TAIDEAINEIDEN LAITOS

188 TAIDEAINEIDEN LAITOS Taideaineiden laitoksen pääaineet ovat Suomen kirjallisuus, yleinen kirjallisuustiede sekä teatterin ja draaman tutkimus. Lisäksi laitoksen oppi aineisiin kuuluu taidehistoria, josta voi suorittaa perusopinnot ja aineopinnot. Yhteistyössä tiedotusopin laitoksen kanssa taideaineiden laitos vastaa monitieteisestä mediakulttuurin opintokokonaisuudesta ja tämän pohjalta vuosina 2005 2007 toteutettavasta mediakulttuurin maisteriohjelmasta. Suomen kirjallisuuden ja yleisen kirjallisustieteen perusopinnot ovat yhteiset. Yhteistyötä tekevät myös teatterin ja draaman tutkimus sekä mediakulttuuri. Jos sama opintojakso kuuluu useampaan oppiaineeseen, on huomattava, että opiskelija voi lukea saman opintosuorituksen opintopisteet vain yhteen kertaan tutkinnon kokonaislaajuuteen ja vain yhteen opintokokonaisuuteen. Mikäli opiskelija opintopisteiden saamiseksi haluaa tehdä korvaavan opintosuorituksen, siitä on sovittava opintojaksosta vastaavan opettajan kanssa. Aineenopettajakoulutuksessa tutkinnot muodostuvat yhden tai kahden opetettavan aineen opinnoista sekä opettajan pedagogisista opinnoista. Suomen kirjallisuus, yleinen kirjallisuustiede sekä teatterin ja draaman tutkinmus voivat olla pääaineena tai sivuaineena äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajakoulutuksessa. Jos pääaineena on kirjallisuusaine, laajana sivuaineena on suomen kieli, josta on suoritettava vähintäään perusopinnot ja aineopinnot sivuainevaatimusten mukaan. Lisäksi vaaditaan puheopin ja logopedian sekä yleisen kielitieteen ja fonetiikan opinnot suomen kielen opetussuunnitelman mukaan. (Ks. suomen kielen opetussuunnitelma.) Jos pääaineena on suomen kieli, laajana sivuaineena on yksi em. kirjallisuusaineista, josta on suoritettava perusopinnot ja aineopinnot sivuainevaatimusten mukaan siten kuin ao. oppiaineen opetussuunnitelmassa mainitaan. Opettajan pedagogisista opinnoista huolehtii kasvatustieteiden tiedekunta. Opettajan pedagogisista opinnoista sekä niihin liittyvästä soveltuvuuskokeesta saa tietoja kasvatustieteiden tiedekunnan opinto-oppaasta sekä humanistisen tiedekunnan kotisivuilta. SUOMEN KIRJALLISUUS Suomen kirjallisuuden opintojen tavoitteena on kyky ymmärtää ja analysoida kaikenlaisia kirjallisia tekstejä sekä muita kulttuurin ja median kenttään liittyviä ilmiöitä, samoin kuin vahvistaa kirjallisuuden tuntemusta sekä taitoa puhua ja kirjoittaa kirjallisuudesta. Opinnoissa perehdytään kirjallisuustieteen teorioihin ja tutkimusmenetelmiin, kirjallisuuden historiaan, kotimaiseen ja ulkomaiseen kaunokirjallisuuteen, kirjallisuuden opettamiseen sekä muihin kulttuurityön käytäntöihin. Tutkimuksessa Suomen kirjallisuuden oppiaineen vahvuusalue on perinteisesti ollut kirjallisuushistoria ja pirkanmaalaisten kirjailijoitten tuotanto. Oppiaineessa painotetaan myös nykykirjallisuuden tutkimusta eri metodien näkökulmista. Erityisen huomion kohteena ovat kirjallisuusinstituution ja yhteiskunnan suhteet.

Suomen kirjallisuus 189 Aineyhdistelmät Suomen kirjallisuus tutkinnon pääaineena sopii hyvin esimerkiksi opetuksen ja kasvatuksen, lehdistön, radio- ja televisiotyön, mainonnan ja muun viestinnän, kirjasto- ja kustannusalan, teatterin ja kulttuurihallinnon tehtäviin sekä tutkijoiksi aikoville. Lopullinen ammattikuva muotoutuu kunkin opiskelijan valitseman aineyhdistelmän ja yksilöllisen opiskelusuunnitelman mukaan. Suomen kirjallisuus sopii samaan aineyhdistelmään esimerkiksi suomen kielen, muiden kieliaineiden, informaatiotutkimuksen, tiedotusopin, historiatieteiden, perinteentutkimuksen, filosofian, sosiaalitieteiden sekä kasvatustieteen opintojen kanssa sekä erilaisiin monitieteisiin opintokokonaisuuksiin. Sivuaineeksi Suomen kirjallisuuden voi valita yli tiedekuntarajojen. Suomen kirjallisuuden opiskelija ei voi ottaa yleistä kirjallisuustiedettä sivuaineeksi. Perusopinnot järjestetään yhteistyössä yleisen kirjallisuustieteen kanssa, mutta aineopintovaiheessa oppiaineet eriytyvät. Yksittäisiä yleisen kirjallisuustieteen opintojaksoja voidaan myöhemminkin sisällyttää tutkinnon ylimääräisiin opintoihin ja kursseja voidaan lukea hyväksi Suomen kirjallisuuden opinnoissa. Kurssien vastaavuudesta tiedotetaan kunkin lukukauden opetusohjelmassa, minkä lisäksi korvaavuuksista voidaan neuvotella tapauskohtaisesti. Äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajan opinnoissa pääaineena voi olla joko Suomen kirjallisuus, yleinen kirjallisuustiede, teatterin ja draaman tutkimus tai suomen kieli. Jos pääaineena on jokin kirjallisuusaineista, ensimmäisenä sivuaineena on suomen kieli. Pääaineesta suoritetaan perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot sekä pro gradu -tutkielma ja ensimmäisestä sivuaineesta vähintään perusopinnot ja osa (35 op) aineopinnoista. Opettajan pätevyys edellyttää myös pedagogisia opintoja, joihin haetaan erikseen. Ennen opettajakoulutukseen pyrkimistä opiskelijan on suoritettava tietyt opetettavan aineen opinnot. Opettajan pedagogisiin opintoihin hakemisesta ja sen edellytyksistä sekä valintaperusteista ilmoitetaan erikseen humanistisen tiedekunnan ilmoitustaululla. Aineenopettajakoulutusta koordinoivat kasvatustieteiden tiedekunnassa opettajankoulutuslaitos sekä humanistisessa tiedekunnassa suomen kielen ja yleisen kielitieteen jaos (kieli- ja käännöstieteiden laitoksessa). Tutkinnot, opintokokonaisuudet ja opinnoissa eteneminen Yliopisto-opinnot tähtäävät ensi vaiheessa alemman korkeakoulututkinnon (HuK) ja sen jälkeen ylemmän korkeakoulututkinnon (FM) suorittamiseen. HuK-tutkinto on mahdollista suorittaa noin 3 vuodessa ja koko FM-tutkinto noin 5 vuodessa. Opintojen etenemiseen vaikuttavat niin yksilölliset erot kuin sivuaineiden opiskelukin. Suomen kirjallisuuden perusopinnot (25 op) johdattavat kirjallisuuden opiskeluun, lajeihin ja historiaan sekä tieteenalan peruskäsitteisiin. Opinnot sisältävät runsaasti niin suomalaiseen kuin ulkomaiseenkin kaunokirjallisuuteen paneutumista, mutta jo perusopinnoista lähtien rakennetaan pohjaa myös kirjallisuustieteellisen ajattelun ja kirjoittamisen valmiuksille. Aineopinnot (45 op) täydentävät ja laajentavat perusopintojen antamaa yleiskuvaa ja suovat osittaisella valinnaisuudellaan mahdollisuuden tutkimukselliseen tai ammatilli-

190 Taideaineiden laitos seen erikoistumiseen. Aineopintojen yhteydessä tehdään proseminaariesitelmä, jonka pääaineopiskelijat voivat laajentaa kandidaatintutkielmaksi HuK-tutkintoa varten. Syventävät opinnot (80 op), joihin sisältyy pro gradu -tutkielma (40 op) johdattavat opiskelijoita omakohtaisen tieteellisen tutkimuksen perusteisiin. Syventävissä opinnoissa voi jatkaa keskittymistä jo aineopinnoissa valitsemalleen erityisalalle. Pääpaino on tutkielman laadinnassa. Aineopintojen tai syventävien opintojen vaiheissa on suositeltavaa opiskella myös jossakin ulkomaisessa yliopistossa. Ulkomailla suoritetut kirjallisuudenopinnot korvataan tutkinnossa soveltuvin osin. Suomen kirjallisuuden oppiaine pyrkii järjestämään mahdollisimman paljon lähiopetusta, luentoja, harjoitusryhmiä ja erilaisia seminaareja, mutta suuri osa perus- ja aineopinnoista on mahdollista suorittaa myös kirjatentteinä. Sivuaineopiskelijoiden on mahdollista suorittaa kaikki perusopinnot osallistumatta lähiopetukseen. Tämä edellyttää erityisen huolellista oman opiskelun suunnittelua. Pääaineopiskelijoille on joitakin pakollisia kursseja. Aineopinnoissa on suotavaa suorittaa teoria- ja historiakirjallisuutta myös esseetyyppisillä kotitöillä tai muulla opettajan kanssa sovittavalla tavalla. Harjoitusryhmien ja aineopintojen proseminaariryhmien enimmäiskoko on 15 opiskelijaa. Syventävien opintojen seminaariryhmän ja tutkielmapiirin enimmäiskoko on 12 opiskelijaa. Karsinnassa noudatetaan jonolakia. Kaikkien opiskelijoiden on tärkeää laatia omien tavoitteidensa ja etenemisvauhtinsa mukainen henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) ja seurata sen toteutumista. Neuvoja oman opiskelun suunnitteluun saa laitoksen www-sivuilta ja oppiaineen opettajilta. Ehdotus suoritusaikatauluksi auttaa suunnitelman tekemisessä. Se kertoo, mihin mennessä jokin opintojakso on hyvä suorittaa. Sen lisäksi on tärkeää tarkistaa opetusohjelmasta kunakin vuonna järjestettävä opetus ja käytettävissä olevat tenttipäivät. Kirjallisuuden opiskelijan on alusta lähtien varattava suunnitelmallisesti aikaa luento- ja harjoituskursseilla käymisen lisäksi kirjallisuuden lukemiseen, tenttimiseen ja muuhun omatoimiseen työskentelyyn. Tenttien vastaanottajat ja opintojaksojen vastuuopettajat ilmoitetaan lukuvuosittain opetusohjelmassa ja ajantasaisesti laitoksen www-sivuilla. Ehdotus suoritusaikatauluksi I lukuvuoden syksy (perusopintoja) P0 Johdatus kirjallisuuden opiskeluun P1 Johdatus kirjallisuuden poetiikkaan P2 Kirjallisuus, kulttuuri ja yhteiskunta P3A Suomen kirjallisuuden historia I lukuvuoden kevät (perusopintoja) P3B Länsimaisen kirjallisuuden historia P4 Johdatus suomalaisen kaunokirjallisuuden tuntemukseen P5 Johdatus länsimaisen kaunokirjallisuuden tuntemukseen P6 Populaari- ja nuorisokirjallisuus P7 Tiede, taide ja kirjoittaminen

Suomen kirjallisuus 191 II lukuvuosi (aineopintoja) A1 Kirjallisuus- ja kulttuuriteoria A2 Kirjallisuudentutkimuksen menetelmät A3 Suomen kirjallisuuden historia ja kaunokirjallisuus (osa) A4 Valinnainen suuntautuminen (osa) Proseminaarin eli opintojakson A5 suorittaminen on mahdollista jo toisena opiskeluvuonna, jos opiskelijan muu opiskelutilanne sen sallii. III lukuvuosi (aineopintoja) A3 Suomen kirjallisuuden historia ja kaunokirjallisuus (osa) A4 Valinnainen suuntautuminen (osa) A5 Proseminaari Seminaariin (opintojakson S5) voi osallistua jo kolmantena opiskeluvuonna muusta opintotilanteesta riippuen. IV lukuvuosi (syventäviä opintoja) S1 Syventävä kirjallisuuden teoria S2 Kirjallisuudentutkimuksen klassikoita S3 Suomalaisen kirjallisuudentutkimuksen historia S4 Suomalaisen kaunokirjallisuuden erityiskurssi S5 Seminaari Tutkielmapiiriin (opintojakso S7) voi osallistua jo neljäntenä opiskeluvuonna muusta opintotilanteesta riippuen. V lukuvuosi (syventäviä opintoja) S6 Valinnaisia syventäviä opintoja S7 Tutkielmapiiri S8 Tutkielma Siirtyminen opintokokonaisuudesta toiseen edellyttää edellisen opintokokonaisuuden suorittamista vähintään hyvin tiedoin. Seuraavaan opintokokonaisuuteen kuuluvia yksittäisiä opintojaksoja voi suorittaa jo ennen kuin edellinen opintokokonaisuus on kokonaan suoritettu. Opiskelijan tulee itse seurata, että opinnot tulevat opintosuoritusrekisteriin. Kun kukin opintokokonaisuus (perusopinnot, aineopinnot, syventävät opinnot) on kokonaan suoritettu, siitä haetaan yhteismerkintä. Yhteismerkinnän antava opettaja ilmoitetaan vuosittaisessa opetusohjelmassa ja ajantasaisesti laitoksen www-sivuilla. Opetuksen ja opiskelun arviointi Suomen kirjallisuudessa opetuksen onnistumista seurataan ja sen kehittämiseksi kerätään tietoa opiskelijapalautteella sekä laajemmilla selvityksillä ja itsearvioinneilla, joihin osallistuvat opiskelijoiden lisäksi opettajat ja tutkijat. Palaute otetaan huomioon opetuksen suunnittelussa. Lisäksi taideaineiden laitos järjestää opiskelijoille ja henkilökunnalle yhteistoimintakokouksia, joissa keskustellaan opetuksesta ja muista ajankohtaisista asioista. Opiskelijoiden ainejärjestö Teema järjestää laitoksella yhteisiä kahvi- ja keskustelutilaisuuksia.

192 Taideaineiden laitos Opintosuorituksista annetaan numeroarvostelun lisäksi yksityiskohtaisempaa suullista tai kirjallista palautetta aina pyydettäessä ja systemaattisesti erilaisten harjoitustöiden yhteydessä. Pro gradu -tutkielmista ja sivuaineen tutkielmista kirjoitetaan lausunnot. Yhteiskuntasuhteet ja yhteydet oman yliopiston ulkopuolelle Suomen kirjallisuuden oppiaine pyrkii monin tavoin vaalimaan yhteiskuntasuhteitaan. Oppiaine tarjoaa opetusta ja harjoittelua aidoissa työtehtävissä, harjaannuttaa kulttuurielämän toimijaksi ja madaltaa opiskelusta työelämään siirtymisen kynnystä. Taideaineiden laitos rohkaisee kuntia, kulttuurilaitoksia ja muuta kulttuurielämää käyttämään hyväkseen oppiaineen asiantuntijuutta ja työpanosta erityisesti kirjallista kulttuuria koskevien selvitysten ja tutkimusten tekemisessä. Niitä voidaan laatia myös opinnäytteiksi. Oppiaineelle tärkeitä yhteistyötahoja ovat esimerkiksi Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutti, Väinö Linnan seura, Lauri Viita -seura ja Viita-akatemia. Kirjallisuus- tai teatterikriitikoille tarkoitettu Vaaskivi-plaketti jaetaan oppiaineen piirissä yhteistyössä kirjailijajärjestöjen ja Suomen Arvostelijain Liiton kanssa. Suomen kirjallisuudella on myös yliopiston ulkopuolelta rahoitettuja opetuksen ja tutkimuksen harjoitteluhankkeita. Hankkeet liitetään oppiaineen normaaleihin opetusrutiineihin, ja opiskelijat voivat hyötyä niistä sekä oppijoina että opettajina. Tutkimusprojekteihin on hankittu Suomen Akatemian, säätiöiden ja kustantajien rahoitusta. Yhteistyötä opetuksessa ja tutkimuksessa tehdään myös yliopiston muiden tiedekuntien kuten lääketieteellisen tiedekunnan kanssa. Yhdessä muiden yliopistojen kirjallisuusoppiaineiden kanssa Suomen kirjallisuus on mukana Kirjallisuustieteen valtakunnallisessa virtuaaliyliopistossa ja Kirjallisuudentutkimuksen valtakunnallisessa tutkijakoulussa. Kahdenväliset opiskelijavaihtosuhteet oppiaineella on Unkariin ja opetusyhteistyön kohteina ovat olleet muiden muassa Pohjoismaat, Baltia ja Venäjä. PERUSOPINNOT 25 op. Opintokokonaisuus on yhteinen yleisen kirjallisuustieteen kanssa. Perusopinnot johdattavat kirjallisuuden opiskeluun, lajeihin ja historiaan sekä tieteenalan peruskäsitteisiin. Opiskelija saa yleiskuvan tieteenalasta perehtymällä alan perusteisiin kuten kirjallisuuden poetiikkaan sekä kirjallisuuden ja kulttuurin suhteeseen. Lisäksi kurssit harjaannuttavat kaunokirjallisuuden lukemiseen, kirjallisuustieteelliseen keskusteluun ja kirjoittamiseen. Perusopinnot suoritettuaan opiskelijalla on käsitys kirjallisuudentutkimuksen nykytilanteesta, lähtökohdat omaehtoiseen kirjallisuuden tuntemuksen syventämiseen sekä valmiudet oman opintosuunnitelman rakentamiseen aine- ja syventävissä opinnoissa. Perusopinnot koostuvat seitsemästä opintojaksosta, jotka suoritetaan ensisijaisesti luento- ja harjoituskursseina. Kursseja tai niiden osia voi korvata myös kirjallisuudella tai muulla erikseen sovittavalla tavalla. Pääaineopiskelijoiden on suoritettava opintojaksojen P4-P6 osioista vähintään yksi harjoituskurssina. Kyseisiä jaksoja kirjatenttinä tentittäessä luetaan kuusi kirjaa yhtä opintopistettä kohden. Tenttikirjallisuuden suosituslistat ovat saatavissa laitoksen www-sivuilta tai kohtien vastuuhenkilöiltä. P0 Johdatus kirjallisuuden opiskeluun 0 op. Johdantokurssi pääaineopiskelijoille ensimmäisenä syyslukukautena.

Suomen kirjallisuus 193 P1 Johdatus kirjallisuuden poetiikkaan 3 op. Opintojakson tavoite: perehdyttää kirjallisuuden poetiikan peruskäsitteisiin, tieteenalan historiaan ja nykysovelluksiin. Vastuuoppiaine: Yleinen kirjallisuustiede. Luennot tai kirjallisuutta: Alanko & Käkelä-Puumala (toim.): Kirjallisuudentutkimuksen peruskäsitteitä (2001); Kantokorpi, Lyytikäinen & Viikari: Runousopin perusteet (1990), Viikarin osuus Lyriikan runousoppia ; Rimmon-Kenan: Kertomuksen poetiikka (1983/1991). P2 Kirjallisuus, kulttuuri ja yhteiskunta 3 op. Opintojakson tavoite: perehtyminen kirjallisuusinstituution rakenteisiin sekä tutustuminen kirjallisuuden, kulttuurin ja yhteiskunnan suhteita koskevan tutkimuksen nykysuuntauksiin ja peruskäsitteisiin. Vastuuoppiaine: Suomen kirjallisuus. Luennot tai kirjallisuutta: Easthope: Literary into Cultural Studies (1991); Lehtonen: Merkitysten maailma (1996); Niemi: Kirjallisuus instituutiona (1991) TAI Kirjallinen elämä (2000). P3 Johdatus kirjallisuuden historiaan 6 op. Opintojakson tavoite: perehdyttää kirjallisuushistoriallisiin aikakausiin, lajien kehitykseen ja keskeisiin kirjailijoihin. P3A Suomen kirjallisuuden historia 3 op. Vastuuoppiaine: Suomen kirjallisuus. Kirjallisuus: Laitinen: Suomen kirjallisuuden historia (1997, 4 p.). P3B Länsimaisen kirjallisuuden historia 3 op. Vastuuoppiaine: Yleinen kirjallisuustiede. Kirjallisuus: Olsson & Algulin: Litteraturens historia i världen (1995, 3 p.). P4 Johdatus suomalaisen kaunokirjallisuuden tuntemukseen 4 op. Vastuuoppiaine: Suomen kirjallisuus. Harjoituskurssi tai kirjallisuutta. P4A Romaani ja novelli 2 op. P4B Lyriikka, draama ja muu kirjallisuus 2 op. P5 Johdatus länsimaisen kaunokirjallisuuden tuntemukseen 4 op. Vastuuoppiaine: Yleinen kirjallisuustiede. Harjoituskurssi tai kirjallisuutta. P5A Romaani ja novelli 2 op. P5B Lyriikka, draama ja muu kirjallisuus 2 op. P6 Populaari- ja nuorisokirjallisuus 2 op. Vastuuoppiaineet: Suomen kirjallisuus (P6A) ja yleinen kirjallisuustiede (P6B). Harjoituskurssi tai kirjallisuutta. Suoritetaan vaihtoehtoisesti kohta A TAI kohta B. P6A Populaari- ja genrekirjallisuus 2 op. P6B Lasten- ja nuortenkirjallisuus 2 op. P7 Tiede, taide ja kirjoittaminen 3 op. Opintojakson tavoite: tukea ja kehittää opiskelijan kielellistä ilmaisua taideaineiden opiskelun ja taiteiden tutkimuksen näkökulmasta. Vastuuoppiaineet: Suomen kirjallisuus, yleinen kirjallisuustiede, teatterin ja draaman tutkimus, mediakulttuuri. Pääaineopiskelijat: luento- ja harjoituskurssi jostakin luovan ja/tai tieteellisen kirjoittamisen alasta. Oheiskirjallisuutta: Aaltonen: Käsikirjoittajan työkalut (2002); Andersson: Luova mieli (2002); Calvino: Kuusi muistiota seuraavalle vuosituhannelle (1995); Kauppinen & Laurinen: Tekstioppi (1987 tai uudempi painos); Lehtinen: Sanojen avaruus (2000); Lonka et al.: Taitava kirjoittaja: opiskelijan opas (2002). Sivuaineopiskelijat suorittavat kohdan omatoimisilla kirjoitusharjoituksilla oheiskirjallisuuden pohjalta. Huom: Mikäli opiskelijalla on sekä pää- että sivuaineenaan taideaine, hän suorittaa sivuaineen osalta kohdan kirjallisuudella (essee tai tentti). Tarkemmat ohjeet ja kirjalistat laitoksen www-sivuilta tai opintojaksojen vastuuhenkilöiltä.

194 Taideaineiden laitos AINEOPINNOT 45 op. Aineopinnot täydentävät ja laajentavat perusopintojen antamaa yleiskuvaa sekä johdattavat opiskelijoita omakohtaisen tieteellisen tutkimuksen perusteisiin. Aineopinnot koostuvat viidestä opintojaksosta. Jakso A2 on tarkoitettu proseminaaria alustavaksi. Jaksossa A4 opiskelija valitsee omaan opintosuunnitelmaansa erikoistumissuuntia siten, että niistä rakentuu mielekäs tutkimuksellinen tai ammatillinen linja. Huom: Ne opiskelijat, joilla on äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajan opinnoissa pääaineena suomen kieli ja sivuaineena Suomen kirjallisuus, suorittavat Suomen kirjallisuudessa perusopinnot (25 op.) sekä aineopintoja vähintään 35 opintopistettä. Aineopintoihin on sisällyttävä proseminaari (A5) sekä sitä edeltävänä vähintään yksi opintopiste kohdasta A2. A1 Kirjallisuus- ja kulttuuriteoria 3 op. Opintojakson tavoite: kirjallisuus- ja kulttuuriteoreettisen tietämyksen laajentaminen. Luennot tai kirjallisuutta kaksi seuraavista: Culler: Literary Theory (1997); Eagleton: Kirjallisuusteoria (2., uudistettu painos 1997); Fornäs: Kulttuuriteoria (1998); Sevänen: Taide instituutiona ja järjestelmänä (1998). A2 Kirjallisuudentutkimuksen menetelmät 3 op. Opintojakson tavoite: selvittää käytännönläheisesti ja oivallusten kautta, mitä mahdollisuuksia kirjallisuudentutkimuksen eri suuntausten ja metodien soveltaminen etenkin tekstejä analysoitaessa tarjoaa. Pääaineopiskelijoita suositellaan suorittamaan kohta harjoituskurssina toisena opiskeluvuonna ennen proseminaaria; kirjatenttinä suorittamisesta pääaineopiskelijan on neuvoteltava etukäteen jakson vastuuopettajan kanssa. Sivuaineopiskelijoille paikkoja harjoituskurssilla on rajoitetusti, joten he suorittavat kohdan pääsääntöisesti tenttimällä teoksen Koskela & Rojola: Lukijan ABC-kirja (1997/2000) sekä valikoiman tutkimusartikkeleita, jotka on lueteltu oppiaineen www-sivuilla ja digitoitu verkkoon yhteistyössä yliopiston kirjaston kanssa. A3 Suomen kirjallisuuden historia ja kaunokirjallisuus 17 op. Opintojakson tavoite: laajentaa ja ajanmukaistaa yleisnäkökulmaa Suomen kirjallisuushistoriaan sekä syventyä samalla yksittäisiin teoksiin hakien niille kirjallisuushistoriallisia puitteita. Kirjatentit tai luennot ja harjoitukset. Tentittävien teosten suosituslistat ovat laitoksen www-sivuilla. A3A Suomen kirjallisuus 1880-luvun alkuun 4 op. Suomen kirjallisuushistorian (1999) osa 1 eli Varpio - Huhtala (toim.): Hurskaista lauluista ilostelevaan romaaniin JA viisi teosta suosituslistalta. A3B Suomen kirjallisuus 1880-luvulta 1930-luvun loppuun 5 op. Suomen kirjallisuushistorian (1999) osa 2 eli Rojola (toim.): Järkiuskosta vaistojen kapinaan JA kahdeksan teosta suosituslistalta. A3C Suomen kirjallisuus 1940-luvulta 1990-luvulle 5 op. Suomen kirjallisuushistorian (1999) osa 3 eli Lassila (toim.): Rintamakirjeistä tietoverkkoihin JA kahdeksan teosta suosituslistalta. A3D Uusin suomalainen kirjallisuus 3 op. Soikkeli (toim.): Kurittomat kuvitelmat (2002) JA viisi teosta suosituslistalta. A4 Valinnainen suuntautuminen 12 op. Opintojakson tavoite on omaksua omien tutkimuksellisten tai ammatillisten intressien kannalta hyödyllisiä näkökulmia ja taitoja. Valitaan 2-4 seuraavista osa-alueista, kustakin 3-6 op. Suoritetaan luento- tai harjoituskursseina, tenttimällä kirjallisuutta tai tekemällä sen pohjalta harjoitustöitä (harjoitustyöllä suoritettaessa aiheen rajauksesta on neuvoteltava osa-alueen vastuuopettajan kanssa). Suosituslistat tentittävästä kirjallisuudesta ja osa-alueiden vastuuopettajat löytyvät laitoksen www-sivuilta.

Suomen kirjallisuus 195 Äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajaksi suuntautuville suositellaan ensi sijaisesti kohtia A4I-A4L. A4A Kirjallisuuden lajit ja lajiteoria A4B Tekstiteoria A4C Kirjallisuushistorian tutkimus A4D Kirjallisuus- ja taidefilosofia A4E Kulttuurintutkimus ja kirjallisuussosiologia A4F Psykologinen kirjallisuudentutkimus A4G Feministinen kirjallisuudentutkimus A4H Kirjallisen työn lajit A4I Kirjallisuudenopetus koulussa A4J Lukemisen ja kirjoittamisen ohjaus A4K Populaari- ja nuorisokirjallisuuden lajit A4L Medialukutaidon opettaminen A5 Proseminaari 10 op. Proseminaarissa harjoitellaan tiedonhakua, laaditaan tutkimussuunnitelma ja kirjoitetaan oma kirjallisuustieteellinen esitelmä. Lisäksi harjoitellaan tieteellistä kommentointia (opponenttina toimiminen) ja muita akateemisia keskustelutaitoja (esitelmien yhteiset käsittelyt). Oheiskirjallisuutena Ihonen - Ihonen: Kirjallisuuden opinnäyteopas (2003 tai uudempi painos). Proseminaarin suorittaminen edellyttää kokonaan suoritettuja perusopintoja; lisäksi ennen proseminaaria on suoritettava kohta A2. Pääaineopiskelijoiden proseminaariesitelmä, tarvittaessa korjauksin täydennettynä, hyväksytään samalla HuK-tutkielmaksi (15-20 s.). Huk-tutkintoa varten suoritetaan lisäksi yleisenä tenttipäivänä tutkielman aiheeseen liittyvä kypsyysnäyte (ks. Humanistisen tiedekunnan opinto-opas). Tarkempi ohjeistus proseminaarin vastuuhenkilöltä. SYVENTÄVÄT OPINNOT 80 op. Syventävät opinnot tähtäävät kirjallisuustieteellisen tiedon, tutkimusmenetelmien ja teorioiden soveltamiseen tutkimusongelmien ratkaisussa sekä tieteelliseen tutkielman laatimiseen yhdeltä kiinnostusalueelta. Opintojen sisällöstä ja suorittamisen aikataulusta sovitaan vastaanotolla oppiaineen professorin kanssa ennen seminaarin (S5) aloittamista. Tutkielman aihe käydään sopimassa vastaanotolla viimeistään tutkielmapiirin (S7) alkuvaiheessa. S1 Syventävä kirjallisuuden teoria 10 op. Perehtyminen tutkielman kannalta hyödylliseen teoria- ja menetelmäkirjallisuuteen sopimuksen mukaan. Suosituslista laitoksen wwwsivuilla. Osa opintojaksosta voidaan suorittaa luento- tai harjoituskurssilla. S2 Kirjallisuudentutkimuksen klassikoita 6 op. Kirjallisuusteoreettisen tietämyksen syventäminen ja tutkimusintressien kontekstualisoiminen lukemalla tutkimuskirjallisuutta sopimuksen mukaan 2-3 teosta seuraavista (osa opintojaksosta voidaan suorittaa luento- tai harjoituskurssilla). Auerbach: Mimesis (1946/1992); Bahtin: Dostojevskin poetiikan ongelmia (1963/1991); Barthes: S/Z (1970/1974); Bloom: The Western Canon (1996); Booth: The Rhetoric of Fiction (1961); de Man: Blindness and Insight (1983); Eco: A Theory of Semiotics (1979); Fetterley: The Resisting Reader (1978); Fish: Is There a Text in This Class? (1980); Genette: Narrative Discourse (1972/1980); Gilbert & Gubar: The Madwoman in the Attic (1979); Iser: Der implizite Leser (1972, The Implied Reader, 1974); Jameson: The Political Unconscious (1981); Jauss: Toward An Aesthetic of Reception (1982); Hökkä (toim.): Oi runous (2000); Pesonen ja Suni (toim.): Venäläinen formalismi (2001); Wellek & Warren: Kirjallisuus ja sen teoria (1949/1969); Williams: Marxismi, kulttuuri ja kirjallisuus (1988). S3 Suomalaisen kirjallisuuden tutkimuksen historia 3 op. Varpio: Suomalaisen kirjallisuudentutkimuksen historia (1986) JA yksi Suomen kirjallisuuden alaan kuuluva väitöskirja (suosituslista www-sivuilla). S4 Suomalaisen kaunokirjallisuuden erityiskurssi 3 op. Tutkielmaan liittyvää kaunokirjallisuutta 18 teosta sopimuksen mukaan tai vastaavia erityiskursseja.

196 Taideaineiden laitos S5 Seminaari 8 op. Hyväksytty seminaariesitelmä sekä aktiivinen seminaarityöskentely. Seminaariin ilmoittauduttaessa on oltava suoritettuna aineopintojen opintojaksot A1, A2 ja A5 sekä ainakin osa jaksoista A3 ja A4. S6 Valinnaisia syventäviä opintoja 6 op. Kurssin suorittamistavasta sovittava professorin kanssa. Mahdollisia tapoja: harjoittelu (esim. kulttuurihallinnossa, arkistotyössä tai taideaineiden laitoksella), tutkimusnäkökulman syventäminen (esim. tieteellisesti problematisoivat harjoitustyöt tai kirjatentti), osallistuminen tieteellisiin seminaareihin, artikkelin kirjoittaminen, tieteellisen tekstin kääntäminen tai toimittaminen, kirjailijahaastattelu, muu sovittava harjoitustehtävä tai järjestetty kurssi vastaten kohtia A3H A3L. S7 Tutkielmapiiri 4 op. Tutkielman teossa esiin tulevien ongelmien selvittely ja aktiivinen osallistuminen. Tutkielman kirjoittamista. Tutkielmapiiriin tultaessa seminaarin (S5) on oltava suoritettu. S8 Tutkielma 40 op. Ohjattu opinnäyte. Aiheesta neuvotellaan ja ensisijainen ohjaaja sovitaan professorin kanssa. Käsikirjoitus on käytettävä professorin esitarkastuksessa ennen tutkielman jättämistä arvosteltavaksi. JATKO-OPINNOT Jatko-opintojen suorittamisesta on julkais tu ohjeet humanistisen tiedekunnan jatko tutkinto-oppaassa. Tutkimus- ja opinto suun nitelmasta neuvotellaan oppi aineen professorin kanssa ennen jatko-opiskeluhakemuksen jättämistä. Suomen kirjallisuuden lisensiaattipiiri. Oppi aineen opettajien, tutkijoiden ja jatkoopis kelijoiden yhteinen seminaari, joka on avoin kaikille tutkimustyöstä kiinnostuneille. Lisä tietoja seminaarin ohjelmasta ja siihen osallistumisesta professorilta. Kirjallisuudentutkimuksen valtakunnallinen tutkijakoulu. Tietoja tutkijakoulun toiminnasta professorilta ja muilta oppiaineen opettajilta. YLEINEN KIRJALLISUUSTIEDE Yleisen kirjallisuustieteen opetuksen tavoitteena on perehdyttää opiskelijat kirjallisuuden ja kirjallisten ilmiöiden systemaattiseen tutkimukseen. Oppiaineen alaan kuuluvat klassisen kaunokirjallisuuden, populaarikirjallisuuden ja ei-fiktiivisen kirjallisuuden tutkimus (lukuun ottamatta Suomen kirjallisuutta) sekä kirjallisuushistoria, kirjallisuuden teoria, tekstianalyyttinen metodologia ja poetiikka. Oppiaineessa painotetaan kielellisten esitysten tutkimista taiteena. Kirjallisuustiede antaa valmiudet myös kirjallisuuden, muiden taiteiden sekä kulttuurissa omaksuttujen tekstuaalisten käytäntöjen suhteiden ymmärtämiseen ja analyysiin. Kulttuurinen muutos on juuri nyt nopeaa, ja opetuksen sisältöjä muokataan soveltuvin osin vastaamaan taiteen kentällä tapahtuvaa uudistumista. Aineyhdistelmät sekä sijoittuminen työelämään ja tutkijanuralle Yleisen kirjallisuustieteen pääaineopinnot tarjoavat sen kaltaista asiantuntijuutta ja tietoa kirjallisuudesta, joka mielekkäästi valitun sivuaineyhdistelmän kanssa avaa mahdollisuuksia monella alalla. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että aine ei sellaisenaan pätevöitä tiettyyn ammattiin. Tutkinnon suorittaneet sijoittuvat mm. taide- ja kulttuurihallintoon, kirjasto- ja tiedotusalalle, toimitustehtäviin, kirjallisuuden kääntäjiksi ja kriitikoiksi, kustantamoihin tai kansainvälisiin kulttuurialan asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin. Lisäksi aineesta valmistuneet voivat sijoittua opettajiksi peruskouluihin, lukioihin tai muihin oppilaitoksiin (mm. kansalais- ja työväenopistot).

Yleinen kirjallisuustiede 197 Yleisen kirjallisuustieteen pääaineopiskelijat voivat hakeutua aineenopettajakoulutukseen. Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan uralle tähtäävien on sisällytettävä tutkintoonsa suomen kielen sivuaineopintoja vähintään 60 opintopistettä. Tämän vaihtoehdon valitsevat suorittavat aine- ja syventävien opintojen vaiheessa Kirjallisuuden opetus -opintojakson (osin yhteinen Suomen kirjallisuuden kanssa, 21 opintopistettä) sekä pedagogisten opintojen kokonaisuuden, josta vastaa kasvatustieteiden tiedekunta. Aineenopettajakoulutuksesta kiinnostuneiden on syytä seurata tiedekunnan ilmoituksia. Myös oman oppiaineen opettajat antavat yksilöllistä opintoneuvontaa. Hyvä vieraiden kielten taito on tärkeä edellytys yleisen kirjallisuustieteen opinnoille, joten tältä kannalta suositeltavia sivuaineita ovat kieli- ja käännöstieteet. Aineyhdistelmien valinta Tampereen yliopistossa on varsin vapaata, ja muita työelämään sijoittumisen kannalta mielekkäitä sivuainevaihtoehtoja ovat esimerkiksi tiedotusoppi, informaatiotutkimus, filosofia, historia-aineet, naistutkimus, teatterin ja draaman tutkimus, musiikin tutkimus, taidehistoria, mediakulttuuri ja hypermedia. Taidehallinto- tai kustannusalalle aikovien kannattaa harkita myös kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnan aineita. Yleisen kirjallisuustieteen opiskelija ei voi ottaa Suomen kirjallisuutta sivuaineeksi. Tosin sovittuja Suomen kirjallisuuden kursseja voidaan lukea hyväksi yleisen kirjallisuustieteen aine- ja syventävissä opinnoissa. Kurssien vastaavuudesta tiedotetaan kunkin lukukauden opetusohjelmassa, minkä lisäksi yksittäisistä korvaavuuksista voidaan neuvotella tapauskohtaisesti. Yleinen kirjallisuustiede on tutkimusintensiivinen ala, ja jatko-opintojen suorittamiseen kannustetaan. Aine osallistuu valtakunnalliseen tutkijankoulutukseen, ja oppiaineen piirissä on vireillä projekteja, joiden kautta jatko-opiskelijoiden on mahdollista hakea tutkimusrahoitusta. Oppiaineessa on suoritettu runsaasti jatkotutkintoja ja alan tohtorit ovat sijoittuneet hyvin erityisesti yliopistollisiin opetus- ja tutkimusvirkoihin. Tutkijanuraa harkitsevia kehotetaan jo verrattain varhaisessa vaiheessa ottamaan yhteyttä jatko-opinnoista vastaavaan oppiaineen professoriin ja kertomaan suunnitelmistaan. Opintojen suorittaminen ja aikataulusuositus Lukuvuosittain järjestettäville kursseille osallistumisen lisäksi opintojaksoja voi suorittaa myös kirjatenteillä ja esseillä. Tentit hyväksytään tai hylätään kokonaisuuksina, ellei kuulustelijan kanssa ole toisin sovittu. Perinteisten suoritusmuotojen tenttien, luentojen ja harjoituskurssien rinnalla opiskelijan kannattaa etenkin aine- ja syventävissä opinnoissa kokeilla omaehtoisempia ja intensiivisempiä suoritustapoja. Näitä ovat esimerkiksi esseen kirjoittaminen, itse ohjautuvat lukupiirit, luentopäiväkirjat sekä osallistuminen tieteellisiin seminaareihin. Vaihtoehtoisten suoritustapojen sisällöistä ja muodoista, laajuudesta ja korvaavuuksista neuvotellaan etukäteen opettajan kanssa. Opintokokonaisuudet suoritetaan siten, että ensin suoritetaan perusopinnot, sitten aineopinnot ja lopuksi syventävät opinnot. Kun yksittäisten opintojaksojen suorituksia kertyy vaadittava määrä, opiskelijan on syytä pyytää vastuuhenkilöltä kokonaismerkintä heti opintokokonaisuuden viimeisen suorituksen valmistuttua. Kunkin kokonaisuuden arvosanaksi tulee keskiarvo siihen sisältyvien yksittäisten opintojaksojen arvosanoista. Siirtyminen opintokokonaisuudesta toiseen edellyttää edellisen kokonaisuuden suorittamista vähintään hyvin tiedoin.

198 Taideaineiden laitos Kokonaismerkintöjä ja eri vaiheiden opintoneuvontaa antavat vastuuhenkilöt (vastaanottoaikoina tai sähköpostitse) seuraavasti: Perusopinnot: assistentti Ihonen Aineopinnot: yliassistentti Mehtonen Syventävät opinnot: professori Tammi HuK-tutkinto eli pääaineen osalta perus- ja aineopinnot suoritetaan kolmessa vuodessa ja sen jälkeen FM-tutkinto kahdessa vuodessa. Sivuaineiden opiskelu (äidinkielen ja kirjallisuuden opettajiksi valmistuville mm. pedagogiset opinnot) ja opiskelutilanteiden erot vaikuttavat suoritusaikatauluun. Alla oleva taulukko on yksi malli opintojen suunnitteluun. Opiskelija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa (HOPS) yhteistyössä oppiaineen henkilökunnan kanssa. Opintojaksojen vastuuhenkilöt ja tentaattorit (joille ko. kohtien tenttikuoret ja mahdolliset esseesuoritukset osoitetaan) näkyvät seuraavasta suosituksesta kurssien aikatauluttamiseksi: I opiskeluvuosi (syksy) P0 Johdatus kirjallisuuden opiskeluun (assistentti Ihonen) P1 Johdatus kirjallisuuden poetiikkaan (professori Tammi) P2 Kirjallisuus, kulttuuri ja yhteiskunta (Suomen kirjallisuus) P3B Länsimaisen kirjallisuuden historia (assistentti Lehtimäki) P5 Johdatus länsimaisen kaunokirjallisuuden tuntemukseen (assistentti Lehtimäki) I opiskeluvuosi (kevät) P3A Suomen kirjallisuuden historia (Suomen kirjallisuus) P4 Johdatus suomalaisen kaunokirjallisuuden tuntemukseen (Suomen kirjallisuus) P6 Populaari- ja nuorisokirjallisuus P6A Populaari- ja genrekirjallisuus (Suomen kirjallisuus/ yliassistentti Hosiaisluoma) P6B Lasten- ja nuortenkirjallisuus (assistentti Ihonen) P7 Tiede, taide ja kirjoittaminen (yliassistentti Mehtonen) II opiskeluvuosi A1 Antiikin ja keskiajan eurooppalainen kirjallisuus (yliassistentti Mehtonen) A2 Kirjallisuudentutkimuksen historia ja nykysuunnat (professori Tammi) A3 Periodit, lajit, tyylit (assistentti Lehtimäki) A4A Kirjallisuusteoreettiset opinnot (professori Tammi) A4B Kirjallisuushistorialliset opinnot (yliassistentti Mehtonen) A4C Metodiset opinnot (eri vastuuhenkilöitä) Nykypoetiikan, kertomuksen analyysin ja tekstintulkinnan erikoistumissuunta (professori Tammi). Historiallisen poetiikan, retoriikan ja kirjallisuuden filosofian erikoistumissuunta (yliassistentti Mehtonen). Lajiteorian, erityisesti lasten ja nuorten kirjallisuuden sekä fantasian erikoistumissuunta (assistentti Ihonen). Taiteidenvälisyyden ja ei-fiktiivisen kirjallisuuden erikoistumissuunta (assistentti Lehtimäki). (Huom! Lisäksi proseminaarin eli käytännössä opintojaksojen A6 ja A7 suorittaminen on mahdollista jo toisena opiskeluvuonna, opiskelijan muusta opintotilanteesta riip puen.)

Yleinen kirjallisuustiede 199 III opiskeluvuosi A4D Syventävä tekstianalyysi (eri vastuuhenkilöitä) A5 Valinnainen suuntautuminen ja harjoittelu A5A Edellisiä tukevia opintoja (eri vastuuhenkilöitä) A5B-D Kirjallisuuden opettajan suuntautumisvaihtoehto: A5B Kirjallisuudenopetus koulussa (assistentti Ihonen) A5C Lukemisen ja kirjoittamisen ohjaus (assistentti Ihonen) A5D Populaari- ja nuorisokirjallisuuden lajit (assistentti Ihonen) A6 Tieteellisen tutkimuksen perusteet (yliassistentti Mehtonen) A7 Proseminaari ja kandidaatin tutkielma (yliassistentti Mehtonen) (Huom! Lisäksi seminaarin eli opintojakson S2 suorittaminen on mahdollista jo kolmantena opiskeluvuonna, opiskelijan muusta opintotilanteesta riippuen.) IV opiskeluvuosi S1 Tutkielmaa tukevat opinnot S1A Johdatus tutkielman kirjoittamiseen (yliassistentti Mehtonen) S1B Perehtyminen tieteellisiin monografioihin (professori Tammi) S1C Vapaavalintaisia tutkielmaa tukevia opintoja (eri vastuuhenkilöitä) S2 Seminaari (professori Tammi) (HUOM! Lisäksi tutkielmaseminaarin eli opintojakson S3 suorittaminen on mahdollista jo neljäntenä opiskeluvuonna, muusta opintotilanteesta riippuen.) V opiskeluvuosi S3 Tutkielmaseminaari S3A Tutkielman suunnittelu ja aloittaminen (professori Tammi) S3B Tutkielman kirjoittaminen (yliassistentti Mehtonen) S4 Tutkielma (professori Tammi) S5 Kohti tutkielman jälkeistä elämää (professori Tammi) Oppiaineen opettajat antavat opintoneuvontaa vastaanottoaikoinaan. Ulkomailla tapahtuvien opintojen korvaavuudesta sovitaan etukäteen oppiaineen professorin tai opintojaksojen vastuuhenkilöiden kanssa. PERUSOPINNOT (25 op) Opintokokonaisuus on yhteinen Suomen kirjallisuuden kanssa Perusopinnot johdattavat kirjallisuuden opiskeluun, lajeihin ja historiaan sekä tieteenalan peruskäsitteisiin. Opiskelija saa yleiskuvan tieteenalasta perehtymällä alan perusteisiin kuten kirjallisuuden poetiikkaan sekä kirjallisuuden ja kulttuurin suhteeseen. Lisäksi kurssit harjaannuttavat kaunokirjallisuuden lukemiseen, kirjallisuustieteelliseen keskusteluun ja kirjoittamiseen. Perusopinnot suoritettuaan opiskelijalla on käsitys kirjallisuudentutkimuksen nykytilanteesta, lähtökohdat omaehtoiseen kirjallisuuden tuntemuksen syventämiseen sekä valmiudet oman opintosuunnitelman rakentamiseen aine- ja syventävissä opinnoissa. Perusopinnot koostuvat seitsemästä opintojaksosta, jotka suoritetaan ensisijaisesti luento- ja harjoituskursseina. Kursseja tai niiden osia voi korvata myös kirjallisuudella tai muulla erikseen sovittavalla tavalla. Pääaineopiskelijoiden on suoritettava opintojaksojen P4-P6 osioista vähintään yksi harjoituskurssina. Kyseisiä jaksoja kirjatenttinä tentittäessä luetaan kuusi kirjaa yhtä opintopistettä kohden. Tenttikirjallisuuden suosituslistat ovat saatavissa laitoksen www-sivuilta tai kohtien vastuuhenkilöiltä.

200 Taideaineiden laitos P0 Johdatus kirjallisuuden opis keluun 0 op. Johdantokurssit pääaineopiskelijoille ensimmäisenä syyslukukautena. P1 Johdatus kirjallisuuden poetiikkaan 3 op. Opintojakson tavoite: perehdyttää kirjallisuuden poetiikan peruskäsitteisiin, tieteenalan historiaan ja nykysovelluksiin. Vastuuoppiaine: Yleinen kirjallisuustiede. Luennot tai kirjallisuutta: Alanko & Käkelä-Puumala (toim.): Kirjallisuudentutkimuksen peruskäsitteitä (2001); Kantokorpi, Lyytikäinen & Viikari: Runousopin perusteet (1990), Viikarin osuus Lyriikan runousoppia ; Rimmon-Kenan: Kertomuksen poetiikka (1983/1991). P2 Kirjallisuus, kulttuuri ja yhteiskunta 3 op. Opintojakson tavoite: perehtyminen kir jallisuusinstituution rakenteisiin sekä tu tus tuminen kirjallisuuden, kulttuurin ja yhteiskunnan suhteita koskevan tutkimuksen nykysuuntauksiin ja peruskäsitteisiin. Vastuuoppiaine: Suomen kirjallisuus. Luennot tai kirjallisuutta: Easthope: Literary into Cultural Studies (1991); Lehtonen: Merkitysten maailma (1996); Niemi: Kirjallisuus instituutiona (1991) TAI Kirjallinen elämä (2000). P3 Johdatus kirjallisuuden histo riaan 6 op. Opintojakson tavoite: perehdyttää kirjallisuushistoriallisiin aikakausiin, lajien kehitykseen ja keskeisiin kirjailijoihin. Luennot tai kirjallisuutta. P3A Suomen kirjallisuuden historia (3 op). Vastuuoppiaine: Suomen kirjallisuus. Kirjallisuus: Laitinen: Suomen kirjallisuuden historia (1997, 4 p.). P3B Länsimaisen kirjallisuuden historia (3 op). Vastuuoppiaine: Yleinen kirjallisuustiede. Kirjallisuus: Olsson & Algulin: Litteraturens historia i världen (1995, 3 p.). P4 Johdatus suomalaisen kaunokirjallisuuden tuntemukseen 4 op. Vastuuoppiaine: Suomen kirjallisuus. Harjoituskurssi tai kirjallisuutta. P4A Romaani ja novelli (2 op). P4B Lyriikka, draama ja muu kirjallisuus (2 op). P5 Johdatus länsimaisen kaunokirjallisuuden tuntemukseen 4 op. Vastuuoppiaine: Yleinen kirjallisuustiede. Harjoituskurssi tai kirjallisuutta. P5A Romaani ja novelli (2 op). P5B Lyriikka, draama ja muu kirjallisuus (2 op). P6 Populaari- ja nuorisokirjallisuus 2 op. Vastuuoppiaine: Yleinen kirjallisuustiede. Harjoituskurssi tai kirjallisuutta. Suoritetaan vaihtoehtoisesti kohta A TAI kohta B. P6A Populaari- ja genrekirjallisuus (2 op). P6B Lasten- ja nuortenkirjallisuus (2 op). P7 Tiede, taide ja kirjoittaminen 3 op. Opintojakson tavoite: tukea ja kehittää opiskelijan kielellistä ilmaisua taideaineiden opiskelun ja taiteiden tutkimuksen näkökulmasta. Vastuuoppiaineet: Suomen kirjallisuus, yleinen kirjallisuustiede, teatterin ja draaman tutkimus, mediakulttuuri. Pääaineopiskelijat: luento- ja harjoituskurssi jostakin luovan ja/tai tieteellisen kirjoittamisen alasta. Oheiskirjallisuutta: Aaltonen: Käsikirjoittajan työkalut (2002); Andersson: Luova mieli (2002); Calvino: Kuusi muistiota seuraavalle vuosituhannelle (1995); Kauppinen & Laurinen: Tekstioppi (1987 tai uudempi painos); Lehtinen: Sanojen avaruus (2000); Lonka et al.: Taitava kirjoittaja: opiskelijan opas (2002). Sivuaineopiskelijat suorittavat kohdan omatoimisilla kirjoitusharjoituksilla oheiskirjallisuuden pohjalta. Huom. Mikäli opiskelijalla on sekä pää- että sivuaineenaan taideaine, hän suorittaa sivuaineen osalta kohdan kirjallisuudella (essee tai

Yleinen kirjallisuustiede 201 tentti). Tarkemmat ohjeet ja kirjalistat laitoksen www-sivuilta tai opintojaksojen vastuuhenkilöiltä. AINEOPINNOT (45 op) Aineopinnot täydentävät ja laajentavat perusopintojen antamaa yleiskuvaa sekä johdattavat opiskelijoita omakohtaisen tieteellisen tutkimuksen perusteisiin. Aineopinnot koostuvat seitsemästä opintojaksosta. Jaksoissa A3 ja A4 opiskelija valitsee omaan opintosuunnitelmaansa kurssein, kirjatentein ja/tai essein suoritettavia erikoistumissuuntia siten, että niistä rakentuu ja vähitellen syventyy mielekäs linja. Valinnainen suuntautuminen (A5) tähtää ammattivalmiuksien luomiseen kirjallisuuden opetuksen ja kulttuurisella kentällä harjoittelun myötä. Johdatus proseminaariin (A6) ja proseminaari (A7) suoritetaan pakollisina luen to- ja harjoituskursseina. Em. jaksoissa valittuja aihepiirejä ja suuntauksia on mahdollista edelleen syventää ja soveltaa syventävissä opinnoissa. Sivuaineopiskelijat voivat suorittaa aineopinnot 35 opintopisteen laajuisena. (Syventäviin opintoihin jatkavat sivuaineopiskelijat suorittavat myös proseminaarin.) A1 Antiikin ja keskiajan eurooppalainen kirjallisuus 3 op. Luento tai kirjallisuutta: Kaimio & Oksala & Riikonen: Antiikin kirjallisuus ja sen perintö (1998) ja Mehtonen: Poetria nova. Johdatus keskiajan runousoppiin (2003). Lisäksi tentitään neljä teosta antiikin ja keskiajan kirjallisuudesta seuraavan listan mukaan: Homeros: Ilias tai Odysseia (n. 700 ekr.) tai Vergilius: Aeneis (n. 20 ekr.); Sofokles: Kuningas Oidipus (n. 428 ekr.) tai Euripides: Medeia (n. 400 ekr.); Sapfo: Iltatähti, häälaulu (n. 600 ekr.) tai Catullus: Kaikki runous (87-57 ekr.); Augustinus: Tunnustukset (n. 398) tai Boethius: Filosofian lohdutus (n. 524); Beowulf (n. 725) tai von Eschenbach: Parsifal (1212) tai Grettir väkevän saaga (n. 1300-1320); Boccaccio: Decamerone (1348-50) tai Chaucer: Canterburyn tarinoita (n. 1378-1400) tai Dante: Jumalainen näytelmä (n. 1320). A2 Kirjallisuudentutkimuksen historia ja nykysuunnat 5 op. Opintojakso perehdyttää tieteenalan teoreettisiin klassikoihin ja kirjallisuustieteen kehityslinjoihin. Luennot tai kirjallisuuden tenttiminen seuraavasti: A2A Kirjallisuustieteen kehityslinjoja (2 op). Kaksi seuraavista: Doležel: Occidental Poetics (1990); Eagleton: Kirjallisuusteoria (1983/1996, 2. painos); artikkelivalikoima (saatavana tentaattorilta). A2B Kirjallisuudentutkimuksen klassikoita (3 op). Kolme seuraavista: Auerbach: Mimesis (1946/1992); Bahtin: Dostojevskin poetiikan ongelmia (1963/1991); Barthes: S/Z (1970/1974); Blanchot: Kirjallinen avaruus (1955/2003); Booth: The Rhetoric of Fiction (1961); de Man: Blindness and Insight (1983); Fetterley: The Resisting Reader (1978); Fish: Is There a Text in This Class? (1980); Genette: Discours du récit / Figures III (1972; Narrative Discourse 1980); Gilbert & Gubar: The Madwoman in the Attic (1979); Hamburger: Die Logik der Dichtung (1957; The Logic of Literature 1993); Iser: Der implizite Leser (1972; The Implied Reader 1974); Jameson: The Political Unconscious (1981); Lukács: Der historische Roman (1936-1937; The Historical Novel 1962); Pesonen & Suni (toim.): Venäläinen formalismi (2001); Watt: The Rise of the Novel (1957); Wellek & Warren: Kirjallisuus ja sen teoria (1949/1969). A3 Periodit, lajit ja tyylit 3 op. Luento tai esseesuoritus ja siihen liittyvää kirjallisuutta. Opiskelija syventää kirjallisuushistoriallista ja lajiteoreettista tuntemustaan tutustumalla tarkemmin johonkin kirjallisuuden aikakauteen, laji tyyppiin tai tyylisuuntaan kuuluvaan kauno kirjallisuuteen. Suoritustavoista so vitaan erikseen tentaattorin kanssa. Koh dassa on mahdollista suorittaa myös sarjakuvan tai ulkoeurooppalaisen kirjallisuuden lukupaketti. Kirjalistat ovat saatavina tentaattoreilta sekä oppiaineen wwwsivuilta.

202 Taideaineiden laitos A4 Tutkimisen taidot 12 op (opettajaksi suuntautuvat 9 op). Opintojakson tavoitteena on perehtyä kirjallisuusteoreettisiin ja -historiallisiin kysymyksiin mahdollisina näkökulmina omaan tutkimustyöhön ja erityiskysymysten ratkomiseen. Jakso sisältää neljä vaihetta, jotka suoritetaan alla esitetyssä järjestyksessä. Kohdat A4A ja A4B syventävät tiedollista pohjaa opiskelijan valitsemilla alueilla; kohdissa A4C ja A4D painopiste puolestaan on hankitun tiedon soveltamisessa ja käytössä. Kaikkia tässä opintojaksossa valittuja opintoja on mahdollista edelleen syventää ja laajentaa kohdassa A5. A4A Kirjallisuusteoreettiset opinnot (3 op). Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi suuntautuvat eivät suorita tätä kohtaa. Luento tai kirjallisuutta (3 teosta) sopimuksen mukaan. Päämääränä on perehtyminen kirjallisuuden käsitteestä käytyyn teoreettiseen keskusteluun sekä teorian sovellutuksiin. Opiskelija neuvottelee tutkimuskirjallisuudesta ja suoritustavoista kohdan vastuuhenkilön kanssa. Ehdotus suoritettavaksi kirjallisuudeksi: Culler: Structuralist Poetics (1975) tai Culler: On Deconstruction (1983) tai Widdowson: Literature (1999) sekä kaksi teosta seuraavista: Allen: Intertextuality (2000); Attridge: The Singularity of Literature (2004); Bennett & Royle: An Introduction to Literature, Criticism and Theory (3. uud. painos 2004); Clark: The Revenge of the Aesthetic (2000); Cohn: Fiktion mieli (1999/2005); Doležel: Heterocosmica (1998); Eagleton: After Theory (2003); Eco: Interpretation and Overinterpretation (1992); Edmundson: Literature against Philosophy, Plato to Derrida (1995); Ellis: Literature Lost (1997); Herman: Story Logic (2002); Jakobson: Language in Literature (1987; osin, sovitaan kuulustelijan kanssa); Lehtonen: Kyklooppi ja kojootti (1994); Morris: Kirjallisuus ja feminismi (1993/1997); Lamarque & Olsen: Truth, Fiction, and Literature (1994); Rapaport: The Theory Mess (2001); Ricoeur: Tulkinnan teoria (1976/2000); Ryan: Narrative as Virtual Reality (2001); Tammi: Kertova teksti (1992); Toolan: Narrative (2. uus. painos, 2001); Vološinov: Kielen dialogisuus (1929/1997). A4B Kirjallisuushistorialliset opinnot (3 op). Luento tai kirjallisuutta (3 teosta) sopimuksen mukaan. Opintojakson tavoitteena on perehtyminen kirjallisuushistoriasta käytyyn teoreettiseen tai poleemiseen keskusteluun. Opiskelija voi myös neuvotella kohdan vastuuhenkilön kanssa suoritustavan (myös esseevaihtoehto), joka syventää valittua tyyli-, periodi-, laji-, teema-, figuurihistoriallista tuntemusta tai esimerkiksi lasten- ja nuortenkirjallisuuden historian tuntemusta. Ehdotuksia suoritettavaksi kirjallisuuspaketiksi: (Kirjallisuushistorian teoria:) Bloom: The Western Canon (1995); Hutcheon & Valdés (toim.): Rethinking Literary History (2002) ja Perkins: Is Literary History Possible? (1992) TAI (Tyyli- ja perioditutkimuksen klassikoita:) Abrams: The Mirror and the Lamp (1953; sovituin osin); Curtius: Europäische Literatur und Lateinisches Mittelalter (1948, sovituin osin; on engl.) ja Spitzer: Linguistics and Literary History (1948) TAI (Esim. romaanin lajihistoria:) Bahtin: François Rabelais keskiajan ja renessanssin nauru (1965/1995); Donovan: Women and the Rise of the Novel, 1405-1726 (1998); Saariluoma: Postindividualistinen romaani (1992) TAI (Figuuri- ja vaikutushistoria) Clayton & Rothstein (toim.): Influence and Intertextuality in Literary History (1991; sovituin osin); Mehtonen (toim): Kielen ja kirjallisuuden hämärä (2002); Norrman: Wholeness Restored (1998) A4C Metodiset opinnot (3 op). Harjoituskurssi tai -työ. Opintojakson tavoite: opiskelija muodostaa omiin tutkimusintresseihinsä soveltuvan lähestymistavan tutustumalla kirjallisuustieteelliseen metodiseen kirjallisuuteen. Tässä opintojen vaiheessa metodisen suuntautumisen voi valita varsin vapaasti. Suoritettavasta tutkimuskirjallisuudesta ja suoritustavoista neuvotellaan aineen opettajien kanssa vastaanotoilla. Valittavana on myös neljä erikoistumissuuntaa: Nykypoetiikan, kertomuksen analyysin ja tekstintulkinnan erikoistumissuunta (professori Tammi). Historiallisen poetiikan, retoriikan ja kirjallisuuden filosofian erikoistumissuunta (yliassistentti Mehtonen).

Yleinen kirjallisuustiede 203 Lajiteorian, erityisesti lasten ja nuorten kirjallisuuden sekä fantasian erikoistumissuunta (assistentti Ihonen). Taiteidenvälisyyden ja ei-fiktiivisen kirjallisuuden erikoistumissuunta (assistentti Lehtimäki). A4D Syventävä tekstianalyysi (3 op). Harjoituskurssi tai -työ. Opintojakson tavoite: harjaantuminen (esim. edeltävässä opintojaksossa valittujen) kirjallisuudentutkimuksen metodien omaan tekstianalyyttiseen soveltamiseen. Opiskelija neuvottelee suoritettavasta tutkimuskirjallisuudesta ja suoritustavoista aineen opettajien tai valitsemansa metodisen suuntautumisvaihtoehdon vastuuhenkilön kanssa. A5 Valinnainen suuntautuminen ja harjoittelu 8 op tai (opettajaksi suuntautuvat) 11 op. Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi suuntautuvat suorittavat kohdan opintojaksoilla A5B, A5C ja A5D (11 op). A5A Edellisiä tukevia opintoja 8 op. Luennot, kirjatentit, harjoitustyöt tai osallistuminen seminaareihin esimerkiksi yllämainittuihin erikoistumissuuntiin liittyviltä alueilta. (Opiskelija neuvottelee suoritustavasta kyseisten suuntautumisvaihtoehtojen vastuuhenkilöiden kanssa.) Vapaavalintaisiin opintoihin voi myös kuulua mm. syventävä tutustuminen jonkin kieli- tai kulttuurialueen kirjallisuuteen, luova kirjoittaminen, naiskirjallisuus tai lasten ja nuorten kirjallisuus. On suositeltavaa, että osa kohdasta suoritetaan työharjoitteluna. Harjoitteluksi sopii jokin kulttuuritoimen tehtävä. Alan lehdessä julkaistu artikkeli, samoin kuin kirjallisuustieteellisen tekstin suomentaminen voidaan hyväksyä suoritukseksi sopimuksen mukaan. Laitos järjestää mm. seuraavia harjoittelutehtäviä, joista järjestetään tiedotustilaisuus aina syyslukukauden alussa: Seminaarit: järjestelyihin osallistuminen tai esitelmän pitäminen. Kustantamot: opiskelija voi liittyä kustantajan avustajalistalle, josta pääsee lyhytaikaiseen tehtävään sovittuna ajankohtana. Kulttuuritapahtumat: laitos on yhteistyössä mm. Pentinkulman päivien ja Henki ja elämä -tapahtuman järjestelyissä. Julkaisutoiminta: laitoksen julkaisuihin kirjoittaminen, niiden toimittaminen tai taittaminen. Tutkimusavustaja: projektien ja henkilökunnan tutkimustyön tiedonhaku-, tilastointi- tms. tehtävät. Toimiminen ainejärjestön hallituksen tehtävissä, jotka hallitus määrittelee. A5B-D Kirjallisuuden opettajan suuntautumisvaihtoehto 11p. Opintojaksojen vastuuhenkilöt assistentti Ihonen ja yliassistentti Hypén Suomen kirjallisuudesta. A5B Kirjallisuudenopetus koulussa (3 op). Kirjatentti. Opintojakson tavoite: kirjallisuuden kouluopetuksen historian, toimintaympäristön ja haasteiden tuntemus. Kirjallisuus, kaksi seuraavista: Engell & Perkings: Teaching Literature. What is needed now?; Koskinen: Lukion oppikirjat ja kirjallinen sosiaalistuminen. Kirjallisuusjärjestelmän toiminta oppikirjoissa (Pro gradu -tutkielma 2002); Rikama: Lukion kirjallisuudenopetus 1900-luvun jälkipuoliskon Suomessa (2004). A5C Lukemisen ja kirjoittamisen ohjaus (3 op). Harjoituskurssi ja kirjallisuus. Opintojakson tavoite: valmiudet kehittyvän kirjoittajan ja kirjallisuuskeskustelun ohjaamiseen. Ehdotus kirjallisuudeksi: Koli & Tolkki-Tammi: Puumerkistä sähköpostiin. Kirjoittamisen ja kirjoittamisen opetuksen uusia suuntia (1995); Saarinen & Korkiakangas: Ihanaa vai pitkäveteistä. Lukeminen nuorten harrastuksena (1998); Uusi-Hallila: Aineistoaine ja tekstien keskustelu (1995). A5D Populaari- ja nuorisokirjallisuuden lajit (5 op). Luentokurssi ja/tai kauno- ja teoriakirjallisuustentit. Opintojakson tavoite: kouluopetuksen kannalta relevanttien lajien tuntemus ja valmius opettaa niitä analyyttisesti.

204 Taideaineiden laitos Kaunokirjallisuus: otetaan perusopintojen kohdasta P6 Populaari- ja nuorisokirjallisuus suorittamatta jäänyt vaihtoehto ja valitaan sen luettelosta tentittävät kirjat. (2 op) Teoriakirjallisuus, valitaan kaksi eri lajia käsittelevää teosta: Blomberg & Hirsjärvi & Kovala: Fantasian monet maailmat (2004); Cawelti: Adventure, Mystery and Romance (1976); Freeman: Critical Theory and Science Fiction (2000); Huhtala et al.: Pieni suuri maailma. Suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden historia (2003); Hunt: An Introduction to Children s Literature (1994); Korolainen: Kirjaseikkailu. Lasten- ja nuortenkirjallisuuden opas (2001); Nikolajeva: The Magic Code. The use of magical patterns in fantasy for children. (1988); Pyrhönen: Murder from an Academic Angle (1994); Suvin: Metamorphoses of Science Fiction. On the Poetics and History of a Literary Genre (1979); Zipes: Fairy Tale and the Art of Subversion (1983). (3 op) A6 Tieteellisen tutkimuksen perusteet 4 op. Pääaineopiskelijoille pakollisella luento- ja harjoituskurssilla perehdytään kirjallisuustieteellisen tutkimuksen tekemiseen: tiedonhaun menetelmiin, tutkimusaineiston kokoamiseen liittyviin kysymyksiin, referaattien kirjoittamiseen, tieteelliseen ajatteluun, systemaattisen analyysin vaiheisiin, tulkinnan käytännöllisiin ongelmiin ja kirjallisuustieteelliseen kirjoittamiseen. Pääaineopiskelijat ja syventäviin opintoihin jatkavat sivuaineopiskelijat suorittavat kurssin välittömästi ennen proseminaaria. Sivuaineopiskelijat, jotka eivät jatka kirjallisuustieteen syventäviin opintoihin, suorittavat kohdan vastuuhenkilön kanssa etukäteen sovittavalla tehtävällä. Siinä syvennetään jotakin opiskelijan jo opinto jaksoissa A4 ja A5 valitsemaa suuntautumisvaihtoehtoa. Kyseeseen voi tulla essee (ks. http://www.uta.fi/laitokset/taide/opiskelu/essee.html) tai tutkimusraportti itsenäisen tiedonhakutehtävän pohjalta, jossa opiskelija kartoittaa tai soveltaa kirjallisuustieteellisiä näkökulmia ja tutkimuskäsitteitä valitsemaansa aiheeseen. A7 Proseminaari ja kandidaatin tutkielma 10 op. Pakollinen pääaineopiskelijoille sekä syventäviin opintoihin jatkaville sivuaineopiskelijoille. Proseminaarissa laaditaan tutkimussuunnitelma, dispositio ja seminaariesitelmä. Lisäksi harjoitellaan kritiikin antamista (opponenttina toimiminen), vastaanottamista ja akateemisia keskustelutaitoja (yhteiskeskustelut). Proseminaari kestää kaksi lukukautta ja edellyttää aktiivista osallistumista työskentelyyn. Ennen proseminaarin alkua opiskelijalla on oltava suoritettuna pääosin perusopinnot sekä aineopintojen kohta A4. Ennakkoilmoittautuminen. (Kirjallisuutta: Ihonen & Ihonen: Kirjallisuuden opinnäyteopas 2003) Pääaineopiskelijoiden proseminaariesitelmä, tarvittaessa korjauksin täydennettynä, hyväksytään samalla HuK-tutkielmaksi (n. 20 s.). HuK-tutkintoa varten suoritetaan lisäksi yleisenä tenttipäivänä tutkielman aiheeseen liittyvä kypsyysnäyte (ks. Humanistisen tiedekunnan opinto-opas 2005-2006, Kandidaatintutkielma ja kypsyysnäyte ). Tarkempi ohjeistus HuKtutkielman tekoon proseminaarin vastuuhenkilöltä. SYVENTÄVÄT OPINNOT (80 op) Syventävät opinnot tähtäävät kirjallisuustieteellisen tiedon, tutkimusmenetelmien ja teorioiden soveltamiseen tutkimusongelmien ratkaisussa sekä tieteellisen tutkielman laatimiseen yhdeltä aineopintojen vaiheessa hahmottuneelta kiinnostusalueelta. Opintojen sisällöstä ja suorittamisen aikataulusta sovitaan vastaanotolla oppiaineen professorin kanssa ennen seminaarin (S2) aloittamista. Tutkielman aihe käydään sopimassa vastaanotolla ennen tutkielmaseminaaria (S3). S1 Tutkielmaa tukevat opinnot 18 op. S1A Johdatus tutkielman kirjoit tamiseen (2 op). Kohta perehdyttää tieteellisen kirjoittamisen tekniikoihin nimenomaan kirjallisuustieteen näkökulmasta. Suoritetaan välittömästi proseminaarin jälkeen. Kirjallisuutta: jaksoja esimerkiksi seuraavista tutkielmaoppaista, vastuuhenkilön kanssa tarkemmin sovittavalla tavalla: Hirsjärvi, Remes, Sajavaara: Tutki ja kirjoita (2002 tai uud. painos); Kinnunen, Löytty (toim.): Tieteellinen kirjoittaminen (2002).

Yleinen kirjallisuustiede 205 S1B Perehtyminen tieteellisiin monografioihin (6 op). Opintojakson tavoite: opiskelija perehtyy kolmeen kirjallisuustieteelliseen väitöskirjaan (myös muista kuin seuraavista vaihtoehdoista on mahdollista neuvotella) niissä sovelletun metodin, tutkimuksen rakenteen ja tulosten näkökulmasta: Brax: The Poetics of Mystery (2003); Hägg: Narratologies of Gravity s Rainbow (2005); Ikonen: Imitaation rajoilla (2000); Kekki: From Gay to Queer (2003); Keskinen: Response, Resistance, Deconstruction (1998); Kivistö: Creating Anti-Eloquence (2002); Korhonen: Essaying Friendship (1998); Koskimaa: Digital Literature (2000); Kosonen: Elämät sanoissa (2000); Könönen: Four Ways of Writing the City (2003); Lehtimäki: The Poetics of Norman Mailer s Nonfiction (2005); Lehtovuori: Les voies de Narcisse ou le problème du miroir chez Michel Tournier (1995); Mehtonen: Old Concepts and New Poetics (1996); Mikkonen: The Writer s Metamorphosis (1997); Mäyrä: Demonic Texts and Textual Demons (1999); Pettersson: The World According to Kurt Vonnegut (1994); Pyrhönen: Mayhem and Murder (1999); Raud: The Role of Poetry in Classical Japanese Literature (1994); Tiitinen: Work as if You Live in the Early Days of a Better Nation (2004); Tuhkanen: The Optical Trade (2000); Valkeakari: Sacred Words and Secular Visions in Recent African-American Novels (2004); Veivo: The Written Space (2001); Vesala-Varttala: Sympathy and Joyce s Dubliners (1999). S1C Vapaavalintaisia tutkielmaa tukevia opintoja (10 op). Erikseen sovittavia opintoja tutkielman alalta. Opintojakso on mahdollista suorittaa joko tenttimällä esimerkiksi kahdessa osassa tai kirjoittamalla erikseen sovittavan materiaalin pohjalta kaksi esseetä. Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi suuntautuvat voivat suorittaa opintojaksossa lasten ja nuorten kirjallisuuden teoriaa ja/tai kirjallisuuden opettamiseen liittyvää kirjallisuutta, josta sovitaan erikseen assistentti Ihosen kanssa. S2 Seminaari 10 op. Yhden lukuvuoden mittainen seminaari. Pakollinen ennakkoilmoittautuminen alkaa edellisen lukukauden lopulla. Seminaari on suositeltavaa aloittaa samanaikaisesti kohdan S1 kanssa. S3 Tutkielmaseminaari 6 op. Kaksi lukukauden mittaista seminaaria. Ilmoittautuminen edellisen lukukauden lopulla; aiheista sovittava ennen S3A:n alkua vastaanotolla prof. Tammen kanssa. S3A Tutkielman suunnittelu ja aloittaminen (3 op). S3B Tutkielman kirjoittaminen (3 op). S4 Tutkielma 40 op. Tutkielman aiheesta ja ohjauksesta sovitaan oppiaineen professorin kanssa. Esitarkastus pakollinen. S5 Kohti tutkielman jälkeistä elämää 6 op. Työelämään ja/tai tutkijanuralle valmistava projekti. Suoritustavoista neuvotellaan oppiaineen professorin ja muiden opintojakson vastuuhenkilöiden kanssa. Suoritukseen voi kuulua mm. työharjoittelu kulttuurialalla, lehdistössä, kustantamoissa, opetustoimessa tai muussa laitoksen osoittamassa toimipaikassa (esimerkiksi tutkimusapulaisen työ laitoksella) sekä harjoittelun jälkeen laadittava kirjallinen raportti. Tutkijanuraa suunnittelevat kirjoittavat jatko-opintosuunnitelman professorin ohjauksessa ja esittelevät sitä aineen tutkijaseminaarissa. Opintojakso on mahdollista suorittaa myös laajalla kirjatentillä tai harjoitustyöllä joltain kirjallisuuden tai kirjallisuusteorian erityisalueelta. JATKO-OPINNOT Jatko-opintojen suorittamisesta on julkaistu ohjeet humanistisen tiedekunnan jatkotutkinto-oppaassa. Tutkimus- ja opintosuunnitelmasta käydään neuvotte lemassa professori Tammen kanssa ennen jatko-opintohakemuksen jättämistä. Yleisen kirjallisuustieteen tutkijasemi naari. Oppiaineen opettajien, tutkijoiden ja jatkoopiskelijoiden yhteinen seminaari, joka on avoin kaikille tutkimustyöstä kiinnostuneille. Lisätietoja seminaarin ohjelmasta ja siihen

206 Taideaineiden laitos Koulutuksen rakenne Teatterin ja draaman tutkimuksen oppiaineessa opiskelijan on mahdollista suorittaa kandidaatin, maisterin, lisensiaatin ja tohtorin tutkinto. Oppiaine rakentuu seuraavista sisältökokonaisuuksista: teatterihistorian perustuntemus (antaa tiedot oman taiteen alan hisosallistumisesta professori Tammelta ja muilta oppiaineen opettajilta. Kirjallisuudentutkimuksen valtakunnallinen tutkijakoulu. Tietoja tutkijakoulun toiminnasta ja jatkokoulutuspaikkojen hakemisesta antaa professori Tammi. TEATTERIN JA DRAAMAN TUTKIMUS Mitä on teatterin ja draaman tutkimus Teatterin ja draaman tutkimuksen oppiaine keskittyy teatterin ja näytelmäkirjallisuuden tutkimukseen. Oppiaineen lähtökohtana on laaja-alainen käsitys teatterista ja draamasta taidemuotona, välineenä sekä instituutiona. Oppiaineen tutkimusympäristöön kuuluvat ajankohtaisten näyttämötaiteen ilmiöiden tarkastelu, kotimainen ja ulkomainen näytelmäkirjallisuus antiikista nykydraamaan, teatterihistorian alueet sekä teatterin ja muun nykydraaman yhteydet. Teatterin ja draaman tutkimuksen oppiaineen perusta voidaan määritellä seuraavasti: oppiaineen yksi painopiste on ajankohtaisia ilmiöitä käsittävässä teatterin ja draaman tutkimuksessa. Tämä lähtökohta voi sisältää teatterihistoriaan, draamaan, teatteri-instituutioon tai tekijälähtöiseen tutkimusotteeseen liittyviä tutkimus ja opetusasetelmia. Toinen oppiaineen keskeinen painopistealue on esittävän teatterin käytäntöihin rakentuva tutkimuksellinen ote: tämä ilmenee perustutkintovaiheessa käytäntöpainotteisissa opintojaksoissa, joissa opiskelijat tutkivat esittämiseen liittyviä kysymyksiä. Tutkimuksen osalta tämä näkökulma vahvistuu töissä, joissa käytäntöpainotteisuus on osa tutkimusmateriaalia, esimerkiksi oman ohjauksen tai dramaturgisen työn tutkimusta. Koulutuksen tavoitteet Teatterin ja draaman tutkimuksen oppiaine tarjoaa asiantuntijakoulutusta, jonka tavoitteena on perehdyttää opiskelija esittävän teatterin perusteisiin ja toimintatapoihin. Koulutuksen ydinosaamisen alue on opiskelijan perehtyminen teatteriin taidemuotona, sen toimintaympäristön tunteminen ja teatterin ja draaman ymmärtäminen monialaisena tutkimuskohteena. Oppiaineen pedagogiikka ja työskentelyperiaatteet rakentuvat opiskelijan itseohjautuvuuden tukemiseen, reflektiiviseen oppimiseen, ryhmätyötaitojen kehittämiseen ja yksilöllisen työskentelyn valmiuksien ja taitojen tukemiseen. Oppiaineen koulutus mahdollistaa ja tukee opiskelijan kehittymistä asiantuntijaksi teoreettisesti ja metodologisesti erilaisilla tehtäväalueilla. Nämä tehtäväalueet voivat liittyä teatterikentän käytännön työtehtäviin tai tutkimukseen. Perus tutkinnon jälkeen opiskelijalla on valmius toimia tutkimustehtävien lisäksi vaativissa teatterialan asiantuntija-, opetus- ja taiteellisissa tehtävissä. Jatkotutkinto syventää opiskelijan osaamista teatterin ja draaman tutkimuksen alueella ja kehittää siten itsenäiseen tutkimustyöhön sekä asiantuntija- ja opetustehtäviin.

Teatterin ja draaman tutkimus 207 toriasta ja mahdollistaa teatterihistoriaan suuntautuvan tutkimuksen tekemisen), draamaanalyysien ja näytelmäkirjallisuuden tuntemus (mahdollistaa perusteellisen tuntemuksen draamakirjallisuudesta sekä draama-analyysien tekemisen ja draamakirjallisuuden tutkimiseen suuntautumisen), tutkimusmenetelmien ja metodologian opetus (vahvistaa tutkimuksen tekemisen lähtökohtia ja perusvalmiuksia), teatteri ja draama nykykulttuurissa (perehdyttää opiskelijan monipuolisesti teatterin erilaisiin toiminta-alueisiin ja työkenttään tarjoten siten valmiuksia erilaisiin työtehtäviin tutustumiseen), näyttämötyöskentely ja sen tutkimus (opintojaksot integroivat teatterin tutkimusta ja käytännön teatterityötä sekä mahdollistavat opiskelijalle kirjoittavan ja esittävän taiteen tutkimuksen omakohtaisen tekemisen kautta). Teatterin ja draaman tutkimuksen oppiaineessa noudatetaan opetuksessa neljän periodin mallia. Opetus voi ajoittua yhden periodin sisään tai se voi kulkea läpi vaihtuvien periodien. Suositeltavaa on, että kontaktiopetusjaksojen päättymisen jälkeen niihin liittyvät kirjalliset työt on tehtävä kahden seuraavan periodin aikana. Sisältökokonaisuuksien yleiset tavoitteet P1, P7 -opintojaksot tutustuttavat opiskelijan yliopisto-opiskeluun ja kehittävät opiskelijan kielellistä ilmaisua taideaineiden opiskelun näkökulmasta. P2, A2, S2 Teatterin ja draaman tutkimuksen -opintojaksojen tavoitteena on tarjota opiskelijalle perusteellinen ja asiantunteva valmius omaan tutkimustyöhön. Opintojaksojen sisällöt perehdyttävät opiskelijat keskeisimpään tutkimusmetodologiaan, tutkimustyön eri vaiheisiin sekä teoreettisen kirjallisuuden lähtökohtiin. Syventävässä opintovaiheessa opiskelija perehtyy myös oman oppialansa ajankohtaiseen ja keskeiseen tutkimukseen aiempaa tietoa syventäen. P3, A3, S3 Draaman analyysi ja tulkinta tarjoaa opintojen eri vaiheissa opiskelijalle valmiuksia tuntea kotimaista ja muun maailman draamakirjallisuutta, soveltaa näytelmäanalyysien tekemistä ja syventyä erityisesti jonkin tietyn aikakauden tai tyylisuunnan näytelmäkirjallisuuteen. Opintojaksoja on perusopinnoista aina syventäviin opintoihin saakka. P4, A4a, A4b, A7, S4 Teatteri ja draama nykykulttuurissa tarjoaa usean opintojakson kokonaisuudessa valmiuksia tuntea teatteria työyhteisönä, organisaationa, instituutiona ja tutkimuskohteena. Opintojaksojen yhteisenä tavoitteena on tiedon kehittyminen teatterista ja draamasta osana nykykulttuuria, taidekenttää ja taidepolitiikkaa. Osa näistä opintojaksoista toteutetaan yhdessä mediakulttuurin kanssa, ja siten ne antavat opiskelijalle laaja-alaisen lähtökohdan ymmärtää teatteria ja draamaa myös osana muun kulttuurin ja median kenttää. P5, A5 Teatterihistorian opintojaksot tarjoavat opiskelijalle perusvalmiudet oman oppiaineen ja taiteenalan historian tuntemukseen. Teatterihistorian opinnot ryhmittyvät kahdeksi opintojaksoksi, joista perusopintojen jakso keskittyy maailman teatterihistoriaan ja aineopintojen jakso Suomen teatterihistoriaan. P6, A6, S5 Näyttämötyöskentely ja tutkimus keskittyvät kolmen opintojakson aikana esittävän taiteen tutkimukseen omakohtaisen tekemisen kautta. Opiskelijat saavat perusopinnoissa valmiuksia näyttämöilmaisun ymmärtämiseen. Aineopintojen vaiheessa työstetään laajempi projekti, jonka keskeisenä lähtökohtana on kirjoittaminen ja dramaturgia sekä tekstin eri muotojen kokeileminen ohjauksellisissa ratkaisuissa näyttämöllä.