Porin ilmanlaatu. Mittaustulokset 2011. Ilmanlaatutyöryhmä RAPORTTI

Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2011 Ilmanlaatutyöryhmä RAPORTTI Porin kaupunki ympäristövirasto 1/2012

1

PORIN KAUPUNKI Ympäristövirasto PORIN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2011 Ilmanlaatutyöryhmä Huhtikuu 2012 Mittausaineisto, tulokset ja raportointi Jari Lampinen 2

3

TIIVISTELMÄ Porissa energiantuotanto ja liikenne ovat suurimmat ilmanlaatuun vaikuttavat tekijät. Teollisuuden päästömäärät ovat suoraan verrannollisia tuotannon määriin. Suurteollisuuden sekä energiantuotantolaitosten päästöt 2011 olivat rikkidioksidia 2 882 t, typen oksideja 2 140 t, hiukkasia 74 t sekä hiilidioksidia 2 363 889 t. Tärkeimmät päästölähteet ovat Fortum Power and Heat Oy, PVO-Lämpövoima Oy, Sachtleben Pigments Oy, Pori Energia Oy, Porin Prosessivoima Oy sekä liikenne. Porin kaupungin ja teollisuuden yhteinen ilmanlaadun mittausjärjestelmä käsittää yhteensä neljä mittausasemaa. Kaksi niistä on sääasemia yksi keskusta-asema ja yksi taustaasema. Mitattavat kaasumaiset tai kiinteät epäpuhtaudet ovat hiilimonoksidi, pienhiukkaset, hengitettävät hiukkaset, otsoni, rikkidioksidi sekä typenoksidit. Sääasemista saadaan informaatiota tuulen suunnasta, ja nopeudesta sekä ilman lämpötilasta, - paineesta ja kosteudesta. Lisäksi Porin verkkoon on liitetty yksi mittausasema Rauman keskustasta, Hallikadulta, jossa mittauskomponentit ovat hengitettävät hiukkaset sekä typen oksidit. Porin ja Rauman tulosten lähetetään Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatuportaliin (www.ilmanlaatu.fi) kerran tunnissa. Valtioneuvoston antaman ilmasuojeluasetuksen (38/2011) raja- tai kynnysarvot eivät ylittyneet millään Porissa mitattavalla komponentilla, eikä myöskään valtioneuvoston päätöksen (480/96) mukaiset ilmanlaadun ohjearvot. Ilman rikkidioksidipitoisuudet olivat edellisten vuosien tapaan alhaiset mittauspisteissä Itätulli ja Lampaluoto. Suuria pitoisuushuippuja ei myöskään esiintynyt. Vuoden 2011 suurin 99 %:n tuntiarvo 33 g/m 3 mitattiin Itätullissa helmikuussa. Pitoisuus oli 13 % tuntiohjearvosta 250 g/m 3. Tunti- ja vuorokausiohjearvon ylityksiä ei esiintynyt mittausjakson aikana. Typpidioksidipitoisuuksien suurin tuntipitoisuus 2011 esiintyi tammikuussa, jolloin tuntiarvo 95 g/m 3 oli 63 % ohjearvoista. Suurin vrk-pitoisuus esiintyi tammikuussa ollen 56 g/m 3. Tämä vrk-arvo oli 80 % ohjearvosta. Tunti- ja vuorokausiohjearvon ylityksiä ei esiintynyt mittausjakson aikana. Hiilimonoksidin mittauspitoisuudet verrattuna tunnin ja 8-tunnin ohjearvoihin eivät ylittyneet Itätullissa vuonna 2011. Marraskuussa 8 h:n liukuva keskiarvo 2,2 mg/m 3 nousi lähimmäksi pitoisuuksien enimmäistasoa tammikuussa ollen siitä 27,5 %. Suurin tuntikeskiarvo mitattiin tammikuussa, jolloin häkäpitoisuus oli 2,5 mg/m 3, eli 12,5 % ohjearvosta. Valtioneuvoston päätöksen 480/96 ilmanlaatuohjearvot eivät ylittyneet Porissa hengitettävien hiukkasten osalta. Keväthiukkaspitoisuudet ovat suoraan verrannollisia kaukokulkeutumiseen, katupuhtaanapidon onnistumiseen keväällä sekä säätilaan, lähinnä sadantaan. Pienhiukkasia (PM 2,5 ) mitattiin Itätullissa huhtikuusta alkaen. Pienhiukkasten (PM2,5) vuosikeskiarvolle on annettu raja-arvo 25 g/m 3, joka ei ylittynyt. Ilmanlaatuindeksi osoitti, että keskustassa ilmanlaadun ajallinen edustavuus mittausjaksolla 2011 oli hyvä 70 vuorokautena, tyydyttävä 199 vrk:na, välttävä 72 vrk:na huono 20 vrk:na sekä erittäin huono 3 vrk:na. Määräävät komponentit mittausjaksolla olivat hengitettävät hiukkaset 62,9 %, typen oksidit 19,2 %, pienhiukkaset 14,8 %, otsoni 2,7 sekä rikkidioksidi 0,4 %. Ilmanlaatuindeksillä mitattuna vuosi 2011 oli laadultaan parempi kuin sitä edeltävät vuodet 2009 2010. Ilmanlaatuindeksiä tulkittaessa on huomattava, että mittausjaksot otsonin ja pienhiukkasten kohdalla eivät olleet kalenterivuoden mittaisia. Ilmanlaatuindeksin vuosikeskiarvo oli 65,5. 4

SISÄLTÖ JOHDANTO... 7 1 ILMANTARKKAILUTUTKIMUSTEN KUSTANNUSOSUUDET 2011... 8 2 ILMANLAADUN MITTAUKSIIN LIITYVÄ PALVELUTOIMINTA... 9 3 ILMANLAADUN OHJE-, RAJA- JA KYNNYSARVOT... 9 4 MITTAUSPAIKAT JA - KOMPONENTIT... 12 4.1 MITATTAVAT KOMPONENTIT, MITTAUSASEMIEN SIJAINTI JA MITTAUSJAKSOT... 12 4.2 MITTAUSJÄRJESTELMÄN TEKNINEN TOTEUTUS... 12 4.3 MITTAUSTIETOJEN KERÄÄMINEN JA KÄSITTELY... 13 4.4 PITOISUUSMITTAUKSISSA KÄYTETYT MENETELMÄT... 13 4.4.1 Rikkidioksidi... 13 4.4.2 Typpidioksidi... 13 4.4.3 Hiilimonoksidi... 13 4.4.4. Otsoni... 13 4.4.5 Hengitettävät hiukkaset... 13 5 SÄÄTIEDOT JA ASEMAT... 14 5.1 SÄÄASEMAT... 14 5.2 VALLITSEVA LÄMPÖTILA PORIN KESKUSTASSA... 14 6 TULOKSET MITTAUSJAKSON 2011 AIKANA... 15 6.1 RIKKIDIOKSIDIN MITTAUSTULOKSET JA NIIDEN VERTAAMINEN OHJE- JA RAJA-ARVOIHIN... 15 6.1.1 Itätulli 3... 15 6.1.2 Lampaluoto... 16 6.2 TYPPIDIOKSIDIN TULOKSET JA NIIDEN VERTAAMINEN OHJEARVOIHIN 2011... 19 6.3 HIILIMONOKSIDIN MITTAUSTULOKSET JA NIIDEN VERTAAMINEN OHJEARVOIHIN 2011... 22 6.3.1 Itätulli 3... 22 6.4 OTSONIN MITTAUSTULOKSET JA NIIDEN VERTAAMINEN OHJEARVOIHIN 2011... 24 6.4.1 Itätulli 3... 24 6.5 HENGITETTÄVÄT HIUKKASTEN PM 10 MITTAUSTULOKSET JA NIIDEN VERTAAMINEN OHJE- ARVOIHIN 2011... 25 6.5.1 Itätulli 3... 25 6.6 PIENHIUKKASTEN PM 2,5 MITTAUSTULOKSET JA NIIDEN VERTAAMINEN RAJA-ARVOIHIN 2011... 27 6.7 ILMANLAATUINDEKSI... 29 7 MERKITTÄVIMMÄT HÄIRIÖT MITTAUSASEMILLA... 31 7.1 MITTAUSTULOSTEN LAADUNVARMISTUS... 31 7.2 LISÄTIETOJA ILMANLAADUSTA INTERNETISTÄ... 31 7.3 LISÄTIETOJA PORIN KAUPUNGIN MUISTA ILMANSUOJELUJULKAISUISTA... 32 7.4 PORIN KAUPUNGIN ILMASTO-OHJELMA... 32 8 MITTAUSTULOSTEN YHTEENVETO... 32 9 HAISEVIEN RIKKIYHDISTEIDEN KOKONAISMÄÄRÄ (TRS)... 33 10 YHTEENVETO LAITOSTEN PÄÄSTÖISTÄ 1990 2011... 34 10.1 RIKKIDIOKSIDIPÄÄSTÖT, PISTELÄHTEET... 34 10.2 TYPPIDIOKSIDIPÄÄSTÖT, PISTELÄHTEET... 35 10.3 HIUKKASPÄÄSTÖT, PISTELÄHTEET... 35 10.4 HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT POLTTOPERÄISET, PISTELÄHTEET... 36 11 LIIKENTEEN AIHEUTTAMAT PÄÄSTÖT SUOMESSA VUONNA 2009... 37 5

LIITTEET: LIITE 1 PORIN MITTAUSVERKON MITTAUSASEMAT LIITE 2 ITÄTULLI 3, MITTAUSASEMA LIITE 3 LAMPALUOTO, MITTAUSASEMA LIITE 4 YMPÄRISTÖVIRASTON, SÄÄASEMA 6

JOHDANTO Raporttiin on koottu Porin ilmanlaatumittausten tulokset sekä tiedot ilman epäpuhtauksien päästömääristä vuodelta 2011. Mittausjärjestelmän hoidosta, tuloksista ja raportoinnista on vastannut ilmansuojeluinsinööri (YAMK) Jari Lampinen Porin kaupungin ympäristövirastosta. Tulosten laskentaan on osallistunut ins. (AMK) Juha Pulkkinen. Ilmantarkkailujärjestelmän ylläpidosta on sovittu toiminnanharjoittajien ja Porin kaupungin kesken. Sopimuskausi on kolmivuotinen, käsittäen vuodet 2010 2012. Palvelun tuottajana on Porin kaupungin ympäristövirasto. Palvelusopimus Rauman kaupungin kanssa on voimassa vuoden 2012 loppuun. Mittausjärjestelmän hallinnosta ja ylläpidosta vastaa Porin ilmanlaatutyöryhmä, jonka jäsenet vuonna 2011 olivat: Kari Hannus (pj) Jari Grönvall Arja Valli Hanna-Leena Heikkilä Ari Savola Katriina Heikkilä Minna Kurittu Matti Lankiniemi (siht.) Eljas Hietamäki Porin kaupunki, hallintokeskus PVO-Lämpövoima Oy Fortum Power and Heat Oy Boliden Harjavalta Oy Pori Energia Oy Porin Prosessivoima Oy Sachtleben Pigments Oy Corenso United Oy, Ltd Porin kaupunki, ympäristövirasto Varsinais-Suomen ELY-keskus Ilmanlaatutyöryhmä kokoontui vuonna 2011 kahdesti. Tietoa reaaliaikaisesta ilman laadusta välitetään internetissä Ilmatieteen laitoksen ylläpitämän ilmanlaatuportalin välityksellä osoitteessa: http://www.ilmanlaatu.fi Lisätietoja: Porin kaupunki puhelin 044 701 1218 ympäristövirasto Jari Lampinen sähköposti: etunimi.sukunimi(at)pori.fi Valtakatu 11 internet: http://www.pori.fi/ymparisto/ilmantarkkailu/ 28100 Pori 7

1 ILMANTARKKAILUTUTKIMUSTEN KUSTANNUSOSUUDET 2011 Ilmantarkkailujärjestelmän kokonaiskäyttömenot vuonna 2011 olivat 46 392. Kustannuksiin osallistuivat alueen suurimmat teollisuus- ja energiantuotantolaitokset sekä Porin kaupunki. Teollisuuden ja energiantuotantolaitoksien maksuosuudet kokonaiskustannuksista olivat 75 %, eli 34 794 ja Porin kaupungin 25 %, eli 11 598. Puolet teollisuuden maksuosuudesta 17 397 jaettiin tasaeriin seitsemän toiminnanharjoittajan kesken ja toinen puoli osuutta viiden suurimman laitoksen kesken suhteutettuina laitoskohtaisiin päästömääriin. Maksuosuuksien määräytyminen on taulukossa 1. TAULUKKO 1 Maksuosuuksien määräytyminen 2011 Maksuosuudet Kokonaismaksuosuus Päästöjen suhteessa Tasaosuus/laitos Toiminnanharjoittajat (7) 34 794 2 485 Päästöjen suhteessa (5) 17 397 Porin kaupunki 11 598 Yhteensä 46 392 Kustannuslaskenta on tehty laitoksilta saatujen vuoden 2010 päästötietojen perusteella. Laskentakomponenteiksi on yhteisesti sovittu rikkidioksidi, typen oksidit sekä hiukkaset. Päästötiedot ja laitoskohtaiset kustannusosuudet käyvät ilmi taulukoista 2 ja 3. TAULUKKO 2 Laitosten päästötiedot 2010 Laitos SO 2 t/a NO 2 t/a hiukk. t/a yht. t/a %-osuus osuus Sachtleben Pigments Oy 691 117 19,8 827 11,91 2 072 Fortum Power and Heat Oy 1 066 1 604 55,4 2 725 39,23 6 825 PVO- Lämpövoima Oy 564 1 102 33,2 1 698 24,45 4 254 Porin Prosessivoima Oy 350 575 29,0 954 13,73 2 389 Pori Energia Oy 347 342 53,0 742 10,68 1 858 Yhteensä 3 018 3 740 189,0 6 947 100,00 17 397 TAULUKKO 3 Laitoskohtaiset kustannusosuudet 2011 Laitos kiinteä osuus %-osuus yhteensä Sachtleben Pigments Oy 2 485 2 072 4 557 Fortum Power and Heat Oy 2 485 6 825 9 310 PVO- Lämpövoima Oy 2 485 4 254 6 739 Porin Prosessivoima Oy 2 485 2 389 4 874 Pori Energia Oy 2 485 1 858 4 343 Corenso United Oy, Ltd 2 485 2 485 Boliden Harjavalta Oy 2 485 2 485 Porin kaupungin ymp. ltk. 11 598 11 598 Yhteensä 28 993 17 398 46 391 8

2 ILMANLAADUN MITTAUKSIIN LIITYVÄ PALVELUTOIMINTA Porin kaupungin ympäristötoimisto myi vuonna 2011 Rauman kaupungille ilmansuojelun asiantuntijapalveluita. Porissa valvottiin Rauman keskustan Hallikadun mittausaseman toimintaa sekä linkitettiin mittaustulokset Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatuportaliin. Kuukausittain mittaustulokset editoitiin J. Pulkkisen Kalibrointi Ky:n toimesta, josta myös ostettiin neljä kertaa vuodessa analysaattoreiden kalibrointipalvelut. Editoidut tulokset siirrettiin Porin tietohallinto-osaston SQL-tietokantaan. Mittaustuloksia vertailtiin kansallisiin ohjearvoihin sekä valtioneuvoston antamiin ilmasuojeluasetuksen raja- tai kynnysarvoihin. 3 ILMANLAADUN OHJE-, RAJA- JA KYNNYSARVOT Ilmanlaadulle on annettu erilaisia ohje-, raja-, tavoite- ja kynnysarvoja, joihin ilmanlaadun arviointi perustuu. Ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta (480/1996) terveydellisin perustein. Ohjearvot ilmentävät kansallisia ilmanlaadun tavoitteita ja ilmansuojelutyön päämääriä, jotka on tarkoitettu ensisijaisesti ohjeeksi viranomaisille. Ohjearvot eivät ole sitovia kuten raja-arvot, vaan ne ohjaavat suunnittelua ja niiden ylittyminen pyritään estämään. Uusimmat raja-arvot on puolestaan annettu valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (38/2011). Tähän asetukseen sisältyvät myös tavoitearvot alailmakehän otsonille sekä pienhiukkasia koskevat kansalliset altistumisen vähentämistavoitteet. Lisäksi arseenille, kadmiumille, elohopealle, nikkelille ja polysyklisille aromaattisille hiilivedyille on annettu omat tavoitearvot valtioneuvoston asetuksella (164/2007). Valtioneuvosto antoi 20.1.2011 asetuksen ilmanlaadusta 38/2011. Siinä säädetään ilmanlaadusta ja sen parantamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/50/EY täytäntöön panemiseksi ilman epäpuhtauksien sitovista ja tavoitteellisista enimmäispitoisuuksista, ilmanlaadun seuranta-alueista, ilmanlaadun mittauksista ja muista arviointimenetelmistä, ilmanlaadun turvaamiseksi laadittavien suunnitelmien ja selvitysten sisällöstä sekä ilmanlaatutietojen saatavuudesta, yleisölle tiedottamisesta ja yleisön varoittamisesta. Kunnan velvollisuus on huolehtia paikallisten olojen edellyttämästä ilmanlaadun seurannasta sekä ilmanlaadun seurannasta pääkaupunkiseudulla säädataan ympäristönsuojelulain 25 :ssä. Ohjearvot ovat ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia, joiden alittaminen on tavoitteena. Valtioneuvoston päätöksessä (480/1996) on annettu kansalliset ohjearvot terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi. Ohjearvojen ylittyminen on pyrittävä estämään ennakolta ja pitkällä aikavälillä sellaisilla alueilla, joilla ilmanlaatu voi olla ohjearvoa huonompi. Ohjearvoilla on tilastollinen määritelmä ja jotkut niistä sallivat tietyn määrän ylityksiä ilman, että ohjearvon tulkitaan ylittyvän. Ohjearvot on esitetty taulukossa 4. Raja-arvot ovat valtioneuvoston asetuksessa (38/2011) annettuja ilman epäpuhtauden pitoisuuksia, jotka on alitettava määräajassa. Raja-arvot ovat voimassa koko EU:n alueella. Kun raja-arvo on alitettu, sitä ei enää saa ylittää. Jos raja-arvo ylittyy, on kunnan välittömästi toimeenpantava suunnitelmia ja ohjelmia, joilla pitoisuuksia pienennetään ja raja-arvojen ylittyminen estetään. Suunnitelmista ja ohjelmista on myös tiedotettava alueen asukkaille. Raja-arvot on annettu terveyshaittojen ehkäisemistä varten. Osalla rajaarvoista on tilastollinen määritelmä, joka sallii tietyn määrän ylityksiä vuosittain. Rajaarvot on esitetty taulukossa 5. Kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi ilmanlaatuasetuksessa (38/2011) on annettu erikseen kriittiset tasot rikkidioksidille ja typen oksideille. 9

Tavoitearvo on annettu otsonille, arseenille, kadmiumille, nikkelille ja bentso(a) pyreenille (PAH-yhdiste). Tavoitearvot ovat tasoja, jotka tiettyyn aikamäärään mennessä on pyrittävä alittamaan. Tavoitearvot on pääosin annettu terveyshaittojen ehkäisemiseksi, tosin otsonille myös kasvillisuuden suojelemiseksi. Tavoitearvot ovat voimassa koko EU:n alueella. Otsonin tavoitearvot on esitetty taulukossa 6. Varoituskynnys on pitoisuus, jonka ylittyessä väestöä on varoitettava. Varoituskynnykset on annettu otsoni-, rikkidioksidi- ja typpidioksidipitoisuuksille. Otsonipitoisuudelle on annettu myös tiedotuskynnys, jonka ylittyessä väestöä on tiedotettava korkeasta otsonipitoisuudesta. Pienhiukkasille on lisäksi asetettu ilmanlaatuasetuksessa (38/2011) altistumisen pitoisuuskatto ja altistumisen vähennystavoite. Näiden tavoitteena on vähentää väestön keskimääräinen altistuminen pienhiukkasille hyväksyttävään tasoon vaiheittain. Ilmanlaatuasetuksessa on mm. seuraavia määritelmiä; Epäpuhtaudella tarkoitetaan ilmassa olevaa ainetta, jolla voi olla haitallisia terveys- tai ympäristövaikutuksia. Ilmanlaadun seurannalla menetelmiä, joilla mitataan, lasketaan, ennustetaan tai muulla tavoin arvioidaan epäpuhtauksien pitoisuutta ilmassa. Raja-arvolla tieteellisin perustein terveyshaittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi vahvistettua ilman epäpuhtauden pitoisuutta, joka on alitettava määräajassa ja jota ei saa ylittää kyseisen määräajan jälkeen. Seuranta-alueella yhden tai useamman elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialuetta taikka väestökeskittymää Ylemmällä arviointikynnyksellä ilman epäpuhtauden pitoisuutta, jota korkeammissa pitoisuuksissa seuranta-alueella jatkuvat mittaukset ovat ensisijainen ilmanlaadun seurantamenetelmä ja jota alemmissa pitoisuuksissa jatkuvien mittausten tarve on vähäisempi ja ilmanlaadun arvioinnissa voidaan käyttää jatkuvien mittausten ja mallintamistekniikoiden tai suuntaa-antavien mittausten yhdistelmää. Alemmalla arviointikynnyksellä ilman epäpuhtauden pitoisuutta, jota alemmissa pitoisuuksissa ilmanlaadun arvioimiseksi riittää, että seuranta-alueella käytetään yksinomaan mallintamista tai muita menetelmiä, kuten päästökartoituksia. Jatkuvilla mittauksilla tarkoitetaan kiinteillä mittausasemilla jatkuvatoimisesti tai satunnaisotannalla tehtyjä mittauksia, jotka täyttävät liitteen 8 laatutavoitteet. Typen oksidien (NO x ) pitoisuudella tarkoitetaan typpidioksidin (NO 2 ) ja typpioksidin (NO) yhteenlaskettua pitoisuutta typpidioksidiksi laskettuna. Hengitettävillä hiukkasilla (PM 10 ) hiukkasia, joiden standardin EN 12341 mukaisesti määritetty leikkausraja aerodynaamiselta halkaisijaltaan 10 m:n kokoisille hiukkasille on 50 prosenttia. Pienhiukkasilla (PM 2,5 ) hiukkasia, joiden standardin EN 12341 mukaisesti määritetty leikkausraja aerodynaamiselta halkaisijaltaan 2,5 m:n kokoisille hiukkasille on 50 prosenttia 10

TAULUKKO 4 Ilmanlaadun ohjearvot Aine Hiilimonoksidi (CO) Typpidioksidi (NO 2) Rikkidioksidi (SO 2) Ohje-arvo (20 o Tilastollinen määrittely C, 1 atm) 20 mg/m 3 tuntikeskiarvo 8 mg/m 3 tuntiarvojen liukuva 8 tunnin keskiarvo 150 µg/m 3 kuukauden tuntiarvojen 99. % -piste 70 µg/m 3 kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo 250 µg/m 3 80 µg/m 3 kuukauden tuntiarvojen 99. % -piste kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo Hiukkaset kokonaisleijuma (TSP) 120 µg/m 3 vuoden vrk-arvojen 98. % -piste 50 µg/m 3 vuosikeskiarvo Hengitettävät hiukkaset (PM 10) 70 µg/m 3 kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo Haisevat rikkiyhdisteet TRS (rikkinä) 10 µg/m 3 kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo TAULUKKO 5 Raja-arvot terveyshaittojen ehkäisemiseksi Aine Raja-arvo Keskiarvon Ylitysten lkm. / µg/m 3 laskenta-aika kalenterivuosi Voimaantulo Rikkidioksidi (SO 2) 350 125 1 tunti 24 tuntia 24 3 1.1.2005 1.1.2005 Typpidioksidi (NO 2) 200 40 tunti kalenterivuosi 18 tuntia - 1.1.2010 1.1.2010 Hiilimonoksidi (CO) 10 000 8-tuntia 2) - 1.1.2005 Bentseeni (C 6H 6) 5 kalenterivuosi - 1.1.2010 Lyijy (Pb) 0,5 1) kalenterivuosi - 15.8.2001 Hengitettävät hiukkaset (PM 10) 1) 1) 50 40 24-tuntia kalenterivuosi 35 vrk / vuosi - 1.1.2005 1.1.2005 Pienhiukkaset (PM 2,5) 25 kalenterivuosi - 1.1.2010 1) 2) Tulokset ilmaistaan lämpötilassa 293 K-astetta ja 101,3 kpa:n paineessa. Rajaarvolaskennassa lämpötilat muutetaan mittausajankohdan vallitsevaan lämpötilaan. Vuorokauden korkein 8 tunnin keskiarvo, joka valitaan tarkastelemalla 8-tunnin liukuvia keskiarvoja. Kunkin kahdeksan tunnin jakso osoitetaan sille päivälle, jona jakso päättyy. TAULUKKO 6 Peruste Terveyshaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen Kasvillisuuden suojeleminen Tavoitearvot otsonille Keskiarvon laskenta-aika tai 2) 1) Tavoitearvo vuodelle 2010 tilastollinen tunnusluku 120 µg/m 3, joka saa ylittyä 8 tuntia 3) enintään 25 päivänä kalenterivuodessa kolmen vuoden keskiarvona AOT40 4) 18 000 µg/m3 h viiden vuoden keskiarvona 1) Mittaustuloksia yhdistettäessä ja tilastollisia tunnuslukuja laskettaessa on noudatettava liitteen 9 perusteita 2) Tulokset ilmaistaan lämpötilassa 293 K-astetta ja 101,3 kpa:n paineessa. 3) Vuorokauden korkein kahdeksan tunnin keskiarvo valitaan tarkastelemalla kahdeksan tunnin liukuvia keskiarvoja. Kunkin kahdeksan tunnin jakso osoitetaan sille päivälle, jona se päättyy. 4) AOT40 lasketaan 1.5. 31.7. välisen ajan tuntiarvoista, jotka mitataan klo 9.00 21.00 välisenä aikana Suomen normaaliaikaa, joka on 10.00 22.00 Suomen kesäaikaa. 11

4 MITTAUSPAIKAT JA - KOMPONENTIT 4.1 Mitattavat komponentit, mittausasemien sijainti ja mittausjaksot Porin mittausasemat sijaitsevat Itätullissa Mikonkadulla, ympäristövirastossa Valtakatu 11 sekä Lampaluodossa. Rauman asema on Hallikadulla. Porissa ja Raumalla mitattavat komponentit sekä mittauspaikat ovat taulukoissa 7 sekä 8. TAULUKKO 7 Porissa mitattavat komponentit, mittauspaikat sekä analysaattorien merkit Parametri Paikka Mittausaika Analysaattorin malli Rikkidioksidi, SO 2 Lampaluoto jatkuva Thermo Electron 43 A Rikkidioksidi, SO 2 Itätulli 3 jatkuva Thermo Electron 43 A Typpidioksidi, NO 2 Itätulli 3 jatkuva Monitor Labs Inc. 9941B Hiilimonoksidi, CO Itätulli 3 jatkuva CO12M Otsoni, O 3 Itätulli 3 1.10. alkaen API 400 A Hengitettävät hiukkaset, PM 10 Itätulli 3 jatkuva MP101M+CPM Pienhiukkaset, PM 2,5 Itätulli 3 5.4.alkaen MP101M+CPM Säätiedot, t-suunta, t-nop Lampaluoto jatkuva SMA-300 Säätiedot, t-suunta, l-tila, t-nop, suhteellinen kosteus ja ilmanpaine ymp.virasto jatkuva SMA-300 TAULUKKO 8 Raumalla mitattavat komponentit, mittauspaikat sekä analysaattorien merkit Parametri Paikka Mittausaika Analysaattorin malli Typpidioksidi, NO 2 Hallikatu jatkuva Thermo Electron 42 C Hengitettävät hiukkaset, PM 10 Hallikatu jatkuva Eberline FH 62 I-R 4.2 Mittausjärjestelmän tekninen toteutus KUVA 1 Mittausjärjestelmän toimintakaavio 2011 12

4.3 Mittaustietojen kerääminen ja käsittely Jatkuvatoimisten mittalaitteiden tulokset mittausasemilta kerätään Porin kaupungin Itpalvelujen SQL tietokantaan gsm-puhelimen välityksellä tunnin välein. Raakamittausaineistolle tehdään kuukausittain tarvittavat tarkistukset ja korjaukset, eli editoinnit. Editoinnit tekee J. Pulkkisen kalibrointi ky. Mittaustulokset kerätään, arkistoidaan ja raportoidaan Enview Software Manager ohjelmistolla. 4.4 Pitoisuusmittauksissa käytetyt menetelmät 4.4.1 Rikkidioksidi Rikkidioksidin mittaamiseen käytetään UV-fluoresenssiin perustuvaa menetelmää. UVvalo virittää rikkidioksidimolekyylit fluoresenssikammiossa. Viritystilan purkautuessa molekyylit emittoivat säteilyä, jonka voimakkuus on verrannollinen rikkidioksidin pitoisuuteen. 4.4.2 Typpidioksidi Typen oksidien mittauksiin käytetään kemiluminenssimenetelmää (SFS 5425). Typen oksideja sisältävä ilmanäyte johdetaan analysaattorissa olevaan konvertteriin, jossa typen oksidit pelkistyvät typpimonoksidiksi. Typpimonoksidin ja otsonin reagoidessa syntyy virittyneitä typpimonoksidimolekyylejä. Viritetystä tilasta molekyyli palaa perustilaan emittoimalla ylimääräisen energian. Säteilyn intensiteetti riippuu lineaarisesti pelkistetyn ilmanäytteen typpimonoksidipitoisuudesta. Mittaamalla rinnan pelkistettyä ja pelkistämätöntä ilmanäytettä saadaan typpidioksidipitoisuus typen oksidien pitoisuuden ja typpimonoksidipitoisuuden erotuksena. 4.4.3 Hiilimonoksidi Häkäpitoisuus mitataan vertaamalla korrelaatiopyörän CO-kennon ja mittauskennon vaimentamaa IR-säteilyä. Inrapunasäde heijastetaan peileillä mittauskyvetistä jatkuvasti pyörivän korrelaatiopyörän ja aallonpituussuodattimen kautta anturille. Korrelaatiopyörässä on CO-kenno, joka joutuessaan IR-säteen eteen vaimentaa täysin säteilyn ja mittauskenno jonka läpi IR-säde pääsee kulkemaan vaimentumatta. Vertaamalla korrelaatiopyörän kennojen vaimentamaa säteilyä keskenään voidaan laskea näytteen häkäpitoisuus. 4.4.4. Otsoni Otsonin määrää analysoidaan ultravioletti -valon absorptioon perustuvalla menetelmällä. Jatkuvatoiminen otsonin mittaaminen perustuu otsonin ominaisuuteen absorboida tietyn aallonpituista UV-säteilyä. 4.4.5 Hengitettävät hiukkaset Hengitettävän pölyn pitoisuutta seurataan jatkuvatoimisella analysaattorilla. Mittaus perustuu Beta-säteilyyn, joka on matala-aktiivinen suljettu C-14 säteilylähde. Laite määrittää hiukkaspitoisuuden keräysnauhalle kertyneiden hiukkasten vaimentaman säteilyn mukaan. Säteilyn vaimenemiseen vaikuttaa ainoastaan hiukkasten massa, riippumatta niiden olomuodosta, väristä tai koosta. Pienhiukkasissa PM 1 ja PM 2,5 mittausmenetelmä on optinen, laser-valon hyväksikäyttöön perustuva. 13

5 SÄÄTIEDOT JA ASEMAT 5.1 Sääasemat Ympäristöviraston sääasemalla mitattiin tuulen suuntaa, nopeutta, ilman lämpötilaa, vallitsevaa ilmanpainetta sekä suhteellista kosteutta. Lampaluodon asemalla tuulen suuntaa ja nopeutta. Tiedot ovat taulukossa 9. TAULUKKO 9 Sääasemien sijainnit ja niiden mittausparametrit Mittauspaikka Mittausjakso Mittausparametrit Ympäristövirasto 1.1. 31.12.2010 T-suunta, -nopeus, l-tila, kosteus- %, ilmanpaine Lampaluoto 1.1. 31.12.2010 T-suunta, -nopeus 5.2 Vallitseva lämpötila Porin keskustassa Keskusta lämpötilanmittauspiste sijaitsee ympäristövirastossa os. Valtakatu 11. Vuoden lämpötilaminimi -16,9 C o esiintyi 15.2. ja lämpötilamaksimi +27,0 C o 11.6. Vuoden keskilämpötila keskustan mittausasemalla oli +7,8 C o. Tulokset on esitetty kuvassa 2. KUVA 2 Kuukausittainen lämpötilajakauma Porin keskustassa 2011 14

6 TULOKSET MITTAUSJAKSON 2011 AIKANA 6.1 Rikkidioksidin mittaustulokset ja niiden vertaaminen ohje- ja rajaarvoihin Rikkidioksidia mitataan Itätullin kaupunginosassa sekä Lampaluodossa. Itätullin asema sijaitsee kaupunkikeskustassa ja siellä mitataan pääasiassa liikenneperäisiä päästöjä. Tosin ajoittain viidennen kaupunginosan kiinteistökohtaiset pistelähteet näkyvät mittaustuloksissa. Lampaluodon mittausasema on tyypiltään tausta-asema. 6.1.1 Itätulli 3 Mittausasema sijaitsee Itätullin kaupunginosassa, Mikonkadun ja Vähälinnankadun risteyksen välittömässä läheisyydessä. Koko vuoden mittausvaliditeetti oli 98 %. Mittaustulokset on esitetty taulukoissa 10 ja 11 sekä kuvissa 3 ja 4. TAULUKKO 10 Itätullin rikkidioksidin mittaustulokset 2011 kk Asema Monitor Dimenssio Agv 99 % 2nd Max/8h Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. 1. Itätulli 3 SO 2 µg/m 3 2 15 8 17 53 10 98,1 2. Itätulli 3 SO 2 µg/m 3 4 33 14 28 57 18 97,8 3. Itätulli 3 SO 2 µg/m 3 1 12 7 11 15 8 97,9 4. Itätulli 3 SO 2 µg/m 3 1 4 2 3 10 2 98,1 5. Itätulli 3 SO 2 µg/m 3 1 6 2 10 28 3 97,7 6. Itätulli 3 SO 2 µg/m 3 2 13 5 21 44 9 98,0 7. Itätulli 3 SO 2 µg/m 3 1 10 3 7 15 5 98,0 8. Itätulli 3 SO 2 µg/m 3 1 12 3 7 16 4 97,1 9. Itätulli 3 SO 2 µg/m 3 1 4 1 6 9 3 97,9 10. Itätulli 3 SO 2 µg/m 3 1 2 1 2 3 1 97,7 11. Itätulli 3 SO 2 µg/m 3 1 3 1 2 4 2 98,0 12. Itätulli 3 SO 2 µg/m 3 1 2 1 2 4 1 97,9 TAULUKKO 11 Itätullin rikkidioksidin mittaustulosten tunti- ja vrkpitoisuudet ohjearvovertailuineen 2011 Itätulli 3 SO 2 ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo Tuntipitoisuus 15 33 12 4 6 13 10 12 4 2 3 2 % ohjearvosta 6 13 5 2 2 5 4 5 2 1 1 1 Vrk-pitoisuus 8 14 7 2 2 5 3 3 1 1 1 1 % ohjearvosta 10 18 9 3 3 6 4 4 1 1 1 1 15

6.1.2 Lampaluoto Mittauspiste sijaitsee Lampaluodon kylässä, entisen koulun pihassa. Koko vuoden mittausvaliditeetti oli 94 %. Laiterikon takia heinäkuun validiteetti oli vain 70,2 %. Mittaustulokset on esitetty taulukoissa 12 ja 13 sekä kuvissa 3 ja 4. TAULUKKO 12 Lampaluodon rikkidioksidin mittaustulokset 2011 kk Asema Monitor Dimenssio Agv 99 % 2nd Max/8h Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. 1. Lampaluoto SO 2 µg/m 3 1 1 1 1 2 1 98,0 2. Lampaluoto SO 2 µg/m 3 2 14 6 13 18 7 97,6 3. Lampaluoto SO 2 µg/m 3 1 5 2 5 6 4 97,9 4. Lampaluoto SO 2 µg/m 3 1 1 1 2 2 1 98,0 5. Lampaluoto SO 2 µg/m 3 1 2 1 1 3 1 97,7 6. Lampaluoto SO 2 µg/m 3 1 4 3 4 8 3 98,0 7. Lampaluoto SO 2 µg/m 3 1 2 1 2 4 1 70,2 8. Lampaluoto SO 2 µg/m 3 1 3 1 3 5 2 87,3 9. Lampaluoto SO 2 µg/m 3 1 2 1 2 3 1 95,5 10. Lampaluoto SO 2 µg/m 3 0 1 1 1 2 1 96,4 11. Lampaluoto SO 2 µg/m 3 1 1 1 1 1 1 98,0 12. Lampaluoto SO 2 µg/m 3 1 1 1 1 2 1 90,8 TAULUKKO 13 Lampaluodon rikkidioksidin mittaustulosten tunti- ja vrk-pitoisuudet ohjearvovertailuineen 2011 Lampaluoto SO 2 ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo Tuntipitoisuus 1 14 5 1 2 4 2 3 2 1 1 1 % ohjearvosta 0,4 6 2 0,4 1 2 1 1 1 0,4 0,4 0,4 Vrk-pitoisuus 1 6 2 1 1 3 1 1 1 1 1 1 % ohjearvosta 1 8 3 1 1 4 1 1 1 1 1 1 16

80 70 pitoisuus µg/m 3 60 50 40 30 20 10 0 ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo Itätulli Lampaluoto KUVA 3 Rikkidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntipitoisuudet Ohjearvo tuntiarvolle on 250 g/m 3 pitoisuus µg/m 3 80 70 60 50 40 30 20 10 0 ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo Itätulli Lampaluoto KUVA 4 Rikkidioksidin ohjearvoihin verrattavat vrk-pitoisuudet Ohjearvo vuorokausiarvolle on 80 g/m 3 Rikkidioksidin pitkän aikavälin rikkidioksidin tuntiarvot Itätullissa ja Lampaluodossa vuosina 1992-2011 kuvat 5 ja 6. 17

pitoisuus µg/m 3 70 60 50 40 30 20 10 0 92 1993 1994 96 97 99 2000 2001 2003 2004 2006 2007 2009 2010 2011 KUVA 5 Rikkidioksidin tuntipitoisuuksien kehitys Itätullissa 1992 2011 pitoisuus µg/m 3 70 60 50 40 30 20 10 0 92 1993 1994 96 97 99 2000 2001 2003 2004 2006 2007 2009 2010 2011 KUVA 6 Rikkidioksidin tuntipitoisuuksien kehitys Lampaluodossa 1992 2011 Rikkidioksidin raja-arvot ovat tuntikeskiarvolle 350 g/m3 ja vuorokauden keskiarvolle 125 g/m 3. Raja-arvot saavat tuntiarvon osalta ylittyä 24 kertaa vuodessa ja vuorokausiarvon osalta 3 kertaa vuodessa ilman, että raja-arvo virallisesti tulkitaan ylitetyksi. Mittausjaksolla 2011 rikkidioksidin tuntikeskiarvon sekä vuorokausikeskiarvon rajaarvoylityksiä ei esiintynyt. Rikkidioksidin vuosikeskiarvo Itätullissa oli 1 µg/m 3 ja Lampaluodossa 1 g/m 3. 18

6.2 Typpidioksidin tulokset ja niiden vertaaminen ohjearvoihin 2011 6.2.1 Itätulli 3 Mittausasema sijaitsee Itätullin kaupunginosassa, Mikonkadun ja Vähälinnankadun risteyksen välittömässä läheisyydessä. Itätullissa mitatut typenoksidien pitoisuudet ovat peräisin suurimmalta osin liikenneperäisistä lähteistä. Koko vuoden mittausvaliditeetti oli 96 %. Mittaustulokset on esitetty taulukoissa 14 ja 15 sekä kuvassa 7 TAULUKKO 14 Itätullin typpidioksidin mittaustulokset 2011 kk Asema Monitor Dimenssio Agv 99 % 2nd Max/8h Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. 1. Itätulli 3 NO 2 µg/m 3 24 95 56 87 137 64 97,9 2. Itätulli 3 NO 2 µg/m 3 30 86 51 69 108 54 97,7 3. Itätulli 3 NO 2 µg/m 3 19 88 44 82 95 57 97,8 4. Itätulli 3 NO 2 µg/m 3 16 59 28 44 76 29 97,9 5. Itätulli 3 NO 2 µg/m 3 11 50 23 50 66 30 78,6 6. Itätulli 3 NO 2 µg/m 3 12 37 21 34 51 25 97,9 7. Itätulli 3 NO 2 µg/m 3 15 32 21 26 48 21 97,9 8. Itätulli 3 NO 2 µg/m 3 15 36 22 28 49 24 97,0 9. Itätulli 3 NO 2 µg/m 3 15 42 24 33 61 25 97,9 10. Itätulli 3 NO 2 µg/m 3 18 54 28 44 61 25 97,9 11. Itätulli 3 NO 2 µg/m 3 23 66 41 65 81 50 97,9 12. Itätulli 3 NO 2 µg/m 3 19 57 31 47 73 32 97,9 TAULUKKO 15 Itätullin typpidioksidin mittaustulosten tunti- ja vrkpitoisuudet ohjearvovertailuineen 2011 Itätulli 3 NO 2 ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo Tuntipitoisuus 95 86 88 59 50 37 32 36 42 54 66 57 % ohjearvosta 63 57 59 39 33 25 32 24 28 36 44 38 Vrk-pitoisuus 56 51 44 28 23 21 21 22 24 28 41 31 % ohjearvosta 80 73 63 40 33 30 30 31 34 40 59 44 19

250 200 pitoisuus µg/m 3 150 100 50 Tuntipitoisuus Vrk-pitoisuus 0 ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo KUVA 7 Typpidioksidin ohjearvoihin verrattavat tunti- ja vrk-pitoisuudet Ohjearvo tuntiarvolle on 150 g/m 3 ja vrk-arvolle 70 g/m 3 Pitkän aikavälin mittaustulosten tunti- ja vrk-arvojen vertailu ohjearvoihin vuosina 2000 2011 on esitetty taulukossa 16 sekä kuvissa 8 ja 9. TAULUKKO 16 Typpidioksidin tuntiarvojen- ja vrk-arvon vuosikeskiarvojen vertailu 2000 2011 Vuosi Tuntiarvojen vuosi k.a. g/m 3 Vuorokausiarvojen vuosi k.a g/m 3 2000 52,8 32,1 2001 55,3 36,8 2002 67,6 42,0 2003 73,1 42,9 2004 71,6 37,9 2005 67,0 34,6 2006 60,0 35,5 2007 58,1 33,1 2008 54,8 30,3 2009 56,8 32,3 2010 64,5 38,5 2011 58,5 32,5 20

140 120 100 80 60 40 20 0 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1997 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2007 2008 2009 2010 2011 1997 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2007 2008 2009 2010 2011 KUVA 8 Typpidioksidin tuntipitoisuuksien kehitys Itätullissa 1992 2011 KUVA 9 Typpidioksidin vuorokausipitoisuuksien kehitys Itätullissa 1992 2011 Typpidioksidin tuntiarvon raja-arvo on 200 g/m 3 ja vuosikeskiarvon 40 g/m 3. Tuntiarvon raja-arvo sallii 18 ylitystä vuodessa ilman, että raja-arvo tulkitaan ylitetyksi. Mittausjaksolla 2011 typpidioksidin tuntikeskiarvon sekä vuorokausikeskiarvon rajaarvoylityksiä ei esiintynyt. Typpidioksidin vuosikeskiarvo Itätullin mittausasemalla oli 18 g/m 3. 21

6.3 Hiilimonoksidin mittaustulokset ja niiden vertaaminen ohjearvoihin 2011 6.3.1 Itätulli 3 Mittausasema sijaitsee Itätullin kaupunginosassa, Mikonkadun ja Vähälinnankadun risteyksen välittömässä läheisyydessä. Koko vuoden mittausvaliditeetti oli 75 %. Mittausvaliditeetti ei ollut loka-, marras- ja joulukuussa riittävä. Mittaustulokset ovat taulukoissa 17 ja 18 sekä kuvassa 10. Pitkän aikavälin kehitys tuntiarvojen sekä 8 h:n liukuvan keskiarvopitoisuuksien osalta käyvät ilmi kuvista 11 ja 12. Mittaustulokset ja niiden vertaaminen ohjearvoihin 2011 TAULUKKO 17 Itätullin hiilimonoksidipitoisuuksien mittaustulokset kk Asema Monitor Dimenssio Agv 99 % 2nd Max/8h Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. 1. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,5 2,5 1,1 2,2 3,5 1,1 99,3 2. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,4 1,8 0,7 1,8 2,4 0,9 99,9 3. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,4 0,9 0,6 0,9 1,4 0,7 99,7 4. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,2 0,7 0,5 0,7 1,0 0,5 100,0 5. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,1 0,4 0,5 0,4 0,5 0,3 99,2 6. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,1 0,3 0,2 0,4 0,5 0,2 99,0 7. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,1 0,3 0,2 0,3 0,4 0,2 85,9 8. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,1 0,3 0,2 0,3 0,5 0,3 99,9 9. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,1 0,5 0,2 0,4 0,7 0,2 80,6 10. Itätulli 3 CO mg/m 3 11. Itätulli 3 CO mg/m 3 12. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,2 0,7 0,3 0,5 0,8 0,4 31,9 TAULUKKO 18 Itätullin hiilimonoksidipitoisuuksien mittaustulosten tuntiarvojen ja 8-tunnin liukuvan keskiarvon pitoisuudet ohjearvovertailuineen 2011 Itätulli 3 CO ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo Tuntipitoisuus 2,5 1,8 0,9 0,7 0,4 0,3 0,3 0,3 0,5 0,7 % ohjearvosta 12,5 9,0 4,5 3,5 2,0 1,5 1,5 1,5 2,5 3,5 8 h:n keskiarvo 2,2 1,8 0,9 0,7 0,4 0,4 0,3 0,3 0,4 0,5 % ohjearvosta 27,5 9,0 11,3 8,8 5,0 5,0 3,8 3,8 5,0 6,3 22

20 18 16 pitoisuus mg/m3 14 12 10 8 6 Tuntipitoisuus 8h:n keskiarvo 4 2 0 ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo KUVA 10 Hiilimonoksidin ohjearvoon verrattavat tuntipitoisuudet ja 8 h:n liukuvat keskiarvot. Ohjearvo 8h:n liukuvalle keskiarvolle on 8 mg/m 3 ja tuntiarvolle 20 mg/m 3 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 pitoisuus mg/m 3 KUVA 11 Hiilimonoksidin tuntipitoisuuksien kehitys Itätullissa 1994 2011 23

20 18 16 pitoisuus mg/m 3 14 12 10 8 6 4 2 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 KUVA 12 Hiilimonoksidin 8 h:n liukuvan keskiarvon kehitys Itätullissa 1994-2011 Hiilimonoksidille annettu raja-arvo 8 tunnin keskiarvolle on 10 mg/m 3. 6.4 Otsonin mittaustulokset ja niiden vertaaminen ohjearvoihin 2011 6.4.1 Itätulli 3 Mittausasema sijaitsee Itätullin kaupunginosassa, Mikonkadun ja Vähälinnankadun risteyksen välittömässä läheisyydessä. Otsonimittaukset aloitettiin Itätullissa lokakuussa 2011. Koko vuoden mittausvaliditeetti oli 25 %. Kuva 13. 140 120 100 80 60 Tuntipitoisuus 8h:n keskiarvo 40 20 0 ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo KUVA 13 Otsonin tuntipitoisuudet sekä liukuvat kahdeksan tunnin keskiarvot Itätullissa 2011. 24

6.5 Hengitettävät hiukkasten PM 10 mittaustulokset ja niiden vertaaminen ohje- arvoihin 2011 6.5.1 Itätulli 3 Hiukkaspitoisuutta mitattiin jatkuvatoimisella analysaattorilla Itätullin mittausasemalla, joka sijaitsee Mikonkadun ja Vähälinnankadun risteyksen välittömässä läheisyydessä. Laitteisto on varustettu karkeajakoisen pölyn erottimella, jolloin tuloksissa on huomioitu vain hengitysteihin joutuvan, hienojakoisen (alle 10 m) pölyn osuus. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvo on 70 g/m 3. Ohjearvo on ylittynyt, mikäli kalenterikuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo on suurempi kuin 70 g/m 3. Suurin vrk-pitoisuus Porissa 61 g/m 3 mitattiin huhtikuussa. Mittausjaksolla 1998 2011 ohjearvoylityksiä on esiintynyt viitenätoista (15) kuukautena. Suurin mitattu tuntipitoisuus 169 g/m 3 esiintyi huhtikuussa. Koko vuoden validiteetti oli 95 %. Mittaustulokset on esitetty taulukossa 19 ja 20 sekä kuvassa 14. TAULUKKO 19 Itätullin hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien mittaustulokset kk Asema Monitor Dimenssio Agv 99 % 2nd Max/8h Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. 1. Itätulli 3 PM 10 µg/m 3 12 66 24 75 124 42 98,8 2. Itätulli 3 PM 10 µg/m 3 16 66 36 60 101 45 99,1 3. Itätulli 3 PM 10 µg/m 3 15 70 34 57 86 41 98,4 4. Itätulli 3 PM 10 µg/m 3 30 111 61 105 169 71 92,2 5. Itätulli 3 PM 10 µg/m 3 19 55 36 50 61 39 78,2 6. Itätulli 3 PM 10 µg/m 3 15 43 29 38 49 32 98,3 7. Itätulli 3 PM 10 µg/m 3 16 38 26 34 64 29 98,2 8. Itätulli 3 PM 10 µg/m 3 13 35 23 29 52 25 91,8 9. Itätulli 3 PM 10 µg/m 3 10 29 16 24 40 21 97,4 10. Itätulli 3 PM 10 µg/m 3 11 47 24 47 121 29 89,2 11. Itätulli 3 PM 10 µg/m 3 16 57 40 66 102 40 86,9 12. Itätulli 3 PM 10 µg/m 3 9 62 26 55 89 41 94,6 TAULUKKO 20 Itätullin hengitettävien hiukkasten mittaustulosten toiseksi suurimmat vrk-pitoisuudet ohjearvovertailuineen Itätulli 3 PM 10 ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo Vrk-pitoisuus 24 36 34 61 36 29 26 23 16 24 40 26 % ohjearvosta 34 51 49 87 51 41 37 33 23 34 57 37 25

120 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo KUVA 14 Hiukkasten PM 10 toiseksi suurimmat vuorokausipitoisuudet Ohjearvo vuorokausiarvolle on 70 g/m 3. Taulukossa 21 on hiukkaspitoisuudet (PM 10 ) Porin keskustassa (Itätullissa) vuosina 1998 2011. Merkillepantavaa on keväisin esiintyvä runsas katupöly, joka on aiheuttanut ohjearvon ylityksiä (70 g/m 3 ) lähes vuosittain. Ylitykset on merkitty punaisella. Lisäksi rakennusten purkaminen ja varsinainen rakentaminen sekä katukunnostustyöt saavat aikaan hetkellisiä pitoisuuspiikkejä. TAULUKKO 21 Hiukkaspitoisuuksien toiseksi suurimmat vuorokausiarvot (PM 10 ) Itätullissa 1998 2011 vuosi ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo 1998 29 46 87 72 34 26 27 19 42 28 55 36 1999 28 27 40 86 41 30 34 28 39 25 47 48 2000 48 28 90 83 76 27 33 26 36 34 47 16 2001 18 22 91 62 29 27 28 28 45 28 36 51 2002 70 58 73 75 48 32 28 58 37 39 32 52 2003 50 46 73 48 29 33 33 24 - - - - 2004-34 48 57 45 25 14 27 25 31 29 12 2005 17 42 85 69 27 23 22 29 35 41 55 32 2006 - - 35 75 67 - - - - - 21 31 2007 36 26 109 53 22 25 18 28 26 20 31 37 2008 42 68 51 89 37 25 13 16 25 17 30 35 2009 75 31 62 44 25 24 16 30 25 38 59 41 2010 53 29 22 65 41 39 32 26 26 22 34 46 2011 24 36 34 61 36 29 26 23 16 24 40 26 26

Pitkän aikavälin, hengitettävien hiukkasten PM 10 pitoisuuksien toiseksi suurimpien vuorokausiarvojen kehitys Itätullin mittausasemalla vuosina 1996 2011 kuvassa 15. 300 250 200 150 100 50 0 1996 1996 1997 1998 1999 1999 2000 2001 2002 2002 2003 2004 2005 2005 2006 2007 2008 2008 2009 2010 2011 2011 KUVA 15 Hengitettävien hiukkasten PM 10 toiseksi suurimman vuorokausiarvon kehitys Itätullissa 1996 2011 Mittaustuloksien vertaaminen valtioneuvoston asetuksen (38/2011) raja-arvoihin Hengitettäville hiukkasille vuorokausiarvojen raja-arvo on 50 g/m 3 ja vuosikeskiarvo 40 g/m 3. Vuorokausiarvon ylityksiä sallitaan 35 kpl vuodessa, ennen kuin raja-arvo katsotaan ylitetyksi. Pitoisuuksia laskettaessa tulee huomioida pitoisuutta vastaavan ajanjakson ilman lämpötila sekä vallitseva ilmanpaine. Porissa 24-tunnin raja-arvon numeroarvo 50 g/m 3 ylittyi Itätullissa 3 kertaa mittausjakson 2011 aikana, joten raja-arvoihin verrattavaa pitoisuusylitystä hengitettävien hiukkasten osalta ei esiintynyt. Raja-arvopitoisuuksien ylitykset Porissa on esitetty taulukossa 22. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo oli 15 g/m 3. TAULUKKO 22 Raja-arvojen 50 g/m 3 vuorokausiylitykset Itätullissa 2011 päivä 9.4. 15.4. 18.4. vrk- pit. 55 71 53 6.6 Pienhiukkasten PM 2,5 mittaustulokset ja niiden vertaaminen raja-arvoihin 2011 Pienhiukkaspitoisuutta PM 2,5 mitattiin 5.4. alkaen jatkuvatoimisella analysaattorilla Itätullin mittausasemalla, joka sijaitsee Mikonkadun ja Vähälinnankadun risteyksen välittömässä läheisyydessä. Mittaustulokset ovat taulukossa 23 ja kuvassa 16. 27

TAULUKKO 23 Itätullin pienhiukkasten pitoisuuksien mittaustulokset kk Asema Monitor Dimenssio Agv 99 % 2nd Max/8h Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. 1. Itätulli 3 PM 2,5 µg/m 3 2. Itätulli 3 PM 2,5 µg/m 3 3. Itätulli 3 PM 2,5 µg/m 3 4. Itätulli 3 PM 2,5 µg/m 3 15 53 25 52 99 40 84,0 5. Itätulli 3 PM 2,5 µg/m 3 7 31 18 24 34 19 79,3 6. Itätulli 3 PM 2,5 µg/m 3 4 16 8 12 20 10 95,1 7. Itätulli 3 PM 2,5 µg/m 3 5 14 8 12 20 10 98,2 8. Itätulli 3 PM 2,5 µg/m 3 5 18 9 18 30 14 91,8 9. Itätulli 3 PM 2,5 µg/m 3 5 15 7 11 27 9 82,6 10. Itätulli 3 PM 2,5 µg/m 3 5 23 13 19 41 13 88,6 11. Itätulli 3 PM 2,5 µg/m 3 8 34 20 31 98 20 86,9 12. Itätulli 3 PM 2,5 µg/m 3 4 29 8 33 54 22 95,0 30 25 20 15 10 5 0 ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo KUVA 16 Pienhiukkasten PM 2,5 toiseksi suurimmat vuorokausipitoisuudet Pienhiukkasten (PM2,5) vuosikeskiarvolle on annettu raja-arvoksi 25 g/m 3, joten se ei mittausjaksolla ylittynyt. Hengitettäville hiukkasille vuosikeskiarvo on 40 g/m 3, joka ei myöskään ylittynyt. Kuvassa 17 on vertailtu kahden hiukkaskoon (PM 10 ja PM 2,5 ) toiseksi suurimpia vuorokausipitoisuuksia Itätullin asemalla. 28

70 60 50 40 30 PM10 PM2,5 20 10 0 ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo KUVA 17 Hiukkasten PM 10 ja pienhiukkasten PM 2,5 toiseksi suurimmat vuorokausipitoisuudet 2011 6.7 Ilmanlaatuindeksi Ilmanlaatuindeksin laskenta tapahtuu tunneittain ja ilmanlaatuluokkia on 5. Tunti-indeksin käyttöön liittyy myös omia rajoituksia. Esimerkiksi terveysvaikutuskuvaukset voivat olla vaikeita määritellä pelkästään tunti-indeksien perusteella. Indeksi-lukuarvon laskennassa otettaan huomioon rikkidioksidi (SO 2 ), typpidioksidi (NO 2 ), hiilimonoksidi (CO) otsoni (O 3 ), pienhiukkaset PM 2,5 sekä hengitettävät hiukkaset (PM 10 ). Tulokset on selvitetty kuvassa 18 sekä taulukoissa 24. Taulukossa 25 on esitetty ilmanlaatuindeksin luokittelu määräävän komponentin mukaan. Kuvassa 19 näkyy ilmanlaadun indeksien laatuluokkiin perustuva kehitys 2003 2011. Taulukosta 26 nähdään ilmanlaadun luokittelu indeksin lukuarvonperusteella. Taulukossa 27 on ilmanlaadun indeksin laskennan taitepisteet. Ilmanlaatuindeksin laskentatulokset 2011 200 Erittäin huono Indeksi 150 100 75 50 Huono Välttävä Tyydyttävä Hyvä 0 ta hel ma hu to ke hei el sy lo ma jo KUVA 18 Ilmanlaatuindeksit Itätullissa laskettuna 1-tunnin arvoilla 29

TAULUKKO 24 Ilmanlaatuindeksien laatuluokittelu Itätullissa 2003 2011 mittausvuorokausien perusteella. Vuosi Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono Vuorokausia yht. Tunteja yht. 2003 274 72 3 0 0 349 8 376 2004 280 69 0 0 0 349 8 376 2005 301 59 0 0 0 360 8 640 2006 144 138 46 6 0 334 8 016 2007 106 203 44 10 2 365 8 760 2008 88 186 67 20 5 366 8 784 2009 59 179 85 34 4 361 8 664 2010 57 204 74 23 4 362 8 688 2011 70 199 72 20 3 364 8736 TAULUKKO 25 Ilmanlaatuindeksin luokittelu määräävän komponentin ajallisen edustavuuden mukaan 2011 Indeksin määräävin komponentti Ajallinen edustavuus % SO 2 0,4 NO 2 19,2 CO - O 3 2,7 PM 2,5 14,8 PM 10 62,9 350 300 250 200 150 Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono 100 50 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 KUVA 19 Ilmanlaadun indeksiin perustuva ilmanlaadun kehitys 2003 2011 30

TAULUKKO 26 Ilman laadun luokittelu indeksin perusteella Laatu Lukuarvo Terveysvaikutukset Muut vaikutukset Hyvä 0-50 ei todettuja lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä Tyydyttävä 51 75 hyvin epätodennäköisiä mahdollisia herkillä väestöryhmillä Välttävä Huono 101 150 Erittäin huono 151-76 100 epätodennäköisiä mahdollisia herkillä yksilöillä mahdollisia herkillä väestöryhmillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä TAULUKKO 27 Indeksilaskennan taitepisteet mittauskomponenteittain Indeksin arvo Hyvä (< 50) Tyydyttävä (50-75) Välttävä (75-100) Huono (100-150) Erittäin huono (>150) SO 2 (µg/m 3 ) NO 2 (µg/m 3 ) CO (mg/m 3 ) O 3 (µg/m 3 ) PM 2,5 (µg/m 3 ) PM 10 (µg/m 3 ) 20 40 4 60 10 20 21 80 41-70 5-8 61 100 11 25 21-50 81 250 71 150 9-20 101 140 26 50 51 100 251 350 151 200 21 30 141 180 51 75 101 200 351 201 31 180-76 201 7 MERKITTÄVIMMÄT HÄIRIÖT MITTAUSASEMILLA Huhtikuussa esiintyi puhelimen lankaverkossa huomattavia ongelmia. Heinäkuussa vaurioitui Lampaluodon tietokone salamaniskun seurauksena. Häkäanalysaattori rikkoontui korjauskelvottomaksi syyskuussa. Uuden hiukkasanalysaattorin optinen mittaus on ajoittain epävakaa. 7.1 Mittaustulosten laadunvarmistus Typen oksidien ja rikkidioksidianalysaattorien nolla- ja aluetason tarkastukset tehdään vuorokausittain Enview-käyttöjärjestelmän ohjatessa toimintoja. Kaasuanalysaattorien monipistekalibroinnit tehtiin neljä kertaa vuodessa J. Pulkkisen kalibrointi ky:n toimesta kaasulaimennukseen perustuvalla kalibraattorilla. Konsultin käyttämän kaasun pitoisuudet tarkistettiin kaksi kertaa Ilmatieteen laitoksella. Analysaattorien toimintaa seurattiin päivittäin. Kaikista kalibroinneista on kirjalliset dokumentit sekä Ilmatieteen laitoksen kaasujen kalibrointipöytäkirjoista. 7.2 Lisätietoja ilmanlaadusta internetistä Porin ilmanlaadun mittaustuloksia julkaistaan Ilmatieteen laitoksen internet-sivuilla, osoitteesta: http://www.ilmanlaatu.fi. Mittaustulosten vuosiraportit 1996 2011 ovat osoitteesta http://www.pori.fi/ymparisto/ilmantarkkailu/raportit.htm. 31

7.3 Lisätietoja Porin kaupungin muista ilmansuojelujulkaisuista Ilmansuojelunraportit ovat ladattavissa osoitteesta http://www.pori.fi/ymparisto/ilmantarkkailu/muut.html. 7.4 Porin kaupungin ilmasto-ohjelma Vuoden 2011 aikana valmisteltiin Porin kaupungin ilmasto-ohjelma 2012 2020, toimenpideohjelma ilmastokuormituksen vähentämiseksi 2012 2020. Ohjelman avulla pyritään vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ja hillitsemään ilmastonmuutosta Porin kaupungin toiminnoissa. Ilmasto-ohjelma menee Porin kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi kevättalvella 2012. Ilmasto-ohjelman valmistelusta on vastannut kaupungin virkamiehistä koostuva työryhmä. Ilmansuojeluinsinööri Jari Lampinen Porin kaupungin ympäristövirastosta on toiminut työryhmän puheenjohtajana ja on ollut vastuussa ilmasto-ohjelman valmistumisesta. 8 MITTAUSTULOSTEN YHTEENVETO Ilman rikkidioksidipitoisuudet ovat edellisten vuosien tapaan alhaiset Itätullin ja Lampaluodon mittauspisteissä. Suuria pitoisuushuippuja ei myöskään esiintynyt. Vuoden suurin 99 %:n tuntiarvo 33 g/m 3 mitattiin Itätullissa helmikuussa. Pitoisuus oli 13 % tuntiohjearvosta 250 g/m 3. Mittausjaksolla tunti-, vuorokausi-, eikä raja-arvon ylityksiä esiintynyt. Rikkidioksidin vuosikeskiarvo Itätullissa oli 1 µg/m 3 ja Lampaluodossa 1 g/m 3. Typpidioksidipitoisuuksien suurin tuntipitoisuus esiintyi tammikuussa, ollen 95 g/m 3, joka oli 63 % ohjearvoista. Suurin vrk-pitoisuus esiintyi myös tammikuussa ollen 56 g/m 3. Tämä vrk-arvo oli 80 % ohjearvosta. Tunti- ja vuorokausiohjearvon ylityksiä ei mittausjakson aikana esiintynyt. Mitattavat typen oksidien pitoisuudet ovat Itätullissa peräisin lähes yksinomaan tieliikenteestä. Mittausjaksolla tunti-, vuorokausi-, eikä rajaarvon ylityksiä esiintynyt. Typpidioksidin vuosikeskiarvo Itätullin mittausasemalla oli 18 g/m 3. Hiilimonoksidin mittauspitoisuudet verrattuna tunnin ja 8-tunnin ohjearvoihin eivät ylittyneet Itätullissa vuonna 2011. Tammikuussa 8 h:n liukuva keskiarvo nousi kuitenkin lähimmäksi pitoisuuksien enimmäistasoa tammikuussa ollen siitä 27,5 %. Suurin tuntikeskiarvo mitattiin myös tammikuussa, jolloin häkäpitoisuus oli 2,5 mg/m 3, eli 12,5 % ohjearvosta. Hengitettävien hiukkasten (alle 10 m) pitoisuuksia mitattiin Itätullissa. Tulokset vaihtelivat vuodenaikojen mukaan siten, että matalimmat pitoisuudet esiintyivät kesällä. Talvi ja syksykuukausina nousivat selvästi. Pitoisuushuippu oli huhtikuussa, jolloin vuorokausiohjearvoon verrattava pitoisuus oli 61 g/m 3. Hengitettävien hiukkasten raja-arvon numeroarvon ylityksiä oli Itätullin asemalla 3 kpl. Tämä tulos ei kuitenkaan aiheuttanut raja-arvon ylittymistä. Raja-arvo ylittyy jos vuorokausipitoisuus ylittää tason 50 g/m 3 yli 35 kertaa vuoden aikana. Hengitettävien hiukkasten terveyshaittojen ehkäisemiseksi säädetty vuosiraja-arvo on 40 g/m 3. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo Itätullissa oli 15 µg/m 3. Pienhiukkasia (PM 2,5 ) mitattiin Itätullissa huhtikuusta alkaen. Pienhiukkasten (PM2,5) vuosikeskiarvolle on annettu raja-arvo 25 g/m 3, joka ei ylittynyt. 32

Ilmanlaatuindeksi osoitti, että keskustassa ilman laadun ajallinen edustavuus mittausjaksolla vuonna 2011 oli hyvä 19 %, tyydyttävä 55 %, välttävä 20 %, huono 5 % sekä erittäin huono 1 %. Määräävät komponentit koko vuoden mittausajasta hengitettävät hiukkaset 63 % ja typen oksidit 19 %, pienhiukkaset 15 % sekä otsoni 3 %. Ilmanlaatuindeksin vuosikeskiarvo oli 65,5. 9 HAISEVIEN RIKKIYHDISTEIDEN KOKONAISMÄÄRÄ (TRS) TRS-pitoisuuksien selvittäminen antaa tietoa hajurikkiyhdisteiden määristä. Porissa niitä syntyy mm. puunjalostusteollisuudessa sekä jätevedenpuhdistamoilla. TRS:n kemiallisia yhdisteitä ovat mm. rikkivety, metyylimerkaptaani ja dimetyylisulfidi. Näiden yhdisteiden kokonaismääriä kutsutaan haisevien rikkiyhdisteiden kokonaismääriksi. Pelkistyneet rikkiyhdisteet haisevat pahalta jo pienissä pitoisuuksissa. TRS-mittauksia ei suoritettu yhteistarkkailuna vuonna 2011. Pitoisuuksien seurantaa suorittaa Corenso United Ltd Oy:n päästömittauksin. Velvoitteena lupaviranomaisen, Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ympäristölupa, jossa määritellään mm. hajukaasujen poistamiseen tarkoitetun kattilan häiriöajat verrattuna tehtaan prosessin käyntiaikaan. Häiriöaika saa olla kalenterivuoden aikana enintään 0,5 %. Kuvasta 20 havaitaan tuotantolaitoksen häiriöaikojen kehitys vuosina 1996 2011. Kuntalaisilmoituksia ympäristövirastoon koskien Corenso United Ltd, Oy:n hajurikkipäästöjä vuonna 2011 oli seitsemän kappaletta. 5,0 HAJUKAASUJÄRJESTELMÄN HÄIRIÖAJAT 2011 SOIHDUN PALOAIKA % KÄYNTIAJASTA 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 2,0 KA 1996 1,73 KA 1997 0,90 KA 1998 RAJA-ARVO 2,0 %, 22.7.2004 asti 1,17 KA 1999 0,87 KA 2000 0,43 0,48 0,53 0,37 0,28 0,35 0,41 0,21 KA 2001 KA 2002 KA 2003 KA 2004 KA 2005 RAJA-ARVO 1,0 % Lähde: Corenso United Ltd, Oy, Minna Kurittu KA 2006 KA2007 KA2008 0,10 KA2009 0,50 KA2010 0,00 TAMMI 0,88 0,73 0,83 HELMI MAALIS KK-RAJA-ARVO 1,0 % HUHTI 0,32 TOUKO 0,56 KESÄ VUOSIRAJA-ARVO 0,5 % 1,82 HEINÄ 0,72 0,51 ELO SYYS 0,11 0,18 0,00 LOKA MARRAS JOULU 0,56 KESKIARVO KUVA 20 Corenso United Ltd Oy Porin tehtaiden hajukaasujärjestelmän häiriöajat 1996 2011 33

10 YHTEENVETO LAITOSTEN PÄÄSTÖISTÄ 1990 2011 Porin alueella toimii lauhde-, lämpö- ja prosessivoimalaitoksia. Niissä tuotetaan energiaa sähkönä, lämpönä ja prosessihöyrynä. Sähköä tuotetaan paikalliseen ja valtakunnalliseen kulutukseen. Lämmöntuotannosta suurin osuus tuotannosta on kaukolämpöä, jota toimitetaan Poriin ja Ulvilaan. Lauhdevoimalaitosten tuotantovuorokausien määrä riippuu Suomen sähkömarkkinatilanteesta ja ne vaihtelevat huomattavasti ajanjaksolla 1990 2011. Tuotantovuorokausien lukumäärät eivät käy selville kuvista 21 24. Vuosipäästöt 2011 olivat rikkidioksidin osalta 2 882 t, typen oksidien osalta 2 140 t, hiukkasten osalta 74 t sekä hiilidioksidin osalta 2 363 889 t. Verrattaessa suurteollisuuden 2011 vuoden päästöjä viiden edellisen vuoden 2007 2011 keskiarvopäästöihin, olivat ne rikkidioksidin osalta 914 t pienemmät, typpidioksidin osalta 144 t pienemmät, hiukkasten osalta 123 t pienemmät sekä hiilidioksidin osalta 1 129 996 t pienemmät. 10.1 Rikkidioksidipäästöt, pistelähteet tonnia / vuosi 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 Boliden Oy PVO Oy Pori Energia Oy PLV Aittaluoto PLV Pihlava Muut PPV Oy Sachtlieben Pig. Fortum Oy 2 000 1 000 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 KUVA 21 Teollisuus- ja energiatuotantolaitosten SO 2 päästöt 1990 2011 34