Etelä-Suomi Päätös Nro 187/2013/1 Dnro ESAVI/200/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 1.10.2013 ASIA Ympäristönsuojelulain 61 :n mukainen ilmoitus koeluonteisesta toiminnasta, joka koskee puupellettien polttoa Hanasaari B-voimalaitoksella, Helsinki. ILMOITUKSEN TEKIJÄ Helsingin Energia Kampinkuja 2 00090 HELEN LAITOKSEN SIJAINTI Helsingin Energia, Hanasaari B -voimalaitos Parrukatu 1-3 00540 Helsinki Helsingin Energian Hanasaari B -voimalaitos sijaitsee Helsingin kaupungin 10. kaupunginosassa (Sörnäinen). Voimalaitoksen toiminnot sijaitsevat Helsingin kaupungin omistamilla, Helsingin Energian hallitsemilla kiinteistöillä 91-432-5-2 ja 91-10-252-2. ASIAN VIREILLETULO Ilmoitus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 23.8.2013. ILMOITUKSEN TEON PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 30 :n 3 momentti ja 61. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto on toimivaltainen viranomainen ympäristönsuojelulain 61 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 3 b) perusteella. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 029 501 6000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki
2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA PÄÄTÖKSET Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 28.6.2006 antama ympäristölupapäätös nro 16/2006/2, joka koskee Helsingin Energian Hanasaaren B- voimalaitoksen toimintaa Vaasan hallinto-oikeuden 8.10.2008 antama päätös n:o 08/0301/1 edellä mainitusta Länsi-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupapäätöksestä tehdystä valituksesta. Korkeimman hallinto-oikeuden 4.12.2009 antama päätös taltionumero 3149 edellä mainitusta Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä tehdystä valituksesta. Etelä-Suomen aluehallintoviraston 4.10.2012 antama päätös nro 157/2012/1 ympäristönsuojelulain 61 :n mukaisesta ilmoituksesta koeluonteisesta toiminnasta, joka koskee puupellettien polttoa Hanasaari B- voimalaitoksella. Käsiteltävinä olevat hakemukset Helsingin Energia on jättänyt 8.5.2013 Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Hanasaaren B-voimalaitoksen toimintaa koskevan ympäristölupahakemuksen (ESAVI/135/04.08/2013) ympäristölupapäätöksen nro 16/2006/2, 28.6.2006 lupamääräysten tarkistamiseksi, toiminnan olennaisesta muuttamisesta sekä toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta. Asian käsittely on vielä kesken. Helsingin Energia on jättänyt Energiamarkkinavirastolle Hanasaari B- voimalaitoksen hiilidioksidipäästöjä kaudella 2013 2020 koskevan lupahakemuksen 17.12.2012. Energiamarkkinavirasto ei ole vielä (elokuu 2013) hyväksynyt hakemusta vaan on pyytänyt täydennyksiä. Helsingin Energia on noudattanut lupahakemuksessa esitettyä suunnitelmaa 1.1.2013 alkaen (Energiamarkkinaviraston määräys). LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Helsingin Energian Hanasaaren voimalaitostoiminnat sijaitsevat Sörnäisissä Helsingin itäisessä kantakaupungissa. Hanasaaressa sijaitseva voimalaitosalue rajoittuu lounais-, etelä- ja itäpuolelta vesialueeseen ja länsipuolella Sörnäisten rantatiehen. Voimalaitosalueen pohjoispuolella sijaitsevat toimintansa lopettaneiden Suvilahden voimalaitoksen ja kaasutehtaan säilyneet rakennukset ja näiden takana kulkeva Itäväylä. Helsingin Energian Hanasaaren huippu- ja varalämpökeskus sijaitsee laitoksen luoteispuolella, noin 20 m:n etäisyydellä voimalaitosrakennuksesta. Lähimmät asuinalueet sijaitsevat voimalaitosalueesta länteen Sörnäisten rantatien länsipuolella (Sörnäisten ja Lintulahden asuinalueet) sekä voima-
laitoksesta lounaaseen Hanasaaren eteläkärkeä vastapäätä (Merihaan asuinalue). Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 250 metrin etäisyydellä voimalaitosrakennuksista. Virkistysalueina toimivat Tervasaari, Korkeasaari ja Mustikkamaa sijaitsevat lähimmillään noin 600 1 000 metrin etäisyydellä. 3 ILMOITETTU TOIMINTA Koetoiminnan tarkoitus Helsingin kaupungin energiapoliittisena tavoitteena on, että Helsingin Energian sähkön ja lämmön tuotannossa ja hankinnassa uusiutuvien energialähteiden osuus on vuoteen 2020 mennessä vähintään 20 % ja että sähkön ja lämmön tuotannossa Helsingin Energia vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 % vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta. Ensimmäinen askel tämän tavoitteen saavuttamiseen on puupelletin seospolton aloittaminen Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitoksilla 5 10 % teho-osuudella vuonna 2014. Puupelletin ominaisuudet poikkeavat merkittävästi kivihiilen ominaisuuksista. Hanasaaressa jatketaan 1.10.2013 31.5.2014 välisenä aikana lämmityskaudella 2012 2013 alkaneita polttokokeita, joissa tutkitaan minkälaisia rajoitteita pelletin polttaminen aiheuttaa voimalaitoksen toiminnalle ja kuinka ongelmia voidaan estää. Polttokokeiden myötä kerätään myös kokemuksia pelletin käsittelystä ja kehitetään toimintatapoja. Alkavien kokeiden tarkoitus on syventää pelletin käyttökokemuksia ja koeluontoisesti polttaa myös muita pellettilaatuja ja seurata niiden soveltuvuutta voima-laitokseen. Koetoimintasuunnitelma Pellettijärjestelmä on esitetty seuraavassa kuvassa:
4 Kokeet on tarkoitus tehdä lämmityskauden 2013 2014 aikana kattilalla K3 useammassa jaksossa aikaisintaan 1.10.2013 alkaen: Noin kolmen päivän pituisia lyhytkestoisia kokeita keskittyen lähinnä myllyjen toimintaan pelletin jauhatuksessa. Noin kolmen päivän pituisia pitempiaikaisia koejaksoja realistisella pellettiosuudella, jolloin seospolton vaikutukset saadaan näkyviin laajemmin prosessissa. Noin päivän pituisia lyhytaikaisia jaksoja, jossa pelletin määrä kasvatetaan mahdollisemman suureksi ja kivihiilen määrä vähennetään mahdollisimman pieneksi. Näin selvitetään onko tulevaisuudessa mahdollista jakaa pellettimäärää epätasaisesti myllyjen välillä siten, että tietyssä myllyssä jauhetaan enemmän pellettiä kuin toisessa. Kokeiden aikana pellettiä syötetään yhteen tai kahteen myllyyn ja pellettiosuus myllyssä vaihtelee 0 100 %. Pelletin osuus kattilan täydestä polttoainetehosta (neljällä hiilimyllyllä) vaihtelee korkeintaan välillä 0 20 %. Kokeiden aikana pellettiä kuluu syksyllä 2013 alustavan arvion mukaan
noin 2 000 tonnia. Tarvittaessa kokeet jatkuvat keväällä, jolloin mahdollisesti poltetaan toiset 2 000 tonnia puupellettiä. 5 Polttoaine Toiminnan riskiarvio Lämmityskaudella 2012 13 alkaneissa polttokokeissa käytettiin pelkästään kotitalouslaadullista puupellettiä. Nyt jatkuvissa kokeissa tullaan kotitalouspelletin lisäksi käyttämään myös teollisuuslaadullista puupellettiä. Tyypillisten puupellettien lisäksi poltetaan myös niin sanottuja mustia puupellettejä, eli raaka-aine on jalostettu ennen pelletöintiä. Näitä mustia puupellettejä kokeillaan kahta eri tyyppiä; torrefioitua eli paahdettua pellettiä ja steam explosion -pellettiä eli höyrykäsiteltyä pellettiä. Ominaisuuksiltaan molemmat tyypit ovat hyvin samankaltaiset. Alla olevassa taulukossa on vertailtu käsittelemättömän puupelletin ja torrefioidun puupelletin ominaisuuksia ( Status overview of torrefaction technologies, Jaap Koppejan et al., IEA Bioenergy Task 32 report, December 2012): Ominaisuus Yksikkö Käsittelemätön Torrefioitu puupelletti puupelletti Kosteus p-% 7 10 1 5 Tehollinen lämpöarvo MJ/kg 15 18 20 24 Haihtuvat aineet % kuivaaineesta 70 75 55 65 Kiinteä hiili % kuivaaineesta 20 25 28 35 Tiheys kg/m 3 550 750 750 850 Energiatiheys GJ/m 3 7,5 10,4 15,0 18,7 Seuraavassa taulukossa on esitetty puupellettien tavanomainen tuhkapitoisuus ja alkuainekoostumus (www.finbioenergy.fi): Ominaisuus Puupohjainen pelletti Tuhkapitoisuus, % kuiva-aineesta 0,4 0,5 Hiilipitoisuus (C), % kuiva-aineesta 48 52 Vetypitoisuus (H), % kuiva-aineesta 6,2 6,4 Rikkipitoisuus (S), % kuiva-aineesta <0,05 Typpipitoisuus (N), % kuiva-aineesta 0,1 0,5 Laitteiston suunnittelun lähtökohtana pidetään seuraavia periaatteita: 1. Palavaa materiaalia (pellettejä/pölyä) saa esiintyä vain mahdollisimman pieniä määriä voimalaitoksen sisätiloissa. 2. Pelletien käsittelyn eri vaiheet on kyettävä eristämään, jotta mahdollinen palo ei pääse leviämään.
6 3. Räjähdyspaineiden kaikissa kysymykseen tulevissa prosessin osissa on päästävä purkautumaan hallitusti. 4. Maadoitusten on oltava kattavia ja kunnossa. 5. Suurten varastosiilojen on oltava riittävällä etäisyydellä toisistaan. 6. Ympäristöön leviävän pölyn imurointi ja puhdistusmenetelmät on harkittu. 7. Eri kohteiden pellettipalon sammutusmenetelmät on mietitty ja rakennettu. Toiminnanharjoittajan arvion mukaan kaikki edellä mainitut kohdat on otettu huomioon laitteiston ja käytön suunnittelussa. Ennen kokeiden aloittamista syksyllä 2012 järjestettiin Helsingin pelastusviranomaisen kanssa kokous, jossa käsiteltiin palo- ja pelastusasiat. Hanasaari B -voimalaitoksen pellettikoetoiminnasta on tehty vaaranarviointi ( Puupelletin käyttöön liittyvän vaaran arviointi Hanasaaren B- voimalaitoksessa, HelenEngineering, raportti 20.08.2013), joka on esitetty ilmoituksen liitteenä. Arvio toiminnan ympäristövaikutuksista Lämmityskaudella 2012 2013 tehtyjen kokeiden perusteella ympäristövaikutukset suunnitellulle pellettimäärälle ovat merkityksettömät. Hanasaaren B-voimalaitoksessa poltettiin vuonna 2012 kiinteätä polttoainetta noin 508 400 tonnia ja nyt kokeessa arvioitu pellettilisä on 4 000 tonnia. Suljetun pellettijärjestelmän etuna on, ettei se päästä pölyä ympäristöön eikä kosteutta järjestelmään, mistä voisi biopolttoaineen kysymyksessä ollessa aiheutua hajuhaittoja. Melu Lämmityskaudella 2012 2013 tehtyjen kokeiden meluvaikutukset osoittautuivat vähäisiksi ja meluamisesta ei tullut palautetta lähiympäristöstä. Polttokokeiden merkittävimmäksi äänilähteeksi arvioidaan puhallusautojen tyhjennysvaiheet. Pellettien vastaanotto tapahtuu klo 7 22 välisenä aikana. Vastaanottosiilojen pienen koon takia pellettejä vastaanotetaan myös viikonloppuna. Pitkäaikaisten ajokokeiden aikana on mahdollista, että kuljetuksia täytyy ottaa vastaan myös yöaikaan, jotta polttokoe ei keskeydy. Yhteensä pellettikuljetuksia koejakson aikana tarvitaan noin 60 kappaletta. Lopullinen kuljetusten määrä riippuu kuitenkin pellettirekkojen kuljetuskapasiteetista. Esitetty arvio perustuu kuorma-autoyhdistelmien käyttöön.
Puhallusautojen tyhjennys pyritään toteuttamaan niin, ettei melu suuntaudu Merihakaan tai muihinkaan asuntoalueisiin. Päästöt ilmaan Tarkkailu ja raportointi Lämmityskaudella 2012 2013 tehtyjen kokeiden perusteella voidaan sanoa, että puupolttoaineella ei ole vaikutuksia voimalaitoksen päästöihin. Jo tehtyjen kokeiden päästöt ovat käsitelty ympäristöluvan valvontaviranomaisille lähetetyssä loppuraportissa. Typenoksidi-, rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjä seurataan kokeiden aikana jatkuvatoimisesti. Kokeiden aikana jatketaan mahdollisesti CLEEN Oy:n MMEA-tutkimusohjelman Hanasaaressa jo alkaneita pienhiukkastutkimuksia tavoitteena selvittää biomassan seospolton vaikutuksia pienhiukkasiin. Kokeiden aikana savukaasujen puhdistinlaitteet ja jatkuvatoiminen päästöjen mittausjärjestelmä ovat normaalisti toiminnassa. Kokeiden aikana polttoaineesta sekä tuhkasta otetaan näytteitä. Polttoaineesta analysoidaan mm. kosteus, tuhka, lämpöarvo, rikkipitoisuus, haihtuvat aineet ja kloridipitoisuus. Tuhkasta analysoidaan ainakin palamattoman hiilen osuus. Kokeiden tarkasta aikataulusta voidaan tarvittaessa raportoida valvovalle viranomaiselle sekä paikalliseen ympäristökeskukseen. 7 ILMOITUKSEN KÄSITTELY Lausunnot Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle on varattu mahdollisuus antaa ilmoituksesta lausunto. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) toteaa 6.9.2013 saapuneessa lausunnossa mm. seuraavaa: Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että polttokokeita koskeva koetoiminta voidaan suorittaa hakijan esittämällä tavalla. Kokeiden aikana käytettävän pelletin arvioitu kokonaismäärä on hyvin pieni verrattuna kattilan K3 ja koko voimalaitoksen vuosittaiseen kivihiilen kulutukseen. Pellettikuljetukset, pellettien käsittely ja varastointi, koetoimintaan tarvittavien laitteiden asennukset sekä varsinainen koetoiminta tulee järjestää niin, että voimalaitoksella työskenteleviin henkilöihin ja ympäristöön kohdistuvat riskit ja vaaratilanteet jäävät mahdollisimman pieniksi. Voimalaitoksen henkilökunta on syytä ohjeistaa ja kouluttaa turvallisen koetoiminnan vaatimusten mukaisesti. Pellettikuljetukset ja puhallusautojen tyhjennys on py-
rittävä järjestämään niin, että pääosa toiminnasta ajoittuu klo 7.00 22.00 väliselle ajalle. Tyhjennyksissä on pyrittävä estämään melun suuntautuminen läheisiin asuinalueisiin. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa koetoiminnan tarkempi aikataulu tiedoksi Uudenmaan ELY-keskukselle, kun se on selvillä. Lisäksi koetoiminnan päätyttyä Uudenmaan ELY-keskukseen tulee toimittaa tiedoksi lyhyt koetoimintaa koskeva loppuraportti, josta käy ilmi ainakin seuraavat asiat: tiedot suoritetuista pelletin seospolttokokeista sekä niiden aikataulusta koetoiminnan aikana poltetun pelletin kokonaismäärä (t), sekä määrät ja käytetyt pelletti-hiili-seossuhteet eri polttokokeissa yhteenveto jatkuvatoimisten päästömittausten tuloksista ja puhdistinlaitteiden toiminnasta koetoiminnan, etenkin pitempiaikaisten koejaksojen, aikana yhteenveto polttoaine- ja tuhka-analyysien tuloksista yhteenveto poikkeuksellisista tilanteista, häiriötilanteista ja mahdollisista naapuruston yhteydenotoista koetoiminnan aikana. Helsingin kaupungin ympäristökeskus toteaa 9.9.2013 saapuneessa lausunnossa mm. seuraavaa: Helsingin kaupungin ympäristökeskus katsoo, että sillä ei ole huomautettavaa Helsingin Energian pellettipolttokokeen koetoimintailmoituksen johdosta. Samalla ympäristökeskus katsoo, että Helsingin Energian tulee asettaa tulevalle pelletin hankinnalleen sellaiset kriteerit, jotka täyttävät puuenergian kestävän käytön vaatimukset. 8 ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tarkastanut Helsingin Energian ympäristönsuojelulain 61 :n mukaisen ilmoituksen, joka koskee puupelletin polttoa Hanasaari B -voimalaitoksella. Koeluonteinen toiminta on tehtävä koetoimintailmoituksen ja seuraavien määräysten mukaisesti. 1. Kattilassa K3 saa käyttää puupellettejä polttoaineena 31.5.2014 asti. (YSL 30, 64 ) 2. Koeluonteisen toiminnan aloittamisesta ja lopettamisesta on ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen koeluonteisen toiminnan aloittamista ja lopettamista. (YSL 64 ) 3. Puupellettien varastointi ja käsittely on järjestettävä alueella siten, että toiminnasta ei aiheudu pölyämistä tai roskaantumista laitosalueen ulkopuolelle. Jos haitallisia ympäristövaikutuksia ilmenee, on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin haittojen synnyn estämiseksi ja haittojen korjaamiseksi. (YSL 64, YSA 37 )
9 4. Koeluonteisesta toiminnasta on laadittava loppuraportti, joka on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kuukauden kuluessa koetoiminnan lopettamisesta. Loppuraportissa on esitettävä vähintään seuraavat tiedot: tiedot suoritetuista polttokokeista ja koetoiminnan ajankohdat poltettujen pellettien määrä (tonnia) sekä eri polttokokeissa käytetyt pellettien laadut, määrät ja pelletti-hiiliseossuhteet yhteenveto pelletin polton vaikutuksista puhdistinlaitteiden toimintaan, päästöihin ilmaan sekä pohja- ja lentotuhkan laatuun yhteenveto koetoiminnan aikaisista poikkeuksellisista tilanteista, häiriötilanteista sekä mahdollisista naapurustosta tulleista yhteydenotoista. (YSL 64 ) 5. Koeluonteisesta toiminnasta on pidettävä kirjaa, johon on kirjattava muun muassa edellä esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. (YSL 64 ) 6. Muilta osin, muun muassa päästörajojen, tarkkailuiden ja häiriötilanteista ilmoittamisen osalta, on noudatettava Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 28.6.2006 antamaa ympäristölupapäätöstä nro 16/2006/2. (YSL 64 ) RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristönsuojelulain 30 :n 3 momentin mukaan ympäristölupaa ei tarvita koeluonteiseen lyhytaikaiseen toimintaan, jonka tarkoituksena on kokeilla raaka- tai polttoainetta, valmistus- tai polttomenetelmää tai puhdistuslaitetta taikka hyödyntää tai käsitellä jätettä laitos- tai ammattimaisesti tällaisen toiminnan vaikutusten, käyttökelpoisuuden tai muun näihin rinnastettavan seikan selvittämiseksi. Ympäristönsuojelulain 61 :n mukaan edellä mainitusta koeluonteisesta toiminnasta on tehtävä kirjallinen ilmoitus toimivaltaiselle ympäristölupaviranomaiselle. Ympäristönsuojelulain 64 :n mukaan viranomainen voi ilmoituksen johdosta tehtävässä päätöksessä antaa tarpeellisia määräyksiä ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä, toiminnan tarkkailusta ja tiedottamisesta asukkaille sekä jätelain mukaisten velvollisuuksien täyttämisestä. Koeluonteiselle toiminnalle annetut määräykset ovat tarpeen, jotta toiminta täyttää ympäristönsuojelulain 4 :n yleiset periaatteet ja jätelain 12 :n ympäristönsuojelun vaatimukset. Koeluonteisesta toiminnasta saatavia tuloksia ja käyttökokemuksia voidaan hyödyntää mahdollisessa toiminnan muutosta koskevassa ympäristölupahakemuksessa.
Aluehallintovirasto ei ole pitänyt tarpeellisena ympäristönsuojelulain 63 :n mukaista asianosaisten kuulemista, koska toiminnasta ei ilmoituksen mukaan aiheudu merkittäviä ympäristövaikutuksia eikä ilmoitetun mukainen toiminta vaikuta olennaisesti yleisiin tai yksityisiin etuihin. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle on varattu mahdollisuus antaa ilmoituksesta lausunto. Annettujen lausuntojen johdosta ei ole ollut tarpeen kuulla ilmoituksen tekijää, koska lausunnoissa ei ole esitetty asiaan liittyviä olennaisia vaatimuksia. Määräys 1. Ympäristönsuojelulain 30 :n 3 momentin mukaan koeluonteisen toiminnan tulee olla luonteeltaan rajattua ja lyhytaikaista ottaen huomioon toiminnan ja kokeilun tarkoitus. Määräys 2. Määräys on tarpeen valvonnan järjestämiseksi ja suorittamiseksi. Määräys 3. Puupellettien varastoinnista ja käsittelystä saattaa aiheutua pölyhaittaa ja roskaantumista. Voimalaitosalueella tapahtuva puupellettien varastointi ja käsittely on järjestettävä siten, että haitallisia vaikutuksia ei esiinny laitosalueen ulkopuolella. Jos haittoja kuitenkin esiintyy, on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin, joilla estetään haitan synty, sekä korjaamaan ja siivoamaan haitat. Määräykset 4 ja 5. Kirjanpito- ja raportointimääräykset on annettu toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuuden ja toimintaa valvovien viranomaisten tiedonsaannin varmistamiseksi. Määräys 6. Jos tästä päätöksestä ei muuta johdu, on toimintaa tehtävä laitoksen voimassa olevan ympäristöluvan nro 16/2006/2, 28.6.2006 mukaisesti. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon määräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevällä tavalla. 10 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 30, 31, 36, 53, 54, 61, 64, 96, 97 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 24, 26, 27, 37 Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011)
11 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän koeluonteista toimintaa koskevan ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 2 920 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen liitteen kohdan 2.1. maksutaulukon mukaan koeluonteisesta toiminnasta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 2 920 euroa. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Helsingin Energia 00090 HELEN Jäljennös päätöksestä Helsingin kaupunginhallitus Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Helsingin kaupungin terveydensuojeluviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Helsingin kaupungin virallisella ilmoitustaululla.
12 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Liite Valitusosoitus Pekka Häkkinen Teemu Lehikoinen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Pekka Häkkinen ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Teemu Lehikoinen.
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 31.10.2013. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen hallinto-oikeudelle Vaasan hallinto-oikeuden yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, 65100 VAASA postiosoite: PL 204, 65101 VAASA puhelin: (vaihde) 029 564 2611 fax: 029 564 2760 sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.