POLITIIKAN PRESIDENTIALISOITUMINEN JA HALLITUSLAITOSTEN VÄLINEN VALLANJAKO Politiikan presidentialisoituminen ja hallituslaitosten välinen vallanjako Presidentinvaalit 2006 luento 11.4.2006 Heikki Paloheimo
Presidentinvaalit 2006 Politiikan presidentialisoituminen ja hallituslaitosten välinen vallanjako 11.4.2006 Heikki Paloheimo Tampereen yliopisto Politiikan tutkimuksen laitos heikki.paloheimo@uta.fi Identiteetit Kansalaisyhteiskunta Mielipiteenmuodostus Käsitys edustuksesta Poliittiset puolueet Bernard Maninin teoria edustuksellisen kehitysvaiheista Vaalikampanja Poliittinen viestintä Eliitti Puolue Yleisö paikallisia hierarkkisia paikallinen paikalliset mielipidejohtajat parlamenttidebatit puolueiden sanomalehdet luottamusmies paikalliset arvohenkilöt kaaderipuolue paikallinen kampanjointi vaalipiirissä puoluejärjestöjen kokoukset paikalliset tapahtumat puolueiden sanomalehdet Manin (1997); LeDuc, Niemi ja Norris (toim. 2002). kansallisia luokka- ja eturyhmäpohjaisia kansallinen puolueet keskeisiä toimijoita valtakunnalliset viestimet puolueiden valtakunnallinen propaganda luokat, eturyhmät, puolueet joukkopuolue ohjelmaperusteinen puoluetoiminta valtakunnallinen kampanjointi televisiotentit television keskeinen merkitys irtoavat kansallisista rajoista identiteettien moninaisuus paikallinen, kansallinen, kansainvälinen uudet osallistumismuodot jatkuvat mielipidemittaukset politiikkaa tehdään viestimissä erityisalojen asiantuntijat mediataiturit, lavasäteily vaalikilpailupuolue asiantuntijaperusteinen puoluetoiminta hajautuva viestintä kampanjakäyttöön monikanavaisuus, internet, viestintä hajautuu media henkilöi politiikan Poliittisen johtajuuden henkilöityminen 1. Parlamentaarinen areena Hallituksen sisäinen päätöksenteko Hallituksen ja parlamentin suhde Esityslistan ruuhkautuminen Politiikan teknistyminen ja teknokratisoituminen Päätöksenteon kansainvälistyminen 2. Puolueareena Puoluejohtajien aseman vahvistuminen puolueen sisäisessä päätöksenteossa 3. Kansainvälinen areena Huippukokouspolitiikka Poliittisen johtajuuden henkilöityminen 4. Julkisuusareena Hallituslaitosten johtajan aseman vahvistuminen tiedotusvälinejulkisuudessa Persoonallisuuden merkitys televisioviestinnässä 5. Vaaliareena Puolueiden välisten aatteellisten erojen pieneneminen Puoluejohtajan näkyvyyden ja vastuun lisääntyminen vaalikampanjassa Äänestyskäyttäytymisen henkilöityminen 1
Kuinka paljon puolueen puheenjohtajan sopivuus pääministeriksi vaikutti äänestäjien puoluevalintaan vuoden 2003 eduskuntavaaleissa? Kolmen suurimman puolueen osuus äänistä eduskuntavaaleissa 1987-2003 ja gallupkannatus maaliskuussa 2006 % Vaikutti ratkaisevasti 14 Vaikutti paljon 21 Ei osaa sanoa 3 Vaikutti jonkin verran 24 Ei vaikuttanut lainkaan 40 (n) 100 (1268) Kolmen suuren osuus äänistä % 80 75 70 65 60 55 50 71 67,8 64,8 66,2 66 66,3 1987 1991 1995 1999 2003 2006* Aineisto: Vuoden 2003 vaalitutkimus [FSD1260] 2006* = Taloustutkimuksen kannatusmittaus, maaliskuu 2006 Miten poliittisen johtajuuden henkilöityminen vaikuttaa tasavallan presidentin ja pääministerin väliseen vallanjakoon Suomessa? 1. Perustuslain parlamentarisoituminen lisää kollektiivisen päätöksenteon (hallitus ja eduskunta) merkitystä yksilöpäätöksenteon (presidentti) kustannuksella 2. Yleisökehityksen vahvistuminen lisää henkilöjohtajuuden roolia kollektiivisen päätöksenteon kustannuksella Presidentin ja pääministerin henkilöjohtajuuden edellytyksiin vaikuttavat 1. Kansalaisten odotukset ja osallistuminen 2. Poliittisen eliitin odotukset ja toiminta Semipresidentialismista parlamentarismiin: ilmenemismuodot Presidentin valtaoikeuksia on rajoitettu seuraavissa asioissa 1. Hallituksen muodostaminen 2. Hallituksen ero 3. Eduskunnan hajottaminen ja uusien vaalien määrääminen 4. Hallituksen lakiesitysten antaminen 5. Veto-oikeus lakien vahvistamisessa 6. Asetuksenanto-oikeus 7. Virkamiesten nimittäminen 8. Ulkopolitiikan johtaminen 9. Yleinen toimivalta hallitusasioissa 2
Semipresidentialismista parlamentarismiin: kehitystä selittävät tekijät 1. Suomen suhteet Neuvostoliittoon 2. Suomen jäsenyys Euroopan unionissa 3. Hallitusten aseman vakautuminen Ideologisten erojen lieveneminen Puolueiden koalitioitumiskapasiteetin lisääntyminen Puolueiden koalitiojouston lisääntyminen Hallitusten elinkaaren piteneminen Poliittisen järjestelmän tyypit poliittisen johtajuuden ja kansalaisten osallistumistapojen mukaan Aktiivisesti käytetty suora edustuksellisen rinnalla Plebiskitaarinen Yleisö Edustuksellinen Eliitti Ei vahvaa henkilöjohtajuutta Osallistuva Puoluevetoinen Maamme kaipaa vahvoja johtajia, jotka kykenevät palauttamaan yhteiskuntaamme kurin ja järjestyksen sekä oikeiden arvojen kunnioittamisen % Täysin samaa mieltä 41 Jokseenkin samaa mieltä 42 Jokseenkin eri mieltä 11 Täysin eri mieltä 5 En osaa sanoa 2 101 (n) (941) Maamme kaipaa vahvoja johtajia, jotka kykenevät palauttamaan yhteiskuntaamme kurin ja järjestyksen sekä oikeiden arvojen kunnioittamisen: Samaa mieltä olevien prosenttiosuus iän ja sukupuolen mukaan Ikäryhmä Miehet Naiset 18-24 84 78 25-34 89 74 35-49 84 78 50-64 77 89 65-84 92 82 84 3
Maamme kaipaa vahvoja johtajia, jotka kykenevät palauttamaan yhteiskuntaamme kurin ja järjestyksen sekä oikeiden arvojen kunnioittamisen: Samaa mieltä olevien prosenttiosuus koulutuksen mukaan Kansakoulu 88 Ammattikoulu 89 Opisto 83 Ylempi opisto 84 Korkeakoulu 65 Tärkeät yhteiskunnalliset kysymykset pitäisi entistä useammin päättää kansanäänestyksellä % Täysin samaa mieltä 38 Jokseenkin samaa mieltä 25 Jokseenkin eri mieltä 22 Täysin eri mieltä 13 En osaa sanoa 2 100 (n) (941) Tärkeät yhteiskunnalliset kysymykset pitäisi entistä useammin päättää kansanäänestyksellä: Samaa mieltä olevien prosenttiosuus iän ja sukupuolen mukaan Ikäryhmä Miehet Naiset 18-24 68 85 25-34 74 73 35-49 59 70 50-64 46 62 65-58 57 58 67 Tärkeät yhteiskunnalliset kysymykset pitäisi entistä useammin päättää kansanäänestyksellä: Samaa mieltä olevien prosenttiosuus koulutuksen ja sukupuolen mukaan Miehet Naiset Kansakoulu 75 76 Ammattikoulu 70 77 Opisto 49 68 Ylempi opisto 46 67 Korkeakoulu 32 47 4
Erilaisten osallistumistyylien vahvaa henkilöjohtajuutta ja kansanäänestysten käyttöä koskevien mielipiteiden perusteella % Yleisö 28 Osallistuvan 35 Eliitti 13 Puoluevetoisen 23 99 (n) Erilaisten osallistumistyylien kannatus sukupuolen ja iän mukaan Yleisö Osallistuvan Eliitti Puoluevetoisen Miehet 28 31 15 26 100 (438) 18-24 16 53 11 21 100 (36) 25-34 38 36 6 20 100 (64) 35-49 25 33 15 26 100 (126) 50-64 24 24 18 34 100 (121) 65-36 24 18 23 100 (89) Naiset 29 40 11 20 100 (476) 18-24 21 66 2 11 100 (53) 25-34 16 59 5 20 100 (64) 35-49 29 42 6 23 100 (130) 50-64 29 35 15 22 100 (137) 65-44 17 22 17 100 (92) Erilaisten osallistumistyylien kannatus koulutuksen mukaan Erilaisten osallistumistyylien kannatus kuntatyypin mukaan Yleisö Osallistuvan Eliitti Puoluevetoisen Kansakoulu 46 34 12 8 100 (180) Ammattikoulu 35 39 12 14 100 (192) Opisto 25 36 13 26 100 (287) Ylempi opisto 21 37 14 28 100 (119) Korkeakoulu 9 34 12 45 100 (130) 28 36 13 23 100 (908) Yleisö Osallistuvan Eliitti Puoluevetoisen Pääkaupunkiseutu 24 30 14 32 100 (172) Muu kaupunkimainen kunta 25 38 14 23 100 (396) Taajaan asuttu kunta 33 38 11 19 100 (160) Maaseutumainen kunta 38 35 10 17 100 (186) 28 36 13 23 100 (914) 5
Semipresidentiaalinen ja parlamentaarinen Semipresidentiaalisen ja parlamentaarisen henkilöjohtajuuden kannatus koulutustason mukaan Ei vahvaa henkilöjohtajuutta Lisää valtaa presidentille semipresidentiaalinen Semipresidentialismi Ei lisää valtaa presidentille parlamentaarinen Parlamentarismi tai osallistuva semipresidentiaalinen parlamentaarinen Parlamentarismi tai osallistuva Semipresidentialismi Kansakoulu 67 22 3 7 100 (175) Ammattikoulu 58 33 7 2 100 (182) Opisto 44 39 12 5 100 (279) Ylempi opisto 42 42 12 4 100 (117) Korkeakoulu 28 37 21 3 100 (126) 49 35 12 5 100 (879) Semipresidentiaalisen ja parlamentaarisen henkilöjohtajuuden kannatus politiikka koskevan tietotason mukaan Kumpi oli Teille loppujen lopuksi tärkeämpi presidentinvaalin ensimmäisen kierroksen valinnassa, puolue vai ehdokas? semipresidentiaalinen parlamentaarinen Parlamentarismi tai osallistuva Semipresidentialismi Heikot tiedot politiikasta 61 27 7 6 100 (334) Keskitason tiedot politiikasta 46 42 7 5 100 (254) Hyvät tiedot politiikasta 39 37 22 3 100 (296) 49 35 12 5 100 (884) Ikäryhmä Puolue Ehdokas Ei osaa tärkeämpi tärkeämpi sanoa 18-24 14 82 4 100 (74) 25-34 20 77 3 100 (109) 35-49 21 74 6 100 (231) 50-64 19 74 7 100 (254) 65-23 67 10 100 (178) 20 74 6 100 (846) 6
Ehdokkaan valintaperusteet vaalin ensimmäisellä kierroksella vuoden 2006 presidentinvaaleissa: vaikutti ratkaisevasti (%) Kyky hoitaa maan asioita 36 Kyky ulkopolitiikassa 29 Kanta hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseen 26 Kanta Natoon 21 Mahdollisuudet tulla valituksi 20 Luonteenpiirteet 20 Kanta Suomen ongelmista 21 Kanta EU:hun 18 Puoluetausta 17 Kanta maailman ongelmista 16 Ehdokkaan esiintyminen tv:ssä 8 Ehdokkaan sukupuoli 3 Lähde: TNS gallup 2006 Ehdokkaan valintaperusteet vaalin toisella kierroksella vuoden 2006 presidentinvaaleissa: vaikutti ratkaisevasti (%) Äänesti HALONEN NIINISTÖ Ehdokkaan edustamat arvot yleensä 27% 27% Ehdokkaan poliittinen arvomaailma 15% 25% Puoluetausta 14% 22% Kanta Suomen ongelmista 12% 23% Kanta hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseen 21% 14% Kanta työelämän asioihin 16% 19% Kanta Natoon 17% 7% Luonteenpiirteet 10% 16% Kanta maailman ongelmista 12% 9% Ehdokkaan sukupuoli 4% 6% Ehdokkaan esiintyminen tv:ssä 2% 7% Lähde: TNS gallup 2006 Poliittisen eliitin vaikutus pääministerin ja presidentin henkilöjohtajuuteen 1. Poliittinen eliitti nousee puolueista 2. Puolueet pyörittävät parlamentaarista järjestelmää 3. Edustuksellisen valta-asemat vallataan yleisö olosuhteissa 4. Perustuslakiuudistuksen seurauksena presidentti on menettänyt edellytyksensä hallita poliittista eliittiä semipresidentiaalisen kauden tapaan 5. Puoluejohtajat kilpailevat johtajuusasemista parlamentaarisella areenalla 6. Parlamentaarisen henkilöjohtajuuden perspektiivistä presidentin aktiivinen vallankäyttö näyttäytyy häiriötekijänä, jota on rajoitettava tai koteloitava 7. Siksi monet puolueet suhtautuvat myönteisesti presidentin vallan rajoittamiseen entisestään Kirjallisuutta Foley, Michael (1993): The Rise of the British Presidency. Manchester: Manchester University Press. LeDuc, Lawrence, Richard Niemi and Pippa Norris (toim. 2002): Comparing Democracies 2. New challenges in the study of elections and voting. London: SAGE Publications. Manin, Bernard (1997): The Principles of Representative Government. Cambridge: Cambridge University Press. Paloheimo, Heikki (2003): The Rising Power of Prime Minister in Finland. Scandinavian Political Studies N:o 3, 2003, s. 219-243. Paloheimo, Heikki (toim. 2005): Vaalit ja Suomessa. Porvoo Helsinki: WSOY. Paloheimo, Heikki (2005): Finland: Let the Force Be with the Leader. But Who Is the Leader? Teoksessa Thomas Poguntke and Paul Webb (toim.): The Presidentialization of Politics. Oxford University Press 2005, s. 244-266. Poguntke, Thomas and Paul Webb (toim. 2005): The Presidentialisation of Politics: A comparative study of modern democracies. Oxford: Oxford University Press. Wattenberg, Martin P. (1991): The Rise of Candidate-centered Politics: Presidential elections of the 1980s. Cambridge, Mass.: Harvard University Press. 7