KALAJOEN MATKAILUN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET

FCG Finnish Consulting Group Oy Kalajoen kaupunki Kalajoen matkailun ympäristö- ja laatuohjelma-hanke (ESR) KALAJOEN MATKAILUN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET Loppuraportti

FCG Finnish Consulting Group Oy Kalajoen matkailun aluetaloudelliset vaikutukset I SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto... 1 2 Aineisto ja menetelmät... 2 3 Kalajoki matkailualueena... 3 3.1 Majoitus- ja ravitsemusalan kehitys Kalajoella... 5 3.2 Loma-asuminen Kalajoella... 9 3.3 Loma-asukaskyselyn tulokset...10 4 Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset...10 4.1 Tulo- ja työllisyysvaikutukset...10 4.1.1 Välittömät tulovaikutukset...10 4.1.2 Välittömät työllisyysvaikutukset...10 4.1.3 Välilliset tulo- ja työllisyysvaikutukset...10 4.2 Palkka- ja verotulovaikutukset...10 4.3 Vertailu vuoden 2001 ja vuoden 2010 tutkimusten välillä...10 5 Tiivistelmä...10 Liite 1. Loma-asukaskyselyn tulokset Liite 2. Loma-asukaskyselyn lomake Liite 3. Yrityskyselyn tulokset Liite 4. Yrityskyselyn lomake

FCG Finnish Consulting Group Oy Kalajoen matkailun aluetaloudelliset vaikutukset 1 (25) KALAJOEN KAUPUNKI KALAJOEN MATKAILUN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET 1 JOHDANTO Matkailu on ollut viime vuosikymmenten aikana eräs maailman nopeimmin kasvavista elinkeinoista. Matkailun taloudellinen merkitys on lisääntynyt selvästi viime vuosikymmenten aikana myös Suomessa. Matkailua voidaan pitää myös alueellisesti merkittävänä elinkeinona. Matkailukysyntä koostuu sekä ulkomaisten että kotimaisten matkailijoiden kulutuksesta kohdealueella. Matkailu aiheuttaa sekä suoria, välillisiä että johdettuja vaikutuksia. Välilliset ja johdetut vaikutukset ovat matkailun kerrannaisvaikutuksia. Näin matkailulla voi olla suuri taloudellinen merkitys kansantaloudelle ja sen alueille. Matkailutulo ja -työllisyys ovat keskittyneet perinteisesti ydinalueille sekä suurimpiin kaupunkeihin ja matkailukeskuksiin. Suhteellisesti tarkasteltuna matkailu voi olla kuitenkin erityisen tärkeä elinkeino perifeerisissä maakunnissa. Ulkomaisten matkailijoiden kulutus on keskittynyt selkeästi ensinnäkin laivaja lentoliikenteen solmukohtiin (Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Ahvenanmaa) sekä muihin vahvoihin matkailumaakuntiin (Pohjois-Pohjanmaa ja Pirkanmaa). Erot kotimaisten matkailijoiden kulutuksessa eri maakuntien välillä ovat huomattavasti pienempiä kuin ulkomaisten matkailijoiden kulutuksessa. Maakunnittain tarkasteltaessa samat maakunnat menestyvät niin kotimaisten kuin ulkomaistenkin matkailijoiden kulutuksen kohdentamisessa. Merkittäviä työmatkailusta tuloja saavia maakuntia olivat Uusimaa, Pohjois- Pohjanmaa, Pirkanmaa ja Keski-Suomi. Omien mökkien kulutusta on puolestaan eniten Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Etelä-Savossa. Mökkikulutus kohdentuu siis voimakkaasti suurimpien sisävesistöjen ja rannikkoalueiden läheisyyteen. Kansantaloudellisesti kannattavinta olisi ulkomaisen matkailun lisääminen, mikä ei poista kotimaista matkailukysyntää, vaan on suora tulonlisäys kansantalouteen. Kotimaisen matkailukysynnän kasvu taas on pääosin kulutuksen kohteen vaihtamista kansantalouden sisällä. Ulkomailta Suomeen suuntautuvan matkailun kehittämiseen tulisikin panostaa entistä merkittävämmin. Kalajoella panostetaan matkailun kehittämiseen vahvasti. Edellisiä matkailun kehittämishankkeita ovat Kalajoenseudun matkailun kasvun turvaaminen ja sähköiset yhteistyökonseptit sekä Himangan ja Sautinkarin master plan hankkeet, joiden yhteydessä toteutettiin Kalajoen matkailun ideasuunnitelmat 2011 hanke. Matkailustrategian välitarkastelu ja päivitys on tehty 2009. Kalajoen matkailun aluetaloudelliset vaikutukset -selvityksen tehtävänä oli selvittää matkailun aikaansaamat tulo- ja työllisyysvaikutukset Kalajoella. Selvitys on osa Euroopan Sosiaalirahaston (ESR) ja Elinkeino-, Liikenne- ja Ympäristökeskuksen rahoittamaa Kalajoen matkailun ympäristö- ja laatuohjelma-hanketta. Aluetaloudellisten vaikutusten arviointi toteutettiin FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä elokuun 2011 ja huhtikuun 2012 välisenä aikana. FCG Finnish Consulting Group Oy:stä työhön osallistuivat projektipäällikkö Minna Kurttila, johtava konsultti Taina Ollikainen, konsultti Hanna Baas ja projektiassistentti Mari Kovasin.

FCG Finnish Consulting Group Oy Kalajoen matkailun aluetaloudelliset vaikutukset 2 (25) 2 AINEISTO JA MENETELMÄT Tehtävänä oli selvittää matkailun aikaansaamat tulo- ja työllisyysvaikutukset Kalajoella. Selvityksessä vaikutuksia tarkasteltiin sekä kysynnän että tarjonnan näkökulmasta eli käytettiin sekä tulo- että menomenetelmää luotettavan tiedon saamiseksi. Lähdemateriaalina työssä käytettiin aiempia tutkimuksia ja tilastoja, joita täydentämään kerättiin tietoa kyselyiden avulla. Tulomenetelmän osalta tilastotietoja täydentämään toteutettiin yrityskysely syksyllä 2011. Linkki kyselyyn lähetettiin sähköpostitse Kalajoella toimiville yrittäjille, joita pyrittiin tavoittamaan myös puhelimitse vastausmäärän kasvattamiseksi. Kyselyyn saatiin yhteensä noin sata vastausta. Menomenetelmän osalta hyödynnettiin aikaisempaa tutkimusta, valtakunnallista vertailuaineistoa sekä matkailutilastoja. Tilastotietoja täydentämään toteutettiin loma-asukaskysely, johon saatiin 229 vastausta.

FCG Finnish Consulting Group Oy Kalajoen matkailun aluetaloudelliset vaikutukset 3 (25) 3 KALAJOKI MATKAILUALUEENA Kalajoki on Pohjois-Pohjanmaan maakunnan eteläisin kunta ja yksi alueen tärkeimmistä matkailukeskittymistä. Asukkaita vuonna 2010 oli n. 12 600. Kalajoki sijaitsee valtatie 8:n varrella. Etäisyydet suurimpiin lähikaupunkeihin ovat Ylivieskaan 40 km, Raaheen 58 km, Kokkolaan 68 km ja Ouluun 132 km. Kalajoelta on hyvät bussiyhteydet pohjoiseen, etelään sekä sisämaahan. Päivittäin on noin yksitoista bussivuoroa Kokkolaan, kuusi Ouluun ja kahdeksan Ylivieskaan. Rautatieasemat löytyvät Kokkolasta ja Ylivieskasta. Suomen toiseksi vilkkain lentokenttä sijaitsee noin 120 km:n päässä Oulunsalossa ja Kokkolan kenttä noin 90 km:n päässä. Kalajoen Hiekkasärkkien matkailukeskus on valtakunnallisesti tunnettu kohde noin 6 km Kalajoen kaupunkikeskuksen eteläpuolella. Hiekkasärkkien matkailulla on pitkät perinteet suomalaisten vapaa-ajanviettokohteena. Hiekkasärkkien alueella on runsaasti vapaa-ajanasuntoja sekä yksityisomistuksessa että vuokrattavana. Alueella on myös matkailuneuvonta, hotelleja, leirintäalue, viihdekeskus, ravintoloita, ulkoilureitistö ympärivuotiseen käyttöön, golfkenttä, kylpylä, meriluontokeskus, ohjelmapalveluyrityksiä sekä useita matkailua tukevia palveluita. Kalajoen keskustan matkailukohteita ovat mm. Plassin vanhan kaupungin kulttuurihistoriallinen alue. Matkailun kehittämiseen on vahvasti panostettu viimeisten vuosien aikana. Suurin tapahtuma on Kalajoen Juhannus festivaali, 44 000 kävijää. Kalajoen matkailun keskeisimmät kohteet ovat Hiekkasärkät, JukuPark vesipuisto, Kylpylä SaniFani ja Kalajoki Golf. Kalajoella on lisäksi runsaasti muita matkailukohteita, joita on lueteltu alla: Merelliset kohteet: - Kallankarit (maa- ja ulkokalla saaret) - Rahjan saaristo Historialliset ja kulttuurikohteet: - Plassi, Kalajoen vanha kaupunki - Havulan Kartano - Fiian mökki - Kalajoen kotiseutumuseo - Raution kotiseutumuseo ja kirkko - Himangan kotiseutumuseo ja kirkko - Maakallan kalastusmuseo - Tiekirkko, Kalajoen kirkko - Kesäteatteri Willi Lakeus Muut kohteet: - Kalajoen merkiluontokeskus - Särkkäin Formula-Center - Sautinkarin matkailukeskus (Himanka) - Design Lasi Ulvi - Birgitin paja (kynttiläpaja) - Tyngän Mylly - Keramiikkapaja Iso-Pahkala - Särkkäin Korukivi - Peura Puukko - Kalajoen karkkipaja - Lasitaide Auli Ojala - Clayway (keramiikkaa) Majoitusmahdollisuuksia Kalajoella tarjoavat hotellit, leirintäalueet, lomamökit, ja bed&breakfast -tyyppiset majoituskohteet. Kalajoella majoituspalveluita tarjoavat mm. seuraavat tahot: Aamiaismajoitus Juusolanmäki Camping Hiekkasärkät Oy FemEmare (Ulkokallan saari) Gasthaus Himanka Hiekkasärkkien Majoituspalvelut Oy Hiekkaportti Oy Hostel Retkeilijä SRM Hotelli Lokkilinna Hotelli Rantakalla Huhtalan Talot (maaseutumatkailu) Kalajoen Kylpylähotelli Sani Oy Kalajoki Matkailu ja Keskusvaraamo Lomakeidas Lomakeskus Aurinkohiekat & Camping Peltolan lomatila Puskaranta Ay Rannikon Lomitus Oy Rautalohi Oy (majoituspalvelu) Safaritalo, Hiekkasärkkien Ohjelmapalvelut Oy Salmun maatilamatkailu Sautinkari Matkailukeskus Särkkäin Mökkipalvelu Oy Tapion Tupa Typpön majoitus

FCG Finnish Consulting Group Oy Kalajoen matkailun aluetaloudelliset vaikutukset 5 (19) 3.1 Majoitus- ja ravitsemusalan kehitys Kalajoella Matkailun kehityksen tarkastelussa keskitytään Kalajoen majoitusliikkeitä koskevaan tilastolliseen tietoon vuodesta 2001 lähtien. Tarkastelussa on huomioitava, että Kalajoen kaupunkiin kuuluu 1.1.2010 lähtien Himangan kunta, mutta kuntaliitos ei olennaisesti vaikuta majoitustilastoihin. Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaisesti Kalajoen majoitusyritysten lukumäärä on vaihdellut 11 15 yrityksen välillä 2000 -luvulla. Vuonna 2010 Kalajoella oli 11 majoitusyritystä, joista viisi hotellia. Majoitusmyynnin kokonaisarvo vuonna 2010 oli 7 611 000 euroa, josta viiden hotellin osuus 6 360 000 euroa eli noin 84 %. Majoitusyrityksissä työskenteli 61 henkilöä, joista 52 hotelleissa (85 %). 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 12 14 14 15 13 13 11 12 12 13 11 Taulukko 1. Majoitusyritysten toimipaikkojen määrän kehitys Kalajoella 2000 2010 (Tilastokeskus) Koko majoitus- ja ravitsemusalan liikevaihto on kasvanut Kalajoella noin 51 % (5 920 000 euroa) 2000 luvulla. Vuonna 2010 toimialan liikevaihdon arvo oli 17 605 000 euroa. Majoitus- ja ravitsemusalalla työskentelevien henkilöiden määrä on noussut 33 henkilöllä 2000 -luvulla. Toimipaikkojen lukumäärä vuonna 2010 oli 40 ja on pysynyt noin 40:ssa koko 2000-luvun ajan. 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Toimipaikkojen lkm Henkilöstön määrä Liikevaihto 1 000 euroa 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Kuvio 1. Majoitus- ja ravitsemusalan kehitys Kalajoella 2000 2010 (Tilastokeskus)

FCG Finnish Consulting Group Oy Kalajoen matkailun aluetaloudelliset vaikutukset 6 (19) Kalajoella rekisteröityjen yöpymisten määrä on kasvanut vuosien 2001 2011 välillä 75 %. Vuonna 2011 Kalajoella yöpyi 264 853 matkailijaa. Matkailijoista 96 % oli suomalaisia ja 4 % ulkomaisia. Kalajoki on kasvanut erityisesti kotimaan matkailukohteena, vuosituhannen alusta kotimaisten matkailijoiden määrä on kasvanut yli 100 000 henkeä, mutta ulkomaisten matkailijoiden osuus on laskenut. Vuonna 2001 ulkomaalaisia oli 8,2 % kaikista matkailijoista. Kalajoen rekisteröity majoituskapasiteetti vuonna 2011 oli 1 393 vuodepaikkaa, kokoluokassa ei ole tapahtunut juurikaan muutoksia viime vuosina 1. Kalajoen kokonaiskapasiteetti vuoteiden lukumäärällä mitattuna on kuitenkin lähes 11.000 vuodepaikkaa kun huomioidaan myös rekisteröitymätön kapasiteetti 2. Kalajoen majoituskapasiteetti v. 2011 Rekisteröity kapasiteetti (hotellit, retkeilymajat, lomakylät, leirintäalueet yms.), joissa on vähintään 10 huonetta tai mökkiä. Rekisteröimätön kapasiteetti, arvio (1.900 mökkiä x keskimäärin 5 vp /mökki) Yhteensä 1.393 vuodepaikkaa 9.500 vuodepaikkaa n. 11.000 vuodepaikkaa Kuvio 2. Suomalaisten ja ulkomaalaisten rekisteröidyt yöpymiset Kalajoella vuosina 2001 2011 kaikissa majoitusliikkeissä (Tilastokeskus) 1 Tilastokeskus, majoitustilasto 2 http://www.kalajokimatkailu.fi/fi/majoitus.html

FCG Finnish Consulting Group Oy Kalajoen matkailun aluetaloudelliset vaikutukset 7 (19) Kalajoen matkailu on selvästi aktiivisinta kesäkuukausien aikana. Kaikista yöpymisistä lähes 80 % keskittyy kesä-elokuun aikaan (kuvio 3). Suurimmat ulkomaiset matkailijaryhmät ovat Kalajoella perinteisesti olleet norjalaiset, ruotsalaiset ja saksalaiset. Norjalaiset olivat vuonna 2010 edelleen selvästi suurin ryhmä, lähes 55 % kaikista ulkomaisista matkailijoista. Vuonna 2010 lisäksi puolalaisten ja venäläisten matkailijoiden määrä nousi huomattavasti keskimääräisestä. Kalajoella rekisteröityneiden majoitusliikkeiden huonekäyttöaste vuonna 2010 oli 39,4 % 3. Käyttöaste on noussut noin 3 prosenttiyksikköä vuoden 2005 jälkeen. Yöpymisen keskihinta oli 33,75 euroa, joka on kasvanut reilusti vuodesta 2005 ollen tuolloin 17 euroa. 4 Kalajoki on myös suosittu päiväkävijöiden kohde lähiseudulta sekä valtatie 8:n matkailijavirtojen pysähtymispaikkana. Päiväkävijät huomioituna Kalajoen vuosittainen matkailijamäärä nousee noin miljoonaan 5. 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuvio 3. Rekisteröidyt yöpymiset Kalajoella kuukausittain vuonna 2010 (Matkailun edistämiskeskus) 3 Tilastokeskus, majoitustilasto 2010 4 Tilastokeskus, majoitustilasto 2008. 5 http://www.pohjolantyo.fi/fi/nayta/uutinen/13105662243715?alue=luonto. (3.8.2011)

FCG Finnish Consulting Group Oy Kalajoen matkailun aluetaloudelliset vaikutukset 8 (19) 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Norja Ruotsi Puola Saksa Venäjä Kuvio 4. Ulkomaisten matkailijoiden rekisteröidyt yöpymiset vuonna 2010 (Tilastokeskus)

FCG Finnish Consulting Group Oy Kalajoen matkailun aluetaloudelliset vaikutukset 9 (19) 3.2 Loma-asuminen Kalajoella Kalajoella loma-asuntojen määrä on kasvanut tasaisesti viimeisten vuosikymmenten aikana. 2000 luvun aikana määrä on kasvanut viidenneksen. Vuonna 2010 Kalajoella oli yhteensä 1890 loma-asuntoa. 6 2000 1811 1890 1800 1580 1600 1400 1200 1144 1366 1000 800 764 600 400 200 0 1980 1990 1995 2000 2005 2010 Kuvio 5. Loma-asuntojen määrä Kalajoella vuosina 1980-2010 (Tilastokeskus) Suurin osa loma-asunnoista on rekisteröidyn kapasiteetin ulkopuolella. Arviolta 160 loma-asuntoa 1890:stä on rekisteröinnin piirissä. Seuraavalla laskelmalla on pyritty arvioimaan Kalajoen rekisteröimättömien yöpymisten määrä loma-asunnoissa. Voidaan arvioida, että ainakin 1730 loma-asuntoa on säännöllisessä käytössä 83 vrk 7 Loma-asuntojen keskimääräinen käyttöaste kesäaikana on 50 % 1 730 loma-asuntoa * 5 vuodepaikka/asunto = 8 650 vuodepaikkaa 8 650 vp * 83 vrk * 50 % käyttöaste = 358 975 yöpymisvuorokautta Nämä loma-asuntojen yöpymisvuorokaudet huomioituna Kalajoen majoitusvuorokaudet ovat yhteensä noin 600 000. 6 Tilastokeskus, rakennukset ja kesämökit 2010. 7 Loma-asumisen taloudelliset ja työllisyysvaikutukset Suomessa. TEM 21/2011

FCG Finnish Consulting Group Oy Kalajoen matkailun aluetaloudelliset vaikutukset 10 (19) Loma-asumisen talousvaikutuksia on tutkittu Työ- ja elinkeinoministeriön teettämässä Loma-asumisen taloudelliset ja työllisyysvaikutukset -tutkimuksessa. Pohjois-Pohjanmaalle mökkiläisten tuoma euromäärä on Suomen maakunnista seitsemänneksi suurin, 454 milj. euroa. Matkailun tuoma työllisyysvaikutus Pohjois-Pohjanmaalle on 5 506 henkilötyövuotta, joka on Suomen maakunnista myös seitsemänneksi suurin. 8 Suurin mökkeilystä syntyvä rahavirta tulee vapaa-ajan asukkaiden päivittäistavarahankinnoista. Elintarvikkeiden, juomien ja taloustavaroiden hankintaan käytettävä rahamäärä on 2 349 euroa vuodessa, ja keskimäärin 28,30 euroa päivässä mökkiä kohti, oletuksena mökin vuosittainen 83 päivän käyttöaste. Yhteensä päivittäistavarahankintoihin (elintarvikkeet, juomat ja taloustavarat, ylläpidon tarvikkeet sekä polttoaineet loma-asunnolla) käytettiin keskimäärin 2 664 euroa vuodessa mökkiä kohti. Elintarvikkeita, juomia ja taloustavaroita hankki 99 %, ylläpidon tarvikkeita 54 % ja polttoaineita 73 % vastanneista mökkitalouksista. 7 Kestokulutustavaroihin (työkonehankinnat, muut työvälineet, kulkuneuvot, pienkodinkoneet, huonekalut ja sisutustarvikkeet, harrastus- ja leikkivälineet) käytettiin rahaa keskimäärin 5 532 euroa vuodessa mökkiä kohti. Eniten rahaa käytettiin kulkuneuvojen hankintaan 3 471 euroa vuodessa/mökki. Sen jälkeen suurimmat kulutuserät olivat työkoneiden hankinta (655 euroa/mökki/vuosi), sisähuonekalujen ym. hankinta (565 euroa/mökki/vuosi) sekä kodinpienkoneiden hankinta (454 euroa/mökki/vuosi). Kestokulutustavaroita hankkivien osuus vastanneista vaihteli kulkuneuvoja hankkineiden 8 %:sta harrastus- ja leikkivälineitä hankkineiden 32 %:iin. 7 Palveluja ostettiin keskimäärin 1 011 eurolla vuodessa mökkiä kohti. Palveluista eniten rahaa käytettiin koneiden ja kulkuneuvojen huoltopalveluihin (225 euroa/mökki/vuosi), terveyden ja kauneuden hoidon palveluihin (222 euroa/mökki/vuosi) sekä ravintola- ym. palveluihin (215 euroa/mökki/vuosi). Palveluita hankkineiden mökkitalouksien osuus kaikista vastanneista vaihteli harrastuspaikkamaksuja maksaneiden ja terveys- ja kauneuspalveluita hankkineiden 16 %sta kiinteistön huoltopalveluita hankkineiden 41 %:iin. 7 Nämä loma-asumisen synnyttämät talousvaikutukset sisältyvät kappaleessa 5 esitettyihin matkailun aluetaloudellisiin vaikutuksiin. 3.3 Loma-asukaskyselyn tulokset Loma-asumista Kalajoella selvitettiin loma-asunnon omistajille suunnatun kyselyn avulla. Kyselyyn voi vastata sähköisesti heinä - lokakuun 2011 välisenä aikana, lisäksi paperilomakkeita kerättiin loma-asukastapahtumassa Kalajoella heinäkuussa 2011. Kyselyyn vastasi yhteensä 229 henkilöä, joista suurin osa asui Pohjanmaalla ja muutamat eteläisessä Suomessa. Vastaajilta kerättiin tietoa loma-asunnon käytöstä sekä Kalajoella tehdyistä palvelu- ja tavaraostoista. Lisäksi kysyttiin näkemyksiä Kalajoen tapahtumista ja aktiviteeteistä sekä kehittämisen kohteista. Kyselyn tulokset esitetään tarkemmin liitteessä 1. 8 Työ- ja elinkeinoministeriö (2011) Loma-asumisen taloudelliset ja työllisyysvaikutukset Suomessa.

FCG Finnish Consulting Group Oy Kalajoen matkailun aluetaloudelliset vaikutukset 11 (19) Yleisin vuodepaikkojen lukumäärä loma-asunnossa oli 5 kpl ja yhteensä kyselyyn vastanneilla oli 1200 vuodepaikkaa loma-asunnoissaan. Yhdeksällä kymmenestä vastanneesta loma-asunto oli vuonna 2010 kokonaan omassa käytössä eikä sitä vuokrattu ulkopuolisille. Kyselyssä selvitettiin kuinka monta yöpymistä vastaajien loma-asunnoilla toteutui kuukausitasolla vuonna 2010. Tarkastelussa huomioitiin sekä omistajan oman perheen että vieraiden yöpymiset. Vilkkain kuukausi loma-asuntojen käytössä oli heinäkuu ja hiljaisin vastaavasti helmikuu. Yhteensä vuonna 2010 vastaajien loma-asunnoilla toteutui 16 220 yöpymistä. Omistajat yöpyivät loma-asunnoillaan kesän lisäksi myös ympärivuotisesti, mutta vieraiden yöpymiset keskittyvät hyvin voimakkaasti kesäkuukausille. Kuviossa 6 esitetään kyselyyn vastanneiden loma-asunnoilla toteutuneiden yöpymiset jakautuminen kuukausittain. Kuvio 6. Kyselyyn vastanneiden loma-asunnoilla tapahtuneiden yöpymisten jakautuminen kuukausittain Kyselyyn vastanneet loma-asukkaat käyttivät Kalajoella eniten rahaa päivittäistavarakauppaan, kysymykseen vastanneet perheineen käyttivät päivittäistavarakauppaan keskimäärin 1 440 vuodessa. Rauta- ja sisustustarvikeostoja tehneet käyttivät kyseessä oleviin ostoihin keskimäärin 1 120. Kuviossa 7 esitetään kyselyyn vastanneiden loma-asukkaiden rahankäytön jakautuminen Kalajoella vuonna 2010.

FCG Finnish Consulting Group Oy Kalajoen matkailun aluetaloudelliset vaikutukset 12 (19) 2010 /vastaaja Yhteissumma Prosenttisuus Päivittäistavarakauppa 1 440 296 385 42 % Rauta- ja sisustustarvikekaupat 1 123 177 570 25 % Huoltamotoiminta 598 92 190 13 % Muu erikoistavarakauppa 506 45 502 6 % Ravintolapalvelut 325 44 556 6 % Muut palvelut 458 17 950 3 % Hyvinvointipalvelut 167 15 210 2 % Tapahtumat 121 8 985 1 % Matkailun ohjelmapalvelut 128 3 830 1 % Kuvio 7. Kyselyyn vastanneiden loma-asukkaiden rahankäyttö Kalajoella vuonna 2010. Kalajoen loma-asukaskyselyn ja Työ- ja elinkeinoministeriön loma-asumisen taloudelliset ja työllisyysvaikutukset -tutkimuksen 9 tulosten vertailua vaikeuttaa erilainen kysymyksenasettelu, mikä on syytä ottaa huomioon vertailun tulkinnassa. Suurin ero tutkimustulosten välillä on päivittäistavaroihin käytetyn rahan määrässä, joka on TEM:n tutkimuksessa noin 1 000 euroa/vuosi suurempi kuin Kalajoen loma-asukaskyselyn mukaan. Eroa voi osaltaan selittää se, miten päivittäistavarakauppa terminä ymmärretään. Kalajoen kyselyssä on kysytty rahankäyttöä päivittäistavarakauppaan yleisesti. TEM:n kyselyssä on kysytty erikseen rahankäyttöä elintarvikkeisiin, juomiin ja taloustavaroihin sekä kiinteistön ylläpidon tarvikkeisiin. Myös kestokulutushyödykkeiden ja palvelujen hankintaan käytettyä rahamäärää on tutkimuksissa kysytty eri termeillä. Kalajoen kysely TEM tutkimus 2010 /vastaaja /rahaa käyttänyt Päivittäistavarakauppa 1 440 2497 Kestokulutustavarat 1 629 2061 Huoltamotoiminta 598 642 Palvelut 1 199 1011 9 Työ- ja elinkeinoministeriö (2011) Loma-asumisen taloudelliset ja työllisyysvaikutukset Suomessa.

FCG Finnish Consulting Group Oy Kalajoen matkailun aluetaloudelliset vaikutukset 13 (19) 4 MATKAILUN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET Matkailun aluetaloudellisia vaikutuksia tutkitaan usein MTT-mallilla, jossa vaikutuksia lähestytään sekä kysynnän että tarjonnan näkökulmasta. Tässä selvityksessä on käytetty tulomenetelmää, joka selvittää matkailulle tyypillisiä toimialoja edustavien yritysten matkailijoiden rahankäytöstä saaman liikevaihdon kasvun. Tulomenetelmän tulosten perusteella arvioidaan sekä matkailutulo että matkailutyöpaikkojen määrä. Matkailijaryhmäkohtaisia rahankäyttötietoja voidaan esittää aiemmin tehtyjen tutkimusten, kyselyjen ja tilastojen avulla. Matkailun aluetaloudellisia vaikutuksia arvioitiin Kalajoen yrityksille suunnatun kyselyn tulosten ja Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin tietojen pohjalta. Koska kyselyyn vastanneiden määrä jäi huomattavan pieneksi, Kalajoen kaupunki täydensi tietoja yrityksiä haastattelemalla. Kyselyyn vastanneiden yritysten liikevaihdon osuus toimialojen kokonaisliikevaihdosta oli 58 % ja haastatteluiden jälkeen 74 %. Seuraavassa taulukossa on esitetty kyselyyn vastanneiden ja haastatteluihin osallistuneiden yritysten matkailumyynnin osuus yritysten kokonaisliikevaihdosta. Taulukossa on myös vertailun vuoksi Pohjois-Pohjanmaan keskimääräinen matkailun osuus liikevaihdosta, mikä poikkeaa osalla toimialoista merkittävästi yrityskyselyn tuloksista. Toimiala Kyselyyn vastanneiden yritysten matkailumyynnin osuus oman toimialan kokonaisliikevaihdosta Matkailun osuus liikevaihdosta (Pohjois- Pohjanmaan keskiarvo)* Majoituspalvelut 93 % 65 % Ravitsemuspalvelut 60 % 16 % Vähittäiskauppa 13 % 4,5 % Liikenne ja huoltamot 21 % 26 % Virkistys- ja muut palvelut 75 % 39 % Matkailutoimialat yhteensä 28 % 14 % *) Laakkonen Sami (2002); Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset

FCG Finnish Consulting Group Oy Kalajoen matkailun aluetaloudelliset vaikutukset 14 (19) 4.1 Tulo- ja työllisyysvaikutukset 4.1.1 Välittömät tulovaikutukset Matkailun välittömät tulovaikutukset saatiin laskemalla matkailutulon osuus yritysten kokonaisliikevaihdosta yrityskyselyyn vastanneiden ja haastateltujen yritysten ilmoittamien osuuksien perusteella. Välitön matkailutulo laskettiin arvonlisäverottomana, koska vain arvonlisäveroton summa jää aluetalouteen. Vuonna 2010 Kalajoella toimivat yritykset saivat välitöntä arvonlisäverotonta matkailutuloa yhteensä noin 29 milj.. Matkailutulon jakautuminen toimialoittain on esitetty alla olevassa kuviossa. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan yritykset saivat lähes puolet (46 %) Kalajoen matkailutulosta. Toiseksi eniten matkailusta hyötyivät vähittäiskaupan yritykset, joiden osuus välittömästä matkailutulosta oli 29 %. Virkistys- ja muiden palvelualan yritysten osuus matkailutulosta oli 19 % ja liikenne- ja huoltamotoiminnan yritysten 6 %. Matkailutulo, yhteensä n. 29 milj. Virkistys- ja muut palvelut 19 % Liikenne ja huoltamot 6 % Majoitus- ja ravitsemispalvelut 46 % Vähittäiskauppa 29 % Seuraavassa taulukossa on esitetty Kalajoen matkailutulon arvo euroina ja jakautuminen suomalaisten ja ulkomaisten matkailijoiden kesken. Toimiala Matkailutulo, (alv. 0 %) Suomalaiset matkailijat Ulkomaiset matkailijat Majoitus- ja ravitsemuspalvelut 13 100 000 94 % 6 % Vähittäiskauppa 8 400 000 88 % 12 % Liikenne ja huoltamot 1 800 000 79 % 21 % Virkistys- ja muut palvelut 5 500 000 90 % 10 % Yhteensä 28 800 000 91 % 9 % Suurin osa välittömästä matkailutulosta tuli kotimaisilta matkailijoilta. Kalajoen yritykset saivat matkailutuloa kotimaisilta matkailijoilta noin 26,2 milj. (91 %) ja ulkomaalaisilta matkailijoilta noin 2,6 milj. (9 %).

FCG Finnish Consulting Group Oy Kalajoen matkailun aluetaloudelliset vaikutukset 15 (19) 4.1.2 Välittömät työllisyysvaikutukset Matkailun välittömät työllisyysvaikutukset arvioitiin käyttämällä toimialoittaisia työpanoskertoimia. Matkailun välittömät työllisyysvaikutukset Kalajoella vuonna 2010 olivat noin 400 työpaikkaa. Työpaikkojen jakautuminen toimialoittain on esitetty alla olevassa kuviossa. Matkailun aikaansaamasta välittömästä työllisyysvaikutuksesta kohdistui lähes puolet (45 %) majoitus- ja ravitsemistoimintaan. Vähittäiskaupassa matkailun vaikutus työllisyyden osalta on suurempi kuin tulojen osalta, koska kaupan alalla työvoimatarve on keskimäärin muita aloja suurempi. Matkailutyöpaikat, yhteensä n. 406 työpaikkaa Virkistys- ja muut palvelut 15 % Liikenne ja huoltamot 5 % Majoitus- ja ravitsemispalvelut 45 % Vähittäiskauppa 35 % Seuraavassa taulukossa on esitetty Kalajoen matkailun työllisyysvaikutusten jakautuminen toimialoittain: Toimiala Matkailun työllisyysvaikutus Majoitus- ja ravitsemuspalvelut 183 Vähittäiskauppa 142 Liikenne ja huoltamot 20 Virkistys- ja muut palvelut 61 Yhteensä 406 Yrityskyselyn mukaan matkailun työllisyysvaikutuksista kohdistuu Kalajoelle noin 83 % eli 336 henkilötyövuotta.

FCG Finnish Consulting Group Oy Kalajoen matkailun aluetaloudelliset vaikutukset 16 (19) 4.1.3 Välilliset tulo- ja työllisyysvaikutukset Kalajoella toimivat yritykset saivat vuonna 2010 välillistä matkailutuloa noin 3 miljoonaa euroa. Välilliset tulovaikutukset saatiin laskemalla kyselyyn vastanneiden yritysten tekemät ostot Kalajoelta ja kertomalla ne matkailijoiden osuudella liikevaihdosta. Seuraavassa kuviossa on esitetty eri toimialojen matkailuyritysten aikaansaama välillinen matkailutulo muilla toimialoilla. Eniten välillistä matkailutuloa aikaansaavat majoitus- ja ravitsemistoimialoilla toimivat yritykset. Toimiala Välillinen matkailutulo, (alv. 0 %) Majoitus- ja ravitsemuspalvelut 2 080 000 Vähittäiskauppa 360 000 Liikenne ja huoltamot 220 000 Virkistys- ja muut palvelut 340 000 Yhteensä 3 000 000 Välilliset työllisyysvaikutukset arvioitiin työpanoskertoimien avulla. Matkailun välilliset työllisyysvaikutukset olivat Kalajoella vuonna 2010 noin 42 henkilötyövuotta. 4.2 Palkka- ja verotulovaikutukset Palkkatulovaikutukset saatiin laskemalla yritysten maksamat palkat Kalajoen kaupungissa henkikirjoitetuille työntekijöille. Yrityskyselyn mukaan matkailun työllisyysvaikutuksista kohdistuu Kalajoelle noin 83 %. Lisäksi laskettiin johdetut palkkatulovaikutukset kertomalla välittömät ja välilliset palkkatulot palkkatulon kulutuskertoimella 0,10. Välittömät, välilliset ja johdetut palkkatulovaikutukset olivat vuonna 2010 noin 11,3 miljoonaa euroa. Verotulovaikutukset laskettiin käyttämällä Kalajoen tuloveroprosenttia, joka oli 19 % vuonna 2010. Välittömät ja välilliset verotulovaikutukset laskettiin kertomalla Kalajoella henkikirjoitettujen työntekijöiden matkailun vuoksi saamat palkkatulovaikutukset kaupungin veroprosentilla. Lisäksi laskettiin johdetut verotulovaikutukset kertomalla välittömät ja välilliset verotulovaikutukset palkkatulon kulutuskertoimella 0,10. Välittömät, välilliset ja johdetut verotulovaikutukset olivat vuonna 2010 noin 2,1 miljoonaa euroa.

FCG Finnish Consulting Group Oy Kalajoen matkailun aluetaloudelliset vaikutukset 17 (19) 4.3 Vertailu vuoden 2001 ja vuoden 2010 tutkimusten välillä Seuraavassa taulukossa esitetään vertailu vuoden 2010 ja vuoden 2001 tutkimusten tuloksista. Vertailu osoittaa, että matkailun kokonaishyöty Kalajoella olisi reilusti yli kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Tutkimuksissa on pieniä eroja otoksissa ja laskentatavoissa, joten tulokset eivät ole suoraan verrannollisia keskenään. Vuoden 2001 laskelmat perustuvat 26 yritysvastaukseen (vastausprosentti 16) ja raportissa todetaan, että tämän vuoksi laajoja yleistyksiä ei voida tehdä. Vuoden 2010 kyselyyn ja haastatteluihin vastanneiden yritysten liikevaihdon osuus toimialojen kokonaisliikevaihdosta oli 74 %. Vaikka tutkimukset eivät olekaan täysin vertailukelpoisia, tulokset osoittavat kuitenkin, että matkailutoimialan merkitys Kalajoen aluetaloudessa on huomattavasti kasvanut vuodesta 2001 vuoteen 2010. Toimiala V. 2001 Matkailutulo Majoitus- ja ravitsemistoiminta 6 645 322 V. 2010 13 100 000 Vähittäiskauppa Virkistys- ja muut palvelut Korjaamo- ja huoltamotoiminta Liikenne Välitön matkailutulo yhteensä Välillinen matkailutulo Matkailutulo yhteensä Palkkatulovaikutukset Verotulovaikutukset Matkailun kokonaishyöty 2 666 399 1 789 984 1 652 951 1 587 157 14 341 813 490 200 14 832 013 2 405 900 433 062 17 670 975 8 400 000 5 500 000 1 800 000 28 800 000 3 000 000 31 800 000 11 300 000 2 100 000 45 200 000 Toimiala V. 2001 Henkilötyövuodet Majoitus- ja ravitsemistoiminta 139 Vähittäiskauppa 9 Virkistys- ja muut palvelut 33 Korjaamo- ja huoltamotoiminta 8 Liikenne 28 217 V. 2010 183 142 61 20 406

FCG Finnish Consulting Group Oy Kalajoen matkailun aluetaloudelliset vaikutukset 18 (19) 5 TIIVISTELMÄ Kalajoen välittömän matkailutulon arvo on yhteensä noin 29 miljoonaa euroa. Majoitus- ja ravitsemistoiminta muodostaa lähes puolet (45 %) Kalajoen matkailutulosta ja vähittäiskaupan osuus on 29 %. Matkailun välittömistä työllisyysvaikutuksista kohdistuu majoitus- ja ravitsemistoimintaan noin 45 % ja vähittäiskauppaan noin 35 %. Matkailun välittömät työllisyysvaikutukset ovat yhteensä noin 406 henkilötyövuotta. Matkailun Kalajoelle tuoma kokonaishyöty oli vuonna 2010 merkittävä eli yhteensä noin 45 miljoonaa euroa. Kalajoella rekisteröityjen yöpymisten määrä on kasvanut merkittävästi 2000 luvulla, 68 %. Vuonna 2010 majoitusliikkeissä yöpyi reilut 250 000 henkilöä. Kalajoki on kasvattanut suosiotaan erityisesti kotimaisten matkailijoiden kohteena, joita vuonna 2010 oli 97 % matkailijoista. Vuosituhannen alusta ulkomaisten matkailijoiden osuus on puolestaan laskenut. Vuonna 2001 ulkomaisia matkailijoita oli 8 % kaikista matkailijoista ja 3 500 henkilöä enemmän kuin vuonna 2010. Kalajoen suurin ulkomaalaisten matkailijoiden ryhmä ovat olleet läpi vuosien norjalaiset (n. 55 % vuonna 2010), joiden jälkeen tulevat ruotsalaiset ja saksalaiset. Vuosituhannen loppua kohden venäläisten ja puolalaisten matkailijoiden määrät kasvoivat merkittävästi keskimääräisestä. Kalajoen matkailu on selvästi vilkkainta kesäkuukausien aikana, kesä-elokuussa. Kalajoella oli vuonna 2010 yksitoista majoitusyritystä, joista viisi hotellia. Lähes 80 prosenttia majoitusmyynnin arvosta tulee hotelleista, kuten myös suurin osa majoitusyritysten työvoimasta työskentelee hotelleissa (84 %). Majoitusmyynnin kokonaisarvo vuonna 2009 oli 7 266 000 euroa. Kalajoella koko majoitus- ja ravitsemusalan yritysten lukumäärä on säilynyt 2000 luvun ajan lähes samana, vain hieman vaihdellen vuosittain. Alan liikevaihto ja työvoiman määrä ovat kuitenkin kasvaneet huomattavasti, erityisesti liikevaihto (44 %). Kalajoella on lisäksi runsaasti vapaa-ajanasuntoja sekä yksityisessä omistuksessa että vuokrattavana. Loma-asuntojen määrä on noussut 310 kpl vuosituhannen alusta ollen yhteensä 1890 vuonna 2010. Loma-asunnot lisäävät alueen yöpymisvuorokausia arviolta reilut 324 000 vrk vuodessa, jonka mukaisesti Kalajoen yhteenlasketut yöpymisvuorokaudet ovat arviolta noin 580 000. Kalajoen matkailun kokonaisvaikutukset on esitetty alla. Matkailun tuoma kokonaishyöty on merkittävä eli yhteensä noin 45,2 miljoonaa euroa. Toimiala Välitön matkailutulo Välillinen matkailutulo Matkailutulo yhteensä Palkkatulovaikutukset Verotulovaikutukset Matkailun kokonaishyöty V. 2010 28 800 000 3 000 000 31 800 000 11 300 000 2 100 000 45 200 000