SISÄLLYSLUETTELO Tiedoitus..2 Päätoimittajan esittely...3 Vuoroin ratsailla..4 Suorat sanat...5 Runo.6 Pienoisnovelli..7 Runebergintortut.8 Horoskooppi.9 Usva.10 Porvoonretki 11 Toinen runo.12 Piimätölkki...13 Resepti.15 Onnittelut..16 Työharjoittelijan esittely..17 1
Klubitalo tarjoaa mielenterverveyskuntoutujille toimintaa viihtyisässä ympäristössä sekä yhteisön johon on helppo tulla Karhulan Klubitalo muuttaa maaliskuun aikana Kotkansaarelle Meritornin taloon Kymenlaaksonkatu 20 linja-autoasemaa vastapäätä. Puhelinnumerot ja sähköpostiosoite säilyvät ennallaan. Klubin toiminta alkaa uusissa tiloissa 29.3. Klubitalon nykyisissä tiloissa aloittaa ASPA:n ( www.aspa.fi ) avoin kahvilatoiminta 12. huhtikuuta. Lisätietoja ja tarkennusta myöhemmin 2
PÄÄTOIMITTAJAN ESITTELY Minä olen Gregorio Marhala. Olen syntynyt Meksikossa vuonna1973, josta minut adoptoitiin ja tuotiin suomeen vuonna1975. Minulla ei todennäköisesti ole sisaruksia, mutta enpä minä niistä sen koommin ole edes kiinnostunut. Saan olla todella iloinen että olen saanut todella ihanat vanhemmat. Minun äitini on nyt 87 vuotta ja isäni on 94 vuotta. Olen todella ylpeä omista vanhemmistani. Sain lapsena luvan puhutella vanhempiani mummona ja vaarina. Eli minä leikin monesti että minun äiti on myös minun mummo ja isä vaari. Minusta oli todella kiva että vanhempani ikään kuin vaihtoivat roolia vanhemmuudesta isovanhemmiksi. Harrastuksiani ovat tietokoneet, ruoan laitto, kuorolaulu ja kesällä mopoilu. Minulla on kolme lasta. Kaikki ovat tyttöjä. Vanhin tyttö on tällä hetkellä 10 vuotta, keskimmäinen 9 vuotta ja nuorin 7 vuotta. Kaikki tytöt ovat koulussa. Minä haen lapset aina joka toinen viikon loppu ja myös lomaaikoina sopimuksen mukaan. Olen ammatiltani linja-auton kuljettaja. Siinä ammatissa saa nähdä todella monenlaisia ihmisiä. Olen saanut toimia ihmisten luotto henkilönä. Osa minun matkustajistani on kysynyt että saanko minä puhua kuskille, johon olen vastannut, että olkaa hyvä vain. Yhtäkkiä saan huomata että he puhuvat minulle tosi henkilökohtaisia asioita. Nyt siis voimme tulle siihen kysymykseen, että mitä vertaisuus on. Vertaistoiminnassa annetaan keskinäistä apua ja tukea, jossa samassa elämäntilanteessa olevat ihmiset pyrkivät yhdessä etsimään selviytymiskeinoja ongelmiinsa. Vertaisuus ja vertaistoiminta ovat eri asia kuin vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoinen on ihminen, joka tekee palkatta jotain - joko harrastuneisuudesta, hyvää hyvyyttään tai muista syistä. Vertaistuen varsinainen käyttövoima ovat ihmisen omat kokemukset, kokemustieto ja niihin pohjaava elämänviisaus. Kokemustieto kuvaa asiantuntijuuden laatua, vapaaehtoisuus taas kuvaa periaatetta, jolla toimintaa toteutetaan. Tällaisen koin minun työni linjaautonkuljettajana. Ystäväni Aila Toivonen, nyttemmin minun kihlattuni, esitteli minulle vekua ja klubitaloa. Halusin heti lähteä mukaan tähän toimintaan. Olen saanut oikein iloisesti yllättyä, että olen löytänyt joitakin minun bussivuorossa matkustaneita asiakkaita täältä. Lähdin mukaan ihan vain kannatuksen vuoksi, mutta voin kyllä sanoa että on todella hienoa, että ihmiset löytävät tällaisen paikan. Minä suosittelen kaikille ihmisille, vaikka tosin tuolta osin minun toiveeni ei toteudu, lähestyä reilusti vertaisten toimintaan. Tämä ei ole mikään häpeä olla mukana näissä toiminnoissa, vaan minusta se on suuri kunnia, kun saa osallistua vertaistoimintoihin. Kasvoja on turha peitellä. Me ihmiset olemme tässä ja monessa muussakin suhteessa aivan saman arvoisa. Se että minä olen linja-auton kuljettaja, tai se että joku henkilö istuu eduskunnassa, ei tee ihmistä sen paremmaksi. Jokainen meistä on omalta osaltaan veratinen, vaikka sitä ei pystyisi myöntämään. Minä voin sen itsestäni ihan iloisella mielellä myöntää että olen vertainen siinä missä muutkin. Suuri kiitos Ailalle että hän otti minut mukaan tänne toimintaan. Samoin haluan kiittää kaikkia vekulaisia (mahislaisia), Piia Tommolaa, Kirsi Larimolle, Katja Lembergille ym. muut työntekijät sekä Klubitalon henkilökunnalle. 3
VUOROIN RATSAILLA Lähdimme talvisena torstaina eväitten kera matkaan klubitalolta kohti Liikkalan hevostalleja. Saavuttuamme hevosten maailmaan tutkimme paikat. Ratsuiksi saimme Vilin sekä Jarlin. Harjasimme ja satuloimme hevoset. Tunnelma oli odottava ja jännittynyt. Kukin ratsasti vuorollaan ja opetteli ohjaustaitoja yms. Nautimme hyvistä murkinoista ja kahvista. Mieli oli iloinen ja päivä onnistunut. HIRNAHDUKSIIN!! Minttu ja Miia 4
Suorat sanat Kauppalaiva Pasaati heiluu ja huojuu. Ilmeisen vakaalla pohjalla kuitenkin. Suurten purjelaivojen tapahtuma on jo historiaa. Kotkan elämänmeno tasaantuu. Vai tasaantuuko? Caros n yläterassilla nuorista naisista koostuva pieni pöytäseurue pitää hauskaa opinahjojen syyslukukauden ekapäivän jälkeen. Laseja kilistellään ja keltaista jaffaa valuu jonkun paidanrintamuksellekin. - Ahaa, sä oot leimattu, Tea keksii naurahtaen. Vaikka varattuhan sä kai oletkin. Varatuksi sanottu sottaa valkoisella paperinenäliinalla Jaffa-täplää yhä suuremmaksi. - Ja varaus suurenee, varattu heläyttää nyökäten Jaffatäplään. Toi Pasaatilaiva mua vaan vähän epäilyttää. - Miten niin, Noora utelee. Ethän sä ole siellä käynytkään. Riitan nenää kutittaa. - ÄTSIU! Niistettyään nenänsä Riitta herää keskusteluun. - No me ei Lassin kanssa pidetä kiirettä. Rahan haaskaamista koko Pasaati. Vielä toi toriparkkihalli! Ja merimuseo; Riitta lietsoo itseään kapinallisuuteen. - Maretarium ois riittänyt hyvin. Tappiota taitaa tuottaa sekin. Hän katsahtaa tiskille napsauttaen sormiaan: Hei! Samanlaiset! Jonkin aikaa sitten torin kohdalla oli ollut vain jumalattoman suuri kuoppa. Räjäytyksin sitä oli suurennettu entisestään. Ja nyt siinä on kaksikerroksinen parkkihalli. Torielämä palailee pikkuhiljaa. Niin, ja olihan tässä taannoin ensimmäiset markkinatkin remontin jälkeen. Muodokas Noora nojailee puolittain terassikaiteeseen katsellen Kauppakadun elämää. - Hei kattokaa, hän nyökkää Eurosexin kohdalla laahustavan vanhemman miehen suuntaan. Eiks toi ole se yleisönosastokirjoittelija. - Alberthan se siinä, Riitta tietää. Onhan sen juttuja välillä lehtien yleisöpalstoilla. Merilläkin se on kuulemma joskus ollut. - Hyvinhän sä sen tunnetkin, Tea toteaa hivenen mustasukkaisena. Ettei vaan olis joskus ollut vispiläkauppaa. Kyllä nää Kotkan satamatytöt tiedetään. Hänen heittonsa ohitetaan jäätävällä silmäyksellä. Riitta katsoo asiakseen huomauttaa Tealle: - Eiks toi Eurosex olis sun alaa. Menisit strippaamaan. Lassi haluis varmaan tulla kattoo sua. Miksen mäkin, vaikka olenhan sun alasti nähnyt skolen suihkussa jumppatunnin jälkeen. Käsirysyltä vältytään sen ansiosta, että Caro s suljetaan juuri nyt. Kotimatkalla Riitta jo nauraa Tea äkkipikaisuudelle. Tuuli pullistaa Pasaatin purjeet. Kari I 5
Hiekkaerämaassa Hän sönköttää espanjalaista pisara kiehtovaa maailmaa ylittäessään keinuhevosellaan Saharaa Vierivät hiekanjyvät rakentavat kanjonit syvät kertovat tarinat hyvät Hiekkamerenneidon Kari Innanen 6
TASSU Tassu on monirotuinen koira. Se kuljeskelee Tossukosken kujilla vain tarkkaillen tapahtuvia muutoksia lähiössä. Ostoskeskuksen kulmilla se ei aina ole toivottu näky. Jotkut ihmiset eivät vaan siedä pummeja. Toisaalta monet jopa odottavat tuon sympaattisen kaverin saapuvan. Sille voi jutella, sitä voi rapsuttaa, ja se ymmärtää kaiken. Niin Late ainakin uskoo. Hän on varhaisteini, ja asuu vajaan sadan metrin päässä vanhempiensa kanssa rivitalokolmiossa. Ostoskeskus liikkeineen ja kuppiloineen on elämää nuorelle miehelle. Siellä näkee ihmisiä, kuulee juttuja ja muuta. Eräänä aamuna liikkeiden avautuessa Tassu kuljeksii nälissään ostoskeskuksen lähettyvillä. Yleensä joltakin on liiennyt armopala kulkurille. Elintarvikepuodin kauppias Mäkinen huomaa koiran viedessään roskia niille tarkoitettuun laatikkoon. Hymyillen hän puhelee Tassulle, kuin vertaiselleen. Puhuteltu kallistaa päätään, kuin kuullakseen joka ainoan äänensävynkin, josta tehdä omat johtopäätökset. Hetken kuluttua Mäkinen tuo liikkeestään edellisessä lähetyksessä tullutta myymättä jäänyttä aamiaismakkaraa kertakäyttölautasella. Hän kyykistyy Tassun tasolle, joka häntäänsä vispaten ottaa tulokkaan vastaan. Aterioituaan Tassu ottaa vähän huikkaa vesikupista, ja vingahtaa kiitoksen poistuessaan omille teilleen. Tassun historiaa ei kukaan tarkkaan tunne, paitsi Tassu itse. Ja hän ei kyllä sitä kerro kenellekään. Latekin tietää siitä hyvin pienen osan. Jonakin päivänä hän oli nähnyt koiran kiinni naruntapaisessa baarin edustalla pyörätelineessä. Oli ollut kuuma päivä, eikä koiralla vesikuppia, eikä muutakaan. Late oli mennyt baarin ovelle kysymään, kenen koira on. Kukaan ei ollut tietänyt. Muovipussissa Late oli vienyt vettä koiralle, joka oli ojentanut pyytämättä tassua. Siitä Late oli keksinyt koiralle nimen. Vesi oli maistunut Tassulle. Useita tunteja myöhemmin Late oli tullut paikalle uudestaan. Hän oli toivonut Tassun puolesta, että omistaja oli noutanut lemmikkinsä. Niin ei ollut käynyt, vaan kohtaloonsa alistuneena Tassu oli läähättänyt edelleen kiinni pyörätelineessä baarin edustalla. Tällä kertaa Late oli toiminut heti, ja päättäväisesti kysymättä keltään mitään. Hän oli vapauttanut ystävänsä kahleista. Tassu oli katsonut kiittäen vapauttajaansa silmiin, ja sännännyt sen jälkeen matkoihinsa. Siitä on jo aikaa. Jokirannassa Tassu uskaltautuu veteen asti. Sammutettuaan janonsa Tassu kahlailee matalassa rantavedessä. Joku on joskus heittänyt kalikan jokeen Tassun haettavaksi. Tassu on vain haukahtanut, että hae itse. Kari I 7
RUNEBERGIN TORTUT PAPERIVUOKIIN, 16-18 kpl 150 g voita tai margariinia 1 ½ dl sokeria 2 rkl siirappia 1-2 tl piparkakkumaustetta tai kaneli-neilikkaseosta 1-2 tl kardemummaa 2 munaa 1 ½ dl maitoa tai kermaa 1 pss (80-100 g) jauhettuja manteleita 3 dl vehnäjauhoja 1 1/2 tl leivinjauhetta (mantelilikööriä tai punssia kostutukseen) OHJEET: Vaahdota rasva ja sokeri sähkövatkaimella. Lisää mausteet, mantelijauhe, munat, maito ja siirappi. Sekoita taikina. Sekoita leivinjauhe vehnäjauhoihin ja lisää taikinaan. Sekoita tasaiseksi ja annostele vuokiin kahdella ruokalusikalla, ks. kuva vieressä. Paista kypsiksi 175-asteisen uunin keskitasolla n. 20-25 minuuttia. Sekoita desilitraan tomusokeria n. 1 tl vettä niin, että seoksesta tulee sopivan jähmeää pursotettavaksi. Pursota ohut sokerirengas hillosilmän ympärille pursottimella tai muovipussiin leikatusta kulmasta puristaen. Klubitalon leipuri Marko 8
Horoskoopit Kalat: Ole aktiivinen, niin asiat alkavat loksahdella paikoilleen. Nyt olisi hyvä tiedostaa, mitä haluat ja lähteä liikkeelle oikeaan suuntaan. Ajattele asioita, jotka saavat sinut hyvälle mielelle! Oinas: Kevät on uudistumisen aikaa myös oinaalle. Aurinko antaa sinulle energiaa ja houkuttelee sinut ulos ihastelemaan luontoa. Huomaat virkistyväsi ja piristyväsi luonnon parantavista voimista. Nyt on aika nauttia! 9
10
JOULUKUINEN PORVOON RETKI Haminan Klubitalo järjesti vuotuisen Porvoon retken ennen joulua. Porvoon vanhakaupunki oli jälleen puettu jouluasuunsa: valoihin ja punaisiin joulukelloihin. Porvoon vanha kaupunki viehättää vuosi vuodelta meitä Kaakonkulman klubitaolaisia. Pienet käsityöpajat olivat täynnänsä kauniita jouluisia tavaroita ja lahjaideoita sekä erituoksuisten saippuoiden ja tervakynttilöiden tuoksua. Kahvihetki Kahvila Helmessä on Karhulan klubitalolaisille jo traditio. (Meillähän on itsellämmekin klubilla Café Helmi) Etanaravintolan pihapiiri koristeluineen jaksaa aina viehättää, kuten myös lelukauppa, jonka muistan jo 40 vuoden takaa. Porvoon tuomiokirkkokin oli riisuttu paketistaan ja saanut uuden komean katon. Osa porukasta vieraili Porvoon Klubitalolla, jonne tunnemme olevamme aina tervetulleet. On aina ilo tavata kollegoja ja vaihtaa kuulumisia. Kiitos Porvoon klubilaiset torttukahvista ja esittelystä. Reissun päätteeksi käytiin vielä karkkitehtaalla, jossa maisteltiin herkkuja ja ostettiin makeita tuliaisia kotiin Yhteiset retket ja tekemiset ovat erittäin tärkeitä foorumeita saada uusia tuttavuuksia. Yhdessä tekemällä me henki lisääntyy, ja ajatusten vaihtajaisia voi harrastaa niin matkan aikana kuin perillä kohteessa. Kun klubilaisten mukana on myös muiden yhdistyksemme yksikköjen asukkaita, on kynnys tulla klubitaloille matalampi. Uusia retkiä odotellessa Eija 11
Muistan sinusta vain sen mikä ei ollut sinua pilvet ja puun, pisarat ja katot. ja lukulamppujen valot. Minä hetkenä hyvänsä olin valmis nousemaan ja kävelemään pois. Runo Älä kysy minulta miksi, kysy minulta miksi, mutta lähempää korvan juuresta, aamu yöllä Lähtemättömän valon alkaessa pisaroida lämpöisen hunajan värisenä hiuksistasi. Jari L 12
Vienpäs piimätölkit kierrätykseen Bee Bee King Äs päätti lähteä iltakävelylle ja päätti samalla reissulla harrastaa kierrätyksen jaloa aatetta. Mukaansa hän pakkasi huuhdeltuja ja lytistettyjä nestekartonkipakkauksia, enimmäkseen piimätölkkejä. Tölkit ja jotkut muut lähtevät mukana muovikassin kehittyneemmässä muodossa kangaskassissa Bee Bee fundeeraili siinä kotona hääräillessään. Ikkunasta katsoen ilma oli raikas ulkona - ja vaikka valoa oli vähän, olihan marraskuu oli Bee Bee:n tunnelma valoisa. Kävellessä Bee Bee:n fiilis vain parani ja oli lopulta niin hyvä, että hän unohti työntää tölkit tölkkienkierrätyslavalle ja käveli kassinsa kanssa suoraan iltavalaistuun Supermarkettiin sisään. Kierteli siellä sitten tovin, muttei löytänyt oikein mitään ostettavaa. Supermarketin tarkkailukopissa myymäläetsivä eli Myymis oli alkanut epäillä pahan voimien LIIKKUVAN KAUPASSA ja nähtyään koppinsa akkunasta variksen kääntyvän kaupan pihalla KEINOVALOISSA OIKEALLE!, Hän ampaisi kopistaan hyllylabyrinttiin verenhimoisesti irvistäen pippurisumutin toisessa kädessään ja etälamautin toisessa: PAHOLAISEN LAKEIJA LUURAA TÄÄLLÄ JOSSAIN JA MEIKÄ, MEIKÄ NAPPAA SEN! No, Bee Bee:nhän hän sitten nappasi, pihteihinsä. Tutki tämän kangaskassin ja alkoi savustaa tunnustusta tähän täysin loogiseen rikoksen pahuuteen(!?) : NÄMÄ HUUHDELLUT JA LYTISTETYT, MUTTA EI VALUTETUT NESTEKARTONKIPAKKAUKSET TODISTAVAT AUKOTTOMASTI SEN, ETTÄ SINÄ OLET JUONUT TÄÄLLÄ MEIDÄN MARKETISSA TÄNÄÄN 25 LITRAA PIIMÄÄ! No niin varmaan olen, vastasi Bee Bee syytteeseen sarkastisen luonteensa mukaisesti. Ja Siitähän Myymis vasta innostuikin: PAPERIT ESIIN JA SEINÄÄ VASTEN SEISOMAAN, JALAT HARALLEEN no nih. Myymis kaivoi jalat harallaan seinää vasten nojaavan Bee Bee:n taskusta henkkarit, pläräsi niitä hetken ja loihe lausumaan ensin kuin itselleen puhuen joo, tää on selvää pässin lihaa: SIÄ OLET SEN KAURAHOTAPULVERIPUURO SILVON PERILLINEN JA SIÄ OLET JUONNU TÄÄLLÄ MARKETISSA TÄNÄÄN 25 LITRAA PIIMÄÄ, VÄHINTÄÄ! JA ALTA PUOLEN TUNNIN. SIÄ JOUDUT kuule linnaan. Bee Bee:n vastaus uhkaukseen/syytökseen tuli välittömästi ja lujaa kuin IT- tykin suusta: NO NIIN VARMAAN JOUDUN, MYYMIS! Kärhämän taustalla oli marketin ämyreissä alkanut soida Duran Duranin Girls on Film biisin päivitetty versio Kierrättäjä on Film Shania Twainin Suomen markkinoille suunnatulta ja juuri julkaistulta joululevyltä It s so Easy to Circulate 13
Things. Marketissa soivan kappaleen videolla näyttävä Shania Twain näyttää mitä mihinkin kierrätyskonttiin työnnetään: Huuhdellut, valutetut ja lytistetyt maitotölkit tänne ja patterit `tonne ja niin edelleen. Vaikka olikin jo Shania-fani, niin sen videon loogisuudesta verenhimoisesti Bee Bee:tä tihrustava Myymis` välitti piut paut. Jatkoi hiillostusta vaan: Mennään vaikka filmiltä katsomaan, siä oot nyt kusessa kuule, Myymis uhitteli ABSOLYYTTISEN PAATUNEELLE JA PAHUUDEN `PUIKOTTAMALLE DRIKOLLISELLE (?!). JA SIÄ KOHTA YLTÄ PÄÄLTÄ PIIMÄS - KUULE! KOITAS ITE EDES KANTAA KAHTA JA PUOLTA ÄMPÄRILLISTÄ PIIMÄÄ MUKANA TÄÄLLÄ SHOPPAILUPARATIISISSA! MISSÄ NE MUN PIIMÄ-ÄMPÄRIT ON? HÄH?! KUULE: SIÄ NYÖKKÄSIT! Myymiksen niska oli todellakin nytkähtänyt nyökkäyksen omaisesti, mutta ei siksi että hän olisi myöntänyt erehtyneensä, vaan siksi että hän oli purrut hampaansa yhteen kuin terrieri ja suuhun kerääntynyt kuola oli käynnistänyt nielemisrefleksin, mutta sitähän Bee Bee ei tiennyt, vaan aikoi hoilottaa voitonriemuisena Myymiksen lempparibiisiä MAR-RAS- KUU, TÄNÄÄN MYYMIKSEN KOPPIIN KASVOI UUSI BALALAIKKAPUU JA KAIPUUN PIIMÄ- -ÄMPÄRIT KOLISEE JA läikkyy joopa joo KUULE!...voi helvetti ajattele ees VÄHÄ ENNEN KU ALAT SYYTTELEE! JA OPETTELE LASKEMAAN MIELESSÄS VAIKKA MILJOONAAN JA SE MITÄ PÄIVÄN MITTAA SUUHUS LAITAT joo, 25 litraa piimää Light-piimää varmaan, Bee Bee puhisi kävellessään tulisesti ja lujaa ulos marketista kylmään parkkialuepimeään ja tunsi, että tähän en kyllä jää. Jatkoi sitten matkaa metsän kautta kotiin ja olosta tuli taas hyvä, tai ainakin edes siedettävä. Myöhemmin illalla, kotona kakluunia sytytellessä pääkopassa muotoutui ajatus, diplomaattinen sellainen: Todistusaineisto sehän jäi sinne. Noh, pitäkööt. Pian valot naapuritalojen ikkunoissa alkoivat sammua ja oli aika käydä levolle. Unen rajaa lähestyessä ei tarvinnut sen kummempia tullimuodollisuuksia tehdä. Piimätölkit olivat jo Interpolin laboratorioissa analysoitavana, vähintäinkin tai mitä tahansa Myymis päähänsä oli saanutkaan, niin ja huomenna olisi se runoryhmä, jonne pitäisi ainakin sitä `Otto Mannista viedä hmm, makaan ja tuijotan hiljaa tummuu ympäri tähtikirkas yö tummuu yö krooh, pyyh ja Bee Bee oli rajasta yli. Juha Lehtinen 14
Janin keittiössä: Klementiini-salaatti Se se vaan on sillä lailla, että kun tuota Dalai Lamaa ei näy missään. Niin ensin soitetaan kaverille, kutsutaan se kylään ja kysellään clementiinivarastot. Yksi löytyy Sitten käydään kaupassa ja ostetaan kolme lisää, tonnikalaa ja herkkusieniä. Kannet auki tölkeistä ja kaikki sekaisin kulhoon. Ja siinä se salaatti on. Sitten soi ovikello. Siellä on kaveri ja hältä löytyy yllätysjugurtit ja sämpylä. Ja eikun syömään 15
TAMMI- JA HELMIKUUN SYNTYMÄPÄIVÄSANKAREILLE Tammikuu Kari I 02 Mirjami H 03 Minttu T 10 Tomi P 14 Eero M 16 Outi S 16 Juha L 18 Kari-Ilmari 18 Mika Y 18 Riitta P 21 Mika K 27 Viivi M 29 Helmikuu Santtu H 03 Riitta I 07 Jani T 10 Markku L 13 Ronja S 17 Kimmo M 23 Marko K 23 Susanna L 25 Tuija K 29 16
Moi! Minun nimeni on Jevgenii. Minä olen kotoisin Venäjältä, Petroskoista, se on Karjalan pääkaupunki. Muutin Suomeen vaimoni ja tyttären kanssa syyskuussa vuonna 2008. Asumme Ristinkalliolla, se on rauhallinen ja mukava paikka. Nyt minä opiskelen maahanmuuttajien ohjaavalla kurssilla Kotkassa. Kurssin päätehtävä on tutustuttaa meitä suomen työelämän kanssa. Kurssi sisältää kolme työharjoittelua. Klubitalo on minun toinen harjoittelupaikkani. Minun mielestäni Karhulan klubitalo on kiva paikka. Monille ihmisille klubitalo on toinen koti. Klubitalosta jokainen ihminen voi löytää itselle mielenkiintoista harrastusta ja mukavasti viettää aikaa. Siellä on englannin kielen ryhmä, liikunta ryhmä, mahdollisuus surfailla Internetissä tietokoneilla, etsiä edullisia ostoksia klubin kirpputorilta, lainata videoita, saunoa, osallistua klubin lehden tekemiseen. Myös klubitalo tarjoaa hyvän makuista, halpaa ruokaa ja kahvia, takan lämpöä, ystävien seuraa ja paljon muuta. Minä yritin klubitalossa melkein kaikkia: opin englantia, pelasin jääkiekkoa, saunoin, tutustuin Kotkan uimahalliin, menin ratsastamaan, tein lumitöitä, kävin kaupoissa ostamassa ruokaa ruokailuun, olin myyjänä klubin kahvilassa Helmessä, siivosin huoneita, yritin tutustuttaa klubin ihmisiä venäläiseen musiikkiin, paljon keskustelin uusien kavereiden kanssa ja lopuksi kirjoitin tämän pienen artikkelin, jossa halusin kertoa vähän itsestäni ja klubitalosta. Aika meni nopeasti, minä säin klubitalosta unohtamattomia hetkiä, hyvää kokemusta ja uusia ystäviä. Tervetuloa Karhulan klubitaloon! 17
Mielipidekysely Lehtemme on uudistunut. Olisimme erittäin kiitollisia jos antaisitte palautetta ja mielipiteitä lehdestämme. Mikä on hyvää? Mitä toivottaisiin lisää? ym. Risuja ja ruusuja otamme mielellämme vastaan. Lehtemme kehittämisen kannalta toivoisimme palautetta jotta voisimme yhdessä tehdä lehden ja saisimme hyvää ja viihtyisää luettavaa. Palautteen voi jättää Karhulan Klubitalolle/postittaa meille. Yhteystiedot löytyvät tämän lehden takakannesta. Mukavaa kevättä!! T. Founzinen toimitus leikkaa tästä ------------------------------------------------------------------------------------------------------ Palaute: 18