NUMMMELAN PALLOSEURA-HOCKEY RY:N SISÄISET PELISÄÄNNÖT JA TOIMINTAOHJEET

NUMMMELAN PALLOSEURA-HOCKEY RY:N SISÄISET PELISÄÄNNÖT JA TOIMINTAOHJEET

2 Esipuhe 1. TOIMINNAN TARKOITUS 2. VASTUUELIMET SEURASSA 2.1 SEURAN KOKOUS 2.2 JOHTOKUNTA 2.3 JUNIORIRYHMÄ 2.4 VALMENNUSPÄÄLLIKKÖ 2.5 TOIMINNANJOHTAJA 2.6 JOUKKUEET JA KIEKKOKOULU 3. PÄÄMÄÄRÄ JA TAVOITTEET 3.1 KASVATUSTÖ 3.2 URHEILUN OHJAUSTOIMINTA 4. JOUKKUEIDEN MUODOSTAMINEN 4.1 KIEKKOKOULU 4.2 LEIJONALIIGA 4.3 F D JUNIORIJOUKKUEET 4.4 TASOTARKASTUKSET 4.5 HARJOITTELU ERI JOUKKUEISSA 4.6 UUDET PELAAJAT 4.7 PELIKAUDEN JOUKKUEET 5 PELAAMINEN JA PELUUTTAMINEN 5.1 F-JUNIORIT ( LEIJONALIIGA) 5.2 E-JUNIORIT 5.3 D-JUNIORIT 5.4 C - B JUNIORIT 5.5 A - JUNIORIT 5.6 MIEHET EDUSTUSJOUKUE 5.7 HUOMIOITAVAA 6 HARJOITTELU 7 OTTELUT / TURNAUKSET 8 VALMENNUS / OHJAUS 9 JOUKKUEEN TOIMIHENKILÖT 9.1 TOIMIHENKIKÖIDEN VALINNTA 9.1.1 Valmentajat / Ohjaajat 9.1.2 Joukkueenjohtajat 9.1.3 Huoltajat 9.1.4 Muut ( eivät ole virallisia toimihenkilöitä ) 2

3 9.2 TOIMIHENKILÖIDEN VELVOLLISUUDET 9.2.1 Vanhemmat / ohjaajat 9.2.2 Joukkueenjohtajat 9.2.3 Huoltajat 9.2.4 Rahastonhoitajat 9.3 TOIMIHENKILÖIDEN OIKEUDET 10 VANHEMMAT 11 VARUSTEET 12 TALOUS 12.1 JOUKKUEEN BUDJETTI 12.2 JOUKKUEEN PANKKITILIN KÄYTTÖOIKEUS 12.3 JOUKKUEEN RAHAT JA OMAISUUS 12.4 JOUKKUEEN / SEURAN RAHAVAROJEN JA OMAISUUDEN SIIRTYMINEN 12.5 TALOUDELLISET ASIAT SIIRRON YHTEYDESSÄ 12.6 PELAAJAN LOPETTAMINEN 12.7 PELAAJAN LOUKKAANTUMINEN 12.8 JOUKKUEEN JAKAUTUMINEN TAI LOPPUMINEN 12.9 KYSYMYKSET JA VALITUKSET 13 JÄÄVUOROT 14 SEURAN VAIHTO ( PELAAJASIIRROT ) 15 KUMMISEURAT 16 MATKUSTAMINEN 17 ONGELMIEN RATKAISU 17.1 ONGELMIEN RATKAISEMINEN 17.2 PELAAJAN EROTTAMINEN JOUKKUEESTA 18 SUOMEN JÄÄKIEKKOLIITTO 19 SEURALAISTEN MUISTIO 19.1 PELAAJA 19.2 VALMENTAJA OHJAAJA 19.3 ÄITI JA ISÄ 3

4 NUMMMELAN PALLOSEURA-HOCKEY RY:N SISÄISET PELISÄÄNNÖT JA TOIMINTAOHJEET Toiminnan tavoitteet Jääkiekkoseurojen toimintaan tulee vuosittain mukaan uusia pelaajia ja heidän vanhempiaan. Näin syntyy joukkueita, joille yhdistyksen selkeä, kirjallinen ilmaisu, sisäiset pelisäännöt on hyvä apu toiminnan käynnistämisessä ja sen hoitamisessa. Jo olemassa olevat joukkueet ovat saattaneet joiltain osin toimia kukin omalla tavallaan, jolloin matkan varrella on voinut syntyä epäselvyyksiä seuran linjasta isommissa tai pienemmissä kysymyksissä. Nämä ohjeet on tarkoitettu tiedoksi kaikille toiminnassa mukana oleville, sekä pelaajien vanhemmille, joukkueen toiminnan selkeyttämiseksi ja auttamiseksi. Näihin ohjeisiin hallituksella on mahdollisuus tehdä muutoksia kesken kauden. Ohjeita täydentävät muut erilliset säännöt, ohjeet ja tiedotteet. 1 TOIMINNAN TARKOITUS Nummelan Palloseura - Hockey Ry:n tarkoituksena on jääkiekkoilun edistäminen, kehittäminen ja ylläpitäminen sekä harrastus- että kilpailutoiminnassa, kaikkien ikäryhmien osalta ja erityisesti nuorten keskuudessa, Vihdin Nummelassa. 2 VASTUUELIMET SEURASSA SEURAN YLEISKOKOUS SEURAN JOHTOKUNTA TOIMINNANJOHTAJA VALMENNUSPÄÄLLIKKÖ F - A Juniorit Valmentajat F-A Juniorit Joukkueenjohtajat F-A Juniorit Joukkueenjohtaja Edustusjoukkue M Joukkueet F-A Pelaajat Joukkueet F-A Vanhemmat ja Pelaajat Edustusjoukkue Miehet 4

5 2.1 SEURAN KOKOUS Jäsenet ( kaikki jäsenmaksun maksaneet ovat seuran jäseniä ) maksu peritään erillisellä maksukuitilla tai pelaajamaksun yhteydessä. - juniorijoukkueiden pelaajat ja toimihenkilöt, pelaajien vanhemmat ja muut mahdolliset henkilöt Vaalikokous ( kausittain huhtikuun loppuun mennessä) mm: - valitsee puheenjohtajan ja hallituksen jäsenet kahdeksi kaudeksi, joista puolet on vuosittain erovuorossa - vahvistaa seuraavan kauden taloussuunnitelman ja lisenssimaksut Vuosikokous ( kausittain marraskuun loppuun mennessä ) - tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen HUOM! Valtakirjoilla ei voi äänestää seuran yleiskokouksessa! 2.2 JOHTOKUNTA - Johtokunnan kokoonpano on nähtävissä seuran ilmoitustaululta yhteystietoineen 2.3 JUNIORIRYHMÄ - Valitaan vuosittain ongelmanratkaisuryhmä. - Ryhmään kuuluu puheenjohtaja ja kolme jäsentä joiden nimet ja yhteystiedot nähtävissä seuran ilmoitustaululta 2.4 VALMENNUSPÄÄLLIKKÖ - Valitaan vuosittain kaudeksi kerrallaan - Valmennuspäällikön valitsee hallitus 2.5 TOIMINNANJOHTAJA - Toiminnanjohtajan toimisto on jäähallin huoltorakennuksen päädyssä, eikä säännöllistä toimistoaikaa ole määritetty. Toiminnan johtajan yhteystiedot löytyy seuran ilmoitustaululta - Seuran sähköpostiosoite on nummelan.palloseura.hockey.ry@kolumbus.fi 2.6 JOUKKUEET JA KIEKKOKOULU - Jääkiekkokoulu - F juniorit - E juniorit - D juniorit - C juniorit - B juniorit - A juniorit - Edustusjoukkue - Ikämiesjoukkueet 5

6 3 PÄÄMÄÄRÄ JA TAVOITTEET Päämäärien ja tavoitteiden saavuttamiseksi seura pyrkii ottamaan kaikki jäsenet huomioon, luomaan parhaat mahdolliset olosuhteet sekä luomaan ilmapiirin, jossa harrastaminen on hauskaa ja haasteellista ja jossa tapahtuu kehittymistä ja oppimista. 3.1 KASVATUSTÖ - Yksilön henkinen kasvu - Sosiaalisuuteen kasvaminen - Urheilullisen elämäntavan omaksuminen 3.2 URHEILUN OHJAUSTOIMINTA - Monipuolisten liikunnallisten valmiuksien kehittäminen - Jääkiekkotaitojen kehittäminen 4 JOUKKUEIDEN MUODOSTAMINEN 4.1 KIEKKOKOULU - Kiekkokouluun otetaan kausittain ilmoittautumisjärjestyksessä n. 80 innokasta harrastajaa. - Kiekkokoulu alkaa kausittain lokakuun alusta ja kestää huhtikuuhun. Kaikki harjoitusajat pyritään järjestämään viikonlopuiksi. - Kiekkokoulun ilmoittautumisajankohta ilmoitetaan paikallislehdessä viimeistään 6 viikkoa ennen kiekkokoulun alkamisajankohtaa. 4.2 LEIJONALIIGA Kiekkokoulun jälkeen muodostetaan nuorempiin F-junioreihin niin monta joukkuetta kuin mahdollista. Molemmat joukkueet harjoittelevat yhdessä, mutta valmentajien vastuu on muodostaa kaksi yhtä vahvaa joukkuetta. Nämä kaksi joukkuetta pelaa SJL:n leijonaliigassa ( pelaavat kaukalossa poikittain ). 4.3 F D - JUNIORIJOUKKUEET Seura edellyttää, että kaikkien F-D - juniori-ikäisten joukkueiden johtoryhmät ja lasten vanhemmat yhteistyössä tekevät vuosittain 1.10. mennessä joukkueen omat kirjalliset pelisäännöt, jotka vanhemmat vahvistavat allekirjoituksillaan. Seuran johdon edustajan on oltava läsnä tilaisuudessa. Kopio pelisäännöistä toimitetaan seuran valmennuspäällikölle viikon sisällä niiden tekemisestä. Pelisäännöt tulee sisältää mm. peluuttaminen, poissaoloilmoitukset, käyttäytyminen, jne.. Seura toivoo, että ko. ikäryhmien pelaajat tekevät omalta osaltaan vastaavat pelisäännöt, joista informoidaan johtoryhmiä ja vanhempia. F-juniori-ikäluokissa muodostetaan vuosittain niin monta noin 28-30:n pelaajan (26-28 kenttäpelaajaa, 2-3 maalivahtia) harjoitusryhmää, kuin mihin seuralla on olosuhteiden 6

7 puolesta mahdollisuuksia. E-D -junioreissa muodostetaan puolestaan niin monta noin 25:n pelaajan joukkuetta (22 kenttäpelaajaa, kolme maalivahtia) kuin niitä luontevasti syntyy ja mihin seuralla on olosuhteiden puolesta mahdollisuuksia. 4.4 TASOTARKASTUKSET Vanhempiin E-junioreihin siirryttäessä tehdään ensimmäinen tasotarkistus. ( = pelaajan siirtyminen joukkueesta toiseen, mikäli harrastajamäärät sen mahdollistavat ). Kaikille on kuitenkin luotava samat olosuhteet kehittyä. Ensimmäinen tasotarkastus tehdään yhteistoiminnassa valmentajien / ohjaajien ja valmennuspäällikön kanssa. Tarkoituksena on: - voimme antaa mahdollisimman monelle sopivaa ohjausta - mahdollisimman moni kokisi onnistumisen elämyksiä Kausittain tehdään tarvittavia tasotarkistuksia joukkueiden välillä, joka tapahtuu ensisijaisesti ko. ikäluokkien valmentajien toimesta, yhteistoiminnassa pelaajan ( pelaajan toiveet ) ja tarvittaessa pelaajan vanhempien ja valmennuspäällikön kanssa. Tarkastukset tehdään vain mikäli siihen todella on aihetta. Pelaajan siirtyminen seuran sisällä joukkueesta toiseen Pelaajan siirtymisen seuran joukkueesta toiseen ratkaisevat yhteistyössä ko. joukkueiden ohjaajat, joukkueenjohtajat, valmennuspäällikkö, pelaaja ja ao. vanhemmat. Jos edellä mainitut ihmiset eivät pääse asiasta yhteisymmärrykseen, valmennuspäällikön mielipide on ratkaiseva. Siirtyminen joukkueesta toiseen tapahtuu pääsääntöisesti tasotarkistusten kautta. Näitä tehdään vuosittain kauden päätteeksi, keväällä. Tarkistuksia voidaan tehdä myös kauden aikana, kuitenkin ennen 31.12. Tarkistuksen tekee ja pelaajan siirtymisestä päättää valmennuspäällikkö apunaan joukkueiden valmentajat ja tarvittaessa ulkopuoliset asiantuntijat. Tasotarkistusten helpottamiseksi keväällä ja kesällä sekä tarvittaessa myös syksyllä saman ikäryhmän joukkueille järjestetään yhteisiä harjoituksia ja pelejä. Siirtyminen saman ikäluokan tavoitteellisempaan joukkueeseen tai vanhempaan ikäluokkaan on mahdollista vain pelaajan ja hänen vanhempiensa suostumuksella. Suostumisen selvittää valmennuspäällikkö. Siirtymisen lähtökohta on, että pelaaja ottaa pysyvän pelipaikan joukkueesta, johon siirtyy. Pelaaja on yhden siirtymisen jälkeen kauden loppuun asti sen joukkueen pelaaja, johon on siirtynyt. 7

8 4.5 HARJOITTELU ERI JOUKKUEISSA Pelaaja harjoittelee ja pelaa aina ensisijaisesti omassa joukkueessaan, mutta pelaajien kierrättämistä eri joukkueiden harjoituksissa kauden aikana suositellaan. Mm. sairastumis- tai loukkaantumistapauksissa ( Joukkueen valmentaja / ohjaaja, josta siirrytään,valitsee pelaajat ). 4.6 UUDET PELAAJAT Uusia pelaajia otettaan joukkueeseen seuran ulkopuolelta, mikäli joukkueessa on tilaa. ( eli ei voi syntyä tilannetta, jossa omia pelaajia putoaa pois F-D jun.) 4.7 PELIKAUDEN JOUKKUEET Kausittain päätettäessä joukkueiden määrästä, lakkautettavasta joukkueesta, on tärkein kriteeri riittävä pelaajamäärä kuhunkin perustettavaan joukkueeseen. Samoin kausittain päätetään mahdollinen ikäluokan siirtäminen Haki nimen alle ja yhteisjoukkueen muodostaminen ikäluokassa. 5 PELAAMINEN JA PELUUTTAMINEN 5.1 F-JUNIORIT ( LEIJONALIIGA) F-junioreissa pelataan Leijonaliigaa SJL:n juniorisääntöjen mukaisesti siten, että jokaista pelaajaa pyritään peluuttamaan jokaisessa ottelussa yhtä paljon. Lisäksi seura edellyttää kaikkien pelaajien kierrättämistä kaikilla pelipaikoilla ( kuten lentopallossa ). Kaikkien halukkaiden on myös saatava mahdollisuus kokeilla maalivahdin paikkaa. F- juniorien harjoitusryhmistä muodostetaan otteluihin maalivahti + 10-15:n pelaajan joukkueita riittävän pelillisen toistomäärän varmistamiseksi. 5.2 E-JUNIORIT E-junioreissa peluutetaan SJL:n juniorisääntöjen mukaisesti siten, että jokaista pelaajaa pyritään peluuttamaan jokaisessa ottelussa yhtä paljon ( mm maalivahdit vaihtavat puolivälissä ). Lisäksi seura edellyttää kaikkien pelaajien kierrättämistä kaikilla pelipaikoilla. Maksimissaan yhdessä ottelussa voi peluuttaa kahta maalivahtia ja 21 kenttäpelaajaa. E- ja D -junioreissa seura suosittelee, että yksittäinen ottelu pelataan kolmella kentällä riittävän ottelukohtaisen pelikokemuksen saamiseksi. 8

9 5.3 D-JUNIORIT D-junioreissa pyritään peluuttamaan niin yhden ottelun kuin koko kauden aikana tasapuolisesti. Tasapuolisuus määritellään pelikauden aikana pelattujen otteluiden määrällä ja ottelussa pelattujen vaihtojen lukumäärällä. Lisäksi seura edellyttää kaikkien pelaajien kierrättämistä kaikilla pelipaikoilla. E- ja D -junioreissa seura suosittelee, että yksittäinen ottelu pelataan kolmella kentällä riittävän ottelukohtaisen pelikokemuksen saamiseksi. HUOM! Pelimääriä laskettaessa yksi turnauspäivä, vaikka sisältäisikin useamman pelin, on yksi ottelu! 5.4 C B - JUNIORIT C ja B - junioreissa valmentajat päättävät peluuttamisesta. Peliaikaan vaikuttavat mm: 1) kaikkien sekä yleisesti hyväksyttyjen käyttäytymis- että pelaajien laatimien joukkueen sääntöjen noudattaminen 2) tunnollinen harjoituksissa käyminen 3) määrätietoinen harjoittelu. Mahdollisissa harrastejoukkueissa kaikkia peluutetaan yhtä paljon niin yksittäisessä ottelussa kuin koko pelikaudenkin mittaan riippumatta harjoittelumääristä tai -tehokkuudesta. 5.5 A JUNIORIT Toimivat omien sisäisten sääntöjen mukaisesti 5.6 MIEHET EDUSTUSJOUKUE Toimivat omien sisäisten sääntöjen mukaisesti 5.7 HUOMIOITAVAA Peliajan saamisen edellytyksenä on kaikkien sekä yleisesti hyväksyttyjen käyttäytymisettä pelaajien itsensä laatimien joukkueen sääntöjen noudattaminen. Rangaistukset, muut kurinpidolliset seikat, velvoitteiden laiminlyönti, harjoituksista ilmoittamatta poissaolot yms.. voivat tehdä poikkeuksia tasapuoliseen peluuttamiseen. Poissaolosta ilmoittaminen Pelaaja tai hänen puolestaan joku on velvollinen ilmoittamaan hänen poissaolostaan joukkueen tapahtumasta niin pian kuin se on tiedossa, mutta viimeistään kaksi tuntia ennen sen alkamisaikaa. Ilmoitus tehdään ensisijaisesti joukkueen vastuuohjaajalle tai joukkueenjohtajalle. HUOM! Pelaajaa ei saa rangaista harjoittelukielloilla, pelaamattomuudella tai vastaavilla sanktioilla, jos hän on ilmoittanut poissaolostaan joukkueen yhteisestä tapahtumasta sovittuun määräaikaan mennessä! 9

10 Koskaan ei pelata vajaalla joukkueella ( vain loukkaantumistapaukset saattavat olla syynä F-D jun.) Sairaita tai loukkaantuneita pelaajia ei peluuteta terveyden kustannuksella HUOM! Pelaajia, jotka eivät pelaa, ei voi velvoittaa vasten tahtoaan seuraamaan ottelua paikan päällä! 6 HARJOITTELU Kauden harjoittelusta valmentajat / ohjaajat tekevät kausisuunnitelman ( koko kausi, sekä erikseen kesä ja talvi ) huomioiden joukkueen taloussuunnitelman. Kausi- ja taloussuunnitelma esitetään joukkueiden vanhempainkokouksen hyväksyttäväksi, jonka jälkeen suunnitelmat toimitetaan vielä seuran johdon hyväksyttäväksi. Jääharjoittelukausi alkaa kaikilla viimeistään ilmoitettuna ajankohtana, ja päättyy aikaisintaan maaliskuun lopussa. Kiekkokoululle suositellaan korkeintaan kaksi harjoitusta viikossa. D-junioreissa joukkueilla voi toimintavuoden aikana olla viikossa enintään neljä yhteistä tapahtumaa. Tapahtumien kestoksi suositellaan enintään 90 minuuttia. Seura järjestää maalivahtien erikoisharjoittelun. Harjoittelutarkoitukseen joutuu jokainen joukkue luovuttamaan vuorollaan yhden jäävuoron. Suositus eri harjoiteryhmien prosentuaaliseksi jakaumaksi: F E D C B A Lajitekniikkaharjoitteet 60 50 30 20 10 5 Kiertoharjoitteet - 15 10 10 10 5 Pienpelit 40 30 25 15 5 5 Pelitilanneharjoitteet - - 15 20 25 30 Viisikkoharjoitteet - - 5 10 15 20 Erikoistilanneharjoitteet - - - 5 10 10 Ohjauspeli - 5 10 10 15 15 Maalivahtiharjoitteet - - 5 10 10 10 Yhteensä % 100 100 100 100 100 100 Seura osoittaa joukkueille jäät. Jäänjaosta vastaa seuran toiminnanjohtaja. 7 OTTELUT / TURNAUKSET Joukkueet osallistuvat seuran ilmoittamiin alueen näille ikäluokille järjestämiin sarjoihin ja noudattavat näin tehdessään alueen sääntöjä, määräyksiä ja suosituksia. Seura ei aseta joukkueille menestymistavoitetta, vaan antaa valmentajille / ohjaajille mahdollisuuden keskittyä yksilöiden kehittämiseen. Seura pyrkii C1- ja vanhemmissa ikäluokissa pelaamaan tavoitteellisilla joukkueillaan niin korkealla alueellisella tai kansallisella tasolla kuin mahdollista. Harrastejoukkueet ilmoitetaan niihin sarjoihin, joihin se alueen sääntöjen puitteissa on mahdollista. Joukkueet voivat osallistua ylialueellisiin harjoitussarjoihin ( jos paikka ), turnauksiin ja pelata harjoitusotteluita joukkueen hyväksyttyjen toiminta- ja taloussuunnitelman 10

11 puitteissa. Lisäksi tulee huomioida alueen, liiton ja seuran säännöt ja ohjeet. Turnauksissa tulee huomioida seuran ja alueen ja liiton ohjeet. Seuralta joukkue joutuu anomaan luvan seuraavissa tapauksissa: - turnaus on ulkomailla - joukkue järjestää itse oman turnauksen 8 VALMENNUS / OHJAUS Seura järjestää säännöllistä valmentajien koulutustoimintaa. Koulutus tapahtuu oman sisäisen valmennus koulutuksen piirissä tai Suomen Jääkiekkoliiton järjestämillä valmennuskursseilla. Seura valitsee valmentajat ja ohjaajat ( 2-3 / joukkue ) joukkueisiin ja kiekkokouluun kaudeksi kerrallaan. Toiminnan on tapahduttava lasten ehdoilla: E ja D - junioreissa ja nuoremmissa ohjaaminen ( valmentaminen ) on parhaimmillaan yksittäisen pelaajan auttamista kehittymään hänen omien henkisten ja fyysisten kykyjen edellyttämällä tavalla. ( Eli otetaan jokainen lapsi huomioon. Lapsen edut, tarpeet ja onnistumisen elämykset. ) D junioreissa ja vanhemmissa valmentaminen on parhaimmillaan yksittäisen pelaajan auttamista kehittymään hänen tavoitteidensa ja kykyjensä edellyttämällä tavalla. Tavoitteena on kehittää mahdollisimman monipuolisia ja taitavia pelaajia, jotka nauttivat jääkiekon harjoittelemisesta ja pelaamisesta ( tasosta riippumatta ) sekä auttaa heitä kasvamaan hyvän itsetunnon omaaviksi kansalaisiksi. OPPIMINEN ON TAVOITTEEMME HAUSKAA SEN OLLA PITTÄÄ 9 JOUKKUEEN TOIMIHENKILÖT Nummelan Palloseura-Hockey Ry:n joukkueissa tulee olla nimettyinä seuraavat toimihenkilöt: - vastuuvalmentaja ( seura nimeää ) - valmentaja / ohjaaja ( seura nimeää ) - ( maalivahtivalmentaja ) ( seura nimeää ) - joukkueenjohtaja ( vanhempainkokous esittää, seura vahvistaa) - huoltaja ( vanhempainkokous esittää, seura vahvistaa) - huoltaja ( vanhempainkokous esittää, seura vahvistaa) - joukkueen varajohtaja ( vanhempainkokous esittää, seura vahvistaa) Viralliset toimihenkilöt muodostavat joukkueen johtoryhmän, joka vastaa kauden toiminnan toteutumisesta tehtyjen ja hyväksyttyjen toiminta- ja taloussuunnitelmien mukaisesti. Lisäksi joukkueella tulee olla muita ryhmiä. Esim. toimitsijaryhmä, varainhankintaryhmä, jne.. 11

12 9.1 TOIMIHENKIKÖIDEN VALINTA 9.1.1 Valmentajat / Ohjaajat Valmennuspäällikkö neuvottelee ja päättää valmentajat / ohjaajat kaudeksi kerrallaan 9.1.2 Joukkueenjohtajat Joukkue ( vanhempainkokous ) valitsee ja esittää seuran hallitukselle, joka vahvistaa. ( tarvittaessa voi myös hallitus valita ) 9.1.3 Huoltajat Valitaan kuten joukkueen johtajat 9.1.4 Muut ( eivät ole virallisia toimihenkilöitä ) - Rahastonhoitaja ( yleensä joukkueen varajohtaja, vanhempainkokous esittää, seura vahvistaa ) - Joukkueella voi olla rahastonhoitaja eri henkilö kuin joukkueen varajohtaja, jolle joukkue voi anoa joukkueen toista tilin käyttöoikeutta. Rahastonhoitajan tulee olla seuran jäsen. - Tilintarkastajien (2) tulee olla joukkueen vanhempainkokouksen valitsemia. Tilintarkastajana ei voi olla joukkueen virallinen toimihenkilö. Lopullisen tilintarkastuksen tekee seuran vaalikokouksessa valitut tilintarkastajat. Toimihenkilöt valitaan aina kaudeksi kerrallaan. 9.2 TOIMIHENKILÖIDEN VELVOLLISUUDET Viralliset toimihenkilöt ovat velvollisia maksamaan seuran jäsenmaksun, sekä hoitamaan toimihenkilöille tarkoitetut tehtävät seuran toimintatapojen, ohjeiden ja sopimuksen mukaisesti. Toimihenkilöt noudattavat kaikessa toiminnassaan lakeja ja asetuksia, seuran ohjeita ja SJL:n sääntöjä, sekä joukkueen sisäisesti laatimia pelisääntöjä. Toimihenkilöt ovat velvollisia osallistumaan seuran osoittamiin tilaisuuksiin! ( mm. koulutustilaisuudet, joukkuejohtajien, valmentajien, huoltajien kokouksiin ). Mikäli on estynyt saapumasta kokoukseen, on sijainen aina järjestettävä! Joukkueen toimihenkilöt sopivat keskenään joukkueen sisäisestä työnjaosta. 12

13 9.2.1 VALMENTAJAT / -OHJAAJAT 1. Kauden harjoitusohjelman suunnittelu ja periaatteiden laadinta 2. Laaditun harjoitusohjelman toteuttaminen käytännössä 3. Yksittäisten harjoitteiden minuuttikohtainen suunnittelu 4. Joukkueen nimeäminen, peluuttaminen ja pelitaktiikan suunnittelu otteluihin 5. Otteluiden ja harjoitusten johto 6. Kauden toimintasuunnitelmaesityksen laadinta vanhemmille yhdessä joukkueenjohtajan kanssa 7. Kauden kilpailutoiminnan suunnittelu ( kausi- ja kuukausisuunnitelmat ) 8. Joukkueen kurinpitovelvollisuus yhdessä muun joukkueen johtoryhmän kanssa 9. Vastuuvalmentaja vastaa siitä, että joku joukkueen valmentajista on paikalla. 10. Toimintakertomuksen laadinta yhdessä joukkueenjohtajan kanssa 11. Osallistumisvelvollisuus valmentajakokouksiin 12. Valmennussopimuksen mukainen toiminta 13. Kypärän käyttöpakko harjoituksissa Kiekkokoulu - D-jun. (muilla ikäryhmillä suositeltavaa). 14. Itsensä kehittäminen valmentajana ja kasvattajana. Valmentajan tulee kaikissa toimissaan olla esimerkkinä joukkueen muille jäsenille sekä toimia seuran yleiskuvaa nostavasti. 9.2.2 JOUKKUEENJOHTAJAT 1. Joukkueenjohtaja mahdollistaa vuosisuunnitelman toteuttamisen 2. Joukkueenjohtaja toimii yhdyssiteenä joukkueen ja seuran, toisaalta pelaajien, vanhempien ja valmentajien välillä ja toiminnallaan edesauttaa valmentajien työrauhaa. 3. Laatii kauden toimintasuunnitelmaesityksen vanhemmille yhdessä valmentajan kanssa 4. Laatii joukkueen toimintasuunnitelmaesityksen vanhemmille ( joukkueen tilikaudelle kausittain ) sekä vastaa talouden toteutumisesta ( = hyväksyy joukkueen kaikki laskut allekirjoituksellaan ) 5. Vastaa valmentajan kanssa toiminta ja taloussuunnitelman toteutumisesta kauden aikana sekä vastaa pelaajien ja toimihenkilöiden vakuuttamisesta ohjeiden mukaan. 6. Vastaa joukkueen omatoimisen sekä seuran pakollisten ( mm. vuosimatrikkeli ) varainhankinnan suunnittelusta ja hankintatoimenpiteiden organisoinnista. 7. Vastaa tiedottamisesta sekä siitä, että joukkueen postilaatikko tyhjennetään riittävän usein ja tiedotteita jaetaan vähintään joukkueen kaikille toimihenkilöille( monistettuna ) eli omaa kokonaisvaltaisen tiedotusvastuun. 8. Toimii matkanjohtajana ottelu-, turnaus- ja harjoitusmatkoilla 9. Järjestää matkojen kuljetukset, ateriat, välipalat ja mahdolliset majoitukset yhteistyössä valmentajan kanssa. 10. Joukkueen kurinpitovelvollisuus yhdessä muun joukkueen johtoryhmän kanssa 11. Tarvittava yhteydenpito SJL :on kurinpidollisissa asioissa. 12. Ottelujärjestelyt ( toimitsijat, kuuluttajat. musiikki, jne..) 13. Läsnäolovelvollisuus otteluissa aina ja harjoituksissa tarvittaessa 14. Osallistumisvelvollisuus joukkueenjohtajakokouksiin 15. Huolehtii toiminnanjohtajan / seuran hallituksen taholta annettavista tehtävistä 16. Toimintakertomuksen laadinta yhdessä vastuuvalmentajan kanssa. 13

14 9.2.3 HUOLTAJAT 1. Vastaa varusteista, niiden kierrätyksestä, jaosta ja kunnossapidosta sekä pitää varustekirjanpitoa 2. Huolehtii joukkueen ensiaputarvikkeiden valmiudesta ja saatavilla olosta 3. Vastaa joukkueen virvoitushuollosta harjoituksissa ja otteluissa 4. Huolehtii ensiavusta harjoituksissa ja otteluissa 5. Huolehtii joukkueen johdon kanssa ja toiminnanjohtajan kanssa pelipaitojen ja mahdollisten varusteiden täydennyksistä ja kierrätyksestä 6. Vaatii pelaajilta yleistä hygieniaa 7. Kuuluu joukkueen johtoryhmään ( kurinpitovelvollisuus) 8. Velvollisuus osallistua huoltajien kokouksiin 9. Huoltaja vastaa siitä, että joku sijainen on aina paikalla. 9.2.4 RAHASTONHOITAJAT 1. Laativat joukkueen kirjanpidon lakien asetusten ja seuran sääntöjen ja ohjeiden mukaisesti 2. Valvovat omalta osaltaan joukkueen taloudenhoitoa 9.3 TOIMIHENKILÖIDEN OIKEUDET Viralliset toimihenkilöt ovat oikeutettuja: - Vapaaseen pääsyyn NUPS - Hockey Ry:n otteluihin kausittain sovitulla tavalla - Työasuun ( kausittain sovitulla tavalla ) - Valmentajat / ohjaajat mahdollisiin kulukorvauksiin ( sopimuksesta) - Seura vakuuttaa ( joukkue ) kaikki valmentajat / ohjaajat, joukkueenjohtajat ja huoltohenkilöt E-jun. ja vanhemmissa ikäluokissa - Sisäisen ja ulkoisen koulutuksen, seuran suunnitelmien mukaisesti - Muut mahdolliset edut, jotka sovitaan aina erikseen henkilökohtaisessa sopimuksessa tai sovitaan erikseen aina kausittain 10 VANHEMMAT Vanhemmat ovat toiminnan tärkeimpiä tukijoita! Meillä on päävastuu taloudesta. Me hyväksymme kokouksissamme joukkueen talous-, toimintasuunnitelmat ja laadimme osaltamme pelisäännöt, SJL:n alueen ja seuran antamien raamien pohjalta. Me valitsemme keskuudestamme osan joukkueen toimihenkilöistä, jotka työskentelevät vapaaehtoisesti lastemme yhteisen harrastuksen hyväksi. Toivottavasti mahdollisimman moni meistä osallistuu seuran joukkueiden toimintaan. Meillä tulee ymmärtää, että lasten innostus, toiveet ja kyvyt ovat kaiken tekemisen todellinen lähtökohta. 14

15 Toiveena on, että joukkueen vanhempainkokoukset kutsuisivat seuran edustajan ( valmennuspäällikkö/ toiminnanjohtajan) ainakin joka toinen kuukausi kertomaan seuran yleisistä asioista ja vastaamaan vanhempien kysymyksiin. Lasten urheilussa vanhempien viisi kultaista sääntöä on: - Väsymätön kannustaja - Kärsivällinen kasvattaja - Tukea antava kouluttaja - Uhrautuva kuljettaja - Toiminnan kustantaja MIKÄ ON SINUN TEHTÄVÄ? 11 VARUSTEET Kaikki joukkueen hankkimat varusteet ovat seuran omaisuutta. Kaikki joukkueiden hankkimat varusteet tulee antaa tiedoksi toiminnanjohtajalle, jotta ne voidaan liittää seuran varusteluetteloon. Eli kaikki mahdollisten sponsorisopimusten mukana tulevat varusteet ovat seuran omaisuutta. Seuran rekisteröidyn merkin käyttöön ( varustekassit, jne..) on aina oltava seuran virallinen lupa, jonka antaa johtokunta. Seuran varusteista joukkueessa vastaa huoltajat ja pelaajat. Kaikesta seuran omaisuudesta on pidettävä erittäin hyvää huolta. Omaisuuden lainaaminen, luovuttaminen tai myyminen on ehdottomasti kielletty ilman seuran lupaa. Varusteet tulee aina kerätä keväällä pois pelaajilta! Pelipaidat Seura hankkii pelipaidat. Mikäli joukkue tarvitsee uudet paidat on siitä keskusteltava ensin toiminnanjohtajan kanssa. Vanhat paidat on siinä tapauksessa saatava välittömästi kierrätykseen. Harjoituspaidat Joukkue hankkii harjoituspaidat. Pelihousut Pelaaja hankkii itse pelihousut. Värin oltava seuran ohjeiden mukainen. Pelisukat Joukkueen/ pelaaja hankkii pelisukat väri seuran ohjeiden mukainen. Kypärät Pelaaja hankkii itse kypärän. Väri oltava seuran ohjeiden mukainen. Mailat, kiekot ja eristysnauhat Joukkue/pelaaja hankkii itse. 15

16 Maalivahdin varusteet Seura pyrkii hankkimaan tietyn ajan puitteissa perusvarusteet maalivahdeille - kilpikäsine - räpylä - polvisuojat - rinta/käsivarsisuojan Muut varusteet ovat pelaajan henkilökohtaisesti hankittavat varusteet Varustekassit Joukkue/pelaaja hankkii varustekassin. Varustekassi tulee noudattaa seuran ohjeita ja väritystä. Ensiapulaukku Joukkue on velvollinen hankkimaan riittävän varustuksen omaavan ensiapulaukun. On huolehdittava siitä, että se on aina täydennetty. Seura-asut Joukkue/pelaaja hankkii. Suositus, että asut valitaan seuran kulloinkin tarjoamasta valikoimasta ( seuran yhteiset asut = yhtenäisyys ). Jos joukkue hankkii jonkun muun, kuin seuran asun, ei seuran merkkiä ja tunnusta saan käyttää. 12 TALOUS 12.1 Joukkueen budjetti Jokainen seuran joukkue tekee kullekin toimintavuodelle talousarvion. Jokaisen joukkueen on vuosittain suoriuduttava kaikista sitoumuksistaan. Joukkueen toimintavuoden menot voivat olla tuloja suuremmat vain, jos joukkueella on aikaisemmilta vuosilta säästössä rahaa, jolla vaje voidaan kattaa. Joukkueiden budjettien hyväksymisestä päättää seuran johtokunta. Mikäli joukkueen aikomuksena on pidemmälle suuntautuva turnaus esimerkiksi ulkomaille tai turnauskustannusten määrä ylittää 10 % koko kausimaksusta pelikauden aikana, tulee joukkueelle laatia kokonaan erillinen matkaturnausturnausbudjetti. Mahdollisten varainhankkijoiden on selvästi ilmoitettava mihin saatu sponsori/mainostuki on tarkoitettu. Normaaliin sarjatoimintaan vai ns. turnaustoimintaan. Harrastaja on velvollinen maksamaan ainoastaan normaaliin sarjatoiminnan budjetin mukaiset maksut. Ketään ei voida velvoittaa osallistumaan sarjatoiminnan ulkopuoliseen budjettiin. Joukkueen varojen käyttöä valvovat joukkueenjohtajat ja rahastonhoitaja. Kokonaisvastuu toiminnasta on kaikkien mukana olleiden pelaajien vanhemmilla. 16

17 12.2 Joukkueen pankkitilin käyttöoikeus Joukkueen nimissä olevan seuran pankkitilin käyttöoikeus edellyttää (tilille) nimetyt käyttäjät. Vanhempienkokous valitsee pelaajien vanhemmista tilinkäyttöoikeuden saavat henkilöt. Yleensä näitä ovat rahastonhoitaja ja joukkueenjohtajat, joiden täytyy hoitaa joukkueen raha-asioita. Pankki hyväksyy käyttöoikeuden vasta, kun seuran johtokunta on hyväksynyt sen. Joukkueenjohtaja toimittaa vanhempienkokouksen pöytäkirjan seuran johtokunnan sihteerille, joka esittelee sen seuraavassa johtokunnan kokouksessa. Joukkue toimittaa johtokunnan kokouksen pöytäkirjanotteen pankkiin. 12.3 Joukkueen rahat ja omaisuus Kaikki joukkueen rahat ja omaisuus, jotka on maksettu tilille, kerätty tai hankittu eri menetelmillä, on seuran omaisuutta, joka on joukkueen käytössä. Jokainen joukkue tekee oman kirjanpidon, joka liitetään seuran kirjanpitoon. Joukkuekohtaisen toimintavuoden maksun suuruuden päättää joukkueen vanhempainkokous. Tavoitteena on, että maksu on mahdollisimman pieni ja että suurin osa joukkueen tarvitsemasta rahasta kerätään talkoita tekemällä, kausijulkaisuun ilmoituksia keräämällä jne. Vanhempienkokous voi päättää, että perhe voi suoriutua talkoovelvoitteestaan maksamalla osuutensa rahana joukkueen tilille. Kesäajalle on syytä määrätä oma kausimaksunsa, joka peittää kulut. Näin siksi, että harjoitusryhmän vahvuus saattaa kesäharjoitusjaksolla varsinkin D-junioreista ylöspäin olla lopullisen joukkueen pelaajamäärää suurempi. Kesäkausimaksun tulee kattaa kulut siihen asti kunnes joukkueet lopullisesti määritellään. HUOM 1! Joukkueen tulee pyrkiä auttamaan taloudellisissa vaikeuksissa olevaa perhettä niin, ettei lapsen tarvitsisi lopettaa jääkiekon harrastamista seurassa. HUOM 2! Maalivahdin varusteet Seura / joukkue pyrkii hankkimaan maalivahdeille säärisuojat, rintapanssarin, kilven ja / tai kiinniottokäsineen. Maalivahdin vanhemmat hankkivat muut varusteet. Seuran maalivahtikoulutuksesta vastaava opastaa varusteiden hankinnassa. 12.4 JOUKKUEEN / SEURAN RAHAVAROJEN JA OMAISUUDEN SIIRTYMINEN Vanhan toimintavuoden päätteeksi F-D2 -juniori-ikäluokissa joukkueiden rahavarat ja omaisuus lasketaan yhteen ja jaetaan uuden kauden alkaessa aina tasan muodostuvien vuotta vanhemman ikäryhmän joukkueiden kesken. 17

18 Siirryttäessä esim. D2 -ikäryhmästä D1-junioreihin, eri joukkueiden varallisuudet siirtyvät edustusjoukkueelta toiselle, tukijoukkueelta toiselle ja kehitysjoukkueelta toiselle. Siirryttäessä esim. D1 -junioreista C2 -ikäryhmään edellisen kauden päätteeksi yhteenlaskettu D1 -ryhmien varallisuus jaetaan tasan muodostettavien C2- joukkueiden kesken. C-junioreissa C2 -edustusjoukkueen varat siirtyvät C1 -edustusjoukkueelle ja C2 tukijoukkueen C1 -tukijoukkueelle. Jos seuralla on toimintavuonna esim. B-junioreissa sekä edustus- että tukijoukkueet, C1- edustusjoukkueen rahat ja omaisuus siirtyvät B-edustukselle ja C1-tukijoukkueen B:n vastaavalle. Jos joukkueita muodostuu vain yksi, se perii C1 -edustus- ja tukijoukkueilta mahdollisesti jääneen varallisuuden. B-ikäryhmän joukkueen tai joukkueiden varat ja omaisuus siirtyvät A- Juniorijoukkueelle, alla olevan esimerkin mukaisesti. HUOM! Esimerkki varojen jakamisesta tapauksessa, jossa pelikauden päätteeksi C2 tai vanhemmassa juniorijoukkueessa pelaajia siirtyy ikäryhmän alempaan joukkueeseen tai lopettaa jääkiekon seurassa: C1 -edustusjoukkueessa on 24 poikaa, joista 18 jatkaa syksyllä B-edustusryhmässä, kolme siirtyy B-tukijoukkueeseen ja kolme lopettaa. Joukkueen tilillä on kauden päätyttyä 5200,00. Rahat siirretään jatkavien pelaajien uusille joukkueille siten, että - B-edustus saa 18 osaa ( 5.200 : 21 = 247 * 18 = 4457 ) ja - B-tuki saa 3 osaa ( 247* 3 = 741 ) Lopettaneet pelaajat eivät saa rahaa eikä tavaraa, koska ne ovat seuran omaisuutta. ( huomio luvut pyöristetty ) Rahat siirretään joukkueen tililtä uuden joukkueen tilille. Oletetaan, että että seuravana toimintavuonna B-edustusjoukkueen kausimaksu on 340. 18 siihen siirtynyttä pelaajaa joutuu kukin maksamaan kausimaksua ainoastaan 93. Jos kausimaksu olisi vain 180,00, loput 67 jäisivät joukkueen tilille ja olisivat sen yhteisessä käytössä. Jakautuneesta joukkueesta siirtyvällä rahalla voi yhtenä toimintavuonna pienentää vain kausimaksua. Sillä ei voi esimerkiksi ostaa varusteita siirtyneille pelaajille! 12.5 Taloudelliset asiat siirron yhteydessä Pelaajan mukana ei siirry edelliseen joukkueeseen hankittua tai maksettua rahaa, varusteita tai muuta omaisuutta. Varusteet, jotka on ostettu joukkueen yhteisillä rahoilla, ovat joukkueen / seuran omaisuutta. Esimerkki 1: 18

19 Pelaaja siirtyy edustuksesta tukijoukkueeseen ja hänellä on edustusjoukkueen hänelle ostamat pelisukat. Sukat jäävät edustusjoukkueelle. Esimerkki 2: Tasotarkistukset ovat menossa ja pelaaja kokeilee mahtumistaan edustusjoukkueeseen. Vanhemmat ovat keränneet juniorijulkaisuun ilmoituksia tukijoukkueen nimissä 300 edestä. Pelaaja siirtyy edustusjoukkueeseen ennen julkaisun ilmestymistä. Vanhempien keräämät ilmoitukset tulevat edustuksen hyväksi. Esimerkki 3: Tasotarkistus tapahtuu juniorijulkaisun ilmestymisen jälkeen ja pelaaja siirtyy tukijoukkueesta edustusjoukkueeseen. Vanhemmat ovat keränneet julkaisuun syksyllä 300 edestä ilmoituksia, jotka tukijoukkue on laskuttanut. Ilmoitustulot jäävät tukijoukkueelle. Esimerkki 4: Vanhemmat ovat maksaneet toimintavuoden alussa koko kausimaksun lapsensa joukkueen tilille. Pelaaja kuitenkin siirtyy joulukuussa toiseen joukkueeseen. Kausimaksusta osa on jo käytetty. Tuo summa arvioidaan seuran toimesta ja käyttämätön osa siirretään uuden joukkueen tilille. 12.6. Pelaajan lopettaminen Pelaajan lopettaessa jääkiekon seurassa, hän palauttaa kaikki joukkueelta / seuralta saamansa varusteet. Kaikki maksetut rahat, talkoilla hankitut hyvitykset kausimaksuun, juniorijulkaisuun kerätyt mainosmarkat jne. jäävät joukkueen / seuran tilille. Mikäli pelaaja lopettaa kesken kauden, hän on velvoitettu maksamaan koko kauden kausimaksut. Pelaajan mahdollisesti aloittaessa uudelleen seurassa tai muualla ei siirtopapereita myönnetä ennen kuin kaikki maksut on maksettu. Kohtuullistaminen Kausikustannus voidaan jakaa kolmeen eri kategoriaan. Varsinkin nuoremmilla junioreilla keväällä ilmoitettu ja allekirjoitettu pelaajasopimus voidaan purkaa tiettyjä taloudellisia perussääntöjä noudattaen. A. Ensimmäinen kausijakso voidaan katsoa alkavan toukokuusta ja päättyvän elokuun loppuun. Ns kesäharjoittelukausi, joka normaalisti kestää noin 4 kk. Mikäli pelaaja lopettaa jääkiekon harrastamisen tai ilmoittaa siitä viimeistään 1 kk ennen kuluvan harjoittelukauden päättymistä suositellaan seuran toimesta taloudellisen vastuun loppumista kyseisen kauden loppuun mennessä. Eli mikäli on ilmoittautunut jatkavansa keväällä mutta ei osallistu kesäharjoitteluun on joka tapauksessa velvollinen maksamaan kertyneet kustannukset budjetin mukaisesti. ( kesäjäät valmentajakustannukset ) 19

20 B. Toinen kausijakso syyskuun alku joulukuun loppu. Mikäli pelaaja ilmoittaa lopettavansa jääkiekon pelaamisen syyskauden aikana. On pelaajan ilmoitettava siitä viimeistään kaksi kuukautta ennen harjoituskauden päättymistä, silloin joukkuetta suositellaan vapauttavan pelaajan taloudellisista seurauksista kevätkauden ajalta. C. Kolmas kausijakso tammikuun alku huhtikuun loppu. Mikäli pelaaja päättää luopua harrastuksesta kesken kevätkauden tai edellisen kauden kahtena viimeisenä kuukautena on hän velvollinen maksamaan budjetin mukaiset maksut aina huhtikuun loppuun saakka. 12.7. Pelaajan Loukkaantuminen Jokainen joukkue voi tietenkin tehdä oman harkinnan mukaisesti omat säännöt loukkaantumisten varalle. Ne eivät kustannuksissa voi kuitenkaan ylittää edellä mainittua kohtuullistamispykälää 12.6. Mikäli pelaaja on sivussa enemmän kuin kaksi kuukautta suositellaan seuran puolelta osittaista hyvitystä kausimaksuista. 12.8. Joukkueen jakautuminen tai loppuminen Varat, jotka on maksettu joukkueen tilille, kerätty esim. talkoilla tai jollain muulla keinolla hankittu, ovat seuran omaisuutta, joka on joukkueen käytössä. Joukkue ei voi palauttaa yhdistyksen tilillä olevia varoja yksityishenkilöille. Jakautuva tai lopettava joukkue voi myydä yhdistyksen omaisuutta (teroituskoneen, maalivahdin varusteita yms.), joka on joukkueen varoilla hankittu. Em. myynti on mahdollista vain, jos tavarat myydään jollekin toiselle seuran joukkueelle. 12.9. Kysymykset ja valitukset Epäselvissä ja tulkinnanvaraisissa tapauksissa joukkueenjohtaja kysyy ensiksi neuvoa joukkueenjohtajien puheenjohtajalta tai valmennuspäälliköltä, joka selvittää asian seuran johdon kanssa ja antaa vastauksen nopeasti. Tulkinnasta on mahdollisuus valittaa seuran työvaliokunnalle. Jos työvaliokunnan vastaus ei tyydytä, lopullisen ratkaisun tekee seuran johtokunta. 13 JÄÄVUOROT Seura vuokraa jäähalliyhtiöltä jääaikaa seuran joukkueiden tarvittavien jääharjoitusaikojen vaatimalla tavalla. Jäävuoroajat eri joukkueiden kesken sovitaan elokuun alussa jäänjakokokouksessa. Koska sarjapelit muuttavat jäävuoroja, on joukkueilla velvollisuus käyttää seuran toiminnanjohtajan jakamat jäävuorot kauden aikana. Seuralla on pyrkimys jakaa kiinteät vuorot eri joukkueille koko kauden ajaksi Jäähallissa käyttäydytään halliyhtiön antamien ohjeiden ja järjestyssääntöjen mukaisesti. 20

21 14 SEURAN VAIHTO ( PELAAJASIIRROT ) Pelaajan vaihtaessa seuraa, tulee hänen aina saada siirtotodistus vanhasta seurasta, jonka pelaaja toimittaa allekirjoitettuna uuteen seuraan ( huom. Siirtoajat ), joka maksaa kirjaamismaksun ja toimittaa paperit asianmukaisesti liittoon tai alueelle. ( pelaajan iästä riippuen ). Kausittainen pelaajasiirtojen viimeinen takaraja juniorisarjoissa on 31.12. Eli pelaaja voi vaihtaa seuraa mikäli kaikki osapuolet ( kauden lähtö-, vanha- ja uusi seura sekä pelaaja) Hyväksyvät yksimielisesti siirron.( siirtopaperi on oltava asianmukaisesti liitossa) 31.12 asti. Varsinaiset siirtoajat ovat: - M,A ja B nuoret siirtopaperit pyydettävä 15.05 mennessä ( liitossa 15.06 mennessä) - C-SM kars. Siirtopaperi pyydettävä 7 vrk ennen sarjailmoittautumisen päättymispäivää - Muut C-jun. ja nuoremmat siirtopaperien oltava alueella 15.10 mennessä - F-jun. siirtopaperit oltava alueella 15.11 mennessä Pelaaja voi edustaa uutta seuraa kun siirto on liitossa/alueella hyväksytty Kaikki siirtopaperit toimitetaan toiminnanjohtajan kautta. ( tarvitaan mm. virallinen allekirjoitus) Pelaaja, joka haluaa siirtotodistuksen seurasta tulee olla hoitanut kaikki velvoitteet seuraa/joukkuetta kohtaan. mm: maksanut kaikki maksunsa ja palauttanut kaikki seuran varusteet HUOM! Pelaaja voi osallistua toisen seuran harjoitusotteluun vain oman seuran luvalla. 15 KUMMISEURAT Seuralla on yksi kummiseura Espoon Kiekkoseura ( Espoo ). 16 MATKUSTAMINEN Kun olet ottelumatkalla ole aina edustamassa seuraa. On muistettava käyttäytyä sen mukaisesti. 17 ONGELMIEN RATKAISU 17.1 Ongelmien ratkaiseminen Tähän kohtaan (1.2.) liittyvät epäselvyydet ja erimielisyydet ratkaisee viime kädessä seuran juniorijohtoryhmä, johon kuuluvat toiminnanjohtaja, valmennus-,junioripäälliköt sekä valmentaja, joukkueenjohtaja ja vanhempien edustaja, yksi kustakin ryhmästä. Juniorijohtoryhmän päätöksistä voi valittaa seuran johtokunnalle. Lopullisen päätöksen tekee seuran johtokunta. 17.2 Pelaajan erottaminen joukkueesta 21

22 Joukkueeseen kerran mukaan otettua pelaajaa ei saa erottaa joukkueesta muista kuin erityisen painavista, hyvien tapojen vastaiseen käyttäytymiseen liittyvistä syistä. 18 SUOMEN JÄÄKIEKKOLIITTO Suomen jääkiekkoliitto sijaitsee osoitteessa : Mäkelänkatu 91, 00610 Helsinki puhelin 09-756 750, fax 09-756 755 75 Internet sivut löydät osoitteesta www.finhockey.fi ja sivuilta löytyy mm: - suomen kaikkien seurojen yhteystiedot - kaikkien sarjojen otteluohjelmat ja tulokset Jääkiekkoliitolla on yhdeksän eri aluetta. Alueen tehtävänä on kehittää jääkiekkoa ja hoitaa paikallistason kilpailutoimintaa liiton määräämällä toiminta-alueella. Vihti kuuluu Uudenmaan alueeseen SJL:n Uudenmaan aluetoimisto on : Mäkelänkatu 91, 00610 Helsinki puhelin 09-756 750, fax 09-756 755 75 19 SEURALAISTEN MUISTIO Kun olet seuran jäsen on hyvä muistaa, mikä on minun osuuteni seuran jäsenenä ja mitä muut odottavat minulta. 19.1 PELAAJA - Pelaan jääkiekkoa, koska MINÄ haluan, en koska vanhemmat tai valmentajat haluavat - Noudatan sääntöjä ja reilun pelin henkeä - Käyttäydyn maltillisesti tappelut ja suunsoitto pilaavat tunnelman kaikilta - Teen parhaani ollakseni todellinen joukkuepelaaja - Yritän muistaa, että voittaminen ei ole tärkeintä vähintään yhtä tärkeää on pitää hauskaa, kehittyä pelaajana, uusien ystävien saaminen ja parhaansa yrittäminen - Annan tunnustusta kaikille hyville suorituksille - Muistan, että valmentajat ja tuomarit haluavat auttaa minua ja annan sille sen ansaitseman arvostuksen 19.2 VALMENTAJA ja OHJAAJA - Olen kohtuullinen vaatimuksissani ja muistan, että pelaajillakin on muita mielenkiinnon kohteita 22

23 - Huolehdin siitä, että varusteet ja harjoitusolosuhteet ovat kunnossa ja turvallisia sekä kaikille pelaajille sopivia - Opetan pelaajia kunnioittamaan sääntöjä, tuomareita ja vastustajia - Muistan, että pelaajat tarvitsevat valmentajan, jota he voivat kunnioittaa. - Kannustan pelaajia positiivisesti ja näytän esimerkkiä käyttäytymiselläni - Teen kaikkeni, että pelaajat saavat yhtäläisen huomion - Toimin yhteistyössä tuomarien kanssa, hyvän pelin edistämiseksi - Koulutan itseäni valmentajana. 19.3 ÄITI JA ISÄ - Muistan,että lapseni pelaa jääkiekkoa, koska hän haluaa ja se on hänestä hauskaa. - Opetan lastani pelaamaan sääntöjen mukaan ja ratkaisemaan riidat puhumalla. - Opetan lapselleni, että tärkeintä ei ole voittaminen, vaan parhaansa tekeminen. - Kohtelen lastani voittajana jokaisen pelin jälkeen kannustamalla ja kehumalla hyviä suorituksia. - En nöyrrytä lastani, enkä huuda hänelle kun hän tekee virheitä tai pelaa huonosti. - Annan tunnustusta hyville suorituksille, sekä oman joukkueen, että vastustajan pelaajille. - En arvostele tuomareita enkä epäile heidän rehellisyyttä. - Kunnioitan ja arvostan valmentajia ja ohjaajia, jotka uhraavat oman vapaa aikansa lasten vuoksi. Nummelassa Päivitetty 29.04.2009 Nummelan Palloseura - Hockey Ry 23