoisuutta ja mahdollista kaukokulkeuman tasoa edustava Sarkala, joka sijaitsee noin 12 km päässä Raahen keskustasta. Laskeuman keräysaika on 12 kuukautta ja laskeumakeräin vaihdetaan kuukausittain (Kuva 33). Laskeumista määritettävät raskasmetallit ovat lyijy (Pb), kadmium (Cd), arseeni (As), nikkeli (Ni), kromi (Cr), vanadiini (V), rauta (Fe), sinkki (Zn) ja kupari (Cu). Taulukossa 13 on esitetty kuukausilaskeumien vuosikeskiarvojen kehitys eri mittauspisteissä. Vuoden 211 kuukausikertymät mg/m² on esitetty taulukossa 14. Raudan, sinkin, kromin ja vanadiinin laskeumapitoisuudesta näkyy selvästi pistepäästölähteiden etäisyyden ja vallitsevien tuulensuuntien merkitys näiden komponenttien pitoisuuksiin (kuva 34). Kuva 33.Laskeumakeräin. Huhti- toukokuussa olivat kaikkien mittauspisteiden kaikkien tutkittujen metallien pitoisuudet korkeita. Muina kuukausina pitoisuudet olivat edellisten vuosien tasoa. Välikylän mittauspisteessä perinteisesti laskeuman metallipitoisuudet ovat muita laskeumapisteitä korkeammat. Samoin edelliseen vuoteen verrattuna Välikylän metallipitoisuustasot olivat sinkkipitoisuutta lukuun ottamatta hieman korkeammat. 39
mg/m 2 / kk 16 14 12 1 8 6 4 2 helmi huhti kesä heinä elo syys loka tammi maalis touko marras Saloinen 36 49 35 91 141 36 6 19 41 37 75 joulu Sarkala 1.8 3.7 1.1 5.1 6.8 5.8 2. 1.3 2.1 4.8 11. Välikylä 142 118 49 148 94 67 26 24 18 39 53 76 Kuva 34. Rautalaskeuma eri mittauspisteissä vuonna 211. Taulukko 13. Raudan, lyijyn, sinkin ja kadmiumin keskimääräinen kuukausilaskeuma eri mittauspisteissä vuosina 24 211. Fe mg/m²/kk Pb mg/m²/kk Sarkala Saloinen Välikylä Sarkala Saloinen Välikylä 24 9.1.7 91.25.97.111 25 6.5 56.4 87.65.169.36 26 9.4 61.9 122.23.251.37 27 4.5 39.2 61.1.277.88 28 2.5 6. 79.24.19.13 29 6.5 52.7 81.35.14.17 21 5.3 5.7 126.9.67.118 211 4.1 51.5 71.21.55.85 Zn mg/m²/kk Cd mg/m²/kk Sarkala Saloinen Välikylä Sarkala Saloinen Välikylä 24.43.3 5.79.5.9.85 25.46 2.85 6.4.1.4.5 26.71 4.6 5.81.2.6.6 27.64 2.25 4.4 <.1.2.2 28.36 2.25 5.8.1.4.3 29.66 3.46 7.63.2.7.6 21.4 2.7 5.57.1.5.9 211.94 2.44 4.29.1.6.1 4
Taulukko 14. Laskeumien metallit eri mittauspisteissä 211 Sarkala mg/ m 2 / kk As Cd Cr Cu Ni Pb V Zn Fe tammi.6.3.42.99.4.18.41.59 1.8 helmi.6.1.3.73.5.11.91.38 3.7 maalis.4.2.3 1.28.16.11.91.56 1.1 huhti.1..3.61.13.9.128.48 5.1 touko.5.2.2.34.16.6.19.36 6.8 kesä heinä.7.2.3.6.19.42.14.57 5.8 elo.1.1.3.72.9.16.4.27 2. syys.1.2.1.69.24.16.88.42 1.3 loka..1.1.38.11.13.39.33 2.1 marras.4.1.1.86.84.24.9 1.59 4.8 joulu.7. 1.52 1.11 1.936.1.7 4.86 11. Keskiarvo.38.14.23.755.211.21.84.95 4.1 Saloinen mg/ m 2 / kk As Cd Cr Cu Ni Pb V Zn Fe tammi.14.6.66.45.79.49 3.34 1.55 36. helmi.11.22.43.34.67.58 1.1 1.22 49.3 maalis.7.11.41.45.78.41 3.18 3.96 34.9 huhti.9.12.72.51.173.14 3.32 1.77 9.7 touko.15.6.5.57.33.14 3.8 4.99 141.2 kesä.4.2.1.34.61.6.73 1.31 36.1 heinä elo.3..3.46.18.25.3 1.1 6.2 syys.3.4.17.73.14.78 1.62 3.1 19. loka.7.3.2.69.98.63 1.57 2.56 41. marras.8.2.22.44.74.42 1.87 2.26 37.1 joulu.11.2 1.28.69.432.38 8.14 3.1 74.7 Keskiarvo.84.64.42.52.135.55 2.56 2.44 51.5 Välikylä mg/ m 2 / kk As Cd Cr Cu Ni Pb V Zn Fe tammi.31.14 2.4.52.2.166 11.38 3.14 141.5 helmi.29.47 1.6 1.1.182.136 6.1 2.96 118.2 maalis.13.18.54.95.136.66 4.34 11.3 49.1 huhti.9.18.91.72.293.129 4.17 3.65 148.4 touko.15.7.26.45.299.153 2.1 3.79 93.9 kesä.11.4.25.61.119.62 1.68 4.37 66.7 heinä.11.3.23 1.2.69.37 1.86 4.31 25.8 elo.11.3.18.82.6.138 1.36 2.21 23.6 syys.4.4.26.47.47.13 1.54 3.56 17.5 loka.5.2.58.47.84.26 2.9 5.6 39.1 marras.1.2.55.28.18.37 2.7 5.2 52.9 joulu.1.1 1.8.48.23.59 2.74 2.34 75.7 keskiarvo.13.1.71.65.15.85 3.5 4.29 71. 41
5. PITOISUUDET ILMANLAATUNORMEIHIN VERRATTUNA Leijuva pöly Hengitettävien hiukkasten (PM 1 ) mittauksen vuorokausiraja-arvo on 5 μg/m 3, jonka ylityksiä saa kalenterivuodessa olla enimmillään 35 vuorokautta. Raahen Keskustan mittausasemalla todettiin ylityksiä kolmena päivänä. Keskustan suurin PM 1 - vuorokausikeskiarvopitoisuus 66 µg/m 3 oli 15.4. Lapaluodossa ylityksiä oli kahdeksana päivänä maksimipitoisuuden ollessa 79.7 µg/m 3 (31.5. 1.6.). Merikadun mittausasemalla ylityksiä tuli yhdeksän vuorokauden osalta maksimipitoisuuden ollessa 74.4 µg/m 3 (9-1.5.). Lapaluodon ja Merikadun mittarit eivät ole kuitenkaan jatkuvatoimisia ja niissä ajallinen mittausaika on noin 5 % (2 ja 4 vuorokauden mittausjaksoa/viikko). Hengitettävien hiukkasten (PM 1 ) kalenterivuoden raja-arvo 4 μg/m 3 ei ylity millään mittausasemalla. Vuosikeskiarvot olivat Keskusta 13.9 μg/m 3, Merikatu 16.6 μg/m 3 ja Lapaluoto 18.6 μg/m 3. Korkeimmat kuukausikeskiarvot vuonna 211 olivat huhtikuussa Keskustassa 26.6 μg/m 3, samoin Merikadulla huhtikuussa 27.8 μg/m 3 ja Lapaluodossa kesäkuussa 27.5 μg/m 3. Merikadun PM 2.5 -hiukkasia oli kuukausikeskiarvona maksimissaan helmikuussa tasolla 11.1 μg/m 3. Hengitettävien hiukkasten lyijyn vuosikeskiarvon raja-arvo on,5 μg/m 3 /a, josta mitatut lyijypitoisuudet jäivät alle kymmenenteen osaan. Lyijypitoisuuksien vuosikeskiarvot olivat Merikadulla ja Raahen keskustassa.6 μg/m 3 ja Lapaluodossa.1 μg/m 3. Myös muiden metallien pitoisuudet jäävät raja-arvojen alapuolelle. Nikkelille ja kadmiumille on vuonna 213 tulossa tavoitearvot, jotka ovat nikkelille (Ni).2 μg/m 3 ja kadmiumille (Cd).5 μg/m 3. Eri mittausasemilla nyt mitatut pitoisuudet jäivät ko. raja-arvoista alle kymmenenteen osaan, ollen nikkelillä.14.8 μg/m 3 /a ja kadmiumilla.4.7 μg/m 3 /a. Nikkeli ja kadmiumpitoisuudet alittavat myös arviointikynnykset. Hengitettävien hiukkasten (PM1) ohjearvojen kuukauden toiseksi suurimman arvon 7 µg/m 3 ylityksiä tapahtui Lapaluodossa marraskuussa yhden vuorokausiarvon osalta maksimin ollessa 75.3 µg/m 3. Merikadulla kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo ylitti ohjearvon huhtikuussa kaksi kertaa maksimin ollessa 74.4 µg/m 3. Keskustassa kuukauden toiseksi suurin vuorokausiraja-arvo ei ylittynyt. Bentso(a)pyreenin pitoisuus ylittää Lapaluodon mittausaseman näytteissä vähän vuonna 213 voimaan tulevan ohjearvon 1 ng/ m 3 ollen 1.8 ng/ m 3. Muilla asemalla mitatut pitoisuudet jäävät tämän alle ollen Merikadulla 1. ng/ m 3 ja keskustassa.65 ng/ m 3. Ylempi arviointikynnys (.6 ng/m 3 ) puolestaan ylittyy kaikilla mittausasemilla, mikä lainsäädännön mukaisesti edellyttää pysyvää seurantaa. Rikkidioksidi Raahen ilmanlaadun mittausasemien SO 2 -tuntiraja-arvot eivät ylitä vuonna 211 Valtioneuvoston päätöksen (711/21) mukaista tuntikeskiarvolle asetettua raja- 42
arvoa 35 μg/m 3. Alueella suurimmat mitatut tuntikeskiarvot olivat Lapaluodossa 25.5. mitattu 63.4 μg/m 3, ja Merikadulla 21.5. mitattu 49.2 μg/m 3. Myöskään SO 2 -vuorokausikeskiarvon raja-arvo 125 μg/m 3 ei ylittynyt mittausasemilla. Korkeimmat vuorokausiarvot mitattiin Lapaluodossa 24.8 μg/m 3 ja Merikadulla 16.1 μg/m 3. Verrattaessa mitattuja pitoisuuksia ohjearvoihin, kuukauden tuntiarvojen 99- prosenttipiste ei ylity, eikä kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo 8 µg/m 3 myöskään ylity korkeimmankin yksittäisen vuorokausiarvon jäädessä alle ko. tason. Typen oksidit Vuodesta 21 alkaen NO 2 :n raja-arvoksi kalenterivuoden keskiarvona on tullut voimaan 4 μg/m 3. Vuoden 211 Raahen Keskustan NO 2 -keskiarvopitoisuus oli 14 μg/m 3, joka jää selvästi alle raja-arvon. Tuntikeskiarvojen raja-arvo on 2 μg/m 3 ja kalenteri-vuodessa saa ko. raja-arvosta olla 18 ylitystä. Raahen Keskustan NO 2 - pitoisuudessa ylityksiä ei ole ollut, vaan pitoisuudet ovat jääneet selvästi alle ko raja-arvon korkeimman yksittäisen tuntipitoisuuden ollessa 12 μg/m 3. Ohjearvoissa ei myöskään ole ylityksiä kuukauden tuntiarvojen prosenttipisteen eikä kuukauden toiseksi suurimman vuorokausiarvon 7 µg/m 3 suhteen suurimman yksittäisen vuorokausiarvon ollessa 63.9 µg/m 3. 43
6. SÄÄTIEDOT Säätiedot on kerätty Raahen Keskustan mittausasemalta, joka toimii samalla sääasemana. Kuvat 35-37. N NW NE W E SW SE S Kuva 35. Vuoden 211 tuuliruusu Raahen Keskustan sääasemalla. 12 m/s 1 8 6 4 2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kk Kuva 36. Vuoden 211 tuulennopeuksien tuntikeskiarvot Raahen Keskustan mittauspisteessä. Keskimääräinen tuntikeskiarvo on 1.7 m/s. 44
4 C 3 2 1-1 -2-3 -4 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kk Kuva 37. Vuoden 211 lämpötilan tuntikeskiarvot Raahen Keskustan mittausasemalla. Matalin tuntikeskiarvo oli -3.9 ºC (16.2.211) ja korkein 3.1 ºC (1.6.211) vuosituntikeskiarvon ollessa 3. C. 45
Kirjallisuus Selvitykset Raahen alueelta Parvinen P., Massinen A, Labtium Oy, Ilmanlaadun mittaus Raahen alueella vuosiraportti 21. Parvinen P.Labtium Oy, Ilmanlaadun mittaus Raahen alueella vuosiraportit 28-29. Raahen seudun ktt:n ky, ympäristöterveydenhuolto: Ilman epäpuhtauksien mittauksia Raahessa, vuosiraportit 1983 27. Kauppi M., Mikkonen A. ja Kauppi A., Raahen alueen ilman epäpuhtauksien leviämistutkimus kasvi-indikaattoreita käyttäen; Oulun yliopisto, Kasvitieteen laitos, 1977. Kauppi M. ja Mikkonen A., Raahen alueen ilman epäpuhtauksien leviämistutkimus kasvillisuuden tila vuonna 1982; Oulun yliopisto, Kasvitieteen laitos, 1983 Tiihonen P., Virtanen J., Manninen S. ja Huttunen S.; Raahen seudun metsätutkimus. Metsäntutkimuslaitos ja Oulun yliopisto, Kasvitieteen laitos; Tutkimusraportti 1987. Paunio M., Jaakkola J., Virtanen M., Jaakkola M., Pajunpää H. ja Heinonen O.; Raahen rautatehtaan päästöt ja lasten ylähengitystieinfektiot ja allergiat; Kansanterveyslaitos, 1989. Tuomisto E.; Hiilimonoksidin mittaus Merikadun varrella 11.1 29.1.199. Rautaruukki Oy, Tutkimuskeskus, 199. Tuomisto E.; Hiilimonoksidi- ja bentseenipitoisuudet Saloisissa 31.5-6.7.199. Rautaruukki Oy, Tutkimuskeskus, 199. Saari H., Kartastenpää R., Pohjola V., Säynätkari T. ja Parviainen M.; Ilman laadun tutkimus Raahessa vuonna 1988; Ilmatieteenlaitos, ilmanlaatuosasto, Helsinki 1991. Pesonen R., Pietarila H., Walden J. & Salmi T. Raahen seudun ilmanlaadun seurantasuunnitelma. Ilmatieteenlaitos. 24. Ilmanlaadusta yleensä Ilmatieteenlaitos: Taajamien ilmanlaatu suhteessa uusiin ohjearvoihin. Ilmatieteenlaitos ISSN 782-679. Kämäri J. Happamoittavan laskeuman kriittinen kuormitus Suomessa. Ympäristöministeriö. Ympäristösuojeluosasto. Selvitys 111/1992. Työryhmän mietintö. Ilmanlaadun ohjearvotyöryhmän mietintö. Ympäristöministeriö. Ympäristösuojeluosasto, työryhmän mietintö 72/1993. Valtioneuvoston päätös n:o 48 Ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvoista, 19.6.1996. Valtioneuvoston päätös n:o 481 Ilmanlaadun raja-arvon tavoitearvoista, 19.6.1996. 46
Valtioneuvoston asetus n:o 711 Ilmanlaadusta, 9.9.21. Nordic Envecon Oy Helsingin yliopiston limnologian ja ympäristösuojelun laitos, Ilmatieteenlaitos ja pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV, Tutkimus hiukkasten koostumuksesta ja alkuperästä 21. Pietarila H., Salmi T., Saari H. ja Pesonen R., Ilmanlaadun alustava arviointi Suomessa rikkidioksidi, typen oksidit, PM1 ja lyijy, Raportti Ilmatieteenlaitos Ilmanlaadun tutkimus, Helsinki 15.1.21 Ilmansuojeluyhdistys ry. Kevätpölyn koostumuksesta uutta tietoa. Ilmansuojeluryhdistyksen jäsenlehti 1/22. Anttila P., Alaviippola B. ja Salmi T., Ilmatieteenlaitos: Ilmanlaatu Suomessa mitatut pitoisuudet suhteessa ohje- ja raja-arvoihin sekä vertailuja eurooppalaisiin pitoisuustasoihin. Ilmatieteenlaitos ISSN 1456-789X, Ilmanlaadun julkaisuja No. 33, 23. Kartastenpää R., Pohjola V., Walden J., Salmi T. ja Saari H., Ilmanlaadun mittausohje, Versio 1., Ilmatieteenlaitos Ilmanlaadun tutkimus, Helsinki 26.4.24. Ilmatieteenlaitos: Ulkoilman hiilimonoksidi-, rikkidioksidi- ja typpimonoksidimittausten kansallinen vertailumittaus ja kenttä auditointi 22-23 ja 26, Ilmatieteenlaitos 23 ja 26. Alaviippola B., Pietarila H., Hakola H., Hellén H. ja Salmi T., Ilmanlaadun alustava arviointi Suomessa. Arseeni, kadmium, nikkeli, elohopea ja polysykliset aromaattiset hiilivedyt (=PAH-yhdisteet), Raportti, ILMATIETEEN LAITOS ILMANLAADUN ASIANTUNTIJAPALVELUT, Helsinki 11.5.27. 47
KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ LIITE 1 Ilmanlaatu Ilmanlaatu kuvaa ilmassa olevien epäpuhtauksien määrää. Ilmanlaadun seuranta on järjestetty Suomessa hajautetusti siten, että meillä on kuntien, kuntayhtymien ja teollisuuden ylläpitämänä kattava asemaverkosto ilman epäpuhtauksien mittaamiseksi kaupunki- ja teollisuusalueilla. Ohje- ja raja-arvo Ohjearvo on ohjeellinen suurin sallittu epäpuhtauksien enimmäispitoisuus ja rajaarvo puolestaan on korkein hyväksyttävä epäpuhtauspitoisuus. Ohje ja raja-arvoja on asetettu tunti-, vuorokausi- ja vuosikeskiarvoille, jotka valtioneuvosto on määritellyt terveydellisin perustein tai ekosysteemille aiheutuvan haitan perusteella. Tuntiarvo ilmaisee lyhytkestoisen altistuksen ilman epäpuhtauksille. Vuorokausiarvolla (24 h) mitataan pitkäkestoisempaa altistusta terveydelle haitalliselle ilman epäpuhtaudelle. Siten vuorokausiohjearvojen ylitykset ovat selvästi haitallisempia kuin tuntiarvojen ylitykset. Pitkän aikavälin ohjearvoja (vuosikeskiarvo) asetetaan esim. kokonaisleijumalle, jotta voitaisiin pyrkiä pitkäkestoisen terveydellisen haitan vähentämiseen sekä parantaa viihtyvyyttä torjumalla ennalta ilman likaantumista. Ilmanlaatuasetuksella rikkidioksidille, typpidioksidille ja hengitettäville hiukkasille annetuissa uusissa tunti- ja vuorokausiraja-arvoissa sallitaan tietty määrä raja-arvon numeroarvon ylityksiä vuodessa. Tavoitearvo Tavoitearvolla tarkoitetaan ilmassa olevaa pitoisuutta, joka on mahdollisuuksien mukaan alitettava määräajassa ja jolla pyritään välttämään, ehkäisemään tai vähentämään ihmisten terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. Arviointikynnys Ylemmällä arviointikynnyksellä tarkoitetaan pitoisuustasoa, jonka ylittyessä seuranta-alueilla ja väestökeskittymissä kiinteät ja jatkuvat mittaukset pitoisuuksien seuraamiseksi ovat pakollisia. Alemmalla arviointikynnyksellä tarkoitetaan pitoisuustasoa, jonka ylittyessä ilmanlaadun arviointiin voidaan käyttää mittauksien (suuntaa-antavat mittaukset mukaan lukien) ja mallintamistekniikoiden yhdistelmää. Alemman arviointikynnyksen alittuessa ilmanlaadun arvioinnissa on mahdollista käyttää pelkkiä mallintamistekniikoita tai objektiivista arviointia. Arviointikynnys katsotaan ylittyneeksi silloin, kun pitoisuus on ylittänyt arviointikynnyksen kolmena vuotena viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana. Taulukko. Vuonna 213 voimaantulevat raskasmetallien ja PAH-yhdisteiden tavoitearvot ja arviointikynnykset (24/17/EY). Pitoisuudet määritellään aineiden ja yhdisteiden kokonaispitoisuutena PM1-fraktiossa. Bentso(a) laskenta-aika Arseeni Kadmium Nikkeli pyreeni Tavoitearvo ng/m3 kalenterivuosi 6 5 2 1 Ylempi arviointikynnys ng/m3 kalenterivuosi 3,6 3 14,6 Alempi arviointikynnys ng/m3 kalenterivuosi 2,4 2 1,4 Ilmanlaatuindeksi Ilmanlaatuindeksi on vertailuluku, jolla kuvataan ilmanlaadun suhteellista tasoa. Indeksi on yksinkertainen, tunneittain mittaustuloksista laskettava luku, joka ottaa huomioon eri epäpuhtauskomponenttien (SO 2, NO 2, PM 1, CO ja O 3.) tai osan niistä pitoisuudet, riippuen mittausasemasta. Eri komponenteille määritetään vertailuluku siten, että niiden pitoisuutta (tuntiarvoa) verrataan syksyllä 1996 voimaan tulleeseen 48
ilmanlaadun enimmäisohjearvoon. Indeksin arvo 1 vastaa ohjearvopitoisuutta. Ilmanlaatuindeksiksi otetaan aina kyseisen tunnin aikana mitattu korkein indeksin arvo. Raahessa indeksin laskemisessa otetaan huomioon rikkidioksidi (SO 2 ), typpidioksidi (NO 2 ) ja hengitettävät hiukkaset (PM 1 ). Koko maan tilannetta voidaan seurata ilmatieteenlaitoksen www sivuilla. Taulukko. Indeksin määritys. Ilmanlaatuindeksin määrittämiseksi kullekin mitattavalle yhdisteelle lasketaan ensin pitoisuuksien tuntikeskiarvoista ali-indeksi. Ali-indekseistä korkeimman arvo määrää ilmanlaatuindeksin arvon (YTV soveltanut Suomen oloihin). 49
Kuva. Koko Suomen eri paikkakunnilla mitattu ilmanlatuindeksi, joka on nähtävissä reaaliaikaisesti ilmatieteen laitoksen www sivuilla(www.ilmanlaatu.fi). Prosenttipiste Ohjearvoihin vertaamisessa ja ilmanlaadun raportoinnissa käytetään joissakin tapauksissa nk. prosenttipistettä. Määritelmän mukaan prosenttipiste on se aineiston arvo, jota pienempiä arvoja aineistossa on n % (n=lukumäärä). Esimerkiksi prosenttipiste 98 on se aineiston arvo, jota pienempiä arvoja aineistossa on 98 %. Kaukokulkeuma Kaukokulkeuma käsittää ilman epäpuhtaudet, jotka ilmavirtausten mukana kulkeutuvat syntypaikaltaan jopa useiden satojen kilometrien etäisyydelle. Laskeuma Hiukkasmaiset epäpuhtaudet (esim. rikki- ja typpiyhdisteet sekä metallit) ja aerosolit, jotka eivät jää pysyvästi ilmakehään, vaan poistuvat suhteellisen nopeasti laskeumana maanpintaan, vesistöihin ja kasvillisuuteen. Laskeumalla tarkoitetaan sitä osaa ilmakehän pölystä, joka laskeutuu tietyn mittausjakson (esim. kuukauden) aikana painovoiman vaikutuksesta maanpinnalle. Laskeuma määritetään keräämällä tätä laskeutuvaa ainesta tietyn pinta-alan omaavaan keräimeen, josta sitten määritetään laskeuma yksikössä g/m 2. PAH-yhdisteet Polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH-yhdisteet) ovat orgaanisia rengasrakenteisia yhdisteitä, joita muodostuu tavallisesti epätäydellisen palamisen yhteydessä (teollisuuden, energiantuotannon ja jätteenpolton huonosti palaneet savukaasut) tai orgaanisia aineita kuumennettaessa. PAH-yhdisteet ovat karsinogeenisiä ja lisäävät erityisesti keuhkosyöpään sairastumisen riskiä. PAH-yhdisteiden aiheuttaman syöpäriskin merkkiaineena käytetään bentso(a)pyreeniä. Bentso(a)pyreeni esiintyy hiukkasiin sitoutuneena ja sen pitoisuudet kuvaavat hyvin myös PAH- yhdisteiden käyttäytymistä ja ominaisuuksia. Bentso(a)pyreeni- pitoisuuden vuosittaiset keskiar- 5
vot ovat olleet Euroopan maaseututausta-alueilla,1 1 ng/m 3, kaupunkialueilla,5 3 ng/m 3 ja jopa 3 ng/m 3 joidenkin teollisuuslaitosten välittömässä läheisyydessä. Ilmansaasteiden ja ennen kaikkea ilmassa leijuviin partikkeleihin sitoutuneiden polyaromaattisten hiilivetyjen uskotaankin olevan merkittävä vaikuttaja keuhkosyövän aiheuttamiin kohonneisiin kuolleisuuslukuihin kaupungeissa verrattuna maaseutuun. Kokonaisleijuma Kokonaisleijumalla tarkoitetaan kaikkea ilmassa olevaa leijuvaa epäpuhtautta (TSP). Tässä raportissa kokonaisleijumalla tarkoitetaan hiukkasia, joiden halkaisija on alle 4 µm. Leijuma PM 1 ja PM 2.5 (Particulate Matter) PM 1 tarkoittaa aerodynaamiselta halkaisijaltaan alle 1 µm olevaa leijuvaa partikkelia ja vastaavasti PM 2.5 halkasijaltaan alle 2.5 µm olevaa leijuvaa partikkelia. Terveyshaittojen kannalta merkittävimpiä ilmansaasteita ovat liikenteestä, puun pienpoltosta ja muusta epätäydellisestä palamisesta syntyvät pienhiukkaset. Hengitettävien hiukkasten esiintyminen kuvaa hyvin ilman terveydellistä laatua, koska 1 µm hiukkaset pystyvät tunkeutumaan nenäonteloa ja kurkunpäätä syvemmälle hengitysteihin ja alle 2,5 µm hiukkaset pystyvät puolestaan tunkeutumaan keuhkojen ääreisosiin keuhkorakkuloihin saakka. Eri hiukkasten joutuminen hengitysteihin on esitetty kuvassa 2. Koko maan leijumatilannetta voidaan seurata Ilmatieteenlaitoksen www sivuilla reaaliaikaisesti, kuva 3. Kuva. Pienimmät hiukkaset tunkeutuvat keuhkoihin asti. Hiukkasten pääsy hengityselimien eri osiin riippuu pääasiassa hiukkaskoosta. 51
Kuva. Koko Suomen eri paikkakunnilla mitatut hengitettävien hiukkasten pitoisuudet (lähde: www.ilmanlaatu.fi).. Pöly Suomen taajamissa merkittävin keväisin hiukkaspitoisuuksiin vaikuttava tekijä on maasta tuleva pöly eli resuspensio. Yleensä hiukkaset ovat pääasiassa peräisin liikenteen nostamasta katu- ja asfalttipölystä. Kuva esittää jokakeväistä teiden ja jalkakäytävien puhdistusta. Kuva. Teiden ja jalkakäytävien puhdistus. Päästö Päästöllä tarkoitetaan energiantuotannon, teollisuuden, liikenteen ym. aiheuttama ilmanlaatua heikentävää joko hetkellistä tai jatkuvaa haittaa. Päästökorkeus vaikuttaa merkittävästi maanpinnan lähellä hengitettäviin epäpuhtauspitoisuuksiin. Päästöt voivat olla erilaisia kaasumaisia tai hiukkasmaisia yhdisteitä, kuten rikkidioksidia, pelkistyneitä rikkiyhdisteitä, lukuisia muita epäorgaanisia ja orgaanisia yhdisteitä sekä metalleja. TRS (Total Reduced Sulphur) Pelkistyneet rikkiyhdisteet, joista käytetään myös nimitystä haisevat rikkiyhdisteet. Tärkeimpiä haisevista rikkiyhdisteistä ovat rikkivety, sulfidit ja merkaptaanit. Mittaustulos ilmoitetaan rikkinä. 52
METALLIPITOISUUDET NÄYTTEITTÄIN 211, Merikatu (µg/m 3 ) LIITE 2-1 Merikatu µg/m 3 pvm As Cd Cr Cu Ni Pb V Zn Fe 3-4.1.11.14.3.6.12.3.8.4.54.36 13-14.1.11.11 <.2.6.4.4.1.17.25.48 2-21.1.11.6.3.2.3.3.8.5.34.11 27-28.1.11.4 <.2.12.6.16.3.8.32.42 3-4.2.11.8 <.2.6.2.5.1.2.15.43 1-11.2.11.12.4.16.1.12.1.22.69 1.45 17-18.2.11.14.5.9.9.6.4.28.41 1.3 24-25.2.11.11.5.4.3.4.6.17.37.22 3-4.3.11.1.5.25.12.23.5.41.69 1.44 6-7.3.11.8.29.9.3.2.4.13.79.54 17-18.3.11.15 <.2.4.5.4.2.8.19.17 24-25.3.11.13.2.16.19.19.3.12.75 2.12 31.3-1.4.11.12.5.6.5.5.8.29.113.92 7-8.4.11.13 <.2.42.21.35.5.13.94 1.9 14-15.4.11.16.18.1.18.8.16.62.241 1.51 2-21.4.11.11.8.16.12.21.9.21.96.73 28.29.4.11.17.3.51.43.25.1.14.156 1.29 5-6.5.11.9 <.2.36.11.22.13.9.12.67 12-13.5.11.6 <.2.3.4.2.2.4.78.22 19-2.5.11.14.6.15.16.11.1.16.14.97 26-27.5.11.18 <.2.22.67.31.9.7.17 1.37 2-3.6.11.9.8.12.5.2.19.11.133.54 9-1.6.11.2 <.2.4.1.3.3.5.94.65 16-17.6.11.5 <.2.18.16.19.3.4.91.49 22-23.6.11.14.31.13.26.12.66.37.197 1.67 3.6-1.7.11.2 <.2.1.6.5.2.4.88.41 7-8.7.11 <.2 <.2.3.5.4.2.2.42.24 14-15.7.11.2 <.2.5.7.8.4.6.57.42 21-22.7.11.2 <.2.5.3.1.3.1.37.9 28-29.7.11.2 <.2.5.5.3.4.1.43.13 4-5.8.11 <.2 <.2.5.3.1.1.1.32.13 11-12.8.1.4 <.2.9.9.8.4.2.41.31 18-19.8.11 <.2 <.2.3.1 <.9.9..54.4 25-26.8.11.2 <.2.3.3.3.2.2.35.2 1-2..9.11.4 <.2.2.3.1.6.1.34.9 8-9.9.11.2 <.2.2.2.1.3.1.39.11 15-16.9.11.7 <.2.3.3.5.1.1.37.2 22-23.9.11.18 <.2.1.16.1.3..46.18 29-3.9.11.14.4.21.32.36.13.3.134.82 6-7.1.11.7.2.2.4.6.3.6.51.18 13-14.1.11.7 <.2.2.2.3.1.1.39.14 2-21.1.11.11 <.2.1.25.15.1.3.66 1.13 27-28.1.11.7 <.2.2.2 <.9.1.1.45.4 3-4.11.11..11 <.2.2.2 <.9.2.2.51.18 1-11.11.11.9.2.3.3 <.9.6.2.48.11 17-18.11.11.13 <.2.16.14.13.4.1.78.38 24-25.11.11.7 <.2.2.5 <.9.2.2.47.9 1-2.12.11.8 <.2.2.2 <.9.1.4.48.16 8-9.12.11.6 <.2.1.2 <.9.2.1.45.4 15-16.12.11.5 <.2.1.1 <.9.2.1.5.4 25-26.12.11.9.7.2.4.1.6.5.292.25 29-3.12.11.7 <.2.1.15.13.1.3.44.4 53
METALLIPITOISUUDET NÄYTTEITTÄIN Lapaluoto (µg/m 3 ) LIITE 2-2 Lapaluoto ug/m3 pvm As Cd Cr Cu Ni Pb V Zn Fe 4.1.11..13.4.6.4.2.42.572.62.63 11.1.11.7 <.2.3.4.16.7.16.13 <.9 18.1.11.9.2.4.2.16.47.72.19.23 25.1.11.59 <.2.1.1.16.11.11.3 <.9 1.2.11.17.3.7.2.18.123.8.246.34 8.2.11.86 <.2.4.1.13.38.81.26.16 15.2.11.13.8.19.5.271.6.112.73.57 22.2.11.54.73.9.7.65.17.399.333 1.66 1.3.11.18.3.4.3.47.76.116.32.33 8.3.11.11.4.3.1.2.61.72.2.36 15.3.11.15.4.6.4.33.42.181.5.83 22.3.11 <.2 <.2.1.2.2.18.14.19 <.9 29.3.11.14.4.8.3.29.42.148.55.64 5.4.11.8.4.5.41.33.49.259.112.55 12.4.11.7 <.2.4.3 <.9.33.36.83.1 19.4.11.7 <.2.2.25.23.53.24.44.29 26-27.4.11.7 <.2.1.22.26.54.2.33.14 3.5.11.6 <.2.3.7.11.27.25.43.6 1.5.11.7 <.2.5.3.12.111.23.39.16 17.5.11.8 <.2.3.1.55.17.34.51.13 24.5.11.18.1.6.12.69.35.371.89 1.32 31.5.11.1.44.12.58.43.316.926 1.11 2.86 7.6.11.18.41.11.15.6.445.648.449 1.4 14.6.11.12 <.2.11.4.15.4.116.68.42 21.6.11.4.8.4.7.22.21.154.55.56 28.6.11.3 <.2.3.2.11.25 <.2.11.22 5.7.11.2 <.2.2.3.18.61.17.44.36 12.7.11.2 <.2.1.3.14.54.47.42.22 19.7.11.2.2.7.4.27.15.179.56.4 26.7.11.4.2.6.3.14.56.69.63.27 2.8.11.9.2.9.4.36.89.341.53 1.5 9.8.11.7.2.3.2.2.15.123.7.56 16.8.11 <.2 <.2.2.1.11.16.24.32.22 23.8.11.2.4.3.3.16.6.4.11.24 3.8.11.4.2.9.2.24.89.129.159.31 6.9.11.5.2.14.6.47.426.996.473 1.87 13.9.11.5.2.2.2.13.58.9.48.25 2.9.11.5.2.2.2 <.9.54.27.26.14 27.9.11.5 <.2.5.2.11.31.326.42.42 4.1.11.14.16.7.9.29.4.284.539.92 11.1.11.7 <.2.2.1 <.9.16.11.4.5 18.1.11.25.14.19.15.63.545.1529.942 2.39 25.1.11.13.2.2.2 <.9.47.58.56.2 1.11.11.13.4.3.4.22.15.132.83.56 8.11.11..14 <.2.3.2 <.9.47.38.47.11 15.11.11.7 <.2.3.3 <.9.24.11.37.5 22.11.11.9.2.3.2 <.9.15.81.52.34 29.11.11.14.11.7.1.65.44.395 1.18 1.16 6.12.11.9.2.2.3 <.9.72.33.68.16 13.12.11.13.2.18.5.2.11.1234.169 1.47 2.12.11.11.2.2.2.11.74.63.426.29 27.12.11.11.2.3.1 <.9.53.13.5.18 54
55 METALLIPITOISUUDET NÄYTTEITTÄIN Keskusta (µg/m 3 ) LIITE 2-3 Keskusta PM1 ug/m3 pvm As Cd Cr Cu Ni Pb V Zn Fe 1-17.1.11.5.3.14.43.21.6.7.64.31 24-31.1.11.5.3.18.38.27.5.3.33.25 7-14.2.11.12.3.34.62.38.1.7.64.5 21-28.2.11.8.15.1.42.31.8.6.62.17 7-14.3.11.6.36.8.27.17.9.3.154.2 21-28.3.11.4.4.15.27.17.6.3.78.23 4-11.4.11.4.4.2.71.13.5.4.57.16 18-25.4.11.15.6.2.67.18.12.8.9.22 2-9.5.11.6.4.16.53.14.8.5.7.21 16-23.5.11.7.7.21.56.19.11.4.82.2 3.5-6.6.11.6.5.14.43.11.9.3.99.18 13-2.6.11.4 <.1.8.32.6.1.2.36.15 27.6-4.7.11.5.1.19.4.19.3.2.42.15 11-18.7.11.3.1.8.21.7.2.1.23.9 25.7-1.8.11.4.1.9.48.12.3.1.21.2 8-15.8.11.3.1.9.42.11.3.1.23.6 22-29.8.11.4.1.9.3.12.4.1.22.9 5-12.9.11.4.1.7.3.1.7.1.22.9 19-26.9.11.3 <.1.6.2.7.13..15.8 3-1.1.11.4.1.9.26.4.3.1.26.9 17-24.1.11.6.1.7.32.6.3.1.3.7 31.1-7.11.11.5.1.9.28.7.6.2.47.1 14-21.11.11.5 <.1.12.37.1.4.2.28.18 28.11-5.12.11.3 <.1.7.15 <.4.1.1.2.6 12-19.12.11.4.1.8.27.4.5.2.28.1 19-26.12.11.4.1.7.28.7.13.1.3.1
PAH-YHDISTEIDEN PITOISUUDET 211 LIITE 3 56
57