RAKENNUS-, PINTAKÄSITTELY- JA TALOTEKNIIKKA-ALOJEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS

Oppaat ja käsikirjat 2012:14 RAKENNUS-, PINTAKÄSITTELY- JA TALOTEKNIIKKA-ALOJEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS RAKENNUS-, PINTAKÄSITTELY- JA TALOTEKNIIKKA-ALOJEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS Oppaat ja käsikirjat 2012:14

Opetushallitus Oppaat ja käsikirjat 2012:14 ISBN 978-952-13-5381-9 (nid.) ISBN 978-952-13-5382-6 (pdf) ISSN-L 1798-8950 ISSN 1798-8950 (painettu) ISSN 1798-8969 (verkkojulkaisu) Kannen kuva: Opetushallitus, Olli Häkämies Taitto: Edita Prima Oy/Timo Päivärinta/PSWFolders Oy www.oph.fi/julkaisut Juvenes Print - Suomen Yliopistopaino Oy, Tampere

SISÄLTÖ 1 Johdanto... 5 Rakentamisen oppimisympäristöjen turvallisuudessa havaittuja puutteita... 7 2 Ammattikoulutuksen eri järjestämismuodot ja työympäristöt työturvallisuuden näkökulmasta... 9 2.1 Lainsäädäntöperusta... 10 2.2 Vastuunjako työturvallisuudesta ammattikoulutuksen eri ympäristöissä... 12 2.2.1 Työnantajan vastuu... 13 2.2.2 Koulutuksen järjestäjän vastuu... 14 2.2.3 Opiskelijan (työntekijän) vastuut ja oikeudet... 16 2.3 Tapaturma, ilmoittamisvelvoite ja vakuutusturva... 17 2.4 Rangaistusseuraamukset työturvallisuusasioissa... 18 3 Rakennus-, talotekniikka- ja pintakäsittelyalojen oppimisympäristöt... 19 3.1 Koulutuksen järjestäjän hallinnoimat oppimisympäristöt... 19 3.1.1 Koulutuksen järjestäjän omat rakennushankkeet... 19 3.1.2 Oppilaitokset työsalit ja piha-alueet... 24 3.2 Ulkopuolisen tahon hallinnoimat oppimisympäristöt... 25 3.2.1 Työpaikalla tapahtuva oppiminen... 25 3.2.2 Asiakastyöt ulkopuolisen asiakkaan omissa kohteissa... 26 4 Menettelytavat rakentamisen oppimisympäristöissä... 27 4.1 Vaarojen kartoitus... 27 4.1.1 Viikoittaiset kunnossapitotarkastukset... 27 4.1.2 Työvälineiden turvallinen käyttö ja sen varmistaminen... 28 4.2 Henkilönsuojaus... 29 4.3 Työ- ja suojatelineet sekä henkilönostimet... 30 4.4 Työturvallisuuskortti... 31 4.5 Työvälineiden ja koneiden listaaminen sekä niiden liittäminen opetussuunnitelmaan... 32 4.6 Ensiavun järjestäminen ja toiminta vahinkotilanteissa... 33 3

4.4 Muut tapaturmariskiä nostavat tekijät ja niiden hallinta... 34 4.4.1 Sähköturvallisuus... 34 4.4.2 Yötyö... 34 4.4.3 Lävistykset, lävistyskorut sekä rakennekynnet... 35 4.4.4 Päihteet... 35 4.4.5 Työliikenne... 36 4.4.6 SORA-säädökset... 37 Lähteet... 38 Liitteet... 39 LIITE 1 Työmaan viikoittainen kunnossapitotarkastus... 39 LIITE 2 Turvallisuussuunnittelulomake... 41 LIITE 3 Rakennustyömaan perehdyttämislomake... 42 LIITE 4 Ilmoitus 16-17 -vuotiaiden nuorten työntekijäin käyttämisestä vaaralliseen työhön http://www.tyosuojelu.fi/fi/verkkolomakkeet... 43 LIITE 5 Lupaa ja pätevyyttä vaativat työtehtävät... 45 4

1 Johdanto Rakennus-, talotekniikka- ja pintakäsittelyalojen oppimisympäristöjen turvallisuusopasta voivat hyödyntää koulutuksen ja tutkinnon järjestäjät, opettajat ja kouluttajat, opiskelijat ja tutkinnon suorittajat, työpaikkaohjaajat ja työpaikkakouluttajat sekä ammattiosaamisen näyttöjen ja tutkintosuoritusten arvioijat. Tässä oppaassa koulutuksen järjestäjällä tarkoitetaan sekä ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjää (ammatillinen peruskoulutus) että näyttötutkinnon järjestäjää (ammatillinen lisäkoulutus). Koulutuksen järjestäjä työturvallisuuslain tarkoittamana työnantajana silloin, kun opiskelijat tai tutkinnon suorittajat toimivat koulutuksen järjestäjän hallinnoimissa ympäristöissä. Opiskelijalla tarkoitetaan ammatillisen peruskoulutuksen ja näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijaa. Tutkinnon suorittajalla tarkoitetaan näyttötutkinnon suorittajaa, joka voi osallistua valmistavaan koulutukseen tai tulla suoraan tutkintotilaisuuteen. Tässä oppaassa opiskelija ja/tai tutkinnon suorittaja rinnastetaan työturvallisuuslain mukaiseen työntekijään. Opettajalla tarkoitetaan opettajaa tai kouluttajaa, joka voi olla myös työnantajan edustajaan rinnastettavassa asemassa silloin, kun opiskelija tai tutkinnon suorittaja työskentelee koulutuksen järjestäjän lukuun. Oppaan tarkoituksena on parantaa rakennus-, talotekniikka- ja pintakäsittelyalojen oppimisympäristöjen turvallisuutta sekä tehdä oppimisympäristöistä rakennusalan säädösten mukaisia. Turvallisuusosaaminen on osa opiskelun tavoitteena olevaa ammattitaitoa. Ammattitaidon kehittyminen on jäsennettävä opetussuunnitelmissa ja sen olemassaolo todennetaan osaamisen arvioinnilla. Vuonna 2011 aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet tekivät yhteisen tehovalvontakampanjan ammatillisten oppilaitosten rakennuskohteisiin. Valvontakäyntien aikana listattiin havaitut puutteet, ja myöhemmin ne koottiin valtakunnallisesti yhteen. Tulokset on esitetty taulukossa 1. Tulokset ovat pysähdyttäviä. Oppilaitoksen koulutustyömaan pitäisi olla paikka, jossa opiskelijan turvallisuus on taattu ja jossa hänen osaamisensa voi kehittyä työturvallisuutta arvostavassa ilmapiirissä. Valvontakäynnit osoittavat kuitenkin, että oppilaitoksien työmaiden turvallisuustasossa on paljon kehitettävää. Erityisen huonoina voidaan pitää tuloksia, joiden mukaan välitöntä kuoleman vaaraa ilmentävissä tarkastuskohdissa on paljon puutteita. Myös työturvallisuuden vastuukysymykset näyttävät olevan oppilaitoksissa epäselviä. Tämän oppaan tärkein viesti on, että rakennus-, talotekniikka- ja pintakäsittelyalojen oppimisympäristöt rinnastetaan lähes poikkeuksetta yleiseen rakennustyömaahan ja niihin sovelletaan valtioneuvoston asetusta rakennustyön turvallisuudesta (205/2009). 5

Tällaiseksi oppimisympäristöksi luetaan koulutustyömaiden lisäksi oppilaitoksen työsalit ja sitä vastaavat paikat, joissa järjestetään työn opetusta käytännön työtehtävien muodossa. Tämän oppaan tavoitteita ovat oppimisympäristöjen saattaminen käytännön tasolla rakennusalan säädösten edellyttämään kuntoon työturvallisuudesta vastuussa olevan, rakennustyön turvallisuusasetuksen (205/2009) mukaisen organisaation luominen oppilaitoksiin työturvallisuusosaamisen määrittäminen ja liittäminen vahvemmin osaksi tavoitteena olevia oppimistuloksia ja sitä kautta osaksi opetussuunnitelman mukaista toimintaa. Opas on pyritty pitämään maltillisen kokoisena. Oppaaseen on koottu pääkohdat niistä asioista, joiden avulla edellä mainittuihin tavoitteisiin uskotaan päästävän. Opettajat ja kouluttajat voivat oppaan ja siinä esitetyn lähdemateriaalin avulla muokata toimintamallit omaa organisaatiotaan ja opiskelijoitaan varten. Rakennus-, talotekniikka- ja pintakäsittelyalojen oppimisympäristöjen turvallisuusoppaan on laatinut työtä varten asetettu projektiryhmä, johon kuuluivat asiamies Juha Mäntynen (Rakennusteollisuus RT ry, työryhmän puheenjohtaja), asiantuntija Jukka Mäkeläinen (Työturvallisuuskeskus), erityisasiantuntija Tarja Mäkelä, (Työterveyslaitos), lehtori Ari Huttunen (Omnia ammattiopisto), kouluttaja Rauno Vuorisalo (Siikaranta-opisto), työsuojelusihteeri Tapio Jääskeläinen (Rakennusliitto ry), ylitarkastaja Pekka von Hertzen (Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue), opettaja Markku Pääkkönen (Vantaan ammattiopisto Varia ), yksikön päällikkö Kalle Laine (TTS - Työtehoseura), opettaja Kari Niittylä (Jyväskylän ammattiopisto) ja lehtori, TS-asiamies Seppo Lakka (Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä). Työryhmän sihteerinä ja oppaan alakohtaisten tekstien kirjoittajana on toiminut asiantuntija Juha-Ville Mäkinen VE Trainingistä. Kaikille aloille yhteisten tekstien kirjoittamisesta on vastannut tutkija Sari Tappura Tampereen teknillisestä korkeakoulusta ja asiantuntija Minna Taivassalo-Salkosuo Opetushallituksesta. Opetushallituksesta työtä on ohjannut yli-insinööri Arto Pekkala. 6

Rakentamisen oppimisympäristöjen turvallisuudessa havaittuja puutteita Vuonna 2011 aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet suuntasivat työsuojelutarkastuksia opetuskäytössä oleville rakennustyömaille. Tarkoituksena oli normaalin valvontatoimen lisäksi viedä opettajille ja opiskelijoille tietoa rakennustyömaalla noudatettavista, työturvallisuutta koskevista määräyksistä. Työsuojelutarkastuksia tehtiin yhteensä 88 kpl kaikkien aluehallintovirastojen alueilla. Puutteita havaittiin lähes jokaisella tarkastuksella. Tarkemmat tiedot havaituista puutteista ovat taulukossa 1. Taulukko 1. Vuonna 2011 tehtyjen työsuojelutarkastusten perusteella havaitut virheet koko Suomessa. Havaitut virheet (N=88) Puutteet % Rakennustyön johto 25 Turvallisuussuunnittelu 41 Työmaatarkastukset 27 Telineet 64 Putoamissuojaus 32 Koneet ja laitteet 16 Henkilökohtainen suojaus 51 Yleisjärjestys 30 Sähkölaitteet 5 Työympäristö 6 Muu 3 Työsuojelutarkastuksissa havaittujen puutteiden perusteella voidaan todeta, että koulutuksen järjestäjien hallinnoimilla rakennustyömailla oli runsaasti puutteita. Eniten puutteita oli turvallisuussuunnittelussa, telineiden käytössä ja henkilökohtaisessa suojauksessa. Turvallisuussuunnittelun puutteisiin tulee jatkossa puuttua tiukasti, koska rakennustyömaiden turvallisuus perustuu nimenomaan siihen. Eniten puutteita tarkistetuissa kohteissa oli kuitenkin telineissä, tikkaissa ja työpukeissa. Tämä on erittäin hälyttävää, koska näillä tasoilla työskennellään aina maanpinnan tasoa korkeammalla, usein reilustikin. Puutteet telineissä, tikkaissa ja työpukeissa mahdollistavat aina vakavan tapaturman ja välittömän kuolemanvaaran. Noin puolella rakennustyömaista oli puutteita henkilökohtaisessa suojauksessa. Tämä tarkoittaa, että käytännössä joka toisella työmaalla oli puutteita suojakypärän, heijastavan varoitusvaatetuksen tai silmien suojainten käytössä. Hen- 7

kilökohtaisen suojauksen puutteet kuvaavat parhaiten koulutuksen järjestäjien hallinnoimilla rakennustyömailla tavattavaa turvallisuusajattelua ja asennetta. Henkilökohtaiset suojaimet on helppo hankkia, mutta riittävän valvonnan puuttuessa niitä ei käytetä. Paikalla olevan opetushenkilöstön tulisi tarkemmin valvoa suojainten käyttöä. Tarkistuksissa ei tullut ilmi, oliko opiskelijoiden käyttöön edes tarjottu henkilökohtaisia suojaimia niillä rakennustyömailla, joilla havaittiin puutteita suojainten käytössä. Aluehallintovirastojen mielestä jatkossakin on syytä tehokkaasti valvoa koulutuksen järjestäjien hallinnoimia rakennustyömaita ja erityisesti opastaa opettajia rakennustyömaiden turvallisiksi saattamisessa. 8

2 Ammattikoulutuksen eri järjestämismuodot ja työympäristöt työturvallisuuden näkökulmasta Ammattikoulutus muodostuu ammatillisista perustutkinnoista sekä näyttötutkintoina suoritettavista perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista. Ammatillinen peruskoulutus ja näyttötutkintoon valmistava koulutus voidaan järjestää sekä oppilaitoksissa että työpaikoilla. Alla olevasta kuvasta 1. ilmenee, että työturvallisuuslakia sovelletaan kaikissa työympäristöissä opiskelun yhteydessä. Kuva 1. Koulutuksen järjestämismuoto ja pääasiallisesti painottuva toimintaympäristö & työturvallisuus Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskellaan koulutuksen järjestäjän työympäristöissä, joita voivat olla esim. työsalit, laboratoriot, opetuskeittiöt ja harjoitustyömaat. Lisäksi ammatillisiin perustutkintoihin sisältyy työssäoppimista, jonka aikana opiskelija hankkii osan tutkinnon perusteiden edellyttämästä ammattitaidosta, ja ammattitaito osoitetaan ammattiosaamisen näytössä työtä tehden. Koulutuksen järjestäjä vastaa työssäoppimisen järjestämisestä ammatillisessa peruskoulutuksessa. Työssäoppimisjaksolla opiskelija ei ole työsopimussuhteessa työpaikkaan, ellei siitä ole erikseen sovittu tai kyseessä on oppisopimuskoulutus. Työssäoppiminen rinnastetaan työturvallisuuslaissa (738/2002) vuokratyöhön, joten työturvallisuusmääräykset sitovat koulutuksen järjestäjää, työssäoppimispaikkaa ja opiskelijaa samalla tavoin kuin vuokratyösuhteessa. Näyttötutkintojärjestelmässä tutkinnon perusteiden edellyttämää ammattitaitoa voidaan hankkia tai täydentää oppilaitoksen työympäristöissä tai työpaikalla järjestettävässä valmistavassa koulutuksessa, josta tutkinnon suorittaja, työpaikkaohjaaja ja koulutuksen järjestäjän edustaja yhdessä laativat suunnitelman. Aikuiskoulutuksessa näyttötutkintotilaisuudet järjestetään pääsääntöisesti työpaikoilla. 9

Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto, jossa koulutus perustuu pääosin työpaikalla järjestettävään koulutukseen. Oppisopimuskoulutus perustuu opiskelijan ja työnantajan väliseen kirjalliseen määräaikaiseen työsopimukseen (oppisopimus) (L 630/1998, 17 ). Ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen (A 811/1998, 6 ) mukaan koulutuksen järjestäjä päättää, järjestetäänkö oppisopimuskoulutus tutkintoon johtavana vai näyttötutkinnon suorittamiseen valmistavana koulutuksena. Oppisopimuskoulutuksen erottaa oppilaitosmuotoisesta koulutuksesta työsuhdeperusteisuus ja vaatimus koulutuksen toteutuksesta pääosin työpaikalla. Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijaan sovelletaan lisäksi, mitä työntekijän osalta säädetään työajasta, vuosilomasta, työturvallisuudesta ja työntekijän muusta suojelusta (laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998, 18 ja laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 631/1998, 10 ). Koulutuksen järjestäjällä on selkeä johto- ja valvontavastuu oppisopimuskoulutuksen koko prosessista. Turvallinen ja siisti ympäristö, kunnossa olevat välineet, asianmukaiset suojaimet ja varusteet sekä oikeat toimintatavat parantavat sekä tuottavuutta että turvallisuutta. Asiat sujuvat, opiskelijat ja tutkinnon suorittajat pysyvät terveinä ja viihtyvät paremmin. 2.1 Lainsäädäntöperusta Alla olevassa kuviossa 2. on kuvattu oppimisympäristöjen turvallisuuden lainsäädäntöperusta. Työturvallisuuslaki (738/2002) on keskeisin noudatettava lainsäädäntö, kun viitataan oppimisympäristöjen turvallisuuteen huolimatta siitä, onko kyseessä ns. koulutuksen järjestäjän/tutkinnon järjestäjän hallinnoima työympäristö vai työpaikalla järjestettävä koulutus. Työturvallisuuslaki määrittelee työturvallisuuden vähimmäisvaatimukset ja yleiset tavoitteet koskien kaikkia työpaikkoja. Lisäksi on annettu lukuisia muita työturvallisuutta koskevia säädöksiä ja lakeja, joita työpaikoilla tulee noudattaa. Tietämättömyys jonkin säädöksen olemassaolosta ei vapauta sen noudattamisesta eikä vastuusta. Keskeiset työturvallisuussäädökset on esitetty tämän oppaan lähdeluettelossa. Koulutuksen/tutkinnon järjestäjään sovelletaan työturvallisuuslain 4 :n mukaan työnantajaa koskevia säännöksiä, silloin, kun työ tapahtuu oppilaitoksessa tai muutoin koulutuksen järjestäjän osoittamalla tavalla. Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetussa laissa (44/2006) eli työsuojelun valvontalaissa säädetään menettelystä työsuojeluviranomaisen valvoessa työturvallisuutta, työsuhdetta ja muiden työsuojelua koskevien säännösten noudattamista sekä työnantajan ja työntekijöiden välistä työsuojelun yhteistoimintaa työpaikalla. Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998, 19 & 28 ) ja laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 10 & 11 ) korostavat opiskelijan oikeutta turvalliseen työ- opiskeluympäris- 10

töön. Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön kattaa sekä fyysisen että psyykkisen ympäristön. Työnantaja vastaa työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa opiskelijan työturvallisuudesta siten kuin siitä työntekijöiden osalta säädetään ja määrätään myös silloin, kun opiskelija ei ole työsopimussuhteessa taikka virkasuhteessa tai siihen verrattavassa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa työnantajaan. Lisäksi tulee ottaa huomioon nuorten työntekijöiden suojelua koskevat säädökset. Ajantaisainen työturvallisuuslainsäädäntötieto löytyy Valtion säädöstietopankista (www.finlex.fi) ja Työsuojeluhallinnon intervet-sivuilta (www.tyosuojelu.fi). Kuva2. Oppimisympäristöjen turvallisuuden lainsäädäntöperusta (Taivassalo-Salkosuo 2012) Kun opiskelija koulutukseen liittyen työskentelee työpaikalla oppilaitoksen ulkopuolella, työ rinnastetaan vuokratyöhön. Silloin koulutuksen järjestäjän, työpaikan ja opiskelijan velvoitteisiin sovelletaan vuokratyön työturvallisuussäännöksiä (L 738/2002, 3 ). Ammatillisen peruskoulutuksen aloittaessaan opiskelijat ovat useimmiten alle 18-vuotiaita, jolloin työssäoppimiseen sovelletaan osin nuoria työntekijöitä koskevaa lainsäädäntöä. Erityisesti on siis varmistettava, että nuorista työntekijöistä annetun lain (998/1993) ja nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä annetun asetuksen (475/2006) säännökset on otettu huomioon. Aluehallintovirasto on julkaissut tiedotteen nuorille työntekijöille vaarallisten töiden ilmoittamisesta (www.tyosuojelu.fi/fi/tyopaikkatiedotteet). Tutkintojen perusteissa ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset sisältävät työsuojelun alakohtaiset erityispiirteet. Turvallisuus- ja terveysnäkökohdat tulee ottaa huomioon työn suunnittelussa, hankinnoissa, työmenetelmissä ja 11

töiden järjestämisessä. Tutkintojen perusteissa terveyttä, turvallisuutta ja toimintakykyä vahvistavia ammattitaitovaatimuksia ja niiden arviointikriteerejä sovelletaan alan vaatimusten mukaisesti ammatillisiin tutkinnon osiin. Seuraavat ammattitaitovaatimukset on tutkinnon perusteissa sisällytetty ja sovellettu ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ottaa työssään huomioon toiminnan turvallisuuden ja vastuullisuuden ylläpitää terveellisiä elintapoja, yhteisönsä ihmissuhteita sekä toiminta- ja työkykyään ylläpitää ergonomista, terveellistä ja turvallista työympäristöä tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyvät vaarat ja terveyshaitat sekä ennakoi ja suojautuu niiltä hyödyntää alallaan tarvittavaa terveysliikuntaa noudattaa alansa työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvää lainsäädän töä ja ohjeita ottaa huomioon työympäristön tekniset työturvallisuusjärjestelmät, hyö dyntää niitä vaaran uhatessa ja välttää omasta toiminnasta johtuvat ai heettomat hälytykset ehkäisee onnettomuuksia sekä toimii oikein onnettomuus-, vaara- ja uhkatilanteissa. 2.2 Vastuunjako työturvallisuudesta ammattikoulutuksen eri ympäristöissä Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppimisympäristö on kaikissa olosuhteissa turvallinen. Työturvallisuuslakia sovelletaan kaikissa työympäristöissä opiskelun yhteydessä eli koulutuksen järjestäjien omissa työympäristöissä, työssäoppimispaikoilla, näyttöpaikoilla ja tutkintotilaisuuksissa sekä muissa mahdollisissa työympäristöissä (esim. työntekijän tai asiakkaan kotona). Koulutuksen järjestäjää koskevat työturvallisuuslain työnantajaa koskevat vastuut ja velvoitteet, kun opiskelijat toimivat koulutuksen järjestäjän hallinnoimissa ympäristöissä koulutuksen järjestäjän lukuun ja valvonnassa. Työpaikoilla (työssäoppimis-, näyttötyöpaikka tai tutkintopaikka) työnantaja vastaa työntekijöiden ja opiskelijoiden työturvallisuudesta riippumatta mahdollisen työsuhteen laadusta ja kestosta. Jäljempänä työnantaja -käsitteellä tarkoitetaan koulutuksen/tutkinnon järjestäjään sekä vastaavasti työntekijällä opiskelijaan/näyttötutkinnon tutkinnon suorittajaan. Oppimisympäristöjen työturvallisuusvastuu jakaantuu käytännössä kolmelle taholle: työpaikka (työnantaja) koulutuksen järjestäjä opiskelija (työntekijä) 12

Työturvallisuuden ja -terveyden edistäminen on yhteistoimintaa, jossa tarvitaan jokaisen sitoutumista. Jokainen voi edistää turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Alla olevassa kuvassa 3 on esitetty eri osapuolten keskeiset työturvallisuusvastuut ja tehtävät ammattikoulutuksessa. Kuva 3. Työturvallisuusvastuut ammattikoulutuksessa (mukaellen Tappura 2011) 2.2.1 Työnantajan vastuu Työpaikan turvallisuudesta ja terveellisyydestä vastaa työnantaja. Työturvallisuuden ja -terveyden edistäminen on kuitenkin yhteistoimintaa, jossa tarvitaan jokaisen sitoutumista. Myönteinen asennoituminen työsuojelutoimintaan, turvallisten työtapojen omaksuminen sekä turvaohjeiden noudattaminen ovat osa hyvää ammattitaitoa, ja niiden pohja luodaan jo koulutuksessa. Jokainen voi edistää turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Työnantaja vastaa työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa opiskelijan työturvallisuudesta siten kuin siitä työntekijöiden osalta säädetään ja määrätään myös silloin, kun opiskelija ei ole työsopimussuhteessa työnantajaan (laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998, 19 ja laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 631/1998, 10 ). 13

Työnantajan vastuulla on: Huolehtia perehdyttämisestä Antaa opastusta työn haittojen ja vaarojen estämiseksi sekä työstä aiheutuvan turvallisuutta tai terveyttä uhkaavan vaaran tai haitan välttämiseksi Antaa opastusta myös häiriö- ja poikkeustilanteiden varalta Huolehtia työturvallisuudesta ja turvallisen työnteon valvonnasta työympäristön ja työyhteisön tila turvalliset työtavat ja tuotantomenetelmät koneiden, laitteiden ja työvälineiden turvallinen ja oikea käyttö vaarallisten aineiden asianmukainen käyttö henkilönsuojainten ja suojalaitteiden käyttö työn edellyttämä järjestys ja siisteys työn edellyttämä varovaisuus ja huolellisuus Tiedon saatuaan puuttua epäkohtiin (esim. turvallisuuspuutteet, ylikuormittuminen, häirintä, kielletyt ja vaaralliset työt, luvattomat työt) Antaa palaute työntekijöiden turvallisuusehdotuksiin ja -ilmoituksiin Työturvallisuuslain 9 :n nojalla tulee työpaikalla olla työsuojelun toimintaohjelma. 2.2.2 Koulutuksen järjestäjän vastuu Koulutuksen järjestäjän vastuut ja velvoitteet ovat rinnakkaisia työnantajaan (ks. luku 2.2.1 edellä) opiskelijan toimiessa koulutuksen järjestäjän hallinnoimissa ympäristöissä koulutuksen järjestän lukuun ja valvonnassa. Vastaavasti opiskelijan on tällöin noudatettava työntekijää koskevia velvoitteita ja hän on työturvallisuuslain tarkoittama työntekijä. (Työturvallisuuslaki 738/2002, laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998, asetus ammatillisesta koulutuksesta 811/1998.) Koulutuksen järjestäjän on toimittava niin, että oikeus turvalliseen oppimisympäristöön toteutuu aina ja myös työpaikalla järjestettävän koulutuksen aikana. Työturvallisuuslakia sovelletaan 4 :n mukaan opiskelijan työhön koulutuksen yhteydessä myös silloin kun opiskelija ei ole työsuhteessa työnantajaan. Opiskelu voi tapahtua joko oppilaitoksessa taikka muussa koulutuksen järjestäjän osoittamassa tai hyväksymässä paikassa. Kun työskennellään oppilaitoksen ulkopuolisessa työpaikassa, koulutuksen järjestäjä on työturvallisuuslain tarkoittama vuokratyönantaja ja työpaikka on vuokratyön vastaanottaja. Koulutuksen järjestäjän tulee ilmoittaa työnantajalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 19 :n mukaisesta työturvallisuusvastuusta. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998, 16 ) mukaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävä koulutus perustuu koulutuksen järjestäjän ja työpaikan väliseen kirjalliseen sopimukseen. Ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen (811/1998, 5 ) mukaan sopimuksen tekemisen edellytyksenä on, että koulutustyöpaikalla on riittävästi ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja 14

työkokemukseltaan pätevää henkilökuntaa, joka voidaan määrätä opiskelijan vastuulliseksi kouluttajaksi. Sopimukseen työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta ja ammattiosaamisen näytöistä on kirjattava turvallisuuteen, tapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyvät vastuut ja vakuutukset. Ennen työn aloittamista työnantaja ja koulutuksen järjestäjä varmistavat yhdessä, että opiskelijalla/tutkinnon suorittajalla on riittävät edellytykset tehdä ko. työtä turvallisesti ja terveyttään vaarantamatta sekä ohjeita noudattaen. Lisäksi varmistettava, että hän on perehtynyt/perehdytetty työhön (tämä on työantajan vastuulla) ja osaa noudattaa työsuojeluohjeita. Koulutuksen järjestäjän on varmistettava että työpaikalla on tehty (yleensä johto vastaa) työturvallisuuslain 10 ja 11 :ssä tarkoitetut työn vaaroja koskevat selvitykset tai muutoin varmistettava työpaikan turvallisuus. Lisäksi on selvitettävä, millaisia henkilönsuojaimia tarvitaan turvallisuusriskejä torjumaan. Erityisesti on varmistettava, että nuorista työntekijöistä annetun lain (998/1993) ja valtioneuvoston asetuksen nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä (475/2006)säännökset on otettu huomioon. Ennen vaarallisen työn aloittamista työnantajan tai, jos kysymyksessä on koulutukseen liittyvä työ, koulutuksen järjestäjän on yhteistoiminnassa työnantajan kanssa tehtävä siitä ilmoitus asianomaiselle työsuojeluviranomaiselle. Ilmoitusta on täydennettävä, jos turvallisuuteen vaikuttavat olosuhteet muuttuvat olennaisesti työn aikana. Ilmoittamisohjeet ja lomake 16-17 vuotiaiden nuorten työntekijäin käyttämisestä vaaralliseen työhön löytyvät Työsuojeluhallinnon sivulta http://www.tyosuojelu. fi/fi/verkkolomakkeet Koulutuksen järjestäjä vastaa myös siitä, että opiskelijalla on maksutta käytettävissään oppilaitoksessa ja oppilaitoksen harjoitustyömailla opetuksen järjestämisen edellyttämät työvälineet, koneet, laitteet, suojavaatteet ja työturvallisuussäännösten edellyttämät henkilönsuojaimet ja muut varusteet (suojavaatteilla ja työturvallisuuden edellyttämillä varusteilla tarkoitetaan työturvallisuuslain 15 :ssä tarkoitettuja henkilönsuojaimia). Opiskelija voi hankkia tarvittavat suojaimet omalla kustannuksellaan silloin, kun hän ei halua tyytyä koulutuksen järjestäjän tarjoamiin suojaimiin. Koulutuksen järjestäjän hankkimat henkilönsuojaimet voivat tarvittaessa ja niin erikseen sovittaessa olla opiskelijoiden käytettävissä myös työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa. Koulutuksen järjestäjän ja työnantajan on yhteisesti selvitettävä työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa tarvittavat henkilönsuojaimet sekä kirjattava niitä koskevat asiat työpaikalla järjestettävää koulutusta koskevaan sopimukseen. (Maksuton opetus sekä opetuksen yhteydessä perittävät maksut ammatillisessa koulutuksessa OKM päätös 22.10.2008, dno 19/502/2008). Työpaikalla järjestettävän koulutuksen osalta (vrt. työssäoppiminen) vastuu opiskelijoiden henkilösuojainten hankinnasta ja käytöstä on työnantajalla (työturvallisuuslain 15 ja 20 sekä Vnp 1406/1993 ja 1407/1993). 15

2.2.3 Opiskelijan (työntekijän) vastuut ja oikeudet Työturvallisuusmääräysten, alakohtaisten työympäristötekijöiden ja riskien tunteminen on osa opiskelijan ja tutkinnon suorittajan ammattitaitoa. Alakohtaiset työturvallisuutta koskevat ammattitaitovaatimukset on esitetty kaikkien ammatillisten tutkintojen perusteissa. Opiskelija, näyttötutkinnon suorittaja tai vastaava on työturvallisuuslain tarkoittama työntekijä. Työturvallisuuslain (738/2002) mukaan työntekijän vastuulla on: Noudattaa työturvallisuuslakia sekä annettuja määräyksiä ja turvallisuusohjeita koneet, laitteet ja työvälineet vaaralliset aineet henkilönsuojaimet ja suojalaitteet Noudattaa työn edellyttämää järjestystä ja siisteyttä Noudattaa työn edellyttämää varovaisuutta ja huolellisuutta Huolehtia omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä Välttää sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen haittaa tai vaaraa Arvioida tehtävän työn turvallisuuden ja taitojensa riittävyyden Ilmoittaa viipymättä työnantajalle havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista, jotka voivat aiheuttaa vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle. Poistaa havaitsemansa vaaratilanne, jos sen voi tehdä itseään tai muita vaarantamatta Käyttää työssä tarvittavia henkilönsuojaimia ja varusteita asianmukaisesti Käyttää asianmukaista vaatetusta, josta ei aiheudu tapaturman vaaraa Toimia työnantajan ja työntekijöiden edustajien kanssa työturvallisuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi työpaikalla Lisäksi on huomioitava seuraavaa: Työntekijä ei saa ilman erityistä syytä ja esimiehen lupaa poistaa tai kytkeä pois päältä suojalaitteita, ohje- tai varoitusmerkintöjä. Työntekijän on ilmoitettava vakavista työturvallisuuteen liittyvistä puutteista esimiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle sekä oppilaitoksessa myös ohjaavalle opettajalle. Työturvallisuuslainsäädännön lisäksi on noudatettava työmarkkinaosapuolten välisiä sopimuksia ja työpaikkakohtaisia määräyksiä ja työnantajan ohjeita koskien työturvallisuutta. Työturvallisuuslain (L 738/2002) mukaan työntekijällä on oikeus: tehdä työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevia ehdotuksia työnantajalle ja saada niihin palaute. pidättäytyä työstä, jos siitä aiheutuu vakavaa vaaraa omalle tai muiden työntekijöiden hengelle tai terveydelle. Työstä pidättäytymisestä on ilmoitettava työnantajalle mahdollisimman nopeasti. Työstä pidättäytyminen ei kuitenkaan saa rajoittaa työntekoa enempää kuin se turvallisuuden kannalta on välttämätöntä. Työstä pidättäytymisellä ei myöskään saa aiheuttaa uusia turvallisuusriskejä. 16

2.3 Tapaturma, ilmoittamisvelvoite ja vakuutusturva Lakia opiskelutapaturman korvaamisesta (Laki opiskeluun liittyvissä työhön rinnastettavissa olosuhteissa syntyneen vamman tai sairauden korvaamisesta 1318/2002) sovelletaan ammatillisen koulutuksen opiskelijaan. Edellytyksenä on, että tapaturma on sattunut opiskelijan osallistuessa tutkintojen perusteiden mukaiseen käytännön opetukseen, työssäoppimisjaksoon, näyttötutkintoon tai työelämään tutustumiseen oppilaitoksessa taikka muussa koulutuksen järjestäjän osoittamassa paikassa. Laki koskee myös tapaturmaa, joka sattuu matkalla välittömästi oppilaitoksesta tai asunnosta em. paikkaan tai päinvastoin. Lisäksi sovelletaan tapaturmavakuutuslain (608/1948) ja ammattitautilain (1343/1988) vakuuttamis- ja korvaussäädöksiä. Työnantaja on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työsuojeluviranomaisille vakavista työtapaturmista (Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 44/2006). Ilmoitus on tehtävä myös poliisille, joka suorittaa poliisitutkinnan tapahtumapaikalla. Lisäksi työpaikan on oltava yhteydessä tapaturmasta opiskelijan lähettäneeseen oppilaitokseen. Myös lievemmät tapaturmat ja läheltä piti -tilanteet tutkitaan työpaikan ja oppilaitoksen yhteistyönä, jotta niistä opitaan vastaavia tilanteita varten. Näistä tapauksista on aiheellista tehdä vaaratilanneilmoitus. Vaaratilanneilmoitus käsitellään koulutuksen järjestäjän ja työpaikan kanssa yhteisesti. Ne suunnittelevat ja toteuttavat tarvittavat toimenpiteet vaaratilanteen toistumisen estämiseksi. 2.4 Rangaistusseuraamukset työturvallisuusasioissa Työnantaja, joka tahallaan tai huolimattomuuttaan laiminlyö työturvallisuuslain säännöksiä, voidaan tuomita työturvallisuusrikkomuksesta sakkoon (Työturvallisuuslaki 738/2002, 63 ). Laiminlyönti voi koskea käyttöönotto- tai määräaikaistarkastuksen suorittamista selvityksen tai suunnitelman tekemistä suojalaitteen tai henkilökohtaisen suojaimen hankkimista työtä koskevan luvan hankkimista tai ilmoituksen tekemistä koneen, välineen tai muun teknisen laitteen ja terveydelle vaarallisen aineen käytössä tarvittavan käyttö- ja huolto-ohjeiden antamista tämän lain nähtävänä pitämistä tapaturman tai sairastumisen vaaran välttämiseksi tarkoitetun laitteen tai ohjetai varoitusmerkinnän poistamista yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevän henkilön tunnistetta koskevaa velvollisuutta Työnantajan ja muiden työturvallisuuslaissa velvoitettujen henkilöiden rikosoikeudellinen vastuu määräytyy rikoslain (39/1889) työrikoksia koskevan luvun 47 mukaan, jossa nimikkeenä on työturvallisuusrikos. Työturvallisuusrikos on kyseessä, kun työnantaja tai tämän edustaja 17

tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo työturvallisuusmääräyksiä. tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö valvoa työturvallisuusmääräysten noudattamista alaisessaan työssä jättää huolehtimatta taloudellisista, toiminnan järjestämistä koskevista tai muista työsuojelun edellytyksistä Edellisten lisäksi seurauksena voi olla vahingonkorvaus vahingonkorvauslain (412/1974) perusteella tai jos seurauksena on ollut työtapaturma ja ammattitauti myös esimerkiksi rangaistus vamman- tai kuolemantuottamuksesta tai virkarikoksesta. Vakavan työtapaturman ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönnistä on säädetty rangaistus työsuojelun valvontalaissa (44/2006, 51 ). Poliisille tehtävän ilmoituksen laiminlyönnistä on säädetty rangaistus tapaturmavakuutuslaissa (608/1948, 55 ). Työtapaturmatilanteessa rangaistus kohdentuu siihen työnantajan edustajaan, jonka vastuulla kyseinen laiminlyönti tai teko on. Arviointiin vaikuttaa esimiehen asema sekä tehtävien ja toimivaltuuksien luonne ja laajuus. Yleisimmin työturvallisuusrikkomuksesta tuomitaan ylintä johtoa, keskijohtoa ja työnjohtoa. Kun työntekijöitä rangaistaan työturvallisuusrikkomuksista, on silloin yleensä kyseessä tahallinen teko, piittaamattomuus tai huolimattomuus (Alvesalo & Nuutila 2006.) 18

3 Rakennus-, talotekniikka- ja pintakäsittelyalojen oppimisympäristöt Rakennus-, talotekniikka- ja pintakäsittelyaloilla oppimisympäristöjä ovat paikat ja olosuhteet, joissa järjestetään ohjattua ja valvottua, koulutuksen järjestäjän laatimaan ja vahvistamaan opetussuunnitelmaan perustuvaa työnopetusta. Tällaisia oppimisympäristöjä ovat esimerkiksi koulutuksen järjestäjän omat rakennushankkeet työpaikalla sopimuksen mukaan tapahtuva oppiminen asiakastyöt asiakkaan omissa kohteissa koulutuksen järjestäjän työsalit ja piha-alueet. Seuraavissa kappaleissa on kuvattu näihin oppimisympäristöihin liittyviä erityisiä asioita ja niissä huomioitavia vastuukysymyksiä. Mainituissa ympäristöissä ei ole eroja työturvallisuuteen liittyvien säädösten näkökulmasta. Kun näissä oppimisympäristöissä järjestetään varsinaisen ammattityön opetusta, se nähdään rakennustyömaana ja siihen sovelletaan rakennustyömaata koskevia säädöksiä. 3.1 Koulutuksen järjestäjän hallinnoimat oppimisympäristöt 3.1.1 Koulutuksen järjestäjän omat rakennushankkeet Omissa rakennushankkeissa koulutuksen järjestäjä rinnastetaan rakennuttajaan ja hankkeissa sovelletaan säädöksiä, jotka määrittävät työturvallisuuteen liittyvät vastuut ja tarvittavat toimenpiteet. Rakennustyön turvallisuutta ohjaa valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta 205/2009, joka on annettu työturvallisuuslain (738/2002) nojalla. Koulutuksen järjestäjän omaan rakennushankkeeseen osallistuvien opettajien ja muun henkilökunnan on tutustuttava perusteellisesti em. asetuksen sisältöön. Seuraavassa muutamia erityisiä kohtia, joihin oppilaitoksessa tulee kiinnittää huomiota oman rakennushankkeen aikana jo suunnitteluvaiheesta lähtien. Asetuksessa tarkoitetaan: 1. Rakennustyömaalla työpaikkaa, jolla tehdään asetuksessa rakennuksen ja muun rakennelman uudis- ja korjausrakentamiseen ja kunnossapitoon tarkoitettua työtä ja jolla samanaikaisesti tai peräkkäin toimii useampi kuin yksi työnantaja tai korvausta vastaan työskentelevä itsenäinen työnsuorittaja. 2. Rakennuttajalla henkilöä tai organisaatiota, joka ryhtyy rakennushankkeeseen tai muuta, joka ohjaa ja valvoo rakennushanketta taikka jos edellä mainittuja ei ole, tilaajaa. Koulutuksen järjestäjän omassa rakennushankkeessa rakennuttajana on koulutuksen järjestäjä. 19

3. Turvallisuuskoordinaattorilla rakennuttajan rakennushankkeeseen nimeämää fyysistä henkilöä, joka huolehtii rakennuttajalle säädetyistä velvoitteista. Tällä rakennuttajan tehtävistä vastaavalla henkilöllä on oltava organisaatiossa sellainen toimivalta, että hän pystyy antamaan määräyksiä muille asiaan liittyville henkilöille, delegoimaan heille vastuita ja osoittamaan työn tekemiseen riittävät resurssit. Useimmiten oppilaitoksessa kyseeseen tulee koulutusalajohtaja tai vastaavassa asemassa oleva henkilö. Mikäli koulutuksen järjestäjä ei ole nimennyt tehtävään ketään, vastuullinen henkilö on oppilaitoksen johtaja. 4. Päätoteuttajalla rakennuttajan nimeämää pääurakoitsijaa tai pääasiallista määräysvaltaa käyttävää työnantajaa taikka sellaisen puuttuessa rakennuttajaa itseään. Päätoteuttajalla tulee olla tehtävään nimetty henkilö (työmaan työturvallisuudesta vastaava henkilö), jonka vastuulle kuuluu määritellyn alueen tai tilan osalta työturvallisuuteen liittyvien seikkojen käytännön toteuttaminen ja määräysten noudattamisen valvonta. Työturvallisuudesta vastaavaksi henkilöksi voidaan nimetä opettaja, jolle osoitetaan riittävä toimivalta ja resurssit asian hoitamiseen. 5. Itsenäisellä työnsuorittajalla urakkaa, aliurakkaa, hankintaa tai muuta sellaista työsuoritusta tarkoittavan muun sopimuksen kuin työsopimuksen perusteella työtä tekevää, jolla ei kyseessä olevalla työmaalla ole palveluksessaan työntekijöitä. Koulutuksen järjestäjän on nimettävä hallinnoimalleen rakennustyömaalle työturvallisuudesta vastaava opettaja. Kun rakennustyömaalle ei ole nimetty työturvallisuudesta vastaavaa opettajaa, vastaa oppilaitoksen johto myös asetuksen mukaan päätoteuttajalle kuuluvista velvollisuuksista. Työturvallisuudesta vastaavan opettajan tehtävistä huolehtivalla on oltava riittävä pätevyys. Koulutuksen järjestäjän on arvioitava opettajan pätevyys tehtävään ja tarvittaessa järjestettävä tai hankittava asiaan liittyvää koulutusta. Työturvallisuudesta vastaavalle opettajalle on myös osoitettava asianmukaiset toimivaltuudet ja muut edellytykset huolehtia kyseessä olevan rakennushankkeen työturvallisuudesta. Työturvallisuudesta vastaavan opettajan vastuulle osoitetaan määritelty rakennustyömaa tai alue, jolla hän antaa määräyksiä työturvallisuusasioihin liittyen myös muille kohteessa työskenteleville opettajille, opiskelijoille tai paikalla muusta syystä oleville henkilöille. Koulutuksen järjestäjän johdon on varmistettava, että työturvallisuudesta vastaava opettaja huolehtii hänelle kuuluvista tehtävistä. Työturvallisuudesta vastaavan opettajan on tehtävä yhteistyötä muiden samalla työpaikalla työtä johtavien opettajien kanssa. Kokonaisvastuu työturvallisuudesta on kuitenkin työmaalle nimetyllä turvallisuudesta vastaavalla opettajalla. Rakennustyömaalla samanaikaisesti tai peräkkäin eri rakennuttamistehtäviä toteuttavien oppilaitosten on yhteistoiminnassa sovitettava rakennuttamistehtävänsä 20