Energiamääräykset sekä linjaukset vuoteen 2020 Ylijohtaja Helena Säteri Energiailtapäivä 11.9.2008 1
2
Rakennukset ja ilmastonmuutos Suomessa 2003 Rakennustarvikkeiden valmistus ja rakentamisajan energia 5 % Liikenne 16 % Muut 5 % Rakennusten energiankulutus 39 % Maatalous, teollisuusprosessit, jätteet ym. 15 % Kotimaan liikenne 16 % Rakennustarvikkeiden valmistus ja rakentamisajan energia 5 % Rakennusten energiankulutus 30 % Muu teollisuus 35 % Muu teollisuus 35 % Energian käyttö 308 TWh. Kasvihuonekaasupäästöt 85,6 Mt CO 2 -ekvivalentteina 3
Uusia määräyksiä v 2010 ja 2012 2010 Tiukennetaan 30-40 % Sama rakenne kuin aikaisemmin 2012 Tiukennetaan n 20 % Siirrytään kokonaisenergiatarkasteluun Otetaan primäärienergia tarkastelun kohteeksi 4
Rakentamismääräykset kiristyvät Rakennusosien U- arvot C3 1976 C3 1978 C3 1985 C3 2003 C3 2007 C3 2010 Ulkoseinä 0,4 0,29 0,28 0,25 0,24 0,14 Yläpohja 0,35 0,23 0,22 0,16 0,15 0,09 Alapohja 0,40 0,40 0,36 0,25 0,24 0,14/0,11 Ikkuna 2,1 2,1 2,1 1,4 1,4 1 Ovet 0,7 0,7 0,7 1,4 1,4 0,7 Muut laskennan lähtöarvot n50-luku 6 6 6 4 4 2 LTO:n vuosihyötysuhde 0 0 0 30% 30% 50% Vaipan lämpöhäviön jousto 0 0 10 % 20 % 20 % 30 % 5
Esimerkki lämpöhäviön tasauksesta Vertailulämpöhäviö on määritetty rakentamismääräysten vertailuarvoilla. Vertailulämpöhäviö on 100. Suunnitteluratkaisussa on määräysten vertailuarvoa suurempi ikkunapinta-ala. Lämpöhäviön lisäys on tasattu parantamalla tiiviyttä, yläpohjan lämmöneristystä ja ilmanvaihdon LTO:a. Suunnitteluratkaisun lämpöhäviö =100. ilmanvaihto 26 ilmanvaihto 21 vuotoilma 4 vuotoilma 8 vaippa 66 vaippa 75 6
Määräaikainen poikkeus hirsiseinälle Hirsiseinälle (paksuus vähintään 180 mm) ehdotetaan omaa lämmönläpäisykertoimen vertailuarvoa 0,40 W/m 2 K Ehdotuksella otetaan huomioon perinteisen hirsirakentamisen turvaaminen Lievennys olisi voimassa vuonna 2012 tehtävään määräysrakenteen kokonaisuudistukseen asti 7
Määräysten vertailu muihin Pohjoismaihin Ominaisuus Suomi 2010 Ruotsi 2006 Norja 2007 Tanska 2006 U-arvot, W/m²K Seinä 0,14 0,18 0,18 0,20 Hirsiseinä 0,40-0,60 - Yläpohja 0,09 0,13 0,13 0,15 Alapohja (maanvastainen) 0,14 0,15 0,15 0,15 Ikkuna ja ovi 1,0 1,3 1,2 1,5 Ikkunapinta-ala 15 % 20 % 20 % 22 % Ilmanpitävyys n 50 = 2 1/h 0,6 l/s m 2 n 50 = 1,5/2,5 1/h 1,5 l/s m 2 Lämmöntalteenoton hyötysuhde 50 % (vuosihyötysuhde) 70 % (testaustulos) 70 % (testaustulos) - 8
Uudet vaatimukset luovat teollisuudelle uusia mahdollisuuksia Rakenneratkaisujen toimivuus selvitettävä: Kosteustekninen toimivuus Lämmöneristyskyky kylmäsillat Tutkimukseen ja tuotekehitykseen on panostettava Kustannustehokkuutta on haettava Energiatehokkuuden vaatimusten osoittamiseen tulee panostaa 9
10 Ehdotusten kustannukset ja kannattavuus Matalaenergiarakentamisesta saatujen kokemusten mukaan rakennuskustannukset nousevat määräysten kiristyksen johdosta keskimäärin noin 2-6 % Takaisinmaksuaika on noin 5-15 vuotta nykyisillä energianhinnoilla Suunnitteluratkaisujen kannattavuus vaihtelee ratkaisujen ja rakennustyypin mukaan Energiatehokkaammista ratkaisuista tullessa normaalikäytäntö kustannukset todennäköisesti kuitenkin laskisivat Jo tällä hetkellä matalaenergiakerrostalo voidaan toteuttaa ARA-hinnoilla Lämpöhäviöiden tasaus ja jouston lisääminen mahdollistavat joustavan suunnittelun ja vaihtoehtoisten kustannustehokkaiden ratkaisujen valinnan
Rakentamismääräysten uudet ehdotukset olleet lausunnolla 17.6.2008 29.8.2008 Lausunnolle lähetetyt asetusehdotukset: C3 Rakennusten lämmöneristys, määräykset 2010 D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto, määräykset ja ohjeet 2010 D3 Rakennusten energiatehokkuus, määräykset ja ohjeet 2010 Lausuntoja pyydettiin 92 eri taholta Lausuntoja ovat voineet antaa muutkin kuin lausuntopyynnössä mainitut tahot 11
Ensihuomioita lausuntokierrokselta 1.9 mennessä lausuntoja tullut yhteensä 46 kpl energiatehokkuuden tiukennuksen tasoa pidettiin yleisesti hyvänä, osittain liian tiukkana ehdotusten toteutusaikataulua pidettiin useissa lausunnoissa liian nopeana kertatiukennuksen suuruudesta johtuen epäiltiin seurauksena olevan yleisesti kosteusongelmia koko lausuntopalautteen ja vielä meneillään olevan rakenteiden toimivuutta koskevan selvityksen perusteella saatetaan tehdä tarkistuksia tiukennusten tasoon 12
Seuraava vaihe v 2012 Kohti primäärienergiatarkastelua: Ilmasto- ja energiastrategian valmistelussa linjataan Vaatii poliittista tukea Vaatii uutta lainsäädäntöä 13
Kokonaisenergiatarkastelu Ulkovaipan U-arvot Ikkunan/oven U-arvot Lämmin käyttövesi Kiinteistösähkö LTO:n hyötysuhde Tiiveys Muut X kwh/m 2 /v (+reunaehdot) Keittokirja Kokonaisenergiatarkastelu 14
Energiamuodon huomioiminen X kwh/m 2 /v Energiamuoto 1 Kerroin 2,0 Energiamuoto 2 Kerroin 1,0 Energiamuoto 3 Kerroin 0,5 Kokonaisenergiatarkastelu Primäärienergiatarkastelu 15
Olemassa oleva rakennuskanta tärkeä ilmastonmuutoksen hillinnässä Kuitenkin muistettava että 50% v 2050 rakennuskannasta rakennetaan tämän päivän jälkeen! Riittävätkö porkkanat? Rakennuskannan säästötavoitteet määritellään ilmastoja energiastrategiassa 16
Vuonna 2050 on yhtä paljon vuoden 2010 jälkeen rakennettua rakennuskantaa kuin ennen vuotta 2010 rakennettua rakennuskantaa Vuoden 2010 rakennuskanta vuonna 2050 290 milj. m2 Uudistuotanto 2010 2050 270 milj. m2 milj. m 2 80 70 60 50 40 30 20 10 Rakennuskannan kerrosala ikäluokittain v. 2050 Vapaa-ajan asuinrakennukset Tuotantorakennukset Julkiset palvelurakennukset Liike- ja toimistorakennukset* Asuinkerrostalot Rivitalot 0 Ennen 1950 1950 -luku 1960 -luku 1970 -luku 1980 -luku 1990 -luku 2000 -luku 2010 -luku 2020 -luku 2030 -luku 2040 -luku Omakotitalot 17 2010
Vuoden 2009 talousarvioesityksen energiaasioita: kotitalousvähennyksen enimmäismäärä nostetaan 3000 euroon ja poistetaan vähennyksen käyttötarkoituksen sisällä olleet rajat uudistuksella pyritään tukemaan pientalojen energiatehokkuutta parantavia hankkeita ja ympäristöystävällisiä lämmitystapamuutoksia, kuten oljylämmityksen korvaamista pellettija maalämpöjärjestelmillä uudistus korvaa pääosin pientalojen energia-avustukset pientalojen energia-avustusten ruuhkaa puretaan vuoden 2008 osalta lisäämällä vielä 2008 III lisätalousarviossa energia-avustuksiin 10 miljoonaa euroa energia-avustusten kokonaismäärää lisätään ensi vuodelle 8 miljoonaa euroa yhteensä 22 miljoonaan euroon ensi vuonna rahoitetaan kerros- ja rivitaloasuntojen energiaremontteja avustuksia ohjataan lisäksi niille pientaloasujille, jotka eivät voi tulojensa pienuuden vuoksi hyödyntää kotitalousvähennystä lisäresursseja ohjataan v. 2009 ilmasto- ja energiastrategian toimeenpanon edellyttämiin selvityksiin ja viestintään 18
Yhdyskuntarakenne ja kaukolämpö ilmastonmuutoksen torjunnassa yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja rakennusten energiatehokkuuden lisääminen on välttämätöntä yhdyskuntarakenteen tiivistäminen mahdollistaa myös kaukolämmitysverkostojen tehokkaan hyödyntämisen rakennuskannan suurin haaste ja potentiaali on 70- ja 80-lukujen rakennusten ilmanvaihdon poistoilman lämmön hyödyntäminen asumisen energiankulutuksen osalta tarvitaan käyttötottumusten muutosta (sisälämpötilan pitäminen 20 22 asteisena, laitteiden on-off nappulan käyttö, asuntokohtainen vedenmittaus ja laskutus) kaukolämpöön liittyminen pakolliseksi, mikäli se on rakennuslupavaiheessa mahdollista, poikkeaminen tästä mahdollista jos toteutettava lämmitysjärjestelmä kaukolämpöäkin tehokkaampi (=MRL muutosehdotus eduskunnassa) sähkönkäytön vähentäminen siellä, missä muut lämmitysratkaisut yhteiskunnan kannalta edullisempia 19
Lisätietoja lausunnolla olleet ja valmisteltavana olevat ehdotukset löytyvät ympäristöministeriön kotisivulta: http://www.ymparisto.fi, josta polku eteenpäin > Lainsäädäntö > Maankäyttö ja rakentaminen > Suomen rakentamismääräyskokoelma > Uudistumassa olevat rakentamismääräyskokoelman osat. 20