HAKIJA YIT Rakennus Oy Kihlmaninraitti 1 E 33100 TAMPERE KIINTEISTÖ Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-204-1204-4 osoitteessa Tohlopinranta 28 Tampere VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki 78 VIREILLETULOAIKA 29.5.2013 KIINTEISTÖN AIEMPI JA TULEVA KÄYTTÖ Kiinteistöllä on toiminut Excelsiorin metallitehdas, joka aloitti toimintansa 1917. Excelsioria ennen tiloissa toimi perunanjalostustehdas. Abloy Oy toimi uusissa tiloissa samalla alueella ja lopetti toimintansa vuoden 2011 lopussa. Alue on kaavoitettu teollisuuskäyttöön (5.11.1970) ja alueen kaavamerkintä on TTV (teollisuus- ja varastorakennusten kaava-alue). Alueen jatkokäyttö on suunnitelmien mukaan asuinalue. Kiinteistö sijaitsee I-luokan Epilänharjun- Villilän pohjavesialueella (0483702), mutta ei pohjaveden muodostumisalueella. Hyhkyn vedenottamo sijaitsee noin 1 kilometri kohteesta itään ja Mustalammen vedenottamo noin 4 kilometriä kohteesta lounaaseen. MAKSU 2 500
TUTKIMUKSET JA JÄTTEIDEN KÄSITTELYSUUNNITELMA Kiinteistön maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuutta on tutkittu vuosina 2009, 2010, 2011 sekä 2012 FCG Oy:n ja Ramboll Finland Oy:n toimesta. Tutkimustulosten mukaan alueen maaperän on paikoin pilaantunut raskasmetalleilla, öljyhiilivedyillä ja klooratuilla liuottimilla. Suurimmat todetut pitoisuudet olivat raskasmetalleista kuparilla (52 770 mg/kg), lyijyllä (3601 mg/kg) ja sinkillä (23 470 mg/kg), raskaiden öljyjakeiden osalta (25 000 mg/kg) ja liuottimien osalta tetrakloorieteenipitoisuus (270 mg/kg). Myös alueen pohjavedessä on todettu voimakkaasti kohonneita tri- ja tetrakloorieteenin pitoisuuksia. Suurin TCE-pitoisuus havaittiin pisteessä FCG7 (610 µg/l). Vesinäytteissä havaittiin myös tri- ja tetrakloorieteenin hajoamistuotteita dikloorieteeniä ja vinyylikloridia. Raskasmetalleilla pilaantunutta maata on maanpinnasta pääosin noin 2 metrin syvyyteen noin 8 000 m 2 :n alueella yhteensä noin 10 000 m 3. Öljyhiilivedyillä pilaantunutta maata on maanpinnasta 0,5-4 metrin syvyyteen noin 280 m 2 :n alueella yhteensä noin 980 m 3. Liuottimilla pilaantunutta maata on maanpinnasta noin 3-6 metrin syvyydellä noin 8 000 m 2 :n alueella yhteensä noin 28 000 m 3. Tutkimustulosten perusteella epäorgaaniset yhdisteet ovat pääasiassa maaperän pintakerroksessa ja liuottimet yli 3 metrin syvyydessä, minkä vuoksi sekapilaantuneiden maa-ainesten määrä alueella on arvioitu vähäiseksi. Kunnostuksen tavoitteena on poistaa pilaantuneesta maaperästä aiheutuvat terveys- ja ympäristöriskit. Pilaantuneen maaperän kunnostus on esitetty toteutettavaksi yhdistämällä eri tekniikoita. Käytettävät menetelmät ovat seuraavat: - massanvaihto noin tasolle +105 - +107mp (noin 2 metriä nykyisestä maanpinnasta rakentamisen vaatimaan syvyyteen) - huokosilmakunnostus sekä tehostettu biologinen ja kemiallinen kunnostus Alueelta kaivetut pilaantuneet maat toimitetaan ympäristöluvan omaavaan käsittely- tai loppusijoituspaikkaan.
Huokosilmakäsittely Tehostettu biologinen kunnostus Kemiallinen hapetus Huokosilmakäsittely on maan kyllästämättömän vyöhykkeen in situkäsittelymenetelmä, jossa alipaineen avulla maasta poistetaan haihtuvia ja eräitä puolihaihtuvia yhdisteitä. Maasta poistuva kaasu johdetaan käsiteltäväksi esim. aktiivihiilisuodatuksella tai katalyyttisellä poltolla. Air Sparging on sovellutus, jossa orsi- ja/tai pohjaveteen lisätään ilmaa. Ilman mukana orsivedessä olevat haihtuvat yhdisteet nousevat huokostilavuuteen, josta ne voidaan huokosilmatekniikalla poistaa. Menetelmällä ei todennäköisesti saavuteta kohteen maaperälle esitettyjä tavoitetasoja, mutta täydentävänä kunnostusmenetelmänä huokosilmaimua ja Air-Spargingia voidaan käyttää. Tehostetussa biologisessa puhdistuksessa tavoitteena on optimoida haittaaineiden luonnollista biologista hajoamista maaperässä. Menetelmässä hyödynnetään maaperän ja pohjaveden luontaista mikrobikantaa. Tehostetussa biologisessa puhdistuksessa syötetään happea, vettä ja ravinteita (typpeä ja fosforia) maaperään. Tarvittaessa maaperään syötetään ilmaa. Ravinteiden syöttö maaperään toteutetaan injektointikaivojen kautta veden avulla. Ne sijoitetaan kokonaan maan alle, jolloin ne ovat suojassa jäätymiseltä ja mekaanisilta vaurioilta. Jokainen kunnostus räätälöidään olosuhteisiin sopivaksi. Tarkka kunnostusprosessien seuranta mahdollistaa prosessien säätötoimenpiteet. Tarvittaessa kunnostusta voidaan jatkaa vähemmän intensiivisellä kunnostusjaksolla. In situ -menetelmää on järkevää käyttää maaperän kunnostukseen siellä, missä kaivaminen on teknisesti hankalaa ja kallis toteuttaa, kuten rakennusten tai muiden rakenteiden ympäristössä tai alla, kovan pintamateriaalin alla, syvällä maaperässä ja laajoissa pilaantumistapauksissa. Tehostetun biologisen puhdistuksen avulla saavutetaan samalla käsittelyllä sekä maaperän että pohjaveden puhdistuminen. Kunnostuksen aikana alueella tapahtuvat toiminnat voivat jatkua tavalliseen tapaan. Varsinainen kunnostusvaihe ei aiheuta häiriötä ympäristöön. Menetelmän on todettu toimivan kohteen maaperästä löytyneille haitta-aineille. Tutkimuksissa on myös selvinnyt, että maaperässä on jo olemassa edellytykset biologiselle hajoamiselle. Maaperässä on havaittu orgaanista ainesta ja pohja- sekä orsivedessä on ravinteita, joten luontaisen hajoamisprosessin kiihdyttämiselle on olemassa hyvät edellytykset. Kemiallisessa hapetuksessa öljyhiilivetyjen luontaista hajoamista nopeutetaan kemiallisen hapettimen avulla. Hapetuskemikaalina voidaan käyttää ve-
typeroksidia tai otsonia. Hapettamalla öljy muutetaan haitattomampaan muotoon. Vetyperoksidi syötetään liuoksena syöttökaivon kautta suoraan pilaantuneeseen kerrokseen. Syöttökaivoina käytetään alueelle asennettavia putkia. Kemikaali tulee syöttää maaperään siten, että se leviää maaperään painovoimaisesti, eli injektiopiste on valittava tämän mukaan. Injektointipisteessä seurataan lämpötilan ja paineen kehitystä sekä ilman happipitoisuutta. Injektoinnin aikana ja sen (vähintään 2 vrk) pumpataan virtaussuunnan alapuolelta vettä, joka injektoidaan takaisin, joko injektointipisteeseen tai sen läheisyyteen. Kemiallisen hapetuksen edistymistä seurataan orsivedestä ja/tai pohjavedestä otettavin näyttein ja/tai jatkuvatoimisilla mittareilla. Tarkkailuohjelma tulee suunnitella kohteeseen sopivaksi. Kemiallinen hapetus soveltuu niihin kohteisiin, jossa massanvaihto olisi muuten hankalaa ja kallista. Rakennusten alla ja läheisyydessä tehtävä kemiallinen puhdistus vaatii tarkan tiedon alueella sijaitsevista herkistä rakenteista, sillä nopeassa hapetusreaktiossa syntyy räjähdysherkkiä kaasuja. Kemiallista hapetusta voidaan soveltaa kohteeseen samalla tavalla kuin biologisia puhdistusmenetelmiä, joko niille vaihtoehtoisena menetelmänä tai niiden rinnalla. Kohteeseen valittu urakoitsija tekee tarvittavia lisäanalyysejä, joiden avulla päätetään tarvittavan hapettimen laatu ja määrä. Massanvaihto Pilaantuneet maamassat poistetaan tavoitepitoisuuksien mukaan ja kuljetetaan asiaankuuluvan luvan omaavalle käsittelypaikalle. Käsittelypaikka ratkaistaan kustannus- ja kapasiteettitilanteiden perusteella kunnostustyön alkaessa kohteeseen valitun valvojan toimesta. Maamassojen käsittely voidaan toteuttaa eri menetelmillä riippuen haitta-aineista. Maamassat voidaan eristää, stabiloida, polttaa tai sijoittaa kaatopaikalle. Massanvaihdolla saadaan parhaiten poistettua maaperässä olevat raskasmetallit. Massanvaihto on tarpeellista toteuttaa maksimissaan 2-3 metrin syvyyteen. Syvemmällä maaperässä olevat haitta-aineet kunnostetaan In Situ menetelmillä. PILAANTUNEISUUDEN JA KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI/RISKINARVIO Alueelle on kohdekohtainen riskinarviointi osin kvalitatiivisena (laadullinen) ja osin kvantitatiivisena (määrällinen) tarkennettuna arviointina VNa 214/2007 mukaisesti. Riskinarvioinnissa on keskitytty kulkeutumisriskeihin sekä terveys- ja ympäristöriskeihin ja ekologisiin riskeihin. Tarkastelussa on huomioitu haitta-aineiden ominaisuudet, kulkeutumisreitit sekä haitta-aineille mahdollisesti altistuvat kohderyhmät. Alueen kaavoitus asuinkäyttöön on aloitettu, ei-
kä riskinarvioita laadittaessa alueelle sijoittavista toiminnoista tai niiden sijainnista ole tarkkaa tietoa. Kunnostustarpeen selvittämiseksi kaikille kriittisille haitta-aineille on määritetty kunnostustavoitteet huomioiden mahdolliset eri maankäyttömuodot tarkastelualueella (rakennuksen alapuolinen maaperä, piha-alueet, liikennealueet, leikkipaikat ja hulevesien imeytysalueet). Lisäksi on määritetty turvalliset pitoisuudet alueella hyötykäytettävälle kaivetulle maa-ainekselle. Kunnostustavoitteet määritettiin ainoastaan maaperälle, sillä pohjaveden kunnostustarvetta kohteessa ei aikaisemmassa riskinarviossa todettu. Kaikilla maankäyttömuotojen tarkastelualueilla tavoitepitoisuudet asetettiin siten, että niistä ei aiheudu myöskään riskiä pohjaveden laadulle. Etenkin hulevesien imeytysalueella pohjavesiriski voi olla huomattava, minkä vuoksi ko. alueelle on määritetty omat tavoitearvot. Koska alue tulee jatkossa olemaan asuinalueena, riskittömät kunnostuksen tavoitepitoisuudet on määritetty ensisijaisesti terveysriskien perusteella (ulkoalueilla tarkasteltuna altistusmuotona maan syönti ja rakennusten kohdalla altistusmuotona sisäilman hengitys). Riskinarvioinnissa on arvioitu haihtuvien kloorattujen liuottimien maaperän kunnostustavoitetta laskennallisesti sisäilmariskitarkasteluun perustuen. Vinyylikloridin osalta rakennusten alapuolinen riskitön pitoisuus on alhaisempi, kuin laboratorioiden määritysrajat, eikä riskitöntä pitoisuutta voida tämän vuoksi tutkimuksilla varmistaa. Turvallinen asuminen alueella tulee varmistaa maaperän kunnostuksen lisäksi rakenteellisilla ratkaisuilla siten, että maaperästä ja mahdollisesti orsivedestä haihtuvat yhdisteet eivät voi kulkeutua rakennusten sisäilmaan. Rakennusten alapohjat ja kaikki läpiviennit tulee toteuttaa mahdollisimman tiiviinä ja lisäksi kaikkien rakennusten (myös pysäköintitilojen) alapohjat tulee varustaa radonputkistolla ja koneellisella poistolla. Asuinkerroksia ei saa rakentaa maan alle pilaantuneilla alueilla, eikä maanalaisten tilojen ilmanvaihto saa olla yhteydessä asuinkerroksiin. Riskinarvioinnin perusteella maaperässä olevat haitta-aineet aiheuttavat riskejä sekä terveydelle (toksisuus ja syöpävaarallisuus) että ympäristölle. Maansyönnin ja sisäilman hengityksen kautta tapahtuvaa altistusta ei voida pitää hyväksyttävänä, joten alueella tarvitaan maaperän kunnostustoimenpiteitä. Kunnostukselle on määritetty laskennallisesti seuraavat riskittömät tavoitetasot eri alueittain:
Taulukko 1. Piha-, leikki-, liikenne- ja hyötykäyttöalueiden kunnostuksen tavoitepitoisuudet PIHA LEIKKI LIIKENNE JA HYÖTY- KÄYTTÖ VNa 214/2007 alempi ohjearvo Lopullinen tavoite Lopullinen tavoite Laskennallinen (terveys) Laskennallinen (terveys) Laskennallinen (terveys) Lopullinen tavoite Haitta-aine mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg Antimoni, Sb 32 30 24 10 480 50 10 Arseeni, As 80 80 60 50 1 200 250 50 Kromi, Cr 400 210 300 200 6 000 210 200 Kupari, Cu 11 000 190 8 400 150 168 000 190 150 Lyijy, Pb 144 140 108 110 2 160 750 200 Nikkeli, Ni 4 000 120 3 000 100 60 000 120 100 Sinkki, Zn 40 000 340 30 000 250 600 000 340 250 2 400 2 000 1 800 600 36 000 2 000 600 Vinyylikloridi 5 0,02 4 0,01 72 0,02 0,01 Dikloorieteeni 480 1,5 360 0,05 7 200 1,5 0,05 Trikloorieteeni 4 000 0,7 3 000 0,7 60 000 0,7 1 Raskaat öljyjakeet Tetrakloorieteeni 1 280 1,1 960 0,5 19 200 1,1 0,5 Rakennuksen alapuoliset tavoitepitoisuudet koskevat myös 5 metrin levyistä aluetta rakennuksen seinälinjoista ulospäin.
Taulukko 2. Hulevesien imeytysaltaan kunnostuksen tavoitepitoisuudet HULE-VESI VNa 214/2007 alempi ohjearvo Haitta-aine mg/kg mg/kg Antimoni, Sb 2 10 Arseeni, As 26 50 Kromi, Cr 210 200 Kupari, Cu 190 150 Lyijy, Pb 40 200 Nikkeli, Ni 17 100 Sinkki, Zn 340 250 Raskaat öljyjakeet 400 600 Vinyylikloridi 0,01 0,01 Dikloorieteeni 0,01 0,05 Trikloorieteeni 0,01 1 Tetrakloorieteeni 0,01 0,5 KÄSITTELYTARVE Terveydellisistä ja ympäristönsuojelullisista syistä kiinteistön alueella olevat pilaantuneet maa-ainekset tulee poistaa. LAUSUNNON ANTAJAT Pirkanmaan ELY-keskus on neuvotellut 9.8.2013 käsittelystä Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa, jonka kannanotot on otettu huomioon tässä päätöksessä. PIRKANMAAN ELINKEINO- LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Pirkanmaan ELY-keskus on tarkastanut Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-204-1204-4 osoitteessa Tohlopinranta 28 Tampere si-
jaitsevan kiinteistön pilaantunutta maaperää koskevan ilmoituksen ja hyväksyy siinä esitetyn kunnostamisen seuraavin ehdoin: 1. Tehostetun biologisen kunnostuksen ja kemiallisen hapetuksen toteuttamisesta on tehtävä tarkempi yksityiskohtainen suunnitelma. Lisäksi on selvitettävä ko. toiminnassa syntyvät hajoamistuotteet sekä laadittava toiminnan tarkkailun ja ympäristön seurantaa varten tarkkailusuunnitelma. Suunnitelma ja selvitys on toimitettava Pirkanmaan ELY-keskukselle ennen kunnostustöiden aloittamista. 2. Kiinteistön maaperässä olevat jätteet on poistettava kiinteistöltä ja eri jätejakeet on hyödynnettävä mahdollisuuksien mukaan. Jätteet on toimitettava luvanvaraiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan. 3. Kiinteistöllä olevat pilaantuneet maa-ainekset on poistettava kiinteistön alueelta eri haitta-aineiden osalta vähintään alemman ohjearvon (VNa 214/2007) ylittäviltä osin, jollei riskinarvion perusteella edellytetä tiukempaa puhdistustavoitetta. Rakennettavilla leikkialueilla maaperä tulee poistaa eri haitta-aineiden osalta kynnysarvopitoisuuteen viimeistään leikkialueita rakennettaessa. Maa-ainekset, joiden pitoisuus ylittää haitta-aineiden osalta Vna:n 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon on toimitettava paikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen käsittely. Maa-ainekset, joiden pitoisuus alittaa eri haitta-aineiden osalta alemman ohjearvotason tai riskinarvioinnin perusteella edellytetyn tiukemman tavoitetason voidaan käyttää kiinteistön alueella täyttöihin tai toimittaa paikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen käsittely. 4. Rakennusten alle tulee tehdä suunnitelmassa esitetyt rakenteet haihtuvien yhdisteiden kulkeutumisen estämiseksi sisäilmaan. Rakenteista tulee neuvotella/hyväksyttää Tampereen kaupungin rakennusvalvonnan ja ympäristöterveysviranomaisten kanssa. 5. Rakennusaikainen liikenne ja maankaivu on toteutettava siten, että siitä ei aiheudu pöly- tai meluhaittoja. Pilaantunut maa-aines on peitettävä kuljetuksen ajaksi ja jätteen kuljettajien on oltava hyväksytty jätetiedostoon.
6. Jätteiden kuljetuksista on oltava siirtoasiakirja, josta tulee ilmetä jätelain (646/2011) 121 :n edellyttämät tiedot. Siirtoasiakirjoja on säilytettävä kolme vuotta. 7. Työn valvojana on oltava asiantunteva henkilö, jolla tulee olla käytettävissään työn ohjaamiseen ko. haitta-aineille soveltuva kenttäanalytiikka ja sen asiantuntemus sekä ympäristönäytteenottajan sertifikaatti. Kaivutyön yhteydessä maasta tulee ottaa työnäytteitä. Joka kymmenes kenttämittausten avulla analysoitu näyte tulee toimittaa laboratorioon analysoitavaksi. Maaperän puhdistustyön lopputulos on todettava toimenpidealueelle tehtyjen kaivantojen seinämistä ja pohjalta otettujen jäännöspitoisuusnäytteiden avulla. Jäännöspitoisuusnäytteitä on otettava niin, että yksi näyte edustaa 100 m 2-200 m 2 :n suuruista puhdistettua aluetta. Jokaisesta maaperän puhdistamiseksi tehdystä kaivannosta on kuitenkin otettava vähintään viisi jäännöspitoisuusnäytettä. Jäännöspitoisuusnäytteen on edustettava mahdollisimman hyvin toimenpidealueelle jäävän maan laatua ja kerroksellisuutta. Näyte saa olla koottu enintään viidestä osanäytteestä. Kaikki maanäytteet, joiden on tarkoitus osoittaa alueelle jäävän maan haitta-ainepitoisuuksia, on analysoitava sellaisella analyysimenetelmällä ja mittaustarkkuudella, että saatuja tuloksia voidaan verrata kunnostustyölle asetettuihin haitta-ainekohtaisiin puhtausarvoihin. Jäännöspitoisuuksien toteamiseen käytetyt analyysitodistukset on liitettävä kunnostustyön loppuraporttiin. Kunnostustyön valvonnasta vastaavan henkilön nimi- ja yhteystiedot on ilmoitettava ennen työn aloittamista Pirkanmaan ELY-keskukselle ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 8. Puhdistustoimien riittävyys on varmistettava saneeraustoimien loputtua alueelta otettavin maaperänäyttein. Maaperän puhdistustyöstä on laadittava raportti, jossa on tässä päätöksessä määrättyjen asioiden lisäksi esitettävä ainakin seuraavat tiedot: - puhdistetun alueen tunnistetiedot, - puhdistustyön aloitus- ja lopetuspäivät ja työn kokonaiskestoaika, - kartta, joista selviää tarkasti, mistä kohdista pilaantuneet maat on poistettu, poistosyvyydet ja mistä kohdista laboratoriossa analysoidut jäännöspitoisuusnäytteet on otettu,
- kartta, josta selviää tutkimusten perusteella pilaantuneeksi todetun tai arvioidun alueen rajaus ja aluetta pilanneet haitta-aineet (ainakin metalleilla, mineraaliöljyperäisillä aineilla pilaantuneet alueet, muilla haitta-aineilla pilaantuneet alueet), - alueelle jääneen maan jäännöspitoisuudet (kopiot analyysitodistuksista), käytetyt mittausmenetelmät ja -tarkkuudet, - kenttämittaustulosten luotettavuuden arvioimiseksi käytettyjen maanäytteiden laboratorioanalyysitodistukset, - poistettujen pilaantuneiden maa-ainesjätteiden ja pilaantuneiden rakenteiden käsittelypaikkatiedot (laitos, osoite) ja niihin toimitetun jätteen, maan ja maiden sisältämien haitta-aineiden kokonaismäärät, - taulukot, joihin on koottu kuormakohtaisesti tiedot käsittelypaikkoihin toimitetun maa-ainesjätteen määrästä (t) ja haitta-ainepitoisuuksista, - maa-ainesjätteen kaatopaikkakelpoisuustestien tulokset, sekä - arvio siitä, miten puhdistustyön tavoitteet on saavutettu ja siihen liittyvät epävarmuustekijät. Raportti on toimitettava tarkastettavaksi ELY-keskukselle kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun puhdistustyö on päättynyt. Raportti on lisäksi toimitettava tiedoksi Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mikäli ilmoituksessa mainittujen kiinteistöjen puhdistaminen toteutetaan vaiheittain, on jokaisesta vaiheesta laadittava hankekohtainen raportti. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Päätöksessä mainitut ehdot on annettu terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja valvonnallisista syistä. Mikäli ehtoja noudatetaan maaainesten puhdistamistoimenpiteillä ja kuljettamisella asianmukaiseen käsittelyyn ei aiheuteta terveys- eikä ympäristöhaittoja. ELY-keskus katsoo, ettei ilmoituksessa ja sen liitteissä ole riittävästi perusteltu leikkipaikkojen osalta esitettyä kunnostustavoitetta (alempi ohjearvopitoisuus). Tämän vuoksi ELYkeskus on edellyttänyt ko. alueille kunnostustavoitteeksi eri haitta-aineiden osalta kynnysarvopitoisuuden. Päätöksessä määrätty alemman ohjearvopitoisuuden mukainen kunnostustaso koko kiinteistön alueelle perustuu siihen, että näin vähennetään riskinarvion ja suunnitelman epävarmuuksia mm. alueen tulevaan maankäyttöön, haitta-aineiden kulkeutumiseen niin pohjaveteen kuin maaperään ja ilmaan sekä viihtyvyystekijöihin (haju) liittyen. Pima-asetuksessa mainittua tulevaa maankäyttöä on ELY-keskus tulkinnut niin, että päätöksessä on sovellettu uusinta käytössä olevaa maankäyttötietoa tai suunnitelmaa. Koska valmista asemakaavaa alueelle ei vielä ole Tulevaa maankäyttöä suun-
nitelmassa esitetyn osa-aluejaon mukaan on mahdoton ottaa sellaisenaan huomioon. Päätöksessä määrätty tarkkailu on tarkoitettu osoittamaan toteutuvatko riskinarvion oletukset suunnitelman riskittömyydestä sekä seuraamaan biologisen kunnostuksen ja kemiallisen hapetuksen mahdollisesti aiheuttamia muutoksia pohjaveden laatuun. MAKSUPERUSTE Valtioneuvosto on antanut asetuksen n:o 907/2012 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2013. Asetuksen maksutaulukon mukaan pilaantuneen maaperän tehtävän ilmoituksen käsittely maksaa 50 euroa/h. Tämän ilmoituksen käsittelyyn on kulunut 50 tuntia, joten maksu on 2 500 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Hämeenlinnasta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/00) Ympäristönsuojeluasetus (169/00) Jätelaki 646/2011 Valtioneuvoston asetus jätteistä 19.4.2012 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLOAIKA Tämä päätös on voimassa 15.8.2018 saakka.
MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä. Yksikön päällikkö Ari Nygrén Ympäristöinsinööri Kari Pyötsiä Lisätietoja asiasta antaa tarvittaessa tarkastaja Kari Pyötsiä puh. 0500-832 520 e-mail: kari.pyotsia@ely-keskus.fi PÄÄTÖS JÄLJENNÖS Luvan hakijalle Tampereen kaupunki ympäristönsuojeluviranomainen