SATOVAHINKOKORVAUSHAKEMUS (lomakkeet 118 ja 212)

1 (12) Dnro 1320/55/2015 SATOVAHINKOKORVAUSHAKEMUS (lomakkeet 118 ja 212) Satovahinkotapauksissa ota yhteyttä kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiseen. Jos haluat vain ilmoittaa satovahingosta etkä hae korvausta, tee ilmoitus lomakkeella 118. Satovahinkokorvausjärjestelmä päättyy 31.12.2015. A. Ohjeet korvauksen hakemiseen vuonna 2015 1 Millä lomakkeella korvausta haetaan, mihin lomake toimitetaan ja milloin? 1.1 Lomakkeet 1) Voit hakea korvausta talvehtimisvahingoista Maaseutuviraston (Mavin) lomakkeella 212 ennen vahingoittuneen kasvuston rikkomista ja viimeistään 15.6.2015. Vahinkoalaa ei saa muokata tai hävittää ennen kuin kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen on arvioinut vahingon. 2) Voit hakea korvausta kasvukauden satovahingoista sekä märkyyden vuoksi kylvämättä jäämisestä lomakkeella 118. Ilmoita satovahingosta kuntaan mahdollisimman pian ja hae korvausta ennen kuin sadonkorjuu vahinkoalalla aloitetaan. Jos toteat vahingon vasta sadonkorjuun yhteydessä, voit tehdä hakemuksen vielä silloin. Hakemus on kuitenkin tehtävä niin hyvissä ajoin ennen sadonkorjuun päättymistä, että maaseutuelinkeinoviranomainen voi arvioida vahingon. 3) Jos et pääse korjaamaan satoa poikkeuksellisten sääolojen takia, korvaushakemus on jätettävä viimeistään 2.11.2015. Sokerijuurikkaan osalta hakemus on jätettävä 30.11.2015 mennessä. Toimita huolellisesti täytetty lomake maatilan talouskeskuksen sijaintikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle (= viranomainen, joka käsittelee tilasi maataloustukiasioita). Älä hävitä kasvustoa ennen kuin vahinkoarviointi on tehty. Myöhässä jätetty korvaushakemus ei oikeuta korvaukseen. 1.2 Korvaushakemuksen liitteet Toimita kuntaan laadullisesta vahingosta korvaushakemuksen lisäksi kirjallinen analyysitodistus sadon huonosta laadusta vahinkovuoden loppuun mennessä (ks. kohta 2.2). Puutarhakasveista vaaditaan viljelysopimus, jonka korvauksen hakija on tehnyt jalostusyrityksen kanssa viimeistään 30.4.2015. Liitä sopimus korvaushakemukseen (ks. kohta 2.3). Monivuotisten nurmikasvien (apilan, timotein, nurminadan, ruokonadan ja englanninraiheinän) siemenviljelyksille aiheutuneissa vahingoissa toimita siementuotantosopimus tai sitoumus kuntaan. Hyväksytyn siemenliikkeen kanssa tehty sopimus tai sitoumus siementuotannosta todistaa, että siemenet oli tarkoitettu sertifioitavaksi. Satovahinkokorvausten

2 (12) laskemisessa käytetään lajikohtaisia normisatoja ja yksikköhintoja. Muille monivuotisille nurmisiementuotantoaloille aiheutuneiden vahinkojen korvauksen laskennassa käytetään kuivaheinän normisatoa ja hintoja. Jos saat korvausta samasta satovahingosta vakuutuksen perusteella tai muualta, ilmoita korvauksesta ja toimita jäljennös vakuutuspäätöksestä kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. 1.3 Tietojen antaminen kunnan viranomaiselle Ilmoita vahinkoarvion tekevälle maaseutuelinkeinoviranomaiselle - kasvilajit ja käyttötarkoitukset kaikkien tilan kasvulohkojen osalta (vahingoittuneiden ja vahingoittumattomien), elleivät ne ole jo viranomaisen tiedossa. Esimerkiksi peltoheinälohkoilta tarvitaan täsmennys, onko sadon käyttötarkoitus kuivaheinän vai säilörehun tuotanto vai joku muu. - korvaukseen oikeuttavista puutarhakasveista ne lohkot, joista on viljelysopimus jalostusyrityksen kanssa (ks. 2.3) - vakuutus- tai muu korvaus samasta satovahingosta. Jos et pääse kylvämään poikkeuksellisen tulvan tai poikkeuksellisen runsaiden sateiden aiheuttaman märkyyden vuoksi, ota yhteyttä kuntaan. Muutokset kasvulohkojen kasvilajeissa tai käyttötarkoituksissa on ilmoitettava kuntaan viimeistään 15.6. kylvöalojen muutosilmoituksella (lomake 117). Ilmoita satovahingosta kuntaan mahdollisimman pian, vaikka et hakisikaan korvausta. Satovahinkoilmoitus kasvukaudenaikaisista ja talvehtimisvahingoista ilman korvaushakemusta tehdään lomakkeella 118. Satovahingoista kannattaa ilmoittaa kuntaan heti, kun ne havaitsee. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen tai oman alueen ELY-keskus osaa opastaa, miten eri tilanteissa pitää menetellä. B. Tietoa korvausjärjestelmästä 2 Millaisesta vahingosta voi saada korvausta ja mille kasvilajeille? 2.1 Vahinkotekijät Korvausta voi saada satovahinkolain perusteella määrällisestä vahingosta, joka on - hallan - raesateen - kaatosateen - rajuilman - poikkeuksellisten tulvien - poikkeuksellisen kuivuuden - muun vastaavan viljelijästä riippumattoman poikkeuksellisen suuren luonnonolojen vaihtelun

3 (12) kasvavalle tai korjuuvaiheessa olevalle sadolle aiheuttama taikka - poikkeuksellisten talvehtimisolosuhteiden talvehtivalle kasville aiheuttamista vahingoista tai - poikkeuksellisen tulvan tai poikkeuksellisen runsaiden sateiden aiheuttaman märkyyden takia kylvämättä jäämisestä johtuvista vahingoista. 2.2 Laadullinen vahinko Maaseutuelinkeinoviranomainen käy tilalla toteamassa tilanteen, jos haet korvausta kylvämättä jäämisestä. Sinun on osoitettava, että kylvösiemen ja lannoitteet on hankittuna kylvöä varten. Satovahinkokorvausta voidaan maksaa ainoastaan sille kasville ja sille käyttötarkoitukselle aiheutuneesta vahingosta, jotka on ilmoitettu kasvukautta ja viljeltyä lohkoa koskevassa tukihakemuksessa. Esimerkiksi märkyyden takia ei päästä kylvämään. Lohkolle on tukihakemuksella ilmoitettu kauraa ja satovahinkokorvauksen voi saada kaurasta. Jos kasvulohkolle ilmoitettu kasvilaji tai käyttötarkoitus vaihdetaan (muutos lomakkeella 117 viimeistään 15.6.), korvausta ei voi saada aiemmin ilmoitetulle kasvilajille tai käyttötarkoitukselle. Epäsuotuisasta sääolosta aiheutuneesta laadullisesta vahingosta voidaan maksaa korvausta, jos vahinko on tapahtunut laajalla alueella eikä sato heikentyneen laatunsa vuoksi kelpaa mihinkään kaupalliseen käyttötarkoitukseen. Korvattavat laadulliset vahingot on rajattu asetuksella kahteen tyyppiin: - kyseessä on nurmisiementuotanto, eikä siementen itävyys täytä siemenkauppalain nojalla säädettyjä vaatimuksia - kyseessä on sadon kauppakuntoisuuteen tai käyttökelpoisuuteen vaikuttava homevaurio (esim. punahome). Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen on satovahingon arvioinnin yhteydessä kirjattava epäily laadullisesta vahingosta arviointipöytäkirjaan. Hakijan on toimitettava sadon laadun osoittavat kirjalliset analyysitodistukset kuntaan heti, kun analyysit ovat valmistuneet, kuitenkin viimeistään vahinkovuoden loppuun mennessä. Viljan alhaisen hehtolitrapainon tai sakoluvun vuoksi ei voi saada korvausta laadullisena vahinkona.

4 (12) 2.3 Korvaukseen oikeuttavat kasvilajit Kasvilajit, joista voi saada korvausta ja jotka otetaan huomioon viljelmän normisadon arvoa laskettaessa (vaikuttavat hakijan omavastuuosuuteen), ovat ruis syysvehnä kevätvehnä ohra kaura seosvilja pelkkää viljaa, tai vilja-valkuaiskasviseos, jossa vähintään puolet kylvösiemenen painosta viljaa rypsi kevätrapsi ruistankio öljypellava herne peltoheinä vähintään viiden vuoden välein uudistettava kuivaheinä- ja säilörehunurmi tai tuorerehuksi kasvatettava heinä tai viljelty laidunnurmi myös monivuotisten nurmikasvien siemenviljelykset vihantavilja peruna ruoka-, ruokateollisuus- ja tärkkelysperuna korvausta ei makseta katteenalaiselle varhaisperunalle eikä kasvimaana ilmoitetulle kotitarveperunalle sokerijuurikas sekä puutarhakasveista jalostukseen menevät: tarhaherne punajuurikas porkkana kukkakaali valkokaali lanttu avomaankurkku puna-, valko-, musta- ja viherherukka.

5 (12) Puutarhakasveille satovahinkokorvausta voidaan maksaa vain puutarhakasvien sopimusviljelyssä kirjallisen viljelysopimuksen perusteella jalostukseen viljeltäville tuotteille. Kirjallisesta viljelysopimuksesta tulee ilmetä - sopimusosapuolet (viljelijä ja ostajana toimiva jalostuslaitos) - hinnan määräytymisen perusteet - sopimusmäärät - sopimusalat ja sopimusvuosi - tuotteiden jalostustapa (hyväksyttävää jalostusta ei ole pelkkä marjojen pakastaminen, tuoretuotteen kauppakuntoon saattaminen ja pussitus eikä tuotteiden peseminen ja multaus tai muu vastaava toiminta, jossa alkutuotannon tuote ei selvästi muutu jalosteeksi) - herukoilla sopimukseen on kirjattava lohkot, joita sopimus koskee Sopimuksessa on oltava allekirjoitukset ja päiväys. Sopimuksen tulee olla voimassa koko kasvukauden ja se on tehtävä vuosittain viimeistään 30.4. Hakija tai hänen perheenjäsenensä ei voi omistaa kokonaan tai pääosin jalostuslaitosta. Mukaan on liitettävä jäsenluettelo, jos sopimuksen on tehnyt usean viljelijän puolesta heidän yhteenliittymänsä tai erillinen yhteisö. Hinnan määräytymisen perusteena voidaan pitää joko viljelysopimuksessa määriteltyä kiinteää hintaa tai määrittelyä siitä, miten lopullinen kauppahinta asetetaan. Tällainen määrittely voi olla esimerkiksi sadon myynti 'päivän hintaan' tai sopimukseen alustavasti kirjatun hinnan vahvistaminen kaupantekovaiheessa. 3 Millaisia vaatimuksia on hakijalle ja tuotantoalalle? Satovahinkokorvausta voidaan maksaa, jos - hakija on Suomessa maa- tai puutarhataloutta harjoittava viljelijä, joka on luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö taikka luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden ryhmä. - hakija tai hänen puolisonsa on ollut vahinkovuotta edeltävän kalenterivuoden joulukuun viimeisen päivänä vähintään 18-vuotias mutta ei yli 68-vuotias, eivätkä hakija ja hänen puolisonsa saa MYEL-vanhuuseläkettä. Useamman luonnollisen henkilön yhdessä harjoittaessa maa- tai puutarhataloutta tai yhteisömuodossa harjoitettavassa toiminnassa vähintään yksi maa- tai puutarhataloutta itse harjoittava viljelijä, yhtiömies, jäsen tai osakas on sellainen luonnollinen henkilö, joka täyttää edellä mainitun edellytyksen. - hakijalla on vähintään 3 ha peltoa viljelyksessä tai vähintään 0,5 ha avomaan puutarhakasvien tuotantoa - tuotantoalaa, jolle vahinko on aiheutunut, viljellään vähintään paikkakunnan tavanomaisen viljelytavan mukaisesti. Paikkakunnan tavanomaiseen viljelytapaan kuuluu, että peltoa muokataan ja lannoitetaan tarkoituksenmukaisella tavalla kylvö tai istutus tehdään niin, että on mahdollista saada aikaan tasainen itäminen ja kasvusto kylvö tai istutus tehdään viimeistään 30.6.

6 (12) viljelyssä käytetään käyttötarkoitukseen soveltuvia kasvilajeja ja lajikkeita viljelyssä käytetään alueelle ja lohkolle soveltuvia kasvilajeja ja -lajikkeita viljelyssä käytetään laadultaan ja määrältään riittävää siemen- tai taimimäärää kasvinsuojelusta on huolehdittu tarkoituksenmukaisella tavalla ja hukkakaura on torjuttu hukkakaurasta annetun lain (185/2002) mukaisesti ja mahdollisen torjuntaohjeen tai suunnitelman mukaisesti lohkon kasvukunto mahdollistaa korjuu- ja markkinakelpoisen sadon tuottamisen huolehditaan asianmukaisesta kasvinvuorottelusta kun korjuu on mahdollista, korjuu tapahtuu kasvin tavanomaisena korjuuaikana herukkapensaita on vähintään 2 200 kappaletta hehtaarilla herukan asianmukainen hoitoleikkaus tehdään vähintään kolmen vuoden välein puutarhakasveilla käytetään tarvittaessa asianmukaista kastelua ja hallantorjuntaa Raiviolla viljelyn katsotaan täyttävän paikkakunnan tavanomaisen viljelytavan vaatimukset aikaisintaan kolmantena kasvukautena. Korvausta ei voida maksaa sellaisessa pellossa aiheutuneesta vahingosta, jota koskee luopumiseläkelain (16/1974) 6 2 momentin 3 kohdassa, maatalousyrittäjien luopumiskorvauksesta annetun lain (1330/1992) 9 :ssä tai maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/1994) 12 :ssä tarkoitettu sitoumus. Satovahinkokorvausta ei saa myöntää taloudellisissa vaikeuksissa olevalle yritykselle. Valtiontukea ei saa myöntää vaikeuksissa olevalle yritykselle lukuun ottamatta eräitä yrityksen pelastamiseen ja rakenneuudistukseen liittyviä tukia. Valtiontukea koskevissa säädöksissä on mainittu joitakin riskitapahtumia, joiden aiheuttama taloudellinen vaikeus ei kuitenkaan estä korvauksen saamista, kuten esimerkiksi epäsuotuisan sääolon, eläintaudin tai kasvintuhoojan aiheuttama vahinko. Valtiontuen säädösten mukaan yritys on taloudellisissa vaikeuksissa muun muassa, jos yritys: - joka on ollut olemassa 3 vuotta tai enemmän, on menettänyt yli puolet merkitystä osakepääomastaan tai varoistaan kertyneiden tappioiden vuoksi - on asetettu konkurssi- tai yrityssaneerausmenettelyyn maksukyvyttömyyden vuoksi tai se täyttää kansallisessa lainsäädännössä vahvistetut edellytykset konkurssi-tai yrityssaneerausmenettelyyn asettamiselle velkojien pyynnöstä - on saanut pelastamistukea eikä ole vielä maksanut lainaa takaisin tai lopettanut takausta tai saanut rakenneuudistustukea ja on vielä rakenneuudistussuunnitelman kohteena.

7 (12) 4 Miten korvaus lasketaan kasvukauden aikaisissa vahingoissa ja talvehtimisvahingoissa? Kasvukauden aikaisen vahingon ja talvehtimisvahingon korvaus lasketaan hieman eri tavalla. Laskemiseen tarvitaan viljelmän kasvien normisadot, keskihinnat ja vahinkovuoden yksikköhinnat. Normisadot ja vahinkovuoden yksikköhinnat löytyvät Mavin määräyksistä. Keskihinnat saa kysymällä kunnasta. Korvaus on tietty osuus (viime vuonna 90 %) siitä vahingon arvosta, joka ylittää viljelijän omavastuuosan. Omavastuu on 30 % viljelmän normisadon arvosta. Viljelmään kuuluvat kaikki saman tilan pellot, mitä hakija tai hänen perheenjäsenensä (puoliso ja alaikäiset lapset) hallitsevat. Pellot voivat sijaita yhdessä tai useammassa kunnassa. Normisato on vahinkovuotta edeltävien viiden vuoden jakson hehtaarisatojen keskiarvo, jossa ei oteta huomioon suurinta ja pienintä satomäärää. Mavi määrää vuosittain normisadot korvaukseen oikeuttaville kasvilajeille ELY-keskusalueittain. Normisadot määrätään yleensä vahinkovuoden kesällä. Normisadon arvon laskemisessa käytetään keskihintaa. Keskihinta on yksikköhintojen keskiarvo vuosilta, joilta alueen normisato on laskettu, joten kasvilajin keskihinta määräytyy ELY-keskusalueen mukaan. Mavi määrää korvaukseen oikeuttavien kasvilajien yksikköhinnat vastaamaan vahinkovuoden aikana saatuja keskimääräisiä myyntihintoja. Hinnat määrätään vahinkovuotta seuraavan vuoden helmi-maaliskuussa. Lopulliset korvaukset voidaan laskea vasta, kun yksikköhinnat vahinkovuodelle on vahvistettu. Vuoden 2015 satovahingoista lopulliset korvaukset saadaan lasketuksi todennäköisesti huhtikuussa 2016. Hakija voi saada arvion korvauksesta kysymällä kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta. Lopullinen korvaus voi poiketa suurestikin arvioidusta, koska arvio lasketaan käyttämällä edelliselle vuodelle vahvistettuja hintatietoja. Korvaushakemuksen käsittelee, vahingon arvioi ja korvauksen myöntämisestä päättää kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen. Korvaus maksetaan hakijan Maatilan osalliset lomakkeella (101D) ilmoittamalle pankkitilille. Korvausta ei makseta, jos korvattava määrä on pienempi kuin 100 euroa tukityyppiä kohti.

8 (12) 4.1 Kasvukaudenaikaiset vahingot (tukityyppi 1950) Kasvukauden aikaisissa vahingoissa normisadon arvoon lasketaan viljelmän kaikki korvaukseen oikeuttavat kasvilajit, joita viljelmällä vahinkovuoden kasvukauden aikana viljellään. Esimerkki kasvukauden aikaisen satovahingon laskemisesta (pyöristetty): Tilalla on satovahinkokorvaukseen oikeuttavia kasveja seuraavasti: 20 ha ruokaperunaa (tuhoutunut täysin 15 ha, ei vahinkoa 5 ha) normisato 25 800 kg/ha, keskihinta 0,186 /kg, vahinkovuoden yksikköhinta 0,183 /kg 40 ha rehuohraa (ei vahinkoa 40 ha), normisato 3 100 kg/ha, keskihinta 0,121 /kg, vahinkovuoden yksikköhinta 0,171 /kg Viljelmän normisadon arvo 110 980 (20 ha * 25 800 kg/ha * 0,186 /kg) + (40 ha * 3 100 kg/ha * 0,121 /kg) - Vahingoittuneen alan sadon arvo 0 (15 ha * 0 kg/ha * 0,183 /kg) + (0 ha * 0 kg/ha * 0,171 /kg) - Vahingoittumattoman alan sadon arvo 44 811 (5 ha * 25 800 kg/ha * 0,183 /kg) + (40 ha * 3 100 kg/ha * 0,171 /kg) Vahinkovuoden sadon arvo 44 811 (0 + 44 811 ) Viljelmän satovahinko 66 169 (110 980 - (0 + 44 811 )) Omavastuu (30 %) viljelmän normisadon arvosta 33 294 (110 980 * 30 %) Omavastuun ylittävä satovahinko 32 875 (66 169-33 294 ) Vähennetään muualta saadut korvaukset (esim. vakuutus) Korvataan 29 588 ( 32 875 * 90%) Viljelmän normisadon arvo lasketaan keskihinnalla. Vahinkovuoden sadon arvo lasketaan vahinkovuoden yksikköhinnalla. Valtioneuvoston asetuksella vuosittain säädettävä korvausprosentti oli 90 vuonna 2014.

9 (12) 4.2 Talvehtimisvahingot (tukityyppi 1951) Talvehtimisvahingon omavastuun laskemisessa tarvittava normisadon arvo lasketaan korvauksen piiriin kuuluvista viljelmän talvehtivista kasveista. Korvauskelpoinen määrä lasketaan ainoastaan vahingon kärsineestä kasvista. Esimerkki talvehtimisvahingon laskemisesta (pyöristetty): Tilalla on satovahinkokorvaukseen oikeuttavia talvehtivia kasveja seuraavasti: 2 ha kuivaheinää (ei vahinkoa 2 ha) normisato 3 600 kg/ha,keskihinta 0,114 /kg, vahinkovuoden yksikköhinta 0,129 /kg 40 ha syysvehnää (tuhoutunut täysin ja rikottu 30 ha, ei vahinkoa 10 ha), normisato 3 600 kg/ha, keskihinta 0,137 /kg, vahinkovuoden yksikköhinta 0,192 /kg Viljelmän normisadon arvo omavastuun laskemista varten (2 ha 20 549 * 3 600 kg/ha * 0,114 /kg) + (40 ha * 3 600 kg/ha * 0,137 /kg) Omavastuu (30 % * 20 549 ) 6 165 Syysvehnän normisadon arvo satovahingon laskemista varten 19 728 (40 ha * 3 600 kg/ha * 0,137 /kg) Syysvehnän vahinkovuoden sadon arvo 6 912 (10 ha * 3 600 kg/ha * 0,192 /kg) Syysvehnän satovahinko (19 728-6 912 ) 12 816 Syysvehnän satovahingosta vähennetään omavastuu 6 651 (12 816-6 165 ) Satovahingon arvosta, josta vähennetty omavastuu, otetaan 1 995 huomioon 30 % (6 651 * 30 %) Vähennetään muualta saadut korvaukset (esim. vakuutus) Korvataan (1 995 * 90 %) 1 796 Viljelmän normisadon arvo lasketaan keskihinnalla. Vahinkovuoden sadon arvo lasketaan vahinkovuoden yksikköhinnalla. Valtioneuvoston asetuksella vuosittain säädettävä korvausprosentti oli 90 vuonna 2014. Talvehtimisvahingosta voi saada korvausta esimerkiksi, jos syysruisala tuhoutuu kokonaan ja ala kylvetään uudestaan tai jätetään avokesannoksi (Huom! Vain poikkeuksellisessa tilanteessa mahdollista kesannon ehtojen vuoksi). Hakemus on jätettävä ennen kuin alalla tehdään mitään muokkauksia tai muita toimenpiteitä. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen käy arvioimassa talvituhon ennen kuin ala voidaan rikkoa ja kylvää uudelleen. Esimerkki: syysviljan tai syysrypsin talvehtimisvahinko on vähäinen ja pääosa kasvustosta on kunnossa, eikä viljelijä riko kasvustoa. Jos hän silti jättää korvaushakemuksen (212), hän ei saa tukityypillä 1951 korvausta. Maaseutuelinkeinoviranomainen voi paikan päällä käytyään ja viljelijän kanssa keskusteltuaan siirtää hakemuksen käsittelyn myöhempään ajankohtaan kasvukaudella. Tilanne tarkastellaan myöhemmin uudelleen, ja jos arvioija edelleen toteaa kasvustossa talvehtimisesta johtuvaa satovahinkoa, hän siirtää hakemuksen tukityypille 1950 (ks. kohta 4.1).

10 (12) Esimerkki: osittain vahingoittunut monivuotinen kuivaheinä-, säilörehu- tai tuorerehunurmi, jota viljelijä ei halua rikkoa, mutta josta hän jättää korvaushakemuksen 212. Viljelijä haluaa muuttaa alan luonnonhoitopelloksi (hoidetun viljelemättömän pellon alla). Koska nurmen käyttötarkoitus muuttuu nurmesta hoidetuksi viljelemättömäksi pelloksi, alan vahinko käsitellään talvehtimisvahinkojen tukityypillä 1951. 5 Yleisiä asioita, jotka korvauksen hakijan on hyvä tietää 5.1 Vahinkojen arviointi Satovahinko arvioidaan aina paikan päällä. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen arvioi sääoloista aiheutuneen satovahingon ja viljelmän vahinkovuoden satomäärän mahdollisimman nopeasti korvaushakemuksen vireilletulon jälkeen. Korvauksen hakijalla on oikeus olla paikalla arvioinnissa. Arviointi voidaan tehdä ilman hakijan läsnäoloa, jos tehtävän tuloksellinen hoitaminen sitä edellyttää. Korvausasia on käsiteltävä ilman aiheetonta viivytystä. Maaseutuelinkeinoviranomainen laatii arvioinnista pöytäkirjan. Satovahinkokorvaushakemuksen kohteena olevan kasvuston saa hävittää vasta, kun satovahinkoarviointi on tehty. Jos muiden kuin satovahinkolain mukaisten vahinkotekijöiden havaitaan aiheuttaneen viljelmälle vahinkoa, arvioija merkitsee tiedot myös niistä arviointiasiakirjoihin. Jos samalla kasvulohkolla on tapahtunut sekä sääoloista johtuva satovahinko että hirvi- tai petoeläinten aiheuttama vahinko, satovahinkoa arvioitaessa ei oteta huomioon eläinten aiheuttamaa vahinkoa. Kunta voi periä korvauksen hakijalta maksun satovahinkoarvion suorittamisesta. Maksu voi olla enintään 20 euroa arviointikertaa kohti ja lisäksi enintään 2 euroa kultakin arvioitavan alueen alkavalta hehtaarilta. 5.2 Takaisinperintää ja ulosmittausta koskevia määräyksiä Jos hakija on saanut korvausta perusteettomasti tai enemmän kuin hänelle säädösten mukaan voidaan myöntää, peritään perusteettomasti tai liikaa maksettu korvaus takaisin. Väärien tai harhaanjohtavien tietojen antamisesta sekä muusta vilpillisestä menettelystä samoin kuin hakemuksessa pyydettyjen tietojen salaamisesta on seurauksena, että myönnetty korvaus voidaan määrätä suoritettavaksi takaisin. Hakijalle aikaisemmin perusteettomasti tai liikaa maksettu tuki voidaan vähentää korvaussummasta samoin kuin ulosmittaukset ulosottovirastolle.

11 (12) 5.3 Muutoksen hakeminen korvauspäätökseen Jos korvauksen hakija on tyytymätön kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen tekemään korvauspäätökseen, hän voi vaatia siihen oikaisua tekemällä kirjallisen oikaisuvaatimuksen ELY-keskukselle 30 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan. Jos korvauksen hakija on tyytymätön ELY-keskuksen päätökseen asiassa, hän voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen kirjallisesti 30 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan. 5.4 Esimerkkejä, milloin korvausta ei voi saada Korvausta ei makseta esimerkiksi seuraavanlaisissa tapauksissa: - Hakemus on myöhässä. - Korvaushakemuksen kohteena oleva kasvusto on kynnetty tai muuten hävitetty ennen arvion tekemistä. - Kyseessä ei ole satovahinkokorvaukseen oikeuttava kasvilaji. - Tukihakemuksessa on ilmoitettu eri kasvi (esim. tukihakemuksessa ohra-> lohkolla kasvaa kauraa). - Korvaus saadaan muualta, esim. riistavahinkolain perusteella (esim. hirvi- tai petoeläinvahingot). - Kyseessä on hakamaa, luonnonniitty, -laidun, metsälaidun, suojavyöhyke, viherlannoitusnurmi, pysyvä laidun tai hoidettu viljelemätön pelto (mukaan lukien kesanto). - Vahingoittunut herukkakasvusto ei täytä ikävaatimusta: o musta- tai viherherukalla on kyseessä istutusvuosi tai sitä seuraava vuosi o puna- tai valkoherukalla on kyseessä istutusvuosi tai sitä seuraava ensimmäinen tai toinen kasvuvuosi o kyseessä on yli 15-vuotias herukkakasvusto, jota ei ole uudistettu alasleikkaamalla o kyseessä on yli 20-vuotias herukkakasvusto Esimerkiksi vuonna 2012 istutettu punaherukka on korvauksen piirissä vuonna 2015. Istutus- 1. (2013) 2. (2014) 3. (2015) vuosi (2012) - Jos herukkakasvusto uudistetaan alasleikkaamalla, satovahinkokorvausta ei myönnetä alasleikkausvuotena eikä sitä seuraavana vuotena aiheutuneesta vahingosta. Jos alasleikkaus on tehty syksyllä, korvausta ei saa leikkaamisen jälkeen kahtena seuraavana vuotena aiheutuneista vahingoista. - Puutarhakasvien viljelysopimus jalostusyrityksen kanssa ei täytä sille asetettuja vaatimuksia. Esim. herukkasopimukseen ei ole kirjattu lohkoja, joita sopimus koskee.

12 (12) 5.5 Lisätietoja Komission tiedonanto (2014/C 204/01) Euroopan unionin suuntaviivat maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden valtiontuesta vuosina 2014-2020 Komission päätös valtiontuesta C (2013) 5266. Tuet vuosien 2014-2015 epäsuotuisista sääoloista aiheutuneiden menetysten korvaamiseksi viljelijöille Laki satovahinkojen korvaamisesta (1214/2000 muutoksineen) Valtioneuvoston asetus satovahinkojen korvaamisesta (297/2008 muutoksineen) Valtioneuvoston asetus vuonna 2014 tapahtuneiden satovahinkojen viljelmäkohtaisesta korvauksesta (334/2015) Maa- ja metsätalousministeriön asetus satovahinkojen korvaamisesta (213/2011) Maaseutuviraston määräys vuoden 2015 satovahinkokorvauksen hakemisesta ja tietojen toimittamisesta (42/15) Maaseutuviraston määräys satovahinkojen korvaamisesssa käytettävistä normisadoista vuonna 2015 ja satovahinkokorvauksiin liittyvien tietojen tallentamisesta Tukisovellukseen (http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/440001/)