Länsi-Suomi 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 %
Sisältö Länsi-Suomi 71 1 Toimintaympäristö: Monimuotoinen Länsi-Suomi 74 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja aikuisena opiskelu 87 Taulukot, kuvat ja kartat 1 Toimintaympäristö: Monimuotoinen Länsi-Suomi 74 Taulukko 1.1. Länsi-Suomen lääni tunnusluvuin vuonna 24 75 Tutkinnon suorittaneiden osuus on kasvanut Kuva 1.1. Työikäisen aikuisväestön koulutusrakenne vuonna 24 77 Joka neljäs vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa Kuva 1.2. Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat. 83 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja aikuisena opiskelu 87 Taulukko 2.1. Vähintään 25-vuotiaat opiskelijat tutkintoon johtavassa koulutuksessa Länsi-Suomen läänissä vuonna 24 opiskelijat asuinmaakunnan mukaan suhteutettuna Manner-Suomeen 87 Taulukko 2.2. Vähintään 25-vuotiaat opiskelijat tutkintoon johtavassa koulutuksessa Länsi-Suomen läänissä vuonna 24 opiskelijat asuinmaakunnan mukaan suhteutettuna alueen työikäiseen aikuisväestöön 88 Taulukko 2.3. Osallistuminen aikuiskoulutukseen ja aikuisena opiskelu Länsi-Suomen läänissä vuonna 24 opiskelijat koulutuksen sijaintimaakunnan mukaan suhteutettuna Manner-Suomeen 89 Taulukko 2.4. Osallistuminen aikuiskoulutukseen ja aikuisena opiskelu Länsi-Suomen läänissä vuonna 24 opiskelijat koulutuksen sijaintimaakunnan mukaan suhteutettuna alueen työikäiseen aikuisväestöön 94 Toisen asteen ammatillinen koulutus Kartta 2.1. Maakunnan työikäisen aikuisväestön opiskeluaktiivisuus toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa vuonna 24 tutkintoon johtavan koulutuksen 25 vuotta täyttäneet opiskelijat asuinmaakunnan mukaan 97 Kartta 2.2. Osallistuminen aikuiskoulutukseen toisen asteen ammatillisessa tutkintoon johtavassa koulutuksessa vuonna 24 tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat koulutuksen sijaintimaakunnan mukaan 98 Uusien opiskelijoiden määrät kasvussa aikuisten ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa Kuva 2.1. Ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen (näyttötutkinto ja oppisopimus) uudet opiskelijat aikuiskoulutuksessa vuodesta 24 lähtien 99 Aikuisten ammatillisen perustutkinnon suorittaneet Kuva 2.2. Ammatillisen perustutkinnon (näyttötutkinto ja oppisopimus) suorittaneet vuodesta 24 lähtien 11 Uusien opiskelijoiden määrät kasvussa ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa Kuva 2.3. Ammatti- tai erikoisammattitutkintoon johtavan koulutuksen (ml. oppisopimus) uudet opiskelijat vuodesta 24 lähtien 13 Ammatti- ja erikoisammattitutkinnon suorittaneet Kuva 2.4. Ammatti- tai erikoisammattitutkinnon (ml. oppisopimus) suorittaneet vuodesta 24 lähtien 15 72
Ammattikorkeakoulutus Kartta 2.3. Maakunnan työikäisen aikuisväestön opiskeluaktiivisuus ammattikorkeakoulutuksessa vuonna 24 tutkintoon johtavan koulutuksen (ml. ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot) 25 vuotta täyttäneet opiskelijat asuinmaakunnan mukaan 17 Kartta 2.4. Osallistuminen aikuiskoulutukseen ja aikuisena opiskelu maakunnissa ammattikorkeakoulutuksessa vuonna 24 tutkintoon johtavan koulutuksen (ml. ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot) opiskelijat koulutuksen sijaintimaakunnan mukaan 18 Ammattikorkeakoulun aikuiskoulutuksen uusien opiskelijoiden määrä väheni Kuva 2.5. Ammattikorkeakoulun aikuiskoulutuksen uudet opiskelijat vuodesta 24 lähtien 19 Ammattikorkeakoulun aikuiskoulutuksena tutkinnon suorittaneet Kuva 2.6. Ammattikorkeakoulututkinnon aikuiskoulutuksena suorittaneet vuodesta 24 lähtien 111 Ylemmän ammattikorkeakoulun opiskelu vielä vähäistä Taulukko 2.5. Ylemmän ammattikorkeakoulutuksen uudet opiskelijat vuodesta 24 lähtien 113 Ylemmän ammattikorkeakoulun suorittaneet Taulukko 2.6. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet vuodesta 24 lähtien 115 Yliopistokoulutus Kartta 2.5. Maakunnan työikäisen aikuisväestön opiskeluaktiivisuus yliopistokoulutuksessa vuonna 24 tutkintoon johtavan koulutuksen 25 vuotta täyttäneet opiskelijat asuinmaakunnan mukaan 116 Kartta 2.6 Vähintään 25-vuotiaiden osallistuminen yliopistotutkintoon johtavaan koulutukseen vuonna 24 tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat koulutuksen sijaintimaakunnan mukaan (sisältää kaikki lisensiaatin ja tohtorin tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat) 117 Aikuisopiskelijoiden osuudet yliopistokoulutuksessa ennallaan Taulukko 2.7. Vähintään 25-vuotiaiden osuus (%) uusista yliopisto-opiskelijoista koulutusaloittain vuodesta 24 lähtien 119 Kuva 2.7. Yliopiston alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen vähintään 25-vuotiaat uudet opiskelijat vuodesta 24 lähtien. 12 Kuva 2.8. Yliopiston alemman tai ylemmän tutkinnon suorittaneet vuodesta 24 lähtien 122 Uusien opiskelijoiden määrä kasvanut hieman tutkijakoulutuksessa Kuva 2.9. Lisensiaatin ja tohtorin tutkintoon johtavan koulutuksen uudet opiskelijat vuodesta 24 lähtien 124 Kuva 2.1. Lisensiaatin ja tohtorin tutkinnon suorittaneet vuodesta 24 lähtien 126 Vapaa sivistystyö Kartta 2.7. Vapaana sivistystyönä järjestetyn koulutuksen opiskelijat vuonna 24 127 Kulttuurialan opetus kansalaisopistojen vahvuus Kuva 2.11. Kansalaisopistossa vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus opetustunteina vuonna 24 129 Kansanopistot tarjoavat yhteisöllisiä opintokokonaisuuksia Kuva 2.12. Kansanopistossa vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus opetustunteina vuonna 24 131 Yli 1 opetustuntia liikuntaa ja urheilua Kuva 2.13. Liikunnan koulutuskeskuksessa vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus opetustunteina vuonna 24 132 Humanistinen ja kasvatusala kesäyliopistojen vahvuus Kuva 2.14. Kesäyliopistossa vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus opetustunteina vuonna 24 133 73
1 Toimintaympäristö: Monimuotoinen Länsi-Suomi Länsi-Suomen lääni on luonteeltaan monimuotoinen, seitsemän maakunnan ja usean kaupunkiseudun kokonaisuus. Sisäasianministeriö on luokitellut Turun, Tampereen ja Jyväskylän kaupunkiseudut osaamisperustaltaan teknologiakeskuksiksi ja monipuolisiksi yliopistoseuduiksi. Myös Vaasa täyttää monipuolisen yliopistoseudun kriteerit. Maakuntaveturi-alueen kriteerit täyttyivät myös Seinäjoella, Kokkolassa, Raumalla ja Porissa. Länsi-Suomen läänissä asui vuonna 24 yli kolmannes (36 %) koko maan väestöstä. Lääni on kaksikielinen. Lähes puolet (46 %) Manner-Suomen 15 64-vuotiaista ruotsinkielisistä asui Länsi- Suomen rannikkoalueella. Läänin väestö keskittyy kuuden voimakkaan seudullisen väestökeskittymän alueille. Kaikissa muissa maakunnissa paitsi Etelä-Pohjanmaalla väestökeskittymässä asuu 45 75 % maakunnan väestöstä. Etelä-Pohjanmaalla suurimman seutukeskuksen vastaava luku on 3. Lääni on pinta-alaltaan laaja, noin neljännes Suomen pinta-alasta. Väestökeskittymät ja ympärillä olevien monimuotoisten seutukuntien muodostama mosaiikki tarjoaa aikuiskoulutuksen suunnittelulle mielenkiintoisen ja haasteellisen toimintaympäristön. 74
Taulukko 1.1. Länsi-Suomen lääni tunnusluvuin vuonna 24 Varsinais- Suomi Satakunta Pirkanmaa Keski- Suomi Etelä- Pohjanmaa Pohjanmaa Keski- Pohjanmaa Manner- Suomi VÄESTÖ 453 745 23 72 464 976 267 182 194 76 173 435 7 482 5 21 81 25 64 v. osuus alueen väestöstä 54 % 53 % 54 % 53 % 5 5 5 54 % väh. 65 v. osuus alueen väestöstä 17 % 19 % 16 % 17 % 19 % 18 % 16 % 16 % 15 64 v. ruotsinkielisten osuus 5 %,3 %,3 %,2 %,3 % 49 % 9 % 5 % 15 64 v. vieraskielisten osuus 3 % 2 % 2 % 2 % 3 % 25-64v. KOULUTUSRAKENNE 245 448 122 469 252 483 141 425 98 129 88 573 35 9 2 825 158 ei perusasteen jälkeistä tutkintoa 25 % 27 % 23 % 23 % 26 % 25 % 28 % 24 % ylioppilastutkinto 6 % 3 % 6 % 4 % 2 % 4 % 3 % 5 % 2.asteen ammatill. peruskoulutus 34 % 39 % 35 % 38 % 42 % 36 % 4 % 34 % ammatti- ja erikoisammattitutkinto 2 % 3 % 2 % 2 % 2 % 2 % 3 % 2 % opistoasteen tutkinto 16 % 16 % 16 % 16 % 17 % 17 % 15 % 16 % amk-, alempi kktutk. 8 % 8 % 9 % 8 % 6 % 9 % 7 % 8 % ylemmät korkeakoulututkinnot 1 8 % 5 % 9 % 8 % 5 % 7 % 5 % 9 % lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot %,2 %,5 %,3 % KOULUTUSTASOMITTAIN 295 261 34 292 254 283 257 3 naiset 293 263 3 296 263 285 268 31 miehet 297 26 39 288 245 28 246 298 TYÖVOIMA 221 457 111 517 224 232 124 372 87 735 82 488 32 568 2 531 1 työttömien osuus työvoimasta 2 14 % 12 % 14 % 8 % 1 1 pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä 2 2 % 4 % 3 % 4 % 2 % 2 % 2 % 3 % yli 5 v. osuus työttömistä 2 4 % 6 % 5 % 5 % 3 % 3 % 4 % 4 % asukastiheys 43 29 37 16 14 23 13 17 BKT/asukas (eur) 28 141 25 519 28 359 24 83 21 15 26 518 23 29 29 61 ³ kokonaisnettomuutto 824-434 3 2 669 56 11-297 6 54 TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ 24 (e) 197 641 93 678 2 537 16 84 77 747 77 423 28 424 2 268 864 työpaikat työlliset 4-3 999-785 -2 838-1 84-1 971 685-94 -1 876 TYÖLLISTEN MÄÄRÄ 24 (e) 21 64 94 463 23 375 18 68 79 718 76 738 29 364 2 27 74 maa- ja metsätalous 4 % 5 % 3 % 5 % 7 % 4 % kaivostoiminta ja louhinta,2 %,3 %,,3 %,4 %,,,2 % teollisuus 2 24 % 24 % 2 % 2 24 % 2 % 18 % sähkö-, kaasu- ja vesihuolto,5 % 2 % rakentaminen 7 % 7 % 6 % 6 % 6 % 5 % 6 % 6 % kauppa, majoitus- ja rav.toiminta 14 % 13 % 14 % 14 % 15 % 12 % 14 % 15 % kuljetus, varastointi ja tietoliik. 8 % 8 % 6 % 6 % 6 % 6 % 7 % 7 % rahoitus-, kiinteistö-, ym palvelut 13 % 13 % 12 % 8 % 8 % 14 % yhteiskunnalliset palvelut 3 3 % 32 % 35 % 3 33 % 32 % 33 % toimiala tuntematon 2 % 2 % 2 % 2 % 2 % 2 % 3 % 2 % 1 sisältää lääkärien erikoistumisopinnot, 2 työttömien ja lomautettujen keskimääräinen osuus työvoimasta v. 24, 3 (ml Ahvenanmaa). 4 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Työlliset (alueella asuva työllinen työvoima riippumatta siitä, missä kunnassa työpaikka sijaitsee). Työllisten ja työpaikkojen tiedot ovat vuoden 24 ennakkotietoja. Koulutustaso mitataan peruskoulun jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräisellä pituudella henkeä kohti. Esim. ammatillisen koulutuksen teoreettinen pituus on 3 vuotta ja sen indeksi koulutustasomittaimessa on 3. Koulutustasomittaimessa kuvataan 2 vuotta täyttäneen väestön koulutustasoa., Työministeriö 75
Väestörakenteen tarkastelu maakuntatasolla pehmentää seutukunnallisia ja kuntakohtaisia eroja huomattavasti. Maaseutujen huolenaiheena on työikäisen väestön ja lasten määrän väheneminen, kun taas kaupunkialueilla vanhusten määrä kasvaa runsaasti. Maakuntien keskimääräisiä lukuja tarkasteltaessa vuonna 24 Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen työikäisen väestön suhteellinen osuus (54 %) oli maan korkeimpia heti Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan jälkeen. Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan työikäisen väestön suhteelliset osuudet olivat maan pienimpiä, 51 prosenttia. Vähintään 65-vuotiaan väestön suhteellinen osuus (19 %) korostui Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla. Ruotsinkielinen väestö keskittyi Pohjanmaalle, jossa ruotsinkielisiä 15 64-vuotiaita oli lähes puolet alueen väestöstä. Vastaava luku Keski-Pohjanmaalla oli 9 ja Varsinais-Suomessa 5. Muiden kieliryhmien suhteelliset osuudet (1 3 %) olivat hyvin pieniä koko massa, Uuttamaata (6 %) lukuun ottamatta. Määrällisesti tarkasteltuna vieraskielisiä oli Varsinais-Suomessa 1 1, Pirkanmaalla 7 3, Keski- Suomessa 3 ja Pohjanmaalla 2 6. Maakuntien välinen muuttoliike on vähentynyt viime vuosina. Tämän hetken muuttoliikkeen ominaispiirteitä ovat maahanmuuttajien tuoma muuttovoitto, moninkertaistunut opiskelijoiden määrä ja osuus muuttovirroissa, maahanmuuttajien muuttoalttius verrattuna kantaväestöön, sekä työperäisten muuttomotiivien osittainen korvautuminen pendelöinnillä. Pirkanmaa oli vuonna 24 positiivisen kokonaisnettomuuton suhteen maan ykkönen. Satakunta ja Keski-Pohjanmaa olivat kokonaismuuton suhteen tappiollisia. Vuoden 24 koulutustasomittaimen mukaan Pirkanmaan väestö oli maan toiseksi koulutetuinta. Pirkanmaan korkeakoulutetun väestön osuus oli 19 prosenttia. Varsinais-Suomen ja Keski-Suomen korkeakoulutettujen osuus (17 %) nosti koulutustasomittaimen myös 3 tuntumaan. Kaikissa maakunnissa yli puolet (52 6) väestöstä oli suorittanut ammatillisen tutkinnon (ml. opistoasteen tutkinto). Ammatillisen koulutuksen suhteellinen osuus korostuu Etelä-Pohjanmaalla (6), Keski- Pohjanmaalla (58 %) ja Satakunnassa (58 %). Manner-Suomessa naiset ovat hieman koulutetumpia kuin miehet. Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi erosivat Länsi-Suomen muista maakunnista koulutetummilla miehillä. Keski-Pohjanmaalla puolestaan naisten koulutustaso oli merkittävästi miehiä parempi. Satakunnassa ja Keski-Suomessa työttömyysprosentit ylittivät maan keskiarvon kaikilla tässä tarkastelussa käytetyillä mittareilla. Pohjanmaalla työllisyystilanne oli hyvä, osittain ruotsinkielisen väestön korkean työllisyysprosentin ansiosta. Länsi-Suomen lääni on perinteisesti vahvaa teollisuusaluetta. Vuonna 24 teollisen toimialan työllisistä 43 prosenttia asui Länsi-Suomen läänissä. Sisäministeriön luokittelemat teollisesti erikoistuneet seudut (15) profiloituivat useille teollisuuden aloille läänin alueella. Monisäikeisen osaamisen luettelo Länsi-Suomessa on pitkä; paperi-, puunjalostus-, puutuote-, huonekalu-, energia-, graafinen-, elintarvike-, kemian-, elektroniikka-, teräs-, metalli-, kulkuneuvo-, muovi-, meri- ja teknologiateollisuus. Maa- ja metsätalous on toimialana pieni, mutta alan työllisistä 44 prosenttia asui Länsi-Suomessa. Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla maa- ja metsätalouden toimialan osuus väestön toimialarakenteessa oli huomattava, 1 prosenttia. Yhteiskunnallisten palvelujen toimiala sisältää mm. terveys- ja sosiaalipalvelut sekä koulutuksen, joten toimialan osuus on koko maassa merkittävä, keskimäärin 33 prosenttia. Elinkeinorakenteen tarkastelu taulukossa 1 korostaa alueen työllisen väestön toimialarakennetta, muihin maakuntiin rekisteröityjen ja osin myös sijoittuneiden yritysten työntekijöiden kirjautuessa asuinmaakuntansa toimialarakenteeseen. Työpaikkojen elinkeinorakenteeseen verrattuna erot eivät olleet kovin suuria, mutta esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla teollisuuden toimiala on suhteellisesti suurempi, koska alueen teollisuuden työssäkäyntialue kattaa myös Pohjanmaan. Etelä-Pohjanmaalla oli nähtävissä samaa ilmiötä mm. teollisuuden ja rakentamisen alalla. Maakunta on työssäkäyntialueena pääsääntöisesti liian pieni myös esimerkiksi korkeasti koulutetulle väestölle, mikä selittää osin Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Keski-Suomen työllisen väestön työpaikkoja korkeammat luvut. 76
Tutkinnon suorittaneiden osuus on kasvanut Työikäisen väestön koulutusrakenne Manner-Suomessa vuodelle 24 vahvistaa, että nuoremmissa ikäluokissa korkeasti koulutettujen määrä kasvaa vuosi vuodelta. Tarkasteluvuonna kuvan nuorimmassa ikäluokassa 26 prosenttia oli korkeasti koulutettuja (alempi ja ylempi korkeakoulutus). Vastaavat prosentit ylemmissä ikäluokissa olivat 13 ja 18 välillä. Nuorimmassa ikäryhmässä yli puolet korkeasti koulutetuista oli ammattikorkeakoulututkinnon tai muiden alempien korkeakoulututkintojen suorittaneita. Ammatillisen koulutuksen (ml. opistoasteen koulutus) suorittaneiden määrät olivat suurimmat kaikissa ikäryhmissä. 35 54-vuotiaiden ikäryhmissä ammatillisia tutkintoja (ml. opistoasteen koulutus) oli suorittanut runsaat puolet (57 6). Nuorten ikäryhmässä ammatillisen koulutuksen suorittaneiden suhteellinen osuus oli pienempi, 47 prosenttia. Opistoasteen koulutus oli tyypillistä yli 35-vuotiaille, sillä tästä koulutuksesta luovuttiin ammattikorkeakoulujärjestelmään siirtymisen myötä 199-luvulla. Pelkän ylioppilastutkinnon suorittaneita oli työikäisestä väestöstä keskimäärin 5 prosenttia, heistä yli puolet nuorimmassa ikäluokassa. Tämän selittää se, että nuoret ylioppilaat eivät vielä ole ehtineet suorittaa ylempiä tutkintoja. Merkittävin ero koulutusrakenteessa eri ikäryhmien välillä oli ilman perusasteen jälkeistä koulutusta olevien määrissä. Kuvan vanhimmassa ikäluokassa 42 prosentilla ei ollut perusasteen jälkeistä tutkintoa, kun nuorimassa ikäluokassa vastaava luku oli alle 15 prosenttia. Manner-Suomi 55-64-vuotiaat N=681816 285 287 13 73 26 228 9 569 41 89 44 94 45-54-vuotiaat N=776316 194 342 24 891 37 387 134 736 49 791 65 169 35-44-vuotiaat N=732946 115 431 36 463 294 2 151 948 48 486 86 616 25-34-vuotiaat N=6348 93 46 76 239 224 173 73 568 93 267 73 427 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Lukiokoulutus 2.asteen ammatillinen koulutus (apt, at, eat) Opistoasteen koulutus Alempi korkeakoulutus (AMK-tutkinto tai alempi korkeakoulututkinto) Ylempi korkeakoulutus tai tutkijakoulutus Kuva 1.1. Työikäisen aikuisväestön koulutusrakenne vuonna 24 apt=ammatillinen perustutkinto, at=ammattitutkinto, eat=erikoisammattitutkinto 77
Varsinais-Suomi 55-64-vuotiaat N=6374 25 13 1 1 18 55 8 29 3 483 3 866 45-54-vuotiaat N=65482 17 32 2 125 25 386 11 336 4 166 5 437 35-44-vuotiaat N=62786 1 275 3 427 24 93 12 778 3 96 7 443 25-34-vuotiaat N=5686 8 268 7 63 2 47 7 98 7 159 6 64 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Lukiokoulutus 2.asteen ammatillinen koulutus (apt, at, eat) Opistoasteen koulutus Alempi korkeakoulutus (AMK-tutkinto tai alempi korkeakoulututkinto) Ylempi korkeakoulutus tai tutkijakoulutus Kuva 1.1. Työikäisen aikuisväestön koulutusrakenne vuonna 24 apt=ammatillinen perustutkinto, at=ammattitutkinto, eat=erikoisammattitutkinto Vuoden 24 koulutusrakenne Varsinais-Suomessa noudatti Manner-Suomen keskimääräisiä linjoja. Varsinais-Suomessa korkeasti koulutettujen suhteellinen osuus työikäisestä väestöstä oli 18 prosenttia, mikä on tyypillistä isojen yliopistojen maakunnille. Korkeakoulutettujen (alempi ja ylempi korkeakoulutus ml. ammattikorkeakoulututkinnot) osuus oli nuorimmassa ikäluokassa suurin, 25 prosenttia. Vanhempien ikäluokkien vastaava luku oli 12 18 prosentin välillä. Ammatillisen koulutuksen suorittaneet (ml. opistoasteen koulutus) olivat suurimmat kaikissa ikäryhmissä. Nuorimassa ikäluokassa hieman alle puolet (48 %) oli suorittanut ammatillisen tutkinnon ja 35 54-vuotiaissa vastaavat luvut olivat 56 6 prosenttia. Satakunnassa työikäisen väestön koulutusrakenteessa painottui ammatillisesti koulutettujen osuus. Satakunnan 35 54-vuotiasta runsaalla puolella (6 68 %) oli ammatillinen tutkinto (ml. opistoasteen koulutus), nuorten vastaava luku oli 55 prosenttia. Satakunnassa korkeasti koulutettujen suhteellinen osuus työikäisestä väestöstä oli 13 prosenttia, mikä on tyypillistä maakunnille, joissa ei ole yliopistoa. Nuorimman ikäluokan korkeakoulutettujen suhteellinen osuus oli 21 prosenttia, kun vanhempien ikäluokkien vastaava luku oli 7 11 välillä. Nuorimmassa ikäryhmässä suurin osa korkeasti koulutetuista oli ammattikorkeakoulututkinnon tai muiden alempien korkeakoulututkintojen suorittaneita (15 %). Vuonna 23 perustetun Porin yliopistokeskuksen vaikutuksia koulutusrakenteeseen on mielenkiintoista seurata tulevien vuosien aikana. Vuonna 24 Pirkanmaalla asuva väestö oli hieman koulutetumpaa kuin Manner-Suomessa keskimäärin. Maakunnassa oli Uudenmaan jälkeen seuraavaksi eniten korkeakoulutettua väestöä. Nuorimmassa ikäluokassa 28 prosenttia oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon (alempi ja ylempi korkeakoulu, ml. ammattikorkeakoulututkinnot). Vanhempien ikäluokkien vastaava luku oli 12 19 välillä. Ammatillisen koulutuksen suorittaneet (ml. opistoasteen koulutus) olivat suurimmat kaikissa ikäryhmissä. Nuorimassa ikäluokassa hieman alle puolet (47 %) oli suorittanut ammatillisen tutkinnon ja 35 54 -vuotiaissa vastaavat luvut olivat 58 61 prosenttia. 78
Satakunta 55-64-vuotiaat N=3337 14 544 295 11 338 4 177 1 697 1 256 45-54-vuotiaat N=35141 9 637 611 15 57 6 88 1 956 1 792 35-44-vuotiaat N=3265 4 975 884 13 869 6 647 1 867 2 23 25-34-vuotiaat N=23756 3 65 1 849 1 515 2 623 3 671 1 493 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Lukiokoulutus 2.asteen ammatillinen koulutus (apt, at, eat) Opistoasteen koulutus Alempi korkeakoulutus (AMK-tutkinto tai alempi korkeakoulututkinto) Ylempi korkeakoulutus tai tutkijakoulutus Kuva 1.1. Työikäisen aikuisväestön koulutusrakenne vuonna 24 apt=ammatillinen perustutkinto, at=ammattitutkinto, eat=erikoisammattitutkinto Pirkanmaa 55-64-vuotiaat N=649 24 512 1 6 19 765 8 285 3 453 3 388 45-54-vuotiaat N=66663 16 253 2 9 26 633 11 781 4 399 5 588 35-44-vuotiaat N=64592 8 982 3 189 26 61 13 112 4 643 8 56 25-34-vuotiaat N=6819 7 935 7 723 21 392 6 894 9 3 7 872 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Lukiokoulutus 2.asteen ammatillinen koulutus (apt, at, eat) Opistoasteen koulutus Alempi korkeakoulutus (AMK-tutkinto tai alempi korkeakoulututkinto) Ylempi korkeakoulutus tai tutkijakoulutus Kuva 1.1. Työikäisen aikuisväestön koulutusrakenne vuonna 24 apt=ammatillinen perustutkinto, at=ammattitutkinto, eat=erikoisammattitutkinto 79
Keski-Suomi 55-64-vuotiaat N=34571 15 59 417 1 987 4 34 1 839 1 929 45-54-vuotiaat N=39633 9 427 782 17 425 6 775 2 247 2 977 35-44-vuotiaat N=35442 4 665 1 11 15 989 7 48 2 39 3 898 25-34-vuotiaat N=31779 3 918 3 128 12 326 3 94 4 88 3 659 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Lukiokoulutus 2.asteen ammatillinen koulutus (apt, at, eat) Opistoasteen koulutus Alempi korkeakoulutus (AMK-tutkinto tai alempi korkeakoulututkinto) Ylempi korkeakoulutus tai tutkijakoulutus Kuva 1.1. Työikäisen aikuisväestön koulutusrakenne vuonna 24 apt=ammatillinen perustutkinto, at=ammattitutkinto, eat=erikoisammattitutkinto Keski-Suomen työikäisen väestön koulutusrakenteessa painottui ammatillisesti koulutettujen osuus. Runsaat puolet (61 66 %) Keski-Suomen 35 54-vuotiasta oli suorittanut ammatillisen koulutuksen (ml. opistoasteen koulutus). Nuorten vastaava luku oli 5. Keski-Suomessa korkeasti koulutettujen suhteellinen osuus työikäisestä väestöstä oli 17 prosenttia, mikä on tyypillistä isojen yliopistojen maakunnille. Nuorimman ikäluokan korkeakoulutettujen (alempi ja ylempi korkeakoulu, ml. ammattikorkeakoulututkinnot) suhteellinen osuus oli 25 prosenttia, kun vanhempien ikäluokkien vastaava luku oli 11 18 prosentin välillä. Etelä-Pohjanmaalla asuva väestö oli ammatillisesti koulutetumpaa kuin maassa keskimäärin. Runsaat puolet (61 73 %) Etelä-Pohjanmaan 25 54-vuotiasta oli suorittanut ammatillisen tutkinnon (ml. opistoasteen koulutus). Manner-Suomen keskimääräisestä koulutusrakenteesta poiketen myös nuorimman ikäryhmän ammatillisen koulutuksen prosenttiosuus oli korkea, 61 prosenttia. Etelä-Pohjanmaalla korkeasti koulutettujen suhteellinen osuus työikäisestä väestöstä oli maan heikoimpia, 11 prosenttia. Nuorimman ikäluokan korkeakoulutettujen suhteellinen osuus oli 21 prosenttia, kun vanhempien ikäluokkien vastaava luku oli 7 11 prosentin välillä. Nuorimmassa ikäryhmässä suurin osa korkeasti koulutetuista oli ammattikorkeakoulututkinnon tai muiden alempien korkeakoulututkintojen suorittaneita (15 %). Vuonna 24 perustetun Seinäjoen yliopistokeskuksen vaikutuksia maakunnan koulutusrakenteeseen on mielenkiintoista seurata tulevien vuosien aikana. Vuonna 24 Pohjanmaan työikäisestä väestöstä lähes puolet (49 %) oli ruotsinkielisiä. Suomen- ja ruotsinkielisen väestön koulutusrakenteet ovat hyvin samansuuntaisia. Nuorimmissa ikäryhmissä ruotsinkielinen väestö oli hieman koulutetumpaa kuin suomenkielinen väestö. Pohjanmaan 35 54-vuotiasta runsaat puolet (58 63 %) oli suorittanut ammatillisen koulutuksen (ml. opistoasteen koulutus). Nuorten vastaava luku oli 52. Korkeasti koulutettujen suhteellinen osuus työikäisestä väestöstä oli 17 prosenttia, mikä on tyypillistä isojen yliopistojen maakunnille. Nuorimman ikäluokan korkeakoulutettujen (alempi ja ylempi korkeakoulu, ml. ammattikorkeakoulututkinnot) suhteellinen osuus oli 26 prosenttia, kun vanhempien ikäluokkien vastaava luku oli 1 18 välillä. 8
Etelä-Pohjanmaa 55-64-vuotiaat N=24764 11 94 182 8 61 2 862 992 763 45-54-vuotiaat N=29248 7 449 423 13 547 5 268 1 3591 22 35-44-vuotiaat N=2486 3 5 521 12 435 5 674 1 137 1 539 25-34-vuotiaat N=19311 2 419 1 122 9 167 2 68 2 884 1 111 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Lukiokoulutus 2.asteen ammatillinen koulutus (apt, at, eat) Opistoasteen koulutus Alempi korkeakoulutus (AMK-tutkinto tai alempi korkeakoulututkinto) Ylempi korkeakoulutus tai tutkijakoulutus Kuva 1.1. Työikäisen aikuisväestön koulutusrakenne vuonna 24 apt=ammatillinen perustutkinto, at=ammattitutkinto, eat=erikoisammattitutkinto Pohjanmaa 55-64-vuotiaat N=22375 1 182 199 6 771 3 42 1 237 944 45-54-vuotiaat N=2421 6 111 51 9 473 4 562 1 751 1 623 35-44-vuotiaat N=228 3 466 798 9 163 4 729 1 589 2 335 25-34-vuotiaat N=297 2 329 1 961 7 935 2 67 3 232 2 33 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Lukiokoulutus 2.asteen ammatillinen koulutus (apt, at, eat) Opistoasteen koulutus Alempi korkeakoulutus (AMK-tutkinto tai alempi korkeakoulututkinto) Ylempi korkeakoulutus tai tutkijakoulutus Kuva 1.1. Työikäisen aikuisväestön koulutusrakenne vuonna 24 apt=ammatillinen perustutkinto, at=ammattitutkinto, eat=erikoisammattitutkinto 81
Keski-Pohjanmaa 55-64-vuotiaat N=923 4 745 62 2 77 1 8 353 292 45-54-vuotiaat N=1146 2 846 185 4 483 1 611 545 476 35-44-vuotiaat N=8931 1 443 229 4 34 1 845 441 633 25-34-vuotiaat N=7593 887 52 3 647 911 1 191 455 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Lukiokoulutus 2.asteen ammatillinen koulutus (apt, at, eat) Opistoasteen koulutus Alempi korkeakoulutus (AMK-tutkinto tai alempi korkeakoulututkinto) Ylempi korkeakoulutus tai tutkijakoulutus Kuva 1.1. Työikäisen aikuisväestön koulutusrakenne vuonna 24. apt=ammatillinen perustutkinto, at=ammattitutkinto, eat=erikoisammattitutkinto. Keski-Pohjanmaalla asuva väestö oli ammatillisesti koulutetumpaa kuin maassa keskimäärin. Runsaat puolet (6 69 %) Keski-Pohjanmaan 35 54-vuotiasta oli suorittanut ammatillisen tutkinnon (ml. opistoasteen koulutus). Manner-Suomen keskimääräisestä koulutusrakenteesta poiketen myös nuorimman ikäryhmän ammatillisen koulutuksen prosenttiosuus oli korkea, 6 prosenttia. Keski-Pohjanmaalla korkeasti koulutettujen suhteellinen osuus työikäisestä väestöstä oli 12 prosenttia, mikä on tyypillistä maakunnille, joissa ei ole yliopistoa. Nuorimman ikäluokan korkeakoulutettujen suhteellinen osuus oli 22 prosenttia, kun vanhempien ikäluokkien vastaava luku oli 7 12 välillä. Nuorimmassa ikäryhmässä suurin osa korkeasti koulutetuista oli ammattikorkeakoulututkinnon tai muiden alempien korkeakoulututkintojen suorittaneita (16 %). Vuonna 24 perustetun Kokkolan yliopistokeskuksen vaikutuksia alueen koulutusrakenteeseen on mielenkiintoista seurata tulevien vuosien aikana. Joka neljäs vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa Tilastokeskuksen mukaan vuoden 24 loppuun mennessä 2 1 työikäisestä aikuisväestöstä oli suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa tai yliopistoissa. Tutkinnon oli suorittanut 25 64-vuotiaasta väestöstä 76 prosenttia. Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa eli peruskoulun, keskikoulun tai kansakoulun käyneitä työikäisestä väestöstä oli vajaa neljännes, hieman alle 7 henkilöä. Manner-Suomen vuonna 24 ilman perusasteen jälkeisen tutkintoa olevista aikuisista vajaa puolet oli 55 64-vuotiaita, hieman alle 3 henkilöä. Vajaa kolmannes ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevista oli 45-54-vuotiaita, lähes 2 henkilöä. Nuoret eivät vielä ole ehtineet valmistua koulutuksesta, joten 15 19-vuotiaiden ikäluokasta ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa oli lähes 9 % ikäluokan väestöstä. Nuorten meneillään olevat opinnot ovat vielä nähtävissä 2 25-vuotiaiden ikäryhmän prosenttiosuuksissa (19 prosenttia). 25 44-vuotiaiden ikäryhmissä ilman tutkintoa olevien vastaava luku oli 14 17. Seuraavissa ikäluokissa ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuudet kasvoivat tasaisesti ja 6 64-vuotiaista jo lähes 5 % oli vailla tutkintoa. 82
9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % % Varsinais-Suomi 223 11117 1413 176 6956 5499 54 5235 484 4184 274742 64321 45348 4858 56131 593 8791 113551 157742 127545 15-19 2-24 25-29 3-34 35-39 4-44 45-49 5-54 55-59 6-64 Varsinais-Suomi Manner-Suomi Kuva 1.2. Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat. Manner-Suomen absoluuttinen luku on pylväiden alapuolella ja maakunnan absoluuttinen luku pylväiden alapuolella. Varsinais-Suomessa ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien suhteelliset osuudet noudattavat samoja linjoja kuin Manner-Suomessa keskimäärin. Varsinais-Suomessa 2 24-vuotiaista 18 prosentilla ei ollut perusasteen jälkeistä tutkintoa. 25 44-vuotiaiden ikäryhmissä ilman tutkintoa olevien vastaava luku oli 14 17. 45 49-vuotiaista 22 prosenttia ei ollut suorittanut perusasteen jälkeistä tutkintoa. Seuraavissa ikäluokissa ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuudet kasvoivat tasaisesti niin, että 6 64-vuotiaista 46 prosenttia oli vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa. 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % % Satakunta 1298 6458 886 569 3947 278 1845 232 2673 176 274742 64321 45348 4858 56131 593 8791 113551 157742 127545 15-19 2-24 25-29 3-34 35-39 4-44 45-49 5-54 55-59 6-64 Satakunta Manner-Suomi Kuva 1.2. Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat. Manner-Suomen absoluuttinen luku on pylväiden alapuolella ja maakunnan absoluuttinen luku pylväiden alapuolella. 83
Satakunnassa ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien suhteelliset osuudet noudattavat jossain määrin samoja linjoja kuin Manner-Suomessa keskimäärin. Satakunnassa 2 24-vuotiaista 2 prosentilla ei ollut perusasteen jälkeistä tutkintoa. 25 44-vuotiaiden ikäryhmissä ilman tutkintoa olevien vastaava luku oli 14 17. 45 49-vuotiaista 24 prosenttia ei ollut suorittanut perusasteen jälkeistä tutkintoa. Seuraavissa ikäluokissa ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuudet kasvoivat tasaisesti niin, että 6 64-vuotiaista 48 prosenttia oli vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa. 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % % Pirkanmaa 22782 1841 13671 9632 5144 6621 3784 4151 4321 4661 274742 64321 45348 4858 56131 593 8791 113551 157742 127545 15-19 2-24 25-29 3-34 35-39 4-44 45-49 5-54 55-59 6-64 Pirkanmaa Manner-Suomi Kuva 1.2. Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat. Manner-Suomen absoluuttinen luku on pylväiden alapuolella ja maakunnan absoluuttinen luku pylväiden alapuolella. Pirkanmaalla ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien suhteelliset osuudet ovat hieman pienempiä kuin Manner-Suomessa keskimäärin, erityisesti nuorimmissa ikäryhmissä. Pirkanmaalla 2 24- vuotiaista 16 prosentilla ei ollut perusasteen jälkeistä tutkintoa. 25 44-vuotiaiden ikäryhmissä ilman tutkintoa olevien vastaava luku oli 12 14. 45 49-vuotiaista 2 prosenttia ei ollut suorittanut perusasteen jälkeistä tutkintoa. Seuraavissa ikäluokissa ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuudet kasvoivat tasaisesti niin, että 6 64-vuotiaista 45 prosenttia oli vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa. Keski-Suomessa ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien suhteelliset osuudet ovat hieman pienempiä nuorimmissa ikäryhmissä kuin Manner-Suomessa keskimäärin. Keski-Suomessa 2 24- vuotiaista 16 prosentilla ei ollut perusasteen jälkeistä tutkintoa. 25 44-vuotiaiden ikäryhmissä ilman tutkintoa olevien vastaava luku oli 11 13. 45 49-vuotiaista 2 prosenttia ei ollut suorittanut perusasteen jälkeistä tutkintoa. Seuraavissa ikäluokissa ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuudet kasvoivat tasaisesti niin, että 6 64-vuotiaista 5 prosenttia oli vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa. Etelä-Pohjanmaalla ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien suhteelliset osuudet olivat hieman pienempiä nuorimmissa ikäryhmissä kuin Manner-Suomessa keskimäärin. Etelä-Pohjanmaalla 2 24- vuotiaista 15 prosentilla ei ollut perusasteen jälkeistä tutkintoa. 25 44-vuotiaiden ikäryhmissä ilman tutkintoa olevien vastaava luku oli 11 15. 45 49-vuotiaista 21 prosenttia ei ollut suorittanut perusasteen jälkeistä tutkintoa. Seuraavissa ikäluokissa ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuudet kasvoivat tasaisesti niin, että 6 64-vuotiaista 56 prosenttia oli vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa. Etelä-Pohjanmaan vanhimmissa ikäryhmissä vailla tutkintoa olevin osuus oli suurempi kuin maassa keskimäärin. 84
9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % % Keski-Suomi 14251 6962 897 5594 329 3833 1955 1963 2185 248 274742 64321 45348 4858 56131 593 8791 113551 157742 127545 15-19 2-24 25-29 3-34 35-39 4-44 45-49 5-54 55-59 6-64 Keski-Suomi Manner-Suomi Kuva 1.2. Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat. Manner-Suomen absoluuttinen luku on pylväiden alapuolella ja maakunnan absoluuttinen luku pylväiden alapuolella. 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % % Etelä-Pohjanmaa 111 5444 646 4515 2934 1779 1569 1332 1931 187 274742 64321 45348 4858 56131 593 8791 11355 157742 127545 15-19 2-24 25-29 3-34 35-39 4-44 45-49 5-54 55-59 6-64 Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomi Kuva 1.2. Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat. Manner-Suomen absoluuttinen luku on pylväiden alapuolella ja maakunnan absoluuttinen luku pylväiden alapuolella. 85
9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % % Pohjanmaa 9471 4749 5433 3627 2484 1881 1673 129 1585 112 274742 64321 45348 4858 56131 593 8791 113551 157742 127545 15-19 2-24 25-29 3-34 35-39 4-44 45-49 5-54 55-59 6-64 Pohjanmaa Manner-Suomi Kuva 1.2. Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat. Manner-Suomen absoluuttinen luku on pylväiden alapuolella ja maakunnan absoluuttinen luku pylväiden alapuolella. Pohjanmaalla ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien suhteelliset osuudet olivat hieman pienempiä nuorimmissa ikäryhmissä kuin Manner-Suomessa keskimäärin. Pohjanmaalla 2 24-vuotiaista 15 prosenttia oli vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa. 25 44-vuotiaiden ikäryhmissä ilman tutkintoa olevien vastaava luku oli 11 17. 45 49-vuotiaista 22 prosenttia ei ollut suorittanut perusasteen jälkeistä tutkintoa. Seuraavissa ikäluokissa ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuudet kasvoivat tasaisesti niin, että 6 64-vuotiaista 52 prosenttia oli vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa. Pohjanmaan vanhimmissa ikäryhmissä vailla tutkintoa olevin osuus oli suurempi kuin maassa keskimäärin. 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % % Keski-Pohjanmaa 4391 2129 1616 1768 178 651 792 594 39 497 274742 64321 45348 4858 56131 593 8791 113551 157742 127545 15-19 2-24 25-29 3-34 35-39 4-44 45-49 5-54 55-59 6-64 Keski-Pohjanmaa Manner-Suomi Kuva 1.2. Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat. Manner-Suomen absoluuttinen luku on pylväiden alapuolella ja maakunnan absoluuttinen luku pylväiden alapuolella. 86
Keski-Pohjanmaalla ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien suhteelliset osuudet olivat hieman pienempiä nuorimmissa ikäryhmissä kuin Manner-Suomessa keskimäärin. Keski-Pohjanmaalla 2 24-vuotiaista 13 prosenttia oli vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa. 25 44-vuotiaiden ikäryhmissä ilman tutkintoa olevien vastaava luku oli 1 17. 45 49-vuotiaista 22 prosenttia ei ollut suorittanut perusasteen jälkeistä tutkintoa. Seuraavissa ikäluokissa ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuudet kasvoivat tasaisesti niin, että 6 64-vuotiaista 59 prosenttia oli vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa. Keski-Pohjanmaan vanhimmissa ikäryhmissä vailla tutkintoa olevien osuus oli suurempi kuin maassa keskimäärin. 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja aikuisena opiskelu Taulukko 2.1. Vähintään 25-vuotiaat opiskelijat tutkintoon johtavassa koulutuksessa Länsi-Suomen läänissä vuonna 24 opiskelijat asuinmaakunnan mukaan suhteutettuna Manner-Suomeen Opiskelijatietoihin sisältyvät opetushallinnon koulutus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus (myös ESR koulutus) sekä muuta kautta rahoitettu koulutus. Opiskelijat ovat läsnä olevia opiskelijoita asuinmaakunnittain. Oppisopimusopis- Varsinais- Suomi Satakunta Pirkanmaa Keski- Suomi Etelä- Pohjanmaa Pohjanmaa Keski- Pohjanmaa Manner- Suomi Työikäinen aikuisväestö 9 % 4 % 9 % 5 % 3 % 3 % 25 64 v. 245 448 122 469 252 483 141 425 98 129 88 573 35 9 2 825 158 Lukiokoulutus 8 % 5 % 9 % 4 % 2 % 453 288 58 237 14 81 37 5 446 Ammatillinen 8 % 5 % 7 % 3 % 3 % 3 % perustutkinto, ops 994 64 885 43 394 42 158 12 637 Ammatillinen 7 % 4 % 9 % 5 % 3 % 3 % 2 % perustutkinto, näyttö 2 359 1 471 3 42 1 767 1 66 1 1 52 32 9 Ammattitutkinto 9 % 7 % 9 % 5 % 4 % 3 % 2 % 3 586 2 73 3 456 2 89 1 493 1 27 589 39 87 Erikoisammatti-tutkinto 7 % 6 % 4 % 3 % 3 % 1 228 952 1 616 78 528 48 18 16 924 Amk-tutkinto, 7 % 4 % 8 % 5 % 3 % 3 % aikuiskoulutus 1 4 79 1 437 874 582 518 196 18 961 Amk-tutkinto, nuorten 9 % 4 % 8 % 5 % 3 % 3 % koulutus 2 673 1 32 2 338 1 429 73 852 38 28 675 Ylempi amk-tutkinto 3 % 5 % 8 % 5 % 5 % 3 % 3 % 21 31 48 31 31 19 2 61 Alempi 8 % 2 % 7 % 2 % % korkeakoulututkinto 173 5 153 33 23 45 8 2 293 Ylempi 2 % 1 5 % 3 % % korkeakoulututkinto 7 313 1 378 8 213 3 866 964 2 61 39 71 448 Lääkärien 17 % 2 % 14 % 3 % 2 % 2 % erikoistumiskoulutus 453 56 376 89 63 56 18 2 697 Lisensiaatintutkinto 12 % 3 % 1 6 % 2 % % 496 17 478 258 31 8 16 4 187 Tohtorintutkinto 2 % 13 % 5 % 2 % % 1 652 247 2 1 729 166 317 62 15 766 87
kelijat ovat aineistossa mukana sijoitettuna koulutusmuodoittain: ops -perusteinen, näyttötutkinto, ammattitutkinto, erikoisammattitutkinto. Tarkastelussa ei ole mukana opisto- ja ammatillista korkea-astetta (Manner-Suomessa 94 opiskelijaa) eikä muuta tai tuntematonta koulutusastetta (Manner-Suomessa 3566 opiskelijaa). Manner-Suomen lukuun sisältyy asuinmaakunnaltaan tuntemattomat (noin 2 opiskelijaa). Taulukossa 2.1 esitetään Länsi-Suomessa asuvan vähintään 25-vuotiaan väestön osallistuminen tutkintoon johtavaan koulutukseen vuonna 24. Tarkasteltaessa aikuisten osallistumista koulutukseen yhden vuoden läpileikkauksena on muistettava, että opiskelijamäärät vaihtelevat vuosittain. Tarkastelun vertailupohjana käytetään maakunnan työikäisen väestön prosentuaalista osuutta Manner-Suomesta. Opiskelijatiedot on esitetty sekä absoluuttisina lukuina että prosenttiosuuksina Manner-Suomesta. Länsi-Suomen läänin maakuntien työikäisen väestön osallistuminen lukiokoulutukseen oli hieman maan keskiarvoa heikompaa, vain Satakunnassa osallistuminen lukiokoulutukseen ylitti maan keskiarvon. Varsinais-Suomen ja Keski-Suomen aikuisväestön osallistuminen toisen asteen ammatilliseen koulutukseen alitti jonkin verran maan keskiarvon. Varsinais-Suomessa erityisesti erikoisammattitutkintoon ja näyttötutkintoperusteiseen ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen osallistuminen oli maan keskiarvoa heikompaa. Satakunnassa aikuisväestön osallistuminen toisen asteen ammatilliseen koulutukseen ylitti merkittävästi maan keskiarvon. Erityisesti aikuisväestön osallistuminen ammatti- ja erikoisammattitutkintoon johtavaan koulutukseen oli Satakunnassa keskimääräistä runsaampaa. Aikuisväestön osallistuminen ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen oli keskimääräistä heikompaa Varsinais-Suomessa ja jossain määrin myös Pirkanmaalla. Kaikissa maakunnissa yli puolet ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen osallistuvista vähintään 25-vuotiaista opiskeli v. 24 nuorille suunnatussa koulutuksessa. Korkein osuus oli Varsinais-Suomessa (66 %). Manner-Suomessa vastaava osuus on 6 %. Aikuisväestön osallistuminen yliopistotutkintoon johtavaan koulutukseen oli selkeästi yli maan keskiarvon Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla. Länsi-Suomen muiden maakuntien työikäisen aikuisväestön osallistuminen yliopistotutkintoon johtavaan koulutukseen oli pääsääntöisesti alle maan keskitason. Taulukossa 2.2 esitetään Länsi-Suomessa asuvan vähintään 25-vuotiaan väestön osallistuminen tutkintoon johtavaan koulutukseen vuonna 24. Tarkasteltaessa aikuisten osallistumista koulutukseen yhden vuoden läpileikkauksena on muistettava, että opiskelijamäärät vaihtelevat vuosittain. Tarkastelun vertailupohjana käytetään alueen työikäisen aikuisväestön määrää, johon koulutukseen osallistuvien vähintään 25-vuotiaiden opiskelijoiden määrät on suhteutettu koulutusasteittain. Vuonna 24 opiskeli yli 25 aikuista, 9 prosenttia aikuisväestöstä, tutkintoon johtavassa koulutuksessa Manner-Suomessa. Yhteen lasketut opiskelijamäärät ovat bruttosummia (opiskelija, joka opiskelee samanaikaisesti eri koulutusmuodoissa tai -asteilla lasketaan useaan kertaan). Länsi-Suomen maakunnista Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen aikuisväestö opiskeli aktiivisemmin kuin Manner-Suomessa keskimäärin. Satakunnan (59 %), Etelä-Pohjanmaan (55 %) ja Keski-Pohjanmaan (59 %) opiskelevasta aikuisväestöstä yli puolet opiskeli toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Varsinais-Suomessa (43 %) ja Pirkanmaalla (45 %) opiskelevan aikuisväestön osallistumisaktiivisuus painottui yliopistokoulutukseen. Molemmissa maakunnissa opiskelevan aikuisväestön suhteellinen osuus korkea-asteen koulutuksessa (ammattikorkeakoulutus ja yliopistokoulutus yhteensä) oli yli 6 %. Keski-Suomessa opiskeleva aikuisväestö jakautui tasaisesti toisen asteen ammatilliseen koulutukseen (39 %) ja yliopistokoulutukseen (39 %). Pohjanmaan opiskelevan aikuisväestön osallistumisaktiivisuus painottui hieman toisen asteen ammatilliseen koulutukseen (43 %) suhteessa yliopistokoulutukseen (35 %). 88
Taulukko 2.2. Vähintään 25-vuotiaat opiskelijat tutkintoon johtavassa koulutuksessa Länsi-Suomen läänissä vuonna 24 opiskelijat asuinmaakunnan mukaan suhteutettuna alueen työikäiseen aikuisväestöön Keski- Pohjanmaa Varsinais- Sata- Pirkan- Keski- Etelä- Pohjan- Suomi kunta maa Suomi Pohjanmaa maa Manner- Suomi Työikäinen aikuisväestö 25 64 v. 245 448 122 469 252 483 141 425 98 129 88 573 35 9 2825 158 Lukiokoulutus,2 %,2 %,2 %,2 %,,,,2 % 453 288 58 237 14 81 37 5 446 Toisen asteen ammatillinen 3 % 5 % 4 % 4 % 4 % 4 % 4 % 4 % koulutus yhteensä 8 167 5 766 8 999 4 967 3 481 3 117 1 447 11 548 Ammatillinen perustutkinto, ops 994 64 885 43 394 42 158 12 637 Ammatillinen perustutkinto, näyttö 2 359 1 471 3 42 1 767 1 66 1 1 52 32 9 Ammattitutkinto 3 586 2 73 3 456 2 89 1 493 1 27 589 39 87 Erikoisammattitutkinto 1 228 952 1 616 78 528 48 18 16 924 Ammattikorkeakoulutus 2 % 2 % 2 % 2 % 2 % yhteensä 4 94 1 772 3 823 2 334 1 343 1 389 524 48 237 Amktutkinto, aikuiskoulutus 1 4 79 1 437 874 582 518 196 18 961 Amktutkinto, nuorten koulutus 2 673 1 32 2 338 1 429 73 852 38 28 675 Ylempi ammattikorkeakoulututkinto 21 31 48 31 31 19 2 61 Yliopistokoulutus yhteensä 4 % 2 % 4 % 4 % 3 % 3 % 1 87 1 838 11 23 4 975 1 247 2 559 413 96 391 Alempi korkeakoulututkinto 173 5 153 33 23 45 8 2 293 Ylempi korkeakoulututkinto 7 313 1 378 8 213 3 866 964 2 61 39 71 448 Lääkärien erikoistumiskoulutus 453 56 376 89 63 56 18 2 697 Lisensiaatintutkinto 496 17 478 258 31 8 16 4 187 Tohtorintutkinto 1 652 247 2 1 729 166 317 62 15 766 Kaikki yhteensä (bruttosumma) 8 % 9 % 6 % 8 % 7 % 9 % 23 32 9761 25 5 12 637 6 277 7 237 2 462 255 282 Opiskelijatietoihin sisältyvät opetushallinnon koulutus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus (myös ESR koulutus) sekä muuta kautta rahoitettu koulutus. Opiskelijat ovat läsnä olevia opiskelijoita asuinmaakunnittain. Oppisopimusopiskelijat on aineistossa mukana sijoitettuna koulutusmuodoittain: ops -perusteinen, näyttötutkinto, ammattitutkinto, erikoisammattitutkinto. Maakunnallisessa tarkastelussa ei ole mukana opistoastetta ja ammatillista korkea-astetta (Manner-Suomessa 94 opiskelijaa) eikä muuta tai tuntematonta koulutusastetta (Manner-Suomessa 3 566 opiskelijaa), nämä on kuitenkin laskettu mukaan Manner-Suomen kaikki yhteensä bruttosummaan, Manner-Suomen lukuun sisältyy asuinmaakunnaltaan tuntemattomat (noin 2 opiskelijaa). 89
Taulukko 2.3. Osallistuminen aikuiskoulutukseen ja aikuisena opiskelu Länsi-Suomen läänissä vuonna 24 - opiskelijat koulutuksen sijaintimaakunnan mukaan suhteutettuna Manner-Suomeen Työikäinen aikuisväestö 25 64 v. Suomi Sata- kunta Pirkan- maa Suomi Pohjan- maa Pohjanmaa Varsinais- Keski- Etelä-Pohjanmaa Keski- Manner- Suomi 9 % 4 % 9 % 5 % 3 % 3 % 245 448 122 469 252 483 141 425 98 129 88 573 35 9 2 825 158 Lukiokoulutus 8 % 5 % 9 % 4 % 2 %,7 % 77 448 89 413 227 125 63 9 53 Lukiokoulutuksen aineopinnot 8 % 5 % 13 % 2 % 3 % 4 %,9 % Toisen asteen amm. tutk. johtava koulutus yhteensä Ammatillinen perustutk., aikuisten opetussuunnitelmaperust. 1 167 672 1 844 237 375 611 134 14 573 7 % 6 % 8 % 5 % 4 % 3 % 7 982 6 275 9 421 5 29 4 783 3 38 1 69 111 77 6 % 5 % 6 % 3 % 12 % 2 % 167 156 167 3 92 336 66 2 98 Amm. perustutkinto, opetussuunnitelmaperust., 2 3 % 6 % 3 % 2 % 2 % 2 % oppisopimus 1 117 18 36 15 11 9 1 567 Ammatillinen perustutkinto, näyttötutkintoon valmistava 7 % 5 % 6 % 5 % 3 % 2 % 1 658 1 148 2 477 1 374 1 361 782 486 24 914 Amm. perustutkinto, näyttötutk. 5 % 4 % 8 % 5 % 4 % 2 % valmistava, oppisopimus 1 926 695 1 368 84 638 354 22 17 535 Ammattitutkinto 9 % 8 % 9 % 4 % 5 % 2 % 2 663 2 469 2 672 1 359 1 534 732 355 3 716 Ammattitutkinto, 8 % 5 % 8 % 6 % 3 % 4 % 1,8 % oppisopimus 1 1 324 833 1 327 1 22 553 654 35 16 773 Erikoisammattitutkinto 4 % 9 % 7 % 2 % 4 % 3 % 214 443 359 11 182 146 56 4 91 Erikoisammattitutkinto, 7 % 4 % 8 % 4 % 3 % 2 %,9 % oppisopimus 1 913 513 1 15 54 412 295 111 12 763 Tutkintoon johtamaton 7 % 3 % 7 % 6 % 5 % 8 % 3 % ammatillinen lisäkoulutus 3 5 923 2 714 5 543 4 748 3 616 6 472 2 227 79 395 Tutkintoon johtamaton amm. 23 % 2 % 4 %, 2 % 7 % % lisäkoulutus, oppisopimus 1 3 68 62 116 4 54 199 2 961 Tutkintoon johtava amkkoulutus yhteensä 7 % 4 % 7 % 5 % 3 % 4 % 2 733 1 474 2 676 1 853 1 46 1 388 458 39 52 Ammattikorkeakoulu- 6 % 4 % 6 % 5 % 3 % 4 %,9 % tutkinto, aikuiskoulutus 2 1 274 86 1 377 1 3 574 758 196 21 371 Amk-tutkinto, nuorten koulutus, 8 % 4 % 7 % 5 % 2 % 4 % väh 25-v. %-osuus 2 4 1 45 634 1 247 789 43 614 233 17 519 Ylempi ammattikorkeakoulututkinto 6 % 8 % 6 % 7 % 3 % 5 % 2 9 34 52 34 42 16 29 612 Erikoistumisopinnot 3 6 % 9 % 8 % 6 % % 818 462 744 683 12 445 36 8 72 Opettajankoulutus 3 % % 38 % % % % % 1 253 3 293 Avoin AMK 3 2 % 3 % 9 % 2 % 4 %,9 % 24 % 36 363 1 288 247 65 118 3 285 13 764 9
Varsinais- Suomi Satakunta Pirkanmaa Keski- Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski- Pohjanmaa Manner- Suomi Tutkintoon johtava 2 % 14 % 8 %, % 4 % % yliopistokoulutus yhteensä 6 123 971 8 115 5 73 17 2 274 59 69 Alempi korkeakoulututkinto, 8 % 4 % 5 % % 2 % % väh. 25-v. %-osuus 2 4 135 62 82 17 41 1 666 Ylempi korkeakoulututkinto, 9 % 2 % 13 % % 4 % % väh. 25-v. %-osuus 2 4 3 257 748 4 731 3 541 17 1 641 36 979 Lisensiaatintutkinto 2 17 % 14 % 9 % % 2 % % 794 5 632 434 93 4 654 Tohtorintutkinto 5 12 %,7 % 16 % 7 % % 3 % % 1 937 111 2 67 1 81 499 16 391 Täydennyskoulutus 3 8 % 4 % 7 % 4 % 5 % 3 % 3,3 % 7 538 4 56 6 95 4 88 4 276 3 128 3 2 91 991 Avoin yliopisto 3 15 % % 9 % 23 % % 2 % % 12 878 8 277 2 397 2 87 88 696 Vapaa sivistystyö yhteensä 6 % 3 % 9 % 5 % 6 % 5 % 48 14 23 312 76 68 42 96 49 522 45 5 1 717 843 22 Kansalais- ja työväenopistot 3 7 % 3 % 9 % 6 % 5 % 6 % 41 786 2 783 53 297 33 972 29 467 34 8 7 296 616 859 Kansanopistot 3 4 % 1,4 % 15 % 6 % 6 % 8 % 2 % 5 13 1 595 16 48 7 134 6 537 9 8 2 167 111 666 Liikunnan koulutuskeskukset 3 % % 7 % % 16 % % % 5 23 12 521 79 258 Kesäyliopistot 4 % 3 % 5 % 5 % 3 % 4 % 4 % 1 341 934 1 628 1 854 997 1 242 1 254 35 419 Kaikki yhteensä (bruttoluku) 6 6 % 3 % 8 % 6 % 4 % 4 % 95 58 4 89 122 87 85 993 64 641 65 25 21 531 1557 96 Tutkintoon johtava koulutus 8 % 4 % 6 % 3 % 3 % 1, % yhteensä (bruttoluku) 17 68 9 168 21 12 12 629 6 73 7 95 2 13 219 772 Muu koulutus yhteensä 6 % 2 % 8 % 5 % 4 % 4 % (bruttoluku) 6 77 45 31 641 11 768 73 364 58 568 58 11 19 41 1338 134 Opiskelijatietoihin sisältyvät opetushallinnon alainen koulutus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus (myös ESR koulutus) sekä muuta kautta rahoitettu koulutus. 1 Oppisopimusmuotoisen koulutuksen opiskelijat on sijoitettu maakuntiin koulutuksen järjestäjän sijaintimaakunnan mukaan. 2 Ammattikorkeakoulun ja yliopiston opiskelijatiedot sisältävät kaikki opiskelijat; läsnäolijat ja poissaolevaksi ilmoittautuneet. Yliopisto-opiskelijoissa poissaolevien keskimääräinen %-osuus Manner-Suomessa on 9 %. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden vastaavat luvut ovat nuorten koulutuksessa 1, aikuiskoulutuksessa 8 % ja ylemmässä amk-tutkinnossa 2 %. Opiskelijatiedot on pyritty sijoittamaan maakuntiin koulutuksen sijaintimaakunnittain. 3 Ammattikorkeakoulun tutkintoon johtamaton koulutus, avoin yliopisto sekä vapaa sivistystyö on sijoitettu maakuntiin oppilaitoksen sijaintimaakunnittain. Avoimen yliopiston tarjonnan prosenttiosuudet Manner-Suomesta koulutuksen sijaintimaakunnittain ovat Varsinais-Suomessa 8 %, Satakunnassa 3 %, Pirkanmaalla 6 %, Keski-Suomessa 9 %, Etelä-Pohjanmaalla 4 %, Pohjanmaalla 4 % ja Keski-Pohjanmaalla 2 %. 4 Vähintään 25- vuotiaiden uusien opiskelijoiden prosenttiosuudella on laskettu suuntaa-antava aikuisopiskelijamäärä, prosenttiosuus on laskettu koulutussektoreittain ja alueittain. Esim. Varsinais-Suomessa amk-tutkinnon nuorten koulutuksen uusia opiskelijoita oli yhteensä 193 joista yli 25-vuotiaita oli 16 % eli suuntaa-antava aikuisopiskelijamäärä on 1 93*16 % =1 45. 5 Sisältää erikoistumisopinnot, asiantuntijaohjelmat sekä seminaarit/ajankohtaiskurssit. 6 Opintokeskukset eivät ole mukana maakunnallisessa tarkastelussa, mutta opiskelijamäärä (192 187) sisältyy Manner-Suomen kaikki yhteensä bruttolukuun sekä muu koulutus yhteensä bruttolukuun., Opetusministeriö, AMKOTA- ja KOTA-tietokannat 91
Taulukossa 2.3 aikuiskoulutusta ja aikuisena opiskelua vuonna 24 tarkastellaan kahdesta näkökulmasta. Instituutiopohjaisessa tarkastelussa aikuiskoulutuksella tarkoitetaan aikuisia varten suunniteltua, organisoitua ja järjestettyä koulutusta, esim. näyttötutkintoon valmistava koulutus, oppisopimusmuotoinen koulutus, ammattikorkeakoulun aikuiskoulutus, yliopistojen lisensiaatin ja tohtorin tutkintoon johtava koulutus tai tutkintoon johtamaton ammatillinen täydennyskoulutus. Instituutiopohjaisessa tarkastelussa aikuiskoulutukseen osallistuvia ovat kaikki koulutukseen osallistuvat. Opiskelijan ominaisuuksiin pohjautuvassa tarkastelussa aikuisena opiskelulla tarkoitetaan aikuisväestön osallistumista muuhun koulutusorganisaatioiden puitteissa järjestetyn koulutuksen kuin aikuiskoulutukseen, esim. vähintään 25-vuotiaiden prosenttiosuus ammattikorkeakoulun nuorten koulutuksessa tai yliopiston alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa. Osallistuminen vapaana sivistystyönä järjestettyyn koulutukseen, joka ei ole yksinomaan lapsille ja nuorille suunnattua, on tässä taulukossa myös määritelty aikuisena opiskeluksi. Yllä olevassa taulukossa kuvataan maakunnan aikuiskoulutuksessa opiskelevia ja aikuisena opiskelua koulutuksen sijaintimaakunnittain. Tiedot ammattikorkeakoulun ja toisen asteen tutkintoon johtamattomasta koulutuksesta, avoimesta yliopistosta sekä vapaana sivistystyönä järjestetystä koulutuksesta on saatavilla vain oppilaitoksen sijaintimaakunnittain, joten näiltä osin maakunnan alueella toteutuneen aikuiskoulutuksen ja aikuisena opiskelun esittäminen on taulukossa alueellisesti epätarkkaa. Manner-Suomen vapaan sivistystyön kokonaisprosenttia nostaa opintokeskusten opiskelijamäärä (192 187) lähes 7 prosenttia. Opintokeskusten opiskelijatiedoista ei ole aluetietoja. Tarkastelun vertailupohjana käytetään maakunnan työikäisen aikuisväestön prosentuaalista osuutta Manner-Suomesta. Opiskelijatiedot on esitetty sekä absoluuttisina lukuina että prosenttiosuuksina Manner-Suomesta. Kun tarkastelu vaihdetaan opiskelijan asuinmaakunnan mukaisesta koulutuksen sijaintimaakunnan mukaiseksi, ilmenee maakunnassa aikuiskoulutuksena tarjotun koulutuksen toteutunut tarjonta. Koulutustarjonnan toteutumisen kokonaismäärään vaikuttavat mm. suosittujen oppilaitosten ja koulutusalojen kysynnän aiheuttamat opiskelijavirrat muista maakunnista. Yli 18-vuotiaiden opiskelijoiden prosenttiosuus lukiokoulutuksessa oli Länsi-Suomen maakunnissa pääsääntöisesti hieman maan keskiarvoa heikompaa. Ainoastaan Satakunnassa yli 18-vuotiaiden opiskelijoiden osuus lukiokoulutuksessa ylitti maan keskiarvon. Pirkanmaalla yli 18-vuotiaiden lukioopiskelijoiden osuus vastaa maan keskiarvoa. Lukion aineopiskelijoiden prosenttiosuus oli erityisesti Pirkanmaalla maan keskiarvoa korkeampaa. Satakunnan ja Pohjanmaan lukion aineopiskelijoiden prosenttiosuus ylitti myös maan keskiarvon. Toisen asteen ammatilliseen tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoiden suhteelliset osuudet olivat Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla hieman Manner-Suomen keskiarvoa korkeampia ja Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla hieman Manner-Suomen keskiarvoa heikompia. Opiskelijoiden suhteellisten osuuksien jakautuminen koulutusmuodoittain vaihteli jonkin verran maakunnittain. Opiskelijoiden suhteellinen osuus opetussuunnitelmaperusteisessa oppisopimusmuotoisessa ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa oli merkittävästi suurempi Varsinais-Suomessa kuin maassa keskimäärin. Pohjanmaalla ammatilliseen perustutkintoon johtava aikuisten opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen prosenttiosuus oli puolestaan merkittävästi suurempi kuin maassa keskimäärin. Ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen suhteelliset osuudet olivat maan keskiarvoa suurempia erityisesti Satakunnassa ja jossain määrin myös Etelä-Pohjanmaalla. Aikuisten osallistuminen valtionosuusrahoitteiseen, näyttöperusteisena järjestettävään ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen ja valtionosuusrahoitteiseen oppilaitosmuotoiseen sekä oppisopimuskoulutuksena järjestettävään ammatilliseen lisäkoulutukseen (ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot) riippuu oleellisesti alueella olevasta koulutustarjonnasta. Näyttöperusteiseen koulutukseen aikuisille kiintiöity enimmäismäärä ilmoitetaan koulutuksen järjestämisluvassa ja perustuu lähinnä koulutuksen järjestäjän opetusministeriölle tekemään esitykseen. Paikkojen määrä vaihtelee alueittain ja koulutuksen järjestäjittäin hyvin paljon. Osal- 92