ARVI Materiaalien arvovirrat ohjelman sisältöraami



Samankaltaiset tiedostot
ARVI MATERIAALIEN ARVOVIRRAT TUTKIMUKSEN RAKENNE, LUONNOS

ARVI MATERIAALIEN ARVOVIRRAT

- CLEEN Oy - Energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Kari-Matti Sahala Finnish Cleantech Cluster

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä

Materiaalivirtakatsaus. Materiaalivirtojen liiketoimintapotentiaalit sekä kiertotalouskeskusten rooli potentiaalin hyödyntämisessä

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä

Haitallisten aineiden riskien. tunnistaminen, arviointi ja hallinta. materiaalien kierrättämisessä. - tarpeita ja mahdollisuuksia

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron

Muovijätteiden ja sivuvirtojen materiaalihyötykäyttö

Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj. Lassila & Tikanoja Oyj 1

Alueelle soveltuvat uudet liiketoimintamahdollisuudet

Kemikaalit ja kiertotalous Miten tutkimus voi palvella päätöksentekoa? Pirkko Kivelä, neuvotteleva virkamies Ympäristöministeriö

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari

Rakennus- ja purkujätteet jätedirektiivissä ja Valtsussa

Teollisuuden sivuvirrat ja niiden hyödyntäminen symbioosituotteina

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin

Etelä-Karjala: Kiertotalouden tiekartta

Ympäristöosaamisen merkitys tulevaisuudessa

Kiertotalouden nykytila energia-alalla. Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 2019, IROResearch

BH60A0000 Ympäristötekniikan perusteet M. Horttanainen, R. Soukka, L. Linnanen Nimi:

Yhdyskuntajätteen kierrätyksellä vauhtia kiertotalouteen JÄTEKIVA 2018

Puun kaskadikäyttö Suomessa. Energia 2016 messut Tampere Kati Koponen, VTT

Kierrätyksestä kiertotalouteen - valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen Keskustelutilaisuus Ylitarkastaja Sirje Stén

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

TEXJÄTE-hanke kartoittaa tekstiilien hyödyntämisen mahdollisuuksia. Helena Dahlbo Suomen ympäristökeskus, SYKE

Puutuotetalan tutkimusteemojen ja painopisteiden arviointi 3. Toimintaympäristö ja kestävä kehitys

materiaalitehokkuuden näkökulmasta

KOKOEKO seminaari, Kuopio, Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM Copyright Tekes

Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous. Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille?

Kunnallinen jäteyhtiö kiertotalouden mahdollistajana. Kumi-instituutin kevätseminaari Harri Kallio, Pirkanmaan Jätehuolto Oy

Nanomateriaalit jätteissä. Hanna-Kaisa Koponen Teknologiakeskus KETEK Oy

Millaista ympäristöosaamista Suomessa tarvitaan 2025? Kestävän kehityksen polkua ammattilaiseksi Kati Lundgren, Savon koulutuskuntayhtymä

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Kiertotalouskriteerit rakennetun ympäristön hankkeille

Keljonlahden voimalaitoksen tuhkien hyötykäyttö Keski-Suomessa - KL-Tuhka

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Tekstiilien uudelleenkäytön ja tekstiilijätteen kierrätyksen ympäristöhyötyjä

UUDENKAUPUNGIN MATERIAALIKÄSITTELYKESKUS

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

Strateginen ketteryys

II Voitto-seminaari Konseptointivaihe

L&T:N RATKAISUT RAKENNUSJÄTTEIDEN KÄSITTELYYN

Keski-Suomi: Circwaste tiekartta

JATKOSUUNNITELMAT ECO INDUSTRIAL PARK

Kehittämishankkeet Circwaste ja UIR

Teollisuuden sivuainevirrat ja niiden hyödyntäminen

Liikenteen energiahuollon uudet arvoketjut TOP-NEST hanke. TransSmart-seminaari 2014 Nina Wessberg, erikoistutkija (Anna Leinonen, Anu Tuominen) VTT

Rakennusjätteen hyödyntämismahdollisuudet

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma

Nanomateriaalien vaikutus tulevaisuuden jätteenkäsittelyyn ja materiaalikierrätykseen. Niina Nieminen Teknologiakeskus KETEK Oy

Betonipäivät Puukivi - puuta ja betonia yhdessä Kimmo Rinne

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

KaiHaMe Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät -projekti

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä

BAT JA JÄTTEIDEN TUOTTEISTAMINEN

ENERGIA- JA YMPÄRISTÖOSAAMISEN MERKITYS KONSULTTIYRITYKSEN ASIAKASPROJEKTEISSA MIRJA MUTIKAINEN, LIIKETOIMINTAPÄÄLLIKKÖ, RAMBOLL FINLAND OY 26.5.

Tutkimuksen näkökulmia

TULEVAISUUSKUVAT 2040

Kiertotalouden liiketoimintamallit esimerkkejä elinkaariajattelun tärkeydestä

KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari Jorma Mikkonen

Sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet

KOKOEKO Kuopio Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki

Jatkuvatoiminen monitorointi vs. vuosittainen näytteenotto

Uusiomateriaalit Lappeenannan kaupungissa. Markku Mäki-Hokkonen, Ilkka Räsänen Lappeenrannan kaupunki

Haitta-aineet vesiensuojelussa ja ravinteiden kierrätyksessä. Ari Kangas Ympäristöministeriö Viestintä- ja verkostoitumisseminaari RaKihankkeille

Kiertotalous liiketoimintana mahdollisuuksia ja haasteita

Kansainvälisen tutkimuksen anti Suomen kaukolämpöalan kehittämiselle

FRESH-PROJEKTI (Forwarding Regional Sustainable Environmental Hierarchies) Construction map

Materiaalitehokkuuden edistäminen Lahden kaupungissa Saara Vauramo, Lahden kaupunki ja Sirpa Rivinoja, Risain Oy

KaiHaMe Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät -projekti

Esityksen laatija 7/4/09 JÄTTEEN POLTON VAIKUTUS KIERRÄTYKSEEN

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

Tekstiilien kiertotalouden haasteista ja onnistumisen edellytyksistä. Telaketju-hankkeen webinaari Jouko Heikkilä, VTT

Tietojohtaminen ja sen kehittäminen: tietojohtamisen arviointimalli ja suosituksia maakuntavalmistelun pohjalta

Mittaaminen kaivosvesien hallinnan perustana. Esko Juuso Säätötekniikan laboratorio Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto

Kiertotalouskriteerit rakennetun ympäristön hankkeille

Kiertotaloustoimet erilaisissa arvoketjuissa I Ilkka Hippinen, Motiva Oy

MITEN JALOSTAMME PARHAAT IDEAT INNOVAATIOIKSI?

UUMA2 KANSAINVÄLINEN SELVITYS NATHAN GAASENBEEK HELSINKI,

Toimitusjohtajan katsaus

Kestävä Kerava -konsultointi. Julia yhteisseminaari Jussi Nikula Gaia Consulting Oy

Rakennusjätteestä uusiomateriaalia Lahden ammattikorkeakoulu Koulutuspäivä

KILPA2020. Suomalaisen kotieläintuotannon kokonaisvaltaisen kilpailukyvyn vahvistaminen. Mistä kokonaisvaltaisessa kilpailukyvyssä on kysymys?

Dos., TkT. Eva Pongrácz Oulun yliopisto

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä

JaloJäte-tutkimus Luomupäivä

Teolliset Symbioosit kiertotaloutta edistämässä

Rakennusjätteiden lajittelu hyötykäyttöä varten

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Uutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi

Hallituksen vuosikertomus eduskunnan lausumat jätelain uudistuksen toimeenpanosta ja seurannasta

Lainsäädännön raamit jätteen hyötykäytölle

Kaavoitus ja jätehuolto

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

Kestävä ja turvallinen kiertotalous - SIRKKU

Transkriptio:

ARVI Materiaalien arvovirrat ohjelman sisältöraami WP1. Toimintaympäristön tuntemus ja tulevaisuuden kehitysennusteet Task 1.1 Nykyinen toimintaympäristö globaali reaalikuva (Tutkitaan nykyisen toimintaympäristön ajureita ja lainsäädännön sekä kansainvälisten sopimusten vaikutusta käytännön toimintaan) Subtask 1.1.1 Toimintaa ohjaavat ajurit Vaatimukset, aikataulut, tukijärjestelmät, miten vaatimukset näkyvät liiketoimintojen kehittymisessä, investointien kehitys EU, USA, BRIC, Kehitysmaat Huomioitava tutkimuksessa: Lainsäädännön tuntemus ja ennakointi Ohjauskeinot ja kehitystarpeet Ilmastopolitiikka Jätehierarkian vaatimukset Jätedirektiivin ohjausvaikutus Materiaalien siirrot Kilpailulainsäädäntö Tuotevaatimukset Terveys (esim. työsuojelusäädökset) Tukipolitiikka Subtask 1.1.2 Globaalit nykymarkkinat ja materiaalivirrat Jätehuollon yleiset toimintamallit ja globaalit jätehuoltomarkkinat Taloudellisen arvon määräytymismekanismit ja arvottamiskäytännöt Mitkä tekijät ohjaavat jäte- ja materiaalivirtoja globaalisti? Pääpaino: Strategiset materiaalit Kompleksiset materiaalit Harvinaiset maametallit Muovit (Biomateriaalit) Huomioitava tutkimuksessa: Materiaalivirtojen reitit ja määrät Materiaalien taloudellinen arvo Vertailumateriaalit (ml. neitseelliset materiaalit, öljyn hintakehityksen vaikutukset/energiaintensiivisyys)

Task 1.2 Tyyppimarkkinoiden tunnistaminen ja karakterisointi Metodologian kehittäminen Valittujen tyyppialueiden karakterisointi: Eri markkinatyyppien ominaispiirteet Suomi näyteikkunana: näyteikkunainfran inventointi ja pilotointimahdollisuuksien tunnistaminen Kohdealueet: EU, BRIC maat Aasia ja Etelä-Amerikka Huomioitava tutkimuksessa: Tyyppialueiden tuntemus Primaarituotanto /raaka-ainekysyntä Sosioekonomia ja yhteiskunnallinen kehitysaste Kulutustottumusten vaikutus määriin ja laatuun Rakennusmääräysten vaikutus Lainsäädäntö ja asetetut tavoitteet Kilpailutilanne, tuottajat / toimijat Jätehuollon toimintamallit ja stakeholderit Jätteiden käsittelyn tila: teknologiat, määrä, laatu ja trendi Päätöksenteko ja asiantuntijat Kierrätystuotemarkkinat, käytettävyyskriteerit Task 1.3 Toimintaympäristöennuste 2020 2030 Globaalit skenaariot: Megatrendien vaikutus globaaliin toimintaympäristöön Technology foresight (beyond BAT in different reference regions) Kohdealueiden skenaariot: Toimintajärjestelmät tyyppialueilla 2020 2030 Urbanisoituminen BRIC ja N-11 tyyppisten kasvumarkkinoiden yhteiskunnallisen kehityksen vaikutukset Tulevaisuuden markkinat Tarpeiden kehityksen arviointi Miten markkinat kehittyvät systeemeinä? Materiaalivirtojen määrän ja laadun pitkäaikaiset trendit Ennustemallit määrien ja laadun kehittymisestä Materiaalien hyödyntämispotentiaali 2025

WP2. Materiaalivirtojen karakterisointi Kohteena WP1:n pohjalta valitut materiaalivirrat (Biomateriaalien osalta on varmistettava, ettei tehdä päällekkäistä työtä bioenergiaohjelman kanssa) Task 2.1 Menetelmäkehitys Data mining Tilastointimenetelmät Edistykselliset analyysi- ja diagnostiikkajärjestelmät Kemiallinen analytiikka Fysikaaliset ominaisuudet ja tunnistus näytteenotto lajittelu luokittelu mittaus ja monitorointi koneellinen tunnistus Koostumuksen kehityksen ennakointi: Mikä vaikuttaa ja miten?, työkalut ennakoimiseen Task 2.2 Valittujen materiaalivirtojen karakterisointi Luotettavan tiedon koostaminen: määrät, taseet ja koostumus Tuotekohtaiset tarkastelut Kohdealuetarkastelut Materiaalitietokanta WP3. Tehokkaat käsittelyprosessit ja -järjestelmät Task 3.1 Uuden sukupolven yksikköprosessit Tutkimus eri yksikköprosessien toimivuudesta valittujen materiaalien käsittelyyn/kierrättämiseen Esikäsittelymenetelmät (alkulajittelu) Purkumenetelmät Extraction Thermal separation Talteenotto liuoksista Mekaaniset erotusjärjestelmät Tunnistus / erotusjärjestelmät IR, UV, tekonäkö Murskauksen energiatehokkuuden parantaminen

Task 3.2 Integroidut käsittelyjärjestelmät (kokonaiskonseptit) Köyhien ja kompleksisten materiaalivirtojen kierrätysteknologiat ja kierrätyksen hallinta Yhdistettyjen virtojen käsittely / Yhteenkerättyjen materiaalien laitoslajittelu High value ja low value -sovellutusten yhdistäminen Alkaliparistojen uusi kemiallinen kierrätysprosessi Kierrätettävän materiaalin laadun heikkenemisen asettamat prosessivaatimukset Toimintamalli hajautettujen ja keskitettyjen toimintamallien yhdistämiselle Joustavat pienen mittakaavanmodulaariset laitokset jätevirtojen esikäsittelyyn ja lajitteluun lähellä syntypistettä (ml. pienten tilojen konseptit esim. laivat) MBT Tulevaisuuden jätteenkäsittelykeskus/kaatopaikkakonsepti Biogeeniset sivuvirrat, integroitu materiaali- ja energiahyötykäyttö Tuhkat ja mineraaliset rakennusjätteet Biopolttoaineiden rinnakkaispolton vaikutukset muodostuvien seostuhkien laatuun ja sitä myötä hyötykäyttömahdollisuuksiin, mm. maarakennusasetuksen näkökulmasta Kuivan lentotuhkan varastointi on erittäin merkittävä tuhkien hyötykäytön kannalta. Toistaiseksi käytössä olevat tekniikat ovat liian kalliita (L&T) Tuhkien jalostaminen rakennusmateriaaleissa ja muissa mahdollisissa käyttökohteissa hyödynnettäväksi (Ekokem, Helen)/ Polttolaitostuhkien mineraaliainesten hyötykäyttömahdollisuudet (KK) Tuhkien sisältämien arvometallien talteenotto KK) Alueelliset/valtakunnalliset tuhkien hyödyntämiskonseptit (samat ehdot ja säännöt kaikille tuhkantuottajille ja hyödyntäjille riippumatta alueesta) (Helen) Mitkä ovat eri toiminnoista syntyvien tuhkien seostamisen edellytykset ja mahdollisuudet yksittäisten materiaalivirtojen ominaisuuksien parantamiseksi? Minkälainen hyötykäyttökonsepti/-konsepteja voitaisiin luoda alueellisesti tuhkien hyötykäytön mahdollistamiseksi ja edistämiseksi? Liiketoimintamahdollisuudet tuhkien hyödyntämisestä? Rakennusjätteen mineraaliaineksen hyötykäyttömahdollisuudet/betonimurskeen kierrätys betoniin aggregaatiksi Rakennusjätteiden käsittelyn TOC kysymykset (KK) Betonielementtien uusiokäyttö Task 3.3 Jäännöstuotteiden / -jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Jäännöstuotteiden määrittäminen: laatu, määrä, lähde Mahdolliset jatkokäsittelytarpeet Mahdolliset käyttökohteet Käsittelyprosessit

WP4. Systeeminen resurssitehokkuus, konseptien mallinnus ja optimointi Mallinnus kokonaisvaltaisten systeemianalyysien aikaansaamiseksi Task 4.1 Mallinnusmenetelmät systeemidynaamiseen mallinnukseen kompleksisessa kontekstissa Joustavat mallityökalut: työkalujen kehittäminen ja niiden soveltuvuuden tutkiminen eri toimintaympäristöissä: Integroidut prosessimallit Teknistaloudelliset mallit Kevyt esitarkastelumalli = liiketoimintakonseptien asiantuntijasynteesi Konseptien kestävyyden arvioiminen ja optimointi Vaikutusten arviointimallit Sustainability (LCA, LCC, social impacts) Markkinoiden laatua ja kehitystä koskevat tyyppimarkkinamallit Task 4.2 Valittujen kokonaiskonseptien mallinnus ja arviointi Uudet liiketoimintakonseptit (toimijoitten verkostot, ansaintalogiikat) Markkinapotentiaalin tunnistaminen Mahdollisten tuotteiden tunnistaminen: prosessit ja laitteet palvelut kierrätystuotteet materiaalit