TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Ylitarkastaja Johanna Juvonen Muistio 3.12.2015 Liite EHDOTUS ASETUKSEKSI YDINENERGIA-ASETUKSEN MUUTTAMISESTA Yleiset näkökohdat Tausta Vaikutukset Ydinenergia-asetus on ollut voimassa vuodesta 1988 lähtien ydinenergialakia täydentävänä, alemmanasteisena säädöksenä. Sitä on muutettu voimassaolonsa aikana useita kertoja ja viimeisimmät muutokset ovat vuodelta 2013. Ydinenergialakia (990/1987) ja säteilylakia (592/1991) muutettiin lailla 676/2015, jolloin mm. ydinenergialain 7 q :ää muutettiin siten, että yleisten turvallisuusmääräysten antovalta siirrettiin 1.1.2016 lukien Säteilyturvakeskukselle. Säteilyturvakeskus on jo voimassa olevan ydinenergialain nojalla valmistellut ehdotukset yleisiksi turvallisuusmääräyksiksi, jotka on annettu valtioneuvoston asetuksilla. Jatkossa näiden määräysten valmistelu, vahvistaminen ja ylläpito on kokonaisuudessaan Säteilyturvakeskuksen vastuulla. Tarkoitus on, että Säteilyturvakeskuksen uudet yleiset turvallisuusmääräykset tulisivat voimaan vuoden 2016 alusta lukien ja samalla vanhat valtioneuvoston asetukset ydinvoimalaitoksen turvallisuudesta (717/2013), ydinenergian käytön turvajärjestelyistä (734/2008), ydinvoimalaitoksen valmiusjärjestelyistä (716/2013) ja ydinjätteiden loppusijoituksen turvallisuudesta (736/2008) kumoutuisivat. Nykyisillä ydinenergialain 7 q :n nojalla annetuilla asetuksilla on pääsääntöisesti säädetty teknisistä, ydinlaitoksen suunnittelua, rakentamista ja käyttöä ohjaavista määräyksistä. Asetusten säännökset siirretään pääosin Säteilyturvakeskuksen uusiin yleisiin turvallisuusmääräyksiin. Kumoutuvissa asetuksissa on kuitenkin joitakin sellaisia muita kuin teknisluontoisia säännöksiä, joista ei voi säätää Säteilyturvakeskuksen määräyksillä vaan niiden osalta asetuksenantovalta jää myös lainmuutoksen voimaantulon jälkeen valtioneuvostolle. Nyt ehdotettavalla asetuksella nämä säännökset siirrettäisiin ydinenergia-asetukseen. Turvajärjestelyneuvottelukunnasta on tarkoitus antaa erillinen asetus, joten sitä koskevat säännökset eivät sisälly tähän ehdotukseen. Samalla ehdotetulla asetuksella tehtäisiin ydinenergia-asetukseen muutamia pienempiä tarkennuksia. Ehdotetulla asetuksella ei ole nykytilaan verrattuna erityisiä taloudellisia, ympäristöllisiä tai yhteiskunnallisia vaikutuksia. Pääosin kysymys on jo nyt voimassaolevien säännösten siirtämisestä kumoutuvista asetuksista ydinenergia-asetukseen.
2 Lausunnot ja niiden huomioon ottaminen Asetusehdotuksesta pyydettiin lausuntoja sosiaali- ja terveysministeriöltä, ympäristöministeriöltä, sisäministeriöltä, ulkoasiainministeriöltä, työ- ja elinkeinoministeriön elinkeino- ja innovaatio-osastolta, Säteilyturvakeskukselta, Fennovoima Oy:ltä, Fortum Power and Heat Oy:ltä, Geologian Tutkimuskeskukselta, Kaivosteollisuus ry:ltä, Posiva Oy:ltä, Teollisuuden Voima Oyj:ltä, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:ltä ja Ydinturvallisuusneuvottelukunnalta. Lausunnoissa kiinnitettiin huomiota erinäisiin teknisiin yksityiskohtiin ja ne on pääasiassa otettu huomioon asetusehdotuksessa. Yksityiskohtaiset perustelut 1 luku. Määritelmiä 1. Pykälään ehdotetaan siirrettäväksi ydinvoimalaitosten turvallisuutta koskevasta valtioneuvoston asetuksesta ne määritelmät, jotka liittyvät kyseisestä asetuksesta ydinenergia-asetukseen siirtyviin säännöksiin. 6. Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi merkittävät radionuklidit. Merkittävillä radionuklideilla tarkoitetaan gamma- ja beeta-aktiivisia radionuklideja, joiden hajoamisenergiat ovat riittävän korkeita aiheuttamaan mitattavaa säteilyannosta. Rajaus on tarpeellinen, sillä monien radionuklidien, joiden säteilyenergia on pieni, loppusijoittaminen asetetulla aktiivipitoisuusrajalla ei olisi mahdollista, vaikka ne alittaisivatkin ydinjätteen valvonnasta vapauttamiselle asetetut aktiivipitoisuusrajat. 2 a luku. Ydinenergialain soveltamisrajaukset 10. Pykälässä esitettyjä raja-arvoja sovelletaan, kun ydinvoimalaitoksilta siirretään hyvin vähäisiä määriä radioaktiivisia aineita sisältävää jätettä käsiteltäväksi tavanomaisena jätteenä (valvonnasta vapauttaminen). Nykyisen asetuksen 10 :n 1 kohdassa asetetaan jätteen keskimääräisen aktiivisuuspitoisuuden raja-arvoksi 10 kbq/kg. Lisäksi 3 kohdassa asetetaan vuosiannosraja 0,01 msv, jota suurempaa annosta ei saa aiheutua luovutetusta jätteestä. Pykälän säätämisen jälkeen IAEA on julkaissut vuonna 2004 turvallisuusoppaan (RS- G-1.7), jossa esitetään nuklidikohtaiset raja-arvot, joita sovelletaan radioaktiivisen jätteen valvonnasta vapauttamiseen. Raja-arvot on määritelty siten, että vuosiannoksen raja-arvo 0,01 msv ei ylity pahimmassakaan mahdolliseksi katsottavassa altistustilanteessa. Osa IAEA:n määrittelemistä nuklidikohtaisista raja-arvoista on suurempia kuin YEA 10 :n 1 kohdassa asetettu 10 kbq/kg. Säteilysuojelun perusvaatimuksia koskevassa EU:n direktiivissä (BSS direktiivi, 2013/59/Euratom) on samat nuklidikohtaiset raja-arvot kuin em. IAEA:n turvallisuusoppaassa. Pykälän 1 kohdan raja-arvo 10 kbq/kg on vanhentunut, ja ehdotetaan poistettavaksi.
3 3 a luku. Säteilyaltistuksen ja radioaktiivisten aineiden päästöjen rajoittaminen Yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi ydinlaitoksesta aiheutuvan säteilyaltistuksen ja radioaktiivisten aineiden päästöjen rajoittamisesta tulee säätää asetuksen tasolla. Ydinenergialain 82 :n, sellaisena kuin se on laissa 676/2015, 10 kohdan mukaan valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin ydinlaitoksesta aiheutuvan säteilyaltistuksen ja radioaktiivisten aineiden päästöjen rajoittamisesta sekä tässä laissa tarkoitetusta kaivos- ja malminrikastustoiminnasta aiheutuvan säteilyaltistuksen ja radioaktiivisten aineiden päästöjen rajoittamisesta. Nämä säännökset ehdotetaan lisättäväksi uuden 3a luvun alle. 22 a. Säännös koskien työntekijöiden ja ympäristön väestön säteilyturvallisuutta on sisällöllisesti sama kuin vastaavat säännökset ovat kumoutuvissa asetuksissa 736/2008 ja 717/2013. Säännöksen soveltamisalaan on lisätty kaivos- ja malminrikastustoiminta. Otsikko on jouduttu poistamaan yhdenmukaisuussyistä. 22 b. Säännökseen, joka koskisi ydinvoimalaitoksia, on yhdistetty ydinvoimalaitoksen normaalikäytön raja-arvoa koskeva säännös, odotettavissa olevan käyttöhäiriön raja-arvoa koskeva säännös ja onnettomuuden raja-arvoja koskeva säännös sisällöllisesti samoina kuin ne ovat kumoutuvassa asetuksessa 717/2013. Viimeisen momentin sanamuotoa on täsmennetty niin, että sellaisen päästön mahdollisuuden, joka edellyttää väestön suojautumistoimenpiteitä onnettomuuden aikaisessa vaiheessa on oltava erittäin pieni. Otsikointi on jouduttu poistamaan yhdenmukaisuussyistä. 22 c. Säännös koskisi ydinenergialain 2 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua kaivos- ja malminrikastustoimintaa. Ydinenergialain 7 c :ssä todetaan, että ydinenergian käytöstä aiheutuvan väestön yksilön säteilyaltistuksen enimmäisarvot annetaan valtioneuvoston asetuksella. Vuosiannoksen raja-arvon 0,1 millisievertiä (msv) avulla varmistetaan, että tuotantoyksikön normaalista käytöstä tai odotettavissa olevista käyttöhäiriöistä aiheutuvat säteilyhaitat väestölle ja myös ympäristölle jäävät hyvin vähäisiksi. ICRP:n säteilysuojelusuositusten (ICRP Publication 103) ja IAEA:n turvallisuusvaatimusten (IAEA Safety Standards Series No. GSR Part 3) ja neuvoston direktiivin 2013/59/Euratom mukaisesti säteilyn käytön seurauksena väestön yksilön, joka ei ole säteilytyössä, saama efektiivinen säteilyannos ei saa ylittää arvoa 1 msv vuodessa. Efektiivinen annos ottaa huomioon säteilyn laadun ja eri elimien ja kudosten saaman annoksen yhteisvaikutuksen. Sama vuosiannosraja on sisällytetty säteilyasetuksen 6 :ään. Koska väestön yksilö voi altistua säteilylle myös muusta keinotekoisesta säteilylähteestä, rajoitetaan tuotantoyksikön normaalista käytöstä tai odotettavissa olevista käyttöhäiriöistä peräisin olevan säteilyaltistuksen osuus kymmenenteen osaan yleisestä väestön annosrajasta eli 0,1 msv:iin vuodessa. Tiettynä vuotena tuotantoyksiköstä ympäristöön tapahtuvat radioaktiivisten aineiden päästöt aiheuttavat säteilyaltistusta myös päästövuoden jälkeen. Säteilyannoksen raja-arvolla varmistetaan myös se, ettei jatkuvien vuosittaisten päästöjen yhteisvaikutus johda myöhempinä vuosina 0,1 msv:n ylittymiseen. Väestön yksilön säteilyaltistusta arvioitaessa tarkastellaan säteilylle eniten altistuvan ryhmän keskimääräistä säteilyannosta. Tällä ryhmällä tarkoitetaan väestöön kuuluvaa pientä, iältään ja elintavoiltaan riittävän yhtenäistä ryhmää yksilöitä, joille voidaan heidän asuinpaikkansa ja elintapojensa perusteella arvioida aiheutuvan suurimmat säteilyannokset.
4 5 luku. Ydinlaitosluvat 15 luku. Valvonta Onnettomuustilanteen annosraja on sama kuin säteilyasetuksen 6 :n mukaan normaalin säteilyn käytön seurauksena muun kuin säteilytyössä olevan henkilön saaman efektiivisen vuosiannoksen raja-arvo. Tämänsuuruisen annoksen säteilyhaitat väestölle jäävät hyvin vähäisiksi. Säännöksessä tarkoitettuja, eristysrakenteiden heikentymistä aiheuttavia epätodennäköisiä tapahtumia tai ihmisen toimintoja voivat olla esim. luonnon aiheuttamat maaperän siirrokset ja ihmisen aiheuttamat odottamattomat kaivaukset. Tällaiset tapahtumat eivät saa heikentää eristysrakenteita niin, että säädetty vuosiannos ylittyy. 22 d. Ydinjätelaitoksen käyttöä ja loppusijoituksen pitkäaikaisia säteilyvaikutuksia koskevat säännökset ehdotetaan siirrettäväksi sisällöllisesti samanlaisina kumoutuvan asetuksen 736/2008 3 ja 4 :stä. 36. Nykyisen ydinenergia-asetuksen 35 :n mukaan hakijan on toimitettava Säteilyturvakeskukselle rakentamislupaa hakiessaan käytöstä poistamista koskeva suunnitelma. Vastaavaa vaatimusta ei tällä hetkellä sisälly käyttölupahakemusta koskevaan 36 :ään vaikka suunnitelma kummankin lupahakemuksen yhteydessä toimitetaan työ- ja elinkeinoministeriölle. Koska käytöstä poistaminen tapahtuu ydinenergialain 7 g :n mukaisesti Säteilyturvakeskuksen hyväksymän suunnitelman mukaisesti, on perusteltua, että käytöstä poistamista koskeva suunnitelma toimitetaan myös käyttölupahakemuksen yhteydessä suoraan Säteilyturvakeskukselle. Tällä perusteella ydinenergia-asetuksen 36 :n 1 momenttiin esitetään lisättäväksi uusi 13 kohta. 37. Alkuperäisen ydinenergia-asetuksen (161/1988) mukaan Säteilyturvakeskuksen on pyydettävä sisäasiainministeriöltä lausunto suunnitelmista turva- ja valmiusjärjestelyiksi. Viittaukset 35 :n 4 kohtaan ja 36 :n 1 momentin 6 kohtaan ovat kuitenkin myöhemmin tapahtuneiden asetusmuutosten takia muuttuneet virheellisiksi ja ne ehdotetaan korjattaviksi niin, että niissä viitataan oikeisiin kohtiin eli 35 :n 6 kohtaan ja 36 :n 1 momentin 7 kohtaan. Samalla sisäasiainministeriö muutetaan sisäministeriöksi. 113. Ydinenergia-asetuksen 113 :n 2 momentti ehdotetaan muutettavaksi, koska testauslaitokselle edellytetään STUKin hyväksyntää, ei testaajalle. 16 luku Vastuullinen johtaja ja muu ydinenergian käytössä tarvittava henkilökunta 122. Ydinenergialain 7 k :ssä, sellaisena kuin se on laissa 269/2011, määrätään luvanhaltijan velvollisuudesta nimetä vastuullinen johtaja ja tälle varahenkilö. Ydinenergia-asetuksessa varahenkilöstä käytetään vielä nimitystä varamies. Yhdenmukaisuussyistä ehdotetaan, että myös asetukseen muutettaisiin varamiehen tilalle nimitys varahenkilö. Lisäksi Säteilyturvakeskuksen kirjoitusasu muutettaisiin alkavaksi isolla alkukirjaimella.
5 19 luku Erinäisiä säännöksiä Kumottavat asetukset Voimaantulo 144. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi. Perusteena kumoamiselle on se, että ydinenergialain 7q :n 2 momentissa, sellaisena kuin se on laissa 269/2011, jo määritellään, että ennen 1 momentissa tarkoitettujen määräysten antamista Säteilyturvakeskuksen on kuultava luvanhaltijoita, 56 :ssä tarkoitettuja neuvottelukuntia, työ- ja elinkeinoministeriötä, sisäministeriötä, ympäristöministeriötä ja pelastusviranomaisia sekä tarvittavassa laajuudessa muita viranomaisia. 146. Suunnitteluperusteuhan määrittelemistä koskeva määräys on sisällöllisesti vastaava kuin kumottavan asetuksen 734/2008 3 a. Uhkakuvan määrittelemisestä vastaa Poliisihallitus, jonka toiminnasta Säteilyturvakeskus ei voi määrätä. Tämän vuoksi säännös ehdotetaan siirrettäväksi ydinenergia-asetukseen. 147. Ydinenergialain 82 :n, sellaisena kuin se on laissa 676/2015, 11 kohdan mukaan valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin siitä, milloin johtamisvastuu ydinenergian käyttöön kohdistuvan lainvastaisen toiminnan torjuntatilanteessa siirtyy luvanhaltijalta asianomaiselle poliisiviranomaiselle. Säännös on sisällöllisesti sama kuin se oli asetuksessa 734/2008. 148. Ydinenergialain 82 :n, sellaisena kuin se on laissa 676/2015, 12 kohdan mukaan valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin siitä, milloin johtamisvastuu onnettomuustilanteen vaatimista pelastustoimenpiteistä ydinlaitoksen alueella siirtyy asianomaiselle pelastusviranomaiselle. Säännös ottaa huomioon pelastuslain (379/2011) määräykset. Liite A. Liitteessä A on vanhentunut viittaus EY:n vientivalvonta-asetukseen (428/2009), josta on hyväksytty uusi delegoitu asetus (EU) N:o 1382/2014. Viittaus esitetään muutettavaksi ajantasaiseksi. Ydinvoimalaitoksen turvallisuudesta annettu asetus (717/2013), ydinenergian käytön turvajärjestelyistä annettu asetus (734/2008), ydinvoimalaitoksen valmiusjärjestelyistä annettu asetus (716/2013) ja ydinjätteiden loppusijoituksen turvallisuudesta annettu asetus (736/2008) ehdotetaan kumottavaksi, koska lailla 676/2015 ydinenergialain 7 q :ää muutettiin siten, että yleisten turvallisuusmääräysten antovalta siirrettiin 1.1.2016 lukien Säteilyturvakeskukselle. Säännökset, joita ei ole voitu sisällyttää Säteilyturvakeskuksen määräyksiin on ehdotettu siirrettäväksi ydinenergia-asetukseen. Asetusten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2016.