Naisten toiminnasta on huolehtinut piiritoimikunnan naisjaosto. Jaoston toimesta on pidetty joka vuosi runsaasti naisten erikoiskursseja, joihin on saatu tehokasta ohjaavaa apua Sos.-dem.Työläisnaisliitosta. Naisten retkeily- ja virkistyspäivien järjestely on ollut jaoston toimintaohjelmassa. Yhteistyö toisten työväenjärjestöjnn kanssa on ollut hyvää. TUL:n alaiset urheiluseurat ovat antaneet auliisti apuaan kesäisin järjestettyjen valistusjuhlien ohjelman suorituksessa. Samoin ammattiyhdistysliikkeen kanssa yhteistoimin on pidetty suuremmat työväen joukkotilaisuudet keskuspaikoissa. 41 Vaalitolminta. Yleisiä vaaleja on tänä pitkänä kertomuskautena toimitettu ainoastaan yhdet, nimittäin valtiolliset vaalit v. 1939. Puolueemme saama äänimäärä näissä vaaleissa oli 42,246, osoittaen nousua edellisiin vaaleihin verraten 5,703 ääntä. Vaalilakiin tehdyn muutoksen johdosta aleni edustajain lukumäärä vaalipiiristämme yhdellä, joka vähennys äänestäjäin kasvusta huolimatta tuli puolueemme osaksi. Valistustyö vaalitaistelussa oli tehokasta. Olihan järjestömme silloin voimakkaassa kasvukunnossa ja innostus hyvä. Piiritoimikunnan toimesta pidettiin vaalikokouksia lähes kolmesataa ja yleisömäärä näihin oli kaikkialla runsas. Heti valtiollisten vaalien jälkeen ryhdyttiin valmistautumaan kunnallisiin vaaleihin, jotka oli tarkoitus toimittaa saman vuoden lopulla. Valmistelut olivat jo suurimmalta osaltaan suoritettu, kun lokakuulla äkkiä muuttunut valtiollinen tilanne teki tyhjäksi laaditut suunnitelmat ja valmistelut. Kunnallisvaalit jouduttiin sodan johdosta siirtämään ja vieläkään niitä ei ole voitu toimittaa. Kunnallinen toiminta. Kunnallinen toiminta on saanut osakseen vähemmän huomiota joukkojen taholla, johtuen siitä ettei kunnallisia vaaleja ole toimitettu sitten vuoden 1936, Samat henkilöt, jotka silloin joutuivat kunnallisiin luottamustehtäviin ovat hoitaneet yhä lisääntyvien kunnallisten tehtävien vaatimat työt. Työväen edustus kunnallisessa elämässä ei vastaa voimasuhteita, sillä viimeiset vaalit jouduttiin suorittamaan enemmän tai vähemmän epäedullisissa oloissa. Uusia vaaleja odotetaan, sillä varmasti vaalit antaisivat uutta virkeyttä tälle tärkeälle toimin ta-alalle.
42 Piiritoimikunta. Piiritoimikuntaan ovat kuuluneet vuonna 1939 U. Kulovaara, M. E. Lehtinen, Y. Helenius, A. Airisto, F. V. Suominen, Helvi Kivimäki ja K. Jokinen sekä varajäseninä A. Rönnholm, Saima Säilä ja T. Alavirta. V. 1940 U. Kulovaara, Y. Helenius, M. E. Lehtinen, A. Airisto, F. V. Suominen, K. Jokinen ja Helvi Kivimäki sekä varajäseninä Edla Kärkkäinen, K. Perho ja A. Rönnholm. V. 1941 U. Kulovaara, M. E. Lehtinen, Y. Helenius, K. Jokinen, J. Leino, F. V. Suominen ja A. Rönnholm, varajäseninä K. Perho, Anna Koskela ja Helvi Kivimäki. V. 1942 U. Kulovaara, M. E. Lehtinen, J. Hurme, V. Lehtonen, M. E. Malkamäki, R. Paasio ja A. Rönnholm, varajäseninä Onni Suikkanen, K. Jokinen ja K. Tamminen ja v. 1943 M. E. Lehtinen, U. Kulovaara, K. Perho, A. Rönnholm, M. E. Malkamäki, E. Lehtinen ja R. Paasio sekä varajäseninä K. Tamminen, O. Suikkanen ja K. Jokinen. Puheenjohtajana on toiminut U. Kulovaara ja M. E. Lehtinen varapuheenjohtajana. Piirisihteerinä toimi v. 1939 E. Tuominen lokakuun 15 päivään saakka ja siitä alkaen Y. Helenius. Toimistoapulaisina ovat olleet Eino Jarkama v. 1941 loppuun, sittemmin lyhyen aikaa neiti Leena Helenius ja vuoden 1942 marraskuusta alkaen neiti Sylvi Kaskinen. Piirisihteeri E. Tuominen kaatui talvisodassa ja toimistoapulainen E. Jarkama kaatui v. 1942. Piirijärjestön talous. Kertomuskauden alkuvuodet 1939 ja 1940 olivat taloudellisesti piirijärjestölle raskaat. Säännölliset tulolähteet ehtyivät ja tuloa tuottavalle toiminnalle oli mahdollisuudet hyvin vähäiset. Sittemmin on tilanne saatu huomattavasti korjaantumaan kuten viimeisen vuoden tilinpäätöksen loppunumeroista selviää. Huomattavimman tulon ovat muodostaneet arpajaiset. Tili-asema 31. 12. 1943. Varat: Varoja yhteensä 86,762: 35 mk 86,762: 35 Velat: Puhdas omaisuus 86,762: 35 mk 86,762: 35
Voitto- ja tappiotili. Tulot: Tuloja yhteensä 187,106: 15 43 mk 187,106: 15 Menot: Menoja yhteensä 148,270: 40 Tilivuoden voitto 38,835: 75 mk 187,106: 15 TURUN L. ETEL. SOS.-DEM. PIIRITOIMIKUNTA. Yrjö Helenius. Satakunnan sos.-dem. Piirijärjestön toiminta vv. 1939 1943, Yleiskatsaus. Kulunut 5-vuotiskausi piirissämme on ollut hyvin vaihtelevaa ja vaikeuksien aikaa. Työväenliikkeen toiminta Satakunnassa niinkuin koko maassakin alkoi ennen sotia vakiintua ja järjestötoiminta jatkuvasti vilkastua. Suomen joutuessa sotaan syksyllä 1939 oli luonnollista, että työväenjärjestöjen toiminta tyrehtyi miltei kokonaan. Parhaat toimitsijatoverit joutuivat lähtemään sotapoluille, rintamalle tai työvelvollisiksi. Talvisodan päätyttyä työväenliikkeen toiminta lähti jälleen liikkeelle, joskaan ei sellaisenaan kuin se oli ennen sotaa. Ankara sota oli painanut sodan rasituksen lisäksi poliittisen leimansa järjestörintamaan, joka ilmeni eräillä paikkakunnilla työväenliikkeen hajoituspyrkimyksenä. Vähitellen alkoi kuitenkin elämä tasaantua ja toiminta yleensä vilkastua. Kun sota jälleen 1941 alkoi, painoi se taas järjestötoiminnan vähäiseksi. Vuosi 1943 on kuitenkin ollut järjestötoiminnassa edullisempi. Toiminnassa on ollut havaittavissa huomattavaa piristymistä. Työväen luottamus sosialidemokratiaan on lujittunut, joka taas on ollut vaikuttavana tekijänä järjestöjen toiminnan vilkastumiseen. Työväenliikkeen eri toimintahaaroja edustavien järjestöjen väliset suhteet ovat piirissämme olleet hyvät. Varsinkin puolue- ja työläisnuoriso-osastot ovat olleet kiinteässä yhteistoiminnassa, kuten kurssi-
44 ja juhlatoiminnan järjestelyssä. Muidenkin järjestöjen kanssa on yhteistoiminta sujunut hyvin. Järjestöt ja jäsenistö. Piirijärjestömme kunnallisjärjestöjen ja puolueosastojen määrä on ollut kuluneen kertomusvuoden aikana seuraava: V. 1939 kunnallisjärj. 13 puolueosastoja 125 jäseniä 2,711 V. 1940» 12» 123» 2,461 V. 1941» 12» 123 i> 1,849 V. 1942» 12» 114» 1,599 V. 1943» 1 2» 114» 1,915 Viime vuoden jäsentilasto ei anna täysin oikeata kuvaa, sillä on vielä järjestöjä, jotka eivät ole tehneet tilityksiä vuoden viimeiseltä neljännekseltä. Uusia työväentaloja on kertomuskauden aikana rakennettu 3 ja 2 yhdistystä on ostanut itselleen tontin. Kyröskosken työväentalo paloi 1942. Yhdistyksien taloudellinen asema on heikentynyt, mikä johtuu siitä, että varsinainen juhla- ja iltamatoiminta on ollut hiljaista. Viime vuosi oli tässäkin suhteessa parempi. Järjestöjen toiminnan vilkastuessa, järjestettiin myös juhlia runsaammin. Yleisön kannatuksen johdosta voivat monet yhdistykset kerätä varoja taloutensa tukemiseksi. Jäsenhankintatyöhön on jatkuvasti kiinnitetty huomiota m.m. järjestämällä jäsenhankintakilpailuja. Kaikista ponnistuksista huolimatta pääsi jäsenmäärä huomattavasti laskemaan, joskin viime kuukausina on tapahtunut käänne parempaan päin. Valistustyö. Valistustyötä kertomuskauden kuluessa on harjoitettu kurssi- ja. neuvottelutilaisuuksia järjestämällä sekä puhe- ja esitelmätilaisuuksien muodossa. Piirin palveluksessa on piirisihteerin lisäksi ollut järjestäjinä 1939 tov. Voitto Laine ja Väinö Huuska. Tämän lisäksi ovat puoluetoimikunnan lähettämät järjestäjät liikkuneet piirin alueella useampaan otteeseen. Puheita ja luentoja on kertomuskauden aikana pidetty seuraavasti: V. 1939 762 puhetta noin 115,405 kuulijalle V. 1940 273»» - 57,473» V. 1941 283»» 40,230» V. 1942 266»» 45,500» V. 1943 273»» 57,000»
Lukuihin sisältyvät myös vaalitilaisuuksissa ja kursseilla pidetyt puheet ja luennot. Viikon kestäviä iltakursseja on kertomuskauden aikana pidetty 17 paikkakunnalla, joissa pääasiassa on opastettu järjestötehtävien suorittamista sekä pidetty luentoja työväenliikkeen eri eloilta. Syksyllä 1943 järjestettiin Poriin viikon kestävät järjestötahtävien päiväkurssit, joilla oli 30 osanottajaa 16 yhdistyksestä. Neuvottelukokouksia on alueittain järjestetty 18 paikkakunnalla. Koko piiriä käsittäviä neuvottelukokouksia on järjestetty Porissa 5 ja Raumalla 2. Kaikissa kokouksissa on luennoitu ja keskusteltu pääasiassa työväestölle ajankohtaisista kysymyksistä m.m. on poliittinen tilanneselostus puoluetoimikunnan edustajalta ollut kaikissa tilaisuuksissa. Piiritoimikunnan naisjaosto on yhteisvoimin Sos.- dem. Työläisnaisliiton kanssa järjestänyt piirin alueella kursseja ja neuvottelukokouksia useampia kertoja. Kunnallisasiainjaosto on jatkuvasti harjoittanut valistustyötä pääasiassa järjestämällä kunnallisia neuvottelupäiviä. Tällaisia neuvottelukokouksia on pidetty 19 paikkakunnalla. Pienviljelijäasiainjaosto on toiminut piiritoimikunnan 3'hteydessä vuoden 1942 piirikokouksen päätöksen mukaisesti. Siinä on ollut 5 jäsentä. Jaoston toimesta on painatettu kolme 3,000 kpl. pienviljelysasioita koskettelevaa lentokirjasta, joita työväenyhdistyksien välityksellä on jaettu pienviljelijöille. Syksyllä 1942 järjestettiin Poriin pienviljelijäin ja palkkatyöväen neuvottelukokous. Juhlatoiminta on kertomuskauden aikana ollut huomattavaa. Tästä on varsin merkittäväksi muodostunut edelleenkin maakuntajuhlat. V. 1939 kesäkuussa pidettiin maakuntajuhlat Eurassa, v. 1942 elokuussa Harjavallassa ja 1943 heinäkuussa Kiukaisissa. Sota-ajasta huolimatta ovat juhlat onnistuneet hyvin. Perinteelliseksi tulleen tavan mukaan on Satakunnan työväki osallistunut valtavin joukoin yhteisiin juhliinsa. N. s. piiri- ja suvijuhlia on niinikään joka vuosi pidetty hyvällä menestyksellä. 45 Vaalitoiminta. Eduskuntavaalit olivat viimeksi 1939. Huolimatta siitä erittäin voimakkaasta työstä, jota vaalien edellä suoritettiin, eivät tulokset olleet meille niin edulliset kuin olisivat voineet olla ja kuin mitä odotimme. Äänimäärämme tosin nousi v. 1936 vaalien 40,760 äänestä 43,713 ääneen, tehden lisäys 2,953 ääntä. Kun kokoomuksen äänimäärä nousi osittain IKL:n kustannuksella huomattavasti
46 edellisiin vaaleihin verrattuna, menetimme yhden paikan, mikä johtui lähinnä siitä, että vaalilain muutoksen johdosta piiristämme valittavien edustajien luku väheni yhdellä. Voimasuhteet tulivat puolueellemme 7 edustajaa porvareiden 7 vastaan. Vaalityöskentelyssä kiinnitettiin erikoista huomiota vaalikirjaliisuuden levittämiseen. Sitä valmistettiin puoluetoimikunnan taholta useamman laatuista kuin ennen. Piiritoimikunta valmisti kaksi lentolehtistä, joista edustajaehdokkaiden esittelyvihkosta otettiin 1500 kpl. painos ja tov. Mustasillan kirjoittamasta»mitä pienviljelijät ja köyhät mökkiläiset eniten tulevalta eduskunnalta odottavat?» 5,000 kpl. painos. Kaikkiaan levitettiin piirin alueella ennen vaalia noin 90,000 kpl. erilaista lentolehtistä ja vaalikirjasta sekä mainosplakaatteja. Vaalijuhlia ja puhetilaisuuksia järjestettiin runsaasti, joiden paikallisesta järjestelystä huolehtivat pitäjäasiamiehet. Vaalityöskentelyn aikana oli piirissämme kiertämässä kolmen viikon aikana tov. T. Teini Kokemäeltä ja puoluetoimikunnan lähettämänä tov. M. Lahdenmäki, jotka kumpikin liikkuivat enimmäkseen syrjäseuduilla ja pienviljelysalueilla. Kaikkiaan järjestettiin ennen vaaleja valistustilaisuuksia 238, joissa puheita pidettiin 345 noin 60,000 kuulijalle. Huomattavimmat juhlat olivat vappujuhlat ja Eurassa pidetyt maakuntajuhlat. Heti eduskuntavaalien jälkeen aloitettiin työskentely kunnallisvaalien hyväksi. Suomen joutuessa sotaan ei kunnallisvaaleja kuitenkaan voitu suorittaa. Piiritoimikunta. Piiritoimikunnan puheenjohtajana kertomuskauden aikana on toiminut yhtäjaksoisesti tov. Vihtori Fallila. Piirisihteerinä on ollut huhtikuun 1 päivään 1943 tov. Arvi Kontula. Tämän jälkeen on piirisihteerinä toiminut tov. Jukka Aaltonen. Toimistonhoitajana on edelleen ollut tov. Hilma Laine. Raha-asiat. Kertomuskauden aikana on piirin talous heikentynyt, johtuen niistä vaikeuksista, joita sota on asettanut koko järjestöelämälle. Arpajaisia on järjestetty 5, joiden puhdas tulo v. 1939 oli 36,326: 65 mk, v. 1940 n. 13,000 mk, v. 1941 noin 10,000 mk, v. 1942 noin 37,000 mk ja 1943 noin 29,500 mk.
47 Tiliasema joulukuun 31 p:nä 1943. Rahaa kassassa» talletustilillä Osakkeet eri yhtymissä Kalusto Saatavia ei yhdistyksiltä Varat: 634:40 49,939:98 1,510: 100: 11,460:50 mk 63,644: 88 Velat: Eri yhdistyksille 12,150: 10 Puolueelle veroja 2,089: 75 Puhdas omaisuus 49,405: 03 SATAKUNNAN SOS.DEM.- PIIRITOIMIKUNTA mk 63,644:88 Jukka Aaltonen. Hämeen etel. Sos.-dem. Piirijärjestön toiminta vv. 1939 1940. Yleiskatsaus. Työväenjärjestöjen toimintaa tämä aika on meidänkin piirissämme heikentänyt. Talvisotamme lamautti toiminnan. Välirauhan aikana saatiin järjestökoneisto jo vähän pyörimään. Mutta tämän sodan alkupuoli oli hyvin vaikeata. Piirin toimitsijat, piirisihteeri ja järjestäjä joutuivat molemmat sotaan, joten asiat jäivät hoitamatta. Hyökkäysvaiheen päätyttyä pääsivät he ikänsä perusteella vapaaksi, mistä seurasi, että järjestötoiminta alkoi elpyä piirissämme. Varsinkin kertomuskauden viimeinen vuosi on ollut hyvin työntäyteinen ja tulosrikas. Työväenliikkeen eri toimihaaroja edustavien järjestöjen väliset suhteet ovat kertomuskautena olleet erittäin hyvät. Varsinkin puolue- ja työläisnuoriso-osastot ovat olleet hyvässä yhteistyössä. Missä vanhemmat järjestöihmiset ovat joutuneet sotaan tai työvelvollisiksi, siellä ovat työläisnuoret ottaneet asian omakseen ja toiminta on alka-
48 nut pyöriä sodasta huolimatta. Piirijärjestön taholta on edistetty nuoriso-qsastotyötä, mistä on ollut seurauksena, että piirimme alueella m.m. v. 1943 perustettiin 4 uutta nuoriso-osastoa. Eduskuntavaalit v. 1939. Ensimmäisiin alkuvalmisteluihin piiritoimikunta ryhtyi tällä kerralla tavallista aikaisemmin, sillä ensisijassa vaalivalistustyötä silmälläpitäen muodostettiin jo edellisen vuoden syksyllä n.s. puolueasiamies verkosto, joka käsitti n. 350 asiamiestä. Vaaliasiamiesten neuvottelukokouksia järjestettiin niinikään kertomusvuonna ennen piirikokousta ja kiertokirjeillä y.m. tavalla annettiin ohjeita vaalitoimitsijoille. Puoluetoimikunnan ohjekirjasta lähetettiin puolueosastoille asiamiesten käytettäväksi.. Valitsijayhdistyksiä perustettiin piirikokouksen päätöksen mukaisesti eri puolille piiriä 11. Vaaleihin käytiin yhden ehdokkaan listoilla. Puolueen kustantamia vaalikirjasia ja lentolehtisiä levitettiin kymmeniätuhansia kappaleita. Samoin erilaisia julisteita suuret määrät ja Hämeen Kansan vaalinumeroita 249 kpl, viikon, kahden ja kuukauden tilauksia. Sitäpaitsi erinäiset keskusjärjestöt, kunnallisjärjestöt ja puolueosastot levittivät ainehistoa, joista piiritoimistolla ei ole tarkkoja tietoja. Piirimme työläisnuoriso-osastot työskentelivät ennakolta laadittujen suunnitelmien mukaisesti erittäin aktiivisesti vaalien onnistumiseksi. Tästä ansaitseekin työläisnuorisomme täyden tunnustuksen. Vaalijuhlia ja kokouksia järjestettiin hyvin runsaasti. Näissä pidettiin 331 puhetta 59,226 kuulijalle. Tarkoituksena oli saada yksi paikka puolueellemme tässä piirissä lisää, mutta siinä emme kuitenkaan onnistuneet, vaikka saimmekin 3,319 äänen lisäyksen. Porvarillisten puolueiden äänimäärä myöskin nousi vähän, joten saimme tyytyä entiseen 6 edustajapaikkaan piirimme 11 paikasta. Kunnallisvaalit v. 1939. Kunnallisvaalien alkuvalmistelut olivat piirissämme jo kaikkialla suoritetut. Valitsijayhdistykset oli niinikään perustettu, mutta tilanteen muututtua yhä vakavammaksi ja varsinkin sitten, kun suuri osa kansalaisia oli kutsuttu ylimääräisiin kertausharjoituksiin, päätti eduskunta hallituksen esityksestä siirtää kunnallisvaalien toimittamisen vuodella eteenpäin. Poikkeuksellinen tilanne on edelleenkin jatkunut ja vuonna 1936 valitut kunnanvaltuutetut ovat joutuneet toimimaan jatkuvasti.
49 Presidentinvalitsijatniesvaalit. Piesidentinvalitsijamiesvaalit olisi pitänyt toimittaa v. 1940 presidentti Kallion kuollessa, mutta poikkeuksellisen ajan vuoksi on nämätkin vaalit lykätty v. 1945 ja presidentin vaalin ovat joutuneet toimittamaan jo toisen kerran v. 1936 valitut valitsijamiehet. Järjestöt ja jäsenistö. Piirijärjestömme kunnallisjärjestöjen ja puolueosastojen määrä on kuluneena kertomusaikana ollut seuraava: Vuosi Kunnallisjärjestöjä Puolueosastoja jäseniä 1939 22 131 3,056 1940 22 135 2,197 1941 21 134 2,648 1942 21 134 2,170 1943 21 135 1,848 Kertomusvuosien jäsenmäärä on valitettavasti sota-ajan johdosta puutteellinen siitä syystä, että järjestöjen aktiivisin toimitsija-aines on joutunut olemaan poissa. Jäsenhankinnan tehostamiseksi oli tarkoitus järjestää v. 1941 jäsenhankintarynnäkkö, mutta sodan syttymisen vuoksi se jäi toteuttamatta. V. 1943 aikana on kiinnitetty huomiota jäsenmäärän lisäämiseksi, verojen perinnän tehostamiseksi ja on siinä eräissä järjestöissä onnistuttukin. Parin yhdistyksen jäsenmäärä on noussut 100 %. Järjestöt ovat viime aikoina taloudellisen asemansa parantamiseksi alkaneet entistä enempi järjestellä juhlia ja iltamia. Missä niitä on järjestetty, on taloudellinen tulos ollut hyvä. Eräät järjestöt ovat heikon valotilanteen johdosta hankkineet toimitaloilleen sähkövalon. Täten poistaakseen sen haitan, mitä valonpuute aiheuttaa järjestöjen toiminnalle. Yleensä on järjestöissä hoidettu juoksevat asiat, kuten palovakuutukset y.m. ovatpa eräät järjestöt toimitaloillaan suorittaneet eräitä välttämättömiä korjauksiakin. Valistustyö. Valistustyötä harjoitettiin poliittisten juhlien, kertapuhematkojen, luento- ja opastuskurssien muodossa. Kahtena viimeisenä kertomusvuotena on järjestetty koko piiriä käsittäviä ja kunnittaisia neuvotte- S.-d. Piirijärj. kert. 4
50 lukokouksia, millä on ollut erittäin hyvä vaikutus. Puheita ja opastuskursseja pidettiin eri vuosina seuraavasti: Vuosi 1939 1940 1941 1942 1943 puheita 490 280 204 246 318 1,538 kuulijoita 81,437 44,744 29,748 28,070 28,922 212,921 kursseja 3 4 2 2 8 19 osanottajia 54 97 64 50 258 523 luentoja 30 24 20 21 91 186 harj 79 114 60 58 52, 563 Poliittisia juhlia järjestettiin puoluetoimikunnan esityksestä v. 1941 13 paikkakunnalla ja 1942 9 paikkakunnalla. Kaikki juhlat onnistuivat hyvin ja muutenkin vastasivat tarkoitustaan. Jäsenhankintaviikko toimeenpantiin yhteisvoimin Sos.-dem. Nuorisopiiritoimikunnan kanssa lokakuun 27 ja marraskuun 3 päivien välisenä aikana 1940. Sodan synnyttämä lamaannus vaikutti vielä ehkäisevästi sen onnistumiseen. Kunnallisen valistustyön suorittamiseksi on piirimme jaettu 9 alueeseen, joissa kussakin ainakin kerran vuodessa toimeenpannaan sös.-dem. kunnallisväen neuvottelukokouksia. Sota-ajasta huolimatta tällaisia kokouksia on järjestetty v. 1942 ja 1943.'Ensimmäinen koko piiriä käsittävä puolueväen neuvottelukokous järjestettiin Hämeenlinnassa marraskuun 28 29 p:nä 1942, mihin osallistui yli 40 osanottajaa eri puolilta piiriä. Kokouksen alustajina olivat toimittaja Kusti Kaukovaara, osastopäällikkö Onni Toivonen, kansanedustaja Väinö Kivisalo, puoluesihteeri (nykyinen sosialiministeri) Aleksi Aaltonen ja piirisihteeri. Martti Lahtinen. Kokous oli erittäin onnistunut ja käsityksiä selventävä. V. 1943 tammikuussa järjestettiin kunnallisia neuvottelukokouksia 9 eri paikkakunnalle, joissa oli osanottajina yhteensä 225 kunnallisissa ym. tehtävissä olevaa toveria. Näissä kokouksissa oli alustajina piirin kansanedustajat ja piirisihteeri ja vastasivat ne tarkoitustaan. V. 1943 lopulla järjestettiin neuvottelukokouksia 5 paikkakunnalle nim. Lahteen, Valkeakoskelle, Forssaan, Hämeenlinnaan ja Turenkiin. Alustajina kokouksissa olivat professori Väinö Voionmaa, kaupunginjohtaja Olavi Kajala, huollonjohtaja Unto Suominen, kansanedustajat Väinö Kivisalo ja Otto Toivonen sekä kunnallisneuvos Otto Marttila. Kokoukset onnistuivat erinomaisesti ollen osanottajien lukumäärä 270. Tulkoon mainituksi, että kullakin paikkakunnalla
tarjosivat paikalliset järjestöt kokouksen osanottajille vaatimattoman päivällisen. Talvisodan jälkeen kiinnitettiin huomiota uusien toimitsijavoimien kasvatukseen. Tässä mielessä piiritoimikunta järjesti syyskuun 14 17 päivinä 1940 Hämeenlinnaan puoluetoimikunnan ja TSL:n myötävaikutuksella toimitsija- ja puhujakurssit. Maakuntajuhlat toimeenpantiin Hauholla kesäkuun 10 ja 11 p:nä 1939. Järjestyksessään neljännet maakuntajuhlat toimeenpantiin nyt ensikerran maaseutupaikkakunnalla ja onnistuivat ne erinomaisen hyvin. Juhlat järjestettiin, nytkin yhteisvoimin Hämeenlinnan nuorisopiirijärjestön kanssa. Puhujina esiintyivät Väinö Tanner, Aleksi Aaltonen, Einari Saarinen, Väinö Kivisalo, Aino Malkamäki, Otto Marttila, Otto Toivonen ja Antero Virtanen. Hauhon taantumukselliset ainekset tekivät voitavansa juhlien epäonnistumiseksi, mutta siinä kuitenkaan onnistumatta. Juhlat onnistuivat yli odotusten, ollen juhlilla osanottajia n. 5,000 henkeä. V. 1941 oli tarkoitus pitää maakuntajuhlat Hämeenlinnan puistossa heinäkuun 18 19 p:nä. Juhlatoimikunta oli jo suorittanut melko pitkälle juhlanvalmistelut, kuten mainosten painatuksen ym. Alkanut spta kuitenkin keskeytti juhlan toimeenpanon. Muusta valistustyöstä mainittakoon joka vuosi haettavaksi myönnetyt apurahat Työväen Akatemiassa opiskelevien opiskelun helpoittamiseksi. Näitä apurahoja on myönnetty tavallisesti kaksi, vaihdellen summat kertomuskauden aikana 500 1,500 mk. Myös puoluetoimikunnan ja Sos.-dem. Työläisnuorisoliiton järjestämille kursseille on myönnetty pienempiä apurahoja opiskelun helpoitlamiseksi. 51 Piiritoimikunta. Piiritoimikunnan puheenjohtajana on koko kertomuskauden toiminut kansanedustaja Väinö Kivisalo, ollen edelleenkin. Varapuheenjohtajana on myös koko ajan ollut Väinö Salovaara. Edellämainittujen lisäksi on piiritoimikuntaan kuuluneet kertomuskauden aikana Oma Palkonen, Aino Malkamäki, Akseli Kanerva, Martta Toivonen, Matti Alanko, Kalle Niemi, Hjalmar Rinne, Aleksi Tupala, Antti Hyvönen, Eino Seppälä, Kusti Kaukovaara, Hjalmari Jokinen ja Antero Nurminen. Nykyisin kuuluvat piiritoimikuntaan Väinö Kivisalo puheenjohtajana, Väinö Salovaara varapuheenjohtajana sekä jäseninä Akseli Kanerva, Eino Seppälä., Kusti Kaukovaara, Hjalmari Jokinen ja Antero Nurminen. Varajäseninä Kalle Koskinen, Lyydia Louhi ja Antti Hyvönen. Kertomuskauden aikana on piiritoimikunta
52. pitänyt 47 kokousta joissa on pöytäkirjaan kirjoitettu 372. Piirisihteerinä on toiminut 1. 10. 1942 saakka Einari Saarinen. Hänen jälkeensä Martti Lahtinen 31. 1. 1944 saakka, ollen nykyisin piirisihteerinä Vihtori Veijanen. Toimistoapulaisena on ollut Ellen Mattila. 1. 10. 1942 hänelle siirtyi myöskin piirin taloudenhoitajan tehtävät. Tilapäisjärjestäjinä ovat olleet eri aikoina Aleksi Tupala, Uuno Salo, Martti Lahtinen ja Vihtori A. Lahti, ollen viimeksimainittu edelleenkin. Piirin raha-asiat. Kertomuskauden alussa oli piirijärjestön taloudellinen asema erittäin hyvä. Sota-ajan johdosta on piirijärjestöllä ollut vaikeuksia, sillä onhan järjestöjen jäsenistöstä ollut huomattava osa sotahommissa, työvelvollisina ja muuten, mistä johtuu, että järjestön tulot ovat melkoisesti supistuneet. Tilannetta on huomattavasti helpoittanut se, että varakkaammat työväenyhdistykset, joilla on ollut elokuvatoimintaa, ovat lahjoituksillaan tukeneet piirijärjestön taloutta. Piirijärjestö järjesti v. 1943 aikana arpajaiset, mitkä onnistuivat tyydyttävästi. Myös on" saatu perusjärjestöiltä perityksi verorästejä, joskin vielä on eräiltä järjestöiltä rästejä saamatta. Elintason kallistuminen on vaikuttanut, että toimitsijain palkkoja on tarvinnut korottaa, mikä on vaikuttanut piirin talouteen, varsinkin kun piiriverot ovat olleet kertomuskauden loppuun entisellään. Tilanne tässä suhteessa korjaantuu kun piirivero nousee v. 1944 alusta. Piirijärjestön tulot ja menot eri vuosilta sekä talouselämä käyvät selville seuraavasta: Tulot: 1939 1940 1941 1942 1943~ Puolueveroja 20,418: 22,677: 50 15,662:1T" 14,903: 25 17,745 Piiriveroja 26,641: 50 29,808: 20,708: 19,803: 23,514 Ylimääräisiä veroja 19,140:10 29,252:75 20,127:50 29,212:05 19,940 Kujall. jatoim. väl 2,608:65 2,040:90 2,214:70 2,421:80 4,765 Lahjoituksia 14,153:30 300: 7,900: 4,329:10 30,200 Voitto-osuuksia 3,121: 567:80 3,174:50 1,940: 3,973: Kurssijuhlista 3,553:10 7,222:55 5,380:50 1,673: 6,926 Arpajaisista < 18,536:75 44,635 Muita tuloja 8,943:65 3,814:95 2,710:25 2,971:40 6,510 mk 98,579: 30 95,684: 45 77,878: 20 95,790: 35 158,210 Tappio 8,046:30 631:15 6,870:95 mk 106,625:60 95,684:45 78,509:35 102,661:30 158,210: 25 10 75 70 20
Menot: 1939 1940 1941 194?, 1943 Puolueveroja 20,418: 22,677: 50 15,604: 25 14,903:25 17,745:25 Palkat 40,550: 38,815: 42,050: 52,750: 68,740: Matkakulut 3,683:50 4,201: 4,112:20 12,217:50 21,037: Vuokra, lämpö ja valo 4,485:85 4,007:25 4,758:75 5,181:55 4,779:50 Kulungit 10,665:65 10,353:40 9,577:60 16,254: 20 12,782:30 Vaalimenot 20,643:75 7,632:50 Muut menot 4,467: 990: 880:50 8,803:60 Poistot i,711:85 1,346:20 1,526:05 1,354:80 1,231:90 mk 106,625:90 60,022:85 78,509:35 102,661:30 135,119:55 Voitot 5,661:60 23,090:45 53 mk 106,625: 60 95,684: 45 78,509: 35 102,661: 30 158,210: HÄMEEN ETEL. SOS.-DEM. PIIRITOIMIKUNTA. Vihtori Veijanen - Hämeen 1. pohjoisen vaalipiirin sos.-dem. Piirijärjestön toiminta vv. 1939 1943. Yleiskatsaus. Kulunut viisivuotiskausi vaalipiirissämme on kulkenut nousun ja laskun merkeissä. Järjestötoiminnan voimakas noususuunta 1939 keskeytyi sodan syttymisen johdosta. Suoritetut eduskuntavaalit ja sitä edeltänyt voimakas valistustyö sai vaalipiirimme työväenyhdistykset erikoisen tarmokkaaseen ja tulokselliseen toimintaan. Kaikki merkit viittasivat siihen, että piirimme alueella toimivien yhdistysten jäsenmäärä tulee nousemaan suuremmaksi kuin mitä se on aikaisemmin ollut, ja näin olisi tapahtunutkin, ellei kuten sanottu, sota olisi keskeyttänyt tätä hyvää kehitystä. Talvisodan jälkeinen aika muodostui piirijärjestössämme, varsinkin eräillä paikkakunnilla, hyvin levottomaksi. Kommunistit toimivat erikoisen aktiivisesti ja tästä olikin seurauksena, että useiden kymmenien yksityisten puolueen jäsenten erottamisen lisäksi erotettiin puolueen jäsenyydestä myöskin 2 puolueosastoa, nimittäin Tampereen Rakentajain Sos.-dem. Yhdistys ja Tampereen Sosialistinen Työläisyhdistys, koska ne eivät suostuneet erottamaan yhdis-
54 tyksen jäsenyydestä niitä jäseniä, jotka puoluetoimikunta oli erottanut puolueesta. Tällaisen kiihkeän poliittisen temmellyksen aikana ponnisteltiin kuitenkin voimaperäisesti toiminnan saattamiseksi normaaliseen kulkuun. Toiminta palautuikin verraten nopeasti entisille raiteillensa ja jäsenmäärä alkoi tasaisesti nousta. 1941 syttynyt sota jälleen katkaisi hyvässä nousussa olleen toiminnan. Aina vuoden 1943 puoliväliin saakka oli toiminta verraten laimeata, mutta sen jälkeen alkoi järjestötoiminta elpyä huomattavasti. Vuoden lopulla oltiinkin jo hyvässä nousussa ja piiritoimikunnan järjestämä työväenyhdistysten toimintakilpailu oii omiaan saamaan järjestötoiminnan huomattavasti elpymään. Pohjois-Hämeessä onkin nyt erikoisen voimakas toiminta käynnissä ja ellei mitään erikoista satu, niin kohdakkoin ollaan taas sillä tasolla kuin mitä oltiin ennen sotaa. Valtiolliset vaalit v. 1939. Vaalitaisteluun valmistauduttiin hyvissä ajoin ja erikoisen määrä tietoisesti. Olihan vaalipiirimme alueella edellisissä vaaleissa sosialidemokraattien äänimäärä noussut huomattavasti, joten oli peljättävissä äänimäärän laskua. Voimakkaan vaalivat istustyön ansioksi onkin laskettava se, että sosialidemokraattien äänimäärä jälleen nousi edellisistä vaaleista 4,628 äänellä. Kokoomuksen saama äänimäärän lisäys johtui ilmeisesti ikl:n kärsimästä tappiosta. Maalaisliiton ja edistyksen äänimäärä nousi niinikään vähän, ja johtui tämä siitä, että nämä oliva vaaliliitossa keskenään. Vaalien lopputuloksena oli, että Pohjois-Hämeen työväestö lähetti jälleen 8 edustajaansa parlamenttiin, porvarien saadessa yhteensä 3 edustajaa. Järjestöt ja jäsenistö. Kertomusvuosien aikana on piirijärjestömme puolueosastojen lukumäärä vähentynyt kahdella. Kuten jo alkulauseessa mainittiin, erotti puoluetoimikunta 2 piirijärjestöömme kuuluvaa puolueosastoa puolueen jäsenyydestä. Tosin on mainittava, etteivät kaikki piirimme yhdistykset ole hoitaneet edes juoksevia asioitaan, mutta tällainen osittainen lamaannus on täysin ymmärrettävissä, sillä usean työväenyhdistyksen toimihenkilöidenkin joukko on harventunut näiden sotavuosien aikana. Ottaen huomioon sen epävakaisen elämän, jota olemme nämä viisi vuotta eläneet, on sittenkin tunnustuksella
mainittava piirimme järjestöväen uurastaneen järjestökoneiston pysyttämiseksi käynnissä, Seuraavassa käy selville piirijärjestömme jäsenmäärä kertomusvuosina. Sääntömääräiset vapaajäsenet sisältyvät lukuihin: 1939, 4,314 jäsentä; 1940, 3,130; 1941, 2,736; 1942, 2,995: 1943, 3,313. Kertomusvuosien aikana on piirimme alueelle rakennetty kaksi uutta työväentaloa, nimittäin Kuoreveden ja Kuhmoisten Leppäkosken työväentalot. Mitä piirimme työväenyhdistysten taloudelliseen asemaan tulee, niin on piiritoimikunnan tarvinnut vain kolmessa tapauksessa myöntää varoja velankoron maksamista varten. Yhdistykset ovat hankkineet varoja paitsi juhlia pitämällä, myöskin arpajaisia järjestämällä. Kertomuskauden aikana järjestivät piirimme yhdistykset yli 40 arpajaiset. Piiritoimikunta on myöskin hankkinut itselleen varoja arpajaisia järjestämällä. Joka vuosi on piirijärjestöllä ollut omat arpajaiset, joiden tulot ovatkin ratkaisevasti vaikuttaneet piirijärjestön talouteen. On myöskin kiitollisuudella mainittava eri tamperelaisten liikelaitosten suhtautuminen piirijärjestöömme silloin, kun se on ollut heikossa taloudellisessa asemassa. 55 Valistustyö. Näiden kuluneiden viiden vuoden ajalla on valistustyöhön kiinnitetty aivan erikoista huomiota. Tähän onkin ollut suuremmat edellytykset kuin aikaisemmin, sillä piirijärjestön palveluksessa on ollut vuodesta 1940 piirisihteerin lisäksi kolme toimitsijaa. Tosin eivät kaikki toimitsijat ole saaneet koko aikaa olla piirijärjestön käytössä, sillä kaksi piirimme järjestäjää ja piirisihteeri joutuivat lähtemään myöskin sotatehtäviin. Vuoden 1942 alusta alkaen on kuitenkin piirisihteeri ja toinen järjestäjistä ollut taas piirijärjestön käytettävissä. Erikoista huomiota on kiinnitetty neuvottelutilaisuuksien järjestämiseksi sellaisille paikkakunnille, joissa järjestötoiminta on ollut hiljaista. Voidaankin sanoa, että jatkuvasti on piirijärjestömme joku toimitsija matkoilla. Myös on kohdistettu huomiota juhlatoimintaan ja onkin se piirimme alueella ollut koko ajan vilkasta, sillä esim. vuonna 1941 järjestettiin piirimme alueella 42 vappujuhlaa. Myöskin suurempia juhlia on järjestetty joka vuosi paitsi v. 1942. Maakuntajuhlat ovatkin aina muodostuneet suuren mielenkiinnon kohteeksi, sillä osanottajia on ollut näissä maakuntajuhlissa hyvin laajalta säteeltä.
56 Hyvät suhteet piirilehtemme Kansan Lehden kanssa ovat myötävaikuttamassa valistustyön tehostamiseen. Piirijärjestöllä ja Kansan Lehdellä on yhteinen toimitsija V. Multamäki, joka matkoilla ollessaan ottaa jokaisessa tilaisuudessa esille myöskin piirilehteämme koskevat asiat. Samoin ovat kaikki piirimme toimitsijat tehneet, joten tälläkin tavalla on pyritty välillisesti vaikuttamaan piirimme alueella oleviin vähävaraisiin. On syytä myöskin mainita suuremmista neuvottelukokouksista. Joka vuosi on piiritoimikunta järjestänyt koko piiriä käsittävät neuvottelupäivät, jotka ovat olleet aina kaksipäiväiset. Nämät suuremmat neuvottelutilaisuudet on pidetty myöhään syksyllä, siis piirikokouksien puolivälissä. Näissä neuvottelukokouksissa on selostettu poliittista tilannetta sekä kaikkia ajankohtaisia asioita, kuten elintarviketilannetta, rintamamiesten maansaantia sekä tietysti järjestötoimintaa koskevia kysymyksiä. Piiritoimikunta. Piiritoimikunnan puheenjohtajana vv. 1939 42 oli Toivo Rainio ja vuodesta 1942 E. O. Kotiranta. Piiritoimikuntaan ovat koko viisivuotiskauden ajan kuuluneet seuraavat puoluetoverit: Erik J. Axen, Elsa Kolinen, Hugo Aattela, Lauri Kaitila ja Vihtori Luoto. E. O. Kotiranta on kuulunut piiritoimikuntaan vuodesta 1940 lähtien sekä Kalle Helenius ja Toivo Rajala vuodesta 1942. Lauri Lehtonen ja Toivo Mansner tulivat piiritoimikunnan jäseniksi vuonna 1943. Mainittakoon, että Kotiranta ja Mansner ovat aikaisemminkin jo kuuluneet piiritoimikuntaan, mutta olivat muutaman vuoden välillä pois. Piirisihteerinä on ollut kertomuskauden alusta syksyyn 1940 E. Lindfors ja sen jälkeen Kustaa Alanko. Vainajia. Kertomusvuosien aikana on piirijärjestömme joutunut menettämään kuoleman kautta useita henkilöitä, joiden liian aikainen poismeno on ollut raskas isku työväenliikkeelle. Vuonna 1942 kuoli piiritoimikunnan monivuotinen puheenjohtaja Toivo Rainio, jonka paikka on vaikeasti täytettävissä. Poissa on myöskin kaupunginjohtaja Kaarle Nordlund, joka aikaisemmin on myöskin kuulunut piiritoimikuntaan. Puolueemme puheenjohtaja Kaarlo Harvala oli niinikään tunnettu mies Pohjois-Hämeessä, sillä hän oli täältä kotoisin ja aikaisemmin piirimme edustaja eduskunnassa. Monta muuta uskollista ia koko elämänsä työväenliikkeelle uhrannutta puolueto-
veria on näiden viiden vuoden ajalla siirtynyt sinne, mistä paluuta ei ole. Piirijärjestön tilinpäätökset eri vuosina. Tulot. v. 1939 Piiriveroista 38,593: Toimintavälineistä 4,888: Juhlista 4,045: 50 Edustajaveroa 8,500: Arpajaistuloja 11,671: 60 Lahjoituksia y.m 30,002: Korkotuloja 1,106: 10 Tilikauden tulot 98,806: 20 Tappioksi 28,525: 06 57 Yhteensä 127,331: 26 120,378: 30 134,240: 50 Menot: Palkkoja 53,950 Matka- ja päivärahoja 14,475 80 Kulunkeja 26,066; 05 Vaalikustannuksia 28,356 41 Kaluston poisto 4,383 Kirjaston poisto 100 Korkomenoja Lahjoituksia Sekalaisia kuluja Tilikauden menot 127,331 26 Voitoksi v. 1940 37,407: 5,238: 50 6,586: 15 8,500: 60,000: 2,646: 95 20,378: 30 55,580: 10,665:75 25,475: 70 1*?,598 99 400 500 3,560 108,878 11,499: v. 1941 26,894: 1,247: 20 8,500: 25,963: 10 50,000: ->- 2,247: 60 114,851:90 19,388: 60 75,150: 17,123: 50 27,599: 85 50 1,298: 50 30 35 7,700: 5,368: 65 134,240: 50 Yhteensä 127,331: 26 120,378: 30 134,240: 50 Tuloja: v. 1942 v. 1943 Piiriveroista 23,781: 50 35,955: 75 Toim. väl 8,461: 18,004:65 Juhlista 5,651:80 Edustajaveroa 8,000: 8,500: Arpajaistuloja 76,978: 95 48,168: 35 Lahjoituksia 55,000: 35,000: Korkotuloja.3,930:25 6,570: 15 Piiritoimik. hank 21,355: 25,000: Tulot yhteensä 197,506: 70 182,850: 70
58 Menoja: Palkkoja 46,450: 81,710: Matkakuluja 12,867: 50 16,547: Kulunkeja 36,624: 60 42,482: 20 Kaluston poisto 1,210:50 702:80 Lahjoituksia 5,800: 5,299: 35 Sekal. kuluja 1,326:75 Menot yhteensä 104,279: 35 146,741: 35 Voitoksi 93,227:35 36,109:35 197,506: 70 182,850: 70 HÄMEEN POHJ. SOS.-DEM. PIIRITOIMIKUNTA Kustaa Alanko. Viipurin 1. länt. vaalipiirin sos.-dem. Piirijärjestön toiminta vv. 1939 1943. Yleiskatsaus. Kulunut 5-vuotiskausi on epäilemättä ollut kaikkein raskain ja vaiherikkain taival koko piirijärjestömme olemassaolon aikana. Yleisten sotatilan mukanaan tuomien vaikeuksien lisäksi on sodan hävittävä ja ruhjova vaikutus välittömästi ulottunut piirin alueelle, tehden varsin tuhoisaa jälkeä. Tämä kaikki muodostaa taustan sille toiminnalle, jota vuoden 1939 alussa ryhdyttiin toivorikkain mielin jatkamaan, aavistamatta edessä olevien vaikeuksien suuruutta. Vielä vuoden 1939 alkupuolella jatkui sama määrätietoinen eteneminen ja poliittisen toiminnan kaikinpuolinen voimistuminen, joka oli lupaavin entein alkanut edellisen kertomuskauden loppupuolella. Mutta syyspuolella vuotta puhjennut suurvaltasota ja erittäinkin Neuvostoliiton marraskuun 30 päivänä maatamme vastaan aloittama yllättävä hyökkäys, tekivät siitä yhdellä iskulla lopun. Kun piirin itäisin osa, sekä saaristo- ja rannikkoseudut kohta hyökkäyksen alettua joutuivat joko sotanäyttämöksi tai muuten sotatoimialueeksi, josta siviiliväestön oli nopeasti paettava turvallisemmille seuduille, seurasi siitä luonnollisesti järjestötoiminnan täydellinen pysähdys
sanotuilla alueilla. Myöskään muualla piirin alueella ei järjestötoimintaa voitu sodan aikana sanottavammin jatkaa.' Kun sitten Moskovan rauhassa piirin alue tuli siten silvotuksi, että Neuvostoliitolle jouduttiin luovuttamaan alue, joka vastasi 37 % piirin koko pinta-alasta, ja jolla ennen sodan alkamista asui 52 % piirin väestöstä sekä toimi 5 kunnallisjärjestöä ja 42 puolueosastoa, näytti toiminnan jatkaminen miltei toivottomalta. Näin sitäkin enemmän, kun piirijärjestö muun ohella menetti vanhan kotipaikkansa Viipurin, sekä kaiken omaisuutensa. Vuoden 1940 kesäkuun 9 päivänä Kotkassa pidetyssä piirikokouksessä päätettiin toimintaa kuitenkin jatkaa ja sijoittaa.piiritoimisto toistaiseksi Kotkaan. Tehty päätös osoittautuikin onnistuneeksi, sillä heti sen jälkeen alkoi toiminta entisestään supistuneen piirin alueella nopeasti elpyä. Sota-ajan tainnuttamat järjestöt kokosivat yllättävän pian uudelleen voimansa ja varsinkin jäsenmäärän nousu oli noina aikoina hämmästyttävän suuri. Pian kuitenkin saatiin kestää uusi takaisku vuonna 1941 puhjenneen uuden sodan muodossa. Nykyinen sota siirtyi tosin joitakin kuukausia kestettyään pois piirin alueelta, ja niin kävi mahdolliseksi ryhtyä Moskovan rauhassa menetetylläkin alueella, toimintaa uudelleen organisoimaan,. Sodan jättämä ilmapiiri ei kuitenkaan ole ollut järjestötoiminnalle suotuisa. Kaikesta huolimatta on tilanne kertomuskauden loppupuolella sentään huomattavasti seestynyt. Se voidaan havaita ra.rn. puolueosastojen lukumäärän lisääntymisestä sekä jäsenmäärän noususta, joka vuosina 1942 1943 on ollut olosuhteisiin katsoen huomattavan suuri. 59 Eduskuntavaalit v. 1939. Vaalivalmisteluihin ryhdyttiin heti vuoden 1939 alussa ennakolta laaditun yksityiskohtaisen suunnitelman puitteissa. Alustaviin vaalivalmisteluihin kuului m.m. puolueen äsiamiesvefkostön luominen, ja onnistuttiin siinä sikäli hyvin, että ennen varsinaisen vaalitaistelun alkamista oli piirissä asiamiessitoumuksen antaneita puolueen asiamiehiä 326. Asiamieskunnan sekä puolueosastojen toimihenkilöiden vaalitehtäviin perehdyttämiseksi järjestettiin 28 opastus- ja neuvottelutilaisuutta ja osallistui niihin 823 vaalitoimitsijaa. Varsinaisen vaalivalistustyön merkeissä järjestettiin piiritoimikunnan aloitteesta 389 vaalivalistustilaisuutta. Niissä pidettiin 514 puhetta 38,458 kuulijalle. Puolueen kustantamia lentolehtisiä levitettiin piirin alueella 61,000 kpl, sekä plakaatteja ja n.s. liimalappuja 28,900 kpl. Lisäksi
60 levitettiin piiritoimikunnan kustantamia lentolehtisiä ja julisteita, 14,500 kpl. Piirilehtiä levitettiin maksuttomasti kahden viikon aikana n. 3,000 valitsijalle. Tehostetun valistustyön ansiosta muodostui vaaleihin osanotto vilkkaammaksi kuin milloinkaan aikaisemmin. Puolueemme äänimäärä lisääntyi 4,595 äänellä, ollen kokonaismäärä 44,123 eli 40.4 %. kaikista annetuista äänistä. Tästä huolimatta ja vaikka porvarillisten puolueiden yhteinen äänimäärä ei läheskään samassa suhteessa noussut, saimme tyytyä jo edellisissä vaaleissa saavutettuun 7 edustajapaikkaan. Rulokseen vaikutti ratkaisevasti se seikka, että porvarilliset puolueet, joilla edellisissä vaaleissa oli 5 erillistä vaaliliittoa, nyt keskittivät äänensä muodostamiensa 3 vaaliliiton hyväksi. Muita vaaleja ei kertomuskauden aikana ole poikkeuksellisten olojen vuoksi ollut. Suorittamatta jäivät m.m. vuoden 1939 kunnallisvaalit, joita koskevat ennakkovalmistelut ennätettiin kyllä ennen sodan puhkeamista täydellisesti suorittaa. Järjestöt ja jäsenistö. Poikkeuksellisten olojen vaikutuksesta ja erittäinkin edellä kerrottujen piirin alueelle ulottuneiden sotatoimien vuoksi, on piirin jäsenmäärässä samoinkuin puolueosastojenkin lukumäärässä tapahtunut suuria muutoksia ja vaihteluja. Vuoden 1939 puolivälissä kuului piirijärjestöön 12 kunnallisjärjestöä, 88 puolueosastoa sekä n. 4,200 jäsentä. Saman vuoden kahden viimeisen kuukauden aikana joutui suurin osa puoluejärjestöistä keskeyttämään toimintansa piirin alueelle ulottuneiden sotatoimien vuoksi. Toimintansa keskeyttäneistä puoluejärjestöistä oli 5 kunnallisjärjestön ja 42 puolueosaston kotipaikka sillä alueella, joka Moskovan rauhassa jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle. Jäseniä näihin menetettyihin puoluejärjestöihin kuului v. 1939 puolivälissä n. 1,700. Sen jälkeen kun menetetyt alueet vuosien 1941 1942 vaihteessa palautettiin uudelleen muun Suomen yhteyteen, on siellä 2 kunnallisjärjestöä ja 11 puolueosastoa ryhtynyt uudelleen toimintaansa jatkamaan. Lisäksi on Viipuriin perustettu 1 kokonaan uusi puolueosasto. Muista kertomuskauden aikana tapahtuneista muutoksista mainittakoon, että Voikosken Ty. on lopettanut toimintansa, mutta sen tilalle on samaan kuntaan perustettu uusi, Vuohijärven Ty.-niminen puolueosasto. Seuraavasta ilmenevät piirin puolueosastot, niiden jäsenmäärä sekä kunnallisjärjestöt: