HAKIJA Skanska Talonrakennus Oy Verstaankatu 1 33100 TAMPERE KIINTEISTÖT Lempäälän kunnassa Piipon alueella kiinteistörekisteritunnukset 418-431- 14-0-M609 (tuleva kortteli 109 tontti 6), 418-431-8-12 (tuleva kortteli 109 tontti 2) ja määräala kolmesta eri tilasta 418-431-14-0, -13-0 ja -8-12 (tuleva kortteli 109 tontti 1) VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki 78 VIREILLETULOAIKA 31.8.2012 KIINTEISTÖJEN AIEMPI JA TULEVA KÄYTTÖ Alue on ollut teollisuuskäytössä ja siellä olevan tehdasrakennuksen vanhin osa on valmistunut 1945. Tehtaassa on valmistettu erilaisia paperi- ja kartonkituotteita sekä mm. muovinarua. Tehdasaluetta on täytetty vuosien kuluessa sekalaisella täyttömaalla ja louheella. Täyttömaiden joukossa on paikoin mm. muovijätettä. Täyttömaan alkuperä ei ole tiedossa. Alue on merkitty Ryynikän kaava-alueen asemakaavassa (5016) asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Kohteeseen rakennetaan kolme asuinkerrostaloa, kukin omalle tontilleen. Tonteille rakennetaan myös leikki- ja pelialueita sekä autokatoksia. Kiinteistöt eivät sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. MAKSU 1 300
TUTKIMUKSET JA JÄTTEIDEN KÄSITTELYSUUNNITELMA Insinööritoimisto Geotesti Oy on tutkinut alueen maaperän pilaantuneisuutta useaan eri otteeseen vuosina 2002-2005 kaivamalla alueelle koekuoppia. Ramboll Finland Oy on tehnyt kohteessa lisätutkimuksia syyskuussa 2009 maaperän pilaantuneisuuden rajaamiseksi ja kaivettavien massamäärien tarkentamiseksi. Tutkimustulosten perusteella alue on paikoin pilaantunut raskasmetalleilla sekä öljyhiilivedyillä. Alueen maaperässä on myös jätetäyttöä, joka sisältää kohonneita raskasmetallipitoisuuksia. Massa-arviot kohteessa: kynnysarvo - alempi alempi - ylempi > ylempi m 3 780 1560 50 100 1 910 3 820 YHTEENSÄ 2 740 5 480 josta jätteensekaista maaainesta 1 740 3 480 t Kunnostuksen tavoitteena on poistaa pilaantuneesta maaperästä aiheutuvat terveys- ja ympäristöriskit. Pilaantuneen maaperän kunnostus on esitetty toteutettavaksi massanvaihtomenetelmällä. Pilaantuneet maat toimitetaan ympäristöluvan omaavaan käsittely- tai loppusijoituspaikkaan. Betoni- ja tiilijäte on esitetty hyödynnettävän jätelain 6 :n mukaisesti. Samanaikaisesti tämän ilmoituksen kanssa on jätteen hyödyntämisestä laitettu vireille ympäristölupahakemus Lempäälän kunnalle. Kunnostustavoitteet on esitetty pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi osassa.
PILAANTUNEISUUDEN JA PUHDISTUSTARPEEN ARVIOINTI Kohdekohtainen riskinarvio on tehty kvantitatiivisena tarkennettuna arviointina VNa 214/2007 mukaisesti. Riskinarvioinnilla on määritetty kohdekohtaiset maaperän kunnostustavoitteet. Riskinarvioinnista on rajattu pois alueen lounaisosassa sijaitseva jätetäyttö, sillä jätetäyttöalue esitetään kaivettavaksi pois kokonaisuudessaan. Puhdistustarve ja kunnostuksen tavoitetasot on määritetty ainoastaan terveysriskiperusteisesti. Riskinarvioinnin lähtökohtana on ollut, että alueen lounaisosan jätetäyttöalueen yhdyskuntajätettä sisältävät massat poistetaan kokonaan. Taulukossa 1 on esitetty kohteen maaperän pintakerroksille (0-1 m) esitetyt terveysperusteiset kunnostustavoitteet. Taulukossa on myös esitetty kohteen pintamaassa havaitut suurimmat pitoisuudet: Taulukko 1. Kunnostuksen terveysperusteiset tavoitepitoisuudet kohteen pintamaassa. Suurin havaittu pitoisuus Alempi Ylempi Esitetty tavoitepitoisuus Kadmium 1,4 10 20 25 Koboltti 64 100 250 180 Kupari 160 150 200 1 500 Lyijy 920 200 750 240 Sinkki 460 250 400 2 000 Vanadiini 110 150 250 430 Öljyt (C21- C40) 1 950 600 2 000 1 000
Taulukossa 2 on esitetty kohteen pohjamaalle (1 metristä alkaen) esitettävät terveysperusteiset kunnostuksen tavoitepitoisuudet: Taulukko 2. Kunnostuksen terveysperusteiset tavoitepitoisuudet kohteen pohjamaassa. Suurin havaittu pitoisuus Alempi Ylempi Esitettävä tavoitepitoisuus Kadmium 1,1 10 20 50 Koboltti 64 100 250 250 Kupari 560 150 200 2 500 Lyijy 920 200 750 2 500 Sinkki 510 250 400 2 500 Vanadiini 110 150 250 800 Öljyt (C21- C40) - 600 2 000 2 000 Rakennuksien alta massoja esitetään kaivettavaksi vain rakennusteknisesti vaadittavilta syvyyksiltä tai siten kuin pilaantuminen ylittää pohjamaalle esitetyn tavoitearvon kuitenkin siten, että maksimikaivusyvyys pilaantuneiden maiden osalta on 3 metriä. Mikäli tällä syvyydellä havaitaan tavoitepitoisuudet ylittäviä maa-aineksia, arvioidaan riskit uudestaan. KÄSITTELYTARVE Terveydellisistä ja ympäristönsuojelullisista syistä kiinteistöjen alueilla olevat pilaantuneet maa-ainekset tulee poistaa. LAUSUNNON ANTAJAT Pirkanmaan ELY-keskus on neuvotellut 21.9.2012 käsittelystä Lempäälän kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa, jonka kannanotot on otettu huomioon tässä päätöksessä.
PIRKANMAAN ELINKEINO- LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Pirkanmaan ELY-keskus on tarkastanut Lempäälän kunnassa Piipon alueella kiinteistörekisteritunnukset 418-431-14-0-M609 (tuleva kortteli 109 tontti 6), 418-431-8-12 (tuleva kortteli 109 tontti 2) ja määräala kolmesta eri tilasta 418-431-14-0, -13-0 ja -8-12 (tuleva kortteli 109 tontti 1) sijaitsevien kiinteistöjen pilaantunutta maaperää koskevan ilmoituksen ja hyväksyy siinä esitetyn kunnostamisen seuraavin ehdoin: 1. Kiinteistöjen maaperässä olevat jätteet on poistettava kiinteistöiltä ja eri jätejakeet on hyödynnettävä mahdollisuuksien mukaan. Jätteet on toimitettava luvanvaraiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan. 2. Rakennusten alapuolelta ja rakennusten sivuilta 5 metrin etäisyyteen tulevista rakennusten seinälinjoista on pilaantuneet maa-ainekset poistettava alempaan tasoon viimeistään rakennuksia rakennettaessa. Kiinteistöjen muilta alueilta pilaantuneet maa-ainekset on poistettava eri haittaaineiden osalta vähintään alemman n (VNa 214/2007) ylittäviltä osin yhden metrin syvyyteen ja yli yhden metrin syvyydeltä nykyisestä maanpinnasta on pilaantunut maa-aines poistettava ja puhdistettava riskinarvion mukaisesti. Mihinkään maakerrokseen ei saa kuitenkaan jättää maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät vaarallisen jätteen rajaarvopitoisuuden. Rakennettavilla leikkialueilla maaperä tulee poistaa eri haitta-aineiden osalta kynnysarvopitoisuuteen viimeistään leikkialueita rakennettaessa. Maa-ainekset, joiden pitoisuus ylittää haitta-aineiden osalta Vna:n 214/2007 mukaisen alemman n on toimitettava paikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen käsittely. Pilaantuneet maa-ainekset, joiden pitoisuus alittaa eri haitta-aineiden osalta alemman tason voidaan käyttää kiinteistön alueella täyttöihin suunnitelman mukaisesti tai toimittaa paikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen käsittely. 3. Alueelle rakennettavat putkilinjat on täytettävä puhtaalla maa-aineksella niin, että putkien ympärille tulee vähintään yksi metri puhdasta maa-ainesta. Put-
kimateriaali tulee valita tapauskohtaisesti erikseen (mm. diffuusio ym. ominaisuudet). 4. Mahdollisten hulevesialtaiden ja -kanavien sijoittelussa on huomioitava alueelle jäävät haitta-ainepitoisuudet kaavoitus- ja rakennusvaiheessa. Hulevesiä ei saa imeyttää pilaantuneiden maiden läpi. 5. Jätteitä ei saa hyödyntää alueella ilman ympäristölupaa. Betonijätteen hyödyntämisestä on mahdollista tehdä hyötykäyttöpaikasta ja jätteen laadusta riippuen VNa 591/2006 mukainen ilmoitus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa ELY-keskukseen. 6. Rakennusaikainen liikenne ja maankaivu on toteutettava siten, että siitä ei aiheudu pöly- tai meluhaittoja. Pilaantunut maa-aines on peitettävä kuljetuksen ajaksi ja jätteen kuljettajien on oltava hyväksytty jätetiedostoon. 7. Vaarallisten jätteiden kuljetuksista on oltava siirtoasiakirja, josta tulee ilmetä jätelain (646/2011) 121 :n edellyttämät tiedot. Siirtoasiakirjoja on säilytettävä kolme vuotta. 8. Työn valvojana on oltava asiantunteva henkilö, jolla tulee olla käytettävissään työn ohjaamiseen ko. haitta-aineille soveltuva kenttäanalytiikka ja sen asiantuntemus sekä ympäristönäytteenottajan sertifikaatti. Kaivutyön yhteydessä maasta tulee ottaa työnäytteitä. Joka kymmenes kenttämittausten avulla analysoitu näyte tulee toimittaa laboratorioon analysoitavaksi. Maaperän puhdistustyön lopputulos on todettava toimenpidealueelle tehtyjen kaivantojen seinämistä ja pohjalta otettujen jäännöspitoisuusnäytteiden avulla. Jäännöspitoisuusnäytteitä on otettava niin, että yksi näyte edustaa 100 m 2-200 m 2 :n suuruista puhdistettua aluetta. Jokaisesta maaperän puhdistamiseksi tehdystä kaivannosta on kuitenkin otettava vähintään viisi jäännöspitoisuusnäytettä. Jäännöspitoisuusnäytteen on edustettava mahdollisimman hyvin toimenpidealueelle jäävän maan laatua ja kerroksellisuutta. Näyte saa olla koottu enintään viidestä osanäytteestä. Kaikki maanäytteet, joiden on tarkoitus osoittaa alueelle jäävän maan haitta-ainepitoisuuksia, on analysoitava sellaisella analyysimenetelmällä ja mittaustarkkuudella, että saatuja tuloksia voidaan verrata kunnostustyölle asetettuihin haitta-ainekohtaisiin puhtausarvoihin. Jäännöspitoisuuksien toteamiseen käytetyt analyysitodistukset on liitettävä kunnostustyön loppuraporttiin. Kunnostustyön valvonnasta vastaavan henkilön nimi- ja yhteystiedot on ilmoitettava ennen työn aloittamista Pirkanmaan ELY-keskukselle ja Lempäälän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
9. Puhdistustoimien riittävyys on varmistettava saneeraustoimien loputtua alueelta otettavin maaperänäyttein. Maaperän puhdistustyöstä on laadittava raportti, jossa on tässä päätöksessä määrättyjen asioiden lisäksi esitettävä ainakin seuraavat tiedot: - puhdistetun alueen tunnistetiedot, - puhdistustyön aloitus- ja lopetuspäivät ja työn kokonaiskestoaika, - kartta, joista selviää tarkasti, mistä kohdista pilaantuneet maat on poistettu, poistosyvyydet ja mistä kohdista laboratoriossa analysoidut jäännöspitoisuusnäytteet on otettu, - kartta, josta selviää tutkimusten perusteella pilaantuneeksi todetun tai arvioidun alueen rajaus ja aluetta pilanneet haitta-aineet (ainakin metalleilla, mineraaliöljyperäisillä aineilla pilaantuneet alueet, muilla haitta-aineilla pilaantuneet alueet), - alueelle jääneen maan jäännöspitoisuudet (kopiot analyysitodistuksista), käytetyt mittausmenetelmät ja -tarkkuudet, - kenttämittaustulosten luotettavuuden arvioimiseksi käytettyjen maanäytteiden laboratorioanalyysitodistukset, - poistettujen pilaantuneiden maa-ainesjätteiden ja pilaantuneiden rakenteiden käsittelypaikkatiedot (laitos, osoite) ja niihin toimitetun jätteen, maan ja maiden sisältämien haitta-aineiden kokonaismäärät, - taulukot, joihin on koottu kuormakohtaisesti tiedot käsittelypaikkoihin toimitetun maa-ainesjätteen määrästä (t) ja haitta-ainepitoisuuksista, - maa-ainesjätteen kaatopaikkakelpoisuustestien tulokset, sekä - arvio siitä, miten puhdistustyön tavoitteet on saavutettu ja siihen liittyvät epävarmuustekijät. Raportti on toimitettava tarkastettavaksi ELY-keskukselle kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun puhdistustyö on päättynyt. Raportti on lisäksi toimitettava tiedoksi Lempäälän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mikäli ilmoituksessa mainittujen kiinteistöjen puhdistaminen toteutetaan vaiheittain, on jokaisesta vaiheesta laadittava hankekohtainen raportti. 10. Ongelmajätteiden kuljetuksista on oltava siirtoasiakirja, josta tulee ilmetä valtioneuvoston päätöksen (659/1996) edellyttämät tiedot. Siirtoasiakirjoja on säilytettävä kolme vuotta. 11. Mikäli kaivutöitä tehdään kunnostamisen alueilla, jolla jonkin haittaaineen osalta kynnysarvopitoisuus ylittyy, mutta alempi alittuu, voidaan tällaiset kaivetut maa-ainekset käyttää kiinteistöjen alueilla täyttöihin. Mikäli alempi ylittyy, tulee tällaiset maa-ainekset toimittaa luvanvaraiseen paikkaan. Kaivutöistä tulee ilmoittaa ennen niiden aloittamista Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Lempäälän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Päätöksessä mainitut ehdot on annettu terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja valvonnallisista syistä. Mikäli ehtoja noudatetaan maaainesten puhdistamistoimenpiteillä ja kuljettamisella asianmukaiseen käsittelyyn ei aiheuteta terveys- eikä ympäristöhaittoja. ELY-keskus katsoo, ettei ilmoituksessa ja sen liitteissä ole riittävästi perusteltu leikkipaikkojen osalta esitettyä kunnostustavoitetta Tämän vuoksi ELY-keskus on edellyttänyt ko. alueille kunnostustavoitteeksi eri haitta-aineiden osalta kynnysarvopitoisuuden. Jätteiden hyödyntäminen kiinteistöllä vaatii ympäristöluvan, jonka käsittelee joko kunnan ympäristönsuojeluviranomainen tai aluehallintovirasto (AVI) riippuen jätteen määrästä ja hyödynnettävän jätteen loppusijoituspaikasta. Päätöksessä määrätty alemman pitoisuuden mukainen kunnostustaso ensimmäiselle metrille koko kiinteistön alueella sekä pitoisuuksiltaan ongelmajäteraja-arvon ylittävien maa-ainesten poistaminen perustuvat siihen, että näin vähennetään riskinarvion ja suunnitelman epävarmuuksia mm. alueen tulevaan maankäyttöön, haitta-aineiden kulkeutumiseen ja viihtyvyystekijöihin liittyen. Metriä syvemmälle jääville maille esitettyjä tavoitearvoja ei ole kuitenkaan muutettu, koska näiden osalta epävarmuuksien voidaan arvioida olevan hyväksyttävällä tasolla riskinarviointi kokonaisuudessaan huomioon ottaen. MAKSUPERUSTE Valtioneuvosto on antanut asetuksen n:o 210/2012 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista. Asetuksen maksutaulukon mukaan pilaantuneen maaperän tehtävän ilmoituksen käsittely maksaa 50 euroa/h. Tämän ilmoituksen käsittelyyn on kulunut 26 tuntia, joten maksu on 1300 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Hämeenlinnasta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/00)
Ympäristönsuojeluasetus (169/00) Jätelaki 646/2011 Valtioneuvoston asetus jätteistä 19.4.2012 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLOAIKA Tämä päätös on voimassa 10.10.2017 saakka. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä. Yksikön päällikkö Ari Nygrén Ympäristöinsinööri Kari Pyötsiä Lisätietoja asiasta antaa tarvittaessa ympäristöinsinööri Kari Pyötsiä puh. 0500-832520 e-mail: kari.pyotsia@ely-keskus.fi PÄÄTÖS JÄLJENNÖS Luvan hakijalle Lempäälän kunta, ympäristönsuojeluviranomainen Ramboll Oy Tampere/Jukka Huppunen