Asia. Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite. Kunnostusalueen sijainti. Kiinteistön omistaja. Asian vireilletulo

Transkriptio

1 PÄÄTÖS UUDELY/518/07.00/ Annettu julkipanon jälkeen Asia Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite Kunnostusalueen sijainti Kiinteistön omistaja Asian vireilletulo Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta Uudenmaan Romu Oy Kelatie Vantaa Tuusulan kunta Kelatie 23 RN:o Uudenmaan Romu Oy Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle. Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta Toiminta kunnostusalueella Maksu 960 Ympäristönsuojelulaki 78 :n 2 ja 3 momentti Kiinteistöllä on toiminut vuodesta 1975 lähtien romumetallin keräys- ja kierrätysyritys. Kunnostettavalle alueelle rakennetaan uusi hallirakennus. Romuliiketoiminta kiinteistöllä jatkuu. UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero Asemapäällikönkatu Helsinki PL Helsinki

2 UUDELY/518/07.00/2011 2/18 Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat - Kunnostussuunnitelma, Uudenmaan Romu Vantaa Kelatie 23. Golder Associates Oy Maaperän pilaantuneisuuden tutkimusraportti. Pöyry Finland Oy, päiväämätön raportti. - Maaperätutkimusten tuloksia. Golder Associates Oy Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne Kunnostettava alue sijaitsee Tuusulassa Kelatien teollisuusalueella osoitteessa Kelatie 23 (liite 1.). Kunnostettava alue on kiinteistölle rakennettavan hallirakennuksen alue. Hallirakennuksen suunniteltu sijainti on esitetty liitteessä 2. Kunnostettavan alueen ympäristössä on teollisuuskiinteistöjä. Kiinteistö on kaavoitettu teollisuus- ja varasto sekä liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Alueen maaperä-, pinta- ja pohjavesiolosuhteet Alueella tehdyt maaperätutkimukset Maaperätutkimusten perusteella kohteen pintamaa on sekalaista täyttömaata. Tämän alapuolella on kivinen hiekkakerros ja louhetta sekä paikoin savea ja silttiä. Kohteen maanpinta on varsin tasainen. Alue on pääosin päällystämätöntä, joten sadevedet imeytyvät maahan. Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Tehdyissä maaperätutkimuksissa ei todettu orsivettä. Vuonna 2000 tehdyt tutkimukset Kiinteistöltä otettiin marraskuussa 2000 maaperänäytteitä neljästä tutkimuspisteestä. Näistä tutkimuspiste UR4/2000 (liite 3.) sijoittui tulevalle rakennusalueelle. Tutkimuspisteessä todettiin kuparipitoisuus 585 mg/kg ja sinkkipitoisuus 457 mg/kg. Vuonna 2005 tehdyt tutkimukset Naapurikiinteistöllä tehtiin vuonna 2005 maaperän kunnostustöitä, joiden yhteydessä todettiin, että maaperän pilaantuneisuus jatkuu luoteeseen Uudenmaan Romu Oy:n kiinteistön puolelle. Kaivu lopetettiin kiinteistöjen rajalle. Kaivuseinämästä otetussa jäännöspitoisuusnäytteessä todettiin mm. kuparia mg/kg, lyijyä mg/kg ja raskaita öljyjakeita mg/kg. Pilaantunut kaivannon seinämä oli noin 15 metriä pitkä ja metrin korkuinen. Kiinteistöjen rajalle

3 UUDELY/518/07.00/2011 3/18 asennettiin eristyskalvo. Pilaantuneen kaivuseinämän sijainti on esitetty liitteessä 3. Vuonna 2010 tehdyt tutkimukset Lokakuussa 2010 kiinteistöltä otettiin kairaamalla maaperänäytteitä yhdeksästä tutkimuspisteestä (liite 3.). Tutkimuspisteet ulottuivat noin 0,9-3 metrin syvyyteen maanpinnasta kiveen, louheeseen tai kallioon saakka. Laboratoriossa tutkittiin raskasmetallit 15 maanäytteestä, öljyhiilivedyt 10 maanäytteestä ja haihtuvat yhdisteet kolmesta maanäytteestä. Tutkimuksissa todettiin metalliromua tutkimuspisteessä P1 noin metrin syvyyteen saakka sekä pisteessä P9 pintamaassa muovi- ja metalliromua. Näistä tutkimuspiste P1 sijaitsee tulevalla rakennusalueella. Tutkimuspisteestä P1 syvyydeltä 0,5-1 metriä otetussa näytteessä todettiin öljyhiilivetyjakeiden C 10 - C 21 pitoisuus 810 mg/kg ja öljyhiilivetyjakeiden C 22 - C 40 pitoisuus mg/kg. Tutkimuspisteessä P9 (syv. 0,5-1 m) todettiin öljyhiilivetyjakeiden C 22 - C mg/kg. Kynnysarvot ylittäviä haihtuvien hiilivetyjen pitoisuuksia todettiin tutkimuspisteessä P5 (0-0,5 m), jossa todettiin tetrakloorieteenin pitoisuus 0,022 mg/kg sekä tutkimuspisteessä P9 (0,5-1 m), jossa todettiin trikloorieteenin pitoisuus 0,02 mg/kg ja tetrakloorieteenin pitoisuus 0,3 mg/kg. Alemman tai ylemmän ohjearvon ylittäviä raskasmetallipitoisuuksia (Sb, Cd, Cr, Cu, Pb, Ni, Zn) todettiin tutkimuspisteissä P1 (0-2 m), P3 (0-0,5 m), P6 (0-0,5 m) ja P7 (0-0,5 m ja 2-3 m). Suurimmat pitoisuudet todettiin tutkimuspisteissä P1 ja P7. Tutkimuspisteessä P1 (0-0,1 m) todettiin mm. kuparia mg/kg, lyijyä mg/kg ja nikkeliä mg/kg. Tutkimuspisteessä P7 (2-3 m) todettiin mm. lyijyä mg/kg. Vuonna 2011 tehdyt tutkimukset Huhtikuussa 2011 otettiin maaperänäytteitä kuudesta tulevalle rakennusalueelle kaivetusta koekuopasta. Maanäytteistä tutkittiin raskasmetallien pitoisuuksia kenttämittarilla. Kahdesta maanäytteestä analysoitiin lisäksi raskasmetallit laboratoriossa. Laboratorioanalyyseissä todettiin koekuopasta KK3 pintamaasta (0-0,2 m) otetussa näytteessä mm. kuparia mg/kg, sinkkiä mg/kg, lyijyä mg/kg, kromia 873 mg/kg ja nikkeliä 194 mg/kg. Koekuopasta KK4 syvyydeltä 0,2-0,7 m otetussa näytteessä todettiin laboratoriossa mm. kuparia 544 mg/kg, lyijyä 395 mg/kg ja sinkkiä 382 mg/kg. Myös muissa tutkimuspisteissä todettiin kenttämittarilla kohonneita raskasmetallipitoisuuksia.

4 UUDELY/518/07.00/2011 4/18 Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Kunnostusalueen maaperän pilaantuneisuutta ja puhdistustarvetta on arvioitu valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti käyttäen apuna asetuksessa annettuja kynnys- ja ohjearvoja. Kohteen maaperässä on todettu öljyhiilivetyjä ja raskasmetalleja asetuksen 214/2007 mukaiset ohjearvot ylittävinä pitoisuuksina. Raskasmetallipitoisuudet ylittivät ylemmän ohjearvon tutkimuspisteissä P1, P3, P6 ja P7. Öljyhiilivetyjä on todettu alemman ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina tutkimuspisteissä P1 ja P9. Tetrakloorieteenin ja trikloorieteenin pitoisuuksia on todettu lievästi kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina. Kohteen maaperässä todetut raskasmetallit ja raskaat öljyjakeet ovat heikosti veteen liukenevia ja heikosti veden mukana kulkeutuvia. Tetraja trikloorieteenin todetut pitoisuudet ovat niin alhaisia, ettei todettujen pitoisuuksien arvioida merkittävästi leviävän veden mukana. Terveysriskien osalta kohteen tuleville käyttäjille mahdollisiksi altistusreiteiksi on arvioitu suora kontakti haitta-ainepitoiseen maahan, ulko- ja sisäilman hengitys sekä pölyn hengitys ja syönti. Maaperässä todettujen haitta-aineiden haihtumisen ei arvioida olevan merkittävää, joten hengityksen kautta ei tapahdu altistumista. Suora kontakti pilaantuneeseen maahan ja pölyn hengitys ja syönti ovat mahdollisia altistusreittejä kohteen tuleville käyttäjille lähinnä kaivutöiden aikana. Kaivutöiden aikaista pölyämistä voidaan rajoittaa esim. peittämällä kuormat ja kostuttamalla kaivettavaa maata. Kaivutöiden aikainen altistumismahdollisuus otetaan tarkemmin huomioon työn toteutuksessa. Mikäli pölyäminen estetään siten, että kohteen käyttäjät eivät altistu liiallisesti pölylle ja haitta-aineille, voidaan olettaa pölyn ja haitta-aineiden määrän jäävän alhaiseksi myös ympäröivillä alueilla. Ekologisten riskien osalta on todettu, että kohteen eliöstön altistusta haitta-aineille ei pidetä merkittävänä. Teollisuus-, liikenne- ja päällystetyillä kaupunkialueilla ihmistoiminnan vaikutus maaperän ekologiaan on hyväksytty jo maankäyttömuodosta päätettäessä. Kohteessa, joka ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella ja jota käytetään teollisuusalueena ja jonka lähiympäristössä ei ole muuta herkkää toimintaa tai olosuhteita, voidaan pilaantuneisuuden arviointi yleensä tehdä ohjearvovertailuna. Vertailuarvoina voidaan tällaisessa kohteessa käyttää ylempiä ohjearvoja. Ohjearvovertailun perusteella kohteen maaperä on pilaantunut, koska maaperässä on todettu ylemmän ohjearvon ylittäviä raskasmetallipitoisuuksia. Kohteen nykyinen käyttö ja olosuhteet huomioon ottaen maaperän puhdistukseen ei kuitenkaan ole välitöntä tarvetta, vaan se voidaan toteuttaa myöhemmin mahdollisten tulevien kaivutöiden yhteydessä.

5 UUDELY/518/07.00/2011 5/18 Esitetty kunnostussuunnitelma Kunnostusmenetelmä ja kunnostustavoitteet Maaperä kunnostetaan massanvaihdolla rakentamiseen liittyvän maankaivun vaatimassa laajuudessa. Maaperän puhdistustavoitteiksi esitetään valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisia ylempiä ohjearvoja. Mikäli maaperän puhdistustöiden jälkeen kunnostusalueelle (tulevan rakennuksen alue) jää asetetut tavoitepitoisuudet ylittäviä haittaainepitoisuuksia, tehdään alueelle riskinarvioon perustuva tarkennettu pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi. Kunnostuksen toteuttaminen Kaivutyö aloitetaan ennakkotutkimusten perusteella pilaantuneiksi todetuilta alueilta. Kaivantoja laajennetaan, kunnes seinä- ja pohjanäytteiden perusteella on saavutettu puhdistukselle asetetut tavoitetasot tai mitä uudisrakennuksen perustamistapa edellyttää. Arvio rakennuksen perustamisen edellyttämistä kaivuista on yksi metri suunnitellun rakennuksen seinälinjoista ja noin yksi metri nykyisestä maanpinnasta alaspäin. Mikäli pilaantuneen maan kaivu laajenee rakennuksen vaatiman kaivualueen ulkopuolelle tai muulle sellaiselle alueelle, jota ei ole maaperän puhdistustyön yhteydessä mahdollista tai kustannustehokasta kaivaa (esim. viemärit), pilaantuneet maat varaudutaan eristämään puhtaista täyttömaista eristysrakenteella. Eristerakenteena esitetään käytettäväksi HDPE-muovikalvoa (paksuus väh. 0,5 mm). Eristämisestä ollaan yhteydessä Uudenmaan ELY-keskukseen ennen toimenpiteiden suorittamista. Ympäristötekninen valvoja on paikalla kohteessa, kun pilaantuneita massoja kaivetaan tai käsitellään. Työn kestoksi arvioidaan noin kolme viikkoa. Kunnostuksen aikainen näytteenotto Ympäristötekninen valvoja ohjaa pilaantuneiden massojen poistamista kenttätestein ja laboratorioanalyysein. Poistettavista massoista otetaan kokoomanäyte noin 100 m 3 :ä poistettavaa maa-ainesta kohti. Kenttämittausten tuloksista vähintään 10 % varmistetaan laboratorioanalyyseillä. Laboratorionäytteistä analysoidaan pääasiallisesti raskasmetallien pitoisuuksia. Öljyhiilivetypitoisuus C 10 C 40, haihtuvien öljyhiilivetyjen ja PAH-yhdisteiden pitoisuudet analysoidaan laboratoriossa, mikäli se on kenttätestien ja aistinvaraisten havaintojen perusteella tarpeellista. Kenttätesteillä määritetään maanäytteistä raskasmetallipitoisuudet XRFkenttämittarilla sekä kokonaishiilivetypitoisuus HNU- tai Petroflag-

6 UUDELY/518/07.00/2011 6/18 testillä. Lisäksi näytteistä mitataan tarvittaessa haihtuvien hiilivetyjen esiintymistä PID- tai Gastrac-mittarilla. Massanvaihtokaivantojen rajoilta otetaan kokoomanäytteitä kaivannon pohjasta ja seinämistä. Kunnostuksen lopetusnäytteiksi otetaan vähintään yksi edustava näyte jokaista 200 m 2 :n aluetta kohti. Kenttätestien tulosten varmistamiseksi riittävä määrä jäännöspitoisuusnäytteistä tutkitaan myös laboratoriossa. Kaikista laboratorioon toimitettavista näytteistä analysoidaan raskasmetallit sekä lisäksi tarvittaessa öljyhiilivedyt sekä haihtuvat yhdisteet ja PAH-yhdisteet. Pilaantuneen maan ja jätteiden käsittely Vesien käsittely Kaivettu maa-aines, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät ylemmän ohjearvon, toimitetaan sijoituspaikkaan, jolla on lupa vastaava maaaineksen vastaanottoon. Ongelmajätteeksi luokiteltava pilaantunut maaaines toimitetaan käsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa käsitellä ongelmajätemaita. Maa-aines, jonka haitta-ainepitoisuudet alittavat ylemmän ohjearvon, käytetään kohteen alueella kaivantojen täyttöön, mikäli se on täyttöön soveltuvaa. Kaivettu maa-aines, joka ei sovellu täyttöön ja jonka haittaainepitoisuudet alittavat ylemmän ohjearvon, toimitetaan sijoituspaikkaa, jolla on lupa vastaavan maa-aineksen vastaanottoon. Kaivun aikana muodostuvat mahdolliset muut jätteet toimitetaan asianmukaisiin vastaanotto- tai kierrätyspaikkoihin. Mikäli kaivutöiden yhteydessä kaivantoihin kertyy orsi-/pohjavettä, otetaan siitä näyte. Vesinäytteestä analysoidaan öljyhiilivedyt C 5 C 40, BTEX-yhdisteet, MTBE, TAME ja raskasmetallit. Kaivantoihin suotautunut vesi pumpataan viemäriin paikallisen viemärilaitoksen ohjeiden mukaan. Veden laatua valvotaan öljynerottimelta säännöllisesti kunnostuksen ajan. Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy Kaivanto aidataan ja merkitään pilaantuneen maan puhdistustyöstä varoittavin kyltein. Maaperän puhdistamiseen liittyvät työt (kaivu, kuljetus, jne.) pyritään tekemään siten, ettei toimenpiteillä aiheuteta haittaa ympäristölle. Maaperän puhdistamisen aiheuttamat melu- ja pölyhaitat eivät poikkea maanrakennustyömaiden yleisesti aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Pilaantuneiden maiden kaivun ja kuljetuksen aiheuttamat ympäristövaikutukset arvioidaan vähäisiksi ja lyhytaikaisiksi.

7 UUDELY/518/07.00/2011 7/18 Kaivun ja kuljetuksen aikana voi esiintyä pilaantuneiden maiden pölyämistä. Massojen pölyämistä seurataan näköhavainnoin työn aikana ja tarvittaessa massoja kostutetaan pölyämisen ehkäisemiseksi. Pilaantuneita maita kuljettavien kuorma-autojen lavat peitetään kuljetuksen ajaksi. Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin Työsuojelu Mikäli kaivutyön aikana todetaan muita kuin tässä esitettyjä haittaaineita, ilmoitetaan asiasta Uudenmaan ELY-keskukselle. Odottamattomia haitta-aineita sisältävät maa-ainekset välivarastoidaan kiinteistön alueelle odottamaan käsittelyä tai ne toimitetaan käsiteltäväksi laitokselle, jolla on kyseisten massojen käsittelylupa. Mikäli työn kuluessa ilmenee jotain muuta yllättävää, ilmoitetaan siitä viipymättä Uudenmaan ELY-keskukselle. Pilaantuneen maaperän kunnostustyöhön osallistuvilla tulee olla käytettävissä henkilökohtaiset suojavarusteet. Suojaimien käytöstä päättää kenttämittausten perusteella ympäristötekninen asiantuntija ja työmaan vastaava mestari tai työsuojelusta vastaava henkilö. Kohteeseen laaditaan pilaantuneen maaperän kunnostustöiden työsuojelusuunnitelma tai ohje. Kirjanpito ja raportointi Pilaantuneen maaperän kunnostustyön aikana pidetään pöytäkirjaa, johon kirjataan kaivetut massat, kenttätestien pitoisuudet, laboratorioanalyysien tulokset, massojen sijoitus- ja käsittelypaikat ym. kunnostuksen dokumentoinnin kannalta oleelliset tiedot. Maaperän puhdistustyöstä laaditaan raportti, jossa esitetään poistettujen maamassojen määrät ja haitta-ainepitoisuudet sijoituspaikoittain sekä massanvaihtokaivantojen ja näytepisteiden sijainti. Lisäksi esitetään analyysitulokset sekä yhteenvetotaulukot alueelta otetuista näytteistä. Loppuraportissa esitetään arvio puhdistustyön tavoitteiden toteutumisesta. Mikäli maaperään jää puhdistuksen tavoitepitoisuudet ylittävää maata, tehdään alueelle tarvittaessa erillinen riskitarkastelu. Tarvittaessa esitetään erillinen jatkotoimenpidesuunnitelma Uudenmaan ELYkeskukselle. Massanvaihdon loppuraportti toimitetaan Uudenmaan ELY-keskukselle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä.

8 UUDELY/518/07.00/2011 8/18 Tiedottaminen Pilaantuneen maan määrä Viranomaisen ratkaisu Kunnostustavoitteet Puhdistustöiden aloittamisajankohta ja valvojan yhteystiedot ilmoitetaan viranomaisille ennen töihin ryhtymistä. Kunnostettava alue merkitään pilaantuneen maaperän kunnostustyöstä kertovin kyltein. Kunnostusalueen pinta-ala on noin 550 m 2. Raskasmetalleilla pilaantunutta maata arvioidaan olevan noin 250 m 2 :n alueella ja öljyhiilivedyillä pilaantunutta maata noin 50 m 2 :n alueella. Raskasmetalleilla pilaantuneen maan määräksi arvioidaan noin 400 m 3 ktr ja öljyhiilivedyillä pilaantuneen maan määräksi noin 50 m 3 ktr. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut Uudenmaan Romu Oy:n ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan poistoa Tuusulassa osoitteessa Kelatie 23 (RN:o ), hyväksyy sen seuraavin määräyksin: 1.1. Rakennettavalta alueelta on poistettava maa-aines, jonka öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 - C 21 ), raskaiden öljyjakeiden (>C 21 - C 40 ) tai epäorgaanisten haitta-aineiden pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 asetetut ylemmät ohjearvotasot. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja haitta-ainepitoiset maaainesjätteet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on luokiteltava ja toimitettava käsiteltäväksi tai hyödynnettäväksi määräyksissä 7.1. ja 7.2. edellytetyn mukaisesti Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot tai alueen taustapitoisuudet ylittävinä pitoisuuksina sellaisia haitta-aineita, joita alueella aikaisemmin tehdyissä tutkimuksissa ei ole todettu, tai kloorattuja liuottimia merkittävästi korkeampina pitoisuuksina kuin aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu, on pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kyseiset maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi tai rakentamisen vuoksi, ei arviointia tarvitse tehdä. Arviointi on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

9 UUDELY/518/07.00/2011 9/18 Alueen yleinen hoito ja järjestys 2.1. Kaivualueet on erotettava muista alueista kohteen mukaisesti aidalla, puomeilla tai lippusiimalla. Maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Pilaantunutta maata kaivettaessa ja käsiteltäessä on noudatettava työsuojelusta annettuja säännöksiä Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. Kaivuntyön aikaiset tutkimukset 3. Kaivutyön aikana on otettava maaperänäytteitä kunnostettavan alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Näytteet on otettava siten, että eri käsittelypaikkoihin toimitettavien maa-ainesjätteiden haittaainepitoisuudet on edustavasti selvitetty. Jos tutkimuksissa käytetään tarkoitukseen soveltuvaa kenttämittausmenetelmää, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on analysoitava vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet sekä kaivutyön aikana mahdollisesti esiin tulevien muiden epäorgaanisten ja orgaanisten haitta-aineiden pitoisuudet. Lisäksi on tarkastettava PCB-yhdisteiden pitoisuudet vähintään kolmesta maanäytteestä. Maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuudet 4. Pilaantuneiden maa-ainesten poistamisen jälkeen on kaivantojen seinämistä ja pohjasta otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenottotiheys on valittava siten, että jokaisen kaivannon seinämien ja pohjan haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyiksi. Jokaisesta kaivannosta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.

10 UUDELY/518/07.00/ /18 Erottava/eristävä rakenne 5.1. Mikäli kaivantojen reunoille jää maa-ainesta, jonka haittaainepitoisuudet ylittävät määräysten 1.1. tai 1.2. mukaiset kunnostuksen tavoitepitoisuudet, on haitta-ainepitoiset maa-ainekset erotettava kaivantoihin tuotavasta täyttömaa-aineksesta maarakentamisessa yleisesti käytettävästä materiaalista erottuvalla värillisellä havainnointikerroksella ja tarvittaessa eristerakenteella. Rakenteista on tehtävä suunnitelma, jossa on esitettävä kaivantojen reunoille jäävät haitta-aineet ja niiden pitoisuudet, erottava tai eristävä rakenne kartta- ja poikkileikkauskuvin esitettynä sekä käytettävä materiaali ja materiaalin ominaisuudet. Suunnitelma on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan ympäristökeskukselle ja tiedoksi Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen rakenteiden toteuttamista. Tiedot toteutuneista havainnointi- ja/tai eristerakenteista on esitettävä määräyksessä 9.3. edellytetyssä loppuraportissa kartta- ja poikkileikkauskuvineen 5.2. Mikäli rakennettavalle alueelle tai sen reunoille jää maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät määräysten 1.1. tai 1.2. mukaiset kunnostuksen tavoitepitoisuudet, on määräyksessä 9.3. edellytetyssä kunnostuksen loppuraportissa esitettävä tarkennettu arvio maaperään jääneiden haitta-aineiden aiheuttamista terveysja ympäristöriskeistä sekä jatkokunnostus ja tarkkailutarpeesta. Pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuljettaminen 6. Poistettavat pilaantuneet maat on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavan pilaantuneen maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä kuormakirjat, joista ilmenevät maa-aineserien toimittaja yhteystietoineen, haitta-ainepitoisuudet, alkuperä osoitetietoineen, käsittelypaikka ja määrä (t). Ongelmajätteeksi luokiteltavan maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään.

11 UUDELY/518/07.00/ /18 Haitta-ainepitoisten maa-ainesjätteiden sijoittaminen 7.1. Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on luokiteltava seuraavasti: - kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet - tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet - ongelmajätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet. Pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä muut kiinteistöltä poistettavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen hyödyntäminen tai käsittely Mikäli alueelta kaivettuja maa-ainesjätteitä, joiden haittaainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädettyjen kynnysarvojen ja määräysten 1.1. tai 1.2. mukaisten kunnostustavoitteiden välillä, hyödynnetään rakennettavan alueen kaivantojen täytöissä, on niiden haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat dokumentoitava. Selvitys maa-ainesten hyötykäytöstä on liitettävä määräyksessä 9.3. edellytettyyn kunnostuksen loppuraporttiin Pilaantuneen veden käsittely 8. Pilaantuneen maan kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on tutkittava alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet. Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla. Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä. Talteenotettu haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen käsittely. Ongelmajätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään. Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi 9.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloittamisajankohta on ilmoitettava naapurikiinteistölle ja kir-

12 UUDELY/518/07.00/ /18 jallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista, määristä ja sijoituskohteista Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kaivutyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-ainesjätteistä, analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä sekä yhteenveto mahdollisten vesinäytteiden analyysituloksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto ongelmajätteiden siirtoasiakirjoista ja pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuormakirjoista. Päätöksen perustelut Käsitteet Raportti on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Yhteenveto mahdollisesta pilaantuneen veden viemäriin johtamisesta on toimitettava alueen vesihuollosta vastaavalle laitokselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Loppuraportista tulee lisäksi tehdä tiivistelmä julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen ( Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027). Päätöksessä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-ainesjätteellä ei tässä päätöksessä tarkoiteta maa-aineksia, joiden kohonneet haitta-ainepitoisuudet ovat kyseisessä maaaineksessa luontaisesti esiintyviä. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ja ongelmajäteraja-arvon välissä.

13 UUDELY/518/07.00/ /18 Yleiset perustelut Ympäristöministeriön asetuksessa yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (N:o 1129/2001) ongelmajätteiksi on merkitty maaja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita ( ). Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa N:o 509/2005 haitta-aineet on luokiteltu vaaraa osoittavilla R-lausekkeilla. Valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) on lueteltu ominaisuudet, joiden perusteella jätteet luokitellaan ongelmajätteiksi, ja ominaisuuksien tulkinnassa sovellettavat raja-arvot. Ongelmajätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) asetetut ongelmajäteraja-arvot. Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaan pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyyn on oltava ympäristölupa. Maaperän puhdistamiseen pilaantuneella alueella tai pilaantuneen maa-aineksen poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan kuitenkin ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, jos pilaantuneen alueen laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on riittävästi selvitetty, puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttävää puhdistusmenetelmää ja toiminnasta ei aiheudu ympäristön muuta pilaantumista. Ilmoituksessa tarkoitettu pilaantuneen maaperän puhdistaminen on käsitelty ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisena ilmoituksena, koska kunnostussuunnitelmassa esitetty maaperän kunnostaminen kaivamalla on vakiintunut pitkään käytössä ollut puhdistusmenetelmä eikä massanvaihdosta aiheudu kunnostussuunnitelman mukaan ympäristön muuta pilaantumista. Lisäksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että pilaantuneen alueen laajuus ja pilaantumisen aste on selvitetty siten, että asia voidaan käsitellä ilmoitusmenettelyssä. Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haittaaineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon.

14 UUDELY/518/07.00/ /18 Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty ylemmäksi ohjearvoksi mm. öljyhiilivetyjen keskitisleille (>C 10 - C 21 ) mg/kg, raskaille öljyjakeille (>C 21 - C 40 ) mg/kg, antimonille 50 mg/kg, kadmiumille 20 mg/kg, kromille 300 mg/kg, kuparille 200 mg/kg, lyijylle 750 mg/kg, nikkelille 150 mg/kg ja sinkille 400 mg/kg. Alemmaksi ohjearvoksi on säädetty mm. öljyhiilivetyjen keskitisleille (>C 10 - C 21 ) 300 mg/kg, raskaille öljyjakeille (>C 21 - C 40 ) 600 mg/kg, antimonille 10 mg/kg, kadmiumille 10 mg/kg, kromille 200 mg/kg, kuparille 150 mg/kg, lyijylle 200 mg/kg, nikkelille 100 mg/kg ja sinkille 250 mg/kg. Rakennettavan alueen maaperän kunnostustavoitteeksi on hyväksytty ilmoituksessa esitetyn mukaisesti ylempi ohjearvotaso kohteessa todetuille epäorgaanisille haitta-aineille ja öljyhiilivedyille. Kunnostustavoite on katsottu riittäväksi kohteessa todetuille haitta-aineille kunnostusalueen maankäyttö ja ympäristöolosuhteet huomioiden. Kunnostustavoitteet on asetettu tässä vaiheessa vain niille haitta-aineille, joita kunnostusalueella tähän mennessä tehdyissä tutkimuksissa on todettu merkittävinä pitoisuuksina. Tri- ja tetrakloorieteenille ei ole asetettu kunnostustavoitetta, koska niiden todettujen pitoisuuksien ei ole arvioitu aiheuttavan merkittävää riskiä. (Määräys 1.1.) Mikäli alueella todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon tai alueen taustapitoisuuden ylittävinä pitoisuuksina haittaaineita, joita aikaisemmissa tutkimuksissa ei ole todettu tai kloorattuja liuottimia merkittävästi korkeampina pitoisuuksina kuin aikaisemmissa tutkimuksissa, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve edellytetty arvioitavaksi näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden tai kloorattujen liuottimien kunnostustavoitteet. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy arvioinnin. Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maa-ainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamisen tai rakennustöiden vuoksi. (Määräys 1.2.) Kaivualueet on edellytetty erotettavaksi muista alueista kohteen mukaisesti aidalla, puomeilla tai lippusiimalla, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pääsy kaivualueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi, työmaalla on edellytetty noudatettavaksi työsuojelusta annettuja säännöksiä ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta haittaainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 2.1., 2.2. ja 6.) Kaivutyön aikaisella näytteenotolla selvitetään tarvittava kaivusyvyys ja pilaantuneen alueen laajuus sekä kaivettavien maa-ainesten haittaainepitoisuudet. Kaivettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratori-

15 UUDELY/518/07.00/ /18 ossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan ongelmajätteiksi luokiteltavat maa-ainesjätteet, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa-ainesjätteet. Kaivutyön aikaisista näytteistä on edellytetty tutkittavaksi myös PCB-yhdisteiden pitoisuudet, koska PCB-yhdisteitä tavataan yleisesti romuttamoalueiden maaperässä. Ilmoitusasiakirjojen perusteella PCB-yhdisteiden esiintymistä kunnostusalueen maaperässä ei ole selvitetty. (Määräys 3.) Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoisuudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen. Näytteenotolla varmennetaan edellytettyjen kunnostustavoitteiden toteutuminen. (Määräys 4.) Kaivualueiden ulkopuolelle mahdollisesti jäävät haitta-ainepitoisuudeltaan kaivualueille asetetut kunnostustavoitteet ylittävät maa-ainekset on edellytetty erotettavaksi ja tarvittaessa eristettäviksi täyttöön tuotavista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisten ja puhtaiden maa-ainesten rajapinta havaitaan alueella mahdollisesti myöhemmin tehtävien kaivutöiden yhteydessä ja jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu puhtaiden täyttömaiden pilaantumista. (Määräys 5.1.) Rakennettavan alueen ulkopuolelle mahdollisesti jäävien haitta-aineiden aiheuttamien riskien arvioinnilla varmistetaan, ettei haitta-aineista aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa kiinteistön nykyisessä käytössä ja selvitetään mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarve ja kiireellisyys. (Määräys 5.2.) Valtioneuvoston päätöksessä (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä annetaan määräykset jätteen tuottajan velvollisuudesta laatia siirtoasiakirja. Edellä mainitun päätöksen mukaan siirtoasiakirja tulee olla mukana ongelmajätteitä kuljetettaessa ja siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 6.) Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavien pilaantuneiden maa-ainesten kuljetuksista tehtävät kuormakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 6.) Kaivetut pilaantuneet maa-ainesjätteet toimitetaan käsiteltäväksi kaatopaikalle tai muulle laitokselle, jolla on voimassa oleva ympäristölupa vastaanottaa ja loppusijoittaa kyseisiä massoja. Kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen 861/1997 ja siihen tehtyjen muutosten mukaisesti. Muut kiinteistöltä poistettavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on edellytetty toimitettaviksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 7.1.)

16 UUDELY/518/07.00/ /18 Ilmoituksen mukaan alueelta kaivettuja haitta-ainepitoisuudeltaan kunnostustavoitteet alittavia maa-aineksia voidaan sijoittaa takaisin kaivantojen täyttöihin. Päätöksessä on edellytetty täytöissä hyötykäytettävien kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten haittaainepitoisuuksien ja sijoituskohteiden dokumentointia, jotta haittaainepitoisten maa-ainesten sijainti on tiedossa ja jotta maa-ainekset voidaan huomioida asianmukaisesti mahdollisten tulevien kaivutöiden yhteydessä. (Määräys 7.2.) Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 8.) Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 9.1.) Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. Sähköisen lomakepalvelun käyttö on maksutonta ja se helpottaa viranomaisen tiedon tallentamista. Lomake ja sen täyttöohje löytyvät Internet-osoitteesta: suomi/asioi_verkossa/lomakkeet/ym_ym027/index.html. (Määräykset 9.2. ja 9.3.) Keskeisimmät lainkohdat Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa käsitellä hallitsemattomasti. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus (maaperän pilaamiskielto). Valvonta- ja lupaviranomainen voi jätelain 51 :n mukaan antaa yksittäistapauksissa määräyksiä ja ohjeita siitä, miten selvilläolo- ja kirjanpitovelvollisuus on täytettävä.

17 UUDELY/518/07.00/ /18 Sovelletut oikeusohjeet Käsittelymaksun määräytyminen Päätöksestä tiedottaminen Päätös Tiedoksi Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7, 8, 53, 54, 75, 78, 96, 97 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 25, 26, 27 Jätelaki (1072/1993) 6, 9, 51, 77 Jäteasetus (1390/1993) 3a, 7, 10 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2011 (1394/2010) Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2011 (1394/2010) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 48 kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 20 tuntia. Uudenmaan Romu Oy Kelatie Vantaa Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tietojärjestelmään merkitseminen Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Golder Associates Oy, Heikki Laakso, Ruosilankuja 3 E, Helsinki Suomen ympäristökeskus (sähköisenä) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Tuusulan kunnan ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti. Kiinteistön maaperää koskevat tiedot merkitään valtakunnalliseen Maaperän tilan tietojärjestelmään.

18 UUDELY/518/07.00/ /18 Muutoksenhaku Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä (liite 4.). Ylitarkastaja Sari Penttinen Ylitarkastaja Vesa Suominen Päätöksestä antaa lisätietoja ylitarkastaja Vesa Suominen, puh Liitteet Liite 1. Kohteen sijainti Liite 2. Rakennettavan hallirakennuksen sijainti Liite 3. Tutkimuspisteiden sijainnit Liite 4. Valitusosoitus