HAKIJA Liikennevirasto/ Väylänpito-osasto PL 33 00521 HELSINKI KIINTEISTÖ Viinikan ratapiha, Tampereella kiinteistötunnus 837-598-1-4 Kiinteistön omistaa Suomen valtio / Liikennevirasto VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki 78 VIREILLETULOAIKA 4.9.2013 KIINTEISTÖN AIEMPI JA TULEVA KÄYTTÖ Kiinteistö on rautatiealuetta. Ilmoituksen kohteena oleva rataosuus on osa Tampereen Viinikan ratapihaa. Alueella perusparannetaan vaihteiden V271, V212, V842 ja raiteiden R210-R217 alueita. Töiden yhteydessä em. vaihteiden päällysrakenteet uusitaan 0-0,55 metrin kerrospaksuudelta. Raiteiden R210-R217 päällysrakenne uusitaan noin 400 metrin matkalta/raide vaihteilta V214, V215, V217 ja V218. Perusparannustöiden yhteydessä toimenpidealueelta poistettavat massat ohjataan haitta-ainepitoisuuksien perustella joko hyötykäyttöön tai asianmukaiseen käsittelyyn. Alueen käyttötarkoitukseen ei ole tulossa muutoksia. Alue ei sijaitse vedenhankinnan kannalta merkityksellisellä alueella. MAKSU 1 000
TUTKIMUKSET JA JÄTTEIDEN KÄSITTELYSUUNNITELMA Golder Associates Oy on tutkinut Tampereen Viinikan rata-alueen maaperää tammi- ja elokuun aikana 2013. Laboratoriossa tehtyjen tutkimustulosten mukaan rata-alueen maaperä on paikoin pilaantunut raskasmetalleilla, öljyhiilivedyillä ja PAH-yhdisteillä. Suurimmat raskasmetallipitoisuudet todettiin raiteiden 217 ja 210 maaperässä 0,6-1,0 metrin syvyydellä. Korkeimmat mitatut pitoisuudet olivat kuparin osalta 727 mg/kg ja sinkin osalta 1120 mg/kg. Ylemmän ohjearvon ylittäviä kuparipitoisuuksia todettiin jokaisen perusparannettavan raiteen alueella. Suurimmat PAH-yhdisteiden pitoisuudet todettiin raiteen 212 maaperässä tutkimuspisteen R212_1 kohdalla 0,6-1,0 metrin syvyydellä. Korkeimmat mitatut PAH-pitoisuudet ylittivät ylemmän ohjearvopitoisuuden fluoranteenin osalta 25 mg/kg, fenantreenin osalta 41 mg/kg ja PAH-yhdisteiden summapitoisuuden osalta 142 mg/kg. Toimenpidealueelle tehdyissä muissa tutkimuspisteissä todetut PAH-yhdisteiden pitoisuudet jäivät alle alemman ohjearvopitoisuuden. Suurimmat öljyhiilivetypitoisuudet todettiin raiteen 216 maaperässä tutkimuspisteessä 216_2 kohdalla 0,6-1,0 metrin syvyydellä. korkein mitattu öljyhiilivetypitoisuus oli 3140 mg/kg (C 22 -C 40 ). Toimenpidealueelle tehdyissä muissa tutkimuspisteissä todetut öljyhiilivetypitoisuudet jäivät alle ylemmän ohjearvopitoisuuden. Suunnitelma rata-alueelta poistettavista massoista Kaivutöitä suoritetaan vain kunnossapitotöiden edellyttämässä laajuudessa. Kaivantoja ei laajenneta toiminnassa olevien, säästettävien raiteiden, muiden rakenteiden tai rakennusten alueille. Mikäli em. syistä kaivantoon jää haittaainepitoisia maamassoja, asia dokumentoidaan ja raportoidaan. Jatkotoimenpiteiden tarve ja kiireellisyys arvioidaan tapauskohtaisesti. Maaperän puhdistamisen tavoitteena käytetään VNa 214/2007 mukaisia ylempiä ohjearvoja. Mikäli maa-ainesta ei voida hyödyntää välittömästi rataosan alueella, välivarastoidaan massoja lyhytaikaisesti Liikenneviraston omistamalla rata-alueella siten, että massan haitta-ainepitoisuudet voidaan tarkastaa. Mahdollisesti välivarastoitavat pilaantunut maa-ainesjäte ja vaaralliseksi jätteeksi luokiteltava maa-aines varaudutaan peittämään, mikäli välivarastointi jatkuu useampia päiviä.
Rata-alueelta poistettavien massojen haitta-ainepitoisuudet tarkistetaan ennen kuljetusta yleisesti hyväksytyillä kenttätesteillä, joiden tulosten perusteella kuormat ohjataan sijoituspaikkoihin. Poistettavista massoista otetaan yksi kokoomanäyte noin 100 m 3 itd:n poistettavaa maa-ainesmäärää kohti. Haittaaineiden laboratorioanalyysejä tehdään, mikäli se arvioidaan tarpeelliseksi massojen ohjauksen kannalta. Kunnossapitotöiden yhteydessä toimenpidealueelta poistettavat maaainekset luokitellaan seuraavasti: 1. Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvot alittava maa-aines on pilaantumatonta. 2. Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvon ylittävä ja alemman ohjearvon alittava maa-aines luokitellaan pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. - Poistettava maa-ainesjäte, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, hyödynnetään muun rataosan alueella tai kuljetetaan ympäristöteknisen valvojan ohjaamalle luvanvaraiseen paikkaan haitta-ainepitoisuuksiensa perusteella. 3. Haitta-ainepitoisuudeltaan alemman ohjearvon ylittävä maa-aines luokitellaan pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi. - Pilaantunut maa-ainesjäte poistetaan ja toimitetaan pitoisuuksien perusteella asianmukaiset luvat omaavaan käsittelylaitokseen tai jäteasemalle. jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen käsittely. Maa-aines jonka haitta-ainepitoisuudet ovat alle VNa 214/2007 mukaisia ylempiä ohjearvoja, voidaan tarvittaessa hyödyntää ratapihan alueella esim. kaivantojen täyttöihin, pengerlevitteisiin tai huoltoteiden rakenteisiin. 4. Maa-ainesjätteen luokittelu vaaralliseksi jätteeksi perustuu jäteasetukseen (179/2012). - Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltava maa-ainesjäte toimitetaan käsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa käsitellä kohteessa todettavia ko. maaainesjätettä. Vaarallisen jätteen kuljetuksesta laaditaan siirtoasiakirja, kuten on määritelty jäteasetuksessa 179/2012 vaarallisen jätteen siirrosta. Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Kunnostuksesta ei ole laadittu erillistä pilaantuneisuuden tai puhdistustarpeen arviointia.
Kunnostuksen puhdistustavoitteet Sellaisille haitta-aineille, joita rata-alueella tehtyjen tutkimusten yhteydessä maaperässä on todettu, esitetään ilmoituksessa maaperän kunnostuksen tavoitepitoisuudeksi seuraavia, Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia ylempiä ohjearvoja: Öljyhiilivedyt C 10 -C 21 1000 mg/kg Öljyhiilivedyt C 22 -C 40 2000 mg/kg PAH-yhdisteet, summa 100 mg/kg Fenantreeni 1 mg/kg Fluoranteeni 1 mg/kg Sinkki 400 mg/kg Kupari 100 mg/kg Mikäli maaperän puhdistuksen yhteydessä tulee esiin haitta-aineita, joita ei ole edellä mainittu, maaperän puhdistuksen tavoitetasoiksi esitetään ilmoituksessa em. tavoin VNa 214/07 mukaisia ylempiä ohjearvoja. Näytteenottosuunnitelma Kunnossapitotöiden yhteydessä tehtävä kaivu ja massojen poisto tehdään ympäristöteknisen asiantuntijan ohjauksessa. Puhdistustyön laajuus määritellään toimenpidealueelta otettavista maanäytteistä tehtävien kenttätestien tulosten perusteella. Pilaantuneen maaperän kaivua ei kuitenkaan jatketa vaihteiden / raiteiden uusimistyön edellyttämän kaivun ulkopuolelle. Kaivua voivat rajoittaa myös säilytettävät rakenteet tai raiteet. Mikäli em. syistä kaivualueelle jää haitta-ainepitoisia maamassoja, asia dokumentoidaan ja raportoidaan sekä jatkotoimenpiteiden kiireellisyys arvioidaan tapauskohtaisesti. Kenttätesteillä määritetään maanäytteistä kokonaishiilivetypitoisuus (Petroflag-testi) sekä raskasmetallit XRF-Innov-kenttäanalysaattorilla. Poistettavista massoista otetaan yksi kokoomanäyte noin 100 m 3 itd:n poistettavaa maaainesmäärää kohti. Jäännöspitoisuusnäytteet otetaan maaperän kerrosrakenne huomioiden siten, että yksi kokoomanäyte edustaa n. 200 m 2 :n suuruista puhdistettua alu-
etta. Kenttätestien tulosten varmistamiseksi riittävä määrä (30 % tai vähintään 2 kpl/kaivanto) massanvaihtokaivannon rajoilta otetuista jäännöspitoisuusnäytteistä tutkitaan myös laboratoriossa. KÄSITTELYTARVE Terveydellisistä ja ympäristönsuojelullisista syistä kunnostettavalla rataalueella olevat öljyhiilivedyillä, raskasmetalleilla ja PAH-yhdisteillä pilaantuneet maa-ainekset tulee poistaa. LAUSUNNON ANTAJAT Pirkanmaan ELY-keskus on neuvotellut 30.10.2012 käsittelystä Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa, jonka kannanotot on otettu huomioon tässä päätöksessä. PIRKANMAAN ELINKEINO- LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Pirkanmaan ELY-keskus on tarkastanut Tampereen kaupungin alueelle sijoittuvan Viinikan ratapiha-alueen pilaantunutta maaperää koskevan ilmoituksen ja hyväksyy siinä esitetyn kunnostamisen seuraavin ehdoin: 1. Kiinteistön maaperässä olevat jätteet on poistettava kiinteistöltä ja eri jätejakeet on hyödynnettävä mahdollisuuksien mukaan. Jätteet on toimitettava luvanvaraiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan. 2. Pilaantuneet maa-ainekset on poistettava kiinteistön alueelta ilmoituksen mukaisesti Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mainitun ylemmän ohjearvopitoisuuden ylittäviltä osin. Pilaantuneet maa-ainekset on toimitettava paikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen käsittely tai hyödynnettävä rakennettavalla alueella ilmoituksen mukaisesti. Maa-ainekset, joiden pitoisuus ylittää eri haitta-aineiden osalta esitetyn tavoitepitoisuuden on toimitettava paikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen käsittely. Pilaantuneet maa-ainekset, joiden pitoisuus alittaa eri haitta-aineiden osalta esitetyn tavoitepitoisuuden voidaan käyttää ratapihan alueella kaivantojen täyttöihin, pengerlevitteisiin ja huoltoteiden rakenteisiin tai toimittaa paikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen käsittely.
3. Rakennusaikainen liikenne ja maankaivu on toteutettava siten, että siitä ei aiheudu pöly- tai meluhaittoja. Pilaantunut maa-aines on peitettävä kuljetuksen ajaksi ja jätteen kuljettajien on oltava hyväksytty jätetiedostoon. 4. Jätteiden kuljetuksista on oltava siirtoasiakirja, josta tulee ilmetä jätelain (646/2011) 121 :n edellyttämät tiedot. Siirtoasiakirjoja on säilytettävä kolme vuotta. 5. Työn valvojana on oltava asiantunteva henkilö, jolla tulee olla käytettävissään työn ohjaamiseen ko. haitta-aineille soveltuva kenttäanalytiikka ja sen asiantuntemus sekä ympäristönäytteenottajan sertifikaatti. Kaivutyön yhteydessä maasta tulee ottaa työnäytteitä. Joka kymmenes kenttämittausten avulla analysoitu näyte tulee toimittaa laboratorioon analysoitavaksi. Maaperän puhdistustyön lopputulos on todettava toimenpidealueelle tehtyjen kaivantojen seinämistä ja pohjalta otettujen jäännöspitoisuusnäytteiden avulla. Jäännöspitoisuusnäytteitä on otettava niin, että yksi näyte edustaa 100 m 2-200 m 2 :n suuruista puhdistettua aluetta. Jokaisesta maaperän puhdistamiseksi tehdystä kaivannosta on kuitenkin otettava vähintään viisi jäännöspitoisuusnäytettä. Jäännöspitoisuusnäytteen on edustettava mahdollisimman hyvin toimenpidealueelle jäävän maan laatua ja kerroksellisuutta. Näyte saa olla koottu enintään viidestä osanäytteestä. Kaikki maanäytteet, joiden on tarkoitus osoittaa alueelle jäävän maan haitta-ainepitoisuuksia, on analysoitava sellaisella analyysimenetelmällä ja mittaustarkkuudella, että saatuja tuloksia voidaan verrata kunnostustyölle asetettuihin haitta-ainekohtaisiin puhtausarvoihin. Jäännöspitoisuuksien toteamiseen käytetyt analyysitodistukset on liitettävä kunnostustyön loppuraporttiin. Kunnostustyön valvonnasta vastaavan henkilön nimi- ja yhteystiedot on ilmoitettava ennen työn aloittamista Pirkanmaan ELY-keskukselle ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 6. Puhdistustoimien riittävyys on varmistettava saneeraustoimien loputtua alueelta otettavin maaperänäyttein. Maaperän puhdistustyöstä on laadittava raportti, jossa on tässä päätöksessä määrättyjen asioiden lisäksi esitettävä ainakin seuraavat tiedot: - puhdistetun alueen tunnistetiedot,
- puhdistustyön aloitus- ja lopetuspäivät ja työn kokonaiskestoaika, - kartta, joista selviää tarkasti, mistä kohdista pilaantuneet maat on poistettu, poistosyvyydet ja mistä kohdista laboratoriossa analysoidut jäännöspitoisuusnäytteet on otettu, - kartta, josta selviää tutkimusten perusteella pilaantuneeksi todetun tai arvioidun alueen rajaus ja aluetta pilanneet haitta-aineet (ainakin metalleilla, mineraaliöljyperäisillä aineilla pilaantuneet alueet, muilla haitta-aineilla pilaantuneet alueet), - alueelle jääneen maan jäännöspitoisuudet (kopiot analyysitodistuksista), käytetyt mittausmenetelmät ja -tarkkuudet, - kenttämittaustulosten luotettavuuden arvioimiseksi käytettyjen maanäytteiden laboratorioanalyysitodistukset, - poistettujen pilaantuneiden maa-ainesjätteiden ja pilaantuneiden rakenteiden käsittelypaikkatiedot (laitos, osoite) ja niihin toimitetun jätteen, maan ja maiden sisältämien haitta-aineiden kokonaismäärät, - taulukot, joihin on koottu kuormakohtaisesti tiedot käsittelypaikkoihin toimitetun maa-ainesjätteen määrästä (t) ja haitta-ainepitoisuuksista, - maa-ainesjätteen kaatopaikkakelpoisuustestien tulokset, sekä - arvio siitä, miten puhdistustyön tavoitteet on saavutettu ja siihen liittyvät epävarmuustekijät. Raportti on toimitettava tarkastettavaksi ELY-keskukselle kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun puhdistustyö on päättynyt. Raportti on lisäksi toimitettava tiedoksi Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mikäli ilmoituksessa mainittujen kiinteistöjen puhdistaminen toteutetaan vaiheittain, on jokaisesta vaiheesta laadittava hankekohtainen raportti. 7. Mikäli kaivutöitä tehdään kunnostamisen kunnostetulla alueella, jolla jonkin haitta-aineen osalta kynnysarvopitoisuus ylittyy, mutta alempi ohjearvopitoisuus alittuu, voidaan tällaiset kaivetut maa-ainekset käyttää kiinteistön alueella täyttöihin. Mikäli tavoitearvo ylittyy, tulee tällaiset maa-ainekset toimittaa luvanvaraiseen paikkaan. Kaivutöistä tulee ilmoittaa ennen niiden aloittamista Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Päätöksessä mainitut ehdot on annettu terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja valvonnallisista syistä. Mikäli ehtoja noudatetaan maaainesten puhdistamistoimenpiteillä ja kuljettamisella asianmukaiseen käsittelyyn ei aiheuteta terveys- eikä ympäristöhaittoja.
MAKSUPERUSTE Valtioneuvosto on antanut asetuksen n:o 210/2012 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista. Asetuksen maksutaulukon mukaan pilaantuneen maaperän tehtävän ilmoituksen käsittely maksaa 50 euroa/h. Tämän ilmoituksen käsittelyyn on kulunut 20 tuntia, joten maksu on 1 000 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Hämeenlinnasta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/00) Ympäristönsuojeluasetus (169/00) Jätelaki 646/2011 Valtioneuvoston asetus jätteistä 19.4.2012 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLOAIKA Tämä päätös on voimassa 31.10.2018 saakka. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä. Yksikön päällikkö Ari Nygrén Tarkastaja Heikki Kokkonen
Lisätietoja asiasta antaa tarvittaessa ympäristöinsinööri Kari Pyötsiä puh. 0500-832520 e-mail: kari.pyotsia@ely-keskus.fi PÄÄTÖS JÄLJENNÖS Ilmoituksen tekijälle Tampereen kaupunki, ympäristönsuojeluviranomainen Golder Associates Oy, Tampere